Eviran julkaisuja 7/2009. Eläintaudit Suomessa 2008

Transkriptio

1 Eviran julkaisuja 7/2009 Eläintaudit Suomessa 2008 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

2

3 Eviran julkaisuja 7/2009 Eläintaudit Suomessa 2008

4 Eläintaudit Suomessa 2008

5 Eläintaudit Suomessa 2008 Kuvailulehti Julkaisija Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Julkaisun nimi Eläintaudit Suomessa 2008 Tekijät Tiivistelmä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa eläintautien esiintymisestä maassa sekä niihin liittyvistä valvonta- ja seurantaohjelmista. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne Suomessa pysyi myös vuonna 2008 hyvänä. Vastustettavista helposti leviävistä eläintaudeista todettiin vain newcastlentautia harrastekyyhkysissä ja kalojen virusperäistä verenvuotoseptikemiaa (VHS) muutamalla merialueen kalanviljelylaitoksella. Etelä-Ruotsissa todettujen sinikielitartuntojen vuoksi tehostettiin sinikielitautiseurantaa koko maassa, erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa. Lisäksi laadittiin sinikielitautistrategia ja aloitettiin varautuminen mahdollisiin sinikielitautirokotuksiin. Muista eläintaudeista todettiin mm. pernarutto yhdellä sonnilla samalla tilalla, jolla tautia esiintyi myös vuonna 2004, sekä q-kuume, ensimmäistä kertaa Suomessa. Julkaisuaika 2009 Asiasanat tarttuvat eläintaudit, vuositilastot Julkaisusarjan nimi ja numero Eviran julkaisuja 7/2009 Sivuja 35 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Julkaisun kustantaja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Taitto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Virastopalveluyksikkö ISSN X ISBN (pdf)

6 Eläintaudit Suomessa 2008 Beskrivning Utgivare Livsmedelssäkerhetsverket Evira Publikationens titel Djursjukdomen i Finland 2008 Författare Resumé Livsmedelssäkerhetsverket Evira Denna publikation innehåller information om djursjukdomsläget i Finland år I publikationen har sammanförts aktuell information om förekomsten av djursjukdomar i landet och till dem anslutande tillsyns- och uppföljningsprogram. I publikationen beskrivs också vilka åtgärder som vidtagits i avsikt att förebygga och bekämpa djursjukdomar. Även år 2008 förblev djursjukdomsläget i Finland gott. Av lättspridda sjukdomar som skall bekämpas konstaterades endast newcastlesjuka bland hobbyduvor och smittsam viral hemorrhagisk septikemi (VHS) i några fiskodlingsanläggningar i havsområdet. Till följd av blåtungauetonguefallen som konstaterats i södra Sverige intensifierades uppföljningen av blåtungauetongue i hela landet, särskilt i västra och södra Finland. Utöver det utarbetades en blåtungauetonguestrategi och etablerades beredskap med tanke på eventuella vaccinationer mot blåtungauetongue. Av övriga djursjukdomar konstaterades bl.a. mjältbrand hos en tjur på samma gård, där sjukdomen förekom också år 2004, och q-feber konstaterades för första gången i Finland. Utgivningsdatum 2009 Referensord smittosamma sjukdomar, årstatistik Publikationsseriens namn och nummer Eviras publikationer 7/2009 Antal sidor 35 Språk Finska Konfidentialitet Offentlig handling Förläggare Livsmedelssäkerhetsverket Evira Layout Livsmedelssäkerhetsverket Evira, Enhet för ämbetsverkstjänster ISSN X ISBN (pdf)

7 Eläintaudit Suomessa 2008 Description Publisher Finnish Food Safety Authority Evira Title Animal Diseases in Finland 2008 Authors Abstract Finnish Food Safety Authority Evira This publication contains information about the animal disease status of Finland in Current information is provided in the publication about the prevalence of animal diseases in Finland and about the associated surveillance and monitoringcontrol and surveillance programmes. The publication also describes action taken to prevent and fight animal diseases. The animal disease status remained good in Finland also in The only controlled, highly contagious animal diseases found in 2008 were Newcastle disease detected in racing pigeons and viral hemorrhagic septicemia (VHS) detected in a few open sea fish farms. Due to the bluetongue infections reported in Southern Sweden, control activities for bluetongue were enhanced in the entire country, particularly in Western and Southern Finland. A bluetongue strategy was also developed with preparations started for possible bluetongue vaccinations. Other reported animal diseases included e.g. anthrax found in one bull in the same farm in which the disease occurred also in 2004, as well as Q fever, which had never before been detected in Finland. Publication date 2009 Keywords contagious animal diseases, year statistics Name and number of publication Evira publlications 7/2009 Pages 35 Language Finnish Confidentiality Public Publisher Finnish Food Safety Authority Evira Layout Finnish Food Safety Authority Evira, In-house Services ISSN X ISBN (pdf)

8 Eläintaudit Suomessa 2008

9 Eläintaudit Suomessa 2008 Sisällys 1. Ajankohtaista vuonna Newcastlentautiepidemia kyyhkysissä 8 Pernarutto. 8 Leukoosiepäily 8 Q-kuume naudalla 9 Sikojen PMWS-tartunta (post-weaning multisystemic wasting syndrome) 9 2. Sinikielitauti eli bluetongue Lintuinfluenssa Tarttuvat sienimäiset aivorappeumat (TSE-taudit).. 13 BSE (naudan sienimäinen aivorappeuma, bovine spongiformicencephalopathy).. 13 Scrapie.. 14 Muiden eläinlajien TSE-tutkimukset Raivotaudin vastustaminen Salmonellavalvonta eläimissä Kalataudit. 20 Liite 1: Tuotantoeläimet ja kotieläintilat Suomessa vuonna Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa. 32

