Tuotantolautakunta LIITTEET
|
|
- Satu Siitonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuotantolautakunta LIITTEET
2
3 Sivu 2/22
4 MUUNTOJOUSTAVATILA 213 RYHMÄHUO (P) 54,6 m WC (P) 7,5 m VAR (P) 3,6 m SIIV. (P) 6,1 m ET (P) 12,7 m VAATEHUOLTO (P) 7,5 m OPETUSTILA (P) 22,5 m PRSH (P) 19,4 m 2 Viranomaisten arkistointimerkintöjä varten Piirustuslaji Juoks. nro Piirustuksen sisältö Suunnitteluala ja piirustusnumero 214 LEIKKINURKKA (P) 11,0 m LEPOHUO (P) 27,9 m TH (P) 10,6 m KÄYTÄVÄ (P) 24,3 m SOSTILA/M (P) 10,2 m WC (P) 2,6 m SOSTILA/N. (P) 12,5 m 2 Hankesuunnitelma VE1 UVOLA KOULUTERVEYDENHOITO Pohjapiirustus 1.krs. ESIKOULU Pohjapiirustus 2.krs. Mittakaavat 1:1000 1:200 Muutos 125_AR_HA 002_ Sivu 3/22 UVOLAN JA KOULUTERVEYDENHOIDON TILAT: POHJAPIIRUSTUS, 1. KERROS MK 1: VAST.OTTOH 3 (L) 22,1 m WC (L) 5,2 m NÄYTT.TUT.TILA (L) 7,9 m 2 LUISKA 128 SIIV. (L) 5,6 m WC (L) 4,0 m 2 LEIKKITILA 107 VAST.OTTOH 2 (L) 29,2 m VAST.OTTOH 1 (L) 24,8 m 2 TN.(L) 3,7 m TK (L) 11,2 m 2 KATOS LAAJENNUS 264 hm2 105 VASTAANOTTOTILA (L) 21,2 m IMETYSTILA (L) 6,9 m 2 1. KERROS 113 VAST.OTTOH 4 (L) 22,9 m ODOTUSTILA (L) 58,7 m PORRASHUO (L) 29,9 m 2 HISSI vesipiste UUSI PORRAS LASTENVAUNUT LAAJENNUS PERUSKORJAUS valkokangas KOULULÄÄKÄRI 124 VAST.OTTOH 7 (P) 19,0 m LEPOTILA (P) 6,8 m 2 TERVEYDENHOITAJA 114 VAST.OTTOH 5 (P) 25,6 m WC (P) 125 WC (P) 4,9 m 2 5,4 m KÄYTÄVÄTILA (P) 28,1 m VAST.OTTOH 8 (P) 19,6 m PORRASHUO (P) 25,4 m 2 YHTEYS KOULUN 1. KERROKSEN OPETUSTILOIHIN/ ALA- JA YLÄKOULU 121 KURAATTORI (P) 15,5 m 2 PERUSKORJAUS 245 hm2 115 VAST.OTTOH 6 (P) 27,3 m SOS-TILA (P) 6,1 m SOS-TILA (P) 5,4 m SOS-TILA (P) 22,9 m 2 KEITTIÖ 127 ODOTUSTILA (P) 9,9 m SIIV./ K (P) 5,5 m WC (P) 4,7 m 2 YHTEYS KOULUN 2. KERROKSEN OPETUSTILOIHIN/ ALAKOULU ESIKOULUN TILAT: POHJAPIIRUSTUS, 2. KERROS MK 1:200 TAVOITEHINTALASKENTAAN Kaupunginosa/kylä Rantakylä Rakennustoimenpide Muutos Rakennuskohteen nimi ja osoite Rantakylän yhtenäiskoulu Vanhamäentie Mikkeli Suunnittelutoimiston tiedot Mikkelin kaupunki tilakeskus Tilahankkeet Kunnanmäki 7 p xx Mikkeli s. etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Piirtäjä Suunnittelija Työnumero Päiväys Kortteli/tila Vastuullinen suunnittelija 217 IV-KOH (L) 72,1 m 2 KATOS 201 PRSH (L) 23,2 m 2 Tontti/Rn:o
5 Sivu 4/22
6 VARIKKO Kuntouttava järjestöpohjaisen päivä -ja työtoimintamalli Mikkelin Varikon alustava hankesuunnitelma Sivu 5/22
7 2 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi Varikko -hanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeessa kehitetään Varikko matalan kynnyksen kuntouttavat päivä- ja työtoimintapisteet 12 kuntaan Pohjois-Savossa (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi, Suonenjoki, Iisalmi ja Varkaus ), Etelä-Savossa (Mikkeli ja Pieksämäki) ja Pohjois-Karjalassa (Joensuu, Outokumpu ja Juuka). Hankkeen tavoitteena on vastata sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan liittyvän ESRtoimintalinjan (5) esille nostamiin ongelmiin. Ratkaisuja haetaan vaikeasti työllistyvien työhön osallistumiseen ja työelämävalmiuksiin. Varikoilla tuetaan erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollista. Näitä ryhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, rikoskierteissä olevat ja kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti työllistyvät henkilöt. Tavoitteena on kehittää uusia, syrjäytyneitä saavuttavia, omaehtoisia ja aktivoivia toimintamalleja ja asiakkaiden tarpeista lähteviä matalan kynnyksen palveluja yhteistyössä kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamusviraston sekä ViaDia yhdistysten kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää: 1. Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit 2. Sosiaalisen isännöinnin toimintamallit 3. Varikon asiakkaiden elämänhallintaa, työllisyyspolkuja ja osallistumista tukevat toimintamallit Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet: 1. Perustetaan matalan kynnyksen päivä- ja työtoiminnan Varikko-pisteet, joihin ohjautuu asiakkaita muun muassa sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen kautta. Yksittäisillä Varikko-pisteillä toimii päihdealan ohjaaja, joka yhdessä viranomaistahon kanssa rakentavaa kuntoutus- ja työllisyyspolkuja asiakaslähtöisesti. Maakunnissa toimii lisäksi projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista, ohjaajien tuesta ja koulutuksesta, verkosto- ja kehittämistyöstä sekä yksittäisten asiakkaiden ohjauksesta. 2. Kuntien sosiaalitoimi ohjaa hankkeeseen sellaisia asiakkaita, joilla on toistuvia ongelmia mm. asumisen, talouden, hoitamattomien psykosomaattisten ongelmien tai päihteidenkäytön suhteen. Yhdessä hankkeen ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden ym. asiakaan verkostojen kanssa rakennetaan kotiin annettavia sosiaalisen isännöinnin palveluja, jonka turvin asiakkaan syrjäytymiskierre, häädöt, asunnottomuus ym. saadaan katkaistua. Sivu 6/22
8 3 3. Asiakkaille laaditaan yksilölliset palvelumallit, jotka tukevat kuntoutumista ja asteittaista siirtymistä työ- ja koulutuspolulle tai eläkeratkaisuun. Varikko-pisteillä järjestetään monipuolista kuntouttavaa työtoimintaa, esimerkiksi ruoka-aputyön elintarvikkeiden noutamiseen, ruuan vastaanottoon, lajitteluun, jakamiseen ja valmistukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi järjestään kiinteistöhuolto-, siivous- ja keittiötehtäviä, työpaja- ja kirpputoritoimintaa, muuttoapua tai muuta yleishyödyllistä toimintaa kunkin Varikon omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien. Varikoilla järjestetään viikoittain myös päihde- ja mielenterveysaiheisia ryhmiä, elämänhallintaryhmiä ja hengellisiä ryhmiä sekä yhteisöpalavereja niillekin asiakkaille, jotka eivät ole työtoiminnassa. Toimenpiteitä seuraavat tulokset: Hankkeen tuloksena syntyy itäsuomalainen Varikko - matalankynnyksen päivä- ja työtoimintamalli sekä sosiaalinen isännöinti on ammattimaistunut tuotteeksi/palveluksi, jota kunnat voivat jatkossa ostaa ViaDia yhdistyksiltä hankemaakuntien alueilla. Varikko-mallia voi soveltaa myös valtakunnallisesti. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Varikko - the low-threshold day and work activity model In the Varikko-project, the Varikko-centers will be developed and started in the 12 municipalities of North Savo (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi, Suonenjoki and Varkaus), South Savo (Mikkeli, Savonlinna and Pieksämäki) and North Karelia (Joensuu, Outokumpu and Juuka). The Varikko-center includes a lowthreshold rehabilitative day and work activities and models of social housing. The project aims to decrease social inclusion and the poverty related problems that ESF-axis strategy (5) has highlighted. The project finds solutions to better the working skills and services for the unemployed. Especially, the Varikko-centers support groups whose social inclusion is the most threatened and groups that need to improving of work and activity capacity. Furthermore they support the social inclusion of people before they get a job in the open labor market. These groups include for example long-term unemployed, homeless, people in criminal record and cultural minorities who have difficulties to get a job. The aim of the Varikko-project is to develop new operation models for the marginalized people which are based on the needs of the customers. The customer can come to the Varikko-centers by themselves or sent by the municipal social welfare and health care and rehabilitation services, employment and economic administration, Criminal Sanctions Agency, as well as associations with ViaDia. The objectives of the project are: 1. To develop operation models for the low-threshold rehabilitative day and work activities for Varikkocenters 2. To develop the operation models for social housing operating. 