10. ASFALTTINORMIT JA STANDARDIT

Transkriptio

1 1 10. ASFALTTINORMIT JA STANDARDIT ASFALTTINORMIT Asfalttinormit Johdanto (osittain korjattuna mukaiseksi) Asfalttinormit 2011 on PANK ry:n julkaisema asiakirja, jossa esitetään asfaltin raaka-aineiden, asfalttimassojen ja asfalttipäällysteiden Suomessa käytettävät laatuvaatimukset. Lisäksi normeissa esitetään laatuvaatimuksia täydentäviä ohjeita ja suosituksia. Asfalttinormit on samalla asfalttimassojen eurooppalaisten tuotestandardien kansallinen soveltamisohje.' Asfalttimassan raaka-aineiden ja asfalttimassojen CE-merkinnöissä on aina noudatettava kyseistä EN-standardia. Asfalttinormeissa on esitetty CEmerkintää täydentäviä yksityiskohtaisia vaatimuksia, koska asfalttinormit on laadittu tuotteen tilaajan ja toimittajan sopimuksia varten. Esimerkiksi asfaltin valmistaja tarvitsee suunnittelun lähtökohdaksi usein CE-merkintää tarkempia tuote-eräkohtaisia testaustuloksia kiviaineksen raekokojakautumasta ja nastarengaskulutuskestävyydestä. Asfaltin raaka-aineiden kiviaineksen ja bitumin sekä asfalttimassojen laatuvaatimukset on esitetty eurooppalaisten tuotestandardien mukaisina ja ne osoitetaan eurooppalaisten standardien mukaisilla testausmenetelmillä ja pääsääntöisesti CE-merkinnällä. Asfalttimassojen tuotannon aikaiseen kolmannen osapuolen valvontaan ja CE-merkintään siirryttiin Eurooppalaista standardeista 8 käsittelee asfalttimassojen koostumukseen ja toiminnallisiin ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia. Standardiryhmään kuuluvista SFS-EN käsittelee tyyppitestausta ja SFS-EN tuotannon aikaista laadunvalvontaa. Asfalttimassan laatu ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan standardin SFS-EN mukaisesti tuotannonmukaisella laadunvalvonnalla. Sirotepintauksen standardi on SFS-EN Testausmenetelmät on esitetty normien liitteessä Lisäksi noudatetaan asfalttinormeissa ja sopimuksissa esitettyjä raaka-aineita koskevia vaatimuksia. Standardeja tarkastetaan noin viiden vuoden välein ja tarvittaessa niihin tehdään korjauksia. Asfalttimassojen raaka-aineiden ja asfalttimassojen testaamiseen ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvissä standardeissa noudatetaan pääsääntöisesti voimassa olevaa viimeisintä standardiversiota ellei toisin mainita. Asfalttinormeissa standardeihin viitataan ilman vuosilukua, jotta normien käytettävyys säilyy standardien päivittyessä. Luettelo voimassa olevista kiviaineksen ja asfalttimassan testaus ja tuotestandardeista julkaistaan PANK ry:n kotisivuilla ( Asfalttimassa CE-merkitään edellä mainittujen tuotestandardien mukaan. Eurooppalaisen lainsäädännön mukainen rakennustuotedirektiivi määrää CEmerkinnän pakolliseksi. Suurimmat normien muutokset koskevat asfalttimassojen suunnittelua, tyyppitestauksen raportointia ja standardien mukaista laadunvalvontaa sekä ilmoitetun laitoksen toteuttamaa kolmannen osapuolen valvontaa. Asfalttimassan ja raaka-aineiden sekä asfalttipäällysteiden testaamiseen käytetään voimassa olevia EN-standardeja tai eräissä tapauksissa PANK-

2 2 menetelmiä. Testaukset ja mittaukset tehdään PANK-hyväksytyissä laboratorioissa tai mittausorganisaatioissa. Testauslaboratoriot noudattavat eurooppalaisia standardeja ja ilmoittavat tulokset niiden mukaisilla merkinnöillä. Asfalttimassojen ominaisuuksien ja vaatimustasojen ilmoittamisessa Asfalttinormeissa 2011 käytetään yleiseurooppalaista merkintätapaa (esimerkiksi tyhjätilan maksimiarvo on V max7 ja bitumipitoisuuden ohjearvo on 5,4 %) Asfalttityyppien ja asfalttilajien merkinnöissä käytetään edelleen suomalaista tapaa (esimerkiksi AB 