29.III 30.VI A. Melua NOBELIN PERHE VENÄJÄN KEISARIKUNNASSA FAMILJEN NOBEL I RYSKA KEJSARDÖMET THE NOBEL FAMILY IN THE RUSSIAN EMPIRE

Transkriptio

1 29.III 30.VI.2012 NOBELIN PERHE VENÄJÄN KEISARIKUNNASSA FAMILJEN NOBEL I RYSKA KEJSARDÖMET THE NOBEL FAMILY IN THE RUSSIAN EMPIRE СЕМЬЯ НОБЕЛЬ В РОССИЙСКОЙ ИМПЕРИИ A. Melua

2

3

4 ESIPUHE 1800-luvun toisella puolella on tapahtunut asioita, jotka edelleen määräävät yhteiskunnan kehityksen. Silloisten vuosien sotatoimista huolimatta, tärkeimmiksi ovat osoittaneet kuitenkin siviilielämän saavutukset. Näiden saavutusten pohjana olivat eettiset ja kulttuuriarvot, joita ihmiset ilmaisivat kansalaisuudestaan, kansallisuudesta tai uskonnoista riippumatta. Tällaisia arvoja kannattivat kokonaiset suvut. Yksi näistä suvuista oli lahjakkaiden insinöörien Nobel-suku. Nobelit ovat alun perin ruotsalainen suku, jonka edustajat Suomen kautta tulivat Venäjälle 1800-luvun puolessavälissä. Nimenomaan venäläisessä yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa ympäristössä heidän lahjakkuutensa pääsi kehittymään yhteiskunnan hyödyksi. Nobelien lisäksi historia tuntee muitakin keksijöitä ja suunnittelijoita. Mutta juuri Nobelit kuuluvat näiden harvoihin sukuihin, joiden innovaatiotoiminta on ollut globaali-ilmiö, joka kattoi laajoja kansankerroksia, käytännössä kaikki talouden, finanssien, teollisuuden, tieteen, taiteen ja kulttuurin alat. Nobelit tulivat kuuluisaksi sekä Venäjällä että muissa maissa dynamiitin ja sen valmistusmenetelmän keksineen Alfred Nobelin ansiosta, jonka testamentissa ollut tahto perustaa Nobelrahasto on toteutettu. Nobel-suvun toiminnan saavutukset eivät ole saaneet riittävää tunnustusta edes Venäjällä tai Ruotsissa. Peruste Nobelien perinnön tarkempaan tutkimukseen on suvun toiminnan tulosten yhteiskunnallinen merkitys. Tällaisen työn mahdollistavat Venäjällä ja muissa maissa säilyneet useat tuhannet asiakirjat, jotka eivät ole vielä systematisoitu. Ne ovat varastoituna valtion ja yhteiskunnan kirjastoissa, arkistoissa, säätiöissä, monissa perheissä, joiden edustajat työskentelivät Nobelien yrityksissä. Jo 1800-luvun lo - pussa on ollut 100 sukulaissiteillä yhdistettyä henkilöä, joille Nobelit olivat juurena, historiallisena ja genealogisena perustana. He työskentelivät eri aloilla ja eri maissa, mutta samalla he tekivät yhteistyötä ollessaan korkeat moraaliset periaatteet omaavien ammattitaitoisten asiantuntijoiden historiallis-perheellinen ilmiö. Jotkut heistä saivat Venäjän kansalaisuuden, jotkut muuttivat asumaan Suomeen, Ranskaan ja muihin maihin. Nimenomaan tällaisessa ilmapiirissä Alfred Nobel on kasvanut ja kehittynyt. Nykyaikana, jolloin akateemikko Vladimier Vernadskin mukaan ajatus on tullut planetaariseksi ilmiöksi, äly on tullut geologiseksi voimaksi, on muodostunut noosfääri, tekniikan suurien saavutusten moraalinen arviointi on tullut elintärkeäksi. Kaikkien keksijöiden tulee käsittää keksintöjensä merkitys yhteiskunnalle, oma paikkansa ihmiskunnan säilymisessä ja kehityksessä. Tämä taistelu tapahtuu usein ihmisen sisällä, tajunnassaan, sielussaan. Alfred Nobel on kulkenut tämän vaikean moraalisen taistelun matkan, aikansa tuhoisimman räjähteen keksijä on tullut siihen johtopäätökseen että on taisteltava dynamiittia ihmiskuntaa vastaan käyttäviä voimia vastaan. Hän ei testamentannut pääomaansa räjähteiden kehittämiseen, vaan rauhan ja tieteen kehityksen tukemiseen. On kulunut melkein 100 vuotta ja 1900-luvun lopussa toinen lahjakas keksijä, Andrei Saharov, joka on osallistunut vielä tuhoisamman aseen keksimiseen, alkoi tietoisesti taistella atomipommia vastaan. Tällainen Nobelien historiallisen taipaleen maailmakatsomuksellinen ymmärtäminen on kuulunut tutkijoiden tehtäviin johtuen tarpeesta valaista yhteiskunnallista historiaa mahdollisimman hyvin luvusta alkaen monissa venäläisissä kaupungeissa on muodostunut Nobel-suvun perintöä tutkivia ryhmiä. Pietarin tutkijoiden työ on osoittautunut tuloksekkaimmaksi mm. sen ansiosta, että tutkijoilla on ollut tieteellisiä yhteistyösuhteita Nobelien tutkimuslaitoksiin, jotka on perustettu ruotsalaisten ja neuvostoliittolaisten diplomaattien aloitteesta ja kehitetty Nobelien tutkimuslaitosten johtajien ja työntekijöiden toimesta. Ensimmäisen kerran on yritetty kerätä yhteen eri aloja edustavia tietoja yli 40 venäläisessä kaupungeissa sijaitsevista arkistoista ja tehtaiden kirjastoista. Olemme selvästi ymmärtäneet että Nobelien elämä liittyy kiinteästi koko Venäjän 1800-luvun toisen puolen teollisuuteen, tärkeimpien venäläisten yrittäjien elämänkertoihin. Ludvig Nobelin uurastus venäläisen teollisuuden kehittämisestä on niin suuri (tämä näkyy näyttelyn yhteydessä julkaistuista Nobelien asiakirjoista), että kirjan lukija on aivan varma että tämän Ruotsista tulleen miehen Venäjän isänmaallisuus on ihan vilpitön. Hänen julistamiensa teollisuuden kehityssuunnitelmien sisältö, laajuus ja ajanmukaisuus hämmästyttävät 2000-luvunkin ihmisiä. Suunnitelmien toteutusmenetelmät ovat ajankohtaisia nykyäänkin. Hänen poikansa Emmanuil Ludvigovits Nobel oli suuri luvun vaihteen teollisuusmies, joka teki kiinteätä yhteistyötä venäläisten, suomalaisten, ruotsalaisten ja