3. To develop operation models that support the Varikko-center s customer s life management, employment and social inclusion. Following operations are implemented: 1. Varikko-centers for low-threshold day and work activities are established. The Varikko-centers will get the customers through social care, health and rehabilitation services, employment and economic administration and Criminal Sanctions Agency. In the individual Varikko-centers operates social worker, who implements a constructive rehabilitation and employment paths for the customers together with the agency. In addition, in the communalities, acts a project manager who is responsible for the management and coordination of the project, support and training of the social workers, networking and development work and support of individual customers. Sivu 7/22
9 4 2. Local government social services sent to Varikko-centers customers who have recurrent problems, for example with housing, economy, untreated psychosomatic problems or substance abuse. Together with the project leaders, social workers and clients network in-home social housing management services are built up enabling that the customer s marginalization, evictions, homelessness, etc. can be avoided. 3. For the customers of the Varikko-centers are designed individual service models that support the rehabilitation and gradual transition to work and training path or pension. The Varikko-centers are organizing diverse rehabilitation work, such as assistance work in picking up the food and also the reception, sorting, distributing and manufacturing of the food. In addition, building maintenance, cleaning and kitchen duties, workshop and second hand shop activity, moving services, or other non-profit activities are organized. In the Varikko-centers, are also weekly held workshops for substance abuse and mental health-themed groups, as well as for life management groups and spiritual groups and community meetings for those customers who are not able to actual work activities. Results will be achieved: The project produces Varikko the low-threshold day and work activity and social hosting model in Eastern Finland. The model transforms into professional service; this means that the municipalities can buy this service from ViaDia Association's of the project s provinces and also nationwide. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Hankkeella vastataan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan liittyvän ESR-toimintalinjan (5) esille nostamiin ongelmiin. Hankkeella haetaan ratkaisua vaikeasti työllistyvien työhön osallistumiseen ja työelämävalmiuksiin paneutumiseen matalan kynnyksen kuntouttavan päivä- ja työtoimintapisteiden eli Varikoiden avulla. Varikoilla halutaan tukea erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollista. Näitä ryhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, rikoskierteissä olevat, maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevat henkilöt. Varikoilla haetaan ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistymistä ja elämänhallintaa vaikeuttaviin asioihin, kuten osaamisen ja ammattitaidon puutteisiin, työ- ja toimintakyvyn puutteisiin, vajaakuntoisuuteen, päihde- ja mielenterveyden häiriöihin ja motivaation puutteeseen sekä asiakkaan ikään liittyviin pulmiin. Ratkaisuja haetaan myös talouden ja toimeentulon, asumisen, vaikeiden perhetilanteiden, kielitaidon, sosiaalisten ongelmien sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksissä erilaisia syrjäytymispolkuja huomioiden. Yhteistyössä kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen sekä ViaDia yhdistysten kanssa kehitetään uusia, syrjäytyneitä saavuttavia, omaehtoisia ja aktivoivia toimintamalleja ja asiakkaiden tarpeista lähteviä matalan kynnyksen palveluja. Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys: syrjäytymisriskissä olevat ovat itse parhaita omien tarpeidensa asiantuntijoita ja siten myös hyvinvointiaan parantavien palvelujen ja innovatiivisten toimintamallien kehittäjiä. Hankkeella haetaan ratkaisuja siihen, että palvelut ja toimintamallit tukevat nykyistä paremmin asiakkaiden siirtymiä työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin, koulutukseen tai työhön. Hankkeella pyritään tukemaan vammaisten ja eri tavoin työkyvyttömien (erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujien) sosiaalista osallisuutta ja työllistymistä. Erityisesti painotetaan avoimille työmarkkinoille työllistymistä kuntoutus- ja muiden tukitoimien avulla ja kehittämällä toimintojen oikea-aikaisuutta. Työ- ja toimintakyvyn arviointia kehitetään eri sektorien välisenä yhteistyönä. Maahanmuuttajien ja eri kulttuuritaustoista tulevien osallisuuden tukemiseen haetaan malleja monialaisella yhteistyöllä eri toimialojen viranomaisten ja muiden järjestöjen välillä. Erityisesti tuetaan heitä, jotka tarvitsevat tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Sivu 8/22
10 5 Hanketta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ViaDia Pohjois-Savon, Etelä-Savon (ViaDia Mikkeli) ja Pohjois- Karjalan (ViaDia Joensuu) kanssa sekä kunkin maakunnan kuntien ja ELY-keskusten kanssa vuodesta Valmistelussa on hyödynnetty ViaDia Pohjois-Savon aikaisemmin toteutettuja hankkeissa pilotoituja toimintamalleja, joita nyt laajennetaan, sovelletaan ja edelleen kehitetään Etelä-Savossa ja Pohjois- Karjalassa kuntien ja ViaDia yhdistysten käyttöön. Mikkelin kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena ovat hyvinvoivat kuntalaiset. Kaupunki on lähdössä mukaan Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelmaan. Via Dian Varikko hanke toimii Mikkelissä eriarvoisuuden vähentämisohjelman käytännön toteuttajana. Mikkelin seudulla rikostaustaisten ja päihdeongelmaisten auttamisen palveluverkko on tällä hetkellä osin puutteellinen. Mm. päihdeongelmaisille suunnattua erillistä päivätoimintaa ei ole ollut vuoden 2011 jälkeen. Kaupunki toteuttaa työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden tiiviinä yhteistyönä työllistymistä tukevia palveluita. Yksi osa tätä ovat työpajatoiminta ja kuntouttava työtoiminta. Molemmissa toiminnoissa näyttäytyy tarve haastavimpien ja vielä enemmän tukea tarvitsevien asiakasryhmien osuus. Kaikkien valmiudet osallistua nyt tarjolla oleviin aktivointitoimenpiteisiin eivät ole riittävät. Arjen elämä on liian solmussa, jotta osallistuminen esim. kuntouttavaan työtoimintaan onnistuisi. Usein on jo kokeiltu eri vaihtoehtoja ja taustalta saattaa löytyä monia epäonnistuneita yrityksiä. Varikko hankkeen kautta pystymme vastaamaan juuri näiden haasteellisimpien asiakasryhmien tarpeisiin. Hankkeessa rakentuvan kokonaisvaltaisen tuen avulla jo syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva henkilö kuntoutuu ja on valmis vastaanottamaan kaupungin järjestämiä työllisyyttä tukevia palveluita jatkossa. Päivätoiminta, vertaistuki, ruoka-apu, arkielämän tuki ja kuntouttava päivätoimina muodostavat ihmisen ympärille kunkin tarpeiden mukaan räätälöidyn tukipaketin, jonka avulla elämänhallinta lisääntyy. Aikuissosiaalityön keinot tällä hetkellä ovat riittämättömät ja hanke on osa myös aikuissosiaalityön uusien toimintamallien kehittämistä