16). Normeissa esitetään myös EN-standardin mukainen CE-merkinnässä käytettävä merkintätapa (esimerkiksi AC 16 surf 70/100). Ympäristö- ja turvallisuusasioihin liittyviä vaatimuksia ei ole sisällytetty Asfalttinormeihin. Asfalttinormeissa ei myöskään aseteta vaatimuksia lentokenttien päällysteille. Lentokenttien kiitoteiden päällysteiden osalta Suomessa noudatetaan kansainvälisiä ICAO:n määräyksiä, joihin liittyvät kansalliset sovellutusohjeet antaa Finavia. Siltapäällysteiden suunnitteluun sovelletaan Silkoohjetta. Stabilointia ei käsitellä asfalttinormeissa, vaan vaatimukset on esitetty erillisessä Liikenneviraston Päällysrakenteen stabilointiohjeessa (TIEH , 2007). Erityisinä tuotemerkkeinä markkinoitavia erikoisasfalttipäällysteitä ei myöskään käsitellä. Erikoisasfalteille ja niiden raaka-aineille voidaan soveltuvin osin käyttää normeissa esitettyjä laatuvaatimuksia. Ympäristönsuojausrakenteissa käytettävien päällysteiden vaatimukset on esitetty julkaisussa Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Asfalttiset ympäristönsuojausrakenteet (1006). Normeissa on pyritty välttämään työmenetelmien käsittelyä. Työmenetelmiä ja työn tekemistä koskevat vaatimukset on esitetty Rakennustiedon julkaisemassa InfraRYL-asiakirjassa. Tärkeää on, että valmis päällyste täyttää liikennemäärän ja käyttötarkoituksen mukaiset laatuvaatimukset. Asfalttinormeissa esitetyistä ohjearvoista ja luokituksista osa on suosituksia ja osa on vaatimuksia. Suositukset on erotettu vaatimuksista kehyksin. Asfalttinormit on kokonaisuus, joten erillisten vaatimustauluko9iden irrottamista asiayhteydestä ei suositella. Koska asfalttinormien kulloinkin käytössä olevaa versiota käytetään tämän oppimateriaalin yhteydessä, asfalttinormien sisältöä ei tässä osassa käsitellä yksityiskohtaisemmin EN-STANDARDIT EN- standardit ovat Euroopan yhteisiä standardeja, joita tehdään tuotteiden vapaan liikkumisen edistämiseksi Euroopan Unionin alueella. Standardit tekee CEN, joka on eurooppalainen standardisointielin ja jonka jäsen Suomen standardisoimisliitto SFS on. Suomen lisäksi CEN:n jäsenmaita ovat Itävalta, Belgia, Tshekin tasavalta, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Islanti, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso- Britannia. Yhteisten standardien tekeminen on vaikea tehtävä, sillä toimintatavat, käyttöolot, vaatimukset ja tutkimusmenetelmät poikkeavat näissä maissa toisistaan. Tässä osassa käsitellään asfalttimassojen tuotestandardeista esimerkkinä standardia SFS-EN : Asfalttimassat - materiaalivaatimukset Osa 1:

3 3 Asfalttibetoni, asfalttiaseman tuotannon valvontastandardia EN : Asfalttimassat - Osa 21 Tehtaan sisäinen laadunvalvonta ja tyyppihyväksyntään liittyvää standardia SFS-EN Asfalttimassat Materiaalivaatimukset - Osa 20: Tyyppitestaus. EN-standardien käyttöönotto vahvistetaan standardikohtaisesti. Standardit ovat kuitenkin käytettävissä heti kun ne on hyväksytty. Niille voidaan kuitenkin määrätä aika, jonka kuluessa ne on otettava käyttöön. Tuotestandardit ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia. Seuraavassa käsitellään tuotestandardien edustajana asfalttibetonin standardia. Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan ja tyyppitestauksen standardit poikkeavat tuotestandardeista rakenteeltaan jo niin paljon, että niitä käsitellään seuraavassa erikseen. Tämän osan tarkoituksena ei ole korvata käytössä alkuperäisiä standardeja, vaan tarkoitus on antaa melko ylimalkainen kuva niiden sisällöstä ja rakenteesta. EN-standardin käyttö edellyttää, että käyttäjällä on standardin alkuperäiskappale tai standardin sisältävä SFS-käsikirja Asfalttibetonin tuotestandardi SFS-EN Tässä osassa käytetään standardin numerointia tai sitä vastaavaa järjestystä. Standardi esittää perinteisistä asfalttinormeista poiketen useiden eri ominaisuuksien vaatimukset luokkina. Vaikka standardissa esitetyt vaatimukset koskevat asfalttimassan ominaisuuksia, useat testit tehdään massasta valmistetuilla koekappaleilla. Käytettävä koekappaleen valmistus kappaleen tiivistysmenetelmineen esitetään tuotannon valvonnan standardissa. Asfalttibetonin tuotestandardin perusrakenne sisällysluettelon mukaan Sisällysluettelo Johdanto 1. Soveltamisala 2. Velvoittavat viittaukset 3. Nimitykset, määritelmät, symbolit ja lyhenteet 4. Oleellisten raaka-aineiden vaatimukset 5. Massan vaatimukset 6. Vaatimustenmukaisuuden arvioiminen 7. Tunnistaminen Liite A (velvoittava) Massan sideaineen tunkeuman tai pehmenemispisteen laskeminen kun käytetään uusioasfalttia Liite ZA (ohjeellinen) Esitetään tämän eurooppalaisen standardin ja EU:n rakennustuotedirektiivin oleellisten vaatimusten välinen suhde Esipuheessa kerrotaan standardin olevan yksi ilmoitetuista asfalttialan standardeista, Standardit esitetään luettelona. Johdanto Asfalttibetoni määritellään kahdella tavalla - kokemusperäinen lähestymistapa määrittelee asfalttibetonin raaka-aineiden koostumusreseptien ja toiminnallisiin testeihin perustuvien vaatimusten avulla

4 4 - toiminnallinen lähestymistapa määrittää asfalttibetonin toiminnallisin vaatimuksin liitettynä rajoitettuihin koostumus- ja raaka-ainevaatimuksiin. Tämä tapa antaa suuremman vapauden. 1 Soveltamisala. Standardia sovelletaan teillä, lentokentillä ja muilla liikennöidyillä alueilla käytettävän asfalttibetonimassan ja sen raaka-aineiden vaatimuksiin. Kemiallisesti modifioiduilla sideaineilla tehdyt massat kuuluvat alueeseen vain rajatusti. Standardi ei käsittele päällysteiden vaatimuksia. 2 Velvoittavat viittaukset... Standardissa luetellaan ne EN-standardit, joita on noudatettava tätä standardia sovellettaessa. 3 Nimitykset, määritelmät, Esittää ne nimitykset ja määritelmät sekä symbolit ja lyhenteet, joita käytetään standardissa. Lyhenteistä esitetään vain AB asfalttibetoni ja D asfalttimassassa olevan kiviaineksen ylempi seulakoko millimetreinä. 4 Raaka-ainevaatimukset Standardi määrää että vain sellaisia oleellisia raaka-aineita saa käyttää, jotka täyttävät yhden tai useampia seuraavista vaatimuksista: - eurooppalaisen standardin - eurooppalaisen teknisen hyväksymisen - materiaalien ominaisuudet, jotka perustuvat osoitettavissa olevaan tietoon soveltuvuudesta asfalttiin Luvussa ohjeistetaan sideaineen, kiviainesten ja lisäaineiden valintaa eri käyttötilanteissa ja määrätään mitä standardeja on noudatettava. Erikoisesti korostetaan, että uusioasfaltin kiviaineksen suurin raekoko D ei saa ylittää seoksen D-arvoa. 5 Massan vaatimukset Massalle on määrättävä kokemusperäiset tai perinteiset perusvaatimukset kuten tavoitekoostumus, kokemusperäiset vaatimukset tai perinteiset vaatimukset. Koostumus ja rakeisuus on ilmoitettava massaprosentteina kiviaineksen kokonaismäärästä ja sideainepitoisuus massaprosentteina koko massasta eli noudattamaan meillä tähänkin asti vallinnutta käytäntöä. Standardi edellyttää (kuten kiviainesstandarditkin) että rakeisuusmäärityksissä saa käyttää perusseulasarjan lisäksi vain toista kahdesta lisäsarjasta (Basic set + set 1 tai Basic set + set 2 ). Set 1:n ja set 2:n sekoittaminen on kielletty. Asaflttinormien taulut 1 ja 2 määräävät tavoiterakeisuuden sallitut alueet ja mitä seulakokoja käytetään tarkkailupisteinä.

