SUOMALAISTEN SOTILASKIVÄÄRIEN ETUTÄHTÄIMET

Transkriptio

1

2

3 SUOMALAISTEN SOTILASKIVÄÄRIEN ETUTÄHTÄIMET

4 SISÄLLYS sivu 1. HAULIKON SYNTY 2. ASETEKNIIKKA 2.1 Aseiden varmistimet Automaattivarmistin Käsikäyttöinen varmistin 2.2 Aseterminologia 2.3 Kiväärin piippu 2.4 Kiväärin tähtäimet 2.5 Kiväärin herkistäminen 2.6 lima-aseiden rakenne 2. 7 Taisteluhaulikko 2.8 Äänenvaimenoin ASEEN KÄSITTELY JA KÄYTTÖ 3.1 Haulikon lataaminen Haulikon kaksoislaukaus Urakantapatruunoiden lataaminen lukko- tai piippurekyyliaseella ampuminen makiväärin käyttö Kiikarin rekyylivastin OIKUTTELEVA PIIPPU PATRUUNAT 5.1 lyijyttömät patruunat 5.2 Ylijäämäpatruunat 6. LAATU JA BALLISTIIKKA 6.1 Asealan laatu ja logistiikka 6.2 Aseballistiikkaa metsästäjäi Ie 7. OPTIIKKA 7.1 Kiikarin valinta ja käyttö 7.2 Kiikarin asennus 7.3 Valopistetähtäin

5 8. DEAKTIVOINTI JA REAKTIVOINTI KOLUMNEJA JA BLOGEJA 9.1 Aseen käyttöohje Vaimentimen asennus itse lataavaan kivääriin Itseoppinut pyssyseppä makiväärin luoti Hukkunut haulikko Tee se itse tunarit Uuden tukin sovitus Mikrorihlaus Valmet yllätys, mallimerkinnät ja Hubertus Palaute parallaksivirheestä Petra kiväärin hajonta Kolvaaminen Natopatruuna Kauniita kuvia aseista TARKKUUSKIVÄÄRI DRAGUNOV 153 JOHDANTO Aseiden anatomiaa, Asetiedon Pikku-Jättiläinen 2010 syntyi aseinsinöörin viisikymmenvuotisen kokemuksen tuloksena ja on jatkoa edelliselle "Aseiden rakenne ja tekniikka" ki alle. joka oli perusteellinen kuvaus aseista Aseiden anatomiaa tarjoaa asetietoutta lautasellisen kustakin aiheesta, jotka ovat tulleet esiin päivittäisen asekorjauksen haasteina ja asiakkaiden kysymyksinä. lnternet-kohsivuni kolumneista ja muutamista lehtikirjoituksistani on vihkoseen koottu parhaat palat asealan harrastajien, metsästäjien ja rataampujien saataville Toivon Smun, arvoisa lukijani saavan mielenkiintoisia asiatietoja kirjani sivuilta Kuopiossa Tapio Suihko. lnsinöörieverstiluutnantti. ase nsinööri

6 1. HAULIKON SYNTY Arvostettu lukijani! Haulikkoa ei kukaan yksi henkilö kerralla keksinyt, vaan se syntyi vaiheittain monien erillisten keksintöjen seurauksena. Suusta ladattava väkipyssy tehtiin 1600-luvulla sotilasaseeksi. Se toimi kuten haulikko ja niinpa sitä pidetään haulikon esi-isänä. Väkipyssyssa oli erikoinen piipunsuu, joka laajeni torvimaiseksi, että ammuttavat haulit leviäisivät hyvin laajalle alueelle. Haulit olivat suurikokoisia. Niitä käyteniin yhdessä laukauksessa kpl HäU!tilassa ase voitiin ladata m ös naulan ätkillä tai metalli aloilla tms. Väkipyssy 1600-luvulta Takaa ladattavan haulikon historia alkaa vasta 1800-luvulta, vaikka tuliaseet olivat olleet käytössä jo useita satoja vuosia ennen sita. Suusta ladanavaa piilukkokivääriä ja ehkä jo sitäkin aikaisempaa lunttu-lukkoista kivääriä lienee käytetty haulikon tapaan lataamaila 20 mm väljään piippuun useita sen väljyyttä pienempiä kuulia Suusta ladattavien haulikoiden kehitys kulki rinnan piilukkokiväärien kanssa luvulla Ase. joka nykyaan tunnistetaan haulikok. on erittäin monien kek ntöjen ja kokeilujen tulos. Lopputulosta voi luonnehtia keksintöjen ja yhteensattumien summaksi. Haulikon rakenteen muotoutumiseen vaikutti ensimmäisenä patruunoiden kehittyminen, mikä taas oli mahdollista vasta, kun iskunalli oli keksitty. Kun nalli ja kiväärin keskisytytyspatruuna olivat olemassa, niin sitten vasta muotoutui haulikon patruuna ja itse haulikko askel kerrallaan Piiput muuttuivat aina vain paremmin käyttöön sopivaksi. Yksipiippuisten jälkeen valmistettiin kaksipiippuisia aseita rinnakkain olevilla piipuilla Laukaisukoneistot kehittyivät iskurien. iskuvasaroiden, liipaisinrakenteen, viritysmekanismien ja varmistimien osalta paremmiksi ja turvallisemmiksi Sulkujärjestelmän kehittyminen johti taittuvapiippuiseen rakenteeseen Tuktt muotoutuivai suorasta perästä enemmän ampujan henkilökohtaisten ulottuvuuksien mukaisiksi

7 Tähtlim t kehittyivai kiväärien t.aht.aimista haulikon tahtaimiksi. Aseen toimintajärjestelmän keksinnöt synnyttivai itse lataavai haulikot, joilla yhden laukauksen jalkeen uudelleen latausta tarvitsevan aseen rinnalle tuli vaihtoehtoisia lisäjärjestelmiä PERUSTIETOA Haulikko on uusimpia metsastysasetyyppejä ja on tullut käyttöön kaikissa tavallisimmissa metsästysmuodoissa kuten vesilinnustuksessa. janisjahdissa Ja metsäkanalintujen ampumisessa. Urheiluammunta on luonut useita uusia ammunnan taitolajeja Kun haulikkotyypit ja niiden patruunat edistyivät 1800-luvulla, niin siinä vaiheessa englantilaiset Purdey ja Greener kehittivät taittuvien haulikoiden sulkurakenteita. Anson Deeley muutti iakuvaaara- ja virityakoneiston periaatteita. HoUand & Holland kehitti uusia laukaisu- ja uloaheitinkoneistoja. Naista peruslähtökohdista alkoivat muodostua erilaiset uudemmat muunnokset kuten yksi-. rinnakkais- ja paallekkaispiippuisten seka viimeksi itse lataavien haulikoiden ja pumppuhaulikoiden koneistot Aluksi käytettiin kaliiperia 16 (n. 16,8 mm). Sitten tuli suosituimmaksi kaliiperi 12 (16,2 mm), mikä edelleenkin on eniten valmistettu piipun väljyys. Kaliiperin 16 haulikoita tuotetaan nykyaan vain vähän. Erikoiskaliipereina valmistetaan hyvinkin aina 36 kaliiperisesta (10,2 mm) kaliiperiin 4 (23.4 mm). Hylsyn pituus oli ensin 65 mm (n. 2.5 tuumaa), sitten 70 mm (2 o/.i tuumaa). Nyt on 76 millimetrin (3 tuumaa) hylsypituus suosituin lähes kaikissa metsästyskäyttöön myytavissa aseissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on yleistynyt myös hylsyn pituus 89 mm (3.5 tuumaa). Yksipiippuisista haulikoista siirryttiin aikanaan kaksipiippuisiin. joissa piiput olivat vierekkäin, ja sitten myöhemmin paallekkäisiin piippuihin. Mustaruuti korvattiin nopeammin palavalla, tehokkaammalla savuttomalla ruudilla. mikä aiheutti samalla käytetyi!je ainemateriaateille vaativammat lujuusominaisuudet Savuttoman ruudin nopeampaa ruutikaasun paineen nousua ja korkeampaa kokonaispainetta eivät kestäneet samat piiput, joilla voitiin ampua mustalla ruudilla. Nailien rakenne ja käytetyt aloitesytytysmassat muuttuivat ja paranivat. Haluttaessa perehtyä haulikon kehityksen kulkuun. niin on tarkastettava erikseen patruunoiden, piipun ja koneistojen rakenteen muuttumista askel kerrallaan nykyaikaisten aseiden suuntaan Monenlaisia haulikon rakenneratkaisuja on lukematloman paljon Joistakin vahversiofsta tieto on jo kadonnut historian h.amäraan.

8 6 Kehittyminen on ollut seurausta yritysten. erehdysten ja oivalluksien kauna nykäyksittain eteenpäin PATRUUNAT Takaa ladattavien aseiden muoto ja mekaniikka rakentui täysin patruunan kehitysmuutosten ympärille Iskunailien keksiminen vei asekehityksen takaa ladattavien aseiden suuntaan_ Sen seurauksena hylsyjen ja haulien rakenne, materiaalit ja valmistusmenetelmät muuttuivat Nallit 1790-luvulla ranskalainen Bertholet keksi kaliumkloraatin ja englantilainen Howard räjähdyselohopean. Keksintöjen seurauksena kehitettiin Iskunaili (iskusta syttyvä nalli), jota käytettiin suusta ladattavissa, ns. nallilukkoisissa asetssa. Niissä nalli asennettiin iskuvasaran eteen ja siitä johti liekkireikä piipun sisalle. Takaa ladattavissa aseissa kehitys vei rakenteeseen, jossa naltl sijoitettiin hylsyn kantaan sen keskelle. Tämän keskisytytysnallin keksijana mainitaan englantilainen Charles Lancaster. Iskunaiiin jälkeen syntyi iskuripatruuna (piikkipatruuna), jonka kehitti ranskalainen Lefaucheux. Se sopi takaa ladattavien haulikoiden käyttöön. Nykyisen haulikon lopullisen kehitysvaiheen suunta alkoi iskuripatruunasta. Vasta tämän patruunan keksimisen ansiosta jäivät suusta ladattavat haulikot lopullisesti vanhentuneiksi malleiksi. Tietenkin nallien, ruutien ja hylsyjen kehittyminen vei patruunoiden kokonaiskehitysta eteenpäin, josta oli seurauksena täysin uudentyyppinen patruuna. jonka takapäässä oli keskellä nalli.

9 Suusta ladattavien haulikoiden aikakauden lopullisen päättymisen aiheutti englantilaisen Charles Lancasterin 1851 kehittämä keskisytyspatruunaa käyttävä haulikko, jolloin tämä patruuna syrjaytti iskuripatruunan. Uuden patruunan tulemista olivat edistäneet aikaisemmat nallikeksinnöt. Boxer-nalli suunniteltiin 1860-luvulla. Siina on hylsyn kannassa alasin, jota vasten sytytysmassa iskurin iskusta syttyy. Samoihin aikoihin kehitettiin myös Berdan-nalli, jossa alasin on hylsyn kannassa eikä nallissa Boxer ja Berdan nallien nimet johtuvat keksijöiden nimistä. Molemmat olivat upseereita. Edellinen asui Englannissa ja jälkimmäinen Amerikassa Ruudit Savuton ruuti patentoitiin 1864 Preussilaisen kapteenin E Schultzin haulikon patruunalle valmistelusta ruudista. Se valmistettiin nitratusta selluloosasta. Savuruuti on jauhemaista, melkein pölymäistä Savuton ruuti on lehti- tai monenmuotoista jyväruutia Hylsyt Kiväärissä käytetty metallihylsy ei ollut sopiva haulikon patruunaan. joten kehitettiin (Lefaucheux kehitti) pahvihylsyinen patruuna. Käytettiin kyllä aikanaan myös metallihylsyjä, jotka voitiin itse ladata uudelleen. Kirjoittajakin on 1950 luvulla ladannut metallihylsyisiä patruunoita PATRUUNOIDEN KEHITYSHARPPAUKSET Ensimmäinen takaa ladattava patruuna oli paperihylsypatruuna. Seuraavana tuli käyttöön iskuripatruuna. Jo mainitun iskuripatruunan keksiminen 1836 vei haulikon kehityskulun aivan uusille linjoille.

10 lskuri Haulikon iskuripatruuna lskuripatruuna ladattiin pahvihylsyyn. Nalli oli poikittain hylsyn si5allä näkymättömissä. Naiiin sytyttävä iskuri sijaitsi poikittain hylsyn kannan ulkopumena. Ase ladattiin normaalisti takaa päin. Laukaistaessa iskuvasara iski iskuliin ja iskuri sytytti nallin. Haulikon patruunapesän takaosassa oli lavi ulkonevaa iskuria varten. Tama patruuna oli vaarallinen säilytettäväksi ja kuljetettavaksi. Mika tahansa kotaus iskuriin sytytti patruunan vaikkapa taskussa tai lattialle pudotessa. Patruunaa valmistettiin jonkin verran myös metallihylsyyn. Nykyinen patruunamalli Englannissa Eley valmisti kenties ensimmaisena nykyisen näköisen haulikon patruunan keskisytytysnallilla. Ennen muoviaikaa patruunan haulit olivat irrallaan hylsyssä huopa- ja pahvrtulppien pitäminä. Silloin haulit koskettivat ammuttaessa piipun pintaan ja saattoivat ruhjoutua. Nykyaan haulit ovat muovisessa haulikupissa. joka suojaa niitä piippuvaiheen aikana

11 Haulikupista haulit vapautuvat piipun suulla, kun muoviseen haulikuppiin kohdistuva ilmanvastus hidastaa kupin lentoa se putoaa maahan muutaman metrin etaisyydelle. Haulit eivat ole kosketuksissa piipun sisäpintaan Nykyinen haulikon patruuna 1 Muovinen haulikuppi, 2 ja 3 Muovinen joustotuki, 4 Ruuti, 5 Nalli Haulit on sijoitettu muoviseen kuppiin, jonka takapää on muotoiltu kaasunpaineesta tiivistavaksi. Kupissa haulit eivät ruhjoudu, vaan säilyttävät pyöreän muotonsa. Suurriistan metsastykseen käytetään yksiluolista luotipatruunaa (täyteistä). Luote on saatavana sekä pyöreinä että sylinterinmuotoisina, sileäpintaisina tai uritettuna L YIJYHAULIEN VALMISTUS Kivaarin luotiaineena käytettiin ensin lyijyä. Luoti tehtiin itse sulattamalla ja valamaila pyöreä luoti valupihdin kuppiin. Valmistus oli mahdollista myös nuotiotulella maastossa.

12 10 Suuret lyijyhaulitkin vaiettiin aluksi luotipihdeilla kuten suusta ladattavat kiväärin palloluodit Pienten haulien valmistaminen tällä tavalla oli hankalaa. Hauleista ei tullut symmetrisen pyöreitä Ne olivat vesipisaran nakölsia tai epamaaraisen muotoisia. joiden osumakuvion hajonta oli muodosta johtuen suurta. Erimuotoiset haulit lensivät erilaisesta ilmanvastustuksesta johtuen toiset lyhemmän ja toiset pitemmän matkan heikentäen laukauksen tehokkuutta ja suurentaen hajontaa. Tasaisen pyöreitä hauleja opittiin tekemään 1700-luvun puolivälistä alkaen. kun keksittiin "haulitomi" (englantilainen. William Watts). Haulitomista pudotettiin sulia lyijypisaroita. Ne jäähtyivät ilmassa pudotessaan ja muotoutuivai tasaisen pyöreiksi. Haulitomimenetelmä yleisti muodoltaan symmetristen ja hinnaltaan edullisten haulien valmistusta. Nyt pystyttiin valmistamaan myös hyvämuotoisia. pieniä hauleja hyvän osumakuvion ja yhtäläisen lentoradan saavuttamiseksi. Suomessa aloitettiin haulien valmistus Tampereella 1855 haulitornitekniikalla Torni on pystyssä edelleen yhtenä kaupungin nahtavyyksista MUUT HAULIAINEET Mitä painavampi on samalla nopeudetla lentävä, kooltaan yhtä suuri hauli, niin sitä paremmin se säilyttää pitkällä etäisyydellä nopeutensa ja iskuenergiansa Painavampi hauli on tehokkaampi maaliin osuessaan sekä osumakuvion että iskuenergian perusteella. Mitä kevyempi on hauli, niin sitä lähempää joudutaan ampumaan, jotta osuma riisiaan olisi kuolettava. Lyijyhaulit ovat kiellettyjä vesilintujen metsästyksessä. Siksi valmistetaan hauleja molybdeenistj, vismutista, wolframista, sinkistä ja nitden rilaiaista osalnelsta.

13 11 PIIPPUKEKSINTÖJEN ETENEMINEN uvun suusta ladattavat haulikot olivat yksipiippuisia. Piippu piti silloin olla hyvin pitkä, koska mustaruuditla on hidas palonopeus ja vain pftkällä piipulla saatiin aikaan täydellinen ruudin palaminen ja hyvä haulinopeus. Savuttoman, nopeasti palavan ruudin myötä piiput lyhenivät tehokkuuden kärsimättä. Piiput olivat ensin koko pituudeltaan suoria sylintereita. Piipun suun supistusta ei käytetty juuri lainkaan_ Amerikkalainen Fred Kimble lienee ensimmäisenä keksinyt supistuksen käytön. Idea syntyi 1870-luvulla ja alkoi yleistyä kaikkiin haulikkoihin, kun todettiin sen lisäävän tehokasta ampumaetäisyyttä.. Supistukset Nykyaan on haulikon piipuissa suuosa taka- ja keskiosaa suppeampi ja useimmiten varustettu vaihdettavilla supistimilla. Supistusosan monenlaisia muotoja on kiinteina supistuksina eli piipussa olevina suppeumina tai irtosupistimilla varustettuna lrtosuplstimet kiinnitetään yleisimmin k.ierteillä piipun sisäpuolelle Yksipiippuisissa, itse lataavissa haulikoissa käytetään myös piipun ulkopintaan tehtyä kierrettä, jolloin piipun pituus jatkuu supistimen pituuden verran. Yksipiippuisissa aseissa on käytössä myös käsin säädettävää supistiota (esimerkiksi Mossberg-haulikko). Siinä voi metsästäjä kädellä kiertää supistuksen tiheikköä varten hajottavammaksi ja aukeaan maastoon suppeammaksi pitempäa ampumaetaisyyttä varten c t! : Haulikon pnpun supistusmuotoja 1 Yleisin supistusmuoto. 2 Kartiosupistus. 3 Keskelta avarrettu supistus. 4 Skeet supistus, 5 Skeet supistus. 6 Rihlattu supistus lyijyluodeille (täyteisille) 1

14 12 Jokaisella asetehtaalla on omat yksil liset supistusmittansa. Supistuksen suuruus maariteliaan supistumana piipun sylioteriesan nimellishalkaisijasta Suppeuksina käytetaan seuraavia arvoja: suppea 0,9 1,0 mm, y. suppea 0,7... 0,8 mm, puolisuppea 0,4... 0,6 mm, Y. suppea 0,2... 0,3 mm, sylinteri 0,0... 0,1 mm ja skeet 0,1... 0,2 mm nimellismittaa pienempi sisahalkaisija. Hajottavin supistus on sylinteri. Skeet-supistuksena on joillakin tehtailla käytössä noin 0,5 mm nimellismittaa suurempaa halkaisijaa Toisin sanoen piipun suu levenee torvimaiseksi kuten väkipyssyssa Piippujen valmistaminen Ennen työstökoneiden kehittymistä piipun valmistaminen oli työlästä ja aikaa vaativaa työtä. Haulikon piippujen valmistushistoriassa on jaanyt tunnetuksi damastipiiput. Nimi tulee Damaskos-kaupungista, missa ensimmäisenä tehtiin tana menetelmällä piippuja. Ne valmistettiin erilaisen kovuuden omaavista teräslangoista, jotka taoniin yhdeksi litteäksi nauhaksi ja siita sitten kterrettiin edelleen takoen tangon ympärille putkeksi eli piipuksi. Käsityönä syntyneiden piippujen valmistus muuttui myöhemmin työstäkoneilla poraamalla valmisteltavaksi. Työstämaila tehdyt ovat kestävämpiä ja halvempia valmistaa Damastipiippujen takomasaumoihin jäi usein heikkoja kohtia ja varsinkin savuttomalla ruudilla ammuttaessa sattui jopa piipun repeämisia Belgialaisten aloittaessa rinnakkaispiippuisten haulikoiden suursarjatuotannon, tehtiin piipun peräosaan patruunapesä samasta piippuaihiosta. Sitten piiput juotettiin yhteen tähtäyskiskon ja alapuolisen tukikiskoo kanssa Piipun valmistuksen nopeuttamiseksi ja laadun parantamiseksi keksittiin 1950-luvulla tehdä patruunapesä erillisenä (Monoblock-rakenne), johon piiput juotettiin kiinni. Sen ansiosta valmistuskustannukset alenivat ja lopputuloksen tarkkuus parani. Menetelma vaatii valmistuksessa suurta tarkkuutta, mutta on nopeampi ja piippujen laadun kannalta parempi kuin vanha valmistustapa Vanhemman ja uudemman menetelmän erottaa siitä, etta erillisessa patruunapesärakenteessa on piipun takapäästä lukien n. 70 mm:n päässä poikittainen sauma, mikä on usein peitetty ulkopuolelta koristekuvioin. Vanhassa rakenteessa piippu jatkuu ulkopinnaltaan sileänä koko pituudelta. Kaliiperin kehitys Piipun kaliiperina oli pitkän aikaa kaliiperi 16. Sitten yleistyi kaliiperi 12 ja jonkin verran valmistetaan myös 1 0-kaliiperisia haulikoita.

15 13 Osumatehokkuuden vuoksi siirryttiin 65 mm:n hylsyn pituudesta ensin 70 mm:iin ja sitten 76 mm pituuteen ja sitten samasta syysta vielä tehokkaampaan 89 mm:iin. Viimeksi mainituissa on edellisiä suurempi lähtönopeus ja patruunassa enemmän hauleja. NYKYISET HAULIKON PIIPUT Piippu on sisälta suora ja sileäpintainen sylinteri päättyen supistukseen tai irtosupistimeen. Lyijyluoteja ampuvilla haulikoilla käytetään myös rihlattuja piippuja. Sylioteriesan halkaisija on 12-kaliiperin haulikoissa 18, ,5 mm Piippuja valmistetaan myös niin, ettei niissä lainkaan näytä olevan patruunapesää ja ylimenokartiota. vaan koko piipun pituus on avarrettu saman väljyiseksi. suoraksi sylinteriputkeksi. Näissä voidaan käyttää kaikkia erilaisilla hylsyn pituuksilla valmistettuja patruunoita, mutta hyvän osumaosumakuvion saavuttamiseksi on patruunan haulikupin oltava hyvin tiivistävä. Näissä avarretuissa piipuissa sisähalkaisija on tavallista suurempi, jopa 16,8 19,5 mm. Ylimenokartio (kavennuskartio patruunapesän ja piipun välillä) on kokonaan tai lähes kokonaan poissa. Avarretun piipun etuina nähdään lähtönopeuden suureneminen johtuen muovisen haulikupin ja piipun seinämien välisen kitkan pienentymisestä ja paineen kohdistumisesta suuremmalle pinta-alalle haulikupin pohjaan. Avarretulle piipulle on syytä käyttää patruunaa, missä on hyvin tiivistävä haulikuppi, jotta kaasutiiviys ei kärsi. Näin saadaan suuri lähtönopeus hauleille. Etuna on myös se. että riittävän suuren avarruksen omaavalla piipuna voidaan ampua patruunoita hylsyn pituudesta riippumatta. koska patruunapesän pituus ei rajoita ylimenokartion puuttumisen takia tietyn hylsyn pituuden 70, 76 tai 89 mm käyttämistä. Osumakuvio paranee avarruksen ansiosta mikäli patruuna ja haulikoko ovat piipulle sopivia Avarretulla piipulla ei pitäisi ampua sylinterin muotoisia täyteisiä (tyijyluoteja), koska luoti voi kulkea vinossa ja aiheuttaa supistuksen kohdalla vaarallisen suuren yli paineen. Tehdään sellaisiakin avarruksia, joissa sylinteriosuus on kartiomainen alkaen esimerkiksi 18,8 mm:stä kaventuen piipun puolivälissä tai loppuosalla ennen supistusta 16,4 mm:iin. Avarrenujen piippujen etuna nähdään edellä sanotun lisäksi pienentynyt rekyyli ja haulien vahingollisen muotoutumisen estyminen piippuvaiheen aikana.

16 14 Tietysti avarruksella haetaan myös parempaa osumakuviota ja erinomaista läpäisykykyä Piipun päähän kierrehäviä jopa 15 cm pitkiä, supistimln varustettuja piipunjatkeita käytetään piipun pidentamiseksi ja kauemmas kantavammaksi. Haulikon piipun sisään asennettavilla luoti- tai haulisisäpiipuilla voidaan ampua pienemmän kaliiperin omaavia patruunoita. TÄHTÄIMET Tähtäiminä voi olla pelkkä jyvä tai sitten lisäksi myös takatähtäinhahlo. Nykyään käytelaan myös valokuitutähtäimiä ja jopa punapistetähtäintä. ULOSHEITTIMET Taittopiippuisten haulikoiden hylsynpoisto tapahtui ensin ulosvetimillä. jotka piippujen laiton jälkeen kohottivat hylsyä hieman ulos pesästä. jotta se voitiin sormilla poistaa Sitten tulivat käyttöön ulosheittimet. jotka sinkoavat hylsyn aseesta. Ne nopeuttivai uudelleen lataamista. Viime aikoina ovat hylsynvetimet tulleet uudestaan käyttöön ympäristön roskaamisen välttämiseksi. Ammutun patruunan hylsy suositellaan ottamaan talteen ja toimittamaan jäteasemalle. Syyna voidaan nahda myös aseen halvemmat valmistuskustannukset ja ulosheinimien toimintahäiriöiden välttäminen. ASEIDEN ULKOASUN MUUTOKSET Yli sata vuotta sitten aseet olivat koristeituja kohokuvioilla, kaiverruksilla ja puuleikkauksilla ilmentäen omistajan varallisuutta ja mieltymyksia. Koristeena myös kulta-. hopea- ja kof"istelut ovat mutta edelleen käytetaan

17 15 Säädettävällä poskituella varustettu luvun haulikko Huomaa taiteellisen tyylikäs kuviokoriste ja kultaukset TAKAA LADATTAVAT ASEET Keskisytytysnalli mahdollisti 1800-tuvun alussa takaa ladattavan aseen. Sitä mukaa kuin metallin työstökoneet kehittyivät. niin oli mahdollista rakentaa yha kehittyneempiä ja monitoimisempia lukko ja laukaisukoneistoja Amerikassa Remington valmisti rullalukkoisen (läppälukkoisen) kiväärin. Saman sulkukoneiston muovasi ruotsalainen Husqvarna yksipiippuisiin haulikkothin. Lukko suljettiin patruunan lataamisen jälkeen painamalla sulkuläppä kiinni. Myös yksipiippuisia haulikoita tehtiin sylinterilukolla kiväärin lukon mallin mukaan. Niissä lukko suljetaan työntämällä kiinni ja kääntämällä Iukkolappi oikealle sulkuasentoon ISKUVASARAT Aluksi haulikon iskuvasarat (hanat) olivat aseen ulkopuolella peukalolla viritettavinä (hanallinen haulikko). Sitten vasarat sijoitettiin aseen sisälle näkymattomiin (hanaton haulikko), jossa ne virittyvät automaattisesti. kun piiput taitelaan aukl Hanaton haulikko yleistyi 1880 luvun lopulla.

18 16 Sivulukkokoneisto korvasi perinteisen hanamsen haulikon. Naissa rinnak.kaispiippuisissa aseissa iskuvasarat ja laukaisuun tamttava mekanismi olivat molemmin puolin tukkia sivulevyissa kiinni. Kummallekin piipulle oli oma laukaisukoneisto. 0 b Sivuklkkoisen haulikon koneisto a) Yläsulku. b) Sulkukappale, c) Taittovipu, d) ulosvedin, e) Iskuvasaran jousi. f) lskuvasara. g) Viretanko. h) laukaisutanko, j) Sivulevy TAmOVIPU (sulkuvipu. avausvipu) oli ensin aseen alla etutukissa. josta vipua sivulle kaantämalla taitettiln piiput auki. Sitten vipu sijaitsi lilpaistnkaaren takana sormin painettavana avaten piippujen sulkukytkennän. Tata on kaytossa edelleenkin. Nykyaan taittovtvun sijainti on lukkokehyksen paaia peut<alokayttöisena. Viritys-, sulku-. varmistin- ja laukaisukoneistot kehittyivät varmemmiksi ja edullisemmin valmistettaviksi. SULKWÄRJESlELMÄ Husqvama -haulikossa oli muista haulikoista poikkeavasti Remington kivaarista kopioitu ruualukko, joka savunoman ruudin tullessa kayttöön osoinautuikin vaaralliseksi. Se ei kestänyt savunoman ruudin nopeaa ruutikaasun paineen nousua ja korkeaa painetta.

19 17 TUKKI Haulikoiden tukit valmistetaan nykyään pähkinäpuusta, saamesta tms. jalopuusta. Näillä puuaineksilla on kauneutensa ohella monia muita erinomaisia ominaisuuksia. Tarkein on se. että puu sailyttaa hyvin muotonsa kaslumisesta huolimatta. Tukkiaihiota valittaessa pyritään katsomaan kest:avyyden takaamiseksi, että puun syyt kaartuvat tukin muodon mukaisesti. Suomessa käytettiin myös koivupuuta. Tukin mitoitus maaräytyy ampujan kehon koon ja ulottuvuuksien mukaan Rinnakkaispiippuisten haulikoiden tukkien kiinnitys on ennen ollut pystyruuveilla, jolloin tukin irrottaminen vaati aseen koneiston purkamista. Liipaisinkaaren takapää ulottui vanhemmissa aseissa pitkälle taaksepäin tukemaan kiinnityksen lujuutta ja antamaan hyvän ulkonäön. PäaiJekkäispiippuisten haulikoiden tukki kiinnittyy lukkorunkoon koneiston takapaasta tukin läpi meneväliä pultilla Perälevymateriaaleina on käytetty metallia, luuta, puuta, muovia tai rekyyliiskua pehmentävää kumia. TukkM!n pinta käsiteltiin kunakin aikana saatavilla olevilla lakkamaisilla tai öljymäisillä aineilla. Aikanaan tukki jopa käsiteltiin tervalla paahtaen kuin suksen pohja Peilimäisen kiiltäviksi lakatut tukit olivat joskus muodikkaat ja samalla harrniilisen liukkaat käsiteltävät sekä ensimmäisellä metsäretkellä helposti naarmuuntuvat. Lakkatukin pintanaarmua on mahdotonta korjata siistiksi. Siksi suositaan mattalakkausta tai öljypohjaisilla kyuästysaineilla käsittelyä Aluksi tukki oli suora, jossa ei ollut Sivuvinoutta eikä pituuden säätömahdollisuutta, puhumattakaan poskituesta Ei ollut oikea- ja vasenkätisille rakennettuja tukkeja. vaan kaikki olivat suoria. Etutukki ohut ja siro. mutta nykyään melko paksu ja uritettu hyvan kasiotteen saamiseksi. Nykyisten tukkien pituus on säädeltävissä perälevyn alle asennettavilla välilevyilla, joiden avulla voidaan myös muuttaa perälevyn pystykulmaa. Tukit tehdaan oikeakätisiksi tai vasenkätisiksi. jolloin tukki on aseen pituuslinjaan nähden vastakkaiselle sivulle vino. Säädettävä poskituen saa halutessaan TAmOPIIPPUISTEN RAKENNE Taittopiippuisten kehitysvaiheessa nykyiseen muotoonsa kokeiltiin sivulle pystytasossa tai vaakatasossa kääntyviä rakenteita.

20 18 Ensimmäiset taittuvapiippuiset aseet tulivat uuteen kehitysvaiheeseen. kun Lefaucheux -haulikossa käytettiin taittuvia piippuja, joiden sulkulukituksena oli kaännettavä salpa etutukissa ja ulkopuoliset iskuvasarat. Siitä otettiin mallia rinnakkaispiippuisissa haulikoissa. lskuvasarat niihin kuuluvine kiinteine iskureineen sijoitettiin lukkokehyksen sisälle ja sulkulukitus saatiin aikaan poikittaisella sulkupalkilla. joka toimi kätevästi peukalokayttöisellä taittovivulla.