10 Eläintaudit Suomessa Ajankohtaista vuonna Ajankohtaista vuonna 2008 Newcastlentautiepidemia kyyhkysissä Helposti leviävistä eläintaudeista todettiin kesällä 2008 newcastlentautia harrastekyyhkysillä kuudessa pitopaikassa eri puolilla Suomea. Tartunta löytyi itsestään kuolleiden lintujen kuolinsyytutkimuksissa. Kontaktitiloja tutkittiin yhteensä 19 kpl. Tartunnan saaneiden lakkojen linnut lopetettiin ja lakat desinfioitiin. Lisäksi tutkittiin lähiympäristön tiloista kaikki viiden kilometrin säteellä olleet siipikarjatilat ja muut lintujen pitopaikat sekä ulkona pidettävä siipikarja 10 km:n säteeltä. Näiltä tiloilta (55 kpl, joista 36 siipikarjatiloja) saadut tutkimustulokset olivat kaikki kielteisiä. Epidemiologisessa selvityksessä tartuntojen arvioitiin levinneen tilalta toiselle joko lintukaupan tai toukokuussa pidetyn harraste-eläinnäyttelyn välityksellä. Tauti ei kuitenkaan levinnyt siipikarjatiloille eikä epidemialla ollut kaupallisia vaikutuksia. Suomessa tutkitaan vuosittain kaikki vanhempaispolven siipikarjatilat Newcastlentaudin varalta EU:n Suomelle myöntämän rokotusvapaan maan aseman ylläpitämiseksi. Siipikarjassa on viimeksi todettu Newcastlentautia vuonna 2004 yhdellä kalkkunatilalla Länsi-Suomessa. Vaikka siipikarjaa ei Suomessa saa rokottaa Newcastlentautia vastaan, on kilpailuihin osallistuvien kyyhkyslakkojen kyyhkyset rokotettava eläintautilainsäädännön mukaan. Pernarutto Eteläsuomalaisella tilalla todettiin syksyllä pernaruttotartunta yhdellä nuorella sonnilla. Eläimellä ei ollut pernarutolle tyypillisiä kliinisiä oireita, mutta se oli ollut hoidettavana kivestulehduksen vuoksi eläinklinikalla. Tartuntaan ei kuollut yhtään nautaa lukuun ottamatta sairauden vuoksi lopetettua sonnia. Sonnin kotitilalla oli samaan aikaan 2 kuumeilevaa nautaa, jotka tutkittiin ja lääkittiin antibiootein varmuuden vuoksi. Näistä ei tartuntaa voitu osoittaa. Tila oli sama, jolla todettiin tartunta myös vuonna On todennäköistä, että tilan maaperä on aiempina vuosikymmeninä saastunut pernaruttoitiöillä ja niiden saneeraaminen lopullisesti on mahdotonta. Tartunta ei kuitenkaan levinnyt tilalta muualle eikä ihmisiä sairastunut. Leukoosiepäily Tammikuussa 2008 todettiin yhdellä keinosiemennyskäyttöön tarkoitetulla 13 kk:n ikäisellä kasvatusaseman sonnilla leukoosivasta-aineita epäsuoralla ELISA-testillä. Sonni ja sen kanssa samassa karanteenissa olleet 28 muuta sonnia tutkittiin leukoosin varalta tarkoituksena siirtää eläimet tutkimusten jälkeen keinosiemennysasemalle. Sonni ehdittiin kuitenkin teurastaa muista syistä ennen lisänäytteiden saamista eikä viruksen osoittaminen sonnista ollut mahdollista. Kattavan epidemiologisen selvityksen perusteella tutkittiin sonnin alkuperätilan eläimet samoin kuin kaikki sonnin kanssa kontaktissa kasvatusasemalla olleet eläimet EY-lainsäädännön edellyttämällä tavalla kahdesti kielteisin tuloksin (yhteensä 420 näytettä). Myös tutkimus, joka oli tehty ennen sonnin siirtoa alkuperätilalta kasvatusasemalle oli kielteinen. Tapauksen selvittelyä vaikeutti jatkotutkimuksiin ulkomaille lähetetyn näytteen tulosten ristiriitaisuus eikä varmuutta sonnin leukoositartunnasta

11 Eläintaudit Suomessa Ajankohtaista vuonna 2008 ilman viruseristystulosta ollut mahdollista enää saada. Leukoosia on vastustettu Suomessa jo luvulta lähtien. Vastustustyön tuloksena EU:n komissio myönsi Suomelle leukoosivapaan maan aseman vuonna Manner- Suomi oli todettu vapaaksi jo vuonna Valtakunnallisessa ohjelmassa on vuodesta 1990 lähtien tutkittu kaikki lypsykarjat ja keinosiemennyskäyttöön tarkoitetut eläimet sekä osa emolehmäkarjojen eläimistä leukoosin varalta aina vuoteen 2007 asti. Vuonna 2007 seurannoissa siirryttiin otannalla tehtäviin tutkimuksiin ja vuonna 2008 emolehmäkarjojen tutkimukset lopetettiin kokonaan, muut tutkimukset säilyivät ennallaan. Sonnia lukuun ottamatta kaikki näytteet ovat olleet kielteisiä tänä aikana eikä sonnin tutkimustulos vaikuttanut Suomen leukoosivapaan maan asemaan. Q-kuume naudalla Q-kuumeen aiheuttajabakteeri Coxiella burnetii osoitettiin elokuussa länsisuomalaisen nautatilan tankkimaidosta. Tilan naudasta oli aiemmin löytynyt vasta-aineita. Tilalla ei ollut Q-kuumeen oireita, vaan vasta-aineet todettiin muiden tutkimusten yhteydessä. Q-kuumeen aiheuttajaa ei ole aiemmin todettu Suomessa eläimissä eikä se ole lakisääteisesti vastustettava eläintauti. C. burnetii tartuntaa esiintyy maailmanlaajuisesti. Sen aiheuttama Q-kuume on zoonoosi (voi tarttua eläimistä ihmisiin) ja sitä voi esiintyä lähes kaikilla eläinlajeilla. Sikojen PMWS-tartunta (post-weaning multisystemic wasting syndrome) Vuonna 2008 sikojen sairauksista erityisen huomion kohteena oli PMWS-oireyhtymä. Ensimmäisen kerran PMWS-tautia oli todettu loppuvuonna PMWS-taudin kehittyminen edellyttää sekä sian circovirus tyyppi 2:n läsnäoloa että erilaisten altistavien tekijöiden yhteisvaikutusta. Tilatasolla PMWSoireyhtymä voi aiheuttaa porsaiden näivettymistä vieroituksen jälkeen, kuolleisuuden lisääntymistä ja joissakin tapauksissa myös hengitystie- ja suolistotulehdusoireita. Tilatason PMWS-diagnoosi voidaan tehdä vain, jos tilalla todettujen kliinisten oireiden lisäksi tilalta lähetetyissä näytteissä todetaan laboratoriotutkimuksissa PMWS-taudille tyypillisiä imukudosmuutoksia. PMWS-oireyhtymä ei kuulu lakisääteisesti vastustettaviin eläintauteihin, vaan siihen liittyvät vastustustoimet tehdään kansallisen eläinterveydenhuollon koordinoimana. Vuoden 2008 aikana kliininen PMWS-oireyhtymä todettiin kahdella porsastuotantoa harjoittavalla tilalla. Kuten muuallakin on tapahtunut, PMWS-tautiin viittaavia kudosmuutoksia todettiin yksittäisissä näytteissä myös muutamilta sellaisilta porsastuotantotiloilta, joilla ei esiintynyt PMWS:lle tyypillistä oirekuvaa. PMWS-tautiin viittaavia kudosmuutoksia löytyi laboratoriotutkimuksissa vieroitettujen porsaiden lisäksi myös nuorista lihasioista. Tällaisia tapauksia todettiin yli 10 lihasikalan näytteissä. Näiden havaintojen perusteella PMWS-tauti voi joissain tilanteissa kehittyä myös lihasikakasvatuksen alkuvaiheessa silloinkin, kun lihasikojen lähtötiloilla ei ole todettu kliinistä PMWS-oireyhtymää. Tutkituissa näytteissä todettiin PMWS-muutosten yhteydessä usein myös muita samanaikaisia keuhkotulehdusta tai suolistotulehdusta aiheuttavia tartuntoja. Circovirus tyyppi 2:n on epäilty liittyvän myös PDNStautiin (porcine dermatitis and nephropathy syndrome). Vuonna 2008 todetuista kahdesta PDNS-tapauksesta toinen liittyi näytelähetykseen, jossa saman tilan muissa näytteissä todettiin PMWS-tautiin viittaavia muutoksia.