5 5 Myös muut massalle asetettavat muut vaatimukset esitetään pääasiassa tauluina, joista voidaan lukea käytettävissä olevat luokat. Massan lämpötilarajat esitetään vastaavaan tapaan kuin vanhoissakin asfalttinormeissa eri bitumilaaduille. Normien tapaan massan on oltava homogeenista ja kaikkien kiviainesrakeiden täysin sideaineen peittämiä. Havainto tehdään silmämääräisesti. Oloissamme merkittävän nastarengaskulutuskestävyyden vaatimustaso vastaa aikaisempien normien tasoa. Pysyvän muodonmuutoksen vastustamisen taso testataan koekappaleista. Jos tuottaja ilmoittaa tuotteen olevan palonkestävä on se myös testattava ja luokiteltava standardin EN mukaan. Polttoainekestävyys ja jäänestoainekestävyys antavat ohjeet ja vaatimukset lentokenttäsovellutuksiin. Standardin mukaisen asfaltin tulee säilyä kohtuullisen muuttumattomana koko tarkoituksenmukaisen ajan. Kokemusperäisinä vaatimuksina ovat koostumus, rakeisuus, sideainepitoisuus ja lisäaineet Rakeisuus ilmoitetaan meillä totutusta poikkeavalla tavalla. Tavoitemassan rakeisuusalueiden rajoineen tulee sijaita tauluissa 1 ja 2 esitettyjen alueiden sisällä. Maksimi ja minimiarvojen vaihtelualue tulee ilmoittaa yhtenä lukuna, joka mahtuu taulussa 12 esitettyjen rajojen sisälle. Sideainepitoisuus esitetään luokkina 0,2 %-yksikön välein. Sideaineprosentit korjataan kertoimella, joka saadaan jakamalla 2,650 kiviaineksen keskitiheydellä. Uusioasfaltin sideaine on otettava mukaan sideaineprosenttiin. Standardi varoittaa päällekkäisestä määrittelystä. Tällä tarkoitetaan massan spesifikaatioiden kaksinkertaistumista. Samanaikaisesti ei saa käyttää: - kokemusperäisiä vaatimuksia ja perinteisiä vaatimuksia - vaatimuksia bitumin täyttämälle tyhjätilalle, kiviaineksen tyhjätilalle ja 10 kiertotiivistyskierroksen tyhjätilalle. Toiminnallisina vaatimuksina esitetään;. koostumus ( sideainepitoisuus ja rakeisuus ) ja jäykkyys. 6 Vaatimustenmukaisuuden arviointi Vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa Tyyppitestausstandardin mukaisesti toteutetulla alkuhyväksynnällä. Siinä tulee käyttää kyseisen standardin määräämiä näytteiden valmistustapoja. Tuotannon valvonnan tulee tapahtua Tuotannon valvontastandardin mukaisesti ja asfalttibetoni tulee sijoittaa Tyyppihyväksyntästandardissa esitettyyn valitun yhteisen ominaisuuden tai ominaisuudet omaavien asfalttimassojen ryhmään.

6 6 7 AB-massojen tunnistus Toimitustositteen tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: Liitteet valmistaja ja sekoitusasema massan identifiointikoodi massan määrittely AB D kul/kant/sid sideaine AB on asfalttibetoni D on ylempi seulakoko kul on kulutuskerros kant on kantava kerros sid on sidekerros sideaine on käytetyn sideaineen määrittely Esim AB 16 kul 70/100 Liite A (velvoittava) Asfalttimassarouhetta sisältävän asfalttimassan sideaineen tunkeuman ja pehmenemispisteen määrittäminen käytettäessä asfalttirouhetta A.1 Yleistä. A.2 Massan sideaineen tunkeuman laskeminen A.3 Massan sideaineen pehmenemispisteen laskeminen. Liite ZA (opastava) Tämän eurooppalaisen standardin kohdat, jotka liittyvät EU:n rakennustuotedirektiiviin Liitteessä esitetään vaatimukset ensisijaisesti taulukkoina. Lisäksi on esimerkkinä CE-merkinnänkin edellyttämiä tuotteiden vaatimustenmukaisuusselvityksiä Tehtaan sisäinen laadunvalvonta SFS-EN Standardin sisällysluettelo Johdanto 1 Soveltamisala 2 Velvoittavat viittaukset 3 Termit ja määritelmät 4 Vaatimukset 5 Valvontamenettelyt 6 Tarkastus ja testaus 7 Vaatimustenvastaisuus 8 Tarkastus, mittaus ja testauslaitteet 9 Tallenteet 10 Koulutus Liite A (velvoittava) Valmiin asfalttimassan sallitut poikkeamat ja testaustaajuus Valmiin asfalttimassan sallitut poikkeamat ja testaustaajuus Liite B (velvoittava) Tehtaan alkutarkastus ja arviointi sekä tehtaan sisäinen laadunvalvonta ja asfalttimassojen jatkuva valvonta tehtaan sisäisessä laadunvalvonnassa Liite C (informatiivinen) Ohjeita vaatimustenmukaisuuden arviointiin Liite D (informatiivinen) Massan ominaisuuksien lisätestaus Liite E (informatiivinen) Lentokenttien erikoisvaatimukset