21 19 Yksipiippuiset sekä rinnakkais että paällekkäispiippuiset kertalaukaushaulikot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta taittuvia aseita. Taittovalle rakenteelle on ominaista, että ase on lyhyt. koska patruunapesän takana ei ole pitkää lukkorakennetta laittuvan haulikon ominaisuuksiin kuuluu. ettei siinä ole lipasta. Taitettuna ase on varmasti laukeamaton sekä helppo ja turvallinen käsitellä. Siina ei ole irtoavia, helposti putoavia lukko- tai lipasrakenteita. Ase voidaan purkaa kuljetuksen ajaksi, jolloin ainoa tilaa vievä, pitkä osa on piippu. Piipun puhdistaminen on helppo tehdä aseen ollessa taitettuna Kaksipiippuinen haulikko on varmatoimisempi kuin itse lataava ase Itse lataavissa piipun alla oleva putki toimii aseen lippaana ja lukonkehyksen sisällä liikkuu lukko. joka itse poistaa ammutun hylsyn ja syöttaa uuden patruunan piippuun. YKSIPIIPPUISET HAUUKOT Yksiptippuisten haulikoiden lukkokoneisto on hyvin yksinkertainen ja kestävä. Koneistossa on vähemmän toimivia osia kuin kaksipiippuisissa. Jos aseet on tarkottettu savuruutipatruunalle, niin ne eivät kesta savutloman ruudin nopeasti kehittyvää suurta painetta ja voi aiheutua tapaturman vaara. Yksipiippuinen haulikko on kevyt kantaa ja käsitellä Lentoon ammunnassa tarvitaan monesti toinen laukaus ja siihen yksipiippuisella ei ehdi latauksen jälkeen ampumaan Yksipiippuinen haulikko on hinnaltaan edullinen ja siksi sen valmistaminen vähäisessä määrin edelleen jatkuu. Toiminnaltaan yksipiippuiset ovat luotettavia. Niitä valmistetaan seka ulkopuolisilla iskuvasaroilla että hanattomina. Hylsyn poisto tapahtuu ulostyöntimellä tai ulosheittimellä. Yksipiippuisena on olemassa myös kivaarin tapaan rakennettuja pulttilukkoisia ja ns. lappälukkoisia haulikoita. Pulttilukkoiset toimivat kuten kivaari. Lappälukkoisissa, hanallisissa haulikoissa on erillinen patruunapesän sulkeva läppä Haulikon yleistyessä metsastysaseena suosittiin tavallisten metsästäjien keskuudessa yksipiippuista, kauas ampuvaa haulikkoa Sillä pyrittiin korvaamaan kivääri ja lentoon ammunta ei silloin monellakaan ollut tapana Osumatarkkuutta arvioitiin yksinomaan piipun pituuden ja myöhemmin myös suppeuden perusteella: Mitä pitempi ja suppeampi piippu, sitä parempi haulikko. RINNAKKAISPIIPPUISET Kiinteät iskurit iskuvasaroissa jäävät etuasentoon. kun ase on laukaistu Jouset ovat lehtijousia ja aseet varmatoimisia. Lehtijousia on myös eräiden haulikotden irrallisissa iskureissa.

22 20 Rinnakkaispiippuisissa on monesti hanaton rakenne ja useimmiten lehtijousella toimiva iskuvasara. Niissa käytetään yleisesti kahta liipaisinta, jolloin tavallisesti takimmaisesta laukeaa supistukseltaan valjempi vasen piippu ja etummaisesta oikea. Tavallisin supistusyhdistelmä on puolisuppea (M) vasen piippu ja tayssuppea (F) oikea piippu. PÄÄLLEKKÄISPIIPPUISET HAULIKOT Päällekkaispiippuinen haulikko on suosituin metsästys- ja rata-ase. Niita valmistetaan hyvinkin erilaisilla koneistorakenteilla. Vanhimmissa on sulkuna lukkokehyksen pohjalla pituussuunnassa liikkuva sulkupalkki ja lisäksi poikittainen sulkupalkkl Uudemmissa rakenteissa on sulku ratkaistu piipun sivuille jyrsittyjen pintojen päälle lukitsevalla sulkimella (Valmet. Tikka. Finnclassic) tai pituussuunnassa piipun takapään reikiin työntyvallä sulkuhaarukalla (Beretta). Useimmat haulikot valmistetaan yhdellä liipaisimella käytettävi:lksi. jossa koneisto siirtyy ensimmäisen laukaisun jälkeen laukaisemaan toisen piipun Ensimmaisena laukeava piippu voidaan valita liipaisimessa, liipaisinkaaressa tai vannistimessa olevalla piipunvalitsimella. Laukaisukoneisto koostuu tavallisesti iskuvasaroista, vasaran pidättimistä ja palautusjousilla varustetuista iskureista. Iskuvasaran jouset ovat joko kierretai lehtijousia. Tähtäyskisko kuuluu aseeseen. Sitä ei kuitenkaan ole kaikissa haulikkomalleissa. Hylsyn poistuu joko ulostyöntimellä tai ulosheittimillä, joka viimeksi mainittu nopeuttaa uudelleen lataamista Yhdistelmlaaeet ja vaihtopiippuiset aseet Yhdist mäaseita ovat haulikkorihla. drillinki, vierlinki ja kaksoisluotipiippuiset aseet. Vaihtopiippuisissa haulikoissa ampuja voi valita ja vaihtaa kuhunkin metsastykseen sopivan piipun. LAUKAISUKONEISTO lskurit lrrotettavilla (erillisillä) iskureilla on parempi kestävyys ja ne ovat helpommin vaihdenavissa kuin kiinteaua iskurilla varustetut vasarat iskureineen. Liipaisin Uipaisinrakenteissa on siirrytty lähes yksinomaan yhden liipaisimen malliin. Uipatsimen tai muun koneiston rakenteeseen voi kuulua piipunvalitsin, jolla voidaan valita ensiksi laukaistava piippu.

23 21 Yksiliipaisinrakenne mahdollistaa nopean toisen laukauksen ampumisen. mutta on arempi toimintahairiöiue. Häiriönä voi olla toisen laukauksen karkaaminen vahingossa heti ensimmäisen jälkeen. Silloin ase pomppaa rekyylin vaikutuksesta sormen ollessa paikallaan liipaisimella. Toisin sanoen ase itse laukaisee toisen piipun pomppaamaila sormea vasten, ettei ollut tukevalla otteella painettuna olkapäätä vasten. Herkistettävä laukaisu oli kauan ollut käytössä kivääreissä, kun sitten samanlainen rakenne tuli myös haulikkorihlan ja drillingin laukaisukoneiston ominaisuudeksi. Laukaisun herkistys otetaan käyttöön painamalla Jiipaisinta tai varmistiota eteenpäin Varmistin voi olla automaattinen, jollchn se menee aina asetta taitettaessa päalle. tai ei automaattinen, jolloin se täytyy työntää päälle käsin. Varmistin vaikuttaa joko pelkästään liipaisimeen tai vasaran pidanimeen. Jälkimmäinen rakenne on luotettavampi. YHDISTELMÄ Nykyinen haulikko ei saavuttanut ulkoista eikä sisäistä muotoaan yhdellä rysäyksellä, vaan eri osakokonaisuudet kehittyivät hitaasti n. 100 vuoden aikana. Yhden kohdan kehittyminen johti toisen osan kehittämiseen. Kehitystä tarkastellessa huomaa, että taas on alettu valmistaa rinnakkaispiippuisia aseita. Useat seurat ja seurueet pitävät tapahtumana rinnakkaispiippuisten jänisjahtia, joista päällekkäispiippuiset nauretaan ulos. Ympäristön raskaanlumista välttävät metsästäjät ovat ilokseen saaneet markkinoille uloslyöntimillä varustetut haulikot, jotta hylsyt eivät jää luontoon piijoutuessaan kauas aseesta aluskasvullisuuden peittoon tai lumihankeen tai järveen. Liipaisinrakenteeseen on edelleen saatavissa kahdella liipaisimella varustettuja aseita. Nykyään samaan lukkokehykseen voi metsästäjä asentaa erilaisia piippuja. kuten haulikko-rihlapiiput, kaksoisluotipiiput, sisäpiipun tai eripituisia ja erikaliiperisia piippuja. Haulikon edelleen kehittyminen ei pysähdy. Odotettavissa lienee jotakin uuna patruunotden ja varmistimien osalta. Sulkukoneistoissa voisi ehkä tapahtua jokin mullistava keksintö. Jos niin käy, niin silloin monet muutkin rakenteet joutuvat mukautumaan uuteen muotoon, kuten edellä kirjoitetusta kehitystarkastelusta voisi päätellä Jos vertaamme haulikoita autoihin, niin kukapa olisi osannut ennustaa turvatyynyt, ABS-jarrut, alkolukot tai lukituksen kaukosäätimet. Uskottavasti kehityssuunta todennäköisesti panostaa turvatekijöihin, ympäristöystävällisyyteen ja tähtäim n rakenteeseen

24 22 2. ASETEKNIIKKAA 2.1 ASEIDEN VARMISTIMET Varmistimet Kuuluvat tarkeana osana aseen turvalliseen toimintaan estamaan tahaton!aukeaminen kaikissa tilanteissa. Ne voivat olla joko automaattisesti toimivia tai käsin käytettäviä turvamekanismeja Aseen kokonaisturvallisuus varmistetaan tarkastamaila valmistuksen yhteydessä patruunapesän ja piipun mitoitus sekä ampumalla kestävyyden toteamiseksi ylipainepatruunoilla, joissa paine on 30 % suurempi kuin käyttöpatruunoissa Ampujan käytössä olevan varmistimen lisäksi kaikissa aseissa on sellaisia rakenteellisia ominaisuuksia, jotka estävät vaarallisen tilanteen syntymisen. Nekin ovat varmistimia, vaikka ampuja ei tiedosta niiden olevan olemassa Turvarakenteiden toiminta muodostuu useiden osien ja osakokonaisuuksien yhteistoiminnan seurauksena. Varmistimien tehtävänä on: estaa!aukeaminen virittymisen aikana estaa!aukeaminen latausvaiheessa silloin, kun patruuna ei viela ole täysin patruunapesässä eikä lukko kokonaan sulkeutunut seka patruunoita poistettaessa estää vahingossa!aukeaminen kuljetuksen, käsittelyn ja aseen kaatumisen tai putoamisen seurauksena estää kaksipiippuisissa aseissa molempien piippujen!aukeaminen yhtä aikaa yhdellä liipaisimen vedolla estää!aukeaminen, vaikka varmistetussa aseessa sormi tai puun oksa osuisi liipaisimeen Varmistimet ryhmitellään automaatti- ja käsivarmistimiin AUTOMAATTIVARMISTIN Automaattivarmistimilla tarkoitetaan sellaisia turvamekanismeja, jotka ovat käytössä ilman, etta ampuja edes tietaa varmistuksesta ja ilman, että hän laittaa varmistusta paälle tai pois. Ne estävät aseen!aukeamisen muutoin kuin silloin, kun se on asiallisesti ladattu ja laukaisiaan painamalla liipaisinta. Automaattivarmistimia ovat esim.: Sulkuvarmistin, kaksoislaukaisuvarmistin, lipasvarmistin, iskurivarmistin, liipaisinvarmistin ja iskuvasaravarmistin. Kaikkia lueteltu ja varmistimia ei esiinny jokaisessa aseessa. Sulkuvarmtstin Sulkuvarmistin on tyypillinen automaaltivarmistin. Se estaa iskurin iskemasta nalliin ennen kuin lukko ja luisti ovat täysin sulkeutuneet. Jos tata varmistusta ei olisi. niin seurauksena voisi olla patruunan syttyminen sen ollessa osittain patruunapesän ulkopuolella, hylsyn repeäminen sekä ampujan ja aseen vahingoittuminen.

25 Luistin muodostama sulkuvarmistin 1 Luisti, 2 lskuvasara, 3 Lukko, 4 lskuri Jos luisti ei ole täysin sulkeutunut, niin iskuvasara ei iskiessä ylety iskuriin, vaan törmää Iuisiin takareunaan. Vasara ulottuu iskuriin vasta, kun luisti ja lukko ovat täydellisesti sulkeutuneet Kaksoislaukaisuvannistin Kaksipiippuisissa yksiliipaisinaseissa (haulikot ja yhdistelmäaseet) on aina olemassa kaksoislaukaisuvarmistin, joka toimii rekyylin vaikutuksesta ja estää molempien piippujen!aukeamisen yhdellä liipaisimen vedolla. Kyseessä voi olla tavallinen haulikoiden (esim. Valmet 412, Beretta 680, Finnclassic) he lurirakenne, jossa ensimmäisen laukauksen rekyylivoimasta liipaisimen virekynsi siirtyy ulommas toisen piipun laukaisutangosta ja palautuu sita laukaisemaan vasta, kun liipaisin on päästetty ensin etuasentoon uutta ainallusta varten Toisenlainen kaksoislaukeamisen estava rakenne on liipaisimen lukitseva varmistin (esim. Valmet 212, Valmet Leijona), joissa rekyylin voimasta työntyy estava tappi liipaisinta lukitsemaan ensimmäisen laukauksen ajaksi ja vapauttaa liipaisimen vasta, kun sormi paastaa sen etuasentoon uudelleen liipaistavaksi.

26 2 24 '.,... :., 3 4 "" -1 Valmet 212 kaksolslaukcusuvarm stin 1 liipaisin. 2 Heiluri, 3 Estintappi, 4 Estintapin jousi Kuvassa 1iipaisinta on painettu, laukaus on tapahtunut ja estintappi on rekyylftoimisen heilurin alapaan painamana lukinnut liipaisimen. Hyvin nopeasti jousi 4 palauttaa kuitenkin estintapin ja sen avulla heilurin alkuasentoon ja vapauttaa liipaisimen. Lipasvarmistin Joissakin aseissa oleva lipasvarmistin estaa aseen laukaisemisen, jos lipas on irti aseesta. Sillä estetään vahingonlaukaus, mikäli patruunapesäan on huomaamatta jaanyt patruuna lippaan irrotuksen jälkeen. Varmistus on hyvin tavallinen pistooleissa. Kuva A: Gtock pistoolin iskurivarmtstin päällä 1 luisti, 2 Iskurio jousi, 3 lskuri, 4 lskurivarmistimen jousi. 5 lskurivarmistin Iskunvarmistin (5) lukitsee iskurin liikkumattomaksi. Varmistin esläa asetta laukeamasta tarahdyksen, putoamisen tms. seurauksena ellei liipaisinta paine ta Kuva 8: Glock platoolin iskurivannistin pois p.ll.liltl Iskunvarmistin on poistunut nous a iskunn edestä pois. koska liipaisin on painettu pohjaan laukaisemista varten

27 Sig Sauer pistooli iskurivarmistin poistumassa 1 Patruuna, 2 Luisti, 3 lskurin jousi. 4 lskurivarmistin, 5 lskuri, 6 lskurivarmistimen kayttövipu, 7 lskuvasara, 6 Liipaisin, 9 Laukaisutanko, 10 Vasaran pidätin lskurivarmistin lukitsee iskurin taka-asentoon. Ase ei pudotessaankean laukea. jos ei liipaisinta paineta. Laukaistaessa liipaisin vetää laukaisutankea eteen a iskurivarmistin nousee lös vapauttaen iskurin. kun iskuvasara iskee. lskurin lukitseva pistoolin varmistin 1 lskuri, 2 lskurin palautusjousi, 3 Varmistin Yläkuvassa ase on varmistettuna, jolloin iskurin liikkumisen estävät varmistimen tukipinnat Tällöin ase ei voi laueta tarähdyksen tai putoamisen seurauksena. Alakuvassa ase on varmistamaton ja iskuri on vapaana iskemään nalliin.

28 KÄSIKÄYnÖINEN VARMISTIN Laukaisuvarmistin (varmistin, käsi- tai peukalovarmistin) estää aseen tahattoman laukaisemisen, ellei ampuja itse ensin kytke varmistiota laukaisuasentoon. Monissa haulikoissa käsikäyttöinen varmistin kytkeytyy päälle, kun taittovipu painetaan oikealle auki Tavallisesti laukaisuvarmistin lukitsee liipaisimen liikkumattomaksi tai siirtaa liipaisimen virekynnen irti koneiston laukaisutangosta. Vireessä olevan aseen!aukeaminen on kuitenkin mahdolltsta, jos toimintaketjussa jokin liipaisimen jälkeen toimiva osa pettää Siksi ei pidä koskaan luottaa pelkästään varmistimeen. vaan aina käsitellä asetta turvaohjeiden mukaisesti. Käsiklyttöinen varmistin voi olla liipaisimen lukitseva tai pois kytkevä, liipaisimen ja iskurin lukitseva. lukon lukitseva tai virittava varmistin 1 Varmistin, 2 Varmistimen jousi, 3 Heiluri (liipaisimen virekynsi), 4 Laukaisutanko Varmistin on vetänyt heilurin irti laukaisutangoista. Liipaisimesta painettaessa heiluri nousee ylös, mutta ei ulotu painamaan laukaisutankoja. Varmistin sijaitsee kätevästi taittovivun takana helposti ja nopeasti peukatolla käytettäväksi.

29 27 Kuva A: lskuriviritteinen koneisto laukaisuvalmiina 1 Liipaisin, 2 Virekynsi, 3 Laukaisutanko, 4 lskuri, 5 Varmistin

30 28 B 0 n r Kuva B: lskuriviritteinen koneisto varmistett.una Varmistintanko on painettu virekynnen alle estämaan sen liikkuminen, joten ase ei voi laueta, vaikka liipaisinta painettaisiin. 6 Sako TRG kivääri varmistettuna 1 lskurin virekappale, 2 Pidätlava virekynsi, 3 Estelappia siirtävä vipu (varmistin ei näy kuvassa), 4 Lukittunut liipaisin (estää!aukeamisen tarähdyksestä), 5 Laukaisuvastuksen säätöruuvi, 6 Laukaisukoneiston kiinnitysruuvi, 7 fskurin liikkumisen lukitseva estetappi. Kun varmistin kytketään päälle, niin liipaisin lukittuu ja estetappi 7 nousee lukitsemaan iskurin. Rakenne on hyvin turvallinen Varmistin. joka lukitsee sekä liipaisimen että iskurin liikkumisen, on turvallisempi kuin pelkkä liipaisimen lukitus.

31 29 Steyr kiväärin klertyvl varmistin Kolmiasentoinen Steyr -varmistin kasittaä varmistus- ja laukaisu-asentojen lisaksi latausasennon, JOSsa lataaminen ja patruunoiden poistaminen i 1 1 mahdollisuutta. Varmistin on i taka-asentoon, jolloin harmaa lukitusnasta ( 1) lukitsee varmistukseen. Lukkoa ei voi avata eikä ase laukea liipaisimesta painamalla. Varmistuksen voi pimeässä todeta koholla olevaa lukitusnastaa sormin kokeilemalla

32 30 Latausasentoon siirrytaan painamalla lukitusnastaa (1/A kuva) ja tdertamana varmistiota eteenpain, jotta vain valkoinen merkkipiste (2) jaa nakyviin. Nyt lukko voidaan avata ja ladata tai poistaa patruunat turvallisesti, mutta asetta ei latausasennossa voi laukaista. Ase on laukaisuvalmis, kun varmistin on kierretty aivan etummaiseen asentoon. Silloin punainen merkki (3) tulee nakyviin IY J1 Strasser RS 05 kiväärin varmistin D Varmistin, E Lukitusnuppi, F Punainen merkkipiste, G Vireilmaisin Varmistaminen - Paina lukitusnuppia E ja työnna varmistin D alas niin pitkalle, että nuppi E naksahtaa lukitukseen ja punainen merkkipiste F ei näy varmistimen alapuolella. Varmtstuksen poistaminen - Paina lukitusnappia E ja työnnä varmistin D ylös, jotta punainen merkkipiste F Mkyy

33 31 Suoravetolukkoinen Strasser RS 05 voidaan varmistaa myos lukon ollessa auki. joten lukkoa suljettaessa ase on jo varmistettu. Lukko ei aukea. jos ase on viritetty ja varmistettu. Painamalla nuppia E voidaan lukko avata myös varmistetussa aseessa Blaser 93 kiväärin vannistin A) Ase on varmistettu. kun varmistin on takana ala-asennossa. Aina, kun ase varmistetaan, niin se poistuu vireestä B) Varmistus poistetaan ja samalla ase viritetäan painamalla varmistin ylös etuasentoon. jolloin varmistimen alta näkyy punainen merkkipiste

34 32 Varmistin painetaan paane peuka oua Silloin varmistuksen poistonuppi liipaisimen edessä laskeutuu alas liipaisinsormella kaytettaväksi. mista sen 1 II kokeilemalla. 1 liipaisinsormella varmistuksen poistonuppi ylös. Lukon takana oleva varmistin nousee silloin ylös ja punainen merkkirengas nakyy. Nyt ase on varmistamaton ja Jaukaisuvalmis 1 Sutkuvannistin estaä iskurin osumisen nalliin, jos lukko ei ote täysin kiinni 2 Liipaisinlukitus estää liipaisimen liikkumisen, jos aseen alla ojeva tatausv1pu ei ole täysin kiinni. 3 Iskuvasaran perinteinen puolivirevannistus. 4 Iskuvasaran iskun estävä sonnivannistin estää iskuvasaraa iskemästä iskuriin, vaikka liipaisinta painettaisiinkin Tassa aseessa useat varmistimet estävät parhaalla mahdollisella tavalla vahingonlaukauksen syntymisen.

35 33 Liipaisinvarmistin Varsinaisen peukalokayttöisen varmistimen lisäksi voi olla tiipaisinvarmistin, Se estaa vahingossa!aukeamisen. koska varmistus poistuu vasta, kun liipaisinta painetaan laukaisemista varten Glock -pistoolin liipaisinvarmistin Liipaisinvarmistin sijaitsee liipaisimen etupinnassa tavallaan lisäliipaisimena Se pitäa painaa pohjaan ennen kuin liipaisin vapautuu laukaisemaan aseen. Liipaisinvarmistin ei poistu tärähdyksestä eikä sivuttain osuvasta voimasta. vaan poistovoiman on oltava liipaisimen laukaisuvedon suuntaineo Uipaisinvarmistin moninkertaistaa käyttöturvallisuuden Sotilaskiväärin varmistin Suomalaisen sotilaskivaarin varmistimen käyttö on hidasta ja kömpelöä Varsinkin kohmettuneilla sormilla varmistuksen poistaminen on vaikeaa. Käyttökelpoisuus paranee. jos varmistimena toimivaan peräkappaleeseen lisätään sormilenkki, jolloin kasittely sujuu jo huomattavasti paremmin. Siili tämän aseen varmistus on parasta poistaa hirvipassissa jo ennen saaliin ilmeslymistä. muuten ei ehdi ampumaan ennen kuin saalis on jo mennyt menojaan Suomalaisen sotilaskiväärin kömpelön alkuperäisvarmistimen tilalle on kehitelty erilaisia kätevämpiäkin vaihtoehtoja

36 34 vannistimet V = varmistin. Vasemmalla on käännettävä varmistinvipu ja oikealla painettava varmistinnuppi. Molemmat lukitsevat lukon peräkappaleen liikkumattomaksi. Lopuksi Käyttäjän kannalta on turvallisuuden lisäksi tärkeää varmistimen käytön helppous Käsikäyttöisen varmistimen tulee oua nopeasti, helposti ja äänettömästi toimiva. Varmistinrakenteiden tarkoituksena on turvatoiminnan lisäksi varmistaa aseen säännöllinen ja jatkuva toiminta Olkoon varmistin minkä mallinen tahansa, niin ei pidä luottaa koskaan pelkästään varmistimeen. vaan käsitellä asetta täysin turvallisuusohjeiden mukaisesti Mikäli jokin aseen varmistin vaikuttaa epäluotettavalta. niin on välttämätöntä ko auttaa se heti ASETERMINOLOGIA Aseella on monta nimeä: Nimitys voi ilmaista kaliiperikokoa kuten Petraväljä (peurajahtiin sopiva), Oravaniuha (pienikaliiperinen) ja Kolmen linjan kivääri (Venäjällä olleen linjamiloituksen mukaan) Asemallia itmaisevina (lempiniminä) löytyy Balalaikka, Husovarna, Ukko Pekka, Pystykorva, Piekkari, Haulipyssy, Ryssän Winchesteri, rihla tai rihva, Tokarehvi ja Pertaani. Aseinsinööri suosittelee tummennettuja tennejä. lskuri vo+ olla nalhpiikki. iskupiikki. nailineula tai piikki. Usein puhutaan iskurista. vaikka tarkoitetaan iskuvasaraa.

37 35 lskuvasarasta käytetäan nimia: iski;a. hana, vasara ja kurkka. Kurkka ja hana ovat vanhastaan olleet käytössä rinnakkaispiippuisten haulikoiden ulkopuohsia iskuvasaroita tarkoittaen. Siitä johdannainen on nykyäänkin käytettävä ilmaisu hanaton haulikko (= iskuvasarat ovat nakymättömissä aseen sisällä). Ulosheitintli kuvataan nimillä ejektori, hylsynheitin, ulosheittäjä ja hylsynheittäjä. Ulosvedin voi olla ulostyönnin, hylsyntyönnin, hylsynvedin, kiskuri. Haulikon taittovipu voi olla avausvipu, sulkuvipu, suljin tai peukalovipu. Sulkukappaleesta käytetään mm. nimeä sulkuharkko. lukituspala tai lukon pää Supistln on supistaja. hoikki, suuhinen. Suuhinen on tosin harhaanjohtava nimi. koska ymmärrän suuhisella mitä tahansa piipun suussa olevaa osaa kuten liekinsammutinta, äänenvaimenninta tai supistiota Syöttösilta voi olla syöttöramppi, patruunasilta, patruunan nostin tai lataussilta. Lukko on pultti, aktioni, sylinteripultti tai sulkulaite. Lukkot pista käytetään nimiä kampi, käsitappi, lukkovipu, sormivipu tai lataustappi. Lukkokehys on aserunko, lukon kehys tai baskyyli. Miksi käyttää baskyylisanaa, kun voi puhua suomenkielellä? Laukaisukoneistosta puhuttaessa kuulee mainittavan sanat laukaisulaite tai liipaisinkoneisto. Patruunapesä on panospesä. panoskammio tai hylsypesa. Etutukki on etupuu, käsipuu. kädensija, otepuu. Tukki tarkoittaa takatukki, perä tai ponsi Ase ei laukea-sanonta, on harhaanjohtava, kun tarkoitetaan, ettei nalli syty, vaikka liipaisimesta vedettäessä iskuvasara laukeaa. Siinähän tapahtuu nallipeno, kuten sotaväki asian ilmaisee, koska ase laukeaa. Jos taas nalli syttyy, mutta ruuti ei syty, niin sotaväen kielellä se on panospeno. Tuollaisia nimiä olen kuullut käytettävän. Ihan ymmärrettäviä nimityksiähän ne kaikki ovat paitsi iskurin ja iskuvasaran sekoittaminen voi tuoda väärinkäsityksen mahdollisuuden. Vaikeinta on ymmärtää, jos puhelimessa yritetään ilmaista asiaa, että se on se liipottimen vieressä oleva viipotin, joka sylttää nappulaosaa

38 KIVÄÄRIN PIIPPU Piipusta löytyy toisiinsa liittyvinä patruunapesl, ylimenokartio ja rihlat Ne sekä piippuaine ja rihlaosan pintakäsittely kestävyyden parantamiseksi ovat useimmalle aseen käyttäjälle vieraita käsitteitä, jotka kuitenkin olisi tarpeellista tietää asetta hankittaessa. Kaliiperi Kailiperi-käsitteeseen sisältyy piipun kaliiperi ja aseen kaliiperi. Piipun kaliiperi mitataan kierteen harjasta vastakkaisen kierteen harjaan. Se ilmoitetaan millimetreina tai tuuman sadas- tai tuhannesosina. Esimerkiksi kaliiperia 7,62 mm vastaa tuumamittana.308 tuumaa. Yksi tuuma on 25,4 mm. Vieläkin kuulee puhuttavan "kolmen linjan" kivaarista. koska Venajalla oli aikanaan linjamitoitus (1 linja = yksi kymmenesosa tuumaa). Tällöin kaliiperi 7.62 mm oli 3 1injaa (3 x 0,1 x 25,4 mm = 7,62 mm). Aseen kaliiperi määrittaä piipun kaliiperin lisäksi myös patruunapesan, kaliiperille sopivan lukon, lukkokehyksen ja lippaan mitat ja muodot. Aseen kaliiperi on sama kuin patruunatunnus. Mainittakoon, että kaliipereissa Springfield,.308 Win ja 7,62 x 53R on kaikissa sama luodin ulkohalkaisija, vaikka patruunat eivät sovi samoihin aseisiin. Toisin sanoen piipun kaliiperi on sama, mutta patruunapesä, lukko ja lipas erilainen. Patruunan ominaisuuksien mukaan maaraytyvat patruunapesän mitat, sulkuväli, nallin, hylsyn, lukon, lukon iskupohjan, iskurin ja ulosvetimen sekä Ii aan rakenne. Piipun rihlaoaan leikkaus 1. Pteni kaliiperi (nimelliskaliiperi), 2. Iso kaliiperi

39 37 Luotiaseen piipun kaliiperi on ns. pieni kaliiperi Suuri kaliiperi on rihlan pohjasta vastakkaiseen pohjaan mitattu etäisyys. Rihlan korkeus voi olla samaa kaliiperia olevissa piipuissa erimittainen ja siksi suuren kahiperin ilmoittaminen on merkittävää, jotta voidaan valita mitoiltaan sopiva. hyvän osumakuvion antava luoti. Ison ja pienen kaliiperin erotus = 2 x rihlan korkeus. Ilmoitettu piipun kaliiperi ei ole rihlaosan lasmallisen tarkka valmistusmitta. koska valmistuksessa käytetään muutaman sadasosamillimetrin toleranssia. Tämä selviää katsottaessa seuraavia lukuarvoja: 7.62 mm sotilaskiväärin pieni kailiperi on ,63 mm ja iso kaliiperi mm. Sopiva luodin halkaisijamitta on välilla 7, ,88 mm. Vastaavan 7,62 mm tarkkuuskiväärin pieni kaliiperi on 7, ,62 mm ja iso kaliiperi 7, ,82 mm. Tahan aseeseen sopivan luodin halkaisija on 7, ,83. Mlkali aseen piippu on valmistettu tarkkuuskivaarin mittoihin, niin sille ei hyvin sovellu normaali standardipatruuna ja päinvastoin, jos pyritään parhaaseen osumakuvioon. Piippumateriaali Piippu valmistetaan runsaasti seostetusta nuorrutusteräksestä (esim 42CRMo4) taikka ruostumattomasta teräksestä. Niillä aineilla on suuri lujuus, hyvä sitkeys ja kulutuskestävyys seka korkea myötöraja. Piipun kuluminen Kivaarin piipun keskimaäräisena kayttöikana koetulosten perusteelia voidaan pitäa laukauksen määfäa. Kovakromattu piippu kestaa jopa laukausta Piipun kuluneisuus mitataan 0,01 mm tarkkuudella tehdyillä kaliiperitulkeilla. Kulumiseen vaikuttaa luodin vaippaaine, ruudin lämpöarvo, piipun raaka-aine ja sisapinnan pintakasittely. Voimakas ruotilataus ja teräsvaippaluodit kuluttavat piippua nopeammin kuin normaalipatruuna. Kulumista edistäa ruutikaasujen korkea lämpötila ja palamisjatteiden kemiallinen vaikutus. Piipun sisäpinnan lämpötila kohoaa satoihin asteisiin Ylikuumaksi ammuttu piippu kuluu nopeammin ja käyttöikä lyhenee

40 38 Jaahdytyksen parantamiseksi tehdaan paksuja piippuja tai uritetaan ulkopinta haihdulospinta-alan lisäämiseksi. Sisäpinta voi olla kromattu tai nitrattu kestävyyden parantamiseksi. Ulkopinta on sinistetty (mustattu) tai fosfatottu korroosiokestavyyden parantamiseksi. Fosfatoitu pinta torjuu paremmin korroosiota, koska se on huokoinen ja pystyy sitomaan öljyä huokosiinsa. Ammunnasta kulumisen tai teräspuikolla suusta päin puhdistamisen seurauksena voi suuosaan muodostua suukartio. Ts. piipun suu avartuu kulumisesta torvimaiseksi. Kartiokkuus voidaan todeta kaliiperitulkilla ja korjata poraamalla rihlat pois kartton osuudelta. jolloin luoti kulkee loppumatkan ilman rihloja kuten äänenvaimentimessa tai suujarrussa. Kovatl:romaus pienentää luodin ja rihlojen välistä kitkaa. Sen paksuus on mikrometria (millimetrin tuhannesosaa). Kromattu pinta ei ruostu tai syövy samaan tapaan kuin teräspinta. Jos kromaukseen syntyy halkeama, niin siitä kohdasta pinnan alla oleva teras epajalompana metallina pyr1<ii syöpymään sähkökemiallisen korroosion seurauksena Nitrauksen (mustanitraus, typetys) avulla saadaan piipun sisäpintaan merkittävästi lisaa kovuutta parantamaan kulutus- ja kerroosiakestävyyttä sekä pienentämään pintakitkaa. Valmistuksessa piipulle tehdään kolvaus, jossa tasoitetaan lyijytuumaa ja hiomatahnaa käyttäen valmistuksessa muodostuneet pienet purseet ja särmät Kotvauksella pyritään parantamaan myös käytetyn piipun hajontaa. Silloin poistetaan säroilya (hiushalkeamia) ja epätasaisuuksia. joita voi syntyy epatasaisen kulumisen seurauksena teräksen seosaineiden kovuuseroista johtuen. Piipun keskivaiheen tai takaosan mahdollisilla pienilla pintarikoilla ei ole merkitystä hajontakuvioon. Piippu kolvautuu itsestäänkin ampumisen seurauksena. On käytetty pienoiskivääreissä ja muissakin rihla-aseissa korvaustarkoituksessa hieman ylimittaisia tai tombakkivaippaisia luoteja, joiden pinta on siloiteltu jollain hiovalla massana. Voi kylläkin olla niin, etta siinä koivalaan enemmän ampujan psyykeä kuin piippua. Yleensä kolvauksen tarkoituksena voidaan nähdä pinnan sileyden parantaminen. tuhannesosamillimetrin suuruisten kailiperierojen tasaaminen piipun eri kohdilla sekä yritys parantaa sisäpintojen yhdensuuntaisuutta piipun keskiakselin suhteen.

