MAAKUNTAUUDISTUS TYÖRYHMÄ: TYÖVOIMAPALVELUKOKONAISUUS, YHTEISTYÖKOKOUS

Transkriptio

1 MAAKUNTAUUDISTUS TYÖRYHMÄ: TYÖVOIMAPALVELUKOKONAISUUS, YHTEISTYÖKOKOUS Aika Keskiviikko klo Paikka Varsinais-Suomen liitto, nh Tammi, Ratapihankatu 36, Turku ESITYSLISTA Osallistujat Kjell Henrichson (pj.) Jaana Hernelahti Kari Kettunen Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Ullakaisa Nieminen Tarja Nuotio Varsinais-Suomen liitto (vpj.) Risto Skyttä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tommi Forss Heikki Heilä Janne Hyvärinen Jari Jussinmäki Niko Kyynäräinen Kaisa Leiwo Teija Leppämäki Johanna Luukkonen Mika Mannervesi Paavo Myllymäki Soile Nieminen Jytta Poijärvi-Miikkulainen Pia Poikonen Vesa Rantala Sari Rantanen Pekka Sundman Merru Tuliara Matti Tunkkari Jarkko Åkerberg Turun Aikuiskoulutussäätiö Kansaneläkelaitos Salon kaupunki Paimion kaupunki Turku Science Park oy Turun kauppakamari Työ-Länsi ry. Laitilan kaupunki Salon kaupunki MTK Varsinais-Suomi Liedon kunta Kaarinan kehitys oy Varsin Hyvä ry Taivassalon kunta Uudenkaupungin kaupunki Turun kaupunki Henkilöpalveluyritysten liitto ry Loimaan kaupunki Varsinais-Suomen työpajaverkosto Tatu Virta Sihteeri () Petri Pihlavisto Kutsuttu asiantuntija (Muutosorganisaatio), kohta 4 Esa Högblom Henkilöstön edustaja (JUKO) Jukka Sevon Henkilöstön edustaja (JHL) Tiedoksi Kirsi Kanerva Jukka Sevonin varajäsen, Henkilöstön edustaja (JHL) Mirja Vaarna Esa Högblomin varajäsen, Henkilöstön edustaja (JHL) 1. Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtaja Kjell Henrichson avasi kokouksen klo Läsnäolijoiden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen Todetaan läsnäolijat ja hyväksytään esityslista.

2 3. Valtakunnallinen ja alueellinen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu, ajankohtaiskatsaus Esittely Tuodaan Henrichsonin toimesta tiedoksi yhteistyökokoukselle kesän aikana tapahtuneen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän päätöksenteon ja sitä kautta tehtyjen aikataulujen muutokset. (Liite 1) Aikataulumuutoksiin on reagoitu alueellisessa valmistelussa siten, että muutosorganisaatio ja sen alaiset työryhmät keskittyvät priorisoidusti niihin substanssikehittämiseen liittyviin valmistelutöihin, joiden välitön hyöty on havaittavissa jo syksyllä siitä riippumatta, miten lainsäädännön valiokuntakäsittely ja sitä kautta eduskuntakäsittely vaikuttaa uudistuksen toteutukseen. KE-työryhmä on antanut Henrichsonin, Metsä-Tokilan ja Nuotion toimesta koostettuna esityksen omien toimialojensa priorisoitavista asioista. Tuodaan tämä esitys yhteistyökokouksen tiedoksi (Liite 2). Käsiteltiin esittelyn mukaan. Uudistuksen aikataulut ovat edelleen kiireiset valiokunta- ja eduskuntakäsittelyiden osalta. Kokouksen aikataululiite on julkinen ja löytyy alueuudistus.fi-sivustolta (alueuudistus.fi/aikataulu). Ministeriö on toisaalta viestinyt, että kasvupalvelu-uudistus toteutuu joka tapauksessa uudistuksen etenemisestä riippumatta. Ministeriö on myös edelleen neuvotellut kuntaliiton kanssa erilaisista asiakastietojen tiedonjakomahdollisuuksista mutta haasteita tähän tuovat mm. tietosuojaan ja kunnan yleiseen toimivaltaan liittyvät seikat. Kokous otti mielellään vastaan tiedot tällaisesta kehityksestä ja toivoi asiassa edistystä. Vireillä on myös nykyisen JTYP-lain muutostyö, jonka myötä palveluntuottajille oltaisiin asettamassa lisää toimivaltaa. Tietoa ei ole siitä, miten nopeasti tämä muutos