7 7 Standardin johdannossa edellytetään tämän standardin käyttämistä yhdessä asfalttimassojen tuotestandardien kanssa. Standardi on osa Rakennustuotedirektiivin edellyttämästä vaatimustenmukaisuuden osoittamisprosessista ja se ilmaisee tyyppitestauksen ja tuotannon valvonnan sekä CE-merkinnän edellyttämän minimitason. Standardi edellyttää tuotannon ja sen valvonnan jatkuvaa kehittämistä. Se mahdollistaa myös standardeista poikkeamisen, edellyttäen, että standardien ilmaisema taso saavutetaan. Standardin kolme ensimmäistä osaa soveltamisala, velvoittavat viittaukset ja nimitykset ja määritelmät ovat vastaavia kuin muissakin standardeissa. Vaatimusten oleellisia osia ovat tuotannon valvonta ( 4.1 ), laatusuunnitelma ( 4.2 ), organisaatio ( 4.3 ) ja asiakirjojen valvonta ( 4.4 ). Tuotannon valvonta ohjeistaa sisäisen valvontaprosessin siihen liittyvine testauksineen. Tuotannon valvonta -systeemin tulee muodostua menettelyistä, tarkastuksista ja / tai arvioinneista ja testitulosten käytöstä, joilla kontrolloidaan raaka- ja muita tulevia materiaaleja tai komponentteja, tuotantoprosesseja ja tuotteita. Standardi on yhdenmukainen EN ISO 9001 vaatimusten kanssa Tuottajalla on oltava laatusuunnitelma, jossa esitetään tarkastustoimenpiteet ja niiden toteuttamistiheys. Laatusuunnitelman tulee sisältää keinot tunnistaa ja yksityiskohtaistaa ne prosessit, jotka suoranaisesti vaikuttavat tuotteen laatuun ja vaatimustenmukaisuuteen. Organisaatio sisältää asioita, joita ei kaikkia mielletä kuuluvaksi otsikon alle. Tässäkin kohdassa on asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi kaikkien, jotka voivat vaikuttaa tuotteen laatuun on tunnettava laatusuunnitelma. Tuottajan on nimettävä päätäntävaltainen laatuvastaava asfalttiasemalle tai asemaryhmälle ja vähintään kerran vuodessa tehtävä hallintoraportti, jossa todetaan suunnitelman toimivuus ja toteutuminen. Asiakirjojen valvonta tuottajan tulee suunnitella ja toteuttaa kaikkien dokumenttien ja datan varmistusjärjestelmää tämän dokumentin vaatimusten mukaisesti. Valvontamenettelyt-osa sisältää alaotsikot; Raaka-aineet ( 5.1 ), Ostetut tuotteet ( 5.2 ), Prosessin valvonta ( 5.3 ), Käsittely, varastointi ja toimitus ( 5.4 ) sekä Asfalttiaseman kalibrointi ja kunnossapito ( 5.5 ). Raaka-aineiden varastojen on oltava riittävän suuria varmistamaan, että suunniteltu tuotanto ja toimitus kyetään toteuttaa vaarantamatta tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta. On laadittava raaka-aineiden spesifikaatiot ja toleranssit. Nämä tiedot on toimitettava kirjallisina toimittajille. Alkutarkastuksilla on varmistettava, että raaka-aineiden toimittajat kykenevät toimittamaan vaadittavaa laatua olevia tuotteita. Raaka-aineiden käsittelyn eri vaiheissa on varmistettava, ettei niiden laatua huononneta. Tätä varten on laadittava yksityiskohtaiset asemakohtaiset ohjeet. Asfalttiaseman kalibrointi ja kunnossapito käsittelee sekä laitteita että henkilökuntaa. Kaikki tarpeelliset laitteet, välineet ja henkilökunta on oltava käytettävissä vaadittaviin tarkastuksiin ja testeihin. Tarkastusten ja testien vähimmäisvaatimukset on annettu taulumuodossa. Asfalttiasemalle tulevat raaka-aineet ( 6.2 ) ja asfalttimassa ( 6.3 ) on tarkastettava ja testattava laatusuunnitelman yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan.