41 ~ 6 8 Patruunapesä 1 Patruunapesän runkokartio, 2 Kaulakartio. 3 Kaula. 4 Ylimenokartio. 5 Rihlaosa, 6 Lukkokehys, 7 Piipun kiinnityskierre, 8 Piippu Patruunapesassä kaasun paine tiivistää hylsyn pesan seinamia vasten, jottei paine purkaudu piipusta hylsyn ulkopuolelta lukon suuntaan. Patruunapesän mitoitus tehdaän kansainvälisten standardien mukaisesti, jolloin kaikkia samojen standardien mukaisesti eri valmistajien tekemiä patruunoita voidaan käyttää aseessa. A <f) Laippakanta sta patruunaa käyttävän piipun takapää A) Ulosvetimen lavi laippakantaisille patruunoille Rihlaus Kiväärien piiput olivat aikanaan sileäpintaisia, mutta sitten keksittiin rihtaus jo 1500 luvun alussa. Silloin rihlat olivat viela suoria Kiertyvät rihlat antavat luodille pyörimisliikkeen, mikä parantaa lentoi"alavakavuutta ja osumien tarkkuutta. Rihlauksen l"lyvyys on tärkeä osumatarkkuuteen vaikuttava tekijä.

42 40 Rihlaus tehdaan takamaila tai lastuamalla. Takomisessa esiporattu piippuaihio asetetaan takomakoneeseen, joka muokkaa piippua ulkopinnasta takoen samalla, kun rihlan muodon mukaista kiertyvaa tuurnaa työnnetaan piipun lapi. Lastuamalla tehtäessä piippuaihion läpi vedetään rihlan muotoista teraa, joka irrottaa ohuen lastun jokatsetla vetokerralla. Nappirihlauksella viimeistelläan piipun sisäprofiili vetämällä tarkalleen rihlojen muotoon sopiva "nappr piipun läpi. Rihlal ovat yleensä takaa katsoen oikealle kiertyviä, ns. oikeakätisiä, nousukulman ollessa välillä 5-6 astetta, mikä merio;itsee, etta rihla ja luoti kiertyvat kerran ympäri noin mm piippumatkalla Käytetään myös kiihtyvällä nousulla varustettua rihlausta, jossa piipun suuhun pain rihlan nousukulma suurenee ja nousu lyhenee. RihiOjen lukumaara vaihtelee neljästa kahdeksaan n. 0, mm korkeaan rihlaan. A 1 pk:-!?±d ;=c-: ;p; l±d tr Rihlan nousukulma A) Valtio nousukulma, B) Kiihtyvä nousukulma, alussa pieni kulma, sitten suurenee Rihlan muoto on tavallisesti palkki. jonka poikkileikkaus on vinokulmainen suorakaide Esiintyy hyvin monenlaisia rihlamuotoja teräväsärmäisista muodoista aina pyörislettyihin polygon muotoihin kaliiperin, tarkkuusvaatimusten, luodin tms. mukaan. Polygon-rihlassa leikkausprofiili muodostuu erisäteisten ympyränkaarien mitoituksena ilman teräviä rihlan sarmia tai kulmia.

43 41 ooc Palkkmhloja Polygonrihla Ylimenokartio Se yhdistäa patruunapesän piipun rihlaosaan. Luodin tulee sopia siihen mahdollisimman täydellisesti, mutta sopivan kevyesti tukeutuen, etta luoti irrotessaan piipusta tukkii heti piipun. ettei luodin ja piippuseinämän välistä tapahdu kuumien ruutikaasujen virtausta kuluttamassa piippua ja viemassa patruunan luotiin kohdistamaa paine-energiaa hukkaan. Ylimenokartio ei saa olla niin ahdas, että luoti kiilautuu tiukkaan kiinni, etta se irtoaa hylsystä sitä patruunapesästä ampumatta poistettaessa. Ahtaassa ylimenokartiossa on myös vaarana, etta luoti ladattaessa painuu hylsyn sisään, jo11oin palotila hylsyn sisällä pienenee ja seurauksena voi olla liian nopea paineen nousu ja liian korkea paine, jotka voivat rikkoa piipun. Ylimenokartion pikkutarkalla mitoituksella ei ole merkitystä osumatarkkuuden kannalta, vaikka se olisi väljähkö. Liian tiukka se ei saa olla A A) Liian väljä yllmenokan.lo. Ruutikaasua vo purkautua luodin ja piipun vatistå. Mikäli se on mahdottoman paljon liian väljä, niin vaarana voi otla ajan oloon, että kartio suurenee palamiskaasujen vaikutuksesta.

44 42 B) Oikein mitoitettu ylimenokartio. luoti nojaa kevyesti seinämiin ja tiivistys on paras mahdollinen. Tama tilanne on tietysti optimaalinen tavoite, joka harvoin täydellisesti toteutuu, koska luodin mitoilla ja patruunan kokonaispituuksilla on omat vaihteluvälinsä (toleranssit). C) Ahdas ylimenokartio. Lukkoa suljettaessa luoti voi painua hylsyn s;sään tai patruunaa poistettaessa irrota hylsystä ja jaada piippuun. Itse patruunoita lataavien tulisi aina tarkastaa patruunan kokonaispituus, ettei luoti pääse painumaan hylsyn sisään, koska smoin hylsyssä oleva palotila pienenee ja aiheuttaa ylipainetta luodin liikkeelle lähtiessä ja siitä johtuen korkeushajontaa osumakuviossa. Yhdisteimi Kiväärin piippu pitää puhdistaa käytön jälkeen ja öljytä. Kromattu piippukin vaatii puhdistusta ja hoitoa. Kromipintaan ei kerroosia pääse puremaan, mutta pintarikan seurauksena syntyneistä hiushalkeamista kosteus ja ruudin palamisjåtteet tunkeutuvat kromin alla olevaan teräspintaan aiheuttaen syöpymiä.. Ruostumaton teräs voi syöpyä pistemäisesti, joten sekin tarvitsee huolenpitoa Ylimenokartion tarkkuuden suhteen on koulukuntia kuin uskonlahkoissa. Toiset uskovat olevan hyvin tärkeää osumatarkkuuden kannalta, että luoti asettuu tarkalleen ylimenokartion pintaa vasten. Toiset sanovat, etteivät pienet eroavuudet merkitse mitään aseen tarkkuuden kannalta. Kirjoittaja kuuluu naihin jälkimmäisiin. Ampuja voi vaikuttaa piipun elinikiä.n: käytön jälkeisellä puhdistuksella ja öljyämisellä. etteivät kosteus ja palamisjätteet pääse aiheuttamaan korroosiota puhdistamalla piippu a1na patruunapesän suunnasta muovipäällysteisella puikolla säilyttämällä asetta kuivassa. hyvin ilmastoidussa tilassa tarkastamaila ennen ampumista, ettei piipussa ole roskia. hiekkaa, lunta. vetta, jaata tms. jotka kuluttavat piippua ja voivat aiheuttaa laajentuman tai jopa repeämisen rataamaila vain puhtaita patruunoita, joissa ei ole hiekkaa tai pinttynyttä likaa olla käyttämättä terasvaippajuoteja. Vaippa on terästä, jos se tarttuu magneettiin. vaikka näyttaakin messingin väriseitä

45 KIVÄÄRIN TÄHTÄIMET Erilaiset tahtäinrakenteet voivat olla aseen ostajalle melko tuntemattomia ja siten niiden sopivuus omalle nakökyvylle jäa helposti vaille huomiota. Kaikki muut ominaisuudet tulee katsottua tarkemmin aina ulkonäköa myöten. On tärkeää perehtyä tahtäinten saätämisen helppouteen, mutta kaikkein tärkeimpänä tulisi katsoa tahtäimien sopivuus omalle näkökyvylle. Tämä tarkeä ominaisuus on huomioitava samalla, kun kaliiperi ja malli on todettu sopivaksi. Tähtäimien säätäminen Asetta kohdistettaessa on sivusäatömahdollisuus ennen ollut etutahtaimessä ja korkeussäätö takatähtäimessä Nykyään käytetään monenlaisia säätöratkaisuja. joten sekä sivu että kork.eussäätö voivat Olla etu tai takatahtaimessä tai kumpikin säätö molemmissa tahtäimissa. Sivusäatö on perinteisesti tehty siirtämällä jyvaa sivuttain kartiourassa. Kehittyneemmissa ratkaisuissa siirtämistä on helpotettu asemoimaila jyvaa kahden vastakkaisen ruuvin välissä, toista avaamalla ja toista kiristamana. Takatähtäimessä sivusaatö tehdään hahlolevya siirtämällä. Jyvä voi olla kiinteästi piippuun kiinnitetty, jos lakatähtäimessä on sekä sivu- että korkeussäätö. Jos takatähtäimessä on sivusäätö ilman korkeussäätöä, niin voidaan käyttää kofkeussuunnassa kierrettavaa jyvaa. Korkeussäädössä nostetaan takatähtäimen hahlolevyä ylöspäin. kun halutaan osumien menevän ylemmäs tai päinvastoin. Jos korkeussäätö tehdään jyvän korkeutta muuttamalla, niin jyvää pitaä nostaa ylöspäin, jos haluaa osumat alemmas ja päinvastoin. Eräitä tähtäinrakenteita S.llädettJvlifl etu- ja takatähtam, 1 Tähtä1men runko, 2 Hahlolevyn runko, 3 Hahlo$evy kiinnitysruuveineen, 4 Jyvä, 5 Jyvän suojus. 6 Etutähtäimen runko Sivukohdistus tehdään siirtämällä jyvm sivuttain.

46 Korkeuskohdistus saadaan Iöysäamaiia hahlolevyn ruuvit ja siirtämällä hahlo5evyä pystysuunnassa. Tässä mallissa takatähtäin on lisäksi taaksepain käännenavä, jolloin haulikkorihlassa takatähtäin ei ole käytössä haulipiipulla aitvtluhaessa. Näitä tähtäimiä kohdistenaessa tarvitaan useita työkaluja ja sihenkin saatäminen on työlästä, vaikkakin kerran tehtynä tähtaimet pysyvat hyvin 1) Jyvän lukitusruuvi Avataan lukitusruuvi ja kierretään jyvaa ylöspäin, jos halutaan osumien alenevan tai alas, jolloin luodit osuvat ylemmäksi. Saalaminen onnistuu nopeasti ja kätevästi. takatähtäin Korkeussäätö tehdään kääntärn.alla ampumaetäisyydelle sopiva hahlo käyttöasentoon. Erikorkuiset V-hahlot on mitoitettu 100, 200 ja 300 jaardin ampumaetaisyyksille. Kääntyvät hahlolevyt on nopea ja helppokäyttöinen rakenne, kunhan on radalla ampuen tarkistanut eri etaisyyksille sopivat hahlokorkeudet.

47 45 1 Tähtäimen runko. 2 Jyvän lukitusruuvi. 3 Jyvä, 4 Rungon kiinnitysruuvi, 5 Piippu Jyvaa voidaan siirtää sivusuunnassa avaamalla lukitusruuvi, siirtämällä jyvä ja kiertämällä lukitus ruuvi kiinni Korkeussäätö tehdään vaihtamalla eri korkeutta oleva jyvä Säädettävä Sake-takatähtäin 1 Tähtäimen runko, 2 Hahlolevyn lukitusruuvi, 3 Hahlo, 4 Rungon k.iinnitysruuvi, 5 Piippu Tällä takatähtäimellä voidaan tehdä sivukohdistus siirtämällä hahlolevyä sivusuunnassa ja lukitsemalla ruuvilla levy uuteen asemaan Sako-tahtäimet ovat helposti kohdistettavia ja kohdalleen aseteltavia. Työkaluna riittää ruuvitaltta Diopteritähtäimet Diopteritähtäin saavutti aikanaan suuren suosion, kun huomattiin sen etuna olevan avotähtäintä parempi osuvuus. Diopteritähtäimen takadiopterissa on reikähahlo Hahlolevyä siirretään kohdistettaessa mikrometrisen tarkoilla korkeus- ja sivusäätökiertimillä. Jyvänä voi olla tavanomainen tolppajyvä tai reikäjyva. Molempia on erikokoisina lisävarusteina

48 46 ' B --- i2 ' _.. / \). D1opteritähtäimen yleisrakenne A) Takatahtain, 8) Etutahtäin Kuvan takatähtäimessä on seka sivu- että korkeussäätö ja lisäksi tassa myös etutähtäimessä korkeussäätö. Kannattaa näyttää kuva tästä aikanaan mullistavan suuresta WinchesterkeksinnOSta.

49 47 Diopteritähtäimen osat Vasemmalla on etutahtain vaihdehavine jyvämuotoineen Ja oikealla takatähtäin erikokoisilla reijillä varustettujen hahlorenkaiden kanssa Valokuitutähtäimet Härnäria käyttöolosuhteita ja heikohkon nakökyvyn omaavia varten jyva tai avohahlo tai molemmat tehdään paremmin erottuviksi erivärisillä loistemaaleilla tai valoa kokoavilla ja suuntaavilla kuilurakenteilla Kartiokas kuitujyvä. Tämä jyvä oo terävän kä en vuoksi sopiva hyvin tarkkaan tähtäämiseen. Valoa kokoava ja taaksepäin heijastava jyvä antaa mahdollisuuden kohdistaa katse kokonaisuudessaan maaliin Tähtäin näkyy siinä ohessa ilman, että sitä tarvitsee erikseen katsoa.

50 48

51 49 lisaksi on samassa kuidussa Esimerkiksi punaisen kuidun sisälla on pienempi keltainen, vihreä tai valkoinen Ylimääräinen sisaväri parantaa tähtaimen erottumista.

52 50 Valokuitutähtaimet keräävät ja heijastavat erittäin hyvin valoa. Jos vteja jyva ja hahlo ovat erivärisiä, niin tähtaaminen on erinomaisen selkeaa kaikissa olosuhteissa Jyvät ja hahlot Takatähtäimen hahlon pitää olla sopivan kaukana silmästä, noin cm, jotta se näkyy terävänä Reikähahlolla, diopterilla varustettu takatahtåin on taas hyvin lähellä silmää. Avohahlon muoto voi olla alaosasiaan terävämallinen V-hahlo, pyöreä U hahio tai tasapohjainen suorakaide. Avotähtäimien jyvän ja hahlolevyn muodoissa, leveys- ja korkeusmitoissa on monenlaista valinnanvaraa. Jyvä voi olla tasapäinen. pyöreä. karttomainen, teräväkärkineo tai pallomainen. Perinteisiä jyvä- ja hahlomalleja A) Teräväkärkineo jyvä ja teräväkärkinen hahlon pohja B) Tasakärkinen palkkijyvä ja suorakaiteen muotoinen hahlo C) Pallojyvä ja pyöreä hahlo, D) Palkkijyvä ja pyöreä hahlo A mallin tahta.in sopii erinomaisen hyvän näkökyvyn omaavalle ampujalle ja takaa pistemäisen tarkat osumat Sen teravaä jyvaa voi käyttää ampumalla tasajyvällä tai sitten tähtäämällä jyvän kä en ollessa juuri ja juuri nakyvissa hahlon pohjassa. Rakenne ei sovi tahtäämiseen, jos näkökyky ei ole huipputeräva. B- ja 0-tähtäimet sopivat kaikille niille, joiden näkö riittää avotähtaimilla ampumiseen. C-tåhtäimen pallojyvä ei ehkä sovi heikkonäköisille MITÄ TÄHTÄIMIEN VALINNASSA PITÄÄ HUOMIOIDA? on ajateltava käyttöolosuhteita, joissa näkyvyys voi olla huono saasta tai vuorokauden ajasta johtuen on ymmärrettävä oman näkökyvyn rajoitukset. kuten kauko- ja lähinäön vaikutus on tiedettävä silmiensä värien erotustarkkuus verrattaessa punaisia. vihreitä tai muun värisia tähtäimiä

53 51 Näön tarkkuudesta ja hyvyydestä eri etäisyyksille johtuen voi hyvän kaukonäön omaava nähdä kohteen hyvin, mutta jyvä ja takatähtäimen hahlo saattavat kuvastua hämärinä. Kun katsoo tähtäimiä, niin niiden nakyessä selkeina voi maali hämärtyä. Jos katsoo maaliin, niin silloin voivat tähtaimien ääriviivat näkyä epäselvinä Näkökyky muuttuu iän mukana. Tähtaimien pitaä olla oman siiman tarkkuudelle sopivat. Tähtäintarjonnassa on hyvin laaja valikoima, joista kukin löytaa itselleen sopivan vaihtoehdon. Tiedosta näkökykysi tarkkuus ja valitse sen mukaan selkeästi silmään näkyvai tahtaimet. Tarkkanäköiselle l(ä,y terävä jyvä ja kapea hahlo. leveät tähtäimet tarvitaan. jos näkökyky on merkittävästi heikentynyt ja leveä näkyy paremm1n. Kaukonäköisille henkilöille maali erottuu selvästi, mutta heillä hahlo ja jyvä hämärtyvat. Kuitutähtaimista pitaa vajita se väri, mikä tuntuu parhaiten erottuvalta. Muunna tähtäimet silmillesi sopiviksi. kun näkö on muuttunut iän myötä. Varsinkin hämäränäkö ja silmän mukautuminen valoisuuden ja etäisyyden vaihteluihin heikkenevat vanhempana. Voit itse maalata esimerkiksi jyvän keltaiseksi ja hahlon valkoiseksi. niin huomaat tähtäamisen tarkentuvan merkittävästi. Alä tyydy entisiin tähtäimiin, jos näkösi on muuttunut. Ota huomioon, että asekorjaamo voi muuttaa tähtäimesi viilaa käyttäen paremmin näkyviksi tai asentaa kokonaan uudet tähtäimet. Aseen avotähtäimet on suunniteltu hyvän näkökyvyn omaavalle. Nuorelle. erinomaisen hyvin näkevälle käy mikä tahansa tähtäinrakenne Vajaanaköisten kohdalla valinta on tehtävä huolella.!kääntyneen ampujan on harkittava tähtäinten uusimista nuorena hankittuun aseeseen. jos täht.aimet hämärtyvät tai luoti ei osu, vaikka sormi toimii ja olkapää kestaa. Näön heikentyminen kuuluu ikääntymiseen. Puhutaan ikä-, kauko- tai likinäöstä. Silloin eivät nuoruusaseen tähtäimet enää anna hyviä osumia

54 KIVÄÄRIN HERKISTÄMINEN STEYR MANNLICHER LUXUS laukalsukoneisto Koneisto sisältää herkistettavan liipaisimen vakio-ominaisuutena. Herkistetty laukaisu Herkistin laitetaan päälle painamalla liipaisin etuasentoon. Siinä asennossa!aukeaminen tapahtuu hyvin pienellä laukaisuvoimalla. liman herkistystä liipaisin toimii tavanomaisesti. Vireenpoisto: Jos ase on viritetty, niin kierrä varmistin lukitusasentoon, jolloin koneisto poistuu vireestä ja samalla myös herkistetty liipaisin vapautuu herkistyksesta. Mikäli ase on virittämätön, niin herkistys poistuu liipaisimesta painamalla Herkistetyn lllpaisimen laukaisuvastuksen säätö Halutessasi pienentaa herkistyksen laukaisuvastusta, kierrä liipaisimessa olevaa säätöruuvia 1,5 mm kuusiokoloavaimella myötäpäivään. Jos kierrät liian paljon, niin herkistys ei kytkeydy päälle. Jos haluat suurentaa laukaisuvastusta, niin kierrä vastapäivään. pieneksi, niin ase ei virity. Jos laukaisuvastus saadetaan liian Herkistämättömän laukaisun säätö Laukaisu on tehtaalla säädetty optimiarvoonsa. Ampujan ei pidä sitä saataa

55 53 MERKEL koneiston herkistäminen Uipaisimen herkistysasentoon liipaisin eteenpäin Kivääri Herkistettäessa vedä ensin varmistin varmistusasentoon (1) Ota sitten liipaisin etusormen ja peukalon väliin ja paina etuasentoon (2). VAROITUS: Standardikoneiston laukaisuvastus on n.1400 g. Herkistetyn koneiston vastus on n. 800 g.

56 54 HUOMAUTUS: Merkel -laukaisukoneiston säätämisen saa tehda vain valtuutenu asekorjaamo STRASSER RS 05 herkistinkoneisto Strasser RS 05:ssa on herkistimellä varustettu laukaisukoneisto. Koneisto toimii tujvallisesti lukkoa avatessa ja suljettaessa. Laukaisuvastus vofdaan asettaa ilman työkaluja vastuksille 800 g, 1600 g ja 2500 g. Herkistin saadaan päälle painamalla liipaisinta eteenpäin ja herkistys potstuu, kun lukko avataan. Herkistimen laukaisuvastus on g. STEYR CLASSIC Mannlicher koneisto Herkistin laitetaan päälle painamalla liipaisin etuasentoon Siinä asennossa!aukeaminen tapahtuu hyvin pienellä laukaisuvoimalla. liman herkistysta liipaisin toimii tavanomaisesti. Vireenpoiato: Viritetty herkistys poistuu automaattisesti vireesta. kun varmistin kierretaän asentoon 2 = "Varmistettu Herktstimen laukaisuvastuksen saatö: HeO<istimen laukaisuvastus pienenee, kun kierretään kierrä liipaisimessa olevaa saatöruuvia myötäpäivään Vastapaivaan kierrettäessa laukaisuvastus suurenee. VAROITUS: Jos herkistimen vastus saadetaan liian pieneksi, niin se ei virity

57 55 Herklatamlttömln laukaieun aäätö: Laukaisu on tehtaalla säädetty optimiarvoonsa. Ampujan ei pidä sita sååtäa MAUSER MOJ Herkistyksen asettaminen * Työnnä varmistamattomassa aseessa liipaisinta eteen, jonne se jää. VAROITUS: Kun herkistys on asetettu, niin ase voi laueta helposti aivan tahattomasti. Jo mitätön tärähdys voi saada sen laukeamaan. Siksi herkistä ampuma-asennossa ollen vasta hetkeä ennen laukaisemista Herkistykaen poistaminen: a) Poista varmistus. jolloin herkistys poistuu tai b) Avaa lukko. jolloin myös herkistys poistuu käytöstä VAROITUS: Virheellinen herkistimen säätö voi aiheuttaa vahingonvaaran ja tapaturmaisen!aukeamisen. Säätö pitää teettää aina valtuutetussa asekorjaamossa, ettei vahinkotilanteita pääse syntymaan BLASER 202 Herkistämättöman laukaisun laukaisuvastus tulee antaa asemestarin saadettäväksi. Herkistimen laukaisuvastus (kuva 8A) Herkistimen tehtaalla säädetty laukaisuvastus on noin 3 N (0.3 kp) Sita säädetaan ruuvilla 89.

58 56 laukaisuvastuksen olla suurempi kuin ampumaradalla, koska liipaisinsormi on kylmässä ilmassa hieman tunnottomampi. Herkistimen käyttö (kuva 5H) + Poista varmistus ja työnnä liipaisin (97) etuasentoon, kunnes lukittuu. Herkistyksen poistaminen + Varmista ase. + Herkistys poistuu varmistettaessa. jolloin voit vetää liipaisimen taakse Herkistyksen ollessa päällä lukkoa ei voi avata. Äänetön herkistyksen poisto on mahdollista siirtämällä liipaisin peukalon ja etusormen tukevassa otteessa taka-asentoon aseen ollessa varmistettuna VAROITUS! Älä koske liipaisimeen ennen laukaisua. Pida piippu suunnattuna turvalliseen suuntaan. Jos et aio ampua. niin varmista ase ja

59 ILMA ASEIDEN RAKENNE lima-aseet on suunniteltu harrastus- ja kilpailuammuntaa varten 10 m ampumaetaisyydellä käytettäväksi_ luodille alkunopeuden antavana voimana on ilman tai kaasun paine. Paine muodostetaan jousikuormitteisen männän, painekammioon puristetun ilman, erillisestä säiliösta saatavan hiilidioksktikaasun tai paineilman avulla. Painesylinteri voidaan tayttaa sen tyhjennyttyä tai sitten käyttää kertakäyttöisiä säiliöitä llmakivääreissä ja ilmapistooleissa on samat paineen muodostamisen toimintaperiaatteet. 8 i 1 Piippu, 2 Mäntä, 3 Männan liivfste, 4 Painekammio, 5 Luotipesä, 6 llmatiehyt, 7 Lukko, 8 Venttiili, 9 lskuri Viritinvipua käyttäen puristetaan männällä (2) ja männäntiivisteellä (3) ilma painekammioon, jossa venttiili (8) pitää puristepaineen tiiviisti sisällä laukaisuhetkeen saakka lukon (7) sulkiessa luodin piipun luotipesään. Laukatstessa iskuri (9) avaa iskunaan venttiilin ja paineilma syöksyy ilmakanavan (6) kautta piippuun sysaten luodin piipusta. Puristepaineella toimivien ilma aseklen luodin lähtönopeudet ovat mls.

60 58 Jousitoimisessa ilma-aseessa manta viritetaan viritysvivulla laukaisukoneiston pidätykseen. laukaistaessa jousikuormitettu. tiivistetty mäntä syöksyy iskujousen voimalla sylinterissa nopeasti eteen ja puristaa sylinterissä olevan ilman pienempään tilavuuteen, jolloin korkea paine antaa lyijyluodille ilmapistooleissa m/s lähtönopeuden ja ilmakivaareissa jopa 380 m/s. 1 Piippu, 2 Kaasusäiliö, 3 Painekammio, 4 Kaasutiehyt, 5 Lukko, 6 lskuri, 7 Venttiili Hiilidioksidilla tai paineilmalla täytetyn kaasusäiliön kaasu on painekammiossa.

61 59 Painekammiorakenteessa paineen paastaa luodin käyttövoimaksi iskurin isku venttiiliin. Toisissa rakenteissa kaasu on säiliössä, josta jokaisella laukauksella pääsee kaasua suoraan luodin peräosaan ilman painekammiota. llmakiväareissä on samanlainen koneisto. Teräksinen kaasusäiliö täytetään suuresta täyttöpullosta Sylintelimäinen kaasusäiliö sijaitsee tavallisesti kuvan mukaisesti piipun alapuolella pituussuuntaisesti, mutta on myös rakenteita, joissa sailiö on lähes pallomainen ja kiinnittyy alaspäin venttiilipesästä. Kaasutoimisia ilma.aseita on myos kertakäyttösäiliöitä käyttäviä Kertakäyttöinen kaasusäiliö asennetaan aseessa olevaan säiliötilaan ja kierretään ruuvilla kiinni niin, etta säiliön ohutkuorineo kärki puhkeaa paastaen kaasun painekammioon. Sieltä kaasu pääsee jokaisella laukauksella työntämään luodin liikkeelle. Kertakäyttöistä säiliötä ei VOI uudelleen täyttaa. Säiliö riittää laukauksen ampumiseen TAISTELUHAULIKKO Tarkkaavaineo lukija muistaa kirjan ensimmäisessä luvussa "Haulikon synty" esitellyn väkipyssyn. Tästä Hollannissa luvulla keksitysta pyssystä alkaa sotilashaulikonkin tarina. Heti silloin tämä pyssy otettiin satajoukkojen aseeksi ja sotilasaseena sitä on käytetty halki vuosisatojen aivan nykypäivään asti. Haulikko on ollut käytössä mm. 1. maailmasodassa ja 2. maailmansodassa, Korean sodassa, Vietnamissa. Irakin sodissa ja Afganistanin taisteluissa Ensimmäisen maailmansodan aikana haulikon käyttöä sotilasaseena paheksuttiin. Mm. Saksa teki vastalauseen sanoen. että haulikot ovat kansainvälisten sodankäyntisääntöjen vastaisia ja perusteli asiaa niin, ena ne aiheuttavat kohtuuttomasti vahinkoa. Yhdysvaltain hallitus torjui väitteet ja lupasi kostotaimia, jos sotilaita telaitetaan haulikon hallussapidosta, kuten saksalaiset olivat uhanneet. Myös Turkki paheksui 1. maailmansodassa Australian 5. rykmentin lyhytpiippuisen haulikon käyttöä Gallipolin taistelussa 2. maailmansodan aikainen historiatieto taas kertoo, että USA tilasi Tyynen Valtameren taisteluihin merijalkaväelle Winchester Model 12 pumppuhaulikkoa entisten lisäksi, kun aseelle oli merkittävää käyttötarvetta

62 60 KlyttötarXoitus 1. maailmansodan juoksu hauta- ja taajamataisteluissa todettiin hauleja ampuvan aseen olevan tarpeellinen tahdätessa nopeasti liikkuviin henkilömaaleihin, joihin ei kiväarillä ehditty tähtäämään, mutta haulikolla voitiin osua heittolaukauksella Silloin USA:n joukoilla oli käytössä Winchester Modell 1897 pumppuhaulikko. Haulikkoa käytettiin myös lentoammuntaan. kun tuhottiin vihollisen heittama käsikranaatti rikki räjähtämään ilmassa ennen sen putoamista omaan juoksuhautaan. Ampujat toimivat kuten trap- ja skeet-ampujat. mutta maalina ei ollut savikiekko_ Silloinhan 1_ maailmansodassa rintamalinjat olivat lähekkäin vuosikausia niin, että kranaatinheitto vastustajan juoksuhautaan oli joskus mahdollista Suomessa on käytetty jatkosodassa haulikkoa pansaarintorjuntaan pyrte;imällä ampumaan vaunun ohjaajaa silmille kapean siimaaukon kautta.