12 Eläintaudit Suomessa Sinikielitauti eli bluetongue 2. Sinikielitauti eli bluetongue Sinikielitautiin varautumista ja tautiseurantaa jatkettiin myös vuonna Sinikielitaudin vastustusstrategiaa valmisteltiin eri skenaarioiden ja kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja elinkeinon kanssa. Vastustusstrategian mukaiset torjuntatoimet riippuvat siitä, millä alueella, mistä näytteistä, mihin vuodenaikaan ja kuinka laajalti tartuntoja todetaan. Eläinten siirtorajoitukset ovat keskeinen osa tartunnan vastustamista. Strategiassa linjataan myös ne tilanteet, joissa rokotuksiin voitaisiin turvautua. Koska kaikkia tilanteita ei voida ennakoida, myös tapauskohtaiseen harkintaan on jätetty mahdollisuus rokotuspäätöksiä tehtäessä. Kliinisten sinikielitautiepäilyjen vuoksi tutkittiin näytteitä kaikkiaan kolmen tilan märehtijöistä. Kaksi epäilyistä oli naudoissa, yksi lampaissa. Ensimmäisessä epäilyssä oireet johtuivat valoyliherkkyydestä, toisessa epäilyssä oli kyseessä ilmeisesti hyönteisten pistoista johtuva yliherkkyysreaktio. Kolmas tautiepäily tehtiin teuraslampaista. Kielessä todettujen muutosten syntymekanismi jäi lopullisesti selvittämättä, mutta muutokset saattoivat olla mekaanisesti syntyneitä. Taudin maahantuloa ehkäistään huolehtimalla maahantuotavien märehtijöiden riittävästä tarkastamisesta silloin, kun eläimiä tuodaan maista ja alueilta, jossa tautia esiintyy. Elävien eläinten tuonnin sijasta suositellaan tuotavan spermaa tai alkioita. Jos eläviä eläimiä tuodaan, tuonnit suositellaan tehtäviksi vektorivapaana aikana eikä tiineitä märehtijöitä suositella tuotavan riskialueilta. Kaikki maahantuodut märehtijät tutkitaan sinikielitaudin varalta välittömästi maahantuonnin jälkeen. Vuonna 2007 aloitettua seurantaa emolehmäkarjojen teuraista Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa jatkettiin. Yhteensä tutkittiin verinäytettä 404 karjasta (taulukko 11 liitteessä 2); näistä oli peräisin edellä mainitulla seuranta-alueella sijaitsevista 133 karjasta. Luonnonvaraisia märehtijöitä tutkittiin vuoden aikana 220 kpl (127 valkohäntäkaurista, 59 metsäkaurista sekä 34 hirveä). Kaikki tutkimustulokset olivat kielteisiä. Etelä-Ruotsissa syksyllä todettujen sinikielitartuntojen vuoksi, seurantaa laajennettiin lypsykarjoihin loppuvuodesta. Kaikki Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan sekä Satakunnan eteläosan lypsykarjat tutkittiin tankkimaitonäytteistä sinikielitaudin vasta-aineiden varalta. Kaikkiaan tutkittiin 748 tankkimaitonäytettä, joista yhdessä ahvenanmaalaisen lypsykarjan näytteessä todettiin vasta-aineita. Tutkimustulos osoittautui virhepositiiviseksi, koska karjasta otetuissa yksilöverinäytteissä ei todettu vasta-aineita eikä virusta. Sinikielitaudin diagnostiikkaa kehitettiin pystyttämällä RT-PCR-menetelmä, jolla voidaan tunnistaa alukkeista riippuen läntiseen ja itäiseen genotyyppiin kuuluvat virukset. Viruksen serotyyppi voidaan määrittää käyttäen serotyyppispesifisiä alukkeita. 10

13 Eläintaudit Suomessa Lintuinfluenssa 3. Lintuinfluenssa Lintuinfluenssan seurantaohjelmaa jatkettiin EY-lainsäädännön mukaisesti sekä siipikarjassa että luonnonvaraisissa linnuissa. Siipikarjatiloja tutkittiin tuotantosuuntakohtaisesti sekä siipikarjalajeittain. Yhteensä tutkittiin näytettä 143 parvesta. Yhden hanhitilan kahdessa linnussa todettiin H5-vasta-aineita, mutta virusta ei kuitenkaan voitu osoittaa eikä tilalla esiintynyt taudin oireita. Tila oli sama, jolla on todettu aiempina vuosina lintuinfluenssavasta-aineita. Matalapatogeenisia influenssa A -viruksia on vuosien mittaan todettu sorsista ja lokeista. Yleisin sorsalinnuilla esiintyvä alatyyppi Suomessa on ollut H3N8, jonka lisäksi niistä alustavien tutkimusten perusteella on löydetty alatyyppejä H4, H5N2, H6 ja H12. Lokeista on tavattu H13- ja H16-alatyyppejä. Valtaosa elävistä linnuista otetuista näytteistä saatiin metsästyksen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin itsestään kuolleita lintuja, jotka oli lähetetty taudinsyynselvityksiin. Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa siipikarjassa esiintyi eri puolilla maailmaa myös vuonna Vallitseva alatyyppi oli edelleen H5N1. Sitä todettiin ennen kaikkea useassa Aasian maassa, joista eräissä tilanne voidaan katsoa endeemiseksi. Euroopassa H5N1-virusta todettiin vuoden 2008 aikana sekä siipikarjassa että luonnonlinnuissa: Puolassa tautitapauksia esiintyi siipikarjassa mm. kalkkunoissa, munintakanoissa ja omatarvekanalassa. Myös Iso-Britanniassa todettiin sekä H5N1- että H7N7-alatyypin influenssa A -virusta siipikarjassa. Osa Euroopan alueen korkeapatogeenisen H5N1- viruksen tartunnoista siipikarjassa on todennäköisesti peräisin luonnonlinnuista. Kaikki taudinpurkaukset Euroopassa saatiin tiloilla kuriin stamping out -menetelmällä. Luonnonvaraisten lintujen kevätmuuttoon liittyneen riskin vuoksi määrättiin siipikarja pidettäväksi sisätiloissa kevään 2008 aikana kuten aiempinakin vuosina. Taulukko 1. Luonnonvaraisten lintujen iintuinfluenssatutkimustulokset vuonna Korkeapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia ei todettu. Vuosi Tutkittujen lintujen lukumäärä Positiivisia näytteitä (pcr / viruseristys) / / / / / /15 11