8 8 On ylläpidettävä tilastollisia tiedostoja osoittamaan prosessin kelpoisuutta ja tuotteen ominaisuuksia. Vaatimustenvastaisuudesta ( 7.1 ) tuottajalla on oltava dokumentoitu menettely, jolla varmistetaan, ettei käytetä tuotetta ( 7.2 ), joka ei täytä vaatimuksia. Menettelyohjeen tulee sisältää ohjeet siitä miten menetellään kun tuote ei täytä vaatimuksia. Standardi luettelee monia syitä vaatimustenvastaisuuksiin ja toimenpiteitä, joilla tilanne voidaan korjata ( 7.3 ja 7.4 ). Tarkastus, mittaus ja testauslaitteet-osa ( 8 ) määrää tuottajan tarkastamaan, kalibroimaan ja huoltamaan vaatimusten mukaisia mittaus- ja testausvälineitä. Laitteista on ilmoitettava mm: a) tarkkuus ja kalibrointitiheys, jonka on oltava asianomaisen testistandardin mukainen; b) laitetta on käytettävä kirjatun menetelmäohjeen mukaisesti; c) laitteen on oltava yksilöllisesti tunnistettava; d) kalibrointitiedot on dokumentoitava. Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan tallenteisiin ( 9 ) on kirjattava; näytteenottopaikka, päivämäärä ja kellonaika, testatut raaka-aineet, asfaltin yksityiskohdat ja muut oleelliset tiedot. Jos raaka-aineet tai valmistettu massa eivät täytä vaatimuksia on ilmoitettava korjaavat toimenpiteet. Tiedot on säilytettävä saatavilla vähintään viiden vuoden ajan tai vaadittaessa pidemmänkin ajan. Tuottajan on huolehdittava koulutuksesta ( 10 ). Tuottajan on ylläpidettävä ja dokumentoitava tehokas perehdyttämisohjelma. Liitteet Liite A (velvoittava) Valmiin asfalttimassan sallitut poikkeamat ja testaustaajuus Liite esittää ne toleranssit ja testaustaajuuden, joita käytetään vaatimuksenmukaisuuden arviointiin asfalttimassan valmistuksen ja toimituksen aikana. Siinä on kolme testaustiheystasoa: X, Y ja Z. Taso Z on vähimmäistaso kaikissa olosuhteissa. Testaustaajuus on muuttuva. Testausmäärä lisääntyy, jos vaatimustenmukaisuustaso heikkenee. Levityskohteessa tapahtuva näytteenotto ja testaus eivät kuulu tämän liitteen piiriin. Näytteet on otettava säännöllisesti ja sattumanvaraisesti valmiista asfalttimassasta asfalttiasemalla niin, että ne edustavat koko tuotantoa. Niistä määritetään sideainepitoisuus ja rakeisuus. Hienorakeisiksi asfalteiksi katsotaan kaikki kulutuskerrosasfaltit valuasfalttia lukuun ottamatta ja side- ja kantavien kerrosten massat, joiden D<16 mm. Vaatimustenmukaisuustason OCL määrittämiseen on kaksi eri menettelyä; yksittäistulosmenetelmä ja neljän tuloksen keskiarvon menetelmä. Samanaikaisesti asemalla saa noudattaa vain toista näistä menetelmistä. Yksittäistulosmenetelmässä seurataan 32 viimeksi saatua yksittäistä näytettä. Poikkeavien näytteiden lukumäärä määrittää tason. Jos enemmän kuin 8 näytettä on poikkeavia, kaikki laitteet ja toiminnat on tarkastettava perusteellisesti.

9 9 Neljän näytteen keskiarvomenetelmässä lasketaan aina neljän peräkkäisen saman massan näytteen keskiarvo. Jos kahdeksasta peräkkäisestä keskiarvosta 4 poikkeaa, menettely on sama kuin edellä. Poikkeavien sarjojen määrää seurataan viikoittain ja alimman tason mukainen sarja määrää jatkossa noudatettavan näytteenottotiheyden. Liite B (velvoittava) Tehtaan alkutarkastus ja arviointi sekä tehtaan sisäinen laadunvalvonta ja asfalttimassojen jatkuva valvonta tehtaan sisäisessä laadunvalvonnassa Liite määrää Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkuarvioinnin ja valvonnan rutiinit, määrittää myös ilmoitetut laitokset ja niiden tehtävän, luettelee alkutarkastuksessa vähintään tehtävät toimenpiteet ja siinä havaittujen puutteiden dokumentoinnin ja korjaavien toimenpiteiden toteutusajan. Liite C (informatiivinen) Ohjeita vaatimustenmukaisuuden arviointiin Liite käsittelee sitä miten tässä esitetyt keinot yhdessä tyyppihyväksynnän standardin EN menettelyjen kanssa antavat vaatimuksenmukaisuuden arvioimisen keinot. Liite D (informatiivinen) Massan ominaisuuksien