63 61 Kuitenkin ennen muuta kayttoa haulikko on nykyään käytössä asutuskeskustaisteluissa rakennusten sisällä henkilömaaleihin ja lukiitujen ovien rikkomiseen, jolloin erikoispatruuna tekee nyrkin mentävän aukon oven lukon kohdalle_ Käyttö liittyy myös erikoisoperaatioihin ja ahtaisiin käyttötilanteisiin ja viidakkosotaan, missä on lyhyet ampumaetäisyydet Haulikko sopii hyvin sissisodankäyntiin. Siviilihaulikon piipun voi lyhentää ja patruunoita saa siviilimarkki noilta, kuten Che Guevaran sissisodan kirja vuodelta 1961 toteaa Sotilasmalliset haulikot ovat viranomaiskaytössa poliiseilla, rajavartijoilla ja rannikkovartiostolla Haullkotden ominaisuudet Somashaulikot ovat metsastyshaulikojsta sotilaskäyttöön kehitettyjä versklita. Erona siviilihaulikkoihin on niitä lyhemmat piiput Uopa 20 tuumaa = 510 mm). suuremmat lipaskapasiteetit (5 10 patruunaa) ja usein kahvalla varustetut tukit. Varusteena käytetaän pistintä. Juoksuhautataistelussa lyhyellä haulikolla voi nopeasti kääntyä ja ampua molempiin suuntiin Aseet ovat lähes yksinomaan itse Iataavia tai pumppuhaulikoita. Pumppuhaulikkoa suositaan enemmän kuin itse lataavaa, jossa syöttöhairiöt ovat yleisempiä Mikäli häiriö sattuisi, niin sotilaan oma henki olisi välittömästi uhattuna. Itse lataavilla haulikoilla on etuna tulituksen nopeus, mutta haittana häiriöalttius. Pumppuhaulikko on monipuolisempi kuin itse lataava. sillä voi ampua myös patruunoita (mm. kyynelkaasu- ja kumiluotipatruunoita). joiden paine ei riitä käyttämaän itse Iataavan haulikon koneistoa. Itse lataava haulikko sopii pumppuhaulikkoa paremmin makuuammuntaan. koska ei tarvitse kohottaa asetta latausliikettä varten. Myös yhden käden ammuntaan itse lataava on sopivampi. Haulikko voidaan varustaa kiväärikranaatin ampumalaitteella ja punapiste- tai lasertähtaimella. SOTILASKÄYTÖSSÄ OLLEITA HAULIKKOMALLEJA Wlnchester Model 12 Trench Gun (juoksuhauta-ase) pumppu

64 62 i lipaskapasiteetti 2, 5 tai 10 patruunaa - piipun pituus 430 tai 580 mm, paino 3,5... 3,6 kg

65 63 Suomen Puolustusvoimilla on käytössä pumppuhaulikko Remington Police. jota käytetaan erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisien lähitaisteluaseena. Tekniset tiedot: kal 12/76 pituus 1 02 cm lipas 4 tai 7 patruunaa patruunoina haulipatruunat (2 9 mm) ja erikoispatruunat

66 64 ' i 24 patruunan rumpulipas on saatavana myös osuessaan rajähtäviä ammuksia nopea ja tarkka ase Muita sotilaskäytön aseita Benelli M1014. pumppu ja itse lataava haulikko lthaca 37, pumppu Mossberg 500 Bullpup (lyhyt) NeoStead 2000, Pancor Jackhammer Remington, 100 Tactical Winchester Model 1912

67 65 ii i joka oli suunniteltu myös sotilaskäyttöön. mutta Remington Arms osti tämän kilpailijan pois markkinoilta eika jatkanut sen valmistusta Mainitaan, että Theodore Roosevelt. eversti, New Yorkin kuvernööri. myöhemmin USA:n presidentti, mm. ihastui aseeseen ja tilasi kuvernöörina toistasataa linkkuhaulikkoa New Yorkin kaupungin vankilahallinnolle Ominaisuudet: pumpputoiminta, kaliiperi 12/65 piipun pituus 50,8 cm kokonaispituus 101,6 cm kuljetuspituus taitettuna 51 cm lipas 6 patruunaa ja yksi piipussa

68 66 Sotilas Irakissa. hänellä on sekä Benelli M1014 käytössä vuonna 2006 haulikko etti rynnäkkökivääri. Patruunat Sotilaskaytön patruunat ovat: A) Tappavia B) Häiritseviä C) Erikoispatruunoita. Lähtönopeudet ovat melko suuret n rnls A) Tappavat patruunat + suurikokoiset (5-9 mm), karkaistut terashaulit, joita suurimpta sopii yhteen patruunaan 10 kpl. Ne ovat tehokkaita myös panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan. Suurimmat haulikoot voivat rikkoa jopa auton moottorirakenteen B) Hilritsevät patruunat + käytetaan mellakan to untaan siviilihenkilöstöä vastaan + ladattu kumiluodeilla. herneilla. hernepusseilla tai kyynelkaasulla C) Erikciapatruunat + Luotipatruunalla (tayteinen. slug), joka voi tapaista panssaroimattomat ajoneuvon pellit ja rikkoa bensiinitankit. Luodin aineena käytetään lyijyä tai sen sisällä olevaa teräsluotia_ Luoti voi olla siivekkeillä varustettu. jolloin se muistuttaa melkein pienikokoista siipivakavaitua ontelokranaattia. Alikaliiperisilla luotipatruunoilla saavutetaan suuri luodin nopeus ja hyva lapaisykyky. + Ovensärkijäpatruuna tekee lukon kohdalle suuren reijän ja saa aikaan nopea oven avauksen + Ovensärkijäpatruuna tekee lukon kohdalle suuren reijan ja saa aikaan nopea oven avauksen.

69 ÄÄNENVAIMENNIN Sen jälkeen, kun Metsästyslain muutos salli vaimentimen käytön metsastyksessä, niitä asennetaan yhä useampiin metsästys- ja harrastusaseisiin. Valmennusperiaate Aänenvaimenninta käytetään pienentämään ympäristölle ja ampuja11e aiheutuvaa melualtistusta. Laukausääni on piipun suulla n db. Äänen voimakkuus riippuu patruunasta. aseen kaliiperista ja rakenteesta. limanpaineelia ja lämpötilalla on myös merkitystä. Luodin muodolla ja mitoilla on vaimennukseen vain vähäinen vaikutus. Vaimenoin kiinnitelaan piipun suulle ja luoti kulkee vaimentimen läpi. Siviilikäytössä on tarkoituksena suojata ampuja ja muut läsnäolijat kuulovaurioilta ja vähentää ympäristöön aiheutuvia meluhaittojb. Ampujaan kohdistuva meluhaitta on pienempi kuin ampujan sivulla tai aseen etupuolella olevien läsnäolijoiden Sotilaskäytössä vaimentimen käyttöön liittyy myös ampumapaikan salaaminen, koska vaimennettu laukausaani ja pienentynyt suuliekki eivät paljasta ampumapaikkaa eivätkä luodin tulosuuntaa.

70 68 Vaimennus perustuu ruutikaasujen paineen vaiheittaiseen alentamiseen ja lämpötilan alentamiseen ennen niiden purkautumista piipusta. Kyseessa on kaasuvirtauksen hidastaminen vaimentimen sisatta. jolloin ulosvirtausnopeus pienenee ja suupamauksen äänitaso atenee. Patruunan ja aseen ominaisuuksista riippuen laukauksen alkupamauksen äänen voimakkuutta voidaan alentaa vaimentimella parhaimmillaan lähes puoleen. Sopivilla ruutilatauksilla ja vaimenoinrakenteilla voidaan joillakin kaliipereilla paasta vieläkin parempiin vaimennuksiin. Jäljelle jaa kuitenkin luodin Ientoraeiaiiaan aiheuttama "luoliääni", luodin lentomelu, jota vaimenoin ei pienennä. Vaimennusteho on enimmillään yteensa %. Tehokkaimmin vaimentuvat alle 330 mls lahtönopeuden omaavien patruunoiden laukausäänet Vaimennuksen teho heikkenee ammuttaessa yliääninopeuden omaavilla patruunoilla. Vaimenninta käytettäessä myös ampujaan kohdistuva rekyylivoima pienenee noin %, mikä vastaa suunnilleen piipun suulle kiinnitettävän suujarrun antamaa vähennystä Vaimenoin estää tai vähentää suuliekin syntymistä Aseelle ja käytelylle patruunalle hyvin sopiva ja kunnollisesti asennettu vaimenoin ei yleensä huononna luodin tehoa tai osumakuvion hajontaa eikä vaikuta huonontavasti osumatarkkuuteen. Se voi jopa parantaa tarkkuutta. lskemien keskipiste siirtyy verrattuna ammuntaan ilman vaimenninta. Siirtyminen johtuu aseen värähtelyominaisuuksien muuttumisesta sekä vaimentimen sisärakenteen vaikutuksesta luodin lähtövakavuuteen ja lähtönopeuteen. lnenvalmentlmen rakenneperiaate

71 69 A 8 c Suomalainen BR Tuote Oy:n kehittämä Refleksivaimennin vaimentaa tavanomaisia vaimentimia tehokkaammin laukausääntä Kuva A: 1 Vaippaputki. 2 Taempi päätytulppa, 3 Aseen piippu, 4 Kiinnitysliuska, 5 Poikkeutuskarbo, 6 Reflektori. 7 Haittakappale, 8 Etumrilainen päätytulppa, 9 Holkkimutteri Kuva 8: Luoti on lentänyt poikkeuskartion (5) nieluun ja ruutikaasu virtaa sivuilta luodin ohitse n. kolminkertaisella nopeudella. Kaasuvirtaus etenee vaippaputken sisäpintaa törmaten reftektoriin 6, jonka käyrä muoto saa virtauksen muuttamaan suuntaansa Kuva C: Luoti poistuu vaimentimesta. Reflektorit 6, 7 ja 8 hidastavat paineen purkautumisnopeutta ja lämpötilaa sekä paineen suuruutta. Kiinteät palamisjatteet keraantyvät reflektoreihin 7 ja 8. (Refleksi = heijastus, taakse taipuminen). {Reflektori = takaisin taivuttava) Vaimentimien asentaminen Pistooteihin. ilmakivääreihin, pienoiskiväareihin ja kivääreihin on aseliikkeistä saatavana kauppalaatutavaroina standardivaimentimia. Asekorjaamot pystyvät hankkimaan ja asentamaan vaimentimia Haulikoita on saatavana tehtaalla asennettuine vaimentimineen. Jälkikäteen haulikon vaimentimen asennus ja myös saatavuus on vaikeampaa. Esimerkiksi kaksipiippuiseen haulikkoon vaimentimen kiinnitys on ongelmallista.

72 70 Työterveyslaitoksen tutkimus Työterveyslaitoksen johdolla tutkittiin ja testattiin vuosina aseiden aanenvaimentimia. Siina pyrittiin selvittamaan ampumaratojen meluhaittoja asuntoalueilla sekä kuulovaurioriskeja ampujille ja muille lähellä oleville. Tutkimuksesta julkaistua vihkosta on saatavana Työterveyslaitoksen Julkaisumyynnistä Tutkimusta johtivat Työministeriön Työsuojeluosaston yli-insinööri likka Kyttala ja Tampereen aluetyöterveyslaitoksen erikoistutkija Rauno Pääkkönen Hanketta rahoittivat opetus-, ympäristö- ja työministeriö seka Lapua Oy. Tutkimukseen osallistui myös silloinen Teknillinen tarkastuskeskus. Suomen ampujainliitto ry, Metsästäjäliitto ry ja Metsästäjäin keskusjärjestö sekä puolustusministeriö ja puolustusvoimat. Lisäksi tutkimuksissa olivat eräiltä osin mukana lnsinöoritoimisto Kari Pesonen Oy, BR-Tuote Oy, Asetiimi Oy, MV-Konsultit Maa ja Vesi Oy, Projekti-insinöörit Oy ja Suomen Akustiikkakeskus Oy. Kirjoittaja toimi Kuopion Asevarikon tuotantopäallikkönä ja osallistui projektiin varikolla ja loppupalaverissa Tampere la. Tutkimuksessa selvitettiin käytännön mittauksilla erilaisten vaimeniimien ja suujarrujen vaimennustehoja. Samalla tutkittiin myös ampumaratojen Suojavailien vaimennustehoja, jonka tutkimusten tuloksiin ei tässä kirjoituksessa puututa. Valmennusmittauksissa käytettiin aseena suomalaista rynnakkökivääria 7.62 RK 62 ja.308 Win kaliiperin metsästyskivääreitä seka 12 kaliiperin haulikkoa Seuraavassa esitetään eräitä loppupaätelmia tutkimuksessa ilmenneistä tuloksista Vaimentimien vaimennusteho Kaikki kiväärivaimentimet vähensivät ampujan altistusta ilman vaimenninta ammutusta 160 db:sta (desibeli) EU:n riskiraja-arvoon 140 db tai alle sen. Erilaisilla vaimentimilla ammuttaessa niiden väliset valmennuserot olivat pieniä. Haulikon prototyyppivaimentimilla saavutettiin EU:n raja-arvo vain alle 330 mls aliäänipatruunoilla Aseen etusektorissa hallitsevaan luotiääneen vaimentimet eivät tehonneet. Luohääni painottuu korkeille taajuuksille ja vaimenee nopeammin kuin suupamaus.

73 71 Suujarrut Suujarrut eli rekyylin poistajat lisäsivät ampujan melualtistusta 5 10 db. Suujarrun korvaaminen vaimentimella voi tuottaa 20 db vaimennuksen ampujalle ja vahentaa rekyylienergiaa suunnilleen yhta paljon kuin suujarru. Aseen tarkkuus Vaimenoin ei vaikuttanut haitallisesti iskemien hajontaan. Vaimentimen kiinnityksen jälkeen osumapiste siirtyi cm siitä missä se oli ilman vaimenninta ammuttaessa. Suuliekki Vaimenoin pienensi suuliekkiä paremmin kuin ns. liekinsammutin Luotiääni Luodin lentoääni on ymparistömeluongelma, jos luodin nopeus ylittää äänen nopeuden ( m/s) Mikäan vaimenoin ei vaikuta luotiouneen. Oman aseen luotiääni ei vaikuta ampujan altistumiseen melu IIe. Haulien lentoääni Suhteessa suupamaukseen haullsuihkun ja haulikupin lentoaani on hallitsevampi kuin luotiaseilla ja se lisaa äänenpaineen huippuarvoja hiukan myös aseen sivulla ja takana. Vaimentimella saadaan hyviä tuloksia vain käyttämällä aliäänipatruunoita lyijyttömillä hauleilla, jotka ovat kevyempiä, tarvitaan suurempi lahtönopeus lyijyhuurutja palamaton ruuti Vaipattomat lyijyluodit aiheuttavat paljon enemmän lyijyhuuruja kuin vaippaluodit. Vaimentimet tekevät osan Jyijypäästöistä vaarattomammaksi kiinteyttämaila ne karstaksi ja polttavat palamatonta ruutia, jota laukauksen yhteydessä jää palamatta. Ki oinaja on todennut käytännössä. että palamatonta ruutia kertyy vaimentimeen. Kun se palaa seuraavilla laukauksilla, niin silloin taliöin jonkin laukauksen vaimennus ei ole niin suuri kuin tavallisesti ja kuuluu voimakkaampi pamaus. Palamattomao ruudin kertymisen vaimentimeen ei tiedeta aiheuttaneen varsinaista vaarallista räjähdysvaaraa. Vaimentimen puhdistus Vaimenninta käytettäessä siihen ja rihloihin kertyneet palojätteet ja tiiyjstyvä kosteus voivat aiheuttaa korroosio-ongelmia haitamattomassa aseessa. Käytön jälkeinen vaimentimen irrotus ja puhdistus sekä piipun puhdistus ja öljyäminen on tarpeellista. Kuuklnsuojaimet Kuulonsuojaimia tulisi käyttää myös vaimenninta käytettäessä Käyttö on tarpeellista ampujalle ja vielä tärkeämpää ammuntaa läheltä seuraaville henkilöille

74 72 3. ASEEN KÄSITTE Y JA KÄYTTÖ 3.1 HAU IKON TAAMINEN s'"''""''nnass.a. niin se aukeaa helposti ja oikeaan reunaan pain sivulle, niin se taipuu ja rakenteensa i i monissa i i aukaisu vaatii silloin suurta voiman kayttöa, koska taipuessaan vipu hankaa sisaiseen mekanismiinsa ja lisäksi käytetyn voiman pystykomponentti on suurempi kuin sivulle suuntautuvan voiman komponentti Lataaminen Hylsyn kantahelan etureuna on suorasårmainen ja voi Olla karhean jaysteinen ja helposti törmaava.

75 73 Jos piippuja suljettaessa haulikko sulkeudu kevyesti. vaan tarvitaan voimakasta sulkemista. niin se on merkki kantahelan etureunan vioittumisesta. Huolellinen lukkokehyksen sulkeminen piippuun sen!!!!i'!!.; c!!!! hairiön. i ulosheitlimeen. Silloin patruuna työntyy pesaan suorassa asennossa. Pidä kiinni taitettaessa piiput osoittamassa 45 asteen kulmassa alaspäin. Paina lukkokehys ja perä reippaasti kiinni piipun pysyessa paikallaan. Alä sulje tempaisemalla piippuja kiinni lukkokehykseen, vaan kaänna nimenomaan lukkokehys piippuun kiinni, muuten patruuna luiskahtaa taaksepäin irti ulosheittimen urasta ennen sulkeutumista ja messinkihelan kantareunan ollessa irti ulosheittimestä. Seurauksena on helan etureunan vioittuminen. Silloin haulikko ei sulkeudu normaalisti, vaan on vaikea sulkea kantahelan vioinumisesta johtuen.

76 74. Syynä on ollut edellisessa kuvassa esitetty sulkeminen. Piiput ovat osoittaneet vaakatasoon tai ylöspain sulkeutumishetkella tai sulkemisvaihe on tehty railakkaasti piippuja kääntamalla, jolloin heilahdus on luiskauttanut patruunan irti ulosheinimen urasta. VIOinUNUT HYLSY. Nuolen osoittama pullistuma kiilaa hylsyn tiukasti patruunapesaan. Jos kantahela vioittuu ja ase suljetaan voimaa käyttäen vakisin, niin ulosheitin ei jaksa työntaa ulos pesaan kiilautunutta, kannasta vioittunutta hylsya. Silloin myös piippuja sutjettaessa hylsyn kanta hankaa alaosasta lukkokehyksen iskupohjaan. Kantaan jää voimakas hankausjälki ja lukkokehykseen messinkimuruja. Usein epäi11aän ulosheittimen toimivan huonosti tai patruunapesan ojevan viallinen, vaikka syy onkin ollut epaonnistuneessa lataamisessa. TARKISTA TÄLLAISEN HÄIRIÖN SATTUESSA MAHDOLLINEN HYLSYN VIOITTUMINEN JA TARKISTA OMA MENETTELYTAPASI LA T AAMISESSA.

77 HAUUKON KAKSOISLAUKAUS Päällekkäispiippuisella haulikolla voi tapahtua molempien ptippujen!aukeaminen yhdellä liipaisulla. Häirtön syynä voi olla laukaisukoneistoon kertynyt ruoste ja lika seka järjestelmän kuluminen tai rikkoutuminen Monesti voi kaksoislaukauksen syy oua ampujan aiheuttama. Mikäli laukaukset tapahtuvat yht.aaikaisesti, niin silloin ase on viallinen Joskin on vaikea erottaa yhtäaikaisia tai peräkkäisiä laukauksia toisistaan. Jos todetaan laukeamisten tapahtuvan peräkkäin, niin todennäköisintä on käyttajasta johtuva häiriö, kun ase pomppaa edestakaisin ja laukaisee toisenkin piipun. KaksoisJaukaisun estävän varmistimen toiminta on hyvin nopea. joten laukaukset tuntuvat aina lähtevän lähes yhtä aikaa. Valmet 212 ja Baikal-aseet (esim. IJ 27) tulevat ensimmaisinä mieleen tästä toimintahäiriöstä puhuttaessa. Kaksoislaukauksia esiintyy kyllä lähes kaikilla haulikoilla Haulikoissa on ns. kaksoislaukaisuvarmistin. Se on koneistoon kuuluva rakenneominaisuus, jota käyttäjä ei edes havaitse. Tämä varmistin estaa kaksoislaukeamisen, jos ampuja toimii oikealla tavalla. Valmet 21 2 haulikko Valmet 212 sarjan haulikossa on liipaisimen lukitseva estintappi. Se syöksyy heilurin työntämänä laukauksen rekyylivoimasta lukitsemaan liipaisimen hetkeksi paikalleen. jolloin toinen piippu voi laueta ennen kuin liipaisin paastetaan takaisin etuasentoon, kun estetapin jousi palauttaa tapin irti liipaisimen varasta.

78 76 Valmet 212 kakaouslaukaisuvarmiebn 1 Liipaisin. 2 Heiluri, 3 Estintappi, 4 Estintapin jousi Kuvassa liipaisinta on painettu. laukaus on tapahtunut ja estintappt on rekyylin voimalla heilurin avulla lukinnut liipaisimen. Laukauksen jälkeen hyvin nopeasti jousi 4 palauttaa estintapin ja sen avulla heilurin alkuasentoon ja vapauttaa liipaisimen. lkaantyneessa Valmetissa aiheuttaa kaksoislaukauksia huonosti toimiva estintappi. Mekanismiin kertyy likaa ja ruostetta tai öljyyn sekoittunutta karstaa. mika estaa tapin toiminnan. Estintapin hyvin ohutlankainen jousi voi kulua hankautumalla ja katketa tai painua kasaan. jolloin on seurauksena kaksoislaukaus

79 77 lskuvasara, 2 Oikea laukaisutanko, 3 Vasen laukaisutanko, 4 Oikean laukaisutangon laukaiseva uloke, 5 Jousikuormitettu esiin. 6 Vasemman laukaisutangon laukaiseva uloke, joka ei tässä tilanteessa ole tangon laukaisu-ulokkeen kohdalla, vaan sen takana. Painenaessa liipaisimesta uloke 4 työntää laukaisutangon takaosaa ylöspäin, jolloin tangon virekynsi kohoaa ja vapauttaa iskuvasaran. 1 Vasemman laukaisutangon laukaiseva uloke, 2 Vasen laukaisutanko Kun oikea iskuvasara on laukaistu ja liipaisin päastetty etuasentoon, niin painin 1 siirtyy vasemman laukaisutangon laukaisu-ulokkeen kohdaue. kuten tassa kuvassa on jo tapahtunut Valmet 412, 4125, Tikka 412, 5125 ja Finnclassic Kuten näissä haulikoissa, niin myös useimmissa muissa varmistuksen hoitaa heiluri. Ensimmäisen laukauksen rekyyli sysää heilurin taka-asentoon. jolloin siinä ofevat virekynnet eivät ulotu toisen piipun laukaisutangossa otevaan laukaisukynteen ennen kuin liipaisin on päästetty uudestaan etuasentoon

80 78 Valmet 412 Vaihe 1: Aseen molemmat piiput ovat vireessä 1 Heiluri. 2 Heilurin oikea virekynsi, 3 Heilurin keskimmäinen, virekynsi, 4 Oikean iskuvasaran laukaisutanko. 5 lskuvasara, 6 Liipaisin, 7 Oikean laukaisutangon virekynsi,8 Oikean iskuvasaran virekynsi sun jllkeen. vasara. Heiluri on takana irti laukaisutangoi9ta. Valmet 41 2 Vaihe 2: Oikea iskuvasara on laukaistu ja heiluri on kääntynyt rekyylin voimasta taka-asentoon, mistä se nopeasti pataa jousen avulla takaisin eteen. Viive on hyvin lyhyt.

81 79 Valmet 412 vaihe 3 vasen on vireessä. Valmet 412 Vaihe 3: Heiluri on siirtynyt etuasentoon, jolloin heilurin vasen virekynsi on mennyt vasemman laukaisutangon alle valmiina laukaisemaan uudella liipaisimen vedolla vasemman iskuvasaran. Käyttäjän aiheuttama kaksoislaukeaminen 1. Aseet ampuvat kaksi laukausta yhdellä liipaisulla, jos liipaisinta painetaan kevyesti ja hitaasti hivuttaen (kuten kiväärillä), jolloin aseen rekyyli aiheuttaa toisen laukauksen ampujan sormea vasten (sormipummi). Toisin sanoen pomppaamaila ase laukaisee itse itsensä, koska liipaisin tekee huomaamatta toisen laukaisuvedon, vaikka sormi tuntuu pysyvän paikallaan. Edellä kuvattu tapahtuu myös, jos aseen perä ei ole tiukasti olkapaassa kiinni tai ote tukin kaulasta on liian löysä, jolloin perä hyppää irti olkapäästä ja ase laukaisee toisen piipun omalla liikkeenaan 3. Kaksoislaukauksia ehkaistaan pitamana pera tukevasti kiinni olkapaassa (ei käsivarressa hauislihaksen kohdalla) ja ottamalla tukin kaulalta oikealla kädellä tukeva ote painamaan asetta olkapäätä vasten Haulikon laukaiseminen pitää aina tehdä voimakkaan reippaalla liipaisimen vedolla eikä hitaasti hivuttaen, jotta kaksoislaukaisun estävä varmistinmekanismi (heiluri tai estintappi) pystyy toimimaan Mitä voimakkaampi patruuna on kyseessa, niin sitä suurempi on mahdollisuus molempien piippujen!aukeamiseen.

82 URAKANTAPATRUUNOIDEN LATAAMINEN Urakantaisia kiväärin patruunoita ovat mm. kaliiperit 308 ja Aseen ostanut asiakkaani ei tiennyt, ena urakantaisia patruunoita ladattaessa tulee eräillä aseilla toimintahäiriö, jos työntää patruunan suoraan piippuun käyttamatta lipasta tai sulkee itse Iataavan kiväärin lukon sormilla jarruttaen. Häiriön voi aiheuttaa se, ettei patruuna mene ulosvetimen kynnen alle täydellisesti tai ei lainkaan. Varsinkin ns. mauser - malliset lukot, joissa on leveä ulosvedin ja, joihin patruunan pitää nousta alhaalta päin ulosvetimen pidätykseen. eivät sulkeudu helposti, mikäli patruuna on ensin työnnetty patruunapesään. Jäykkä ja leveä ulosvedin ei jousta sivulle painuakseen patruunan kantauraan Niissä patruunan pitää siirtyä ulosvetimen alle heti noustessaan lippaasta ylös ennen lukon sulkeutumista. Itse tataavassa aseessa lukko voi jäädä huomaamatta hiukan auki ja seurauksena on syttymätön nalli, koska iskuvasaran iskuvoima vaimenee lukon sulkemiseen tarvittavaan voimaan. Hairiön vatttamiseksi on parasta ladata urakantaiset patruunat aina lippaasta lukolla työntäen. Itse lataavissa aseissa pitää antaa lukon sulkeutua ravakasti jousensa voimalla tai painaa käsin lukkoa voimakkaasti sitä suljettaessa. Silloin voi olla varma onnistuneesta lataamisesta

83 81 Kuvissa oleva lukko on Midland - kiväärin lukko Kuva 1: Huomaa leveä ulosvedin. joka ei helpolla taivu keskiöstä sivutie siirtyäkseen patruunan kantauraan, jos lukkoa painetaan pesassä evaa patruunan kantaa vasten Kuva 2: Alaosa on ilman reunoja, jotta patruuna pääsee nousemaan ylös Kuva 3: Patruunan kanta on liukunut alhaalta ylöspain ulosvetimen pidatykseen silloin, kun patruuna irtosi lippaasta ennen lukon sulkeutumista LUKKO- JA PIIPPUREKYYLIASEELLA AMPUMINEN On sattunut monta kertaa, että asiakas on tuonut toimintakuntoisen aseen korjattavaksi, koska itse lataava ase ei syöta toista patruunaa piippuun Kyseessä on ollut rekyylitoiminen (inertiatoiminen) haulikko Rekyylitoimisen, itse Iataavan haulikon lukko (Beretta 1200) 1 tskurin jousi. 2 lskuri, 3 Lukkorunko, 4 lskurin sokka, 5 Viritintappi, 6 Lukkorungon liukuolake. 7 Rekyylijousi, 8 Ulosvedin, 9 Sulkukappaleen kiertoklvi, 10 Sulkukappaleen ohjaintappi, 1 1 Sulkukappale. 12 Sulkukorvake.

84 62 Kun lukko on kiinni sulkukytkennässä. niin sulkukappale (11) on etuasennossa kiertyneena sulkukorvakkeidensa (12) avulla piipun sulkuolakkeisiin ohjaintapin kaantamana. Laukauksen tapahtuessa lukkorunko (3) painuu rekyyli-iskun voimasta eteenpäin jannittäen rekyylijousta (7). Sitten rekyylijousi palaa jännityksestä alkuasentoon työntäen lukkorunkoa taakse. Kiertolavi (9) lukkorungossa kiertää sulkukappaletta (11) ohjaintapin (10) avulla aukeamaan irti sulkuolakkeista ja piipussa oleva kaasunpaine painaa koko lukon sulkukappaleineen syöksymaan auki. Ulosvedin (8) vetää patruunapesästä hylsyn, joka törmää piipussa otevaan ulosheittimeen ja hylsy lentää pois aseesta. Lukon palaotinjousi (ei näy kuvassa) palauttaa lukon kiinni ja samalla menee uusi patruuna lippaasta syöttösillan kautta patruunapesään. Ampuminen Rekyylivoimalla lataava ase tarvitsee vastavoiman. Perän pitää olla tukevasti kiinni olkapäässä, jotta riittävän voimakas takapolku panee sulkukoneiston toimimaan. Rekyyliaseet voivat olla lukkorekyyli- tai piippurekyylitoimis. lukkorekyyliaseissa piippu pysyy paikallaan ja lukko tekee latausliikkeen Piippurekyyliaseissa myös piippu liikkuu taaksepäin ja lataa yhdessä lukon kanssa uuden patruunan laukaistavaksi. lukkorekyylitoimisia ovat esim. Beretta-aseista Mod. 1200, Vitoria ja Pintail. Piippurekyytiä hyödyntävinä mainittakoon mm. Pointer ja Baikal MC LMAKIVÄÄRIN KÄYTTÖ llmakivaärimarkkinoilla on nähtävissa uusien kaliiperien ja asemallien lisääntyminen. Nyt on saatavissa kaliiperit 4,5 mm, 5,5 mm, 6,35 mm, 6,4 mm. 9 mm ja 12,7 mm. Suurentuneiden kaliiperien lisäksi ovat luodin lähtönopeudet kasvaneet jopa nopeuteen m/s ja ylikin. Si11oin luodin nopeus on suurempi kuin pienoiskiväärin standardipatruunan luodin nopeus ja myös luodin kaliiperi (halkaisija) on suurempi kuin pienetiskiväärissä limakiväärin öljyäminen VAROITUS: Äla koskaan pane öljyä piippuun, sylinteriin tai muihin paikkoihin, joissa se voi joutua paineen alaiseksi. Seurauksena voi olla öljyn kaasuunluminen paineen alaisena ja syttyminen, mistä johtuva nopea palaminen ja ylipaineen muodostuminen voi rikkoa aseen ja saada aikaan henkilövahinkoja. Varsinkin suurilla lähtönopeuksilla varustetuissa aseissa tapahtuu helposti öljyn räjähdysmäinen palaminen.

85 83 Kyseessä on diesel-ilmiö. Nopeassa paineennousussa öljy höyrystyy ja syttyy palamaan räjahtäen aivan kuin dieselmoottorissa tapahtuu. Omissa käsissani on tapahtunut tällainen räjähdys, kun korjaukseen tulleen aseen omistaja oli laittanut aerosoli-aseöljyä sylinteriin. Katso alla olevaa kuvaa räjähdyksen aiheuttamasta männäntiivisteen vauriosta KIIKARIN REKYYLIVASTIN Asesepat ja kokeneet aseen k3yttäj3t osaavat asentaa kiikarin niin, ettei se luista ammuttaessa kiskojensa varassa eteen- tai taaksepäin, mutta hyvin monet käyttäjät eivät tiedosta rekyyli-iskun suuntautumisen haastetta Tassa tulee tietoa viimeksi mainituille. Ruutiaaeilla kiikarin liikkuminen tapahtuu rekyylln voimasta piipun suuhun päin. JousitoimisUla ilmakivälreillä kiikari pyrkii liikkumaan tnkaepjin. Silloin taliöin tulee korjauksen jousitoimisia kivääreitä, joissa rekyylivastin on sijoitettu väärin. Kuluneella viikolla tuli kak tällaista asetta Ylemmässä kuvassa on jousitoimiseen ilmakivääriin oikein asetettu. irrallinen rekyylivastin. joka estää kiikarin jalkojen ja samalla koko kiikarin siirtymisen taaksepäin. Alemmassa kuvassa vastin estaa irtymisen eteenpäin, johon suuntaan kiikari ei rekyylin voimasta siirry, joten vastin on tässä hyödynörnässä paikassa. Jousitoimisessa kiväärissä männän syöksyminen etuasentoon aiheuttaa aseene eteenpäin suuntautuvan rekyyli-iskun. jolloin kiikari pyrkii jäämään paikathaen eli siirtymään taaksepäin aseeseen nähden. Ruutiaseessa ase iskeytyy taaksepäin ja siksi kiikari pyrf.:ii siirtymään eteenpäin.

86 84 4. OIKUTTELEVA PIIPPU Sinä ystävällinen lukijani olet kuullut kerrottavan kivääristä, jolla ei osu ladon seinaankaan tai olet kenties jopa itse kokenut huonosti osuvan aseen tuoman ihmetyksen. Valaisen ihmetystäsi tai tuon lis.aa ihmeteluivaa kertomalla Uedoksesi tositarinaa pitkän asemiespolkuni varrella kertyneistä kokemuksista Aseen omituinen oikuttelu saattaa olla 1) jokaisen luodin, 2) ensimmaisen luodin tai 3) muutaman laukauksen jälkeisten luotien poikkeavaa osumista sivuun tähtäyspisteestä tai osumien keskipisteestä. 1) Jos osumat törmäilevät villisti sinne tänne, on parasta uskoa piipun olevan kauttaaltaan väljäksi kulunut tai suuosasta laajentunut.

