OKM:n tiedonkeruun avoin saatavuus -tieto
|
|
- Kaarina Ahonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto OKM:n tiedonkeruun avoin saatavuus -tieto 1. Kerättävä tieto ja tehtävänanto OKM:n tiedonkeruun avoin saatavuus -tieto koodataan tällä hetkellä seuraavan ohjeistuksen mukaisesti (Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja 2014, s ): 0 ei Open access -julkaisu 1 Open access -julkaisu julkaisu on ilmestynyt lehdessä tai sarjassa, jonka kaikki artikkelit tai osajulkaisut ovat pysyvästi ladattavissa ja luettavissa Internetin kautta ilman korvausta. 2 Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu tilausmaksullisessa lehdessä tai muussa lukijoiden kannalta maksullisessa teoksessa ilmestyneen julkaisun pysyvästi saatavilla oleva open access -kopio, joka on rinnakkaistallennettu esim. organisaation omaan tai tieteenalakohtaiseen digitaaliseen arkistopalveluun. Julkaisu voi olla joko ns. kustantajan versio tai tutkijan oma viimeinen (vertaisarvioitu) versio ja se voi olla saatavissa välittömästi tai kustantajan määrittämän kohtuullisen mittaisen (esim. puoli vuotta) embargoajan jälkeen. Julkaisu voi olla myös tiedeyhteisön käyttöön ennen virallista julkaisua annettu pre print -versio, jos se on pysyvästi saatavilla organisaation tai tieteenalan digitaalisessa arkistopalvelussa. Otetaan huomioon myös ne yksittäiset julkaisut, jotka ovat avoimesti saatavilla, vaikka itse sarja ei olisikaan avoimesti saatavilla. 9 ei tietoa onko julkaisu Open access -julkaisu. Vastausvaihtoehtoja on siis neljä, ml. ei tietoa. Open access -julkaisut on jaettu kahteen ryhmään, joista ensimmäiseen ( 1 Open access -julkaisu ) kuuluvat open acccess -lehdissä ja sarjoissa ilmestyneet julkaisut, jälkimmäiseen ( 2 Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu ) taas sekä julkaisuarkistoon rinnakkaistallennetut julkaisut että satunnaiset muut avoimesti saatavilla olevat julkaisut. Seuraavassa käydään lyhyesti esimerkkien avulla läpi sitä, miten laadukkaita korkeakouluilta kerätyt koodiston mukaiset tiedot ovat olleet ja millaisia muita haasteita open access -julkaisuja koskevien tietojen keräämiseen liittyy. Selvitys keskittyy pääosin yliopistojen tietoihin. Lopuksi esitetään joitakin toimenpide-ehdotuksia tiedonkeruun kehittämiseksi. Open access -tietoa ei sen oletetun heikon laadun vuoksi ole toistaiseksi käytetty Juuli-portaalissa, joten analyysi on tehty CSC:n wikissä julkaistun vuosien raakadatan 1 ja Vipunen-portaalin sisältämien tietojen pohjalta. 2. Vuosien julkaisutiedot Yliopistojen vuosien julkaisutiedoissa avoin saatavuus -tiedon eri vastausvaihtoehdot jakautuvat Vipusen mukaan seuraavasti: 1 1
2 määrä osuus Ei open access -julkaisu ,4 % Open access -julkaisu ,7 % Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu ,7 % Ei tietoa ,3 % Eri tietojen osuudet ovat vaihdelleet jonkin verran ajanjakson aikana, mutta muutokset eivät ole olleet kovin suuria. Ei tietoa -vastausten määrä on kolmen vuoden aikana pienentynyt hieman, mutta niiden osuus on edelleen huomattava Tietolähteet Ei tietoa on selkeästi yleisin avointa saatavuutta koskeva vastaus, mitä voi jo sinällään pitää osoituksena tietoihin liittyvistä ongelmista. Tämän kategorian ja muiden kategorioiden osuudet raportoiduissa tiedoissa vaihtelevat merkittävästi yliopistoittain. Ei tietoa -vastausten osuus on erityisen suuri Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Se on julkaisumäärään nähden huomattava myös mm. Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Vaasan yliopistossa. Helsingin yliopiston osalta tämä selittyy sillä, että kategoriaa Ei open access -julkaisu ei ole käytetty lainkaan, eli siihen mahdollisesti kuuluvat julkaisut ovat kaikki ei tietoa -kategoriassa. Toisaalta, muista yliopistoista Aalto-yliopisto ei puolestaan ole käyttänyt lainkaan Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu - kategoriaa. Tällaiset säännönmukaiset eroavaisuudet selittyvät suurelta osin yliopistojen sisäisten tiedonkeruuprosessien eroilla. Esimerkki: Avoin saatavuus -tiedon tuottaminen Helsingin yliopistossa 2 Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmän syöttölomakkeessa ei ole omaa kenttää open access -tiedolle. Julkaisutietoja tallentavat tutkijat eivät siis voi itse liittää julkaisunsa yhteyteen tietoa siitä, onko kyseessä open access -julkaisu vai ei. Julkaisu on tosin mahdollista rinnakkaistallentaa TUHAT:in kautta yliopiston Helda-julkaisuarkistoon. Tutkijan syöttämien tietojen sijaan open access -julkaisuja tunnistetaan Helsingin yliopistossa keskitetysti olemassa olevien tietovarantojen pohjalta. Tunnistamista tehdään toisaalta sen perusteella, ovatko julkaisukanavat mukana Directory of Open Access Journalsin (DOAJ) lehtilistalla, toisaalta sen perusteella onko julkaisut rinnakkaistallennettu Heldaan. Jos julkaisua ei näiden kahden lähteen perusteella voida tunnistaa OA-julkaisuksi, sen statukseksi merkitään ei tietoa. Helsingin yliopiston käyttämä kahteen tietolähteeseen perustuva prosessi tunnistaa melko suuren osuuden tieteellisissä open access -lehdissä ilmestyneistä artikkeleista ja yliopiston omaan julkaisuarkistoon tallennetut artikkelit. DOAJ:hin listaamattomissa julkaisukanavissa (ml. hybridijulkaisukanavat, kirjasarjat ja konferenssijulkaisut, ei-tieteelliset julkaisukanavat) ilmestyneitä tai muihin kuin yliopiston omaan julkaisuarkistoon tallennettuja artikkeleita ei tässä prosessissa sen sijaan tunnisteta. DOAJ:n ( kaltaiset ulkoiset tietolähteet ovat hyödyllisiä apuvälineitä tiedonkeruussa, sillä niiden perusteella on mahdollista tunnistaa automaattisesti suhteellisen suuri joukko open access -julkaisuja. Toisaalta ne kattavat jo lähtökohtaisesti vain osan tapauksista - esim. DOAJ:ssa on mukana ainoastaan tietyt suhteellisen tiukat tekniset ja laadulliset kriteerit kattavia tieteellisiä 2 Prosessin kuvaus perustuu Aija Kaiteralta saatuihin tietoihin. 2