lisätestaus Tämä liite antaa menettelyn määrittää fysikaalisia ominaisuuksia tavallisesta tuotantomassasta tehdyistä lisänäytteistä. Näin hankitut näytetulokset tulee ilmoittaa ja käyttää täydentämään tyyppihyväksyntää. Liite E (informatiivinen) Lentokenttien erikoisvaatimukset Tyyppitestaus EN Standardi sisältää huomattavan määrän sellaisia asioita, jotka aikaisemmin ovat olleet normien osia. Se on osa asfalttimassojen vaatimustenmukaisuusjärjestelmää eikä se ei ole yksinään käyttökelpoinen asiakirja. Se edellyttää samanaikaista muiden standardien kuten eri asfalttimassoja koskevien standardien EN EN käyttöä. Rakenteeltaan standardi on melko samankaltainen tehtaan sisäisen laadunvalvonnan standardin kanssa. Sisällys Esipuhe Johdanto 1 Soveltamisala 2 Velvoittavat viittaukset 3 Termit ja määritelmät 4 Vaatimukset 5 Raaka-aineet 6 Asfalttimassa 7 Tyyppitestausraportti Liite A (velvoittava) Yhteenveto ainesosien ominaisuuksista ja testausmenetelmistä Liite B (velvoittava) Yhteenveto asfalttimassojen ominaisuuksista ja testausmenetelmistä Liite C (velvoittava) Näytteen valmistusmenetelmät Liite D (velvoittava) Testausmenettelyt ja -olosuhteet Liite E (opastava) Lentokenttiä koskevat erityisvaatimukset

10 10 Seuraavassa käsitellään oleellisia kohtia standardista käyttäen sisällysluettelon numeroinnin mukaista järjestystä. Jokainen massasuhteitus on tyyppitestattava, jotta voidaan osoittaa sen täyttävän tuotestandardin vaatimukset. Alkutyyppitestaus on testien ja muiden toimenpiteiden sarja, jolla osoitetaan massan kuuluvan tuotetyyppiin / -perheeseen. Alkutyyppitestauksella tulee osoittaa vaatimustenmukaisuus kun massa tuodaan markkinoille. Kun käytetään raaka-aineita, joiden ominaisuudet on toimittaja jo osoittanut muilla teknisillä spesifikaatioilla, ei näitä ominaisuuksia tarvitse uudelleen varmistaa. Standardit sisältävät joukon fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien vaatimuksia. Jotkut niistä voidaan mitata kuten jäykkyys tai muodonmuutoksen vastustaminen, kun toiset joudutaan osoittamaan korvaavien ominaisuuksien muodossa kuten sideainepitoisuus tai tyhjätila. Tuottajan, joka toteuttaa Tyyppitestausta tulee todistaa jokainen sellainen spesifikaatioiden vaatimus, joilla hän osoittaa vaatimustenmukaisuutta. Tyyppihyväksyntään käytettävät tulokset tulee esittää kaikki tämän dokumentin vaatimukset sisältävässä Tyyppitestausraportissa. Tuotestandardien sallimassa ryhmähyväksynnässä on rajoituttava massoihin, joilla on samanlaiset tilavuussuhteet ja muut samankaltaisuudet lukuun ottamatta sideaineen kovuusastetta. Yksittäisen massan tyyppihyväksyntä on voimassa 5 vuotta edellyttäen, ettei kiviaineksissa tapahdu oleellisia muutoksia: Tyyppitestauksen tulee sisältää testit, joilla osoitetaan että, kaikki raaka-aineet täyttävät liite A:ssa esitetyt vaatimukset ( 5 ). Tyyppitestaus sisältää asfalttimassojen ominaisuuksien osoittamistestejä. Yksityiskohtaiset vaatimukset esitetään liitteessä B ( 6.1 ) Asfalttimassan tyyppitestauskelpoisuus tulee ilmoittaa jollakin seuraavista tavoista ( 6.2 ): a) kaikki ominaisuudet osoitetaan laboratoriohyväksynnällä; b) kaikki ominaisuudet osoitetaan tuotantohyväksynnällä; c) jotkut ominaisuudet osoitetaan laboratorio- ja jotkut tuotantohyväksynnällä. Kaikki näytteet on otettava tarkasti EN-näytteenottostandardien ja testattava testausstandardien mukaan ( 6.3 ). Kaikki massatestit on tehtävä ilmoitetun seossuhteen mukaan tehdyistä näytteistä ( 6.4 ). Asfalttimassa ja koekappaleet on valmistettava ( 6.5 ) sen menetelmän mukaan, joka on valittu. Tyyppihyväksynnässä on selvästi ilmaistava kumpi menetelmä laboratoriohyväksyntä vai tuotantohyväksyntä on valittu asfalttimassan tyyppitestausmenetelmäksi. Kun on valittu laboratoriohyväksyntä, on testit tehtävä laboratoriossa raakaaineista tavoitesuhteituksen mukaisella.