saadaan käsiteltyä. Maaseudun kehittämisen osalta kerrottiin ajankohtaisena asiana, että tällä hetkellä kaikille kunnallisille maaseutuviranomaisille on sovittu työnkiertojärjestelyitä ELY-keskuksella. Liitteen 2 osalta käytiin lyhyesti läpi syyskaudelle asetetut priorisoinnit työryhmän toimialan valmistelusta ja pyydettiin kokouksesta kommentteja niistä. Kysymyksiä ja näkemyksiä näistä aiheista toivottiin välitettävän tiedoksi valmistelun suuntaan vastedeskin Tatu Virran kautta. Johanna Luukkonen huomautti vaikeimmin työllistyvien henkilöasiakkaiden osalta kipukohtana olevan ne asiakkaat, jotka ovat syrjäytyneet työelämästä mutta joilla ei ole eläkediagnoosia. Asialla on ulottuvuuksia niin vakuutusyhtiöihin kuin sote-valmisteluunkin päin. Kokouksessa keskusteltiin myös maakunnassa tarjottavien yrityspalveluiden järjestämisestä ja palveluiden toteuttamistavoista. Tässä yhteydessä todettiin, että lainsäädännön kautta näitä palveluita maakunnan ei ole pakko tuottaa ja koska verrattuna muihin maakuntiin ovat Varsinais-Suomen palvelut varsin hyvin organisoituja, ei maakunnan kasvupalveluvarojen varaaminen niiden järjestämiseksi olisi välttämättä järkevää. Niko Kyynäräisen mukaan maakunnan yrityspalveluiden osalta tällä hetkellä merkittävin huomioitava asia on yhteydenpidon parantaminen Business Finlandiin. Merru Tuliara kiitti hankintaosaamisen nostamisesta prioriteetiksi ja huomautti, että tälläkin hetkellä kasvupalvelupilottien hankintakriteerien asettelutarkkuus on herättänyt kentällä keskusteluita ja kysymyksiä. 4. Toimipisteverkon valmistelu

3 Esittely Kutsuttu muutosorganisaation asiantuntija Petri Pihlavisto esittelee yhteistyökokoukselle Varsinais-Suomen toimipisteverkon muutosvalmistelua. Asiassa varataan aikaa myös keskustelulle. Käsiteltiin asia Pihlaviston esityksen kautta. Todettiin, että esitysmateriaalia ei lisätä liitteeksi valmistelun ollessa edelleen kesken. Sama esitys on myös käsitelty muissa maakuntauudistus-valmistelun teematyöryhmissä. Materiaali esittää Pihlaviston mukaan non-sotesektorien toiminnan osalta karkean arvion ja esiselvityksen siitä, millainen aluetaso keskittämiselle voisi tulla kyseeseen. Pihlavisto toi tiedoksi, että valmistelussa otetaan huomioon jo aiempien esittelyiden kautta esitettyjä kommentteja erityisesti Vakka-Suomea ja saaristoa koskevien yksityiskohtien osalta. Puheenvuoroja em. seutukuntien osalta pitivät muun muassa Johanna Luukkonen ja Jari Jussinmäki. Lisäksi kokouksessa tuotiin tiedoksi lukuisia eri näkemyksiä sekä maakuntahallinnon keskittämisen, että hajautettujen mallien puolesta ja vastaan. Havaittavissa on, että maakunnan sisällä on erilaisia kokemuksia näistä asioista, jotka kaikki pyritään huomioimaan ja arvioimaan tarkasti verkon valmistelutyössä. Lisäksi kommentoitiin, että valmistelun pohjatietoihin esim. luovuttavien organisaatioiden yhteispalvelupisteistä ja sopimuspohjaisista yhteistyöjärjestelyistä tulee suhtautua kriittisesti ja tarkistaa niitä tarpeen vaatiessa. Lisäksi tehtiin yleishuomioita logistiikan ja saavutettavuuden vaatimuksista sekä korostettiin sitä, että valmistelussa tulisi huomioida alusta alkaen sote-puolelta löytyvät toimitilat. Lisäksi annettiin valmistelulle toiveeksi harkita eräänlaisen "varjoverkkoanalyysin" tuottamista tukemaan valmistelua valtiollisten toimijoiden tilatiedoilla. 