Itävalta. Toukokuu 2010

Transkriptio

1 Itävalta Toukokuu 2010

2 Itävallan maaraportti 2 (18) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Työttömyys... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Tapakulttuuri Linkkejä... 18

3 Itävallan maaraportti 3 (18) Maaprofiili Maa ja väestö Luonnonvarat: rautamalmi, kivihiili, ruskohiili, kupari, lyijy, kalkkikivi, kvartsi, dolomiitti, savi, suola Kokonaismaa-ala: km2, josta 42 % maatalousmaata ja 39 % metsää Rajanaapurit: Saksa (784 km yhteistä rajaa), Tšekin tasavalta (362 km), Slovakia (91 km), Unkari (366 km), Slovenia (330 km), Italia (430 km), Sveitsi (164 km), Liechtenstein (37 km) Aika: Keski-Euroopan aika, talvella UTC + 1, kesällä UTC + 2 (UTC= koordinoitu yleisaika) Asukasluku: keskimäärin 8,337 miljoonaa vuonna 2008 (Itävallan tilastokeskus) Suurimmat kaupungit: Wien 1,70 miljoonaa as., Graz , Linz , Salzburg , Innsbruck v alussa (World Gazetteerin arvioita) Etniset ryhmät: Itävallan kansalaisia 7,484 miljoonaa ja ulkomaalaisia vuonna Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat Serbiasta ja Montenegrosta, Turkista sekä Bosnia-Hertsegovinasta. Ainakin kolme sukupolvea maassa asuneita ulkomaalaisia on n. 2 %. Virallinen kieli: saksa Uskonnot: roomalaiskatolilaisia 73,7 %, evankelisia 4,7 %, muslimeja 4,2 % v Itävallan länsi- ja eteläosat ovat vuoristoisia. Alppien ansiosta maa on tunnettu talviurheilukohde. Korkein vuori on nimeltään Grossglockner (3798 m). Itävallan pohjoisja itäosat ovat pääasiassa tasankoa. Ilmasto on leuto. Keskilämpötila vuosina oli Wienissä 10,5 astetta ja Innsbruckissa 9,6 astetta. Itävallan virallinen kieli on saksa. Paikallinen saksa tosin poikkeaa hieman Saksan liittotasavallan kielestä. Itävallassa on kaksi murreperhettä, alemanni (läntisessä Vorarlbergin ja osittain Tirolin osavaltiossa) sekä baijeri (muissa osavaltioissa), joka jakaantuu edelleen etelä- ja keskibaijerilaisiin murteisiin. Yksittäisissä osavaltioissa on lisäksi syntynyt osavaltiomurteita. Baijerilaiset murteet ovat vaikuttaneet paljon Itävallan viralliseen kieleen. Maan valtaväestön edustajia pidetään etnisesti saksalaisina tai germaanisina. Itävallassa on kuitenkin asunut lukuisia ihmisryhmiä, mikä on jättänyt jälkensä asukkaisiin. Hallstattin kylän ympärillä asui kelttejä ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin Itävallan alueita valloittivat italialaiset roomalaisten johdolla, aasialaiset hunnit ja eri germaaniheimot (langobardit eli lombardialaiset, itägootit, baijerilaiset ja frankit). Kun Habsburgit valloittivat ja 1600-luvuilla Unkarin ja ympärillä olevia slaavilaisia alueita, nykyiseen itävaltaan alkoi tulla unkarilaisia ja slaaveja luvun lopussa saapuneita siirtolaisia elää paljon omiensa keskuudessa, mutta aiemmin muuttaneet ovat pitkälti sekoittuneet germaanisten itävaltalaisten kanssa.