yhteistyönä. Hanke tukee Mikkelin kaupungin asettamaa tavoitetta työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämiseksi sekä kuntouttavan työtoiminnan volyymin nostamista. Via Dian kautta tarjoutuu uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Lisäksi päivätoiminta tukee suurta joukkoa vaikeassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Mikkelistä puuttuu tällä hetkellä päihdeongelmaisille suunnatta päivätoiminta, joten hanke laajentaa kaupungissa tarjolla olevaa palveluvalikoimaa. Tarvetta ko. toiminnalle on. ViaDia Pohjois-Savo on toteuttanut Pohjois-Savon alueella ESR -rahoitteisen, kuntouttavan työtoiminnan Työpäivä hankkeen vuosina Lisäksi on toteutettu työvoimapoliittinen Arjen taidot -hanke vuosina Arjen taidot -hankeen painopiste oli rikostaustaisten henkilöiden tukityön kehittäminen ja työllisyyspolun rakentaminen kohderyhmälle. Ne toteutettiin pääosin Kuopion alueella ja toimintoja aloitettiin Myös muissa Pohjois-Savon toimipisteissä. Näiden hankkeiden kehitystyön tuloksena Kuopion toimipisteeseen on luotu toimintatapoja ja menetelmiä em. haasteellisten, moniongelmaisten ja vaikeasti syrjäytyneiden asiakkaiden kuntouttamisessa ja tukemisessa. Pitkäaikainen seuranta osoittaa, että Työpäivä sekä Arjen taidot -hankkeissa asiakkaista 35 % on edennyt työllisyyspolulla. Toimintatapoja on syntynyt myös moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön julkisen ja järjestösektorin välille. ViaDia Pohjois-Savon hankkeissa on kehitetty myös kuntouttavaan päivätoimintaan ja järjestelmälliseen asiakastyöhön soveltuva OMAOHJAAJA -ohjaustapa ja siihen liittyvät kirjaamismallit, seuranta ja lomakepohjat sekä asiakkaan polku kartoittamisvaiheesta vapaaehtoistoimintaan ja sen kautta työtoimintaan. Tällä hetkellä käytössä oleva omaohjaaja -järjestelmä on tuonut hyviä tuloksia. Lisäksi on syntynyt koulutukseen ja ryhmätoimintaan liittyviä toimintatapoja, joita on tavoitteena edelleen kehittää, soveltaa ja laajentaa Varikkohankkeessa. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on luoda matalan kynnyksen päivä- ja työtoimintapisteet eli VARIKOT hankepaikkakunnille Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen tavoitteet voivat painottua eri Varikoi- Sivu 9/22
11 6 den välillä eri tavoin siten, että jollakin Varikolla keskeisintä on päivätoiminnan ja sosiaalisen isännöinnin kehittäminen, kun taas jollakin Varikolla korostuu kuntouttava työtoiminta. Painopisteet nousevat kunkin kohdepaikkakunnan keskeisistä tarpeista. Varikoissa on tavoitteena seuraavien toimintamallien kehittäminen, laajentaminen ja soveltaminen kuntien ja paikallisten ViaDia yhdistysten käyttöön ylimaakunnallisesti. 1 Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit 1.1 Perustetaan ja aloitetaan Varikko kuntouttavat päivä- ja työtoimintapisteet kohdepaikkakunnilla 1.2 Luodaan rakenteet ja yhteistyöverkostot kohdepaikkakuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamusviraston, ViaDia yhdistyksen sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden välille tuettua asiakastyötä ja koulutusta varten 1.3 Suunnitellaan ja rakennetaan toimintaa arvioivat ja kehittävät indikaattorit yhteistyössä ISEA hankkeen kanssa 2 Sosiaalisen isännöinnin toimintamallit Kootaan kuntien sosiaalityön piirissä olevat asiakkaat, joilla on toistuvia ongelmia mm. asumisen, talouden, hoitamattomien psykosomaattisten ongelmien tai päihteidenkäytön suhteen. Yhdessä hankkeen ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden ym. asiakkaan verkostojen kanssa rakennetaan kotiin annettavia sosiaalisen isännöinnin palveluja, jonka turvin asiakkaan syrjäytymiskierre, häädöt, asunnottomuus ym. saadaan katkaistua. Mikkelin kaupungissa ei ole tällä hetkellä käytössä sosiaalista