87 85 2) Mikali ensimmäinen luoti menee sivuun, mutta seuraavat osuvai kiltisti kohdalleen, on syytä epailla "öljylaukausta", suusta väljää piippua tai jännityksiä piippuaineessa tai molempia viimeksi mainittuja samassa piipussa. 3) Ensimmäinen laukaushan menee aina pikkuisen pois seuraavien laukauksien ryhmästä, jos piippu on öljyinen. Öljyinen piippu tiivistää luodin rihloihin kuivaa piippua paremmin ja voi se voiteluliukkauskin aiheuttaa suuremman lähtönopeudenkin vieden luodin näkyvästi liian ylös 4) Usean laukauksen jälkeen ilmenevään hajontaan voi olla syynä sopimaton tukkiin kiinnitys tai piippuaineen sisäiset jännitykset. Molemmat syyt saavat ammunnasta lämmenneen piipun taipumisen aiheuttamaan osumien säannöttömän hyppelehtimisen. lskemät menevat "metän ja hännän väli1n Onko noihin oikkuihin flunssalliäkettä, antibioonia tai buranaa?? Varmasti löytyy rohtoa. Aina on saatavissa tlismälääke. Diagnoosi ja hoito 1) Läpikataansa väljäksi kuluneeseen piippuun on ainoana lääkityksenä piipun vaihto. Kuluneisuus pilaa kuitenkin ensin todeta läpivalaisulla eli kaliiperimittauksella, joka tehdään kaliiperitulkeilla 2) Piippu, joka on suusta väljä, kartiokas, torvimaiseksi kulunut, horo tai miten sen nyt sanoisi, parannetaan ohitusleikkauksella uudenverotseksi tai vielä sitäkin paremmaksi tekemällä suuporaus = Porataan rihlat pois viiden tai kymmenenkin sentin pituiselta matkalta. Luoti kulkee silloin piippuvaiheen loppuosan ilmatyynyn varassa kuten äänenvaimentimessa tai suujarrussa Piipun suuosan väljyys mitataan 0,01 mm välein mitoitetuilla kaliiperitulkeilla. Ensin etsitään kokeilemalla tulkki, joka menee piipun sisälle keskivaiheille saakka. Sitten kokeillaan seuraavaa, 0,01 mm suurempaa tulkkia. Jos se menee piipun suusta sisälle enemmän kuin piipun kailiperimitan verran, niin todennäköisesti kartiokkuutta on niin paljon, että se aiheuttaa osumien hajontaa, jolloin on järkevää tehdä suuporaus. Huonokäyntisiin pienoiskivääreihin teimme Kuopion Asevarikalla jopa 15 cm suuporauksia ja saimme aseen osumatarkaksi. Sotilaskivaäreissä riitti 4 5 cm pituinen suuporaus. Ensin teimme lyhyen porauksen ja. jos hajonta ei pienentynyt. niin jatkettiin pitempään poraukseen.

88 86 3) Tukkiin petauksessa lukkokehys ja piippu voidaan pelata tarkalleen sopivaksi koko tukin pituudefta tai lukkokehyksen pituudefta tai kolmipiste-menetelmällä. Petausmassaksi käy jokin tukkiin kiinni kovettuva massa Kolmipistepetauksessa piippu ja lukkokehys ovat kiinni tukissa kahden ruuvin kohdalta ja kolmantena on rekyylivastinpiste estämässä rekyylin kohdistumista kiinnitysruuveihin. Muilta osin metalliosat eivät ole tiukasti puissa kiinni Piippuaineen jännityksiä voidaan poistaa oikaisemalla piippua heittopuristimella. Siinä kyllä tehdaan lisäjännityksia, mutta yleensa ne tasaavat jännitysten osumisen tasaavasti eri puolille piippua, jonain se ei väänn:( lämmetessään. TAPAHTUMA 1 Asekorjaamolla oli kivääri. joka vei kylmällä aseella aina ensimmäisen luodin 30 cm sivuun tähtayspisteesta, mutta tikkasi ihmeen tarkasti kolmen sentin kasaan seuraavat laukaukset. Kysymys ei ollut öljylaukauksesta. Korjaus: Aseette tehtiin suuporaus, jolloin hairiö poistui TAPAHTUMA 2 Oli tutkittavana 7,62 x 53 R kaliiperinen hirvikivääri Se toimi kiltisti teräväkärkisillä kokovaippaluodeilla ja kiukutteli pyöreäkärkisiltä sekä peräti raivostui lyijykär1<isillä Teräväkär1<isillä osumakuvion halkaisija oli viiden sentin luokkaa, pyöreäkärkisillä 15 cm ja lyijykärjilla aivan mahdoton 25 cm. Lisäksi useat lyijykärkiluodit osuivat poikittain tauluun Korjaus: Tehtiin suuporaus. jonka jälkeen häiriötä ei esiintynyt. Puolustusvoimien korjausohjeet ja kåsiki at ohjeistavat yksityiskohtaisesti huonokäyntisten piippujen korjaamisen ja tukkiin sovittamisen. Lainaan kirjoitukseeni otteita kahdesta asekäsikirjasta RYNNÄKKÖKJVÄÄRIN KÄSIKIRJA 1985 Ensimmäinen osa, 762 RK 62 Pääesikunnan Taisteluvälineosasto 1985 (Käsikirja on aseinsinöörin tekemä ja se löytyy neniosoineesta: fvreservilainenlpdflrynnakkokivaarinkasikirja.pdf) Käsikirjan sivu 48 d) Piipun oikaiseminen Arvioitaessa piipun väantyman oikaisutarvetta on pidettäva päaperiaatteena sitä. ett/j sellaista vääntymää ei oikaista, mikä ei aiheuta jyv/jn siirtovaran loppumista. "

89 87 My6sk:J:in seflaista vaantymm, mika on aiheuttanut siirtovaran loppumisen. ei oikaista. miktifi siirtovara saadaan riitt:iv:iksi piipun kieru3mise/fä vaantymtl, mika on todettavissa piipun ulkopuolelta, oikaistaan aina. Mahdollinen piipun vaaryys ei vaikuta aseen hajontaan. Oikaise piippu heittopurislimella. " Kiisikirjan sivu 49 g) Piipun suuporaus "Suuporauksen tarkoituksena on säilyttää aseen taistelukelpoisuus ilman piipunvaihtoa. Mikafi piippu on vain suuosasta viallinen, poistetaan vika poraamalla lyhyeltä matkalta rihlat pois. Suuporauks&lla korjattavia vikoja ovat laajenruma. painauma tai suukartiokkuus, jos se ylittää 0, 04 mm. Suukartiokkuuden poistamisella pyritmn aseen hajonnan pienentämiseen Porauksen saa suorittaa ainoastaan pylvtis- tai pöyttiporakoneelfa tai itse keskittyvtiti poraistukkaa ktiytttien. Suoritus: Poraa piipun suuperalla (TK 3/1-2) 30 mm matka piipunsuusta lukien.n 7,62 MM:N KIVÄÄRIEN KORJAUSOHJE Paaesikunta, Taisteluvalineosasto 1981 Korjausohjeen sivu Piipun tarkastaminen "Tarkastetaan silmamaaraisesti, ena piippu on ehja ja suora. Jos piipun suussa on iskettymiä. poistetaan ne piipun suun kafvaimelfa. Jos piippu on vmra. voidaan oikaisua yrittaa kylmans vaantamallä vsanuimisen j<jikeen tarkastetaan piipun suoruus pudottamalla kaliipen"fulkki piipun l li pi. Korjausohjeen sivu Tukkiin liittyvien osien sovittaminen 'Piipun ja lukkokehyksen sovittaminen tukkiin on tehtavä aina erittäin huolellisesti. Sovinaminen suoritetaan muuten irtosovitustyona. mutta yläsiderenkaan kohdalla hyvtiksytaan myös kiintosovitus. " nosien sovittaminen on tehtava seuraavasti: - Tarkastetaan sifmamaaraisesli, onko piippu ja lukonkehys kiinninynyt tukkiin yltisiderenkaan kohdalta ja peraosastaan lukkokehyksen sekä tähuhmen väliseltä osalta. Ellei piippu ja lukonkehys vastaa em. kohdilla, saadaan lukonkehyksen alle vastinkorokkeen taakse ja lukonkehyksen takimmaisen rouvilaipan alle asettaa sovituslevyjä, jolka kiinnilelun tukkiin pienil/8 tarkoitukseen sopivilja nauloilla. n

90 66 Asetetaan piippu tukin kouruun ja tarkastetaan painamalla lukonkehyksen peraosasta, ovatko piippu ja lukonkehys kiinnittyneet tukkiin edefiij esitetyi/ij tavalla ja onko piippu irti tukista sivuilta ja alaosasta. Jos piippu vietti ottaa kiinni tukkiin, niin lisätaan tai poistetaan sovituslevyja tarpeen mukaan. Tarkastetaan ja varmistaudutaan siita, että lukonkehyksen vastinkoroke nojaa koko takapinnallaan vastimeen. VasJimen nojapinnan on oltava niin leveä, ettei vastimen mutterin kiristjjminen pääse vääntämään lukonkehystä. Nostetaan kivääri sovitusp6ydalle vaaka-asentoon ja tarkastetaan ohuefla paperiliuskalla (0, 01 mm) onko piippu irti tukista. Paperiliuska pujotetaan piipun ja tukin vjj/iin ja vedetään varovasti molemmilla käsi/ui taaksepäin lukonkehykseen asti. Mikäli paperi katkeaa, on piippu kiinni tukissa ja sovitus on tehf4vä uudelleen. Mitataan piipun kaliiperi. joka saa olla korkeintaan mm. Mitataan suukartio, joka saa olla korkaintaan 0, 04 mm.., Aseinsinööri käyttää koimlplstepetausta. Pystysuunnassa piippu tukeutuu tukkiin pisteissä Aja B. Rekyylin vastaan ottavana on piste C. Kohdissa A ja B asennetaan lukkokehyksen ja tukin väliin aluslevyjä Niillä lukkokehys asemoidaan nojaamaan tasaisesti tukkiin. ettei kehys taivu ruuveja kiristettäessä ja, että piippuosa jaa irti tukista. Pisteeseen C asennetaan tarvittaessa valilevyjä, jotta tukipisteeseen ei jaa välystä Jos siinä on välystä, niin seurauksena on rekyyli-iskun kohdistuminen tukkiruuveihin A ja B. Silloin seurauksena on tukin halkeaminen. Viisikymmentä vuotta sitten A Viitasen Asepaja Kauhajoella valmisti sotilaskiväareista metsästyskivaareitä. Tekemäänsä metsästysmalliseen tukkiin ei asennettu lainkaan poikittaista rekyylivastinpulttia, joten tukit halkesivat kiinnitysruuvien kohdalta, joihin rekyyli iski.

91 89 Naita aseita on edelleen kaytossa ja useimmissa on tukissa halkeama. Kannattaisi asentaa nytkin jälkikäteen tukkiin rekyylivastin. Kivä rit muuten väljennettiin kaliiperiksi 8,2 x 53 R. Silloisen lain mukaan ei metsastyksessä saanut kayttaa sotilaskivaarin kaliiperia 7,62 x 53 R. Aseinsinöörin mielestä petausmassan käyttö metsastysaseissa ei ole tarpeellista. Niissahan eivät metalliosat lämpene. koska ammutaan vain pari laukausta peräkkäin. Pisteiden A ja B välinen alue voidaan tietenkin alustaa massalla. Massapetaus lienee hyväksi kasa-ammunta- ja kilpailukivääreillä Mielipiteitä JS koulukuntia petauksen tekemisestä Ja massan tarpeellisuudesta parhaine massavalintc»neen on lukuisia. Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi PATRUUNAT 5.1 LYIJYTTÖMÄT HAULIKON PATRUUNAT Lyijyhaulien käyttö on kielletty vesilintujen ampumisessa myrkyllisyyden takia Ne voidaan korvata mm. teräs-, vismutti-, sinkki- ja molybdeenihauleilla. Kannattaa tarkoin harkita mitä patruunaa käyttää ja ennen kaikkea on varmasti tiedettävä aseen kestävyys ja sopivuus. Sopimaton valinta voi aiheunaa tapaturman vaaran. Haulimateriaalin ominaispaino on ratkaisevan tärkeä tekijä patruunan rakenteessa Raskaampi hauliaine säilyttää lentonopeutensa pitemmälle ampumaetäisyydelle kuin kevyempi. Suuremmalla nopeudella lentävillä hauleilla on suurempi iskuenergia ja näin saadaan kuolettavampi osuma riisiaan kuin pienemmällä nopeudella lentävillä, kevyillä hauleilla. Toisin sanoen suuren ominaispainon omaavalla haulimateriaalilla ladatulla patruunalla voidaan ampua kauemmas kuin pienemmän ominaispainon omaavilla. Yleisimmin kaytetyistä hauliaineista lyijy on raskain. Sen ominaispaino on 11,1 g/cm 3 Kevyempiin aineisiin mennessä seuraavaksi raskain on molybdeeni 10 0 g/cm Sitten tulevat vismutti 9,6 g/cm 3, teras 9,6 g/cm 3 ja s1nkki 7,2 g/cm Molybdeeni, vismutti- ja sinkkihauleilla ladattuja patruunoita voidaan ampua kaikilla hyväkuntoisilla haulikoilla poisluettuna hyvin vanhat aseet.

92 90 Paperipasiiin ammutusta testiammunnasta on saatu erilaisilla hautimateriaaleilla selkeät, vertailukelpoiset arvot osumien tehokkuudesta Kun testituloksessa lyijyhauleille käytettiin uppouman arvona lukua 100, niin saatiin muille aineille seuraavat suhdeluvut: vismutti 70, teräs 45 ja sinkki 40 Tuloksesta voidaan päatellä vismuttihaulien olevan lyijyn jälkeen tehokkaampia kuin teräs- ja sinkkihaulil. Teräshaulipatruunoita on standardi-teräshaulipatruuna ja magnumteräshaulipatruuna. Standardi-teräahaulipatruunaksi luokitellaan patruuna, jonka maksimipaine on enintään 740 kp/cm 2, mikä on sama paine kuin lyijyhautipatruunassa. Haulikoko saa olla enintään 3.25 mm. Mikäli haulikoko on suurempi, niin silloin patruuna luokitellaan magnum-terashaulipatruunaksi. Patruunapakkauksessa on teksti Steel Shot" Supistimen väljyydeksi suositellaan puolisuppeaa tai sitä väljempaa, vaikkakin jyrkkää kieltoa ei ole käyttää myös suppeaa supistusta. Erikoissuppeaa supistusta ei pidä käyttää. Haulikko pitää olla testattu 900 kp/cm 2 ylipaineella. Kaikki ja.lkeen Suomeen tuodut aseet on testattu kyseisellä paineena. joten niillä voi ampua tätä patruunaa. Patruunoita voi käyttää myös 1970-luvulla ja sen ja.lkeen valmistelussa, hyväkuntoisessa aseessa, mikäli siinä on jokin alla olevista tarkastusleimoista Vanhemmissakin haulikoissa ytyy vastaavalla koeponnistuspaineena testattuja aseita. Halutessaan saa niistä tiedon maahantuojalta tai tehtaalta Magnum-teräshaulipatruunan (High Performance) haulikokoa ei ole rajoitettu. Neljän millimetrin tai sitä suuremmille hauleille supistimen on oltava väljempi kuin puolisuppea. Yli 4 mm hauleilla ammuttaessa suositellaan käyttämään vain puolisuppeaa tai sitä väljempaä supistinta. Patruunapakkauksessa on teksti Steel Shor ja lisäksi merkintä High Per1ormance" Patruunan maksimipaine on enintään1050 kp/cm 2 ja lähtönopeus enintään 430 m/s. Magnum teräshaulipatruunoita saa käyttää vain aseessa, jossa on tälle patruunalle sopivan haulikon tunnuksena CIP:n (Commission lnternationale Permanente, Kansainvälinen asetarkastusjärjestö) määräämä liljatunnus.

93 ~ Vain tällä kuviolla leimatulla aseella saa ampua magnum-terashaulipatruunaa (High Performance) tai jos, valmistaja tai maahantuoja on muuten ki allisesti ilmoittanut aseen k!pqisuuden ko. patruunoille. 0 PSF Jos aseessa on JOkin yllä orev1sta le1m01sta. nun s1llä vo1 ampua standarditerashaulipatruunoita.

94 92 Käytettäessä lyijyä korvaavia hauleja pitaa tarkasti selvittää ase. suptstin, haulikoko- ja tarkastusleimausrajoitukset. Jos tuntee epävarmuutta aseen kelpoisuudesta näiden patruunoiden käyttöön, niin asekorjaamot antavat ohjeita tarkastettuaan aseen YliJÄÄMÄPATRUUNAT Markkinoilla on Nato-nimellä myytäviä patruunoita, jotka eivät täytä Natoeika CIP-standardin vaatimuksia. Sanotaan niiden tulleen jostakin Balkanilta yksityishenkilöiden tai pienien maahantuontifirmojen tuomina. Mikä on Natopatruuna: Vuonna 1954 Nato (Nord Atlantic Treaty Organization = Pohjois-Atlantin puolustusliitto = Atlantin liitto) standardisoi sotilasaseisiin käytettävän yhtenäisen patruunan 308 Win (= 7,62x51) kaikille Nato-maille. Asetta ei standardisoitu. Myöhemmin, kun sotilasaseiden kaliiperit pienenivat, niin kyseisen kaliiperin patruunoille ei Nato-armeijoilla ollut käyttöä ja niistä muodostui ylijäämäpatruunavuori, jota edelleen puretaan myymällä polkuhintaan metsästyskäyttöön. Mittasin kaksi rasiallista patruunoita (40 kpl) ja löydös oli yllättävä Yhdessä patruunassa oli hylsyn pituus 0,4 mm suurempi kuin CIP standardin mukaan olisi saanut olla. Hylsyn halkaisijamitat ylittivät useissa patruunoissa useassa kohdassa sallitun CIP rajan toleranssin. Kun näin on, niin erittäin tarkkamittaisissa aseissa hylsy kiilautuu patruunapesään ja seurauksena on ulosvetimen rikkoontuminen. "Nato-patruunoilla" näkyy aiheutuvan toimintahäiriöitä Patruunan halpa hinta voi korvautua kalliina korjauskustannuksina. Aina, kun asiakas soittaa ja kertoo aseen ulostyöntimen katkenneen. niin heti kysyn käyttikö han Nato patruunaa. Liian usein vastaus on myönteinen. Patruunoita valmistettiin kymmenissä eri maissa. myös sellaisissa maissa. joissa laadunvalvonta on ollut huonoa. Patruunoiden poikkeamat standardin mukaisista vaatimuksista sekä ulkomitoiltaan että ruutilatauksiltaan voivat olla hyvin suuria. mistä seuraa. että... 1 Mitoituksen vaihtelun takia hylsy voi olla ahdas patruunapesään ladattaessa tai ammutun hylsyn ulosvedossa. Häiriön seurauksena lukon sulkeminen ja avaaminen vaikeutuu ja ulosvedin rikkoutuu. Ruutimäärien ja ruutien palonopeuksien erot aiheuttavat ylisuuria paineita.

95 93 OSTAJAN ON KUITENKIN TAYSIN MAHDOTON TUNNISTAA HYVAT PATRUUNAT HUONOISTA MUUTEN KUIN AMPUMALLA Suosittelen käyttämään selkeällä tehtaan leimalla varustettuja patruunaeria. ltäisistä maista tulee myös 7,62x54R (= 7,62x53R) ylijäämäpatruunoita. Niillä on sattunut joitakin toimintahäiriöitä Mm. tavattiin hylsy, joka oli peräti 1,1 mm sallittua pitempi. Nämä patruunat ovat tavallisesti teräsvaippaluotisia (vaippa = luodin kuoriaine). Teräsvaippa kuluttaa piippua paljon enemmän kuin normaali tombakkivaippa (tombakki = kuparin värinen punametalli), joka on perinteinen luodin päällyste. En suosittele teräsvaippaluotien kayttöä. Puolustusvoimissa tehtiin testiammunta kromaamattomalta piipulla varustetulla suomalaisella rynnäkkökiväärilla. Tombakkivaippaisella luodilla piippu kesti laukausta. Teräsvaippa luodilla rihlat kuluivat loppuun 4000 laukauksella Kovakromattu piippu kestaa terasvaippaista luotia. Venaläiset rynnäkkökiväarit ovat kovakromattuja ja siksi heillä on terasvaippaluoti. joka on tombakkivaippaista halvempi. Terasvaippaluoti on päallystetty ohuella punametalliseoksella ruostumista vastaan. Päällyste on tombakin värinen. Magneetilla voi tutkia onko kyseessa terasvaippaluoti. Tombakkivaippaiseen ei magneetti tartu LAATU JA BALLISTIIKKA 6.1 ASEALAN LAATU JA LOGISTIIKKA KÄSITTEITÄ lnfrastruktuuriksi sanotaan tietyn toiminnan kokonaistoimintajärjestelmää. Yhteiskunnan toiminnoille tärkeimpiä infrastruktuureja kutsutaan kriittisiksi infrastruktuureiksi. Useilla aloilla. myös asealalla, voidaan katsoa toiminnan sisättavän pienimuotoista, asiakkaan kannalta kriittistä infrastruktuuria

96 Kriittiset teldjat asealalla eivät ole varsinaista kokonaisinfrastruktuuria vaan toimintoja, kuten toimitusketjuja seka huoltotoimenpiteita, joista muodostuu monitahoinen toimintaverkosto. Logiatiikka tarkoittaa huollon, varastointlpaikkojen, kuljetusten ja tiedonkulun järjestelyjä, jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa materiaalin nopea toimitus. Logistiikkaan kuuluu myös ehdottomana osana kunnossapidon järjestäminen, että käyttökalusto voidaan nopeasti korjata ja pitää toimintakunnossa. Asealan logistiikan avulla hankitaan aseille varaosia ja huoltopalveluita. Aseiden maahantuojilla ei välttämattä tarvita omaa varastointia kovinkaan paljon, etteivät varastointikustannukset, sitoutunut pääoma ml. nouse liian suuriksi. Vähäisen varastoinnin sijaan voisi taata nopean toimituksen, jos palvelua kehitettäisiin. Tärkeintä kehittämisessä olisi tieto mistä tarvikkeita ja huoltopalvelua saadaan. Materiaalin varasto-, toimitus- ja tilauspaikkana voi olla valmistajan tehdas, osien valmistaja tai muu toimittaja. Autoala Autoteollisuudessa Toyota otti kauan sitten käyttöön laatujärjesterman, jonka mukaan varaosien ja tuotteiden pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tästä ptenten valmistus- ja toimituserien metodista käytetään lyhennettä JIT (Just ln Time, Juuri oikeaan aikaan). Suomessa se on muodossa JOT (Juuri Oikeaan Tarpeeseen). Tämä on paitsi toiminnan laadun käsite, niin myös logistinen käsite. JOT - perusajatus on, että materiaali tai tarvike saadaan käyttöön oikeaaikaisesti opiimiajassa sekä. että varastointia ei tapahdu kaikissa tarvepaikoissa. mutta turvataan nopea toimitus. Autoalalla saa vanhaankin autoon varaosan tai vaihto-osan varaosaliikkeesta, ns. tarvikeosan. Jos osaa ei ole myymälän hyllyssä, niin nopeasti löytyy paikka. josta tarvittava tuote saadaan. Varaosaliikkeillä on kaikkien automerkkien ja -mallien varaosaluehelot vuosimallin tarkkuudella tilauskoodeineen seka tarvittavat yhteystiedot kotimaisiin ja ulkomaisiin toimittajiin. Heiltä löytyy tarvittava osa kohtuullisen nopeasti Aseala Kun tarvitaan varaosa aseeseen, niin auton osia koskevaa vastaavaa palvelua ei ole saatavana. Jos kyseiselle asemerkille löytyy maahantuoja, niin silloin palvelun saanti on mahdollinen, vaikka samaa aseversiota ei enaa olisikaan Suomessa myynnissa.

97 95 Mikäli tehtaalla ei ole ko. osaa saatavana. niin maahantuoja ei useinkaan yritä sitä muualta etsiä Suomessa on toimivia aseiden maahantuojia useita kymmeniä, joiden kautta saapuu vuosittain kymmeniä asemerkkejä (ilma-aseet ml.) satoine malleineen ja versioineen. Ns. tarvikeosia, kuten autoteollisuudessa. ei ole suoranaiseen aserakenteeseen kovinkaan paljon saatavana. mutta kylläkin lisävarusteita. Ikävä kyllä kaikki maahantuojat eivat tuo varaosia aseisiinsa, vaan osat on tilatlava tarpeen mukaan tehtaalta. mikä viivästyttää aseen saamista käyttökuntoon Vielä useammilla ei ole vaituotettuja korjaus- ja huoltopisteitä eikä varaosakuvastoja koodeineen. Toisin sanoen huollon saatavuutta ei ole järjestetty eikä huoltovarmuutta ole olemassa. LAADUN KRITEERIT Laadun kriteereillä tarkoitetaan tuotteen kykyä toimia koko tuotteen elinkaaren ajan. Asiakkaan kannalta tuotteen laatu = tuotteen kyky tayttaa asiakkaan odotukset ja tarpeet. Valmistajan vastuulla oleva laatu suunnittelulaatu valmistuslaatu käytettavyys ja luotettavuus Maahantuojan vastuulla oleva laatu asiakaspalvelu Maahantuojan vastuulle kuuluu asiakaspalvelun osalta järjestä mm. huoltovarmuus. Asiakkaan vastuulla oleva laatu käyttää ja hoitaa asetta käyttöohjeen mukaisesti tarkastaa ostettaessa. että on suomenkielinen käyttöohje ja vaatia sitä säilyttää käyttöohje ja varaosakuvasta myöhempää osien tarvetta varten varmistua, että huoltoa, korjausta ja varaosia on saatavana HUOLTOVARMUUS Huoltovarmuus toteutuu. kun tuotteel on: 1. Spesifikaatiot Niillä tarkoitetaan sitä, etta aseelle on varaosakuvasta (ns. räjäytyskuva) ja jokaiselle osalle valmistajan määrittämät tilausnimikkeet ja - koodinumerot.

98 96 Aseen osan tilaaminen edellyttäa osan tunnistamista varaosakuvasta ja koodinimikkeen ja - numeron määrittämista. jotta kyetaan tilaamaan oikea osa. 2. Käyttöopastus Kayttöopastuksena tulee olla suomenkielinen käyttöohje (Kuluttajansuojalaki edellyttää sen, joten ostajan vaatimuksesta se on toimitettava kuten muillakin tuotteilla). Monet maahantuojistamme eivät tee ohjetta suomenkielelle. Se ei ole kustannuskysymys, koska nykyään yleensä valmistaja kustantaa ohjeen tekemisen, jos se vaaditaan ensimmäisen ase-en1n sopimusta tehtäessä 3. Varaosat Useimmiten kuluvat ja rikkoutuvat varaosat pitäisi olla maahantuojana tai muussa paikassa nopeasti saatavissa, kun ensimmäinen ase-erä lähtee myyntiin asekauppiaille. 4. Vattuutettu asekorjaamo Vaituuletulla asekorjaamolla ymmarretaän maahantuojan antamaa valtuutusta korjata ja huoltaa kyseistä asemerkkiä Jokaiselle aseetle sellainen pitäisi olla nimettynä Huoltovarmuuden kannalta pitää jälleenmyyjät, asekauppiaat ja käyttajat ohjeistaa mahdollisten toimintahäiriöiden varalta, että he tietävät korjauspaikan ja tietavat mitä varusteita pitää lähettää aseen mukana. Esimerkiksi kiikaria tai muita tähtaimiä ei pidä lähettaä, jos selkeästi vain aseeseen kuuluva osa on rikkoutunut. Tähtäimet joudutaan korjauksessa irrottamaan ja kuljetuksessa ne voivat vioittua, joten lähettäminen ei ole suositeltavaa. Hyvin toteutetulla logistiikalla ja huoliavarmuudella maahantuoja saavuttaa hyvät asiakassuhteet, asiakastyytyvaisyyden, kilpailuetuja, merkittävää kustannussäästöä sekä saa luotettavan yrityksen maineen. Suomenkielinen käyttöohje opettaa aseen oikean käytön ja hoidon. Käyttäjän oikeanlainen toiminta tuotteen kanssa on ennalta ehkäisevää huoltoa, kun väline ei rikkoudu tai kulu ennenaikaisesti vaaran käsittelyn seurauksena. Valtuutetuille aseko aamoille pitäa tarvittaessa järjestää tyyppikohtainen aseen korjauskoulutus. Suomessa on niin paljon hyvää asealan asiantuntemusta. että koulutus voidaan toteuttaa kotimaisin voimin ko. asemerkkiin perehtyneen asemestarin opastuksella. Mikäli ko aukseen tarvitaan mallikohtaisia erikoistyökaluja tai tulkkeja, niin ne pitää maahantuojan tai asekorjaamon hankkia.

99 97 Ennen kuin ensimmäinen ase-erä tilataan. pitaä maahantuojan saada malliase. spesifikaatiot ja käyttöohje tarkastettavaksi. Tilattaessa asetden ensimmäista toimituseraa pitää vaatia samalla useimmiten tarvittavien varaosten toimittaminen aseiden mukana. Varaosatarpeen (osat ja lukumäärät) pystyvät suomalaiset asiantuntijat määrittämään perehdyttyään malliaseen rakenteeseen. Pienet varaosat. kuten jouset, iskurit ym. vastaavat osat ovat aseiden toimituksen yhteydessä mitättömän pieni kustannuserä. Lisävarusteina hankittavia kiikarijalkoja ja - kiskoja olisi myös hyvä tilata muutamia kappaleita valmiiksi varastoon. Olisi hyvä asia, jos maahantuoja tilastoisi käytössä ilmenneet toimintahäiriöt ja niiden korjauksessa tarvittavat osat sekä asiakaspalautteet Hairiö- ja k.ulutustilastolla voidaan maaritetlä varaosien tarve esim. yhden vuoden kulutusta vastaavaksi. Tilasto olisi myös aseen valmistajalle tarpeellista informaatiota. Takuukorjausaseiden kulku A Tämä on paras toteutus. Toiminta on kustannuksiltaan edullista. Säästetään väliportaiden henkilö- ja monikeltaisissa kuljetuskustannuksissa B Tässä on toiseksi paras toteutus. Säästö on hieman huonompi kuin edeuisessä C Huonoin vaihtoehto, jota eräät maahantuojat vieläkin käyttävät. Tässä tehdaan moninkertaista työtä ja kustannukset ovat kalliit

100 98 Lopulta kustannukset koituvat asiakkaiden maksettaviksi kalliimpina tuotehtntoina Muutamat maahantuojat ovat toteuttaneet takuukorjaukset täydellisen hyvin, kun he antavat aseen mukana luettelon asekorjaamoista, joihin tukeutua toimintahainöiden ilmetessä Korjaamo sitten laskuttaa maahantuojaa tekemtstään korjauksista TULOKSELLINEN TOIMINTA Tuloksellisuus = toiminnan onnisluneisuus. Onnistuneisuutta kuvataan tuottavuudella, taloudellisuudella ja vaikuttavuudella. Toiminta on tuloksellista, kun se on samanaikaisesti tuottavaa. taloudellista ja vaikuttavaa. Tuottavuus Toiminta on sitä tuottavampaa mitä vahaisimmillä panoksilla (henkilöstö, lähetysten lukumaara: jne.) voidaan toiminta toteuttaa. Tunnuslukuna käy esim. kpllhenkilötyövuosi tai lähetys/henkilö, lähetys/myydyt aseet, toimintahäiriövmyydyt aseet Takuukorjausten hajauttaminen ja aseiden toimittaminen asiakkailta tai jälleenmyyjiltå suoraan asekorjaamolle ilman, että maahantuoja tarkastaa, purkaa ja pakkaa toimintahäiriöisten aseiden pakkauksia kahteen kertaan, on paras keino tuottavuuden parantamiseen. Taloudellisuus Toiminta on sita taloudellisempaa mitä pienimmillå kustannuksilla ase toimitetaan korjaukseen ja takaisin ja mita vähemmän on aseiden toimintahäiriöitä ja edestakaisia lähetyksiä. Tunnusluvuiksi sopii euroafmyydyt aseet, euroa/lähetykset. euroalhairiöt. Suomenkieliset kayttöohjeet, käyttajan ja jälleenmyyjien opetus ja ohjetstus sekä useat valtuutetut korjauspaikat parantavat taloudellisuutta Vaikuttavuus Toiminta on sitä vaikuttavampaa ja maahantuojan imagoa parantavaa mitä enemmän tuottavuus ja taloudellisuus ovat hallinnassa. EPÄONNISTUMISIA Esimerkki 1 Muutamia vuosia sitten eräs maahantuoja otti ohjelmaansa kaksi asemerkkiä itse Iataavia haulikoita. Spesifikaatioita ei ollut eikä varaosien koodeja Käyttöohjeessa oli varaosakuvasto, jossa osat oli nimetty samoilla aakkosilla molemmissa haulikoissa ja samojen aakkosten tunnuksella oli nimetty myös molempien aseiden toisiinsa sopimattomia osia.