4 Itävallan maaraportti 4 (18) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 43; Wien 1, Graz 316, Linz 732, Salzburg 662, Innsbruck 512 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 40,1 % vuonna 2008 (ITU) Matkapuhelintiheys: 129,7 % vuonna 2008 (ITU) Internet-liittymän tilaajia 100 asukasta kohti: 25,5 vuonna 2008 (ITU) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 59,4 vuonna 2008 (ITU) Tieverkosto: km vuonna Moottoriteitä 1677,6 km Rautatieverkosto: 6383 km vuonna 2006 Lentokenttiä: 55, joista 25:llä päällystetty kiitotie vuonna 2008 Tärkeimmät satamat: Enns, Krems, Linz ja Wien Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Itävallan tasavalta, Republik Österreich, Republic of Austria Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtiomuoto: liittotasavalta Valtionpäämies: presidentti Heinz Fischer (vuodesta 2004, valittiin uudelleen huhtikuussa 2010, aiemmin Sosialidemokraattisen puolueen jäsen) Parlamentti: kaksikamarinen Liittokokous (Bundesversammlung), joka muodostuu Kansallisneuvostosta (Nationalrat) ja osavaltioita edustavasta Liittoneuvostosta (Bundesrat). Parlamenttipuolueet: Sosialidemokraattinen puolue (SPÖ), Kansanpuolue (ÖVP), Vapauspuolue (FPÖ), Allianssi Itävallan tulevaisuuden puolesta (BZÖ) ja Vihreät (Die Grünen). Hallituspuolueet: SPÖ ja ÖVP Hallituksen johtaja: liittokansleri Werner Faymann, SPÖ Seuraavat vaalit: kansallisneuvoston vaalit syyskuussa 2013 Aluehallinto: liittovaltio koostuu yhdeksästä osavaltiosta (Bundesland) Kansallispäivä: (1955) Itävalta tuli Pyhän Roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden alaisuuteen vuonna 1282, kun Rudolf von Habsburg nimitti kaksi poikaansa Itävallan ja Steiermarkin johtoon. Vuonna 1526 Habsburgit ottivat muodolliseen hallintaansa Unkarin, joka oli kuitenkin suurimmalta osin Turkin osmanien hallussa puolitoista vuosisataa. Itävalta liitti Unkarin itseensä vuonna Unkarille annettiin autonomia kompromissisopimuksen (Ausgleich) nojalla vuonna 1867, ja keisarikunnan nimeksi tuli Itävalta-Unkari. Tappiollisen ensimmäisen maailmansodan jälkeen imperiumi jakaantui moneen osaan. Saksankielisten ydinalueesta tuli nykyinen Itävalta, joka julistettiin tasavallaksi Vuonna 1920 hyväksyttiin perustuslaki, joka teki maasta liittovaltion. Itävalta liitettiin

5 Itävallan maaraportti 5 (18) Saksan valtakuntaan vuonna 1938 (Anschluss) ja joutui toiseen maailmansotaan kansallissosialistien johdolla. Vuonna 1945 sodan neljä voittajavaltiota miehitti Itävallan. Miehitysvaltioiden ja Itävallan kesken vuonna 1955 tehdyn sopimuksen mukaan maa julistettiin puolueettomaksi. Itävalta oli perustamassa Eftaa vuonna Vuonna 1989 jätettiin jäsenhakemus EY:öön, maa pääsi EU:n jäseneksi vuoden 1995 alussa. Vuoden 1998 jälkipuoliskon Itävalta oli EU:n puheenjohtaja. Vuoden 1999 alussa maa liittyi Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Käteinen euro otettiin käyttöön Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 euro oli keskimäärin 1,3948 USD vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 276,89 miljardia euroa vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: euroa vuonna 2009 Verotus: yhtiötuloverokanta 25 %, yleinen arvonlisäverokanta 20 % vuonna 2010 Tärkeimmät teollisuustuotteet: Koneet ja laitteet, kulkuneuvot, elintarvikkeet ja juomat, rauta ja teräs, metallituotteet Tärkeimmät vientituotteet: Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, teräs, tekstiilit, paperi Tärkeimmät tuontituotteet: Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, kemikaalit, teräs, öljyt ja öljytuotteet, elintarvikkeet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Italia, Sveitsi, Ranska, Unkari, USA, Iso- Britannia Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 312,6 miljoonaa ja tuonti 402,3 miljoonaa euroa vuonna Kauppatase oli Suomelle 89,7 milj. euroa alijäämäinen. Ulkomaiset suorat sijoitukset Itävaltaan: 9,82 miljardia euroa vuonna Jos erityistarkoituksiin perustetut yhtiöt (SPE) jätetään huomiotta, sijoitusvirta oli 9,48 miljardia euroa. Suomalaiset suorat sijoitukset Itävaltaan: miinus 29 miljoonaa euroa vuonna 2009 (luku on alustava ja perustuu yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille, eikä ole tarkka) Itävalta on vauras maa. Bruttokansantuote henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden mukaan 123,5 prosenttia 27 EU-maan keskiarvosta vuonna Itävallan kilpailukyky on kansainvälisessä vertailussa hyvä. WEF:n syksyn 2009 vertailussa yleinen kilpailukykyindeksi oli 17. korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2009 vertailussa Itävalta oli kuudestoista 55 maan joukossa.

