Blogit jawikit. 26/02/

Transkriptio

1 Blogit jawikit 26/02/

2 Mitä blogit ovat? Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän n tai vähemmv hemmän n sääs äännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettl ydettävissä (yleensä sivun yläreunassa) ja niin että vanhat tekstit säilyvs ilyvät luettavina ja muuttamattomina uusista teksteistä huolimatta. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista "normaaleihin" www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen kohtaisen näkökulman n kulman painotus. Sana blogi on laina englannin kielestä,, jossa se on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille t sivustoille; muita käytk ytössä olevia nimiä ovat weblogi,, loki, verkkopäiv iväkirja ja nettipäiv iväkirja, vaikkakin kaksi viimeistä sopivat paremmin nimeksi sille blogien alalajille, jossa kirjoittaja kirjoittaa päivittp ivittäin in omasta elämäst stään. ( 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 2

3 Blogi Päivättyjä merkintöjä sisält ltävä webbisivuformaatti Päivitys useammin kuin www-sivuilla Aikasidonnaisuus, lineaarisuus, kronologinen rakenne, automatisoitu päivitys, p vuorovaikutteisuus (Majava, J. 2005) 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 3

4 Blogien historia Weblog-sanan käyttö ensimmäisen isen kerran 1997, Jorn Barger ( Ensimmäinen inen weblog Robot Wisdom ( Aluksi linkkilistoja, henkilökohtaisia kohtaisia ajatuksia, mielipiteitä ja esseitä Sittemmin nettilehtiä (1999) sisäll llön n muuttuminen henkilökohtaisemmaksi kohtaisemmaksi ( ory.html) 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 4

5 Blogien muodot Filtterityyppinen (suodattava) blogi Kronologinen kirjoituskeskeinen julkaisutapa Linkitys muihin sivustoihin Linkkiblogi, uutisblogi Journaalityyppinen blogi Kronologinen julkaisumuoto Kommentoi internetin ulkopuolella olevia, kirjoittajalle tärkeitt rkeitä asioita Kommentoiva henkilökohtainen kohtainen esitystapa Nettipäiv iväkirja Lisäksi yhteisöblogit blogit, tutkimusblogit, kuvablogit, ääniblogit niblogit, videoblogit (Majava, J. 2005) 26/02/2007 5

6 Blogit opetuksessa: Stephen Downesin viisi mallia (artikkeli Educational Blogging) Yksinkertaisimmillaan blogia voidaan käyttk yttää kurssin verkkosivujen päivittämiseen.. Opiskelijan näkökulmasta n kulmasta ero perinteisin verkkosivuihin ei välttämättä ole suuri, mutta opettaja hyötyy julkaisujärjestelm rjestelmän mahdollistamasta päivittp ivittämisen helppoudesta. Toinen tätät täydentävä tapa on käyttk yttää blogia materiaalin kerää äämisessä linkittämäll llä ja kommentoimalla sivuilla kurssiin liittyviä verkosta löytyvil ytyviä materiaaleja. Kurssin verkkosivujen julkaiseminen blogina tarjoaa myös s mahdollisuuden käyttää sivujen kommentointitoimintoa. Kommentteja voidaan käyttk yttää vapaamuotoisena keskustelu- ja palautekanavana,, jolloin kommentointi täydentää luennoilla tapahtuvaa keskustelua. Blogi ja sen kommentointitoiminto tarjoavat siten ylimää ääräisen kanavan opiskelijoiden vuorovaikutukselle. TämäT on tärket rkeä lisäelementti erityisesti massakursseilla, joissa opiskelijoiden määm äärä asettaa rajoitteita itse opetustilanteessa käytk ytävälle keskustelulle. Seuraava aste on antaa blogin päivitysoikeudet p myös s opiskelijoille, jolloin blogi toimii esim. seminaarin osallistujien julkisena yhteistyöalueena alueena. Viidenneksi sovellukseksi Downes nimeää opiskelijoiden omien blogien kirjoittamisen osana kurssin suoritusta. ( J. Majava) 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 6

7 Blogien käyttk yttötapojatapoja Seminaarien yms. informaatiokanavina Digitaaliset portfoliot Henkilökohtainen kohtainen oppimisympärist ristö tai kurssisivusto 26/02/2007 7