5. Ylimaakunnalliset toiminnot Esittely Kasvun ja elinvoiman edistämisen muutosvalmistelu on tehnyt kevätkaudella ja viimeistellyt syyskaudella selvityksen siitä, miten uuden maakunnan tulisi hoitaa aiemmin ylialueellisesti hoidettuja tehtäviä. Selvityksen on valmistellut muutosorganisaatiossa keväällä työskennellyt Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio (Liite 3). Selvityksessä huomioidaan sekä ne tehtävät, joille esitetään lainsäädännölle selkeitä viranhaltijoita, että ne tehtävät, joissa riittävän asiantuntemuksen turvaamiseksi yhteistyö on perusteltua tai muuten yhtä maakuntaa suuremmissa kokonaisuuksissa järjestetty toiminta tuo kustannussäästöjä tai muuta toiminnan kannalta erityistä etua. Tuotiin asian valmistelu tiedoksi yhteistyökokoukselle, esittelijänä toimi Timo Metsä-Tokila. Kokouksessa keskusteltiin erityisesti vesienhoidon ja kalastuksen esityksistä, jotka ovat aikoinaan pohjautuneet maakuntajohtajien ja ELY-keskusten ylijohtajien yhteiseen esitykseen. Saaristoliikenteen osalta nykyinen rakenne puretaan. Keskusteltiin lyhyesti myös työlupa-asioista osalta siitä, että enemmistö kaikista työluvista haetaan tällä hetkellä Vakka-Suomeen ja tästäkin johtuen perusteet työn maakunnallistamiseen ovat Varsinais- Suomen kannalta selkeitä. Työlupa-asioita on jo käsitelty tuoreeltaan seutukaupunkiverkostossa ja niihin palataan joulukuussa vielä erikseen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa joulukuussa, johon toivottiin myös Maahanmuuttoviraston ja yrittäjätahojen kutsumista.

4 6. Kasvupalvelupilotit: Tehostetun työnvälityksen pilotin optio, vaikeimmin työllistyvien henkilöasiakkaiden kohderyhmän pilotti Esittely Tuodaan Henrichsonin toimesta tiedoksi yhteistyökokoukselle kasvupalvelu-uudistukseen vahvasti linkittyvät Työ- ja elinkeinoministeriön edistämät kasvupalvelupilotit ja niiden valmistelu Varsinais-Suomessa. Nykyisen esityksen mukaan tämänhetkistä, jo vuonna 2017 alkanutta tehostetun työnvälityksen pilottia tullaan jatkamaan optiona myös uudella pilottikaudella. Lisäksi tullaan esittämään alueella käynnistettäväksi toista pilottia, jonka kohderyhmäksi esitetään vaikeimmin työllistyviä henkilöasiakkaita. Molempien pilottien valmistelut on jo käynnistetty TE-hallinnossa ja erityisesti jälkimmäisen suunnittelussa on arvioitu hyödylliseksi sen linkittäminen sote- ja maakuntauudistuksen alueelliseen valmisteluun. Tämän pilotin osalta tullaan järjestämään lokakuussa markkinavuoropuhelutilaisuus, johon kutsutaan sekä yritys- että kolmannen sektorin toimijoita ja jonka järjestämiseen liittyviin tehtäviin pyritään myös osallistamaan sote-valmistelun toimijoista. Käsiteltiin esittelyn mukaan käyttäen hyödyksi Työ- ja elinkeinoministeriölle lähetettyjä tuoreita pilottien projektisuunnitelmia. Tehostetun työnvälityksen osalta todettiin, että tämä Varsinais-Suomessa syksystä 2017 alkaen toiminut, asiakasmäärältään maan suurin pilotti tulee saamaan jatkoa option kautta. Nykyisen tai muutetun JTYP-lainsäädännön kautta mahdollistetaan palveluntuottajalle nykyistä suurempi rooli. Pilotti myös laajenee kattamaan Satakunnan asiakaskuntaa. Tämän ja muun pilottitoiminnan osalta tärkeä keskustelunaihe on ollut tasapaino palveluntuottajapalkkioiden suoritus- ja tulosperustaisuuden välillä. Henrichson esitteli myös alueen toista pilottia, joka tulee keskittymään vaikeimmin työllistyvien asiakaskohderyhmiin. Järjestäjätahoiksi esitetään valtiota (myöhemmin maakuntaa), Kelaa ja kuntia sekä tuottajiksi yhdistys- ja yritystoimijoita. Tarkkaa kohderyhmärajausta