6 Itävallan maaraportti 6 (18) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Wienin-vientikeskuksen arvioita Itävallasta: Positiivisia piirteitä Itävalta on kooltaan hallittava markkina-alue Bruttokansantuote henkeä kohti on korkea Julkisia menoja on lisätty infrastruktuurin, tutkimuksen ja työmarkkinoiden kehittämiseksi. Itävaltalaisilla on tiiviit historialliset ja kaupalliset suhteet Keski- ja Kaakkois-Euroopan maihin ja tämän vuoksi paljon hyödynnettävää idänkaupan kokemusta. Maa kuuluu kolmen suurimman investoijan joukkoon alueen maissa ja vastaa prosentin osuuksista maihin suuntautuneista suorista sijoituksista. Toisaalta useat kansainväliset yritykset ovat perustaneet Itä-Euroopan toiminnoista vastaavia keskuksiaan Itävaltaan. Tuottavuus ja kustannustehokkuus kasvavat edelleen erityisesti uusien EU-maiden kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön ansiosta. Työvoima on hyvin koulutettua ja motivoitunutta. Itävallassa on erinomainen, innovatiivinen teknisen perusosaamisen taso ja tätä tukeva koulutusjärjestelmä (oppipoikakisälli-mestari) Tuotanto- ja elinkeinorakenne muistuttaa suomalaista Negatiivisia piirteitä Markkinoiden pieni koko (vain 8,3 miljoonaa asukasta) Viranomaisbyrokratia Monille suomalaisille on yllätys, että Itävalta ei ole mentaalisesti, kulttuurisesti eikä liiketoiminnallisesti osa Saksaa, vaan on heterogeeninen liiketoimintaympäristö Länsija Itä-Euroopan risteyksessä Tietty arvaamattomuus liiketoiminnassa: ei yhtenäistä käytös- ja menettelytapakoodia - on osattava tulkita ja lukea rivien välistä Työvoiman tarjonta kasvaa nopeasti uusien EU-kansalaisten ja saksalaisten tullessa työmarkkinoille. Lisäksi ulkomaiset opiskelijat valtaavat korkeakoulujen aloituspaikkoja. Keskieurooppalainen etiketti voi aiheuttaa hankaluuksia suorille suomalaisille Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla on parhaimmat mahdollisuudet seuraavilla aloilla: ICT; ohjelmistot ja kommunikaatioteknologia Talotekniikka ja rakennusautomaatio Liikenneinfrastruktuuri sekä oheisrakentaminen Terveysvaikutteinen ruoka ja luomutuotteet Uusiutuva energia; teknologiat ja konsultointi Bioteknologia Autoteollisuus; tuotekehitys ja osavalmistus Projektiyhteistyö Itä-Euroopassa, josta itävaltalaisilla yrityksillä on paljon kokemusta ja osaamista