8 Blogien julkaisujärjestelm rjestelmät Yksinkertainen julkaisujärjestelm rjestelmä Helppo sivuston hallinta ja päivitys p web- pohjaisella käyttöliittymällä selaimessa Valmiit ulkoasupohjat WYSIWYG-editori Vaihtoehtoina valmiit blogipalvelut(esim. WordPress.com, Blogger, TypePad) ) sekä palvelimelle asennettavat julkaisujärjestelm rjestelmät t (esim. WordPress.org) (Majava, J. 2005) 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 8

9 Blogin rakenteesta Sivusto koostuu merkinnöist istä ja on jaoteltu päivp ivämäärien mukaan. Uusimmat merkinnät t löytyvl ytyvät t aina heti etusivun alusta. Merkinnät t sisält ltävät t runsaasti käsiteltk siteltävään n aiheeseen liittyviä linkkejä, usein merkintöihin ihin toisissa weblogeissa. Sivuston lukijat voivat jättj ttää omat kommenttinsa myös s suoraan jokaiseen merkintää ään. Blogin kirjoittajasta tai kirjoittajista löytyy l usein lyhyet esittelyt, usein kuvan kanssa. Sivupalkista löytyy l usein myös s lista sivuston ylläpit pitäjän n seuraamista tai suosittelemista weblogeista. Julkaisujärjestelm rjestelmä tuottaa automaattisesti uusimmat merkinnät sisält ltävän n XML-kielisen uutisvirran, jonka avulla sivustoja voi seurata myös s esim. uutistenlukuohjelmalla Erilaiset weblog-hakemistot pitävät t yllä luetteloja weblogeista ja tarjoavat seuranta- ja hakupalveluja. ( ) 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 9

10 RSS-feedit Really Simple Syndication,, XML-kieleen perustuva sisält ltöprotokolla. RSS-sy syötettä tarjoavat useimmiten uutispalvelut ja blogit ( ) tai Atom- syöte (vaihtoehtoinen formaatti) RSS-muotoista tiedostoa/feediä/sy /syötettä/virtaa luetaan RSS-lukijaohjelmilla, jotka pääsääntöisesti eivät t vie paljon muistia ja joilla voi tilata vaikka sadan sivuston uutissyötteen tteen omalle koneelle. Useimmiten RSS-muodossa esitettävät t tiedot ovat dynaamisia, eli uutisia, tapahtumia, weblogeja tai "blogeja" (nettipäiv iväkirjoja), ohjelmistopäivityslistauksia ivityslistauksia jne. Kuvittele, että seuraat päivittp ivittäin in vaikkapa kahtakymmentä uutis- tms. sivustoa. Pysyäksesi ajan tasalla, sinun pitää selaimellasi käydk ydä näillä jokaisella sivustolla. Jos sivustot tuottavat RSS-feedi feediä, voit RSS-lukijallasi tilata nämän kaikki uutiset kertaheitolla ohjelmaasi. Ajansää äästö on huomattava. Uutiset ovat joko kokonaisuudessaan samoja kuin sivustolla stolla tai useimmiten sisält ltävät t pelkän n otsikon tai otsikon ja muutaman rivin, jotka kertovat uutisesta a vähän v enemmän. n. Uutisen otsikkoa klikatessasi avaa ohjelma selaimellasi kyseisen sen uutissivun, jolloin saat aiheesta lisätietoa. Näin N voit selaimellasi avata vain uutiset, jotka sinua kiinnostavat.( ) /02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 10

11 Mitä wikit ovat? Wiki on verkkosivusto,, jota käyttk yttäjät t voivat itse muokata lisää äämällä ja poistamalla sisält ltöä,, yleensä kokonaan ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekee wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös s viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki- verkkosivustojen käyttk yttöä. Nimi tulee havaijin kielen sanoista "wiki wiki", mikä tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisäll llön n luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikv likäsien puuttuminen ovakin wikitekniikan tärkeimmt rkeimmät t ominaisuudet. Sisäll llön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen. j (http( 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 11