3 julkaisukanavia, eikä se ole niidenkään osalta kattava. Mm. suuri osa suomalaisista open access - lehdistä puuttuu toistaiseksi sen listalta. DOAJ:n ulkopuolelle jääneissä julkaisukanavissa ilmestyneiden open access -julkaisujen tunnistaminen on huomattavasti hankalampaa. Hybridijulkaisukanavissa ilmestyneiden julkaisujen kohdalla open access -tieto on toistaiseksi pakko lisätä julkaisu kerrallaan, vaikka tähän saattaa olla tulevaisuudessa luvassa parempia ratkaisuja (kustantajien yhteistyössä rakentaman CHORUSpalvelun voi olettaa jossain vaiheessa tarjoavan tällaisia tietoja kootusti). Ei-tieteellisten julkaisukanavien osalta valmiit tietolähteet lienevät jatkossakin puutteellisia, eli niiden kohdalla open access -tieto pitää todennäköisesti lisätä julkaisun yhteyteen sen tietojen tallennuksen yhteydessä. Myös rinnakkaistallennettujen julkaisujen tunnistaminen on toistaiseksi haastavaa. Toisin kuin esim. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, Suomessa yliopistojen julkaisuarkistoja ei ole tällä hetkellä kytketty tutkimustietojärjestelmistä tehtyyn keskitettyyn tiedonkeruuseen, eli niihin tallennettuja julkaisuja koskevien tietojen tuominen julkaisudataan on kunkin raportoivan organisaation vastuulla. Tietoja olisi kuitenkin mahdollista haravoida myös keskitetysti ainakin kotimaisista julkaisuarkistoista, mahdollisesti myös keskeisistä kansainvälisistä julkaisuarkistoista Open access -julkaisut Vipusen mukaan yliopistojen raportoimissa vuosien tiedoissa on yhteensä julkaisua, joiden on ilmoitettu ilmestyneen open access -julkaisukanavissa. Tätä ei kuitenkaan ole helppoa verifioida, sillä lähes kolmasosalle näistä julkaisuista ei ole ilmoitettu lainkaan verkkoosoitetta, ja osassa muistakin tapauksista osoitteissa on selkeitä virheitä. Linkit saattavat myös viedä itse julkaisun sijasta verkkolehden etusivulle, jonkin yliopiston laitoksen sivuille tai joissakin tapauksissa myös julkaisuarkistoihin. Mukana on myös erilaisia eksoottisia tapauksia, ml. linkkejä esim. Googlen hakutuloksiin tai Dropbox-palveluun. Yhteensä 2331:lle tähän kategoriaan kuuluvalle julkaisulle oli ilmoitettu dx.doi.org-palvelun kautta resolvoituva DOI-pohjainen osoite, minkä lisäksi datassa oli jonkin verran myös kustantajien palveluiden kautta resolvoituvia DOI-osoitteita. Käytännössä DOI:n perusteella tavoitettavien julkaisujen osuus on kuitenkin suurempi, sillä osalle muistakin julkaisuista on raportoitu DOI-tunniste erikseen sille varatussa kentässä, vaikkei siitä ole muodostettu DOI-pohjaista osoitetta. Muista pysyvistä osoitteista URN-pohjaisia osoitteita on ilmoitettu 305 julkaisulle, eli niiden osuus on myös melko suuri. Etenkin ei-tieteellisille julkaisuille on kuitenkin ilmoitettu pääosin muita kuin pysyviä osoitteita. Yliopistojen lisäksi tämä koskee myös ammattikorkeakoulujen dataa, jossa suurin osa raportoiduista open access -julkaisuista on muita kuin varsinaisia tieteellisiä julkaisuja. Tietojen yleistä luotettavuutta on tässä yhteydessä mahdollista selvittää ainoastaan otosten pohjalta. Seuraavassa yliopistojen vuosien julkaisudatasta on poimittu neljän erilaisilla periaatteilla toimivan julkaisukanavan (tai tietyn kustantajan julkaisemien lehtien) tiedot. Kuten tiedoista käy ilmi, julkaisukanavakohtaiset erot tietojen luotettavuudessa ovat huomattavan suuria. 3
4 Public Library of Science (PLoS) on yksi tunnetuimmista open access -kustantajista. Se julkaisee sekä mailman suurimmaksi tieteelliseksi julkaisukanavaksi kasvanutta PLoS One -megalehteä että muutamaa muuta perinteisempää vertaisarviointiprosessia hyödyntävää open access -lehteä. Yliopistoilta kerätyissä julkaisutiedoissa PLoS:in lehdissä ilmestyneiden 1107 artikkelin OA-status on määritelty seuraavasti: määrä osuus Ei open access -julkaisu 24 2,2 % Open access -julkaisu ,5 % Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu 5 0,5 % Ei tietoa ,9 % Kaikkien PLoS:in lehdissä ilmestyneiden artikkelien pitäisi olla siis open access -julkaisuja. Käytännössä lehtien status on jäänyt suurelta osin tunnistamatta Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Aalto-yliopistossa. Väärät tiedot ( Ei open access -julkaisu ) ovat peräisin Itä-Suomen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Oulun yliopistosta. American Physical Societyn (APS) julkaisemat Physical Review -lehdet kuuluvat fysiikan alan merkittävimpiin kansainvälisiin julkaisukanaviin. Niiden osalta julkaisuille raportoidut OA-statukset näyttävät tältä: määrä osuus Ei open access -julkaisu ,9 % Open access -julkaisu 18 1,6 % Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu ,9 % Ei tietoa ,6 % APS:n lehdet eivät ole open access -julkaisukanavia, eli niiden osalta oikeita vastauksia olisivat joko ei open access -julkaisu tai open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu. Ylivoimaisesti suurin kategoria on kuitenkin ei tietoa, mikä selittyy suurelta osin Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston raportoimilla tiedoilla. Rinnakkaistallennetuiksi merkityt artikkelit ovat pääosin Jyväskylän yliopistosta. Rinnakkaistallenteiden osoitteita ei ole yleensä raportoitu, mutta koska kyse on fysiikasta, saattaa olla, että ne on tallennettu tieteenalan omaan ArXiv-julkaisuarkistoon. Historiallinen aikakauskirja on yksi keskeisistä kotimaisista humanistisen alan julkaisukanavista. Sen osalta julkaisutiedoissa raportoidut avoin saatavuus -tiedot näyttävät tältä: määrä osuus Ei open access -julkaisu ,4 % Open access -julkaisu 1 0,5 % Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu 2 1,0 % Ei tietoa 77 37,2 % Historiallinen aikakauskirja ei ole open access -julkaisu, eli sen artikkelien tulisi sijoittua kategorioihin ei open access -julkaisu tai open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu. Yli kolmasosa artikkeleista on kuitenkin jäänyt ei tietoa -kategoriaan, mikä johtuu suurelta osin Helsingin yliopiston raportoimista tiedoista. 4
5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suojissa toimiva Yhteiskuntapolitiikka-lehti ilmestyy sekä painettuna lehtenä että open access -julkaisuna. Sen osalta julkaisutietojen avoin saatavuus -tiedot eivät vaikuta kovin luotettavilta: määrä osuus Ei open access -julkaisu 42 37,8 % Open access -julkaisu 11 10,0 % Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu 5 4,5 % Ei tietoa 53 47,8 % Lehteä ei ole listattu DOAJ:hin, joten sen open access -status on jäänyt havaitsematta mm. Helsingin yliopistolta. Muuten saattaa olla, että lehden painettu versio on hämännyt raportoijia, koska vain kymmenessä prosentissa tapauksista on havaittu, että lehdellä on myös avoimessa käytössä oleva verkkoversio. Rinnakkaistallennetuiksi tulkituissa tapauksissa on tosin myös linkkejä lehden viralliseen verkkoversioon - sekaannus on ehkä ymmärrettävä siksi, että lehden verkkoversio ilmestyy nykyään THL:n julkaisuarkiston yhteydessä ( Rinnakkaistallennetut julkaisut Rinnakkaistallennetuiksi ilmoitettuja julkaisuja on yliopistojen