7 Itävallan maaraportti 7 (18) Wienin ympärillä on 150 kilometrin säteellä ostovoimainen, neljästä maasta muodostuva korkean osaamisen ja tiivistä yhteistyötä harjoittava keskittymä Mitropa, johon kuuluu Wienin ja itäisen Itävallan lisäksi Tšekin, Slovakian ja Unkarin vauraimmat alueet. Tällä alueella on mm. 25 tiedekorkeakoulua. Myynti ja markkinointi Jakelukanavat Itävallassa voi tuotteiden jakeluun käyttää kaikkia mahdollisia jakelukanavia: perinteinen tukkujakelu ja vähittäiskauppa, postimyynti ja sähköinen kaupankäynti, suoramarkkinoinnin menetelmät, franchising, yhteisyritykset ja muut lisenssijärjestelmät. Yleisin tapa viedä tuotteita Itävaltaan on toimia maahantuojan kautta, joka toimii samalla tukkuliikkeenä. Monet maahantuojat ovat myös aktiivisia vientiyrityksiä. Monet maahantuojat ovat keskittyneet myyntiin tietyssä osassa maata, jolloin vaaditaan useita maahantuojia kattamaan koko Itävalta. Koska tuonti on sallittu myös vähittäisliikkeille, ostavat monet suuret ketjut ja postimyyntiyritykset suoraan valmistajilta ilman tukkuporrasta tai muita välikäsiä. Suoraa maahantuontia harjoittaa kauppojen lisäksi osa teollisuusyrityksistä. Markkinoiden ja siten tilauserien pienen koon vuoksi monet ulkomaiset yritykset suosivat maahantuojaa kolmannessa maassa, jolloin esimerkiksi saksalainen maahantuoja myy myös Itävallan markkinoille Tämä tapa ei ole erityisen suositeltavaa, koska toimintakulttuuri on yhteisestä kielestä huolimatta erilainen ja monesti Itävalta jää passiivisen myynnin varaan. Postimyynti on hyvin suosittua, osittain kauppojen rajoitettujen aukioloaikojen vuoksi. Postimyynnin liikevaihto henkeä kohti on maailman neljänneksi suurin Saksan, Yhdysvaltojen ja Sveitsin jälkeen. Lähes 50 prosenttia kansalaisista ostaa jotain postimyynnistä ainakin kerran vuodessa. Eniten ostetaan vaatteita, kirjoja ja cd-levyjä sekä kotitaloustuotteita ja -tekstiilejä. Postimyynti on siirtynyt menestyksekkäästi verkkoon ja tavoittaa näin myös nuoria kuluttajia. Ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ja hinnoittelu Liikesuhteet ovat Itävallassa yleensä muodollisia, mutta eivät niin muodollisia kuin esimerkiksi naapurimaassa Saksassa. Sydämellisyys juuri tavattua henkilöä kohtaan on paitsi turhaa myös heikentää kaupantekomahdollisuuksia. Hyvin aggressiiviset myyntitekniikat kannattaa unohtaa. Asiakas määrää tavallisesti prosessin vauhdin. Monet itävaltalaiset näyttävät olevan valmiita maksamaan tietystä tuotteesta enemmän kuin kilpailijan tuotteesta, jos katsovat sen laadun paremmaksi. Jatkuvasti edullista hintaa korostavan yrityksen voidaan katsoa epäsuorasti myöntävän myyvänsä heikompilaatuista tuotetta. Liikalaskutuskin on toisaalta pahasta, joten hinnoittelu on hankala kysymys.

8 Itävallan maaraportti 8 (18) Mainostaminen Itävaltalaisten mainostoimistojen liikevaihto oli 3,51 miljardia euroa vuonna Mainosmenot olivat 2,95 miljardia euroa vuonna 2006 ja 3,34 miljardia euroa v Merkittävimmät mainosvälineet Itävallassa ovat painojulkaisut (noin 64 % v. 2005), televisio (22 %) ja radio (7 %). Tämän lisäksi tärkeä kanava on plakaattimainonta (7 %), joka on Itävallassa Euroopan kärkitasoa. Muita mainosvälineitä ovat Internet, messut ja muut tapahtumat sekä sponsorointi. Eniten mainostetaan päivälehdissä. Suurimmat päivälehdet ovat Kronen Zeitung ja Kurier, jotka yhdessä saavuttavat yli puolet koko väestöstä. Tärkeimmät laatulehdet ovat Die Presse, Der Standard ja Salzburger Nachrichten. Talouteen keskittyvän Wirtschaftsblattin levikki on noin Suurin yleinen viikkolehti on NEWS. Trend ja Gewinn ovat tärkeimmät talousaiheiset viikkolehdet. Toiseksi merkittävin mainosväline on televisio, jonka osuus mainostamisesta vuonna 2004 oli 497 miljoonaa euroa. Tärkein kanava on valtiollinen ORF (Österreichische Rundfunk), vaikka yksityiset televisiokanavat kasvattavat osuuksiaan. Itävallassa lisääntyvät myös koko ajan saksalaisten televisiokanavien katsojaluvut. Messuja järjestetään vuodessa lähes kaikilla toimialoilla. Useimmat messut ovat kansallisia tai paikallisia tapahtumia, jotka ovat avoinna myös suurelle yleisölle. Ne palvelevat pääasiassa mainostarkoituksia. Tärkeimmät messut itävaltalaisyrityksille sekä Itävaltaan pyrkiville suomalaisyrityksille ovat Saksassa messujen kansainvälisyyden ja suuren koon vuoksi. Franchising Toimilupavuokraus on pieni mutta kasvava toimintamuoto Itävallassa. Vuonna 2004 maassa oli 370 franchising-ketjua ja 5600 yrittäjää. Kasvua oli 16 prosenttia vuodesta Hieman vajaa puolet franchising-yrityksistä oli kotimaisia, saksalaisten osuus oli neljännes ja amerikkalaisten yhdeksän prosenttia. Toimilupavuokrausta edustaa eniten palvelusektori (20 prosenttia). Seuraavina tulevat kaupanala (19 %), muoti- ja tekstiiliala (12 %) sekä gastronomia (11 %). Myynti julkiselle sektorille Itävallan hallitus noudattaa WTO:n sopimusta julkisista hankinnoista. Liittovaltion hankintalakia muutettiin vuonna 1997 EU:n säädösten mukaiseksi. Itävallassa ei ole lakeja, jotka velvoittavat ostamaan kotimaisia tuotteita. Yleensä ostaja valitsee parhaimman tarjouksen (ei välttämättä halvinta). Eräät suuret sopimukset syntyvät kuitenkin kutsun perusteella. Rajoitetut tarjouskilpailut ja vastakaupat ovat yleisiä puolustushankinnoissa.