12 Wikin ominaisuudet Wikillä luodaan dokumentteja käyttk yttäen yksinkertaista merkintäkielt kieltä ja selainta.. Yksi sivu wikissä on wikisivu,, kun taas sivujen summa muodostaa koko wikin. Sivut luodaan yksinkertaisella merkkauskielellä editointitilassa, yleensä selaimen luomassa tekstinmuokkauskentäss ssä.. Kun sivu tallennetaan, merkkauskieli tulkitaan selaimen ymmärt rtämäksi HTML-kieleksi. Joissakin uudemmissa wikeissa on mahdollisuus myös s ulkoasun muokkauksen aikana näyttn yttävään WYSIWYG-muokkaukseen. Yksinkertaisemmat wikit sallivat vain tekstin ja linkkien käytk ytön n wikin sisäll llä,, mutta monipuolisemmissa on mahdollisuus kuviin, taulukoihin, matematiikkaan ja jopa hieroglyfeihin. Ensimmäisiss isissä wikeissä ei käytetty k merkkauskieltä,, ja linkit sivujen välille v luotiin käyttk yttämällä sanoja, joissa oli vähintv hintään n kaksi isoa kirjainta (ns. CamelCase). TämäT on vapaamuotoisemmassa tekstissä ongelmallista ja nykyisin linkkien tekoon käytetk ytetään n merkkauskielen ominaisuuksia. Esimerkiksi MediaWikissä linkki toiselle sivulle muodostuu laittamalla sana kaksinkertaisten hakasulkujen väliin. Etenkin tietokantoja käyttk yttävät t wikit tallentavat samasta sivusta useampia versioita, jolloin muutoksia sivun eri versioiden välillv lillä voidaan seurata ja vanha versio voidaan palauttaa helposti. Tällaiset T wikit sisält ltävät t usein toimintosivun viimeisten muutosten seuraamiseen.( ) 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 12

13 Wiki-ohjelmistot Wikejä voi luoda useilla eri ohjelmistolla. Pohjaksi tarvitaan tietokanta,, kiinteä IP-osoite ja WWW-palvelin palvelin,, joka tuottaa sivut katseltaviksi nopeasti. Useimmat wikiohjelmistot ovat o vapaita ohjelmistoja sekä mahdollistavat helpohkon lisäominaisuuksien liittämisen. Kaikkein yksinkertaisemmat wikiohjelmistot eivät t tarvitse tietokantaa, joten niiden asentaminen on helppoa, mikäli käytk ytössä on CGI:t :tä tukeva palvelin. Ensimmäisen isen wikiohjelmiston, nimeltää ään n WikiWikiWeb, loi Ward Cunningham vuonna Hän H n perusti ensimmäisen isen wikin, Portland Pattern Repository, osoitteeseen Wikipedian käyttk yttämä wikiohjelmisto on nimeltää ään n MediaWiki. Nykyisin erilaisia wikejä on lukemattomia. Niihin kuuluvat kaikki Wikimedian hankkeet, kuten Wikipedia.. Suomenkielisiä MediaWikiä käyttäviä sivustoja ovat esimerkiksi autoihin keskittynyt AutoWiki ja radioihin keskittynyt HamWiki. WikiWikiWebin ja Mediawikin lisäksi wikiohjelmistoja ovat muun muassa Meatballwiki ja MoinMoin ( ) 26/02/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 13

14 Wikin kirjoitusoikeuksista (esim. WikiSpaces) 26/02/

15 WWW-osoitteita blogeihin ja wikeihin liittyen Blood,, R Majava, J slides.html Majava, J Majava, J Majava, J Sedergren, J historia.html (Blogger-julkaisujärjestelmä) edublog-awards-2005/ is-web- 20.html (Web 2.0) (blogien käytettävyysvirheitä) Kilpi, T Blogit ja bloggaaminen. Helsinki: Readme.fi 26/02/

16 WWW-osoitteita blogeihin ja wikeihin liittyen jatkuu (Koulutusteknologian sanakirja) Wikispaces (ilmainen mainokseton wiki-ohjelmisto Edublogs:n haltijalle) MediaWiki-ohjelmisto :// (Ajatuksia wikeistä yliopistossa) Ohjeita wikin tekoon 26/02/

17 Paulinan blogi ja wiki /02/