14 Eläintaudit Suomessa Lintuinfluenssa Taulukko 2. Siipikarjan lintuinfluenssatutkimukset vuonna Yhteensä 1875 seeruminäytettä. Korkea- tai matalapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia ei todettu. Lukumäärä Kalkkunat Muninta kanat Hanhet ja ankat Tarhattu riista Omatarveja luomukanalat Strutsit Yht. Näytteet Parvet

15 Eläintaudit Suomessa Tarttuvat sienimäiset aivorappeutumat (TSE-taudit) 4. Tarttuvat sienimäiset aivorappeumat (TSE-taudit) BSE (naudan sienimäinen aivorappeuma, bovine spongiformic encephalopathy) EY:n yhteisen TSE-tautien valvontaohjelman mukaisesti Suomessa on tutkittu vuosittain kaikki yli 24 kk:n ikäiset hätäteurastetut, itsestään kuolleet ja lopetetut naudat sekä kaikki yli 30 kk:n ikäiset normaalisti teurastettavat naudat BSE-taudin varalta. Vuoden 2008 lopussa EU:n komissio myönsi Suomelle ja muille nk. vanhoille jäsenmaille (EU- 15) alhaiseen BSE-riskiin perustuen mahdollisuuden vähentää tutkimuksia nostamalla tutkittavien eläinten ikärajaa kaikissa nautaryhmissä 48 kuukauteen. Myös Maailman eläintautijärjestön (OIE) yleiskokous myönsi Suomelle BSE-taudin suhteen mitättömän riskin aseman toukokuussa Suomen ainoa BSE-tapaus todettiin joulukuussa Taulukko 3. BSE-tutkimukset vuonna Kaikki tutkimustulokset olivat kielteisiä. Terveinä teurastetut Kliiniset epäilyt tilalla Hätäteurastetut Tilalla itsestään kuolleet Keskushermostosairauteen viittaavia oireita ante mortem tarkastuksessa Yhteensä Taulukko 4. BSE-seurantanäytteet naudoista vuosina Vuosi Tutkitut näytteet näytteet

16 Eläintaudit Suomessa Tarttuvat sienimäiset aivorappeutumat (TSE-taudit) Scrapie Scrapie-taudin seuranta Suomessa aloitettiin vuonna 1995, jolloin tutkimukset tehtiin histopatologisesti. Tutkimusmenetelmien kehittyminen antoi 2000-luvun vaihteessa mahdollisuuden huomattavasti suurempien näytemäärien tutkimiseen. Elokuussa 2004 Euroopan komissio hyväksyi Suomen kansallisen scrapievalvontaohjelman (1427/2004/EY) ja myönsi samalla lisävakuudet lampaiden, vuohien ja niiden sukusolujen tuonnissa Suomeen. Lisävakuuksien ylläpitäminen edellyttää kaikkien raadonkeräilyalueella kuolleiden yli 18 kk:n ikäisten lampaiden ja vuohien tutkimista TSE-tautien varalta. Vuonna 2008 Suomessa ei todettu yhtään scrapie-tapausta. Aiempina vuosina todetut tapaukset löytyvät taulukosta 5. Lampaiden genotyyppien tutkimuksia jatkettiin ja genotyyppauksia tehtiin yhteensä 107. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että suomalaisissa lampaissa, etenkin suomenlampaassa, esiintyy hyvin vähän scrapielle resistenttejä genotyyppejä. Muiden eläinlajien TSE-tutkimukset Muiden eläinlajien näytteitä tutkittiin vuonna 2008 yhteensä 282. Näistä 145 oli turkiseläimiä, 89 luonnonvaraisia tai tarhattuja märehtijöitä, 41 kissoja ja 7 eläintarhaeläimiä. Kaikki tulokset olivat kielteisiä. Taulukko 5. Scrapieseurantatutkimukset lammas- ja vuohikatraista vuosina Lammas Vuohi Vuosi Näytteet katraat/näytteet (kpl Näytteet (kpl katraat/näytteet /0 0 0/ / / / / /1 1) 261 0/ /1 1) 830 3/ /2 1) 516 0/ /1 1) 431 0/ / /0 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Nor98 14

17 Eläintaudit Suomessa Raivotaudin vastustaminen 5. Raivotaudin vastustaminen Suomi on ollut virallisesti raivotautivapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Villi- ja kotieläinepidemia koettiin vuosien aikana. Epidemia saatiin hallintaan rokotuskampanjoilla. Vuonna 2008 raivotautia ei esiintynyt Suomessa eikä Suomen lähialueilla. Viimeksi raivotauti todettiin vuonna 2007 Intiasta vastoin maahantuontimääräyksiä tuodulla koiranpennulla ja Suomessa hoitoon hakeutuneella ulkomaalaisella henkilöllä. Tapaukset eivät liittyneet toisiinsa. Tuontitapaukset eivät ole vaikuttaneet Suomen raivotautivapaan maan asemaan. ottamatta km leveälle vyöhykkeelle, joka ulottui Tohmajärveltä Värtsilän korkeudelta Virolahdelle ja edelleen etelärannikkoa pitkin Pyhtäälle asti. Venäjän puolella vuosittaiset syöttirokotukset on toteutettu Suomen rajan läheisyydessä Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa sen jälkeen, kun vuonna 2003 Suomen ja Venäjän eläinlääkintöviranomaisten välisen, raivotaudin torjuntaan liittyvän yhteistyön tuloksena rokotusaluetta laajennettiin Venäjän puolelle. Venäjän puolella paikalliset metsästäjät ovat huolehtineet syöttien levityksestä. Raivotautitilannetta on seurattu Suomesta ja Suomen lähialueilta saaduilla villieläinnäytteillä vuosittain. Lisäksi tutkimuksia on tehty paikallisten viranomaisten toteamista kliinisistä raivotautiepäilyistä. Vuoden 2008 aikana tutkittiin eläinten aivonäytteitä raivotaudin varalta kielteisin tuloksin yhteensä 838 ( 787 villi- ja 51 kotieläintä). Suurin osa näytteistä oli ketuista ja supikoirista. Raivotautiepäilyjä oli yhteensä 95. Näistä näytteistä suurin osa oli eläimistä, joiden käytös oli muuttunut tai antoi muuten aihetta raivotautiepäilyyn. Raivotautivapauden varmistamiseksi Suomessa on rokotettu villieläimiä syöttirokottein jo vuodesta 1988 lähtien. Ohjelmalla pyritään estämään villieläinten raivotaudin leviäminen Suomeen ja ihmisten ja kotieläinten sairastuminen raivotautiin. Vuonna 2008 jatkettiin vuosittaisia luonnonvaraisten eläinten rokotuksia raivotaudin maahan leviämisen estämiseksi. Ilmateitse levitettiin touko- että syyskuussa Fuchsoral SAD B 19 rokotesyöttiä vesistöjä lukuun Syöttirokotuksien onnistumista Suomessa seurattiin tutkimalla pienpetojen raivotautivasta-ainepitoisuuksia ja merkkiaineena käytetyn tetrasykliinin esiintymistä. Vuonna 2008 tutkittiin rokotusalueelta yhteensä 129 eläintä, joista 51:lla (39,5 %) oli raivotaudin vasta-aineita. Rokotesyötin syömisen osoittavaa tetrasykliinimerkkiainetta tutkittiin 475 näytteestä. Rokotusalueelta saaduista näytteistä todettiin 70 % ketuista ja 37 % supikoirista merkkiainepositiivisiksi. Metsästyskoirien ja viranomaisten palveluskoirien rokottaminen raivotautia vastaan on yhä pakollista ja myös muiden koirien ja kissojen rokotusta suositellaan. Suomeen tuotavilta koirilta, kissoilta ja freteiltä vaaditaan voimassa oleva raivotautirokotus, eräistä raivotautivapaista maista tapahtuvia koiranja kissanpentujen tuonteja lukuun ottamatta. Lisäksi koirilta, kissoilta ja freteiltä, jotka tulevat sellaisista EU:n ulkopuolisista maista, joissa raivotauti ei ole hallinnassa, edellytetään raivotautivasta-ainetutkimusta. 15