vuosien datassa yhteensä Näistä noin 42 %:lle ei ole ilmoitettu minkäänlaista verkko-osoitetta (osalla tosin on DOItunniste). Suurella osasta muista (noin 24 %) on ilmoitettu ainoastaan DOI-pohjainen osoite, jonka voi olettaa vievän kustantajan palvelussa julkaistuun maksulliseen versioon. Vain vajaalla 14 %:lla rinnakkaistallennetuiksi ilmoitetuista julkaisuista on validilta näyttävä URNpohjainen osoite - käytännössä nämä julkaisut ovat pääosin peräisin neljästä yliopistosta (Jyväskylän yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto). Helsingin yliopisto ei sen sijaan ole raportoinut omien rinnakkaistallenteittensa verkko-osoitteita, eli Heldaan viittaavia Handle-osoitteita esiintyy ainoastaan satunnaisesti muiden yliopistojen datassa. Rinnakkaistallennetuksi ilmoitettujen julkaisujen tiedoissa on paljon ei-pysyviä linkkejä mm. kustantajien palveluihin, käyttörajattuihin palveluihin ja satunnaisille verkkosivuille. Monissa tapauksissa vaikuttaa siltä, että kyse ei ole varsinaisista rinnakkaistallennetuista julkaisuista, eli joko kategorian merkitys on ymmärretty väärin tai julkaisu on sijoitettu vahingossa väärään kategoriaan. Koska datassa on vähän linkkejä varsinaisiin rinnakkaistallenteisiin, julkaisujen statusta on useimmissa tapauksissa mahdotonta verifioida. OKM:n tiedonkeruussa saadut tiedot poikkeavat huomattavasti esim. suoraan yliopistojen julkaisuarkistoista kerätyistä rinnakkaistallennettujen julkaisujen määristä. 3 Poikkeamat eivät ole säännönmukaisia: Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen osalta eri lähteistä saatujen julkaisumäärien suuruusluokat vastaavat jossain määrin toisiaan, mutta esim. Tampereen yliopistossa tiedonkeruuseen on päätynyt vain osa yliopiston Tampub-julkaisuarkistoon tallennetuista julkaisuista. Toisaalta Itä-Suomen yliopisto näyttää tiedonkeruun perusteella olleen yksi aktiivisimmista rinnakkaistallentajista (556 rinnakkaistallennettua julkaisua vuosina ), 3 Rinnakkaistallennusta koskevia tietoja on kerätty julkaisuarkistoista lähiaikoina julkaistavaa ATT-hankkeen julkaisutyöryhmän taustaselvitystä varten. 5
6 mutta tämä ei ole lainkaan todennettavissa yliopiston omasta julkaisuarkistosta, eikä oikeastaan julkaisudatastakaan, sillä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta Itä-Suomen yliopiston data ei sisällä linkkejä julkaisujen rinnakkaistallennettuihin versioihin. Muutamissa tapauksissa kyse saattaa toki olla muista open access -julkaisuista, jotka on tiedonkeruussa tällä hetkellä yhdistetty samaan kategoriaan. Yleisvaikutelmaksi tiedonkeruun rinnakkaistallennusta koskevista tiedoista jää, että ne ovat toistaiseksi sekavia, sattumanvaraisia ja suurelta osin epäluotettavia. 3. Muita avoimen saatavuuden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä 3.1. Hybridijulkaisukanavat Varsinaisten open access -julkaisukanavien rinnalla etenkin suuret kansainväliset kustantajat ovat muuttaneet suuren osan julkaisukanavistaan ns. hybridilehdiksi, joissa yksittäiset artikkelit voi ostaa vapaaseen käyttöön maksua vastaan. Open access -liikkeen piirissä mallia pidetään ongelmallisena, eikä se ole tähän asti ollut kovin suosittu, mutta kustantajat markkinoivat sitä aktiivisesti. Tiedonkeruun ohjeiden perusteella hybridijulkaisukanavien OA-artikkelit sijoittuvat tällä hetkellä ilmeisesti samaan kategoriaan rinnakkaistallennettujen julkaisujen kanssa. Tämä on kuitenkin epäjohdonmukaista, koska tässä tapauksessa avoin saatavuus toteutuu kustantajan tarjoaman infrastruktuurin, ei avoimen julkaisuarkiston kautta. Kirjoittajamaksuihin perustuvan avoimen saatavuuden lisäksi maksulliset kanavat saattavat julkaista myös näyteluonteisesti osan artikkeleistaan OA:na (esim. tietyt teemanumerot tai yksittäisiä artikkeleita kustakin numerosta) Rinnakkaistallennuksen embargot Suuri osa rinnakkaistallennuksen sallivista julkaisukanavista on määritellyt artikkeleille julkaisuviiveen (embargon), jonka maksimipituudeksi suositellaan yleensä puolta vuotta (luonnontieteet) tai vuotta (humanistiset tieteet). Joillakin kanavilla on pidempiä embargoja. Embargot ovat jonkinasteinen haaste tietojen raportoinnin ja tarkistamisen kannalta: raportoidaanko embargon alaiset julkaisut rinnakkaistallennettuina jo ennen kuin ne ovat vapaasti saatavilla vai vasta embargon laukeamisen jälkeen? Tiedonkeruun kannalta voi olla perusteltua raportoida rinnakkaistallennus ja rinnakkaistallennetun version osoite mahdollisuuksien mukaan heti, vaikka julkaisu tulee saataville vasta myöhemmin. Toisaalta VIRTA-mallisessa tiedonkeruussa saatavuutta koskevat tiedot voivat päivittyä myös myöhemmin. Embargo on julkaisukanavan ominaisuus. Lehtikohtaisia embargoja koskevia tietoja on mahdollista saada myös Sherpa/Romeon tietokannasta ( joten embargojen pituutta koskevan tiedon kerääminen erikseen kunkin julkaisun raportoinnin yhteydessä ei välttämättä ole mielekästä Viivästetty open access Osa lehdistä julkaisee artikkelinsa vapaasti verkossa esim. puolen vuoden tai vuoden viiveellä ( delayed OA ) kunkin numeron ilmestymisestä. Näitä lehtiä ei tästä huolimatta yleensä lasketa OA-lehdiksi, eikä niitä hyväksytä mukaan esim. DOAJ:in listalle. 6
7 Vastaavat embargot ovat rinnakkaistallennuksessa hyväksyttyjä, eli OA:ta koskevat linjaukset ja tilastointikäytännöt ovat tältä osin epäjohdonmukaisia myös kansainvälisellä tasolla. Viivästetty OA on joka tapauksessa julkaisukanavan ominaisuus, eli jos tällä periaatteella toimivista julkaisukanavista on kattava lista, sitä koskevia tietoja on mahdollista päivittää keskitetysti myös jälkikäteen Julkaisun versiot Kustantajilla ja julkaisukanavilla on vaihtelevia ehtoja sille, minkä version julkaisuista saa rinnakkaistallentaa. Osa kustantajista sallii lopullisen, taitetun kustantajan version tallentamisen, osa taas ainoastaan tutkijan viimeisen oman (vertaisarvioidun) version tallentamisen. Lisäksi julkaisuja tallennetaan pre print -versioina. Esim. tiettyjen fysiikan alojen julkaisut tallennetaan hyvinkin kattavasti pre printteinä ArXiv-julkaisuarkistoon ( ja koska niiden viralliset vertaisarvioidut versiot ilmestyvät vasta myöhemmin, tutkijat käyttävät suurimmaksi osaksi nimenomaan näitä versioita. Julkaisuista saattaa olla liikkeellä useita erilaisia versioita miten tärkeänä versioita koskevan tiedon keräämistä pidetään? Tiedonkeruun kannalta versioita koskevien tietojen kerääminen vaatisi joko uutta erillistä kenttää tai tietojen