5 muun maalaisten poliitikkojen ja tutkijoiden kanssa. Siinä aikana Pietarissa ja Moskovassa asui todellakin maineikkaita henkilöitä. Heidän joukossaan ovat mm. Nobel, Mendeleev, Oldenburg, Dostoevski, Tillander, Tolstoi, Vitte, Bolin, Metsnikov, Stolypin, Pavlov, Pirogov, Djagilev, Melnikov, Struve, Putilov, Faberge, Krylov ja monia muita. Me muistamme heitä edelleenkin henkilöinä, jotka ovat luoneet ikuisia arvoja eri aloilla. Toisaalta tehtävämme on ollut systematisoida Nobelien toiminnan tulokset. Näyttelyssä on esillä näiden tuloksien luokittelukaava. Toisaalta olemme pyrkineet edes alustavasti hahmottamaan Nobelien yhteyspiirin elämänsä aikana. Näyttelyssä on esillä aineisto siitä että Nobelien lähipiiriin kuului useita satoja ihmisiä. On selvä, miksi Nobelien kirjastoon on tullut Leo Tolstoin kirjoja. Leo Tolstoin ja Bertha Zutnerin kirjeenvaihto on saanut eri merkityksen. Motiivit ja periaatteet, joiden mukaan Nobelit muodostivat kirjastoja tehtaittensa työntekijöille provinssikaupungeissa, ovat kunnioitettavat. Heidän keksintönsä ovat ihmeellisiä ja älykkäitä. Mutta kuitenkin tekniset innovaatiot eivät ole tärkein asia, tärkein on se kulttuuriympäristö, joka on muodostanut edellytyksiä näiden innovaatioiden kehittämiseen. Juuri tässä humanitäärisessä ilmapiirissä ovat syyt ja motiivit, jotka ovat johtaneet insinöörin uudistumiseen, hänen luovan mielensä muutokseen elämää tuhottavista keksinnöistä elämää ja kaikkien elävien suojeleviin keksintöihin, kehityksen ja rauhan tukemiseen. Euroopan yhtenäisyys ja yhteistyö eivät olleet heille pelkästään idea. He toteuttivat eurooppalaista yhteistyötä vapaasti siirtämällä ideoita ja koneita ja järjestelmällä asiantuntijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Nobelien kehittämä öljytuotteiden kuljetusverkosto on edelleenkin Euroopan energiaohjelman osa. Nobelit Venäjällä-näyttelyn järjestämisen yhteydessä tarkoituksemme ei ollut näyttää yksityiskohtaisesti koko heidän toimintaansa. Meidän mielestämme, näyttelyn tulisi esittää Nobelien toiminnan laajuutta, aatteittensa jaloutta ja monien ratkaisujen ajankohtaisuutta nykyäänkin. A.I. Melua, professori, näyttelyn kuraattori