101 99 Kun tarvittiin sitten kohta varaosia. niin tilattaessa ei aakkosilla saatu oikeita osia. Osia tuli, mutta monet niista eivät sopineet näihin aseisiin Lopulta jouduttiin romuttamaan kymmeniä aseita ja lopettamaan maahantuonti varaosien puutteen vuoksi, koska samat osat rikkoontuivat eikä uusia saatu Maahantuoja oli hoitanut huonosti huoltovarmuuden spesifikaahoiden ja varaosien osalta. Esimerkki 2 Myytiin itse lataavaa haulikkoa ilman suomenkielista käyttöohjetta. Takuukorjaukseen tuli paljon aseita käyttäjän ilmoituksella, että ensimmäinen patruuna laukeaa, mutta ei syötä automaattisesti uutta patruunaa piippuun. Todettiin aseen olevan väärin koottu. Kaksi peräkkäistä osaa olivat väärässä järjestyksessä lipasputken ympärillä ja joissakin aseissa olivat ne osat myös rikkoutuneet. Suomenkielinen käyttöohje olisi estanyt useimmat takuukorjaukset ja niistä syntyneet lähetys- ja korjauskulut seka metsästäjän pitkän odotuksen jahtikauden keskellä LOPUKSI Asealan infrastruktuuri voi monesti olla huonosti toimiva, logistiikka mitättömän heikko ja huoltovarmuus hoitamatta. Löytyisiköhän sellainen yritys tai yksittäinen maahantuoja tai maahantuojien verkosto, joka loisi autokaupan tapaan toimivan organisaation parantamaan aseiden varaosien ja lisävarusteiden saamista nykyisiin ja vanhempiinkin aseisiin Pienikin parannus olisi askel parempaan suuntaan. Sellainen yritys tarvitsee ennen kaikkea yhteydet eri puolilla maailmaa oleviin asetehtaisiin ja eurooppalaisiin asekauppiaisiin, joiden kautta tulisi yhteydet myös muilla mantereilla valmistettujen aseiden varaosavarastoihin ja muihin toimittajiin. Tassa tarvitaan ehdottomasti asemallin spesifikaatioiden ja yhteystietojen hallintaa.

102 100 j Visio varaosaliikkeen hankintaverkosta :arao\n ahhankkij "".. \ Asetehtaat z r- -"-- -, 1 1 Varaosaliike t \ Muut toimittajat - ulkomaiset aseliikkeet ja varaosatoimittajat - asetden romuttajat (Suomen poliisi) Poliisien romuttamista aseista voitaisiin saada osia vanhoihin. omistajille tunne- ja käyttöarvoltaan arvokkaisiin aseisiin Poliisilla tuskin on mitään sitä vastaan. jos varaosaliike ja asekorjaamot saisivat ostaa osia tarpeisiinsa. Käytännön järjestely osien purkamisen ja myynnin toteuttamisessa muodostanee kuitenkin vaikeasti ratkaistavan menettelytapakysymyksen ASEBALLISTIIKKAA METSÄSTÄJÄLLE Sallisiiikka on heittoliikettä käsittelevä fysiikan haara, JOka pyrkii setvittämään lentävän kappaleen käyttäytymistä lentoradalla. Aseballistiikka tutkii luodin (piipussa. tai rakeltien ja ohjusten) liikettä lentoradalla ja osumakohteessa. Aseballistiikka selvittää aseen toimintaa ja laukaustapahtumaa aina nallin syttymisestä alkaen siihen saakka, kun luoti osuu maaliin. Aseiden ja patruunoiden rakenne suunnitellaan aseballistiikan avulla. Siinä tutkitaan ruudin syttyminen ja palaminen, paineen muodostuminen, luodin liikkuminen piipussa, piipun suulla ja lentoradalla SialiibaiUstllkka tutkii piipun sisällä tapahtuvia ilmiöitä. Sen avulla selvitetään ruudin palamista ja paineen muodostumista, luodin irtoamista hylsysta. sen pyörimisliikettä ja nopeutta piipun sisällä kiihtyvyys- ja nopeussuureineen.

103 101 UlkobaiUstiikka selvlttaa luodin kayttaytymista lentoradalla. Väliballistlikaksi sanotaan vaihetta, jossa luoti on juuri jättamassa piipun Maaliballistiikka syventyy tarkastelemaan luodin lentoradan päätepistettä, jolloin se osuu maaliin ja pysahtyy. Ballistiikkatutkimusten perusteella suunnitellaan ase, ruuti, nalli, hylsy ja luoti Suunnittelun perusteella valitaan ballistiikan eri vaiheiden mukaiset parhaat rakennevaihtoehdot Kun haetaan opiimirakennetta esimerkiksi piippuvaiheelle, joudutaan ehkä tinkimään lentoratavaiheen ominaisuuksista. Samoin valintatilanne syntyy, jos painotetaan jonkin muun vaiheen tärkeyttä. Joudutaan valitsemaan aptimiarvot. jotta laukaukselle saavutetaan paras mahdollinen hyvyysvaikutus. SISÄBALLISTIIKKA Palavan ruudin ja hapen reagoidessa keskenaan syntyy lämpöä ja kaasun painetta. Kun iskurin isku sytyttää nallin ja aloiterajahdysaine ruudin. niin sitä sanotaan syttymisvaiheeksi. Ruudin paloaika pitäisi mitoittaa niin. että luodin jättäessä piipun, ruuti olisi palanut kokonaan loppuun. Jos ei ehdi palaa kokonaan piippuvaiheen aikana, niin silloin esiintyy voimakas suuliekki, kun ylijäämä ruuti palaa piipun ulkopuolella. Se ei ole hyväksi. koska siinä syntyvät kaasuvirtaukset voivat horjuttaa luodin lentovakavuutta saaden sen vaappumaan. Sisäballistiikan tehtävänä on: selvittää nallin aloiterajahdysaineominaisuudet, ruutimäärä, ruudin muoto ja palamisnopeus. jotta saadaan luodille haluttu alkunopeus (Vo) piipun suulla antaa perusteet piipun rihlamuodon, rihlan nousun ja sisamittojen suunnitteluun tutkia patruunan, ruutilatauksen, hylsyn, luodin ja piipun lujuusominaisuuksien toisiinsa sopivuus. etta saadaan asejärjestelmäkokonaisuus maarittäa sopiva patruunan antama paine. ettei aseen kestokyky ylity Piippuvaiheen aikana luotiin vaikuttavat mm. ruutikaasun paine luodin painon aiheuttama hitausvoima vastusvoimat kuten kitka luodin ja piipun kosketuspinnassa. luodin muotoutumisvastus ja rihlojen antaman kiertoliikkeen vastus

104 102 Tapahtumat piipun sisällä P = paine. V = palotilavuus. 1 Ruudin syttyminen, 2 Palaminen, 3 Kaasujen laajeneminen, 4 Kaasujen purkautuminen Piippuvaiheen tapahtumat: iskuri iskee nalliin ja aloiterajahdysaine syttyy nalli sytyttää ruudin ruuti palaa, paine kasvaa ja luoti irtoaa hylsysta luoti työntyy ylimenokartiosta rihloihin muotoutuen rihloja vasten tiiviiksi, jolloin kaasuvirtaus luodin ohi estyy ruuti palaa yhä suuremmassa tilavuudessa, kun luoti liikkuu eteenpäin ruudin palamisen loputtua kaasut laajenevat edelleen adiabaattisesti (vakiotampötilassa) ja kiihdyttävät luodin nopeutta koko piippuvaiheen ajan luodin saavuttaessa piipun suun paattyy palamisvaihe lämpöenergia muuttui luodin liike-energiaksi piippuvaihe kestaa noin L.3 ms (millisekuntia), jona aikana luoti saa käsiaseissa noin 300 m/s rnls nopeuden Piipussa luotiin vaikuttaa sita työntavä ruutikaasun paine ja liikettä vastustavat voimat Vastusvoimat johtuvat luodin muotoutumisesta rihloihin, kitkavoimista ja pyörimisliikkeen aikaan saamisesta. Muotoutumisvastus on suurin silloin. kun luoti painuu rihlattuun piipun osaan. Sen jälkeen vastus pienenee kitkavoimiksi. Ruudin palamisenergiasta kuluu luodin liike-energian aikaansaamiseen n. 30 % ja ruudin palamisen sekä piipun ja luodin lämpöhäviöihin n. 60 %. Näin tarkastellen kitkavoimien voittamiseen tarvittava energia jää suhteellisen pieneksi muodostuneesta energiamaarasta

105 103 Itse lataavassa aseessa tarvitaan panoksen palamisenergiasta vielä osa liikkuvien osien rekyylitoimintaan V ÄLIBALLISTIIKKA Valiballistiikan tutkimusala kasittaa sen lyhyen alueen, jolloin luoti poistuu piipusta ja kaasun paine paasee purkautumaan ulkoilmaan. Kaasun syöksyminen piipusta vasten luolia on oma ilmiönsä antaen luodille muutaman prosentin verran lisanopeutta vielä piipun ulkopuolella. Purkautuvat paineaallot toki myös aiheuttavat luodin kulkuun häiriötä ja haittaavat lentoratavakavuutta sekä saavat aikaan suuliekin ULKOBALLISTIIKKA (rataballiatiikkal Ulkoballistisella tutkimuksella seurataan luodin kulkua lentoradalla Lentoon vaikuttavat saaolosuhteiden ja maan vetovoiman aiheuttamat tekijät Mittaoksilla määritellaan luodille soptva paino. pituus. nopeus ja pyörimisliikkeen antavat ominaisuudet Luoti saadaan osumaan tähdattyyn kohteeseen vain tuntemalla sen lentorata. Tavoitteena on mahdollisimman tarkka radan määrittely sen eri kohdissa nopeuksineen ja poikkeamineen. Patruunatehtaat julkaisevat lentoratataulukoita nopeuksista ja radan korkeuksista Ulkoballistiikan perusteella suunnitellaan luodin muoto ja mitat. mg Lentoradalla luotiin vaikuttavat vounat Lentoradalla luotiin kohdistuu maan vetovoima (mg) ja monenlaisia aerodynaamisia vastusvoimia, joiden yhteisvaikutusta kuvassa osoittaa niiden resultantti (R) Maan vetovoiman komponentti riippuu luodin painosta. Luodin pyörimisliike aiheuttaa oikeakätisen rihlan vaikutuksesta siirtymää oikealle suuntauslinjasta ja vasenkatisellä rihlannousulla vasemmalle. R-resullanhiin sisältyy tärkeimpänä ilmanvastus. Sen suuruuteen vaikuttavat mm luodin kärjen ja perän muoto, poikkileikkauspinta-ala, nopeus ja pyörimisliike sekä ilman tiheys. Aerodynaamisesti edullisin kärkimuoto on suippokarki ja perän muotona kartio kuten kuvassa.

106 104 Alle äänennopeuden (330 m/s) liikkuvana luodilla perän pyörrevirtaukset muodostavat suuremman vastuksen kuin kärjen vastus, mutta nopeusalueella mls k3rkimuoto vaikuttaa perän muotoa enemmän ilman vastukseen. 100 rr.:,:.;,: a/s aao.,, 1520 J 1020 J Lentor tt pt tppul tnjut 2) '1 [ 3700 J lentoutl pttppul tnjut 195.,.. n 720 1/s ld31 J. ljz II Luodin lentoratatapahtumat A) Piippulinja, B) Luodin lentorata 1) Patruuna 5,7x43 (.222 Rem), luodin paino 3,2 g 2) Patruuna 7,62x51 (.308 Win). luodin paino 11,7 g ZOO o,40 1/S US J 28D.. no ats 2470 J MAALIBALLISTIIKKA Maaliballistiikka tutkii luodin vaikutusta ja käyttäytymistä osumakohteessa siihen törmätessään. Tulosten perusteella suunnitellaan sellainen luoti. millä saavutetaan haluttu vaikutus (iskuenergia, tunkeutuvuus, sirpak>ituminen jne.) maalikohteessa sailyttaen samalla sisä- ja ulkoballistiikan alueelle sopivat. parhaat mahdolliset ominaisuudet MITEN AMPUJA VOI HYÖDYNTÄÄ BALLISTIIKKAA? Kuten edella esitetystä selviää, niin aseen. piipun ja patruunan suunnittelu on hyvin monimuotoista perusteiden selvittämistä ja kokeilua ballististen tutkimusten avulla. Ballistiikan osa-alueiden tiedostaminen luo kokonaiskuvaa laukaustapahtumasta ja kenties auttaa patruunan. luodin, äänenvaimentimen, kiikarin ja suujarrun valinnassa. Kannattaa perehtyä valmistajatehtaan patruunataulukkoihin Ne ovat helppolukuisia ja ymmärrettäviä. Sieltä löytyy mm. patruunan ruutimäära, luodin muoto, paino ja sirpaloituminen, lähtönopeus, iskuenergia ja luodin putoama lentoradalla eri ampumaetäisyyksillä. Taulukoita on kaikista asekaupoista saatavissa esitteissa. Ballistiikan tiedostaminen ja patruunataulukeiden tiedot parantavat metsästäjän mahdollisuuksia patruunan ja aseen kaliiperin valintaan ja johtavat parempiin osumiin

107 OPTIIKKA 7.1 KIIKARIN VALINTA JA KÄYTTÖ Tarjolla olevasta laajasta kiikarivalikoimasta on vähemmän kokeneella vaikeuksia osua tarvettaan tyydyttävään hankintaan. Ostettaessa pitäisi ottaa huomioon ainakin hinta ja laatu, suurennus, ristiken valaisu- ja valintamahdollisuus sekä tähtäinristiken sopivuus käyttötarkoitukseen ja omaan näkökykyyn nähden. Tarkasteluominaisuuksia on vieläkin enemmän, kuten mm. parallaksisäätö, näkökentän suuruus, valoisuus- ja hämäränäkyvyys sekä okulaarisäätö. Valinnan onnistumista helpottaa, jos tuntee kiikarin toiminnan ja yleisten teknisten ominaisuuksien mahdollisuudet Siksi kannattaa perehtyä kiikaritekniikan perusteisiin. Markkinoilta löytyy kiikareita halpoina ja kalliina versioina. llmakiväariin saa kiikarin euron hinnalla. Ruutiaseisiin asennettavai kiikarit ovat kalliimpia ja monipuolisempia. Runkomateriaalina kaytelaan terasta, kevytmetalliseasta ja keinoaineita. Aikaisemmin arvostettiin parhaimpana materiaalina terastä perustellen suurella kestävyydellä ja pienellä lämpölaajenemisella Nykyaan huippulaadukkaidenkin kiikarien valmistajat käyttavat myös kevytmetalliseoksia, joiden lujuus- ja lämpölaajenemisominaisuudet ovat viime aikoina suuresti kehittyneet ja ovat jopa parempia kuin teräksellä johtuen titaani- tai muiden seosaineiden vaikutuksesta. Mainoksissa puhutaan lentokonealumiinista. Runkoputken yleisimmat halkaisijamitat ovat 25,4 mm (1 tuuma) ja 30 mm. Käytetään myös mittaa 26 mm. On tärkeää, että kiikarit ovat vesi- ja kaasutiiviita. Typpi- tai argon-/krypton kaasuseostäyttö vaikuttaa tiiviyteen ja estaa linssien huurtumisen Kiikaria tarvitaan pitkille ampumaetaisyyksille, tarkkaan osumiseen muillekin matkoille sekä korvaamaan heikentyneen naön puutteet.

108 KIIKARIN RAKENNE m l: Jl ==-: [llmll! Kiikaritähtäin 1 Objektiivilinssi. 2 Runkoputki, 3 Korkeussäätökierrin, 4 Ristikkolasi, 5 Okulaarilinssit, 6 Kääntölinssit, 7 Sivusäätökierrin, 8 Sivusäätöasteikko, 9 Diotriasäätöasteikko b,l) '',J ' Kuvan muodostuminen 1 Maali, 2 Objektiivi, 3 Objektiivin polttopiste, 4 Ensimmäinen kuva, 5 Kääntölinssi, 6 Silmän näkemä kuva, 7 Ristikkolasi (kuva muodostuu tälle tasolle), 8 Okulaari, 9 Silmä (etäisyys linssistä n. 8 cm) Valo tulee objektiivin läpi, joka kääntaä kuvan ylösalaisin. Kääntölinssi kääntää kuvan oikein päin ja suurentaa sitä tuoden kuvan tarkalleen ristikkolasin kohdalle. Okulaarilinssi suurentaa kuvan kiikarin suurennusominaisuuksien mukaiseksi. Silloin siiman nakema kuva näyttää olevan kohdassa 6

109 107 Silmäetäisyys pitää olla turvallisen pitkä. ettei kiikari rekyyli-iskusta osu kasvoihin linssit on valmistettu kahdesta tai useammasta yhteen liimatuista, eri lasilaatuisista osalinsseista. Tällä pyritmn poistamaan taitto- ja kuvavirheitä. joita voivat olla mm. pallopoikkeama, kuperuus, vääristymä, pituus- ja poikittaisvärihajoama. Kiikarilinssit ovat optista lasia, joka on kirkasta, tasaista, väritöntä ja vapaa sisäisistå jännityksistä sekä vähemmän arka lämpötilamuutoksilte. Ne ovat seosaineiden takia painavampia kuin tavallisesta lasista tehdyt linssit. HEUASTUSSUOJAUS Kun valo kulkee kiikarissa monien linssien kautta. niin tapahtuu valohäviöitä. jotka voivat olla jopa 40 % kiikariin sisään tulevasta valosta. Valon imeytyminen linssilasiin aiheuttaa hieman valohäviöta. Suuna häviötä aiheuttaa ilman ja lasin sekä yhteen liimattujen linssien rajapinnoista tapahtuva valon tulosuuntaan takaisin heijastuminen. Heijastuminen voi olla jopa n. 4 % kustakin rajapinnasta, mikä heikentää kiikarin valoisuutta. Sitä torjutaan päällystämällä linssin pinta heijastusta vähentävällä ohuella kaivolla (esim. magnesiumfluoridi tai muu vastaava kalvo), jotta silmään tulisi mahdollisimman paljon valoa. Parhaimpia ovat ns. monikerroksiset pinnoitteet. Tällainen pinnoitus heijastaa takaisin vain pienen osan valosta (punaiset ja sinipunertavat säteet). Pinta voi näyttää violetilta tai ruskehtavalla. Jos kiikarissa on merkintä Hcoated" (päällystetty), se tarkoittaa heijastuskalvoa. Nykyään kaikissa laatukiikareissa on päällystetty optiikka. Koska p.':iällyste on erittäin ohut. on se helposti vahingoittuva. Puhdistettaessa on erikoisesti varottava naarmutlamasta paanystekalvoa ja linssin pintaa. OPTISET OMINAISUUDET Kiikarin tärkein tehtävä on suurentaa näkymä moninkertaiseksi Tähtäinkiikarin suurennus on metsästyskiikareissa käyttötarkoituksesta ja ampumaetäisyydestä riippuen tavallisesti 1, kenainen. Suurennus tarkoittaa suhdetta, joka ilmoittaa kuinka monta kertaa suuremmalta kuva näyttää kiikarin läpi katsottuna kuin ilman kiikaria. Suurennus x objektiivin halkaisija ilmoittaa kiikarin pääominaisuudet (esim. 6 x30) liman vareily, kiikarin käyttötarina ja käsien vapina tekee kertaisen suurennuksen käytön hyödyttömäksi metsästyksessä, koska kuvan suurentuessa myös ilman vareilyn ja tärinän haittavaikutus suurenee vastaavasti ja huonontaa kuvan laatua ja vaikeuttaa tähtäämistä

110 106 Jos kiikarin suurennus ei ole tiedossa, niin se voidaan laskea mittaamalla objektiivin (etummainen linssi) halkaisija millimetreina ja jakamalla se kiikarista lähtevän valoaukon halkaisijalla (mm). Tämä lähtöaukko on okulaarissa (lähinnä silmaa oleva linssi) näkyvä, pyöreä valopiste. Sen halkaisi"a mitataan pi tämällä kiikaria käsivarren mitan Q?ässä silmastä. S\AJREtHJS 42:8 = 7x oe..e<tiivi IN PUPILLI Näkökenttä Ilmoitetaan kulma-astejna taj metremä tiettyä ampumaetäisyyttä varten. Metreinä ilmaisu tarkoittaa sitä, että kuinka monta metriä maalista näkyy kiikarilla tähdätessä. Jos ilmoitetaan esimerkiksi 5 m/1 00 m. niin se tarkoittaa sitä, että maali nakyy kiikarin läpi 5 metrin leveydeltä sadan metrin etäisyydeltä katsottaessa. Kulmaminuutteina (MOA) ilmaistaan korkeus- ja sivusäätökiertimien yhdellä napsauksella tapahtuva osumien siirtymä: 1 MOA = 25,6 mm/90 m, Y. MOA = 6,4 mm/90 m, 1/8 MOA = 3.2 mmt90 m. On huomattava, että kun vaihdetaan suurempi suurennus, niin näkökenttä pienenee. Laajakulmakiikarin rakenne antaa näkökenttään lisää %. Kiikarin valoisuus lasketaan lähtöaukon (okulaarista silmaan tuleva sädekimppu) halkaisijasta seuraavasti: Jos okulaarin valoaukko on käsivarren mitan paassä silmästä 6 mm, niin kiikarin valoisuus on 6 2 = 36 Valoisuus on sitä parempi, mitä suurempi on valoisuusluku Objektiivin halkaisija (valon kiikariin tuloaukko) tarkoittaa objektiivilinssin halkaisijaa millimetreinä. Se on kiikariin tulevan valosädekimpun koko. Kiikarin kuva säädetään tarkaksi tähtaa;an silmälle kiertämällä silmää lähinnä olevaan linssiä (okulaari) lähemmäs tai kauemmas tähtäinristikesta Talla ns. dioptriasäädöllä ko ataan kuva ja ristikko terävästi nakyväksi. Korjaus vastaa silmälaseilla tehtävää näkökorjausta niin, että silmälaseja käyttavä henkilö voi ampua vaikka ilman laseja näin halutessaan. jos säätäalue riittää. Kaikissa kiikareissa ei ole tätä säätämahdollisuutta Yksi dloptria (1 d) on sellaisen linssin taihovoima, jonka peittoväli on 1 m. Unssillä, jonka dioptria-arvo on 2. on peittoväli 1.4 m. Jos taas polttovali on Y. m. niin taittovoima on 4 dioptriaa

111 109 Ominaisuudet kaavoina LA = okulaarin pinnalla nakyva rahtöaukon halkaisija (pyöreä valoympyrä katsottaessa kiikariin käsivarren mitan paasta) TA = objektiivin halkaisija Valoisuus (V) V= LA 2 Suurennus (S) S = TA/LA Hämäräluku (H) H = Neliöjuuri tulosta suurennus x tuloaukko KIIKARISANASTOA Magnification = suurennus F.O.V. = Field of view = näkökenttä WA = Wide Angle = laajakulma Exlt pupil dlameter = lähtöaukon halkaisija (LA) Retide = tähtäinristikko Eye ReUef = silmäetäisyys Dia Dot = ristikassa olevan pistemaisen tahtayspisteen halkaisija kulmaminuutteina (MOA) maalissa \.,/.,.. \ / KUVA ON RISTIKON TASOSSA Parallakaivirhe Parallaksivirhe syntyy, jos kuva ei kiikarissa muodostu tarkalleen tähtäinristiken tasoon. Parallaksi = eri kohdista kiikariin katsottaessa tähtäysviivojen välinen kulmaero Parallaksivirhe voidaan todeta kiinnittamällä kiikari kiinteästi paikal n ja katsomalla sen lävitse maaliin Kun siirretään silmää kiikarin keskettä hieman okulaarin reunoihin päin. niin silloin on virhettä, jos ristikko siirtyy pois maalista. Ts. vaikka silmaa liikutetaan, niin ristiken pitää pysya maalipisteessä. jos virhetta ei ole.

112 110 Parallaksi on säädetty virheettomaksi metsästyskiikareissa 100 m tai 90 m (100 jaardia) etäisyydelle. jolloin votdaan ampua ilman merkittävää osumiin vaikuttavaa virhettä etaisyyksille m. Monissa laatukiikareissa on parallaksin säätö mahdollista kaikille etäisyyksille etaisyysasteikolla varustetulla saatöktertimellä Mikäli kiikarissa on parallaksin säätömahdollisuus, niin säätörengas sijaitsee yleisimmin objektiivissa Säätäminen siirtää objektiivin asemaa pituussuunnassa, jotta kuva osuu tarkalleen ristiken tasoon Kiinteällä objektiivilla varustettujen ilmakiväärikiikareiden parallaksisäätö on tehty 10 metrin ampumaetäisyyttä varten. Mikäli ammutaan huomattavasti pitemmille etäisyyksitle, niin silloin on parallaksisäätö muutettava etäisyyttä vastaavaksi. mikä on kyllä mahdollista ilman parallaksin saatökierrintä. mutta siihen larvitaan erikoistyokalut ja ammattitaitoa. limakiväärin kiikaria ei voi kayttaa metsastysaseessa tai metsästysaseen kiikaria ilmakivaarissa ellei niissa ole parallaksin saatöa.

113 111 TÄHTÄINRISTIKKO Ristik.on tyyppi ja ristikkoviivojen paksuus pitäa valita tarkoitukseen sopivaksi. Joissakin kiikareissa on valittavissa useita ristikoita valintanuppia kiertamällä Hämäräolosuhteita varten tulisi olla valaistava tahtäinristikko. Ristikko voi olla vakiokokoinen tai suurennuksen valinnan mukaan muuttuvakokoinen Ristiken valaisu parantaa tähtäämistä tummaa taustaa vasten päivälläkin. mutta erityisesti huonossa valaistuksessa se on välttämätön. Mitä pcenempi ja mitä kauempana on maali. niin sitä ohuempi pitää olla hiusristikko. RISTIKKO OBJEKTliVIN KWATASOSSA Ristikko SUll'enee myos, jos kayt&lsompaa SUli'"'" rmta. Ristlld<o pysyy samankol<oisena, vall4<a SUll'emJS 1--lr---;i-:l!llllt'----i rnu!w. Ristiken sijainnista riippuen voidaan kiikari varustaa suurennuksen mukaan suurenevalla ristikeila tai muuttumattomana ristikolla. BI Valalsuvat ristikot

114 112 /T\ ff \ L:J::J RistikkomalleJa Matkan arviointiin sopiva ristikko Vertailumittana on kaytetty metsäkaurista

115 113 SUODA TTIMET Riistan näkyvyyttä voidaan parantaa objektiivin eteen asennettavilla erivärisillä irtosuodattimilla, jollaisia käytetään mm. valokuvauksessa. Keltasuodatin vahvistaa kontrastia ja tummentaa vaaleanharmaita varjoja utuisessa saässä. Pronssin värinen suodatin vahvistaa punaisia sävyjä. Oranssisuodalin vahvistaa värien kirkkautta ja ääriviivoja. VALINTAKRITEERIT Kiikarin ja kiinnityselimien valintaan kannattaa paneutua huoleuisesti. Valintaan tarvittavia tietoja voi kysella asekorjaamoilta. kauppiaitta ja tuttavilta

116 114 Valinnan puntarolnnissa kannattaa miettiä seuraavia näkökohtia: + kiikarin hinta. Suurikaliiperiseen aseeseen ei ole mielekästa ostaa markkinoiden halvinta kiikaria. Sen kestävyys voi olla kyseenalaista + käyhötarkoituksenmukainen suurennus. Liikkuvan maalin ammuntaan. kuten hirvijahtiin sopii 2,5 tai 4 -kertainen suurennus. Jos on suurempi suurennus ja hirvi on lähellä, niin kiikarissa näkyy vain tummaa karvaa, jouoin pitää nostaa silmä kiikarista voidakseen todeta onko ristikko etu- vai takatavan kohdalla. Saadetlava kertainen suurennus sopii pitkiinkin ampumaetäisyyksiin. + sopivalta tuntuva ristikkomalli ja valaistavuus + parallaksin säätömahdollisuus + kiintelt kiinnityslaitteet vai pikajalat + optisten anojen valinta kuten objektiivin halkaisija, vaklisuus ja hämäränäkyvyys KÄYTTÖOHJEITA + kohdista ensin kiikari karkeasti paikalleen piipun läpi katsoen tai kohdistuskollimaattorilla + ammu kohdistuksessa kolme laukausta ja korjaa säätökiertimilla osumien iskemakeskipisteen mukaan. + käytä kohdistuksessa sitä suurennusta, mitä aiot käyttää metsästyksessä. Jos käytät eri suurennusta riistalaukauksessa, on mahdollista, että suurennuksen uusi valinta muuttaa hieman osumapistettä + vättä kohdistetun kiikarin karkeussäädön kiertamista ampumaetäisyyden muuttuessa, koska varsinkin alle keskihintaluokkaa olevissa kiikareissa eivät kiertimien kierteet ole ehdottoman valyksettömia. Ki oittaja suosittelee kohdistamaan sadalta metriltä linnun keskelle ja sitten tähtäämaan lyhemmaltä matkalta vatsan alareunaan ja pitemmällä selkärajaan. Kannattaa kokeilla radalla tätä konstia. Säätökiertimien pyörittäminen eri etaisyyksille voi muuttaa asumapistettä smoin. kun tarvitaan tarkka laukaus. Jos kuitenkin haluat kiertää korkeussaatöa, niin kannattaa huomioida vanha sataväen ohje, että kierrä säädintä aina vain myötäpäivään, niin kierteen välykset asettavat korkeussaadön aina samaan paikkaan. Se tarkoittaa sitä, etta jos on kierretty myötäpäivään ja halutaan palauttaa alkuperäinen säätö, niin kierretäan vastapäivään napsauksen verran yli alkuperäisestä kohdasta ja sitten lakaisin myötäpäivaän alkuasentoon + katso, että parallaksisäätö on asetettu kyseiselle ampumaetäisyydelle + osta kerralla koko jahtikauden tarvitsema patruunaerä, koska eri latauserissä ja eri tehtaiden patruunoissa on lähtönopeudessa ja luodin halkaisijoissa pieniä eroja, jotka aiheuttavat korkeushajontaa. Kohdistaminen on aina patruunaerakohtainen

117 KIIKARIN ASENNUS KIINNITYS ASEESEEN Kiikari kiinnitetään kiinteälla asennuksella aseessa olevan erillisen tai aserunkoon jyrsityn kiikari-istukan kartiouriin kiikarijaloilla, joiden alaosassa on istukkaan sopivat kiinnitysurat. Jos toiminta vaatii käyttötilanteissa nopeaa kiinnitystä JS irrotusta. niin silloin valitaan pikakiinnitysjalat Niitä on saatavana ruuvi-, haka-, kääntö- tai vipumekanismilla toimivina. Pikajalkojen tarkat sovitteet takaavat hyvän osumatarkkuuden ilman uuna kohdistusta irrotuksen jälkeen uudestaan kiinnitehaessa. YLEISTÄ Kiikarin kiinnityselimiin kuuluu kartiokas kisko. johon kiinnitetään kiikarijalan runko-osa eli alasiderengas. Kiikari asetetaan runko-osan päälle ja tukitaan yläsiderenkailla paikalleen. Useimmilla asetehtailla on oma kiskon malli ja profiilimuoto Asetta hankittaessa kannattaa ostaa samalla valmistustehtaan suosittelemat kiikarin kiinnityslaitteet Useita vuosia myöhemmin tilanne voi olla niin, että kenties kyseisen asemallin valmistus tai maahantuonti on lopetettu, jolloin alkuperäisiä kiikarijalkoja ja -kiskoja ei ole saatavana. Siita huolimatta asekorjaamo pystyy kiinnittämään aseeseen kiikarin yleismallista kiskoa ja kiikarijalkoja käyttäen. ASEEN OMAT KIINNITYSISTUKAT Kiikarin kiinnitysistukka (kiinnityskisko) muodostuu lukkokehykseen jyrsityistä kartioistukoista (esim. Sako) tai erikseen kiinnitettåvistä irtokiskoista. joita varten aseessa on valmiina peiteruuveilla tukitut kierrereijat. Valmitsiin reikiin on helppo asentaa tehtaan toimittamat aseen omat irtokiskot. Asennuksessa on tarkastettava, että ruuvit eivät ole liian pitkät. jolloin ne voivat estaa lukon liikkumisen. Vaikka käyttaa kiskojen mukana toimitettuja ruuveja, niin usein niitä joutuu lyhentämään Jos ei oje saatavana aseen alkuperäisiä kiskoja, niin valmiisiin reikiin pystyy asentamaan yleismalliset kiikarikiskot (esim. Weaver, Sako tai Tikka) ja niihin sopivat kiikarijalat. Kiskaihin tehdaän ruuvien reijät aseen reikävälien mukaisesti. Jos aseessa ei ole ruuvin reikiä, niin ne on tehtävä. Kiikarikiskoa ei saa asentaa hitsaamalla. Piippu ja lukkokehys ovat ruutipaineen alaisia osla, joita ei saa hitsata. Seurauksena voi olla metallin repeäminen hitsauksen vierestä saattaen ampuja hengenvaaraan Rekyytin vaikutuksesta kiikarijalat pyrkivät luisumaan ruutiaseiden kiinnityskiskossa piipun suuhun päin.