9 Itävallan maaraportti 9 (18) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT, muutos (%) 2,5 3,5 3,5 2,0-3,6 1,3 1,4 Työttömyysaste (%) 7,3 6,8 6,2 5,8 7,2 7,4 7,7 Työttömyysaste (%, ILO:n määritelmä) 5,2 4,8 4,4 3,8 5,0 5,2 5,4 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,3 1,5 2,2 3,2 0,5 1,4 1,8 Vaihtotase (miljardia euroa) 5,31 7,26 9,62 9,24 6,32 6,98 8,53 BKT Lähteet: Statistik Austria, WIFO ja Österreichische Nationalbank (e = ennuste) Itävallan bruttokansantuote kasvoi suhteellisen nopeasti vuosina Vuonna 2008 jäätiin kuitenkin 2,0 prosenttiin, kun viennin kasvu hidastui. Vuonna 2009 BKT supistui tilastokeskuksen mukaan 3,6 prosenttia. Moni Keski- ja Kaakkois-Euroopan maa ajautui taloudellisiin vaikeuksiin vuoden 2008 lopussa tai 2009 alussa, mikä heijastui Itävallan vientiin ja rahoitussektoriin. Itävallan pankit ovat luotottaneet mittavasti itäisten naapurimaiden yrityksiä ja kotitalouksia, joiden maksuvaikeudet lisääntyivät vuoden 2009 aikana. Suurten luottotappioiden pelossa Itävallan hallitus päätti tukea maan pankkeja miljardeilla euroilla. Taloustutkimuslaitos WIFO ennusti maaliskuun lopussa, että Itävallan bruttokansantuote kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2010 ja 1,4 prosenttia vuonna Kiinteään omaisuuteen tehtävät bruttomääräiset investoinnit jatkanevat laskuaan vuonna 2010, mutta yksityinen kulutus kasvanee hieman ja tavaravienti kohtuullisesti. Työttömyys Itävallan työttömyysaste on ollut viime vuosina siedettävän alhainen. Työttömiä oli työvoimasta 6,2 prosenttia vuonna 2007 ja 5,8 prosenttia vuonna ILO:n ja Eurostatin käyttämillä laskentamenetelmillä työttömyysaste oli vain 3,8 prosenttia vuonna Työttömien osuus työvoimasta kuitenkin nousi vuonna 2009 kansallisella laskentatavalla 7,2 prosenttiin ja ILO:n tavalla 5,0 prosenttiin. Tilanne pahenee vielä hieman vuosina

