3. Yhteiskunnallinen osallistuminen I Kansalaisyhteiskunta Kansalaisyhteiskunnan määritelmä ja sisältö

Transkriptio

1 3. Yhteiskunnallinen osallistuminen I Kansalaisyhteiskunta Kansalaisyhteiskunnan määritelmä ja sisältö Kansalaistoiminta = ihmisen aktiivista toimintaa itsestä ulospäin, yhdessä toimien, yhteiseksi hyväksi - ihminen on aktiivinen kansalainen ja toimii konkreettisella tavalla - toiminnan tulee suuntautua itsestä poispäin ollakseen kansalaistoimintaa - toimitaan eri tavoin yhdessä muiden ihmisten kanssa yhteiseksi, ei omaksi hyödyks - yhteisöllinen ulottuvuus - tärkein osa kansalaisjärjestöissä = rekisteröidyt yhteisöt Suomalainen kansalaisyhteiskunta koostuu mm. seuraavista asioista: - kansalaistoiminta - järjestötoiminta - kirkkokunnat ja uskonnolliset järjestöt - ammattiyhdistystoiminta - puolueet - pienimuotoinen osuustoiminta - säätiöt - vapaa sivistystyö - kansalaistoiminta ja järjestötoiminta on Suomessa luonnollinen osa kansalaisyhteiskuntaa - muodostavat Suomessa volyymiltaan ja merkitykseltään kansalaisyhteiskunnan ytimen

2 II Vaalit edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset käyttävät valtiollista valtaa äänestämällä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui Suomessa vuonna 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Suomi oli edelläkävijä yleisessä äänioikeudessa äänioikeus ja vaalikelpoisuus myös naisille (ensimmäinen eurooppalainen maa) huom! kyse nimenomaan oikeudesta eikä velvollisuudesta Suomessa jokaisella, viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneellä yleisiä vaaleja: - eduskuntavaalit (joka 4. vuosi edellisen kerran keväällä 2015) - kuntavaalit (joka 4. vuosi, seuraavat vaalit syksyllä 2016) - presidentinvaalit = suora kaksivaiheinen kansanvaali (joka 6. vuosi seuraavat vaalit 2018) - europarlamenttivaalit (joka 5. vuosi edelliset vaalit toukokuussa 2014) - neuvoa-antava kansanäänestys (edellisen kerran 1994 Suomen EU-jäsenyydestä) vaalit järjestetään tietyn kriteerien mukaisesti vaalisalaisuuden turvaamien tärkeää äänioikeuden voi menettää - vaalivilpillä tai tuomioistuimen päätöksellä, kun henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu Suomessa käytössä suhteellinen vaalitapa vaalitulos lasketaan Suomessa d Hondtin menetelmällä poikkeuksena presidentin vaalit, jotka ovat enemmistövaalit Ehdokkaita voivat Suomessa asettaa: 1. Rekisteröidyt poliittiset puolueet 2. Valitsijayhdistykset - kuntavaalit = 20 - eduskuntavaalit = EU-vaalit = presidentinvaalit = Esimerkki X alueen vaalituloksesta: A PUOLUE ehdokas / äänimäärä / vertausluku B PUOLUE ehdokas / äänimäärä / vertausluku C PUOLUE ehdokas / äänimäärä / vertausluku VAALILIITTO DE ehdokas / äänimäärä / vertausluku Aa 6 = 20 Ba 40 = 44 Ca 7 = 12 DEa 10 = 23 Ab 5 = 10 Bb 3 = 22 Cb 13 = 30 DEb 30 = 46 Ac 2 = 4 Bc 1 = 14,67 Cc 12 = 20 DEc 3 = Ad 4 = 6.67 Cd 20 = 60 DEd 3 = Ae 3 = 5 Ce 8 = 15 YHT: 20 YHT: 44 YHT: 60 YHT: 46 Tehtäviä: Ketkä kuusi valitaan X alueen valtuustoon? Tarkastele tulosta, mitä huonoja ja mitä hyviä puolia suhteellisessa vaalitavassa on?