118 116 Kiikarijalkojen Ja kiikarin paikallaan pysyminen varmistetaan rekyylivastinruuvilla (Tikka), kiskossa olevalla ruuviuralla (Weaver), kiikarijalan rekyylitapilla {Valmet) tai kartiokkaalla kiskoprofiililla ja rekyylitapilla (Sake) Pienoiskivåäreissä ja pienikaliiperisissa kivääreissä rekyyli-isku on niin vähäinen. että kiikarijalkojen ruuvien voima pystyy puristustiukkuudellaan pitämään kiikarin luisumatta paikoillaan_ On huomattava, että jousitoimisissa ilmakivääreissä kiikari pyrkii jousen aiheuttaman rekyylin vaikutuksesta slirtymåän ampujaan päin, joten niissa on estettävä kiikarin liukuminen taakse päin. lovi

119 117 ERIMALLISIA KIIKARIKISKOJA JA KIIKARIJALKOJA Kiskojen mitta-arvona kaytetaän niiden leveyttä, joka voi olla 11, , mm tai 22 mm. Kiikarijalkojen koko (renkaan halkaisija) maariteliaan kiikarin runkoputken halkaisijamitan mukaan. Tavalliset koot ovat 25.4 mm (1"), 26 mm tai 30 mm. Kiikarijalan korkeus on valittava kiikarin objektiivin halkaisijamitan mukaan, että kiikari sopii paikalleen ottamatta kiinni aseen piippuun. Kiikarijalkoja on saatavana matalia. keskikorkeita ja korkeita jalkoja. Jos niiden korkeus ei ole jostakin syystä riittävä, vaan halutaan kiikarin asettuvan vielä ylemmäs silmäkorkeuden takia, niin saatavana on jalkojen ja kiskon väliin asennettavia korotuspaloja. Kiikarijalan malli määräytyy kiskon ja kiikarin mukaan.

120 116 Picatinny-kisko Kiskon etuna on sen koko pituudella o vat kiinnitysurat. jolloin mikä tahansa kiikarijalka on mahdollista kiinnittää siihen en etaisyyksille Poikkileikkaukseltaan kisko on samanlainen kuin Weaver-kisko. Tikka-jalka ja kisko 1 Ylasiderengas. 2 Alasiderengas, 3 Rekyylivastinruuvi, 4 Kisko 17 mm, 5 kiinnitysruuvi

121 119 Weaver jalka avotähtäinaukolla j a kiskopala Kiikariaukon alapuolella on tähtäysaukko avotähtäimellä ampumista varten kiikarin paikallaan ollessa. Weaver kiskossa jalkojen luisuminen rekyylin vaikutuksesta eteenpäin estetäan poikkiuriin tukeutuvilla kiinnitysruuveilla. Yhdlstalmäjalka Gamo Neljä yläsiderenkaan ruuvia ja pitkä kiilapala antavat erinomaisen pitävän kiinnityksen 11 mm kiskoon. Takapäässä jalan alapuolella nakyy vaaleana rekyylivasteruuvi, jota vastaava reika on aseen rungossa.

122 120 MONENLAISIA PIKAJALKOJA Pikakiinnitysjalkoja on ruuvi-. vipu-. haka- ja kaäntökiinnityksillä. Pikajalkojen käyttö on tarpeellista erityisesti haulikkorihloissa ja drillingeissä, joilla ammutaan tavallisesti haulipiipulla ja tarvittaessa luotipiipulla, jolloin voidaan nopeasti kiinnittää repussa kannettava kiikari tarkalleen samaan asentoon kuin se oli asetta kohdistettaessa.

123 121 Sako Optilock pikajalat 1 Pallopinnalla keskittyva sisarengas, 2 Ylasiderengas, 3 Alasiderengas, 4 Kartiokas kiinnitysura, 5 Runko-osa. 6 Kiristyssalpa, 7 Kiristyspala Muovinen keskitysrengas suojaa kiikarin runkoputken pintaa vahingotttumasta kiristyksen seurauksena ja keskittää kiikarin erinomaisesti renkaan pallomaisen ulkopinnan avulla. Alasiderengas kiinnittyy runko-osaan ruuvilla. Kiikarin runkoputki lukitaan ulkopinnaltaan kuperan polymeerirenkaan avulla sisapinnan kovera kiinnitysrenkaan sisälle. Pikavipujen asento voidaan säätää niin, että ne lukittuvat haluttuun asentoon Sako Optilock yhtenäinen pikajalka Takaa kiikarin nopean irrotuksen ja uudelleen kiinnityksen ilman työkaluja.

124 122 Apell-pikajalan takaistukka 1 Vastinpultti, 2 Epäkeskopultti. Pultilla 2 säädetaan takakiinnitys sopivaksi, 3 Lukituksen avausvipu, joka ylöspäin vedettäessä kääntaa epakeskopultin (3) tasopinnan ylöspäin, jolloin kiikari voidaan kääntää takalukituksesta sivulle irti. Kiikaria kiinnitettaessa vipu sulkeutuu automaattisesti. Etuistukkaan kiikari asetetaan poikittaisessa asennossa. Kun kiikari käännetaan kiinni, niin se kiristyy etutstukkaan kartiopinnoillaan.

125 1 1 Etukynsi, 2 Kiinnityspala, 3 Takakynsi, 4 Saivan runko, 5 Lukitussalpa Kiikari kiinnitetään pystysuunnassa asettamalla ens1n etukynsi vinosti kiinnityspalaansa ja painamalla takakynsi kiinni salvan lukitukseen Pikajalka hakakiinnityksellä

126 124 LOPUKSI Jos aseeseen on saatavana alkuperäisiä kiikarikiskoja ja - jalkoja, niin niitä kannattaa ensisijaisesti käyttäa luotettavan kiinnityksen aikaan saamiseksi Jos joutuu käyttämään yleismallisia kiinnityselementtejä, niin asennus on parasta teettää asekorjaamotla. jolloin saa takuuvarmasti kestävän ja hyvän asennuksen Jos asentaa itse aseelle sopivat alkuperäiset kiinnitysosat niin on hyvä perehtyä kiikarin asennuksen perusteisiin. Erityisesti kannattaa tietää, että kiskojen kiinnitysruuveil"lin tai kiskoihin ei pidä käyttää liimaa. Rirttää, kun ruuveihin laitetaan tippa pehmeää kierrelukitetta, joka sallii ruuvin avaamisen lämmittämättä. Kiikarijalkojen siderenkaisiin on suositeltavaa asentaa ohut muovinen tai kankainen eristysnauha, ettei kiikarin runkoputki naarmuunnu VALOPISTETÄHTÄIN Valopistetahtäimissä kiikarin tähtäinristikon korvaa punainen tai vihreä valopisle. Siksi valopistetähtäin olisi sopiva nimitys. Käyttöön on kuitenkin pysyvästi vakiintunut punapistetähtäimesta puhuminen, koska ensimmäiset tahtäimet ja enemmistö nykyäänkin myytavistä on varustettu punaisella pisteelia Jotkut käyttävät myös nimeä aimpointti", koska sillä merkillä punapistetahtäimet markkinoitiin ensimmaisena laajan käyttajakunnan tietoisuuteen.

127 125 llr 0 ijj Punapistetähtäimen kaavio VALOPISTETÄHTÄIMEN TOIMINTA Paristosta virran saavalta diodilta tule värillinen, punainen tai vihreä valopiste. joka heijastuu ampujaan päin kaksoislinssien välissä otevasta pinnasta. Muu kuin punainen valo läpäisee välipinnan. Kaksoislinssien muodosta ja valon taitto-ominaisuuksista johtuen diodilta silmään tulevat valonsateet ovat yhdensuuntaisia tahtäimen optisen keskiakselin kanssa riippumatta siitä. mistä kohdasta linssiä katsotaan. joten ns. parallaksivirhettä ei muodostu. Tähtäys- ja osumapiste ovat samat riippumatta silmän etäisyydestä tähtäimesta tai riippumatta siitä missa kohtaa kiikarin keskilinjaa silmä on. Punainen piste saa olla vaikka tähtäimen reunassa, niin silti osuu maaliin. ONKO PUNAPISTETÄHTÄIN KIIKARIA PAREMPI? Voidaan sanoa, että lyhyillä ampumaetäisyyksillä sillä on paljon hyviä ominaisuuksia. Pitkän etäisyyden ammuntaan kiikari on tarkempi, koska siinä on suurempi suurennus, jota vakiorakenteisessa punapisteissa ei ole lainkaan. Saatavana on pienellä, 1,5-2,5-kertaisella, suurennuksella varustettuja tähtäimiä. Valopistetähtäimen etuja ovat: 1. Silmän etäisyydellä tähtäimestä ei ole rajoitusta. Näin ollen silmä ja kiikari ovat aina kohdallaan heti, kun ase on nostettu ampumaasentoon. Kiikarillahan silmän pitää olla noin 8 cm paässä silmä1inssistä ja tämä aiheuttaa tähtäysasennon mukaottamisen ja silmän siirtämisen sopivalle etäisyydelle. Tämä asemointi vie pienen hetken aikaa, jolloin liikkuva riista voi jo karata. 2. Silmää ei tarvitse keskittää linssin keskelle kuten kiikarissa, mikä taas nopeuttaa tähtäämistä ja ampumista. Erittäin laaja näkökenttä, jonka suuruus riippuu t.ahtaimen etäisyydestä silmästä. On mahdollista ampua molemmat silmät auki, mikä antaa edun laukaista nopeasti esimerkiksi lähellä vaan hirveen. koska heti nakee mihin kohtaan riistaa tähtäin osoittaa.

128 Kiikarilla voisi lähellä olevaa hirveä tähdätessa käydä niin, etta linssien läpi näkyy vain tumma eläimen lapa, mutta voidakseen todeta onko se etu- vai takalapa, on nostettava katse ohi kiikarin, jolloin riista jo ehtii jatkamaan matkaansa 6. Parallaksivapaalla punapisteellä ei ole merkitystä ampumaetaisyyden pituuteen. Etäisyys saa olla aivan lyhyt tai hyvinkin pitkä ja silti. parallaksisäätöä ei tarvita. 7. Etuna on myös sopivuus kivaareihin, haulikkoihin, pistooleihin ja jousiaseisiin 8. Tarkennussäätää silmän näkökyvylle ei tarvita VALOPISTEEN KOKO Tähtäyspisteen koko voidaan joissakin tähtäimissä valita. mutta useimmiten niissä on vain yksi mitta. jolloin pitää ostettaessa valita käyttöön sopiva tähtäyspisteen halkaisija. Tähtäimesta riippuen on mahdollisuus valita 2. 3, 4 jne_ MOA kokoja. 1 MOA {Minute of Angle) = 1 kulmaminuutti = 30 mm/100 m. Tahtayspisteen suuruuden vaikutus selviaä parhaiten, kun ajattelee kiikarin napsaussäädön vaikutusta osumien siirtymään. Y2 MOA:n napsausvali merkitsee t5 mm osumien siirtymaä 100 metrin matkalta. 00 1HOA II MOA Pisteen halkaisija 3 MOA koko sopii luodikolle ja 11 MOA haulikolle ja pistoolille 3 MOA vastaa suunnilleen avotahtaimen jyvän leveyttä LISÄVARUSTEET Punaptstetähtäinten lisävarusteina on saatavana vesi- ja ilmatiiviiseen tähtaimeen linssi- ja heijastussuojat sekä eriväriset suodattimet. Suodatt.imilla tehostetaan maalikohteen näkyvyyttä erilaisissa valaistusolosuhteissa. Punaptste kiinniteu an aseeseen samalla tavoin kuin tähtäinkiikari. Paristojen käyttöikä riippuu diodin virrankulutuksesta ja pariston tehosta.

129 127 Paristan suunnittelussa on otettu huomioon varastointi- ja lämpötilakestävyys seka yleinen saatavuus. Normaalissa metsastyksessa sama paristo toimii tuhansia tunteja. Jos metsastetaan esimerkiksi 30 päivää vuodessa, voi pariston kestoikä olla yli 10 vuotta. ERILAISIA VALOPISTETÄHTÄIMIÄ Markkinoilta on saatavana kymmenittäin erilaisia, ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan hyvinkin paljon poikkeavia valopistetähtäimiä. Viime vuosina ovat pienet, tulitikkurasian kokoiset tähtaimet tulleet tarjolle. Seuraavana hieman poikkeavia malleja Shirstone punapistetähtäin Runko 30 mm. linssisuojat, heijastusta ehkäisevä jatkoputki, ei suurennosta Aimpoint Comp C Ominaisuudet: ei suurennosta. punapiste 4 MOA, pariston kesto h, 9 kirkkausasetusta, joista yksi erihain kirkas, asennetaan yhdellä 30 mm kiikarijalalla, pituus 120 mm, halkaisija 55 mm, paino 185 g, käyttölämpötila C, vesitiivis 2 m syvyyteen asti

130 128

131 129 Zeiss Z-point punapistetähtäin Toimii hybridienergialla = virta saadaan valo-olosuhteista riippuen aurinkokennosta tai paristosta. Oigitaalinen toiminnan ohjaus tapahtuu PCsirulla. Kytkeytyy päältä automaattisesti 4 h kuluttua. Punapisteen kirkkaus sopeutuu automaattisesti valaistusolosuhteisiin ja on siten joka tilanteessa paras mahdollinen. Laite on vesitiivis. iskun-, lyönnin- ja tärinänkestävä. Pika-asennus tapahtuu Picatinny-kiskolle jousikiinnityksellä. Mitat pituus 63,5 mm, leveys 36 mm, korkeus 44,5 mm, paino 160 g. Pistekoko on 10 cm 1 00 metrin matkalta. Burris SpeedDot 135 Suuri näkökenttä, 11 kirkkausasetusta. Luodikoille on malli. jossa tähtäyspiste on 3 MOA ja haulikoitfe seka pistooleille malli, jossa tähtäyspiste on 11 MOA.

132 130 Tasco Propoint-valopistetähtäln Ominaisuutena on kaksi erivarista valopistettä, punainen ja vihreä erilaisiin valo-ofosuhteisiin, Toimitus sisältää Weaver-jalat. Heijastimella varustetut tähtäimet Tähtäimet toimivat kuten punapistetähtäin, mutta piste heijastetaan etulasiin. Burris Fastfire heijastintähtäin Tahtäin on suunniteltu alun perin pistoolien tähtäimeksi, mutta sopii erinomaisesti myös luodikoiden ja haulikoiden tähtaimeksi ajojahteihin. Laite on erittäin kestävä ja tahtayspisteen valovoima saatyy ympäristön valo uuden mukaan automaattisesti. Parallaksivapaa 50 m asti. Paristo kestää jopa 5 vuotta.

133 131 OKO punapistetähtäin Pituus 10 cm. korkeus 5 cm, leveys 3 cm, paino 65 g. Linssi 2.6 cm, Piste 4,6 tai 8 MOA. Pisteen kirkkaus on säädettävissä. Tähtäimessä on käytettävissä myös avotahtäinhahlo ja jyvä.

134 132 Docter sight plus 1 Naarmuuntumaton linssi, 2 Mikro Led-valo. 3 Säätöruuvi, 4 Valoanturi Ominaisuudet erittäin pieni ja kevyt. kestävä ja vesitiivis, 2 v. takuu, mitat 46 x 25.4 x 23,7 mm. paino 25 g Lopuksi Tähtäämisen onnistuminen ei ole silmien nakökyvystä kiinni Kun valitaan itsel sopivat tähtäimet. niin osuminen on varmaa. Iäkäs metsästäjä korjautti kirjoittajalla haulikkoaan valittaen, että taitaa joutua lopettamaan metsästyksen, kun ei osu jänikseen. Jänis näkyy hyvin. mutta aseen tähtäinkisko ja jyvä huonosti. Miehellä oli silmälaseilla korjattu. hyvä kaukonäkö, mutta lähellä olevat kohteet hämärtyivät kaukolaseilla. Haulikkoon asennettiin punapistetähtain ilman suurennusta. Jo seuraavana päiväna isäntä soitti kehuen saaneensa kaksi janistä. Riistan näkyvyys ja tähtäys näytti silta kuin taivas olisi auennut

135 DEAKTIVOINTI JA REAKTIVOINTI Kadulla liikkuvien vankkojen huhujen mukaan on pistooleita reaktivoitu vuosittain satoja aseita. Kerrotaan myös, etta niitä on viety deaktivo4tuna Venäjälle ja Viroon, jossa ne lienee tehty uudestaan toimiviksi. Deaktivoiduista aseista on maksettu suurempia hintoja kuin vastaavasta toimivasta aseesta. Deaktivoinnista oli muodostunut ansaitsemiskeino, jota varten oli perustettu deko liikkeitäkin Vuonna 2010 annettujen uusien ohjeiden mukaan deaktivoitujen aseiden saattaminen ampumakuntoiseksi on mi stäni mahdotonta. i i patruunapesä on jyrsitty auki ja piipun seinämaan on tehty 1 mm rako melkein koko pituudelta. Piipun suusta 1 0 mm on jätetty ehyeksi (avarrukset näkyvät vasemmassa kuvassa harmaana) punaisella merkityistä kohdista on osat hitsattu toisiinsa niin. ettei niitä voi irrottaa. Ainostaan liipaisin ja varmistin liikkuvat. lukon iskupohjasta on viistetty 45 asteen kulmassa pala pois (näkyy vain, kun kurkistaa patruunapesän aukosta) ja aseen sisällä olevat. ulospäin näkymättömät osat on poistettu jyrsinnät on tehty aseen oikeat sivulle. Asetta seinälle sijoitettaessa voidaan asettaa näkyviin alkuperäisen näköinen vasen sivu OTTEITA POLIISIHALLITUKSEN ANTAMASTA OHJEESTA (Ohje löytyy sivuilta hae deaktivointi) "Patruunapesä deaktivoidaan tekemällä aukko patruunapesän seinämään patruunapesän koko leveydeltä ja 4/5 osan pituudelta. "Piippu deaktivoidaan tekemällä piipun seinämään vähintään yhden millimetrin levyinen piipunsuuntainen ja piipun pituinen aukko kuitenkin siten että piipun suu jää 10 millimetrin osalta ehjäksi.

136 134 "Vaihtoehtoisesti piippu voidaan deaktivoida poraamaua piippuun enintään 50 millimetrin valein koko piipun pituudelta reikiä. joiden halkaisija on vähintään piipun suurimman sisähalkaisijan suuruinen. Reikiä tulee olla vähintään kaksi. sulkulaite deaktivoidaan poistamalla iskupohja kokonaan tai vähintään 10 millimetrin syvyydeltä. Vaihtoehtoisesti iskupohja voidaan deaktivoida poistamalla iskupohja viistosti 45 asteen kulmassa. Lisäksi poistetaan kaikki mahdolliset sulkulaitteen sulkuolakkeet tai toiminnaltaan vastaavat osat Deaktivoitu patruunapesä, deaktivoitu piippu ja deaktivoitu sulkulaite tai deaktivoitu patruunapesä-piippuyhdistelmä ja deaktivoitu sulkulaite kiinnitetään hitsaamalla luotettavasti toisiinsa ja ampuma aseen runkoon.. jne. Aiumiinisten. muovisten ja muista materiaaleista valmistettujen osien, joita ei voida hitsaamalla kiinnittää teraksisiin osiin, kiinnittamisessa tulee kayttäa muita soveltuvia ja luotettavia kiinnitysmenetelmiä kuten esimerkiksi tapeilla kiinnittämistä KOLUMNEJA JA BLOGEJA 9.1 ASEEN KÄYTTÖOHJE Kaikille aseille ei ole saatavana suomenkielisiä käyttöohjeita. vaikka lainsäädäntö siihen velvoittaa. On merkillistä, että kaikkien muiden tuotteiden osalta näyttää olevan välineelle suomenkielinen opas. mutta hengenvaarallisina pidetyille kaikille aseille ei ole tehty tavalliselle suomalaiselle sopivaa ohjetta hänen kielellään. Ohjeiden yleisasu Suomeksi käännetyt ohjeet ovat melko ymmärrettävää tekstiä, jos ohjeen on suomentanut aseiden toiminnan ymmartaja. Jos kuitenkin käännöksen on tehnyt asetekniikkaa ja aseen käyttöä taitamaton kielenkäantäjä, niin monenlaisia kömmähdyksiä voi sattua Lopullinen ohje tulisi aina saattaa asiantuntijan tarkastettavaksi. Ohjeita tehdään ilman kuvia viitaten vieraskielisen ohjeen kuvanumeroihin. Sellaisesta aseen käytön opetteleminen hankalaa, kun pitää olla esillä myös alkuperäinen, vieraskielinen ohje. Aseen käyttäjää varten tehty ohje pitäisi olla helposti ymmärrettävissä Käyttöohjeen tarko ua Ohjeen avulla tapahtuva aseen käsittely ja käyttö on turvallista

137 135 Hyvin tehdystä ohjeesta selviää varaosatuettelo, saatavana olevat lisävarusteet ja vaihto-osat kuten laukaisukoneistot. vaihtopiiput erilaiset pera vyvariaatiot. kiikarien kiinnityselimet, vaihtoehtoiset tahtain- ja tukkivalinnat seka takuu. Ohjeen tehtavänä on varoittaa mahdollisista käyttöhäiriöistä ja niistä aiheutuvista tai väärän käsittelyn aiheuttamista vaaratilanteista. USA:n tuotevastuulaki ;a kuluttajasuojalaki ovat niin tarkat ja tiukat. että siitä johtuen kaikissa käyttöohjeissa, aseet ml., annetaan tarkat varoitukset taitteen käytöstä ja käsittelystä. Niiden korostaminen näkyy ohjetekstissä punaisilla varoitusmerkeillä varustettuna kunkin käsittelyvaiheen kohdalla jopa toistuen useasti. Tämä ei heikennä ohjeen asiallisuutta. vaikka voi suomalaisesta tuntua naurettavan tarkalta Ohjeiden käännösasu Suomeksi käännetyt ohjeet ovat melko ymmärrettävää tekstiä, jos suomentaja tuntee aseiden toiminnan. Jos kuitenkin käännöksen on tehnyt asetekniikkaa ja aseen käyttöä taitamaton kielenkaantaja. niin monenlaisia kömmähdyksiä siihen tulee. Lopullinen ohje tulisi aina tarkastuttaa asiantuntijana. Monia ohjeita tehdään liittamattä kuvia suomennokseen Tekstissä viitataan kyllä vieraskielisen ohjeen kuvanumeroihin. Sellaisesta paperista aseen käytön opetteleminen on hankalaa, kun pitää olla esillä myös alkuperäinen. vieraskielinen ohje Aseen käyttäjää varten tehty ohje pitäisi olla yksiselitteisen helppokäyttöinen. Vieraskieliset ohjeet Tunnetuimpien asevalmistajien käyttöohjeissa on peräkkäin samassa ohjeessa monella kielellä tehdyt versiot. Kielivalintoina käytetään englantia, saksaa. ranskaa. espanjaa ja italiaa ja nykyaan myös on eräissä ohjeissa myös suomenkielinen teksti (esim. Gamo - ilma aseet). Gamon tekstit ovat aseinsinöörin suomentamia. Etelä-Amerikassa, Aasiassa, sekä entisissä Neuvostomaissa käytetään valmistusmaan kielen lisäksi vain englantia Aseen osien nimet vaihtelevat englanninkielisissa versioissa sen mukaan onko teksti laadittu Amerikassa vai Euroopassa. Hyvän ohjeen vaatimukset + ohjeen koko pitää olla A5- tai sitä pienempikokoinen että se sopii taskuun tai aselaukun tai -pussin lokeroon rypistymättä Tämän kokoinen vihkoneo kulkee aseen mukana ja säilyy katoamatta. + tekstin koon on oltava riittävän suuri. että myös heikompinäköiset pystyvät vaivatta sen lukemaan + suomenkielisen ohjeen pitää sisältää alkuperäisen ohjeen kuvat varaosakuvasta (ns. räjäytyskuva) mukaan luettuna. Kuvissa olevat tekstit pitaisi myös suomentaa.

138 136 + Eräät suuretkin aseiden maahantuojat jättavät kuvat pois suomenooksista ja viittaavat vain vieraskielisen ohjeen kuvanumeroihin. Silloinhan pitaa olla käytössä kaksi ohjetta, jotta voi opetella välineen käytön. + Käytetty asiasanasto tulee olla suomalaisen terminologian mukaista Muuten tulee kapulakielisia sanontoja ja ohje on silloin huonosti ymmärrettävissä. Pitäisi välttää uusia nimikeksintöjä kuten esimerkiksi "suuhinen", "lukkopiippu" tai "kenttäpurku". Vaikka nimet ovatkin kuvaavia, niin silti vaarinymmartaminen tai käsitteiden sekoittaminen on mahdollista. Suuhinen tarkoittanee suulle asennettavaa osaa, mutta sehän voi olla äänenvaimennin, suufarru tai supistin. Lukkopiipusta ei tiedä kuuluuko siihen piippu vai piippu ja lukko. Kenttäpurku voisi olla maastossa tapahtuvaa aseen purkamista + Jos ohjeita tehdään kirjoituspöydällä näkemättä asetta tai kokeilematta voiko ohjeen mukaan toimia. silloin niistä tulee torsoja ja jopa vaarallisia. Valmistettu suomenkielinen ohje pitää aina testata tehden aseen kanssa opetettavat toiminnot. + Käyttöohjeen suomennoksen pitää olla jokaiselle käyttäjälle ymmärrettävää tekstiä ja olla kuvilla varustettu seka kooltaan sopiva, mutta tekstikooltaan riittävän selkeä terminologia pitää olla Suomessa käytettävää selkokieltä + Ohjeessa olisi oltava osien koodinumerot Lisäksi varaosakuva tulisi olla aksonometrinen kuva, ona osan tunnistaa muodosta eikä sivukuva.

139 137 Kotisivun blogi Kuopiossa VAIMENTIMEN ASENNUS ITSE LATAAVAAN KIVÄÄRIIN Tarkaslin järeakaliiperisen, itse Iataavan kiväärin, jossa oli vaurioita lataus- ja sulkukoneiston osissa. Vauriot olivat tyypiltään sen laatuisia, jotka voisi aiheutua liian suuresta ruutikaasun paineesta. Uuteen aseeseen oli asennettu äänenvaimenoin ja ammunnassa oli käytetty tehdaslatauspatruunoita. Aseen takuuohjeet sanovat takuun raukeavan. jos siihen tehdään muutoksia tai asennetaan muita kuin alkuperäisiä varaosia. Tarkastuksessa en pystynyt selvittämään yksilöityä syytä vaurion aiheuttajasta. Asia herätti seuraavia kysymyksiä: + olisiko vaimenoin (se ei ollut rikkoutunut) voinut nostaa paineen niin suureksi. että koneisto ei sitä stetänyt tai voiko vaimenoin aiheuttaa toisenlaisia toimintahäiriöitä, kuten hylsyn ulosheitto- tai uuden patruunan syöttöhäiriöitä? + onko vaimentimen asennus sellainen muutos, että takuu raukeaa? Kyseiin muutamalta kokeneelta asesepalta ja sain vastauksia, etta he ovat todenneet vaimentimen asennuksen aiheuttaneen toimintahäiriöitä itse lataavassa kiväärissä PYYDÄN YSTÄVÄLLISESTI PALAUTETIA KOKEMUKSISTA ITSEOPPINUT PYSSYSEPPÄ Nama miehet korjaavat itse aseensa ja vielä kaverinkin aseen Tällä viikolla kaveri oli korjannut Baikal IJ-27 haulikon laukaisua kevyemmäksi viilaamalla koneiston osia (ilmeisesti väärästä paikasta tai liian paljon) ja teki aseen toimimanomaksi. Myös hitsaamalla korjattuja aseita tuodaan aseinsinöörille. Hitsaaja ei Ole ymmartanyt, että mitä kohtaa voi hitsata ja mitä ei. Pääsääntö on. että paineen alaista osaa, kuten piippua, lukkoa ja lukkokehystä ei saa ko ata hitsaamalla. Hitsaus aiheuttaa kiderakenteeseen muutoksia heikentaen perusaineen kestävyyttä. Seurauksena saattaa olla hyvin vaarallinen aseen rikkoutuminen ja hengenvaara. Ei saa edes kiinnittää esim. kiikarikiskoa hitsaamalla piipun päälle tai kehykseen ILMAKIVÄÄRIN LUOTI Gamo Hunter 1250 ilmakivääri (luodin lähtönopeus 380 m/s) tuli korjaukseen, koska luoti hajosi piipussa ja ase ampui sirpaleita kuin haulikolla Tarkastus osoitti piipussa olevan keskivaiheilla melkoinen määrä lyijyä yhdessä kohtaa niin, että luoti ei sopinut enää ehjänä menemaan rihloista läpi, vaan hajosi jättäen taas lisää lyijyä piippuun.

140 138 Mitä oli tapahtunut? Ampuja oli käyttänyt tavallisia, tasakärkisiä Pro Matchluoteja. jo a eivät kestäneet suuren nopeuden omaavan aseen tuottamaa painetta. Tavallinen tasakärkineo luoti on pehmeämpi kuin pyöreäkärkineo Pro Magnum-luoti. Lisäksi luodin muoto ja seinämävahvuudet ovat erilaiset. Nämä ominaisuuserot tekevät Pro Magnum-luodin suurta painetta kestäväksi. OHJE: Älä käytä tavallista, tasakärktsta ilmakiväärin luolia silloin, kun aseen antama luodin lähtönopeus on reippaasti yli 200 m/s. Ota käyttöön Gamo Pro Magnum tai sitä vastaava muu luoti Kotisivun blogi Kuopiossa HUKKUNUT HAULIKKO Haulikko oli pudonnut järveen ja kastunut perusteellisesti. Aseesta ei otettu tukkia irti, vaan kuivattiin takan päällä. Haulikko tuotiin aseinsinöörille. kun se ei enää toiminut ja pahalta naytti. Piiput voitiin taittaa auki vain suurella voimalla, supistimet olivat ruostuneet kiinni, loisen ulosheittimen jousi oli ruostunut paikalleen ja irtosi vain paloina, varmistin ei liikkunut, ruostunut tukkiruuvi oli hyvin vaikea saada kiertymaan.. i i i II Sadan euron työllä ase saatiin kuntoon, mutta olisi tehty halvemmalla. jos olisi heti kastumisen jälkeen tuotu aseko aamolle. OHJE: lapeensä KASTUNUT ASE ON PURETIAVA OSITIAIN TAI KOKONAAN SEKÄ KUIVATIAVA JA 0LJYTTÄVÄ

141 TEE SE ITSE TUNARIT Tekijät eivät ole tienneet, että paineenalaisten osien hitsaaminen voi pettää ja aiheuhaa aseen repeämisen. OHJE: ÄLÄ HITSAA MILLOINKAAN Kuvan hihnalenkin kiinnityksessa oli sähköhitsaus polttanut piipun sisälle 5 mm pahkurat, joten piippu tuli käyttökelvottomaksi. Kotisivun blogi Kuopiossa UUDEN TUKIN SOVITUS Tikka M 55-kivääri tuli korjaukseen siitä syystä, että ampuessa varmistin siirtyi varmistusasentoon. Aseeseen oli valmistettu ja sovitettu uusi tukki. Avarsin tukkia niin. etta varmistin ei ottanut kiinni tukkiin ja jäykistin varmistimen liikkumisen sen aarirajoiue saakka ja testasin ampumalla. Ase palautettiin kayttajalle. Kiukkuinen käyttäjä totesi kuitenkin. että edelleenkin varmistin menee päälle ampuessa. Lienee käyttänyt järeämpää patruunaa kuin korjaamolla. Perusteellisen tarkastuksen jälkeen avarrettiin vielä lisää tukin ahtautta laukaisu-koneiston kohdalta. Silloin ase tuli kuntoon. Otin avartanut vain varmistimen liikealuetta, mutta en huomannut sitä, että varmistinvivulla toimivat seuraavat osat kahnasivat puuhun.