10 Itävallan maaraportti 10 (18) Inflaatio Kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina maltillisesti. Inflaatio kiihtyi 3,2 prosenttiin vuonna 2008 mutta hidastui pahan taantuman vuoksi 0,5 prosenttiin vuonna WIFO ennusti maaliskuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,4 prosenttia vuonna 2010 ja 1,8 prosenttia vuonna Vaihtotase Itävallan vaihtotase on ollut viime vuosina ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi keskuspankin mukaan 9,24 miljardia euroa vuonna 2008 ja 6,32 miljardia euroa vuonna WIFO ennusti maaliskuun lopussa, että vuonna 2010 syntyy noin 7 miljardin ylijäämä. Palvelutase on ollut positiivinen jo pitkään, koska ulkomaalaiset matkailevat Itävallassa enemmän kuin itävaltalaiset ulkomailla. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseet ovat sitä vastoin olleet negatiivisia. Merkittäviä tulonsiirtoja ulkomaille ovat väkilukuun nähden korkeat EU-jäsenmaksut. Talouspolitiikka Itävalta on Euroopan raha- ja talousliiton jäsen. Rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki EKP ja kauppapolitiikasta Euroopan komission kaupan pääosasto. Muusta talouspolitiikasta päättävät Itävallan viranomaiset. Itävallan liittovaltio on budjetoinut 70,73 miljardin euron menot ja 57,59 miljardin euron tulot vuodelle Hallinnolliseksi alijäämäksi on säädetty 13,14 miljardia euroa ja Maastrichtin kriteerien mukaiseksi liittovaltion (ei koko julkisen sektorin) alijäämäksi 11,56 miljardia euroa. Liittovaltion menorakenne v. 2010, miljoonaa euroa* Oikeushallinto ja turvallisuus Työ-, sosiaali-, terveys- ja perhepalvelut ja tulonsiirrot Opetus, tutkimus, taide ja kulttuuri Talous, infrastruktuuri ja ympäristö Työvoima Kassa ja korot Lähde: Bundesministerium für Finanzen (*liittovaltion rahoituskehyksen mukaan, summat poikkeavat aavistuksen budjettiluvuista) Työvoima on keskimäärin korkeasti koulutettua ja ammattitaitoista Työvoimakustannukset ovat korkeat maailmanlaajuisessa vertailussa Työvoimaan kuului 4,28 miljoonaa henkeä vuonna 2009 (ILO:n määritelmä). Työvoimaan osallistumisaste oli 75,3 prosenttia (15 64 vuotiaat). Työllisiä oli 4,08 miljoonaa v (ILO:n määritelmä). Työllisyysaste oli 71,6 % (15 64 vuotiaat). Työttömiä oli keskimäärin vuonna 2009.

11 Itävallan maaraportti 11 (18) Itävallassa oli n. 3,37 miljoonaa palkansaajaa vuonna 2009 WIFO:n mukaan. Heistä oli ulkomaalaisia eli 12,7 prosenttia. Lisäksi maassa on tuhansia laittomia työntekijöitä, joista suurin osaa asuu Wienissä. Palkansaajat vuonna 2009 Yhteensä Miehet Naiset Toimihenkilöt ja virkamiehet (kuukausipalkkaiset) Työläiset (tavallisesti tuntipalkkaiset) Ulkomaiset työntekijät Lähde: WIFO Teollisuudessa työskentelevien keskiansio oli 2976,27 euroa kuukaudessa vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Toimihenkilöiden keskiansio oli 3870,76 ja työläisten 2364,77 euroa kuukaudessa. Rakentamisessa työskentelevien keskiansio oli 3106,76 euroa kuukaudessa vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Toimihenkilöiden keskiansio oli 4106,88 ja työläisten 2820,67 euroa kuukaudessa. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Itävallan ulkomaankauppa on nykyään selvästi vapaampaa kuin toisen maailmansodan ja sitä seuranneiden säätelyvuosien aikana. Itävalta solmi vuosikymmeniä sitten Kauppaa ja tariffeja koskevan yleissopimuksen eli Gatt-sopimuksen ja on osallistunut sen jälkeen kaikkiin kaupan vapauttamista koskeviin neuvottelukierroksiin. Kun Gattista tuli Maailman kauppajärjestö (WTO) vuonna 1995, Itävalta liittyi järjestöön monien muiden maiden mukana. Itävalta on vapauttanut monenkeskistä ja kahdenvälistä kauppaa myös Euroopan tasolla. Se liittyi Euroopan talousalueeseen vuoden 1994 alussa ja Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. EU-sopimusten ansiosta kauppa Länsi- ja Keski-Euroopan maiden kanssa on hyvin vapaata. Joitain teknisiä esteitä on tosin vielä olemassa. Yli puolet EU:n ulkopuolelta tuotavista tavaroista voidaan tuoda maahan tullitta. Käytettävien tullitariffien taso on keskimäärin alhainen. Tullien lisäksi kauppaa rajoitetaan tuontikiintiöillä, polkumyynnin vastaisilla maksuilla ja YK:n määräämillä vientikielloilla, jotka koskevat ennen kaikkea aseita ja sotilaskäyttöön sopivia siviilituotteita.

