Maaseudun ja kaupungin muuttuva suhde sanomalehdissä ja 1900-lukujen vaihteessa miten maaseuduista tuli maaseutu?

Transkriptio

1 Maaseudun ja kaupungin muuttuva suhde sanomalehdissä ja 1900-lukujen vaihteessa miten maaseuduista tuli maaseutu? Torsti Hyyryläinen & Elina Vallas Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Maaseutututkijatapaaminen , Rovaniemi

2 Maaseudun ja kaupungin suhteet yhteiskunnallisissa keskusteluissa Suomessa 1860-luvulta nykyaikaan -hankkeen Tarkoitus ja tavoite Tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä maaseudun ja kaupungin muuttuvista suhteista ja tuottaa tietoa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistämiseen. Tutkimuksen tavoite on analysoida maaseudun ja kaupungin välisiä suhteita koskevia keskusteluja aikaan sitoutuvina ja ajassa muuttuvina ilmiönä. Tutkimuksessa paneudutaan sanoma- ja aikakauslehdissä käytyihin maaseutu-kaupunki-keskusteluihin ja niiden konteksteihin sekä keskusteluissa eri ajanjaksoina esiintyneisiin sisältökysymyksiin1860-luvulta nykypäivään. Tutkimuksessa selvitetään myös maaseudun ja kaupungin suhteisiin sisältyneitä jatkuvuuksia ja muutoksia

3 Tutkimuskysymykset 1. Millaisissa konteksteissa maaseudun ja kaupungin välisistä suhteista on käyty keskusteluja sanoma- ja aikakauslehdissä 1860-luvulta nykypäivään? 2. Millaisissa sisältökysymyksissä maaseudun ja kaupungin väliset suhteet ovat tulleet esille? 3. Mitä jatkuvuuksia ja muutoksia maaseudun ja kaupungin välisiin suhteisiin on sisältynyt yhteiskunnallisen kehityksen eri vaiheissa? Tässä esityksessä tarkastelemme lähemmin maaseutu-käsitteen monikko- ja yksikkömuotojen käyttöä lukujen vaihteessa Länsi-Savo-sanomalehdessä

4 Aineisto Aviisi-hanke edistää digitaalisten sanomaja aikakauslehtien käytettävyyttä. (Lähde: Power Point -esitys, Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus). DIMIKOn digitoima sanomalehti- ja muu aineisto Ennen vuotta 1910 ilmestyneet lehdet vapaasti käytettävissä Koko ilmestymisajaltaan erikseen sovittu: Länsi-Savo ja Maaseudun Tulevaisuus Tässä esityksessä aineistona on 194 (343) artikkelin kokoelma, joka on koottu poimimalla Kielipankin korpushakuliittymän avulla kaikki Länsi-Savo-sanomalehden sekä sen edeltäjien, Suomi-, Mikkeli- ja Suur-Savo-sanomalehtien vuosina 1889, 1899, 1909 sekä 1919 ilmestyneet maaseutu-sanan sisältävät artikkelit

5

6 1. tutkimuskysymys: Milloin maaseudu(i)sta alettiin puhua? maaseutu-käsitteen historia vs. maaseudun historia sanomalehdistössä: Häkkinen (2004), Nykysuomen etymologinen sanakirja:

7 1. tutkimuskysymys: Milloin maaseudu(i)sta alettiin puhua? maaseutu-käsitteen historia vs. maaseudun historia sanomalehdistössä: maaseutu oli puheenaihe jo ennen maaseutu-käsitteen tuomista suomen kieleen: Maamiehen ystävä : - kaskut maalaisista ja kaupunkilaisista - talonpoikaisväestön sivistäminen - maanviljelykoulutus - tilattoman väestön asema

8 2. tutkimuskysymys: Miten maaseuduista tuli maaseutu? maaseutu-käsitteen historia vs. maaseudun historia sanomalehdistössä: maaseutu-käsitteen käytössä alkuun hapuilua, koska kirjoitetun suomen traditiot eivät olleet vakiintuneita Europaeus (1853), Svenskt-Finskt Lexikon - Ruotsalais-Suomalainen sanakirja: - jordläge, kampanj, landskap, landsort, landsträcka, region - maan-paikka - jordsträck - maan-seutu - landsbygd - maa-seutu - i min landsort - koto-paikallani - i landsorten - maalla

9 2. tutkimuskysymys: Miten maaseuduista tuli maaseutu? maaseutu-käsitteen historia vs. maaseudun historia sanomalehdistössä: - yhtenä varhaisen maaseutukeskustelun tihentymänä sanomalehdistössä olivat vuosien valtiopäiviin liittyvät keskustelut, jotka käsittelivät maaseutuväestöä koskevia lakialoitteita - keskustelua läpikäydessä huomio kiinnittyi pääkaupunki vs. muu Suomi -asetelmaan