142 140 Näin tapahtui Tikka 55:Ua, eikä suinkaan ensimmaista kertaa. Tikka 55:113 myös rekyyli voi aiheuttaa varmislukseen menon. jos piippu pääsee liikkumaan rekyyli-iskun vaikutuksesta tukkiin nähden. Ts. tukkiruwit ovat löysällä tai rekyylivastinlevyn ja piipun vastimen väliin jää "klappia" Beretta 680-sarjan päällekkäispiippuisi11a haulikoilla on ollut useita vastaavanlaisia uuden tukin sovitusahtaumia, jolloin koneiston iskuvasaraa virittävä viritin (osa no 45 tai 46) jaa virityksessä tukin puristukseen iskuvasaran liikealueelle, jolloin seurauksena on vasaran iskun heikentyminen ja silloin ei iskuenergia riitä nallin sytyttämiseen. Ts. vasaran iskuteho vaimenee, kun pitää ensin työntää puuosaan kahnaava viritin kiinni iskun tieltä ja sitten vasta iskeä iskuriin Mikrorihlaus Maanantaina kysyttiin mikrorihlauksesta Ymmarran mikrorihlauksella seuraavaa: Aseen valmistajat käyttävät erilaisia nimityksiä rihlauksen viimeistelymenetelmistä kuten nappirihlaus ja mikrorihlaus Molemmissa viimeisteliaan rihlaus hyvin mittatarkaksi vetämällä hienosti lastuava tai pintaa tasaava, rihlan muotoinen tuurna piipun läpi Tarkoitus on tehdä rihlaus tarkalleen tasamittaiseksi ja pinoaltaan lasalaatoiseksi koko piipun pituudelta. On tietenkin tärkeaa tehdä rihlaus koko pituudeltaan niin tasalaatuiseksi kuin mahdollista. mutta oman arvioni mukaan tämän viimeistelyn merkitys ei varmaankaan ilmene tarkempina osumina tavalliselle, metsästykseen asetta käyttävalle ampujalle. Ehkä kasa-ampujat huomaavat sen merkityksen. On ttetysti tärkeää. että piipun rihlaus olisi hyvin tarkkamittainen ja tasalaatuinen, mutta sen merkitys aseen osumahajontaan tai kulutuskestävyyteen ei liene mitenkmn merkittävä. Väheksymätta mikro- ja nappirihlausta, sanoisin, etta ne ovat jossain määrin mainosmiesten viljelemiä termejä. koska jokainen piipunvalmistaja viimeistelee rihlauksen joka tapauksessa tavalla taikka toisella Ampujan psyykkeä se voi paljonkin nappirihlata. Kolvaaminen on samaan tarkoitukseen käytetty menetelmä kuin mikrorihlaus. mutta siitä kerron mtelipiteeni seuraavassa Blogissa viikon kuluttua. Kun käytän sanoja oma arvioni tai mielipiteeni, se viittaa siihen, että monet aseasjat ovat mielipide- ja tunnekysymyksiä. Ehdotonta totuutta on vaikea löytää mikro-rihlauksen tai kolvauksen vaikutuksen merkittävyyteen enempaa kuin luodin ylimenokartion tarkkuuteen piipussa tai moneen muuhun vastaavaan yksityiskohtaan.

143 VALMET YLLÄTYS, MALLIMERKINNÄT JA HUBERTUS Sain korjattavaksi Valmet Leijona rihlakon 16/70+6,5x62R luotipiippu yläpiippuna. Yllätys oli siinä, kun ylä- ja alapiipun iskurit (nalfipiikit) olivat erimittaisia Tiesin ennestään, että monissa leijonissa on useita erilaisia osia valmistusvuodesta riippuen, mutta ei ole ennen tullut esiin iskurien pituusero ylä- ja alapiipun välillä Leijonat ovat aina ulkomuodoiltaan ja leijonakuvioitaan samannäköisia, mutta monet osat poikkeavat eri valmistussarjojen välillä toisistaan niinkin paljon. etteivät ne ole vaihtokelpoisia keskenäan. Ts. asetta on kehitelty koko valmistuksen ajan lskurit. iskuvasarat. iskuvasaroiden iskujouset ja kaksoislaukaisuvarmistimen estimet ovat erilaisia, vaikka ulkonäkö on Valmet Leijonan. Leijona haulikoita on tehty parikymmentä erilaista mallia ilman mallimerkintää suunnitellusta Leijonasta löytyy mm. mallit A, 8, C, 0, E, F, G, H, Leijona Skeet eri versioineen, rihlat eri varsiaineen sekä vielä mallit 1, K. N ja 0. Monissa on eroja tukeissa, laukaisukoneistossa ja liipaisimissa. Leijonan valmistus päättyi lskurien pituus ja ulkomuoto ovat samanlaisia edellä mainittua löytämääni pituuspoikkeamaa lukuun ottamatta. Kuitenkin iskurien kärkiosien paksuudet poikkeavat toisistaan. Näitä paksuuseroja, halkaisijamittoja olen tavannut kolmea kokoa; 1,5... 1,6 mm, 1,7... 1,8 mm ja 1,9... 2,0 mm. lskuvasaroista löytyy muoto- ja kokoeroja. Vasaroiden iskujousissa on langan paksuudessa ja jousen kierrosluvuissa kahta suuruutta. Valmet 212-haulikossa on samanlaisia poikkeavuuksia. Samat iskurit käyvät kyllä Leijonaan ja Valmet 212-aseeseen. mutta kaikki iskuvasarat eivät käy. Aina joutuu tarkistamaan osien mitat. jotta osaa valita oikean osan. Hieman paksumpikin (0,10 mm) iskuri saattaa sopia paikalleen, mutta ei toimi eikä aina sytytä nallia, koska iskuenergiasta osa katoaa reikäansa kahnaavaan iskuriin. Mallimerkinnät Valmet 212 sarjan aseisiin pätee erilaisten osien suhteen sama kuin edellä sanottuun Leijonaan (kyljessä leijonan kuva tai voi puuttuakin). että malliversioita on hyvin suuri määrä eikä niissä näy versiotunnusta. Näin ollen pitaa tietaä onko kyseessä Valmet , 320, 330, 330T jne. Osien sopivuuden näkee vasta purkaessa. Valmet ei ole käyttänyt aseeseen kaiverrettua mallimerkintaa Letjonahaulikoissa eikä 212:ssa. Vasta 412 mallissa on merkintä ja sitten myös 412 S:ssä. Amerikkalaiset ovat melko hyvin merkinneet eri versiot Model - numerolla

144 142 Valmetin ohella mm. Miroku, Marocchi ja monet muut valmistajat eivät ote merkinneet mallimerkintaa aseeseen. Mirokussa lukee, etta B.C.Miroku ja suuresti toisistaan poikkeavia versioita on ainakin kymmenen erilaista. joihin eivät käy samat osat. Hubertus Piispa Wille Riekkisen kirjassa Metsä kirkkoni olla saa kerrotaan Hubertuksesta. raikulimiehestä, joka oli kova sotimaan, rakastelemaan ja metsästämään, kunnes hanelle ilmestyi valkoinen saksanhirvi, jonka sarvien välissä loisti häikäisevä risti Hän tuli uskoon ja valittiin myöhemmin piispaksikin. Hubertuksesta tuli eränkävijöiden suojeluspyhimys. Siksi Jägermeister" kaatoryyppypullossani on saksanhirvi ja risti. Kirja on monella tapaa rauhoittavan lukemisen arvoinen. ANTAKOON ERÄRETKIÄ Kotistvun blogi Kuopiossa S PALAUTE PARALLAKSIVIRHEESTÄ Olen monessa yhteydessa kirjoittanut parallaksista. Sen yksityiskohtainen kuvaus löytyy kotisivujen spesiaaleista otsikolla "Kiikarit ja parallaks(. Taas kysyttiin. että miksi Ase ja Erä lehden artikkeli tänä vuonna väitti. etta "parallaksilla ei ole merkitystä Vastaan tähän, että kirjoittaja on väärässä Jos kiikarissa on parallaksivirhetta. niin silloin kohteen kuva ei muodostu kiikarin ristiken tasalle ja se on aina paha asia. Jos kirjoituksessa tarkoitettiin sitä, että parallaksiero esim. 200 metrin etäisyydelle ammuttaessa ei ole hirveän merkityksellinen. vaikka parallaksi on säädetty 100 metrille, niin silloin kirjoittaja on lähes oikeassa. Sikäli lähes oikeassa. etta mikäli kiikarissa on säatökierrin, niin sitä kannattaa käyttaä ampumaetäisyyden muuttuessa Jos taas tarkoitettiin otsikon mukaisesti Parallaksilla ei ole merkitystä" silloinkaan, kun kiikarin parallaksisaätö on voimakkaasti väärin asetettu. niin kirjoittaja ei ole ymmartanyt kiikarin rakennetta.

145 143 Hänen pitäisi yrittää ampua ilmakivaarikiikarilla 200 metrin etäisyydelle tai metsastyskiikarilla 10 m etaisyydelle ilman parallaksisaatöa. Paratlaksivirhe voidaan todeta lukitsemalla kiikari paikoilleen ja katsomalla sen lävitse maaliin. Kun siirretään katsetta okulaarin keskeltä reunoihin päin, niin silloin on kyseistä virhettä, jos ristikko siirtyy maalista Virhettä ei ole, jos ristikko pysyy tähtäyspisteessä, vaikka silmä siirtyy linssin keskellä poispäin. Parallaksi on s.aadetty virheettomaksi kiinteän objektiivin metsästyskiikareissa 100 m tai 90 m (1 00 jaardia) etäisyydelle, jolloin voidaan ampua riittävän tarkasti etäisyyksille m_ Pitemmille etäisyyksille pitää tehdä säätä. llmakiväärikiikareissa säatö on tehty 10 m etäisyydelle, jolloin käyttöetäisyys on 5-30 m. Parallaksivirhe korjataan siirtämällä objektiivia eteen - tai taaksepäin. Kiintean objektiivin kiikareissa on asemointirenkaat. joilla kojeoptikko siirtää objektiivia niin. että kuva asemoiluu tähtäinristiken tasoon. Täta ei suositella ampujan itse tehtäväksi. Se vaatii erikoistyökaluja ja - ammattitaitoa Kiikareissa, joissa on metri- tai jaardiasteikolla varustettu parallaksin korjauskierrin, voi ampuja itse kiertää ja säätää para11aksin halululle etäisyydelle sopivaksi Metsästyskiväärin kiikari ei sovellu Ilmakiväärilie ja ilmakiväärin kiikari metsästyskivääriin ellei tehdä parallaksisäätöä PETRA KIVÄÄRIN HAJONTA Minulle tuli tarkastukseen Valmet Petra, rynnäkkökiväärin koneistolla varustettu metsästyskivääri omituisen hajontakuvion vuoksi. Aseen osumat muodostivat kaksi kasaa tässä pyöreäpohjaisen!uistin omaavessa aseessa. Ts. joka toinen laukaus meni 5 cm eri paikkaan kuin edelhnen laukaus. Patruunahan latautuu vuoron perään kaksirivisen lippaan oikealla ja vasemmalta puolelta. Pyöreapohjainen luisti aiheuttaa sen. etta luisti ja lukko asettuvat "vinoon oikealle ja vasemmalle vuoron perään sen verran kuin lukon epätasaisesti piipun sulkuolakkeisiin nojaavat sulkukoivakkeet sen mahdollistavat. Luisiin alapinta nojaa vuorottein lippaan vasempaan tai oikeaan reunaa. laukaistaessa vinous oikenee ja aiheuttaa!uistin ja lukon sivuttaisliikkeen ja tärähdyksen. joka vie osumat eri kasoihin. Aluksi Iuisiin alapinta oli muodoltaan pyöreä. Kun kahden kasan ongelma havaittiin, niin se muutettiin tasapohjaiseksi. Hajonta pieneni ja kahden kasan ongelma pieneni hyväksyttavan pieneksi. Kokonaan se ei poistunut ja siksi tällä koneistolla oleva ase ei ole niin tarkka käynnillään kuin sylinterilukkoinen kivääri, koska sulkupintojen kosketustarkkuutta ei saada täysin virheettömäksi Osumataf'1(kuus on kuitenkin niin hyvä. että ase kelpaa mainiosti hirvimiehen työkaluksi.

146 144 Kotisivun blogi Kuopiossa KOLVAAMINEN Esitin viime viikolla näkemyksiä mikro-/nappirihlauksesta. Nyt on vuorossa kolvaaminen. Kolvaaminen ajaa samaa asiaa kuin mikrorihlaus. Molemmilla menetelmillä pyritään tasoittamaan piipun sisäpintaa Kolvauksella pyritaan 1 poistamaan rihlaustyön aiheuttamia särmiä 2 parantamaan piipun sisäpinnan sileyttä. 3. tasoittamaan mitättömän pieniä (sadasosa-tuhannesosamillimetrin suuruisia) kaliiperieroja piipun eri kohdissa. 4. parantamaan piipun sisäpintojen suoruutta sen keskiakselin suhteen Valmistuksessa kolvausta tehdään uudelle piipulle. jotta pfenet. näkymättömät. valmistuksessa muodostuneet pinnasta kohoavat purseet ja särmät tasoittuvat. Ensimmäinen kolvaus voidaan tehdä poratulle ja hiotulle piipun reijane ennen rihlausta ja toinen kolvaus rihlauksen jälkeen. Kolvi = lyijytuurna. Kolvaaminen on lyijytuurnalla hiontaa hioma-ainetta käyttaen kolvia edestakaisin vetamana. Käytetylle piipulle tehtavän kolvauksen tar1<oituksena on poistaa lähinnä piipun suuosasta sinne kertyneet epätasaisuudet. Epätasaisuuksia voi syntyä, kun ammunnan seurauksena rihlojen pinnat kuluvat hieman eri tavalla eri kohdista (syntyy pinnan särötiemistä = hyvin matalia hiushalkeamia pintaan), mikä johtuu piippuaineen eri kohtien seosaineiden kovuuseroista Piipun keskivaiheen tai takaosan mahdollisilla 0,01 mm ahtaumilla tai pintarikotila ei ole merkitystä hajontakuvioon Uskon. että yleensä piippu kolvautuu itsestään ampumisen seurauksena. Kotvaamisen yhteydessä useimmiten kolvautuu ampujan itseluottamus ja hajonta pienenee sitä kauna. vaikka piipulle ei olisi tehty mitaän. mutta on sanottu ampujalle, että tehtiin kolvaus Ehkä käytetyn piipun kolvaus parantaa osumakuviota ehkä ei paranna. Olen ollut mukana tutkittaessa käytetyn piipun kolvausta. Tasmällistä näyttöä hajonnan pienenemisestä ei saatu. Varmaa on, ettei se aina paranna käyntiä Kolvausta tehdään varsinkin pienoiskivaareissa, muna myös muissa aseissa käyttäen hieman ylimittaisia tai tombakkivaippaisia luoteja, joiden pinta on päällystetty jollakin hiovalla massalla. Tombakki on kuparivaltainen. tinaa, sinkkiä ym. seosaineita sisaltava punametalliseos. Erilaisine seossuhteineen se on hyvin yleinen luodin vaippa-aine. Viikolla oli paljon aseko austa. Metsämiehet ovat kummasti rakastuneet kuluneeseen aseeseen eivätkä raski luopua, vaikka sen kunto on rapistunut ja aiheuttaa vikako auksia tuon tuostakin.

147 145 Huomaan kyllä itsellänikin olevan samaa vikaa, kun pidän kunnossa vanhaksi käynyttä autoa ajattelematta. etta siita piu1isi jo luopua Niin se on. Risaisiin tohveleihin on tottunut. Uudet voisivat puristaa. Näin se on auton, aseen ja akankin kohdalla. Uusi voisi puristaa ---. Kotisivun blogi Kuopiossa NATOPATRUUNA Viime viikolla tuli 308 kaliiperin Tikka-kivääri, jonka patruunapesään oli hylsy jäänyt jumiin ja lukko ei auennut. Sitten tuli itse lataava Browning-kivääri, jossa lukko ei sulkeutunut. Aikaisemmin tuli korjattavaksi peräkkäin itse lataava Remington, Valmet 412 ja Finndassic. joissa kaikissa oli uk>svedin katkennut ja hylsy kiilautunut tiukasti pesään. Vika ei ollut aseissa. vaan patruunassa. Sitten tuli vielä itse lataava kivääri suoraan ampumaradalta. Patruuna oli mitoitukseltaan sellainen, ettei se mennyt riittävän syvälle patruunapesaan. jotta lukko olisi sulkeutunut Silloin on kyseessä vaaratilanne, jos patruuna jää pesään, kuten on käynyt, ja sitä yritetään väkisin poistaa puhdistuspuikolla. Luolia hakkaamalla se painuu hylsyn stsaan ja seurauksena voi olla ruudin syttyminen ennen kuin patruuna irtoaa. Kaikissa näissä oli käytetty -Nato-patruunoita", joita myydään harjoituspatruuna-nimellä halpaan hintaan. Natopatruunoilla osumatarkkuus saattaa olla huono. Hajontakuvion halkaisijan kertoi asiakkaani olleen sadalla metriltä 20 cm, kun hyvillä patruunoilla se on ollut alle 10 cm. Pystysuunnan hajonta johtunee vaihtelevista ruutimäaristä ja luotien painoeroista. Em. Tikka-kiväarissa käytetty patruuna lienee ollut konekivaaripatruuna. koska hylsyn laajentuma halkaisijamitassa ja pituudessa viittasi hyvin suuren paineen esiintymiseen. Aseesta avattiin voimaa käyttäen lukko auki, tarkastettiin ja siirryttiin käyttämään Sako - patruunaa, jolloin häiriö poistui. Browning - kiväärissä käytetyt patruunat olivat rikkoneet sulkukoneiston osia. joita jouduttiin uusimaan sadalla eurolla.

148 146 Sanotaan, että kympin suutari voi tehdä satasen virheen. Patruunoissa säästö aiheutti tässä tapauksessa satasen menoeran. Tikka- ja Sakcr aseiden patruunapesät ovat tunnetusti tarkkamittaiset, joten niissä on sattunut kohdalleni eniten Nato-patruunan aiheuttamia toimintahäiriöitä ja asevaurioita. Ne saattavat toimia normaalisti niin kauan, kunnes tulee vastaan ylimittainen patruuna. Natopatruunoiden laatupoikkeamat ovat enemmän säännöllisiä kuin poikkeuksellisen sattumanvaraisia Häiriötapauksista kerrottaessa on ensimmäinen kysymykseni aina, että olitko nuuka ja käytit halpoja nato-patruunoita. Patruunat toimivat sotilasaseissa, koska niissä patruunapesien mitoitus yleisesti poikkeaa metsästysaseiden vastaavasta mitoituksesta valjempään suuntaan Hapettuneet patruunat Natopatruunoista ja ns. itäisten maiden ylijaamapatruunoista on töytynyt pilaantuneita eriä. Pitkän Varastointiajan ja huonojen sailytysolosuhteiden vuoksi hylsyt ovat ruostuneet ja mahdollisesti ruutikin kostunut ja pilaantunut. Sellaisia patruunoita ei pidä ampua. Seurauksena saattaa olla asevaurio

149 147 Kotisivun blogi Kuopiossa 31. joulukuuta KAUNIITA KUVIA ASEISTA Kuka Mrjillä ajaa se, harjistä puhuu --- i" 1 :;;-rovöiy;r;-'

150 148

151 149 l Ranskalaisia pistimiä Saksalaisia pistimiä

152 150

153 luvun piilukkopistooli Kullattu kivääri Haulikko 1730

154 152 Valopistooli, piippu 10 cm Ruutiaarvi

155 TARKKUUSKIVÄÄRI DRAGUNOV Dragunov kivaari on venäläisen Kalashnikov-rynnakkökivaarin perustalle suunniteltu tarkkuuskivaari. Ase varusteineen ja tähtäinkaukoputkineen on täydellinen kokonaisuus. Paitsi ase. niin erityisesti siina miellyttaa yksityiskohtaiset käyttöohjeet osumatarkkuuden saavuttamiseksi Aseen versiot Dragunov on Neuvostoliitossa suunniteltu ja valmistettu, tarkka-ampujien käyttöön tarkoitettu ase. Se on myös erittäin käyttökelpoinen rynnäkkökivääriä korvaavana aseena. Varsinkin laajoilla, avarilla aroilla Dragunov päihittää rynnakkökiväärin ampumaetäisyyden suhteen Rynnäkkökiväärin tarkan osumisen etäisyys on noin 300 m ja maksimietäisyys n. 500 m. Oragunovilla nämä ampumaetäisyydet ovat ainakin kaksinkertaiset. Oragunov SVD on alkuperäismalli. Myöhemmin sitä on valmistettu useissa maissa hieman erilaisina versioina. Kiinassa on tehty Dragunov MDM-86 ja Romaniassa Romak-3 PSL. Alkuperäinen kaliiperi on 7,62x53R, mutta Kiinassa on valmistettu kaliiperilla 308 Win. Suomen puolustusvoimille ostettiin Itä-Saksasta Dragunov SVD -mallia Kirjoittaja tuntee aseen hyvin, koska on tehnyt siitä Puolustusvoimille Koulutusoppaan sekä Huolto- ja korjauskäsikirjan Tass.a kirjoituksessa käsitellään Dragunov SVD -mallia. Tiedot pohjautuvat venäjänkieliseen ohjesääntöön. j - 4 Dragunov Romak-3 PSL - =:

156 154 Käyttötarkoitus Dragunov -kiikarikiväari on tarkka-ampujan ase tarkoitettuna liikkuvien maalien sekä avoimien ja naamioitujen. yksittäisten kohteiden tuhoamiseen. Patruunat ovat tavanomaisia kiväärin valojuova- ja panssari-sytytysluotisia patruunoita sekä tarkkuuspatruunoita. Tähtäinkaukoputkella on mahdollista infrapunalähteiden tulitus yöllä ja myös huonoissa valaistusolosuhteissa silloin. kun avotähtäinten kayttö on vaivalloista. lnfrapunatahteeseen suunnattaessa sen infrapunasäteet kulkevat optisen tähtäimen objektiivin läpi ja vaikuttavat objektiivin pinnassa olevaan luminolvaan kaivoon. Siihen ilmestyy näkyvä kuva pyöreän vihreän läiskän muodossa. Pääosat ja varusteet Aseeseen kuuluu 4 lipasta. tähtäinkaukoputki (ml. silmänsuojus, suo}apussi, asteikon valaisulaitteisto), kantohihna, poskituki, pistin ja puhdistusvälineet Poskitukea kä tetaän kauko utken kanssa ammuttaessa. Poskituki Laatikon kansi Luistin työnnin ja jousi

157 155 OMINAISUUDET Tarkkuuskivaari 7,62 x 53R Dragunov SVD on kaasurekyylitoiminen, kiertyvälukkoisella sulkujärjestelmällä toimiva. itse lataava kertalaukausase. Tehokas ampumaetäisyys 800 m Tähtäinasteikko - kaukopotken kanssa 1300 m - ilman kaukoputkea 1200 m Käytännön tulinopeus Lähtönopeus 830 m/s 30 lslmin Luodin kantama 3800 m Paino tyhjana, ilman pistinta ja poskitukea 4,3 kg Lipaskapasiteetti Lippaan paino tyhjänä 10 patruunaa 210 g Pistimen paino - tupen kanssa - ilman tuppea 260 g 450 g Kaliiperi Pituus Piipun pituus Piipun rihlatun osan pituus Rihlat rihlaa Jyvän leveys Tähtäinväli Patruunan paino Terässydänluodin paino Ruutipanoksen paino - ilman pislintä 1225 mm - pistimen kanssa 620 mm 547 mm 2mm 7,62 x 53R 1370 mm 587 mm 21,8 g 9,6 g 3,1 g oikeakätista TÄHTÄINKAUKOPUTKI Ominaisuudet - suurennus 4 x - pituus ml. siimasuojat 375 mm - näkökenttä 6 astetta -korkeus 132 mm - pupilhaukko 6 mm - leveys 70 mm - silmäetäisyys 68 mm - patno 580 g - erotuskyky 12 kulmasekuntia

158 156 1 Runko 2 Kiikarijalka 3 Korotuskierrin II uk.:m, m "f. '.J.J, '-:, Suojus 13 Uritus 16 Kiinn.ruuvi 17 Virtakytkin (ei kuvassa) 18 Akkutila 2 1 Lamppu 1 9 Akkutilan kansi 22 Jalan vastin 20 Virtakytkin Tähtäinkaukoputki Objektiivin ympärillä on liikkuva vastavaloholkki ja okulaarissa kuminen silmäsuojus. Napsaussäätöisessä korkeuskiertimessä on asteikko Kukin jakoväli merkitsee 100 metrin ampumaetäisyyden muutosta Kolmen sadan metrin ampumaetäisyydelle saakka säätöväli on sata metriä, mutta välillä m voidaan korotuskierrintä kohdistaa 50 metrin välein. Sivuktertimen asteikossa on 20 jakoväliä 0 -pisteen molemmin puolin. mutta joka la napsauksella jakoväli puotittuu. Nollapisteestä oikealle olevat jakovälit on merkitty mustilla asteikkomerkeillä ja numeroilla ja vasemmanpuoliset punaisilla. Punaisella saatöasteikolla (vastapäivään kiertäen) osumat siirtyvät vasemmalle ja mustalla (myötäpäivaan kiertaen) oikealle. Korotus- ja sivukiertimien yläreunaan on tehty 60 jako-osaa. Merkkivifvat ovat kohdistuskorjausta varten. Vastapäfvään kiertäen osumat alenevat ja myötäpäivaa.n nousevat Kiikarijalan takaosassa on kannellinen asteikkovalaisimen akkukotelo. Optisessa järjestelmässä on erikoisominaisuutena akulaariin kiinnitenava oranss;nvaalea värisuodatin parantamassa kuvan teravyyttä huonossa valaistuksessa

159 157 \ 1 -- l ta1111luij to s 6. Täht!yspiste m etäisyydelle asti 10 A 10 A0TihtJiyspisteet 4 2 _ IIOOm.Y' r J2oo m =-----tt.7 Et:! la;i n arviointi- """ m Asteikkolasissa on korotus- ja sivukorjaus- seka etaisyysasteikot. Korotusasteikko on merkitty nuolimerkein 1300 m:n etäisyyteen asti Vasemmalle ja oikealle tähtäyspisteistä on sivukorjausasteikko piiruina Asteikon molemmin puolin on kaksi vaakasuoraa merkkiviivaa. Sivuasteikon alla on vasemmalla etäisyydenmittausasteikko Asteikko on laskettu 1,7 m korkeaan (taistelijan pituus) maaliin etäisyyden mittaamista varten ja siinä olevan käyräviivan asteikko 2, 4. 6, 8 ja 10 tarkoittaa satoja metrejä Tähtäinkaukoputkessa oleva infrapunatekniikkaa hyödyntävä luminoiva kalvo varataan pitämällä kaukoputkea päivänvalossa tai sähkövalossa kääntämållä kytkin 17 kaukoputken suuntaiseksi. Varaaminen kestää päivänvalossa 15 minuuttia, suorassa auringonpaisteessa ja W sähkövalossa minuuttia. Varattu kalvo toimii 6 7 vrk, jonka jälkeen se pitää ladata uudestaan. Jos kaukoputkea käytetään 8 hlvrk, niin sen toiminta aika on 3 vrk Kaukoputken varusteet ovat seuraavat: suojapussi, avain asteikkolampun vaihtoon, puhdistusliina. paristo, lamppu, värisuodatin, suojakansi ja vaisisulaitteet

160 158 AMPUMAOHJEET Etäisyys voidaan määrittää kaukoputken asteikkoa käyttäen. Jos maalin korkeus poikkeaa asteikon edellyhämästä 1,7 metrista (taistelijan pituus). niin silloin etäisyys voidaan laskea seuraavasti: Esimerkki: Jos maalin korkeus on 0,55 m (matalana oleva taistelija) ja maali täyttää etäisyysasteikon korkeuden B:n kohdalla, niin silloin etäisyydellä on tietty suhde maalin korkeuteen Etäisyys = 0,55/1,7 = noin 1/3, joten etäisyys = 800/3 = n. 270 m. Maalin leveyden mukaan myös voidaan etäisyys määrittaä kaukoputken asteikolla, jossa sivuasteikon jakoväli on 1 piiru. Esimerkki: Mikä on etäisyys tähystäjaan. jonka leveys 0,5 m ja maalikulma 1 piiru? Etäisyys = leveys x 1000/maalikulma = 0,55 x 1000/1 = 500 m. Lisäohjeet Ammuttaessa tulee ottaa mm. huomioon seuraavat näkökohdat ja olosuhteet: 1 Yöllä voidaan jatkuvasti valaistua maalia ampua samoin kuin paivallä Jos maali on vain hetken valaistu esim. valoammuksella, niin tähtäyspiste pidetaän maalin alapuolella. Jos maali on lisäksi yli 400 m etäisyydellä, niin silloin tähtäyspiste on hieman yli keskikohdan. 2. Jos maali on heikosti valaistu tai ammutaan infrapuna-maaliin, niin silloin kannattaa sulkea kaukoputken asteikkovalo. 3. Ammuttaessa aseen suultekkiä kohti on hyvä taas käyttää asteikkovaloa. 4. limamaaliin ammuttaessa käytetään valojuovapanssariluotipatruunoita 5. Patruunataulukon normaaliarvot pätevät vain, kun ilman lämpötila on +15 C, ilma on tyyni. korkeus merenpinnasta +- 0 m ja tahtayskulma maaliin on alle 15 astetta. 6. Käytä lentokone- ja helikopterimaaliin tähtäyksessä taulukon 8 ennakkoarvoja ja laskuvarjohyppääjämaaliin taulukon 9 arvoja. 7. Maanpäällisen liikkuvan maalin ennakoi ovat taulukossa liman lämpötila vaikuttaa osumatarkkuuteen korkeussuunnassa yli 500 metrin etäisyyksille ammuttaessa. Alemmassa lämpötilassa on tähtäintä korotettava ja korkeammassa lämpötilassa alennettava Taulukossa 6 on korkeussäätöatvoja eri lämpötiloille. 9 Sivutuuli vaikuttaa osumatari<.kuuteen. Sivuko auksen suuruus riippuu tuulen nopeudesta ja suuntakulmasta. Taulukossa 7 on tuulikorjausarvoja.

161 159 Ampumataulukot Taulukoiden tarkastelussa kannattaa lukijan pysähtyä huomaamaan kuinka tarkasti ja yksityiskohtaisesti ammunnan käyttö opastetaan tarkka-ampujalle sotilasaseiden osalta. Samalla tavoin tulisi paneutua ammuntaan myös rataja metsastysammunnassa. Taulukoihin syventyminen auttaa avartamaan näkemystä tal'kemmasta osumisesta. Seuraavana esiteltävistä taulukaista kahta pystyy hyödyntämään kaikessa ammunnassa Sivutuulikorjaus (taulukko 3). Siitä voisi todeta paitsi sivutuulen vaikutuksen osuutta yleensä, niin myös sen, että kevyeen luotiin tuuli tekee suuremman sivulle siirtymän kuin raskaaseen luotiin. Siitä johtuen kevyellä luodilla on sivuko auksen oltava suurempi kuin raskaammalla luodilla. Ampumahiihdossa sivutuuli huomioidaan tahtaämisessä, vaikka on lyhyt ampumaetäisyys kyseessä. Siksi siellä on ampumapaikoilla tuulen suuntaa osoittavat tuulipussit ja tuulen nopeudet nähtävissä Lämpötilakorjaus (taulukko 2). Se osoittaa, että lämpimällä säällä helposti ampuu yli maalin. Toisin sanoen on tähdättävä alemmaksi. Kylmällä saallä taas osumat menevät alemmas, jolklin tähtäystä on muutettava y mmäs. Muutokset tehdään tähtäyspistettå muuttaen tai tähtäimien korotussäadölla liman lämpötila vaikuttaa myös patruunoiden lämpötilaan. Osumapiste on eri paikassa. jos ammutaan esimerkiksi patruunoilla, jotka ovat olleet kylmässä lämpötilassa aseen lippaassa kuin, jos patruunat tai lipas ovat olleet lämpimässä taskussa. Jos asetta kohdistettaessa patruunat ovat olleet lämpimiä. niin silloin ne pitäisi myos ammuttaessa pitää samassa lämpötilassa. Mikäli asetta käytetään pakkassää.ssa, niin siuoin myös kohdistaminen pitäisi tehdä "kylmällä aseella" Mikäli käyttää Dragunov-kaukoputkea tai sen tyyppistä tähtäysasteikkoa. niin peura- ja hirvijahdissa pystyy hyödyntämään etäisyyden arviointi- ja sivuennakkoasteikkoa. Myös patruunataulukosta (taulukko 1) voi löytyä opiksi otettavaa.

162 160 Taulukko 1, Patruunataulukko, luoti 9,6 g, nopeus 830 m/s Amp. Tähtäys- Tulokulma laki- Lakikor- Lento Loppu Osuma Etäi- kulma kor- keuden aika nop. energia syys as- pii- as- pii- keus etäisyys m tetta min. rua tetta min rua m m m/s kpm , ,7 0, , , ,4 0, , , ,0 1, , ,0 2, , , , ,0 13, , ,7 45 Taulukko 2, Lämpötilakorjaustaulukko Lämpötila C Ampu ma etäi- Korotustähtäimen muutos Uako-osaa) syys m Alenna korotusta Nosta korotusta ,5 0, , ,5 0,5 1-0,5 0, , , Taulukko 3, Tuulikorjaustaulukko Sivutuuli 4 m/s sivulta Ampuma- Metreissä Maalin Sivukorjausetäisyys leveydessä (jako-osaa) ,1 1,1 3,7 6,6 2 7,5 13 0, Voimakkaalla tuulella (8 m/s) kaksinkertaista taulukon arvot Puolita heikolla tuulella (2 mls) teräväliä kulmalla puhaltavalla tuulella. Alenna tähtäintä, jos tuuli tulee takaa ja korota. jos tulee vastaisesti.

163 161

164 SUOMALAISTEN SOTILASKIVÄÄRIEN TAKATÄHTÄIMET 7,62 kivääri Kivääri a,:.. ;_ -- Kivääri 27..