tai asiakasmäärää ei ole vielä lukittu, mistä johtuen esimerkiksi kokouksessa alhaisena pidetty esitetty asiakasmäärä voi muuttua nyt kirjatusta. Ennen kaikkea esitetyn projektisuunnitelman kautta on haluttu viestiä Työ- ja elinkeinoministeriölle tahtotila pilotin käynnistämisestä, jotta alueelle taataan ministeriön rahoitusta projektille. Suunnitelmassa otetaan myös varovasti kantaa niiden asiakasprosessien ratkaisuihin, joissa jonkinlaista eläkeratkaisumallia voisi olla syytä harkita. Pilotti mahdollistaa myös kasvupalveluiden ideologian, yhteisten hankintastrategioiden toteuttamisen ja mahdollisesti myös henkilökohtaisten budjettien harjoittelun maakunnassa. Pilottia on suunniteltu aktiivisesti lähiviikkoina ja käynnistetty sen osalta myös neuvottelut kuntasektorin ja Kelan kanssa. Näitä neuvotteluita jatketaan edelleen pilotin valmistelun aikana. Suunnittelussa selvitetään mm. yhteistyötä kilpailutus-avustus-kysymyksissä ja toimitila-asioissa. Lisäksi teemaa käsitellään kattavasti yhdistyskentän eri tilaisuuksissa lähiaikoina. Tällä hetkellä ei vielä voida arvioida, milloin asiakkaat saataisiin liikkeelle pilotin piiriin mutta ainakaan ennen vuodenvaihdetta se ei ole todennäköistä. Yhteistyökokoukselta pyydettiin kommentteja erityisesti tämän uuden pilotin perusajatuksiin. Teija Leppämäki huomautti suunniteltuihin aikatauluihin liittyen, että TYPO-avusteisten hankkeiden lopetus vuodenvaihteessa vaikuttaa yhdistyksen kykyyn osallistua kilpailutuk-

5 siin. Merru Tuliara tiedusteli, miten pilotissa mahdollisesti huomioidaan muut tulosperustaisuuden määrittelyn tavat kuin työllistymistulokset. Henrichson kommentoi, että tätä ja muita hankintaan liittyviä suuria teemoja on huomioitu keskusteluissa ministeriön toimesta kaiken pilottisuunnittelun yhteydessä. Paikallisesti pyritään myös varmistamaan, että palveluntuottajien ja asiakkaiden määrää valittaessa luotaisiin ympäristö, jossa palvelunohjaus toimii hyvin ja kaikkiin palveluihin löytyy aidosti asiakkaita. Tuliara kommentoi myös sitä, että keskittyminen pitkäaikaistyöttömien kohderyhmiin pilotoinneissa jättää pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemisen varjoonsa pilotoinnissa. Varsinais-Suomessa kohderyhmän valintaan vaikuttaa Henrichsonin mukaan se, että jo nyt helpommin työllistyville henkilöasiakkaille on pystytty hankkimaan toimivia ratkaisuja ja että kuumenevilla työmarkkinoilla pyritään nimenomaan taklaamaan näiden ratkaisujen ulkopuolella olevia. Lisäksi Heikki Heilä korosti, että Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys on myös eräs jo olemassa oleva varhaisen puuttumisen väline. Kokouksen sihteeri lupasi kokouskohdan päätteeksi tuoda kokoukselle tiedoksi pilotin markkinavuoropuhelutilaisuuden ajankohdan. Tilaisuutta pyritään mainostamaan kaikissa olennaisissa yhteyksissä, jotta sen avulla saadaan paras mahdollinen kuva pilotin osalta potentiaalisista toimijoista. 7. Muut esille tulevat asiat Todettiin, että toisin kuin joissain muissa temaattisissa työryhmissä, tullaan KE-työryhmätyössä etenemään jo aiemmin sovitulla aikataululla syksyn 2018 aikana. Seuraava sovittu kokousaika KE-yhteistyökokoukselle on klo Kokouksen päätös Kokouksen puheenjohtaja Kjell Henrichson päätti kokouksen klo Muistion kirjaaja: Tatu Virta, sihteeri LIITTEET: Liite 1: VM Maakuntavalmistelun määräajat Liite 2: KE-MAKU arvio syksyn toiminnasta Liite 3: Selvitys ylimaakunnallisista tehtävistä Varsinais-Suomi