6

7

8

9

10

11

12

13

14 LARGE ENTERPRISES OF THE NOBELS IN RUSSIA (XIX CENTURY)

15 The organizers of the exhibition are grateful to the Embassy of the Russian Federation in Helsinki and personally to Mr. Ambassador, academician Alexander Rumyantsev for assistance in organizing the exhibition Main experts and scientists, participants of the organization of the exhibition: Christina FORSSELL Dmitri FROLOV Yaroslav GOLKO Jochen HAEUSLER Pertti HAKALA Vladimir KHAVINSON Heikki LAHELMA Sergey MEDVEDEV Arkadii MELUA Jussi NUORTEVA Vladimir OKREPILOV Tamara PONOMAREVA Andrey SOROKIN Vladimir SYASKO The organizers of the exhibition to thank the experts for assistance in organizing the exhibition: Mr Dag Ahlander, Ph.D. Olov Amelin, Dr.Sc. Igor Baskakov, Dr.Sc. Abram Blokh, Mrs E. Buchkova, Mrs T. Bugriy, Dr.Sc. Igor Isaev, Dr. Ulf Larsson, Professor T. Leipala, Mr Vyacheslav Lobankov, Dr.Sc. Alexander Matveychuk, Mr V. Migurenko, academician Professor Alexander Nozdrachev, Ph.D. Evgeniy Polyakov, Mr Evgeniy Rumko, academician Michael Sohlman, Mr V. Stankevich, Professor V. Tcugan, Ph.Dr. Ulla Tillander-Godenhielm, Professor Thomas Tyden, Professor Vyacheslav Tyutyunnik, Mr Alexander von Witte, D.Arch. V. Zuikoff When creating the exhibition of used funds and archives of enterprises and organizations: The Nobel Museum (Stockholm) The British Library (London) The Museum of Fine Arts (Vienna) Arsenal (Vienna, Heeresgeschichtliches Museum) Krasnoye Sormovo Plant (Nizhniy Novgorod) The Kirov Military Medical Academy (St Petersburg) «Center of testing and certification S.-Petersburg» (FSI «Test-S.Petersburg») The National Library of Russia (St Petersburg) The Russian State Library (Moskow) National Library of Israel Library of Congress Villa Nobel in San Remo (Italy) Baku Nobel Heritage Fund Municipalitet of the sity Sevran Municipalitet of the sity Nicca Military Artillery Academy (St Petersburg) The Military Educational and Scientific Center (Naval Academy) (St Petersburg) The Military Historical Museum of Artillery, Engineers and Signal Corps (St Petersburg) The Pasteur Institute (Paris) National Museum (Prague) Slovak National Museum (Bratislava) Diesel-Energo (St Petersburg) The Russian Admiralty (St Petersburg) Izhorskiye Zavody (St Petersburg) Baltic Plant (St Petersburg) Central St. Petersburg State Historical Archive Russian State Navy Archive (St Petersburg) Russian State Historical Archive (St Petersburg) Russian Academy of Science Library (St Petersburg)

16