täydentämistä julkaisuarkistoista (olettaen että tieto on tallennettu standardimuodossa julkaisuarkistojen tietueisiin) Hyväksytyt tallennuspaikat Kustantajan verkkopalvelun ja julkaisuarkiston lisäksi julkaisuja voi olla vapaasti saatavilla myös muualla, esim. tutkijan tai tutkimushankkeen omalla kotisivulla tai erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Tiedonkeruussa on kuitenkin syytä rajata sitä millaisissa palveluissa julkaisujen pitää olla saatavilla, jotta ne voi ilmoittaa OA-julkaisuina tai rinnakkaistallennettuina julkaisuina. Julkaisun pitää olla vapaasti saatavilla sellaisessa paikassa, joka takaa sen pysyvän saatavuuden. Julkaisun osoite pitää pystyä ilmoittamaan pysyviin tunnisteisiin (DOI, URN tai Handle) perustuvana pysyvänä osoitteena, joka resolvoituu itse julkaisuun. Tutkijan tai tutkimushankkeen kotisivut eivät usein ole pitkäikäisiä, eli julkaisujen pysyvyydestä ei ole takeita. Useat kaupallisista lähtökohdista toimivat sosiaaliset verkkopalvelut (esim. Academia.edu, ResearchGate, Mendeley) ovat tutkijoiden keskuudessa suosittuja, mutta niiden pitkän aikavälin toimintaperiaatteista tai bisnesmalleista ei ole tietoa, eikä julkaisujen pysyvästä saatavuudesta ole takeita. Hyväksytyt tallennuspaikat on perusteltua ainakin tässä vaiheessa rajata kustantajien verkkopalveluihin, tutkimusorganisaatioiden omiin julkaisuarkistoihin ja tieteenalakohtaisiin julkaisuarkistoihin (mm. PubMed, ArXiv). 4. Julkaisujen verkko-osoitteiden raportointi Kuten edellä on käynyt ilmi, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta kerätyssä julkaisudatassa ei monissa tapauksissa ole mukana tyydyttäviä tietoja avointen julkaisujen verkko-osoitteista, minkä vuoksi julkaisujen avoimuuden todentaminen on monissa tapauksissa mahdotonta. Joissakin tapauksissa kyse on siitä, että tietoja ei ole kerätty paikalliseen tutkimustietojärjestelmään tai ne 7
8 ovat virheellisiä, joissakin taas siitä ettei paikalliseen järjestelmään kerättyjä tietoja välitetä eteenpäin OKM:n tiedonkeruuseen. Sekä julkaisutietojen verifioinnin että tiedonhakijoiden tarpeiden kannalta olisi erittäin toivottavaa, että julkaisujen verkko-osoitteet saataisiin kerättyä etenkin avoimesti saatavilla olevien julkaisujen osalta mahdollisimman kattavasti. Tällä hetkellä julkaisujen verkko-osoitteet ilmoitetaan pääsääntöisesti kentässä pysyvä verkkoosoite, jonka kuvaus on seuraava (Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja 2014, s. 33): Pysyvä verkko-osoite Julkaisun pysyviin tunnisteisiin (esim. DOI, URN tai handle) pohjautuva verkko-osoite, joka vie suoraan julkaisun kokotekstiversioon (ei siis esim. lehden/kustantajan etusivulle). Voi viitata sekä vapaasti saatavilla olevaan versioon että kustantajan palvelimella sijaitsevaan käyttöoikeudeltaan rajoitettuun versioon. Tiedon muoto Verkko-osoite, esim. Lisäksi erilliseen kenttään DOI-tunniste tallennettavasta DOI:sta on helppoa muodostaa toimiva DOI-pohjainen verkko-osoite, joka tai resolvoituu suoraan itse julkaisuun tai sen esittelysivulle. Tavoite kerätä nimenomaan julkaisujen pysyviä osoitteita on sinällään perusteltu, sillä muunlaiset verkko-osoitteet lakkaavat usein toimimasta hyvinkin nopeasti, ja niiden päivittämisessä - olettaen että julkaisut ovat ylipäänsä enää saatavilla jossakin - olisi paljon työtä. Lisäksi tieteellisessä julkaisemisessa on erityisen perusteltua pyrkiä siihen, että viittauksien kohteena olevat julkaisut ovat saatavilla mahdollisimman pysyvästi. Sama koskee luonnollisesti myös julkaisujen avointa saatavuutta, eli julkaisujen satunnaista open access -saatavuutta esim. tutkijoiden tai tutkimushankkeiden kotisivuilla ei ole välttämättä edes mielekästä mitata. Toisaalta osoitteiden pysyvyyden tiukka korostaminen on myös jossain määrin ongelmallista, sillä kaikilla julkaisuilla ei yksinkertaisesti ole pysyviä osoitteita, vaikka ne ovat verkossa saatavilla. Tämä koskee erityisesti ei-tieteellisiä julkaisuja, joiden osuus kaikista raportoiduista julkaisuista on merkittävä sekä yliopistoissa että etenkin ammattikorkeakouluissa. Tieteellisten julkaisukanavien osalta on mahdollista pyrkiä siihen, että ne ottavat pysyvät tunnisteet käyttöön, mutta populaarimpien kanavien motivoiminen tähän voi olla vaikeaa. Pysyvät osoitteet ovat siis tärkeä tavoite, mutta joiltakin osin voi olla mielekästä hyväksyä muunkinlaisia tietoja mukaan tiedonkeruuseen, etenkin jos halutaan tarjota tiedonhakijoille pääsy Juulin kautta näihinkin aineistoihin. Toinen haaste on se, että yliopistojen järjestelmät saattavat tukea kunnolla ainoastaan DOItunnisteiden tallentamista. Esim. Helsingin yliopiston Elsevierin Pure-ohjelmistoon perustuvassa TUHAT:issa on oma kenttä DOI-tunnisteiden tallentamiseen, mutta ei muille pysyville tunnisteille. Muihinkin pysyviin tunnisteisiin perustuvia osoitteita voi tosin tallentaa erilliseen julkaisuun liittyville linkeille tarkoitettuun kenttään. Tähän kenttään tallennettuja tietoja ei kuitenkaan välitetä eteenpäin OKM:n tiedonkeruuseen, mahdollisesti siksi että se saattaa sisältää muitakin kuin pysyviä osoitteita. Käytännössä Helsingin yliopisto raportoi siis tiedonkeruuseen ainoastaan DOI-tunnisteita ja niihin pohjautuvia pysyviä osoitteita. Yliopistojen julkaisudatassa rinnakkaistallennetuiksi merkityille julkaisuille on ilmoitettu vain harvoin erillinen nimenomaan rinnakkaistallennettuun versioon vievä verkko-osoite. Sen sijaan niille on kyllä 8
9 usein raportoitu DOi tai siihen pohjautuva verkko-osoite, joka vie kustantajan palvelimella sijaitsevaan maksulliseen versioon. Tältä osin olisi perusteltua tarkistaa tiedonkeruun käytäntöjä siten, että DOI:n ja siihen pohjautuvan osoitteen lisäksi myös rinnakkaistallennetun version pysyvä verkko-osoite saadaan kerättyä talteen. 