3 Vaalipiirit vaaleja varten maa jaetaan vaalipiireihin erilaisissa vaaleissa käytössä eri vaalipiirit - kuntavaaleissa = kunta - eduskuntavaaleissa = maakunta - presidentinvaaleissa = koko maa - eu-vaaleissa = koko maa eduskuntavaaleissa 13 vaalipiiriä lähinnä maakuntajaon mukaisesti kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja Eduskuntavaalien vaalipiirit 01 Helsingin 02 Uudenmaan 03 Varsinais-Suomen 04 Satakunnan 05 Ahvenanmaan maakunnan 06 Hämeen 07 Pirkanmaan 08 Kaakkois-Suomen 09 Savo-Karjalan 10 Vaasan 11 Keski-Suomen 12 Oulun 13 Lapin Millaiset ihmiset äänestävät ja millaiset taas jättävät äänestämättä?

4 III Puolueet Puolue = Ideologisesti järjestäytynyt joukkojärjestö, joka ajaa kannattajilleen aineellista että aineetonta etua mm. SDP, Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus, Vihreät poliittiset puolueet syntyivät teollistumisen rikkoessa perinteisen sääty-yhteiskunnan 1800-luvun lopulla Suomen ensimmäiset puolueet olivat ns. kielipuolueita aikaisemmin ihmiset kuuluivat eri säätyihin tavallisella kansalla (enemmistöllä) ei ollut oikeutta osallistua päätöksentekoon teollistuminen synnytti työväenluokan rikkoi näin sääty-yhteiskunnan syntyi mm. työväenpuolueita, jotka ajoivat työväestön etuja suomalaisen yhteiskunnan politisoitumisen perinne lähtee luokkayhteiskunnasta, jossa voimakas sosialistinen (omistajuussuhteisiin perustuva) leima: työväestö, proletariaatti porvarit, omistajat VASEMMISTO OIKEISTO Suomessa monet puolueet syntyivät ensimmäisen sortokauden aikaisessa ja jälkeisessä murroksessa noin vuosina Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 1907 Suomen suurimmat puolueet (eduskuntapuolueet): Tehtävä: Selvitä puolueisiin liittyvät seuraavat asiat: - puolueen perustaminen - periaate - kannattajakunta - kannatusluvut (tuoreimmat) - puolueen puheenjohtaja - hallitus- / oppositiopuolue Suomen Keskusta

5 Perussuomalaiset Kansallinen Kokoomus

6 Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP) Vihreät

7 Vasemmistoliitto Ruotsalainen Kansanpuolue

8 Kristillisdemokraattinen puolue (KD) Puoluerekisterissä olevat puolueet (10) rekisteröimisjärjestyksessä: Puoluerekisterissä olevat puolueet (10) rekisteröimisjärjestyksessä: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. Rekisteröity Osoite: Saariniemenkatu 6, Helsinki Puh. (09) Fax (09) palaute(at)sdp.fi Suomen Keskusta r.p., ruotsiksi Centern i Finland r.p. Rekisteröity Osoite: Apollonkatu 11 a, Helsinki Puh (klo ) Fax puoluetoimisto(at)keskusta.fi Kansallinen Kokoomus r.p., ruotsiksi Samlingspartiet r.p. Rekisteröity Osoite: Kansakoulukuja 3A, 2. kerros, Helsinki Puh Fax info(at)kokoomus.fi Svenska folkpartiet i Finland r.p., Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p. Rekisteröity Adress/Osoite: PB 430, Simonsgatan 8 A, Helsingfors PL 430, Simonkatu 8 A, Helsinki Puh. (09) Fax (09) info(at)sfp.fi Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. Rekisteröity Osoite: Karjalankatu 2 C, 7. krs., Helsinki Puh. (09) Fax (09) kd(at)kd.fi Vihreä liitto r.p., ruotsiksi Gröna förbundet r.p., saameksi Ruona lihttu r.b. Rekisteröity Osoite: Fredrikinkatu 33 A, 3. krs., Helsinki Puh. (09) Fax (09) vihreat(at)vihreat.fi