18 Eläintaudit Suomessa Salmonellavalvonta eläimissä 6. Salmonellavalvonta eläimissä Salmonellaa esiintyy tuotantoeläimissä Suomessa hyvin vähän. Suomen kansallinen salmonellavalvontaohjelma on toiminut vuodesta 1995 EU:n komission päätöksellä 94/968/EY ja siihen on tehty uudistuksia vuosien mittaan. Ohjelma koskee nautoja, sikoja ja siipikarjaa sekä niistä saatavaa lihaa ja kananmunia. Valvontaohjelman tavoitteena on ehkäistä salmonellatartunta näistä lähteistä ihmisiin ja pitää salmonellan esiintyminen tuotantoeläimillä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa alle 1 %:n vuositasolla. Tavoite saavutettiin vuonna OIE-listan salmonellooseista lampaiden S. Abortus ovista ja siipikarjan S. Gallinarumia ei ole koskaan todettu Suomessa. Siipikarjan valkovatsuri (S. Pullorum) on todettu vuonna a) Nautakarjan salmonellatartunnat Nautakarjoja tutkitaan vuosittain imusolmukenäytteistä teurastamoilla ja ulostenäytteistä kliinisten tautiepäilyjen, eläinten myyntien ja näyttelyyn vientien yhteydessä sekä keinosiemennystoimintaan liittyen. Ulostenäytepositiivisia karjoja on todettu 2000 luvulla vuosittain kymmenkunta. Vuonna 2008 niitä todettiin yhteensä 9 kappaletta, joista 7 tartuntaa oli serotyyppiä S. Typhimurium, yksi S. Panama - tartunta ja yksi tila, jolta todettiin sekä S. Enteritidis FT 21 - että S. Konstanz -tartunta. Kaikki näistä olivat uusia tartuntoja. Yksi tartunnoista todettiin teurastamolöydöstä (S. Typhimurium FT 104b) seuranneissa tutkimuksissa, kaksi myyntiä varten otetuista näytteistä (S. Panama ja S. Typhimurium FT 41), yksi keinosiemennyssonnien lähtökarjoille tehdyissä tutkimuksissa (S. Typhimurium FT 41), yksi vasikkaripulin selvittämiseksi tehdyissä tutkimuksissa (S. Typhimurium FT 104), yksi kliinisten oireiden (verinen ripuli) takia otetuissa näytteissä (S. Typhimurium FT 41) sekä loput kolme (S.Typhimurium FT 1 ja FT 41 sekä Enteritidis + Konstanz) tuottajien ottamista muista näytteistä. S. Typhimurium FT 104 karjasta salmonellaeristyksiä tuli 8 kuukauden ajan ja FT 104b karjasta 3 kuukauden ajan, muista karjoista salmonellaeristyksiä ei todettu tartunnan toteamiskuukauden jälkeen. Salmonellan esiintyminen nautakarjassa on esitetty kuvassa 1. Salmonellavalvontaohjelman mukaisesti naudoista otetaan vuosittain satunnaisotantana noin eläinkohtaista imusolmukenäytettä teurastamoilta tutkittavaksi salmonellan esiintymisen varalta. Vuonna 2008 tutkittiin näytettä ja yhdestä näytteestä eristettiin salmonella: S. Typhimurium FT 104b (kuva 2). Liitteessä 3 on taulukko nautojen ja sikojen imusolmukkeiden salmonellatutkimuksista vuosina b) Sikojen salmonellatartunnat Emakoista ja lihasioista otetaan vuosittain teurastamoissa satunnaisotantana kummastakin ryhmästä noin imusolmukenäytettä tutkittavaksi salmonellan varalta (kuva 3). Vuonna 2008 emakoista tutkittiin imusolmukenäytettä, joista kahdesta eristettiin salmonella, molemmissa S. Typhimu- 16

19 Eläintaudit Suomessa Salmonellavalvonta eläimissä rium FT 1. Lihasioista tutkittiin 3112 imusolmukenäytettä, joista kolmesta eristettiin salmonella: S. Typhimurium FT 40 yhdestä ja S. Typhimurium FT 1 kahdesta. Ulostenäytepositiivisia sikaloita ei vuoden 2008 tutkimuksissa todettu. Liitteessä 3 on taulukko nautojen ja sikojen imusolmukkeiden salmonellatutkimuksista vuosina Salm onellapositiivisiksi todettuja karjoja yhteensä S. Infantis Typhim urium M uut serotyypit Kuva 1. Salmonellapositiiviset nautakarjat Teurastam o: im usolm ukenäytteitä / kpl P ositiivisten näytteiden osuus / % , , ,7 0,6 k pl ,5 0,4 % ,3 0, , Kuva 2. Nautojen imusolmukenäytteiden salmonellatutkimukset. 17