5. Toimenpide-ehdotuksia Avointa saatavuutta koskevan ohjeistuksen kehittämisessä on syytä pyrkiä siihen, että tietojen keruu perustuu mahdollisimman yksinkertaiseen ja selkeään kategorisointiin. Lisäksi olisi hyvä, että julkaisujen OA-statusta koskevien tietojen tallentaminen ja keruu olisi automatisoitavissa niin pitkälle kuin mahdollista, eikä tietojen täydentäminen aiheuttaisi raportoiville organisaatioille kohtuutonta työmäärää. Seuraavat toimenpiteet edistäisivät näiden päämäärien toteutumista: 1. Luovutaan erillisistä Ei open access -julkaisu ja Ei tietoa -kategorioista ja yhdistetään ne yhdeksi Ei vastausta -kategoriaksi (arvo 0 ). Ei tietoa -vastausten suuri osuus ja kategoriaan liittyvät erilaiset käytännöt raportoivissa organisaatioissa tekevät tähänastisen avointa saatavuutta koskevan datan lähes käyttökelvottomaksi. Avoin saatavuus -tiedon keruussa ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla nimenomaan open access -julkaisujen tunnistaminen. Sen selvittäminen, ettei jokin julkaisu varmasti ole open access -julkaisu on nurinkurista ja todennäköisesti turhaa työtä - etenkin koska julkaisun status saattaa joka tapauksessa milloin tahansa muuttua, jos se rinnakkaistallennetaan. Open access -julkaisujen osuus saattaa jäädä jossain määrin todellista alhaisemmaksi, mutta jos raportoivia organisaatioista tulevaisuudessa palkitaan open access -julkaisemisesta, niillä on selkeä intressi tunnistaa tuottamansa open access - julkaisut mahdollisimman kattavasti. 2. Open access -julkaisuille (etenkin rinnakkaistallennetut ja hybridijulkaisut) pitää raportoida avoimeen versioon johtava verkko-osoite. Julkaisujen open access statuksen verifiointi on usein mahdotonta ilman OAversioon johtavaa linkkiä (lisäksi linkki on tiedonhakijoiden kannalta hyödyllinen). Tieteellisissä OA-julkaisukanavissa ilmestyneiden julkaisujen osalta linkki ei ole periaatteessa aivan yhtä välttämätön (koska niiden OA-statuksen voi yleensä selvittää muutenkin), mutta kuitenkin toivottava. Rinnakkaistallennetuille julkaisuille pitää ilmoittaa kustantajan palveluun vievän DOItunnisteen/osoitteen lisäksi myös linkki rinnakkaistallennettuun versioon. Voi olla perusteltua pohtia sitä, tarvitaanko rinnakkaistallennetun version osoitteelle selvyyden vuoksi oma kenttä, vai onko järkevämpää, että kentässä pysyvä verkkoosoite voidaan raportoida samalla kertaa useita osoitteita (tai riittääkö DOI:n osalta, että se on ilmoitettu tunnisteena omassa kentässään?). Linkitykseen käytettävien osoitteiden on suositeltavaa perustua pysyviin tunnisteisiin (DOI, URN, Handle), mutta etenkin ei-tieteellisten julkaisujen kohdalla tästä voidaan joutua tinkimään - kuten käytännössä tähänkin asti on tehty. 3. Tarkistetaan tiedonkeruun ohjeistusta siten, että julkaisu voi olla samalla kertaa sekä OAjulkaisu ( 1 ) että rinnakkaistallennettu ( 2 ). Open access -julkaisujen rinnakkaistallentaminen julkaisuarkistoon on melko yleistä. 9
10 Toinen vaihtoehto on määritellä, kumman tyypin avointa saatavuutta pidetään ensisijaisena tavoitteena. 4. Selvitetään, olisiko hybridilehdissä ilmestyneet OA-julkaisut ja muut ei-oa-julkaisukanavissa ilmestyneet OA-julkaisut mielekästä ilmoittaa mieluummin kategoriassa Open access - julkaisu kuin kategoriassa Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu. Hybridijulkaisuja on ainakin toistaiseksi niin vähän, ettei niille ehkä ole mielekästä luoda omaa kategoriaa. Toisaalta ne sopivat huonosti rinnakkaistallennettujen julkaisujen yhteyteen, koska niiden tapauksessa avoin saatavuus toteutuu kustantajan infrastruktuurin, ei julkaisuarkistojen kautta. 5. Kehitetään open access -julkaisujen tunnistamista tukevia kansallisia ja kansainvälisiä tietolähteitä ja niiden hyödyntämiseen liittyviä prosesseja. Selvitetään, missä määrin eri tietolähteitä on mahdollista hyödyntää paikallisella tasolla kunkin raportoivan organisaation prosesseissa ja missä määrin niiden avulla on järkevää täydentää/rikastaa organisaatioilta kerättäviä tietoja keskitetysti tiedonkeruun yhteydessä/juulissa. Selvitetään mahdollisuuksia haravoida julkaisuarkistoista automaattisesti rinnakkaistallennettujen julkaisujen tietoja ja muita keinoja kytkeä julkaisuarkistot nykyistä paremmin mukaan tiedonkeruun prosesseihin. Kannustetaan kotimaisia open access -lehtiä liittymään mukaan DOAJ:hin. Selvitetään, riittääkö DOAJ:n lista tiedonkeruun tarpeisiin, vai olisiko Julkaisufoorumin lehtilistan yhteydessä mielekästä pitää yllä myös muuta tietoa julkaisukanavien open access -statuksesta (ml. tiedot viivästetystä OA:sta). Ylläpidetään tietoja julkaisukanavien Sherpa/Romeo-statuksesta ja tuotetaan sen pohjalta tietoja rinnakkaistallennuksen potentiaalisesta määrästä suhteessa käytännössä toteutuneeseen rinnakkaistallennukseen. 10
Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto
Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruuseminaari, Turku, 31.8.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Nykytilanne OKM:n tiedonkeruussa kerättyjen open access -tietojen laadussa
LisätiedotYliopistojen julkaisujen avoimuus vuonna 2016
Yliopistojen julkaisujen avoimuus vuonna 2016 Missä mennään -webinaari, 13.2.2018 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Kohti tieteellisten julkaisujen avoimuutta Julkaisujen avoimuus tärkeä tavoite sekä
LisätiedotTieteellisten julkaisujen avoimuuden seuranta Suomessa
Tieteellisten julkaisujen avoimuuden seuranta Suomessa Suomen Akatemia, 20.9.2018 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n julkaisutiedonkeruu OA-julkaisemisen monitorointi on Suomessa integroitu OKM:n
LisätiedotSuomalaisten julkaisujen avoimuus - mittarit ja prioriteetit
Suomalaisten julkaisujen avoimuus - mittarit ja prioriteetit Surima-hankkeen loppuseminaari, 24.2.2017 Jyrki Ilva Kohti julkaisujen avoimuutta Julkaisujen avoimuus tärkeä tavoite
LisätiedotSuomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus
Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu
LisätiedotRinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia
Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita
LisätiedotOpen access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,
LisätiedotJuuli-julkaisutietoportaali
Juuli-julkaisutietoportaali Kirjastoverkkopäivät, 24.10.2017 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Juuli-julkaisutietoportaali Juuli (www.juuli.fi) ollut käytössä kesäkuusta 2013 lähtien Julkinen käyttöliittymä
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA
Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen
LisätiedotTheseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen
LisätiedotHelsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö
Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut 6.6.2013 7.6.2013 1 Rinnakkaisjulkaiseminen tutkimusten valossa Lähde: Bo-Christer Björk ym.:
LisätiedotTieteellisten lehtien avoimuuspolitiikat
Tieteellisten lehtien avoimuuspolitiikat SHERPA/RoMEO-palvelu JYU. Since 1863. 30.10.2017 1 Avoimuuspolitiikka? JYU. Since 1863. 30.10.2017 2 Tieteellisellä lehdellä kolme tapaa avata sisältöään 1. Syntyä
LisätiedotJuuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotTutkimusjulkaisujen avoimuus : käytännön näkökohtia
Tutkimusjulkaisujen avoimuus : käytännön näkökohtia Tekes, 16.9.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkimusjulkaisujen avoimuus yleistymässä Open access -julkaisut ovat saatavissa vapaasti ja maksuttomasti
LisätiedotJulkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access
LisätiedotKESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN
KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot
LisätiedotRinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto
Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan
LisätiedotAjankohtaista avoimesta julkaisemisesta ja sen mittaamisesta
Ajankohtaista avoimesta julkaisemisesta ja sen mittaamisesta KOTA-seminaari, 29.8.2018 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access -tiedot OKM:n tiedonkeruussa Vuodesta 2016 käytössä uudistetut OAkategoriat
LisätiedotVuoden 2012 julkaisudata Juulissa
Vuoden 2012 julkaisudata Juulissa Asiantuntijaseminaari, 26.11.2013 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Mikä ihmeen Juuli? OKM:n korkeakouluilta keräämille julkaisutiedoille rakennettu selailu- ja hakukäyttöliittymä
LisätiedotJulkaisuportaali ja yliopistojen julkaisutiedot
Julkaisuportaali ja yliopistojen julkaisutiedot Kotimaiset tieteelliset artikkelit näkyviksi!, Helsinki 25.4.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Mihin erillistä julkaisuportaalia tarvitaan? Julkaisuportaali
LisätiedotJulkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri
Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Suomen korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän tulevaisuus, 2.12.2013 Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija, jyrki.ilva@helsinki.fi Avoimen julkaisemisen
LisätiedotYLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari
YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus
LisätiedotRahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010
Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee
LisätiedotRinnakkaistallentaminen ja Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. Kati Mäki
Rinnakkaistallentaminen ja Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Kati Mäki 15.5.2012 Rinnakkaistallentaminen (self-archiving, parallel publishing) Yksi tapa toteuttaa tiedon avointa saatavuutta Toisaalla
LisätiedotTutkimusjulkaisujen avoin saatavuus
Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus Suomen Akatemia, 7.9.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Julkaisemisen tähänastinen rahoitusmalli (1) Kansainvälisellä tasolla tieteellisten julkaisukanavien pääasiallinen
LisätiedotJuuli-julkaisutietoportaali: tilannekatsaus
Juuli-julkaisutietoportaali: tilannekatsaus Missä mennään -webinaari, 27.4.2017 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Juuli-julkaisutietoportaali Juuli (www.juuli.fi) ollut käytössä kesäkuusta 2013 lähtien
LisätiedotRinnakkaistallennuksen ehdoissa on vaihtelua
Rinnakkaistallennuksen ehdoissa on vaihtelua Mika Holopainen Tieteellisten lehtiartikkelien rinnakkaistallennus avoimiin julkaisuarkistoihin ei ole toistaiseksi toteutunut laajamittaisemmin. Asiaan liittyy
LisätiedotOPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ
OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.
LisätiedotKansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva
Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta
LisätiedotAlternative access vaihtoehtoisia polkuja artikkeleiden luo
Alternative access vaihtoehtoisia polkuja artikkeleiden luo Kirjastoverkkopäivät 26.10.2017 Anu Alaterä, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto, FinELib-toimisto Millaisessa tilanteessa tarvitaan vaihtoehtoisia
LisätiedotArto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva
Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä Asiantuntijakokous, 19.4.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama
LisätiedotJohdatus julkaisufoorumin toimintaan
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
LisätiedotTutkijan identifiointi
Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin
LisätiedotJURE ja julkaisufoorumi. Julkaisuarkistotapaaminen, Jyrki Ilva
JURE ja julkaisufoorumi Julkaisuarkistotapaaminen, 31.8.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama, CSC:n koordinoima Jure-projekti suunnittelee
LisätiedotARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa
ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruuseminaari 19.9.2014 Lassi Lager ARTO Kotimainen artikkeliviitetietokanta Yli 1,5 milj. viitettä Yli 1,5 milj. tiedonhakua
LisätiedotRinnakkaistallentaminen ja organisaation julkaisupolitiikka
Rinnakkaistallentaminen ja organisaation julkaisupolitiikka Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto URN:NBN:fi:jyu-201601131103 Suomen avoin tiede ja tutkimus -hanke Tavoitteena on, että vuoteen 2017
LisätiedotKaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi
Kaikki alkaa TUTKAsta Ja päätyy JYXiin Artikkelin matka avoimeksi Marja-Leena Harjuniemi 14.4.2011 Työnkulku Inbox TUTKA JYX Kustantajaluvan tarkistaminen (S/R) Kustantajan edellyttämien tietojen lisääminen
LisätiedotRinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopistossa
Rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopistossa käytännöt Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopisto Julkaisukeskus Kuvat Tampereen yliopiston LINNAsta Erja Kymäläinen, Marianne Partanen Rehtorin
LisätiedotJulkaisujen raportointi tuo rahaa tutkimukseen ja opetukseen
https://helda.helsinki.fi Julkaisujen raportointi tuo rahaa tutkimukseen ja opetukseen Holopainen, Mika Antero 2016-10-06 Holopainen, M A 2016, ' Julkaisujen raportointi tuo rahaa tutkimukseen ja opetukseen
LisätiedotOpen access julkaiseminen Helsingin yliopistossa
Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;
LisätiedotKorkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n tiedonkeruu ja raportointiportaali Yliopistojen julkaisutiedot (v. 2011 lähes
LisätiedotJulkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen
Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopiston rinnakkaistallennus ja kustantajan näkökulma Outi Sisättö kustannuspäällikkö Puheenvuoron pääkohdat Helsingin ja Tampereen yliopiston rinnakkaisjulkaisemispäätöksen
LisätiedotAvoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä.