9 Vasemmistoliitto r.p., ruotsiksi Vänsterförbundet r.p. Rekisteröity Osoite: Lintulahdenkatu 10, 3. krs., Helsinki Puh vas(at)vasemmistoliitto.fi Perussuomalaiset r.p., Sannfinländarna r.p. Rekisteröity Osoite: Yrjönkatu 8-10 B, 25, Helsinki Puh. (09) Fax (09) puoluetoimisto(at)perussuomalaiset.fi IV Etujärjestöt = yhdistys, järjestö tai muu organisaatio, joka ajaa jäsentensä etuja tärkeimpiä ovat ammattiyhdistykset etujärjestöjä kutsutaan myös painostusjärjestöiksi Suomen Kommunistinen Puolue - Finlands Kommunistiska Parti r.p. Rekisteröity Osoite: Hitsaajankatu 9 A, 6.krs, Helsinki Puh. (09) Fax (09) skp(at)skp.fi Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p., Kommunistiska Arbetarpartiet - För Fred och Socialism r.p. Rekisteröity Osoite: Tikkuraitti 11 A, Vantaa Puh. (09) Fax (09) ktp(at)ktpkom.fi Työntekijäpuolen keskusliitot: Suomen Ammattiliitojen keskusliitto SAK - jäseniä noin miljoona, ammattiliittoja 21 (merkittävimmät metalli- ja paperiliitot, suurimmat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM) Suomen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK - jäseniä yli , jäsenliittoja 17 (suurin Tehy) Korkeakoulutettujen ammatillinen keskusjärjestö AKAVA - jäseniä yli , jäsenliittoja 35 (suurin OAJ) Työnantajien keskusjärjestöt: Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) - tavoitteena parantaa yritysten kilpailukykyä - yrityksiä , jäsenliittoja 27 - yritysten alaisuuteen kuuluu lähes miljoona työntekijää valtio, kunnat ja kirkko Suomi on järjestäytynyt maa lähes kaikki työntekijät ja työnantajat ovat järjestäytyneet työtekijöiden järjestymisaste on Suomessa korkea = 75 prosenttia (vain Ruotsissa korkeampi, 81 prosenttia) etujärjestöt ajavat osapuolten etuja työntekijöiden tärkein etu on PALKKA (työntekijöiden tavoitteena on mahdollisimman suuri palkka) työnantajan etu on yrittää pitää työvoimakustannukset mahdollisimman alhaalla ristiriita työnantajien ja työntekijöiden välille palkat ovat kansantalouden tärkein tulosektori = noin 70 prosenttia kansantulosta työn tekeminen on Suomessa kallista 2000-luvulla alkoi ns. Kiina-ilmiö kustannustason laskemiseksi työmarkkinajärjestöillä on Suomessa perinteisesti paljon valtaa vaikka Suomessa etujärjestöt eivät osallistu poliittisten puolueiden tapaan mm. vaaleihin, kutsutaan maamme käytäntöä korporatismiksi = järjestelmä, jossa etujärjestöt osallistuvat poliittisten vallankäyttäjien kanssa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