20 Eläintaudit Suomessa Salmonellavalvonta eläimissä Teurastam o: im usolm ukenäytteitä / kpl P ositiivisten näytteiden osuus / % , , ,25 k pl ,2 0,15 % , , Kuva 3. Sikojen imusolmukenäytteiden salmonellatutkimukset. c) Siipikarjan salmonellatartunnat Suomessa sekä munintakanojen että lihasiipikarjan (broilereiden ja kalkkunoiden) salmonellavastustus perustuu tuotantotilojen valvontaan kaikissa tuotantovaiheissa ja sitä kautta salmonellatartunnan ennaltaehkäisyyn. Kansallisen valvontaohjelman mukaisissa tutkimuksissa ei vuonna 2008 todettu salmonellaa broilereiden, kalkkunoiden ja munintakanojen isovanhempais- tai vanhempaisparvissa. Tuotantopolven munintakanoissa todettiin salmonellaa yhden parven pölynäytteessä, S. Typhimurium FT 2, mutta ulostenäytteissä ei todettu salmonellaa (tutkittu 638 parvea). Tuotantopolven broilereista on eristetty 2000 luvulla vuosittain salmonellaa 3-10 parvesta ja kalkkunoista 1-6 parvesta, yhteensä parvia on tutkittu noin vuosittain (kuva 4). Vuonna 2008 todettiin tutkituista broileriparvesta salmonellaa kolmessa parvessa, joissa kaikissa todettiin S. Livingstone tartunta. Tuotantopolven kalkkunaparvista todettiin tutkituista 466 parvesta yksi S.Typhimurium FT 1 positiivinen parvi. parvet lopetetaan. Siipikarjan tuotantopolven munan- ja lihantuotantoparvista vuosina tehdyt tutkimukset ovat liitteessä 3. 18

21 Eläintaudit Suomessa Salmonellavalvonta eläimissä Teurastam o: parvinäytteitä / kpl P ositiivisten näytteiden osuus / % ,5 3 2,5 k pl ,5 1 0,5 % Kuva 4. Siipikarjaparvien (broilerit ja kalkkunat) salmonellatutkimukset. 19

22 Eläintaudit Suomessa Kalataudit 7. Kalataudit Lakisääteisesti vastustettavien, valvottavien tautien listalle on vesiviljelyeläinten tautien osalta nimetty kolme uutta tautia: lohen tarttuva anemia (ISA, infectious salmon anemia), karppien ja koikarppien herpesvirus (KHV, koi herpesvirus) ja äyriäisten valkopilkkutauti (WSD, white spot disease). ISA-taudin osalta Suomelle on jo hyväksytty taudista vapaan maan asema, ja valvonta tapahtuu muun virustautivalvonnan yhteydessä. KHV - ja WSD -tautien osalta Suomi on hakenut vuonna 2008 EU:n komissiolta tautivapaata asemaa historiallisin syin. Lakisääteisesti vastustettavat kalataudit Kalojen vastustettavista taudeista eniten ongelmia aiheuttaa kasvatetuilla kirjolohilla todettu VHS (virusperäinen verenvuotoseptikemia, Viral Haemorrhagic Septicaemia). VHS-taudin vuoksi perustettiin 2000-luvun alussa kolme rajoitusaluetta joista yksi, Pyhtään rajoitusalue, purettiin onnistuneen hävittämisohjelman päätyttyä kesällä Pahin tilanne VHS-taudin osalta on edelleen Ahvenanmaan rajoitusalueella, jossa VHS löydettiin vuonna 2008 kolmelta laitokselta. VHS-tauti on Ahvenanmaalla johtanut kalankasvatuksen toimintatapojen muuttamiseen tappioiden pienentämiseksi. Toinen voimassaoleva VHS-rajoitusalue on Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Rauman kuntien alueella. Siellä tilanne on viime vuosina ollut hyvä ja rajoitusalueen purkamiseen pyrittiin vuonna Taudista vapautumisen osoittamiseksi suoritetuissa näytteenotoissa löydettiin kuitenkin VHS-virus syksyn 2008 näytteenotossa. Rajoitusalueen purkamiseksi vaaditaan kahden vuoden tehostettu näytteenotto negatiivisin tuloksin ja niinpä tehostettua näytteenottoa jatketaan kyseisellä alueella edelleen. IPN-taudin (tarttuva haimakuoliotauti, Infectious Pancreatic Necrosis) osalta vuosi 2008 oli hyvä. IPN-tautia todettiin vuonna 2008 vain yhdellä merialueen kalanviljelylaitoksella. IPN on vastustettava tauti vain sisämaassa, joten merialueella todettu IPN ei aiheuta toimenpiteitä. BKD-tautia (bakteeriperäinen munuaistauti, bacterial kidney disease) todettiin vuonna 2008 seitsemältä uudelta tai saneeratulta sisämaan laitokselta, sekä neljältä merialueen laitokselta. BKD-tautia vastustetaan vain sisämaassa, joten merialueen löydökset eivät johda toimenpiteisiin. Sisämaan tapaukset koskivat lähinnä oireettomia taudin kantajakaloja ja painottuivat Pohjois- Suomeen. BKD:n osalta hankaluuksia aiheuttavat mahdollisesti pitkään piilevänä pysyttelevät infektiot, diagnostiikan hitaus sekä kalankasvattajien motivaatio-ongelma ryhtyä saneerauksiin. Gyrodactylus salaris -lohiloista ei edelleenkään tavattu sen suoja-alueella Ylä-Lapissa. Muualla Suomessa loinen on kohtalaisen yleinen. SVC-tautia (karpin kevätviremia, spring viremia of carp) ei Suomessa ole koskaan tavattu. 20

23 Eläintaudit Suomessa Kalataudit Taulukko 6. Kalojen virustautien seurantatutkimukset vuosina SVC Kalanviljelylaitosten määrä, joista virus eristetty IHN, IPN, VHS seurantatutkimukset Sisävesilaitostos/poo- Merilai- Sisäve- LRL 2) / silaitos/ Vuosi pooleja 1) leja 1) pooleja pooleja 1) IHN IPN VHS SVC /655 60/190 19/269 4/ /464 61/489 38/224 2/ /520 54/236 46/314 1/ /487 58/244 49/347 4/ /541 68/256 43/356 4/ /471 55/205 32/232 2/ /450 83/288 35/298 1/ ) 2 4) /440 43/154 32/278 2/ ) 4 5) 0 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Yksi pooli sisältää 10 kalan näytteet 2) LRL= luonnonravintolammikko-ohjelma, sekä hautomot että lammikot 3) IPN-tautia todettiin vain merialueen laitoksissa 4) VHS-tautia todettiin merialueella Ahvenanmaan rajoitusalueella 5) VHS-tautia todettiin merialueella Ahvenanmaan ja Uusikaupunki, Pyhäranta, Rauma -alueen rajoitusalueilla Taulukko 7. Kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin (BKD) seurantatutkimukset vuosina Vuosi Laboratorionäyte Silmämääräinen BKD-tapauksia (kpl 4 ) laitoksia/kaloja laitoksia/kaloja Meri Sisävesi Nousualue 1) /6 645 / ) / / ) / / ) / ) 1 3) / / / / Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Merialueen vaelluskalojen nousualue 2) Osa laitoksista tyhjennetty ja desinfioitu 3) Luonnosta pyydetty lohen emokala 4) laitokset tai nousualueen kalat 21