12 Itävallan maaraportti 12 (18) Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Itävallan tavarakauppa vuosina , miljardia euroa a Tavaroiden vienti 89,8 94,7 103,7 114,7 117,5 94,2 Tavaroiden tuonti 91,1 96,5 104,2 114,3 119,6 97,8 Kauppatase -1,2-1,8-0,5 0,4-2,0-3,7 Lähde: Statistik Austria (a = alustavat laskelmat) Itävallan viennin rakenne vuonna 2009, miljardia euroa* Yhteensä 94,17 0 Elintarvikkeet 5,29 1 Juomat ja tupakka 1,51 2 Raaka-aineet 2,96 3 Polttoaineet ja muut energialähteet 3,24 4 Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 0,13 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 12,13 6 Valmistetut tavarat (mm. teräs, tekstiilit ja paperi) 21,11 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 35,36 8 Muut valmiit tavarat 11,95 9 Muut 0,57 Lähde: Statistik Austria (*alustavat laskelmat) Raaka-aineiden ja polttoaineiden osuus kokonaisviennistä on pieni. Vientituotteiden kilohinta ei ole kuitenkaan kovin korkea. Eräs syy on puolivalmisteiden (paperin, raudan, teräksen, ym.) melko suuri osuus kokonaisviennistä. Toinen syy on se, että korkean teknologian tuotteiden osuus tärkeimmällä vientialalla eli koneiden ja laitteiden valmistuksessa on muihin teollisuusmaihin nähden pienehkö. Itävallan tuonnin rakenne vuonna 2009, miljardia euroa* Yhteensä 97,83 0 Elintarvikkeet 6,29 1 Juomat ja tupakka 0,72 2 Raaka-aineet 3,91 3 Polttoaineet ja muut energialähteet 10,20

13 Itävallan maaraportti 13 (18) 4 Eläin- ja kasviöljyt ja rasvat 0,33 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 12,24 6 Valmistetut tavarat (mm. teräs, tekstiilit ja paperi) 14,91 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 32,16 8 Muut valmiit tavarat 14,96 9 Muut 2,10 Lähde: Statistik Austria (*alustavat laskelmat) Tuonnilla on merkittävä osuus raaka-aineiden, ajoneuvojen, kemikaalien, atklaitteiden ja useiden elintarvikkeiden kotimaisesta kulutuksesta.

14 Itävallan maaraportti 14 (18) Tärkeimmät kauppakumppanit Itävallan tärkeimmät vientikohteet v. 2009, mrd. EUR* Saksa 29,24 Italia 7,76 Sveitsi 4,34 Yhdysvallat 4,04 Ranska 3,74 Lähde: Statistik Austria (alustavat laskelmat) Itävallan tärkeimmät tuontimaat v. 2009, mrd. EUR* Saksa 39,83 Italia 6,58 Sveitsi 5,62 Kiina 4,47 Tšekin tasavalta 3,38 Lähde: Statistik Austria (alustavat laskelmat) Kauppa Suomen kanssa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus

15 Itävallan maaraportti 15 (18) Suomen Itävallan-kauppa vuonna 2009 Vienti, Muutos Osuus % Tuonti, Muutos Osuus % Tase, milj. e % milj. e % milj. e 312,6-26 0,7 402,3-28 0,9-89,7 Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. tai t.) Suomen vienti Suomen vienti Itävaltaan 2009 Elintarvikkeet ja juomat 1,1 % Valmiit tavarat 11,0 % Raaka-aineet, polttoaineet 5,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 10,0 % Lähde: Tullihallitus Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 46,7 % Valmistetut tavarat 25,7 % Suomen 10 tärkeintä vientituoteryhmää Itävaltaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 43, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 42, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 25, Muut sähkökoneet ja -laitteet 24, Eri toimialojen erikoiskoneet 23, Voimakoneet ja moottorit 16, Puutavara ja korkki 12, Puu- ja korkkituotteet 10, Rauta ja teräs 9, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 9, tärkeintä yhteensä 218,2 70 Suomen koko vienti 312, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)