10 Tuposta raamiratkaisuun Tupo eli tulopoliittisessa kokonaisratkaisu tehtiin Suomessa vuosina tuponeuvotteluissa sovittiin palkansaajien palkan sekä muiden työehtojen yleisistä muutoksista mm. palkankorotuksista tavoitteena oli turvata talouskasvu ja vähentää työttömyyttä yleensä kaksivuotisia neuvotteluissa olivat osapuolina työnantaja- ja työntekijäliittojen keskusjärjestöt hallituksen veroratkaisut vaikuttivat kuitenkin tupo-sopimuksiin palkansaajajärjestöjen tavoite on parantaa jäsenistönsä palkka-, loma-, työaika- ja muita etuja työnantajat, joita ovat myös valtio ja kunnat, yrittävät pitää henkilöstökulut mahdollisimman alhaalla työnantajapuoli kritisoi tupoa siitä että se heikensi Suomen kilpailukykyä työntekijäliitot ja työnantajaliitot muokkasivat tupon työehto-, virkaehto- ja toimiehtosopimuksiksi liittokierros työntekijät ja työnantaja tekevät keskenään työsopimuksen jos sopimukseen ei päästä voi alkaa työtaistelu nykyisin myös paikallinen sopimuksenteko on lisääntynyt joustoja, mutta myös etujen poistamista syksyllä 2011 työmarkkinakeskusjärjestöt päätyivät tupon sijasta raamisopimukseen syksyllä 2013 edellisen kerran sopimus sisälsi palkankorotusraamin ja työelämän laatua koskevia parannuksia tavoitteena on lisätä palkansaajien ostovoimaa ja työllisyyttä sekä luoda ennustettavuutta talouteen työmarkkinajärjestöt hylkäsivät yhteiskuntasopimuksen elokuussa 2015

11 Suomalainen sopimusjärjestelmä: Työpaikka: työnantaja työntekijä = työsopimus Liitto: työnantajien liitot työntekijöiden liitot = työehto- tai virkaehtosopimus Keskusjärjestöt: työnantajien keskusjärjestöt palkansaajien keskusjärjestöt = raamisopimus - neuvotteluihin osallistuu tarvittaessa valtakunnansovittelija, hallitus ja eduskunta V Kansalaisjärjestöt ja yhteiskunnalliset liikkeet demokratiassa tärkeä vapaus on osallistumisoikeus ja yhdistymisvapaus Suomessa on mahdollisuus perustaa yhdistys vapaasti, kokoontua vapaasti ja osallistua mielenosoituksiin ainoa rajoittava tekijä on rikollinen toiminta rajat kuitenkin hyvin häilyviä mm. moottoripyöräkerhot nykyisin yhä useamman kansalaisen aktiivisuus suuntautuu puolueiden sijasta erilaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin - ympäristö - rauha - globalisaatio - tasa-arvo - ulkonäkö - nuorten asiat - sananvapaus - maanpuolustus jne yhteinen tekijä liikkeille: - yhteiskuntaan pyritään vaikuttamaan suoraan ohi puolueiden voivat painostaa poliittisia päättäjiä vaikuttavat poliittisiin päätöksiin luomalla uusia toimintamalleja ja käytäntöjä mm luvun Saksassa syntynyt vihreä liike, josta kehittyi 1980-luvulla puolue nykyisin ympäristön tilan parantaminen, vihreät arvot, kestäväkehitys jne. ovat politiikassa normaalikäytäntöjä nuoret uskovat enemmän suoraan vaikuttamiseen mm. itsensä kehittämiseen kuin puolueissa toimimiseen Sosiaalinen ja sovinnainen osallistuminen: itsensä kehittäminen ja vapaa-ajan viettäminen mm. urheiluseurat Kansainväliset järjestöt: vanhin Punainen Risti (Suomessa SPR) muita: Greenpeace, Amnesty International, WWF, UNICEF Kapinalliset: liikkeiden tavoitteena on järkyttää yhteiskuntaa eri tavoin protesti valtaapitäviä vastaan

12 toimintaan liittyy myös anarkia = taloudellisista ja poliittisista valtaa vastustava ja yms. järjestäytyneistä organisaatioista vapaa, ääriliberalistinen toimintatapa mm. esivallan vastustaminen äärimuodoissaan väkivaltaiskut ja terrorismi Tehtävä: Millainen on yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisen tulevaisuus?