11 11 Tyyppitestausraportin sisältö ( 7.1 ) a) Valmistajan nimi ja osoite b) päiväys c) käytetty asfalttiasema; d) massatyypin nimi ja ominaisuusluokkat joista vaatimuksenmukaisuusvakuutus on annettu e) ilmoitus käytetyistä kohtien tai mukaisista kelpoisuuden toteamismenetelmistä viitaten liitteeseen C Raaka-aineet ( 7.2 ) a) kiviaineslajitteet, lähde ja tyyppi b) sideaine; tyyppi ja luokka; c) täytejauhe; lähde ja tyyppi; d) lisäaineet; lähde ja tyyppi; e) asfalttirouhe; ilmoitus ominaisuuksien sallituista vaihteluväleistä ja valvontamenetelmistä f) kaikki raaka-aineet; testitulokset liite A:n mukaan. Massan koostumus esitettynä ( 7.3 ): suunniteltuna koostumuksena ja/tai toteutuneena koostumuksena Maksimi- ja minimilämpötila ( 7.4 ) on ilmoitettava, kun käytetään modifioituja tai kovia bitumeja tai jos käytetään standardien oletusarvoista poikkeavia lisäaineita. Liitteiden B.1 B.7 mukaiset testitulokset on ilmoitettava (7.5 ). Kun valitaan tuotantoon perustuva tyyppitestaus, on asfaltti valmistettava asfalttiasemalla normaaliolosuhteissa ilmoitetun valmistusohjeen mukaisesti. Koekappaleet voidaan tehdä laboratoriossa tai ne voidaan porata tavanomaisilla välineillä ja menetelmillä tehdystä koepäällysteestä. Testimenetelmät ja tulokset on tietenkin ilmoitettava tyyppitestausasiakirjassa. Tyyppitestausraportti on osa valmistajan antamasta vaatimustenmukaisuusselvityksestä. Standardiin sisältyy useita tarkempia ohjeita sisältäviä liitteitä, joista kaksi on ohjeellisia ja kolme on velvoittavia Liitteet Liite A (velvoittava) Yhteenveto ainesosien ominaisuuksista ja testausmenetelmistä Oleellisten raaka-aineiden ominaisuuksien ja testimetodien yhdistelmä kuvaa käytettävät oleelliset raaka-aineet, niistä testattavat ominaisuudet, testimenetelmät ja kuinka monta testitulosta edellytetään ilmoitettavaksi tyyppitestauksessa. Vaikka EN-standardit näyttävät asettavan tiukkoja vaatimuksia raaka-aineille ja massan koostumukselle, on tyyppihyväksynnän edellyttämä testitulosten lukumäärä hämmästyttävän pieni.

12 12 Liite B (velvoittava) Yhteenveto asfalttimassojen ominaisuuksista ja testausmenetelmistä Massojen ominaisuuksien ja testimetodien yhdistelmä esittää taulukkomuodossa eri asfalttimassojen tyyppitestauksessa edellytetyt ominaisuudet, testimetodit ja vaadittavan testien lukumäärän. Asfalttinormeista poiketen EN-standardi esittää jokaisen asfalttimassan vaatimukset omana taulukkonaan. Liite C (velvoittava) Näytteen valmistusmenetelmät Liite antaa ohjeet siitä millä menetelmillä testaukseen käytettävät koekappaleet on tehtävä. Liitteessä korostetaan, että uudelleen tiivistettyjä koekappaleita ei saa käyttää mekaanisten ominaisuuksien testaamiseen. Liitteessä selvitetään tarkemmin myös tiivistysenergiaa, referenssitiiviyttä, tiivistysastetta ja tyhjätilaa sekä miten ne otetaan huomioon taulukkoa käytettäessä. Liite D (velvoittava) Testausmenettelyt ja -olosuhteet Liite antaa tarkennettua ohjeistoa testaukseen. Liite E (opastava) Lentokenttiä koskevat erityisvaatimukset Liite käsittelee Marshall-testiä, polttoaineiden vastustuskyky-testiä ja jäätymisenestoaineiden vastustuskykytestiä sovellettuna lentokentille. Kansainväliset turvallisuusmääräykset saattavat asettaa tiukkoja lisävaatimuksia kuten päätöistä kohteessa tehtäviä koepäällysteitä.