Esityksen sisältö Mitä OA on Miksi avoimutta tulisi suosia Miten sitä toteutetaan Mikä estää avointa julkaisemista Edistävät tekijät Kirjastojen rooli OA-maailmassa Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa
LisätiedotKotimaisten lehtien rahoitusmalli
Kotimaisten lehtien rahoitusmalli Helsinki, 22.2.2018 Jyrki Ilva Kotimaiset tieteelliset lehdet Suomalaiset tiedelehdet edelleen tutkijayhteisön omassa hallinnassa Ei suuria kaupallisia kustantajia Suurinta
LisätiedotRINNAKKAISTALLENNUSOHJE
RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * HUOM!
LisätiedotOstetaan avoimeksi? Avoimen aineiston hankinnan kriteerit. Irene Ylönen Informaatikko Avoimen tiedon keskus Jyväskylän yliopisto
Ostetaan avoimeksi? Avoimen aineiston hankinnan kriteerit Irene Ylönen Informaatikko Avoimen tiedon keskus Jyväskylän yliopisto JYU. Since 1863. 6.6.2018 1 Jyväskylän yliopiston avoimen tieteen periaatteet
Lisätiedotja Jyväskylän yliopisto
Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisuyksikkö pekka.olsbo@jyu.fi p. 050-5818355
LisätiedotOPEN ACCESS HELSINGIN YLIOPISTOSSA
OPEN ACCESS HELSINGIN YLIOPISTOSSA TUHAT-WORKSHOP 8.10.2013 METSÄTALO KIMMO KOSKINEN HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO VERKKOPALVELUT OA:N LYHYT HISTORIA Tammikuussa 2003 Open Access seminaari Hankenilla Lokakuussa
LisätiedotTiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja
Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja E-aineistojen muuttuva käyttö seminaari 5.10.2016 Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto/FinELib Mistä aion puhua tänään Lehtitilaukset ennen ja nyt Kohti
LisätiedotTheseus ja rajatun käytön aineistot
Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten
LisätiedotRinnakkaistallentamisen kehitys Suomessa
Rinnakkaistallentamisen kehitys Suomessa 2010-2016 Pekka Olsbo Avoimen tiedon keskus Jyväskylän yliopisto Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankeen loppuseminaari Jyväskylä 24.2.2017 URN:NBN:fi:jyu-201702211500
LisätiedotTutkimus vapaaksi verkkoon! seminaari, Helsingin yliopisto, 25.1.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Suomalaiset julkaisuarkistot vuonna 2011 Tutkimus vapaaksi verkkoon! seminaari, Helsingin yliopisto, 25.1.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuarkistojen infrastruktuuri hanke OKM:n rahoittama
LisätiedotJulkaisuarkistot ja tutkimustietojärjestelmät
Julkaisuarkistot ja tutkimustietojärjestelmät Kirjastoverkkopäivät, työpaja, 23.10.2014 Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija, jyrki.ilva@helsinki.fi Julkaisuarkiston määritelmä Julkaisuarkisto on vakiintunut
LisätiedotTieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -
LisätiedotKansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,
Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)
LisätiedotWeb of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka
Web of Science, Scopus ja Tutka Matti Rajahonka 15.5.2014 Julkaisutietoja Tutkaan Voiko julkaisutietoja poimia jostain? Ei kannata tehdä kaksinkertaista työtä. Suomalaisten tieteellisten lehtien artikkelit:
LisätiedotOJS-palvelun kehittäminen. Artiva-seminaari Johanna Lilja
OJS-palvelun kehittäminen Artiva-seminaari 4.2.2015 Johanna Lilja Open Journal Systems OJS Public Knowledge Projectin (PKP) kehittämä avoin julkaisujärjestelmä, joka sisältää koko julkaisun toimitusprosessin
LisätiedotEU:N OA- VAATIMUKSET (HORISONTTI 2020) OPENAIRE2020:N GOLD OA PILOTTI OA-REMIX 8.5.2015 KIMMO KOSKINEN
EU:N OA- VAATIMUKSET (HORISONTTI 2020) OPENAIRE2020:N GOLD OA PILOTTI OA-REMIX 8.5.2015 KIMMO KOSKINEN ESITYKSEN SISÄLTÖ PERUSTELUJA AVOIMUUDELLE EU:N OA-VAATIMUKSET KULTAINEN OA AVOIMEN TUTKIMUSDATAN
LisätiedotOpen Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA
Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems
LisätiedotJulkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotTutkimus näkyviin. Artikkelien avoin rinnakkaistallentaminen Jyväskylän yliopistossa
Tutkimus näkyviin Artikkelien avoin rinnakkaistallentaminen Jyväskylän yliopistossa Marja Leena Harjuniemi / JYK, 12.12.2013 Esityksen sisältö Open Access, rinnakkaistallentaminen Lähtösyyt ja tavoitellut
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotJulkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua
Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle
LisätiedotAjankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta
Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n
LisätiedotAvoimen tieteen palvelujen kehittäminen Tampereen yliopiston kirjastossa. Tampereen kirjastopäivät
Avoimen tieteen palvelujen kehittäminen Tampereen yliopiston kirjastossa Tampereen kirjastopäivät 11.5.2017 Avoin tiede Tampereen yliopistossa: julkaisu- ja datapolitiikka Hyväksytty rehtorin päätöksellä
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version: Tolonen, T. & Marjamaa, M. (2018)
LisätiedotKotilava Hemvett Rahoituspilotti käyntiin Ajankohtaista julkaisemisesta Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki)
Kotilava Hemvett Rahoituspilotti käyntiin Ajankohtaista julkaisemisesta 13.5.2016 Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut
LisätiedotRINNAKKAISTALLENTAMISEN KANSALLISET OHJEET
RINNAKKAISTALLENTAMISEN KANSALLISET OHJEET Pekka Olsbo ATT-asiantuntijaryhmä 7.9.2016 URN:NBN:fi:jyu-201612295273 Lyhyt katsaus rinnakkaistallentamisen tilanteeseen Suomessa Viiden julkaisuarkiston (Helda,
LisätiedotJulkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?
Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden
LisätiedotMiten julkaisen työni yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Miten julkaisen työni yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa Marja-Leena Harjuniemi 14.5.2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Esityksen sisältö Mikä on yliopiston sähköinen julkaisuarkisto?