24 Eläintaudit Suomessa Kalataudit Taulukko 8. Gyrodactylus salaris -seurantanäytteet vuosina Kaikki tutkimustulokset kielteisiä. Vuosi Tenojoki Näätämöjoki Paatsjoki Paatsjoki, laitoskalat Lohi Lohi Harjus Taimen Tuulomajoki Siika ja muikku Lohi Nieriät Taimen Harjus Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Muut haitalliset kalataudit Paisetaudin (Aeromonas salmonicida subsp. salmonicida) viimeiset suoja-alueet poistuivat eläintautilainsäädännöstä vuonna Tauti on pysynyt viime vuosina hallinnassa lähinnä rokotusten avulla. Poikasia tuottavia laitoksia suojaa nyt kalanistuttajille asetettu vaatimus varmistua siitä, että istutus ei lisää paisetaudin leviämisen riskiä laitoksille. Flavobakteereiden aiheuttamia ongelmia poikaskasvatuksessa ei ole juurikaan pystytty ehkäisemään. Vaikka viileän kesän ansiosta lämpimän veden flavobakterioosia (Flavobacterium columnare) esiintyi huomattavan vähän, kylmän veden flavobakterioosi (Flavobacterium psychrophilum) oli edelleen eniten lääkehoitoja vaatinut kalatauti. Vuonna 2008 todettiin yhä runsaasti Yersinia ruckeri -bakteerin biotyyppi 2 -kannan aiheuttamia taudinpurkauksia kirjolohilla Ahvenanmaalla, Saaristomerellä sekä Suomenlahdella. Tämä Suomen oloissa uusi bakteerikanta aiheuttaa paljon suurempaa kuolleisuutta kuin meillä jo vuosikymmenten ajan silloin tällöin sisämaassa eristetty vanha kanta, joka luokitellaan biotyypiksi 1. Sisävesialueen biotyyppi 1 -kannasta poikkeavaa, toista biotyyppi 1 -kantaa on myös todettu yksittäisissä tapauksissa taudinaiheuttajana murtovesialueella. On todennäköistä, että Y. ruckeri -bakteerin aiheuttamaa yersinioosia joudutaan jatkossa torjumaan rokotuksin. Kalan lihaksessa 1-20 mm:n rakkuloina esiintyvää siian rakkoloisiota (Henneguya zschokkei) on paikoin todettu runsaasti viljellyllä siialla Ahvenanmaalla. Rakkoloisiota todetaan Suomessa myös luonnonsiioilla ja -muikulla sekä makeassa että murtovedessä. Toinen siikojen lihaksessa todettu loinen on haukimato (Triaenophorus crassus). Madon ympärillä ei ole rakkulaa tai kapselia. Joissakin vesistöissä haukimatoa voi esiintyä siioissa ja/tai muikuissa hyvinkin runsaasti. Kumpikaan edellä mainituista loisista ei ole ihmiselle tai kotieläimille vaarallinen. Loisten aiheuttamien esteettisten haittojen vuoksi sekä kalankasvattajille että kalastajille on aiheutunut merkittäviä taloudellisia tappioita, sillä suoraan kuluttajalle myytävässä tuoreessa kalassa ei lainsäädäntömme mukaan saa olla näkyviä loisia tai loisten aiheuttamia muutoksia siinä määrin, että kala on ilmeisellä tavalla loisten pilaama. 22

25 Eläintaudit Suomessa Kalataudit Rapujen taudit Suomessa ravunviljely on lähes aina pienimuotoinen maaseudun sivuelinkeino, joka alueellisesti keskittyy Etelä-Suomeen. Ravustus sen sijaan on merkittävä sisävesikalastuksen muoto. Vuosittaiseksi rapusaaliiksi arvioidaan yhteensä 3-7 miljoonaa joki- ja täplärapua, täpläravun osuuden ollessa edelleen kasvamassa. Raputalouden suurin ongelma on rapurutto, jonka aiheuttaa leväsieni Aphanomyces astaci. Tautia todettiin vuonna 2008 yhdeksän kertaa jokiravuissa, näistä yksi laitosravuista. Kemijoella vuonna 2006 varmistettu tartunta todettiin edelleen samoilla alueilla, joilla osittain on jäljellä jopa ravustettavia kantoja. Täpläravuista tehtiin ainoastaan yksi rapuruttodiagnoosi, vaikka tartunta on hyvin yleinen täplärapupopulaatioissa. Täplärapu on rapuruton luontainen isäntälaji, joten akuutti tauti on harvinainen. 23

26 Eläintaudit Suomessa Liite 1: Tuotantoeläimet ja kotieläintilat Suomessa vuonna 2008 Liite 1: Tuotantoeläimet ja kotieläintilat Suomessa vuonna 2008 Taulukko 9. Kotieläinten määrä Suomessa Eläinlaji Eläimiä Tiloja Nauta lypsylehmät Lammas uuhet 12 kk ja yli ) ) Vuohi Sika emakot 50 kg ja yli Siipikarja (ml. harraste-) Hevonen Biisoni 196 Poro ) tiedot Taulukko 10. Kalanviljelylaitosten lukumäärä vuonna 2008 (lähde: RKTL). Meri kpl Sisävesi kpl Yhteensä 1 kpl Laitoksia kaikkiaan Ruokakalalaitokset Poikaslaitokset Luonnonravintolammikkoviljelijät Lukuja ei tule laskea suoraan yhteen, sillä osalla laitoksia on useita tuotantosuuntia 24

27 Eläintaudit Suomessa Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina Taulukko 11. Nautojen näytteistä (yhteismaito, seerumi, sperma, elimet) eräiden virus- ja bakteeritautien vuoksi tehdyt tutkimukset tutkimussyyn mukaan jaoteltuna Naudat Näytteet (positiiviset) Näytteet (positiiviset) Serologia Viruseristys Serologia Viruseristys Serologia BVD IBR/IPV Leukoosi Bluetongue Serologia Luomistauti Serologia EU-seuranta lypsykarjat/ yhteismaitonäyte (8) ) EU-seuranta emolehmäkarjat/ yksilöverinäyte ) ) Keinosiemennystoiminta Vapaaehtoinen BVDohjelma BVD:n vastustus D (28) 21 (1) Tuonti (elävät naudat, sperma) Tuontialkion vastaanottajat Taudin/ luomisen syy Muut syyt (vienti) Yhteensä ) Näytteet kaikista Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä Satakunnan eteläosien lypsykarjoista. 2) Näytteet 492 karjasta. 3) Näytteet 404 karjasta lähinnä Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen alueelta. 25