10 2. tutkimuskysymys: Miten maaseuduista tuli maaseutu? Liittyykö maaseutu-käsitteen merkityksen muuttumiseen se, että vuoden 1863 Helsingistä katsottuna Turku ja Viipuri ovat maaseutua? Helsingin Uutiset , Sanomalehdet : Helsingin Uutiset , Uusi sanomalehti : Helsingin Uutiset , Sanomalehdet tulevaksi vuodeksi :

11 2. tutkimuskysymys: Miten maaseuduista tuli maaseutu? Maaseutu-sanan monikko- ja yksikkömuodon esiintyminen valitussa aineistossa: Suomi 1889 Mikkeli 1899 Suur-Savo 1909 Länsi-Savo 1919 NUM_Sg NUM_Pl

12 Monista maaseuduista yhdeksi maaseuduksi maaseutu-käsitettä käytetään vuoden 1889 aineistossa lähes yksinomaan monikkomuodossa, joskus rinnakkain yksikkömuodon kanssa, merkityssisällön muuttumatta Suomi , Kotimaisesta teollisuudesta : Suomi , Hienous haittana :

13 Monista maaseuduista yhdeksi maaseuduksi mikäli maaseutu-käsitteen harvinainen yksikkömuoto ei viittaa tiettyyn paikalliseen maaseutuun, se esiintyy poikkeuksetta merkityksessä pääkaupungin ulkopuolinen valtakunnanosa Suomi , Katsaus muihin lehtiin : Suomi , Mohamettilaiset wetäytywät pois kristittyjen hallitsemista maista :

14 Monista maaseuduista yhdeksi maaseuduksi vuoden 1899 aineistossa maaseutu-käsitteen yksikkömuoto yleistyy, yksikkö- ja monikkomuodon merkityssisällöt eriytyvät Mikkeli , Yhtenä miehenä : Mikkeli , Kuinka me tehtäwämme käsitämme :

15 Pohdintaa / johtopäätöksiä Maaseutu-käsitteen käyttö muuttui hyvin lyhyen ajan sisällä siten, että 1910-luvulta alkaen maaseudusta puhutaan aineistossa lähes yksinomaan yksikkömuodossa. Jatkohypoteesimme: yksikkömuodon vakiintumisen taustalla on maaseutu-käsitteen merkityssisällön muuttuminen siten, että maaseutu saa merkityksen ei-pääkaupunki. Muutos voidaan nähdä kerronnallisena alkuna yksiulotteisen maaseutukäsityksen muotoutumiselle sekä kaupungin ja maaseudun mustavalkoiselle vastakkainasettelulle julkisessa keskustelussa

16 Kiitos mielenkiinnosta!

17 Liite 1: Hankkeen tutkijat ja kumppanihankkeet Hankkeen päävastuutahona on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (R) kumppaninaan Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus (DIMIKO). tutkimusjohtaja HT Torsti Hyyryläinen (R), hankkeen PI tutkijakoulutettava FM Eeva Uusitalo (R), hankkeen proj.pääll. Yliopistoharjoittelija Elina Vallas aluehistorian tutkimusjohtaja FT Sulevi Riukulehto (R) tutkija YTT Aapo Jumppanen (R) Professori Mikko Tolonen (D) tietojärjestelmäasiantuntija FM Tuula Pääkkönen (D) tutkijatohtori Eetu Mäkelä (Aalto-yliopisto) tutkijakoulutettava Antti Kanner (HY) KUMPPANIHANKKEET: Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskuksen Aviisi-hanke Computational History and Transformation of Public Discourse in Finland, (COMHIS )

18 Liite 2: Maaseutu kaupunki-sanastoa Uuden Suomettaren julkaisemassa esitelmässä ja siitä seuranneissa Mikkelin Sanomien keskustelukirjoituksissa. maaseutu, maalaiset alemmat luokat emäntä, isäntä kansa kansan syvät rivit maakansa maakartanojen omistajat ja varakkaammat talolliset, aluskuntalaiset ja vähempivaraiset naapurit maalainen maalaiskansa maalaisväestö maamies maanmiehet maanmuokkaajat maanomistaja maanviljelijä maanväestö maaseutu maata viljelevä väestö maaväestö pihkakaulat salomaiden ymmärtämättömät asukkaat talonpoika, talonpojat talonpoikaistyttäremme talonväki yleisö kaupunki, kaupunkilaiset herra herrat hienot herras- ja rouvasihmiset kansan ylemmät kerrokset kaupungin herra kaupungit ja muut liikennekohdat kaupunkilaiset keskihallitus ja virkamiehet maamme virkamiehistö opettaja, lääkäri, tuomari opinsaaneet sivistyneet Suomen virkamiehistö säätyläiset valtion virkamiehet, koulunopettajat virkamiehet virkamiehet, tuomarit, nimismiehet, lääninkamreerit ylemmät kansanluokat ylemmät luokat yliluokat Lähde: Piispanen & Hyyryläinen 2015,