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2012 ja muut ajankohtaiset asiat
Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2012 ja muut ajankohtaiset asiat Kota-seminaari 13.09.2012 Kaisu Piiroinen Dioja 10 ja 11 päivitetty 14.09 seminaarikeskustelun perusteella! Esityksen rakenne Ajankohtaisia
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotJulkaisutiedot läpinäkyviksi: julkaisuportaali. Tampereen teknillinen yliopisto, Jyrki Ilva
Julkaisutiedot läpinäkyviksi: julkaisuportaali Tampereen teknillinen yliopisto, 4.10.2012 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalin idea Raportointiportaali (http://vipunen.csc.fi) tuottaa
LisätiedotOpen Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA
Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems
LisätiedotKansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa
Kansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa JURE-projektin tulosseminaari, 24.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset julkaisut JURE:n lähtökohta:
LisätiedotKansainväliset tutkijatunnisteet
Kansainväliset tutkijatunnisteet Tutkijan identifiointi -seminaari 25.2.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Henkilönimet ja julkaisujen tekijyys Julkaisujen tekijätietojen sekavuus vanha tuttu ongelma,
LisätiedotTieteellisen julkaisutoiminnan rahoituksesta
Tieteellisen julkaisutoiminnan rahoituksesta Julkaisufoorumin ohjausryhmä, 8.9.2014 Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija, jyrki.ilva@helsinki.fi Open access - keskeisiä käsitteitä ja kysymyksiä Kultainen
LisätiedotORCID ja tutkijoiden tunnistaminen. RAKETTI-tulosseminaari, Jyrki Ilva
ORCID ja tutkijoiden tunnistaminen RAKETTI-tulosseminaari, 30.8.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Henkilönimet ja julkaisujen tekijyys Julkaisujen tekijätietojen sekavuus vanha tuttu ongelma, jälleen
LisätiedotKirjastoverkkopäivät, DSpace-sessio, 29.10.2010 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Suomalaiset julkaisuarkistot vuonna 2010 Kirjastoverkkopäivät, DSpace-sessio, 29.10.2010 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuarkistot, rajanvetoa OpenDoar (http://www.opendoar.org) org) listaa
LisätiedotJuulin kehittäminen: tilannekatsaus
Juulin kehittäminen: tilannekatsaus VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöiden kokous, 4.11.2016 Jyrki Ilva Juuli-julkaisutietoportaali Juuli-portaali (www.juuli.fi) ollut käytössä kesäkuusta 2013 lähtien Uutta dataa
LisätiedotOpen Access ja tutkimusartikkelien avoin arkistointi Helsingin yliopistossa Informaatiotutkimuksen yhdistys ITY ry 14.11.2009
Open Access ja tutkimusartikkelien avoin arkistointi Helsingin yliopistossa Informaatiotutkimuksen yhdistys ITY ry 14.11.2009 Veera Ristikartano, erikoissuunnittelija Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut
LisätiedotVastauksia palvelukyselyn palautteisiin
Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Asiantuntijaseminaari 18.9.2014 Palvelukyselyn tulosten käsittely Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014 Tulokset on raportoitu keväällä ja julkaistu verkossa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/
LisätiedotLaCRIS-ohjeet kirjastolle Liisa Hallikainen
LaCRIS-ohjeet kirjastolle Liisa Hallikainen 12.8.2016 Osoitteet https://lacris.ulapland.fi/admin OKM:n ohjeet julkaisutiedonkeruuseen: https://confluence.csc.fi/display/suorat/yo+3.3.+julkaisutiedonkeruu
LisätiedotJulkaisemisen uudet tuulet
Julkaisemisen uudet tuulet Metodifestivaali, Tampere, 19.8.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tieteellinen julkaiseminen muutoksessa Tieteellinen julkaiseminen kansainvälisesti voimakkaassa murrosvaiheessa
LisätiedotYliopistokirjastojen OA-verkosto tiedon jakamista avoimuuden edist...
1 of 6 23.1.2017 13:11 HULib News Helsingin yliopiston kirjasto Helsingfors Universitets Bibliotek Helsinki University Library Yliopistokirjastojen OA-verkosto tiedon jakamista avoimuuden edistämiseksi
LisätiedotJulkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
LisätiedotHanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen)
Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Rinnakkaistallentaminen Suomessa seminaari Mikael Laakso, Yliopistonlehtori Tietojärjestelmätieteet Hanken Svenska Handelshögskolan mikael.laakso@hanken.fi
LisätiedotSoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016
SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 Sisällys Julkaisujen tallentaminen... 3 Asiantuntijatehtävien tallentaminen... 6 VIERAILU ULKOMAILLE... 7 VIERAILU ULKOMAILTA
LisätiedotKorkeakoulujen julkaisutiedonkeruut
Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruut Hanna-Mari Puuska Korkeakoulujen IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 hanna-mari.puuska@csc.fi http://raketti.csc.fi/tutki RAKETTI-TUTKI Korkeakoulujen tutkimusta ja tutkimushallintoa
LisätiedotAvoimesta julkaisemisesta yksinkertaisesti. Pekka Olsbo, Avoimen tieteen osaajakoulutus 14.9.2015
Avoimesta julkaisemisesta yksinkertaisesti Pekka Olsbo, Avoimen tieteen osaajakoulutus 14.9.2015 Esityksen sisältö Peruskäsitteiden määrittelyä Avoin julkaiseminen ja sen eri muodot. Avoimen julkaisemisen
LisätiedotAVOIN TIEDE JA TUTKIMUKSEN NÄKYVYYS
AVOIN TIEDE JA TUTKIMUKSEN NÄKYVYYS KATSAUS HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON TARJOAMIIN PALVELUIHIN Mikko Ojanen kirjastonhoitaja, Helsingin yliopiston kirjasto tohtorikoulutettava, Musiikkitiede, Helsingin
LisätiedotSurima-hanke ja rinnakkaistallentaminen Suomessa
Surima-hanke ja rinnakkaistallentaminen Suomessa Pekka Olsbo Avoimen tiedon keskus Jyväskylän yliopisto Rinnakkaistallentaminen Suomessa seminaari Helsinki 25.1.2017 Tausta Suomen avoimen tieteen ja tutkimuksen
LisätiedotAVOIMEN TIEDON KESKUS AVOIMEN TIETEEN PALVELUJEN TUOTTAJANA
AVOIMEN TIEDON KESKUS AVOIMEN TIETEEN PALVELUJEN TUOTTAJANA Pekka Olsbo Julkaisupäällikkö Avoimen tiedon keskus Jyväskylän yliopisto Avoimen tiedon keskus Avoimen tiedon keskuksessa yhdistyvät Jyväskylän
LisätiedotMitä on Julkaisuarkisto
Mitä on Julkaisuarkisto Turid Hedlund turid.hedlund@hanken.fi 24.11.09 Tieteiden talo Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Turid Hedlund Kaksi tietä avoimeen saatavuuteen
LisätiedotOKM:N BIBLIOMETRIIKKASEMINAARI
1 OKM:N BIBLIOMETRIIKKASEMINAARI 11.3.2013 KOMMENTTIPUHEENVUORO Päivi Kytömäki Ylikirjastonhoitaja YLIOPISTOJEN JULKAISUREKISTERIEN KATTAVUUS JA VIRHEETTÖMYYS 2 Olennainen lähtökohta luotettaville bibliometrisille
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely
Avoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely 2.9.2015 Kansalliskirjasto Esa-Pekka Keskitalo - orcid.org/0000-0002-4411-8452 http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015101414897 Avoin tiede tieteenteon prosessit
LisätiedotJulkaisufoorumien luokittelu
Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien
LisätiedotOpen access FinELibin neuvotteluissa: Tutkijan näkökulma
Open access FinELibin neuvotteluissa: Tutkijan näkökulma Mikael Laakso, KTT Yliopistonlehtori Hanken Svenska Handelshögskolan mikael.laakso@hanken.fi Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of
Lisätiedot