28 Eläintaudit Suomessa Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina Taulukko 12. Lypsykarjojen seurantatutkimukset yhteismaitonäytteistä vuosina Vuosi Näytteet BVD IBR/IPV Leukoosi (%) Näytteet Näytteet ) , , , , , , , , ,06 2) Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Kyseistä tautia ei ole tutkittu 2) Yksi viruserittäjä karja, muut vanhoja seropositiivisia karjoja Taulukko 13. Liha/emolehmäkarjojen seurantatutkimukset veriserologiset seurantatutkimukset vuosina Vuosi Näytteet BVD IBR/IPV Leukoosi Näytteet Näytteet ) ) Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Vuodesta 1995 alkaen näytteet tehty otantana teurastamoista. Vuodesta 2003 alkaen näytteenotto on kohdistettu emolehmäkarjoihin. 1) Useimmissa karjoissa 1-2 vasta-ainepositiivista 2) Seropositiivinen vanha nauta 26

29 Eläintaudit Suomessa Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina Taulukko 14. Seuranta- ja terveysvalvontatutkimukset luomistaudin (bruselloosin) varalta vuosina Vuosi Lammas Vuohi Nauta Sika Näytteet Näytteet Yhteismaitonäytteet Verinäytteet Näytteet ) Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Kaikki tutkimustulokset olivat negatiivisia. 1) Monivuotisen seurannan jälkeen päätettiin lopettaa tautivapauden osoittamiseksi tehdyt yhteismaitonäytteiden tutkimukset ja keskittyä luomistapausten tutkimiseen. Taulukko 15. Sikojen verinäytteistä merkittävien virustautien vuoksi tehdyt tutkimukset vuonna Kaikki tutkimukset olivat kielteisiä. Aujeszkyn tauti TGE/PRCV PRRS Sikarutto Sikainfluenssa EU-seuranta ) Keinosiemennystoiminta Alkuperätilat (30 kpl) Eläinten terveydenhuolto (ETU) Tuonti / vienti Taudin syyn selvitys Villisiat Yhteensä ) EU-seurantanäytteet emakoista 472 tilalta. SVD 27

30 Eläintaudit Suomessa Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina Taulukko 16. Sikatautien seuranta- ja terveysvalvontanäytteet vuosina Vuosi Aujeszky TGE Sikarutto Leptospiroosi (suluissa positiiviset) SIkainfluenssa SVD PRRS (14) (5) (7) (0) (2) (1) (2) Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina välivuosina Taulukko sisältää seurantaverinäytteet emakoista, karjuista ja lihasioista. Vuosina kaikki näytteet on otettu teurastamoilla. Muut paitsi leptospiroosinäytteet olivat negatiivisia. Kliinistä leptospiroosia ei ole todettu tuotantoeläimissä koskaan. Taulukko 17. Lampaiden maedi-visna ja vuohien CAE-terveysvalvontaohjelman näytteet vuosina Lammas katraat näytteet Vuohi näytteet katraat Tutkitut Tutkitut katraat katraat Vuosi Yht * * * * *luku sis. tiloja, jossa vuohien lisäksi myös lampaita Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 28

31 Eläintaudit Suomessa Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina Taulukko 18. Siipikarjan 1) tautien seurantaohjelmissa tehdyt serologiset määritykset taudeittain vuosina Vuosi AI ART ND Näytteet tilat/ näytteet Näytteet tilat/ näytteet Näytteet tilat/ näytteet / / / / / / / /15 3) /20 4) / / /58 4) / /8 3) / / /349 3) /6 4) /41 2) /5 3 ) /29 4) /4 2) / / /2 2) / /40 5) Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Neuvoston direktiivin 90/539/ETY mukainen määritelmän mukaan siipikarja = kanat, kalkkunat, helmikanat, ankat, sorsat, hanhet, viiriäiset, kyyhkyset, fasaanit, peltopyyt ja sileälastaiset linnut (mm. emut ja strutsit), joita kasvatetaan tai tarhataan tarkoituksena lisääntyminen, lihan tai munien tuotanto kulutusta vasten tai riistan istutus maastoon metsästystä varten. 2) H5- vasta-aineita, vain serologisesti positiivisia, ei viruseristystä eikä taudin oireita 3) vain serologisesti positiivisia, ei viruseristystä tai taudin oireita 4) maternaalisia eli emolta jälkeläisille siirtyneitä vasta-aineita tuontilinnuissa 5) vasta-aineita, ei viruseristystä eikä taudin oireita 29

32 Eläintaudit Suomessa Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina Taulukko 19. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset imusolmukenäytteet teurasnaudoista ja -sioista vuosina Nautojen imusolmukenäytteet Emakoiden imusolmukenäytteet Lihasikojen imusolmukenäytteet Näytteetiivisetiiviseteetiivisetiiviseteetiivisetiiviset Posi- Posi- Näyt- Posi- Posi- Näyt- Posi- Posi- Vuosi (%) (%) (%) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,10 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Taulukko 20. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset salmonellatutkimukset siipikarjan tuotantopolven munantuotantoparvista Kasvattamo Kanala Vuosi Tutkitut parvet 1) parvet parvet (%) Tutkitut parvet 1) parvet parvet (%) , , , , , , , , ,05 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Parvet tutkitaan kolme kertaa munintakauden aikana, minkä vuoksi sama parvi voi esiintyä luvussa useamman kerran.

33 Eläintaudit Suomessa Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina Taulukko 21. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset salmonellatutkimukset lihasiipikarjan tuotantopolven parvista Vuosi Tutkitut parvet Broilerikasvattamo parvet parvet (%) Tutkitut parvet Kalkkunakasvattamo parvet parvet (%) , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 31

34 Eläintaudit Suomessa Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa Taulukko 22. Eräiden eri eläinlajeille yhteisten tautien esiintyminen Suomessa. Eläintauti Pääasialliset kohde-eläimet Zoonoosi* Viimeksi todettu Aujeszkyn tauti (pseudorabies) Sika, märehtijät, koira, kissa* x Bluetongue Märehtijät Ekinokokkoosi E. multilocularis Kettu, supikoira, jyrsijät x E. granulosus Märehtijät, sika, hevonen, koira, susi x 2008 Heartwater Märehtijät Jänisrutto (tularemia) Metsäjänis, rusakko, jyrsijät, linnut x 2008 Karjarutto Märehtijät 1877 Leptospiroosi Nauta, sika, hevonen, koira x ) Luomistauti (bruselloosi) Märehtijät, sika x 1960 New world screwworm Nisäkkäät Old world screwworm Nisäkkäät Paratuberkuloosi Märehtijät ) Pernarutto (anthrax) Märehtijät, sika, hevonen x 2008 Q-kuume Märehtijät x 2008 Raivotauti (rabies) Nisäkkäät x ) Rift valley fever Märehtijät x Salmonellatartunnat Useat eri eläinlajit x 2008 Suu- ja sorkkatauti Sorkkaeläimet 1959 Trikinelloosi Sika, hevonen, karhu, ilves, pienpedot x 2008 Vesikulaarinen stomatiitti Märehtijät, hevonen, sika x West Nile fever Linnut, hevonen x *zoonoosi = tauti voi tarttua eläimistä ihmiseen 1) ei kliinistä tautia 2) eläintarhaeläimellä 3) maahantuodulla koiranpennulla vuonna