16 Itävallan maaraportti 16 (18) Suomen tuonti Suomen tuonti Itävallasta 2009 Valmiit tavarat 19,5 % Elintarvikkeet ja juomat 5,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 17,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 38,3 % Valmistetut tavarat 16,4 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituoteryhmää Itävallasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 41, Eri toimialojen erikoiskoneet 37, Muut sähkökoneet ja -laitteet 29, Muut valmiit tavarat 26, Erittelemätön 24, Orgaaniset kemialliset aineet 23, Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 18, Voimakoneet ja moottorit 18, Tuotteet epäjalosta metallista 17, Moottoriajoneuvot 16, tärkeintä yhteensä 253,4 63 Suomen koko tuonti 402, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 Itävallan maaraportti 17 (18) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten sijoitusten kanta Itävallassa oli 809,7 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Suorat sijoitukset Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta Itävallassa oli 200,5 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Jos erityistarkoituksiin perustettuja yhtiöitä (SPE) ei oteta huomioon, suorien sijoitusten kanta oli 117,8 miljardia euroa. Vuonna 2009 ulkomaiset toimijat tekivät Itävaltaan suoria sijoituksia nettomääräisesti 5,31 miljardin euron arvosta. Kun erityistarkoituksiin perustetut yhtiöt ja kiinteistösijoitukset unohdetaan, luku oli 5,08 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovirta Itävaltaan Vuosi Miljardia euroa 62,68 3,23 45,61 8,07 5,31 Lähde: Österreichische Nationalbank Arvopaperisijoitukset Ulkomaisten arvopaperisijoitusten kanta Itävallassa oli 357,9 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Vuonna 2009 ulkomaiset toimijat ostivat itävaltalaisia arvopapereita nettomääräisesti miinus 3,76 miljardin euron arvosta. Ulkomaalaiset siis myivät arvopapereita. Kiinteäkorkoisia arvopapereita myytiin 4,00 miljardin euron arvosta. Toisaalta osakkeisiin ja osuuksiin sijoitettiin 236 miljoonaa euroa. Muut sijoitukset Ulkomaalaisten tekemien muiden sijoitusten kanta oli 240,5 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Itävaltaan tehtiin muita sijoituksia miinus 27,44 miljardin euron verran vuonna Ulkomaalaiset siis myivät muita sijoituksiaan huomattavasti. Suomalaiset investoinnit Vuoden 2009 aikana suomalaiset yritykset tekivät Itävaltaan suoria sijoituksia arviolta miinus 29 miljoonan euron arvosta. Sijoituksia siis kotiutettiin. Luku perustuu yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille ja on vain suuntaa antava.

18 Itävallan maaraportti 18 (18) Tapakulttuuri Itävaltalainen kulttuuri muistuttaa baijerilaista mutta erojakin on. Yleensä Saksaan verrattuna erot ovat merkittävät. Yhtiön ei kannata jättää Itävallan vientiään Saksan agentin varaan. Kauppakielet ovat saksa ja englanti. Useimmat liikemiehet, erityisesti nuoremmat puhuvat englantia hyvin, mutta saksan kielen taidosta on suurta hyötyä. Itävaltalainen liikemies on hyvin muodollinen ja kohtelias. Teitittely ja tittelit ovat tärkeitä (Sie, Herr, Frau, Herr Doktor etc.), ja niitä käytetään keskustelussa tiheästi. Liikkeenjohtotyyli on autoritäärinen ja hierarkkinen. Vieraalta edellytetään neuvotteluissa täsmällisyyttä sekä selkeää ja asiantuntevaa esitystä. Ulkomaisten liikemiesten kannattaa perehtyä Itävallan kulttuuriin ja historiaan. Itävalta on entinen suurvalta. Sillä on pitkä ja vaikuttava historia Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja sittemmin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian keskusalueena. Nykyinen tasavalta perustettiin vuonna Itävaltalaiset ovat hyvin isänmaallisia. Itävaltalaiset harrastavat paljon laskettelua ja musiikkia. Wienissä järjestetään korkeatasoisia taide-esityksiä. Salzburgissa, Mozartin kotikaupungissa, pidetään vuosittain musiikkijuhlat. Katolilaisuus merkitsee ihmisille paljon etenkin Wienin ulkopuolella. Wienin ja muun Itävallan välillä on tietyissä asioissa merkittäviä eroavaisuuksia. Linkkejä (Der Standard -sanomalehti) (Itävallan liittokanslerinviraston sivut) (Austrian Press and Information Service, Washington) (Itävallan valtiovarainministeriö) (Itävallan liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriö) (Itävallan talousministeriö) (CIA:n maatiedosto) (Itävallan Kansallispankki eli keskuspankki) (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung, WIFO) n vientikeskuksen osoite: Central and South East Europe, Finland Trade Center Embassy of Finland Gonzagagasse 16, A-1010 WIEN, ÖSTERREICH Puhelin: Faksi: Sähköposti: austria@finpro.fi Suomen Wienin-suurlähetystö