isännöintiä, mutta sen tarve näyttäytyy selkeästi. Hankeen avulla sosiaalisen isännöin mallia voidaan kokeilla yhteistyössä Mikolo Oy:n (kaupungin vuokrataloyhtiö) kanssa. Mikkelin kaupunki on mukana Ympäristöministeriön hallinnoimassa MielenAskehankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa mielenterveyskuntoutujien asumista sekä siihen liittyviä tukipalveluita. Sosiaalinen isännöinti on olennainen osa myös tätä hanketta. Hankeaikana sosiaalisen isännöin mallia voidaan kokeilla, luoda Mikkeliin soveltuva malli ja juurruttaa se osaksi normaalia palvelua. 3 Varikon asiakkaiden elämänhallintaa, työllisyyspolkuja ja osallistumista tukevat toimintamallit 3.1 Aloitetaan asiakkaiden ohjaaminen ja sitouttaminen Varikko -toimintaan: sosiaalinen tuki ja varustaminen kuntouttavaan päivä- ja/tai työtoimintaan 3.2 Luodaan ja kokeillaan yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä toimintasuunnitelma- ja palveluohjausmalleja eri asiakasryhmille syrjäytymisen ehkäisemiseksi: työkokeilut ja - valmennukset, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvitykset ym. 3.3 Suunnitellaan ja käynnistetään eri asiakasryhmien yhteistoiminnalliset ryhmät, valmennukset ja koulutukset sekä Varikkojen asiakkaiden että kohdepaikkakuntien yhteistyöverkostojen toiveiden, tarpeiden ja erityiskysymysten pohjalta 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? ViaDia Pohjois-Savossa aikaisemmin pilotoituja asiakastyön toimintamalleja rikostaustaisille ja kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville kehitetään edelleen ja laajennetaan Etelä-Savoon ja Pohjois- Karjalaan. Varikoissa kohderyhmät laajenevat koskemaan monin eri tavoin yhteiskunnallisesti syrjäytymisvaarassa ja heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä kuten pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia ja kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Varikko-toimintaan osallistuminen voi ehkäistä huonoosaisuuden pahenemista ja vahvistaa kohderyhmän henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta. Varikko-toiminnalla eli matalan kynnyksen päivä- ja työtoiminnalla, tuetun asiakastyön monipuolisilla ja asiakaslähtöisillä käytännöillä sekä sosiaalisella isännöinnillä halutaan parantaa kohderyhmän henkilöiden elämänhallintaa ja osallistumista sekä yhteiskunnallista roolia sekä ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varikoilla parannetaan myös kohdepaikkakuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen sekä ViaDia paikallisyhdistysten yhteistyötä, toimintatapoja sekä verkostoitumista muiden järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Sivu 10/22
12 7 Mukana olevat hankkeet tuottavat hankekunnille lisäarvoa eli taloudellisesti suoraa säästöä työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentymisessä sekä pitkäaikaistyöttömien kuntouttavan työtoiminnan volyymin nostamisessa. Hankkeessa toteutettava sosiaalinen isännöinti on lisäarvo kunnille. Tämä kotiin annettava tukipalvelu vähentää sosiaalitoimen kustannuksia mm. häiriöasumisen, harkinnanvaraisen toimeentulotuen sekä erikoissairaanhoidon osalta. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? - haasteellisessa ja tukea tarvitsevassa elämäntilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät - kuntouttavan työtoiminnan elämänhallinnan ongelmien vuoksi keskeyttäneet henkilöt - päihde- ja rikostaustaiset henkilöt - avovankilasta työharjoitteluun pääsevät henkilöt - kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti työllistyvät henkilöt - sosiaalista osallistumista sekä sosiaalista isännöintiä tarvitsevat henkilöt, kuten mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, sairauksien vuoksi työkyvyttömät tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat Hankkeen kohderyhmänä on kaikkein vaikeimmassa työmarkkina- ja koulutusasemassa olevat henkilöt, joille ei vielä ole olemassa palveluja tai jotka ovat syrjäytyneet olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. ViaDia Etelä-Savon ruoka-avun piirissä olevat henkilöt. Kohderyhmät täsmentyvät hankepaikkakunnilla kunkin kunnan/kaupungin tarpeiden pohjalta. Kohderyhmien asiakkaat tulevat Varikoiden päivä- ja työtoimintaan tai sosiaalisen isännöinnin piiriin sekä kuntien sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon ohjaamina. Lisäksi asiakkuuteen voi ohjautua suoraan esimerkiksi ruokaavun kautta. Myös itse ohjautuvien asiakkaiden kohdalla keskeistä on yhteistyö erityisesti sosiaalityöntekijän kanssa. Kohderyhmän asiakas voi tulla Varikoille myös lyhyt- tai pitkäaikaiseen vapaaehtoistoimintaan tai ryhmiin. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat hankealueen kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen henkilöstö, paikalliset ViaDia -yhdistykset ja kolmannen sektorin verkostot seuraavissa kunnissa: - Pohjois-Savo: Kuopio, Karttula, Siilinjärvi, Suonenjoki, Iisalmi ja Varkaus - Etelä-Savo: Mikkeli ja Pieksämäki - Pohjois-Karjala: Joensuu, Outokumpu ja Juuka - Maakuntien oppilaitokset: ammatti- ja aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, Itä-Suomen yliopisto Välillinen kohderyhmä on lisäksi Suomen Vapaakirkon diakoniatyön kattojärjestö ViaDia ry ja Sininauhaliitto. 12 kunnan Varikoissa kehitetyistä toimintamalleista, kokemuksista ja hyvistä käytännöistä hyötyvät kaikki varsinaiseen ja välilliseen kohderyhmään kuuluvat toimijat jo hankkeen aikana ylimaakunnallisesti. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Tavoite 1: Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit 1.1. Perustetaan ja aloitetaan Varikko -kuntouttavat päivä- ja työtoimintapisteet kohdepaikkakunnilla: Kullekin kohdepaikkakunnalle perustetaan Varikko-toimipiste paikallisten vapaaseurakuntien tiloihin tai vuokraamalla toimintaan soveltuvat tilat. Varikkojen toiminta pohjautuu ViaDia ruoka-avun ja yhteistoiminnallisen ryhmätoiminnan sekä sosiaalisen isännöinnin ympärille. ViaDia paikallisyhdistykset tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä alueiden kauppojen, leipomoiden ja esimerkiksi viljelijöiden kanssa ylijäämäelintarvikkeiden jakamisessa ja ilmaisten ruokailujen järjestämisessä. Ruokailuja ja ruuan jakamista toteutetaan vähintään neljänä päivänä viikosta kussakin Varikkotoimipisteessä. Sivu 11/22
13 8 Kuntouttavan työtoiminnan tehtävät ovat esimerkiksi elintarvikkeiden noutamiseen, ruuan vastaanottoon, lajitteluun, jakamiseen ja valmistukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi järjestetään kiinteistöhuolto-, siivous- ja keittiötehtäviä, työpaja- ja kirpputoritoimintaa, muuttoapua tai muuta yleishyödyllistä toimintaa kunkin Varikon omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien. Kukin Varikko voi profiloitua erilaiseksi ja painottaa erilaista toimintaa sen mukaan, millaisia kohderyhmän asiakkaita toimintaan osallistuu. Työpäivään (klo 8-15) kuuluvat yhteinen aamupala, lounas ja kahvitauot sekä viikoittain yhteisöpalaveri, jossa kaikki yhteisön jäsenet pääsevät vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Henkilöstöllä on omat alueelliset ja ylimaakunnalliset kokouskäytännöt. Kussakin hankkeen kunnassa työskentelee palkattu ohjaaja, jolla on päihde- ja mielenterveysalan koulutus. Ohjaaja vastaa asiakkaiden ohjauksesta Varikko-päivän aikana sekä sosiaalisesta isännöinnistä. Kussakin hankkeen maakunnassa toimii lisäksi kaikkien yksittäisten Varikoiden projektipäällikkö. Hänen työaikansa jakautuu alueen Varikoiden kesken. Hankkeen hallinnoinnin lisäksi projektipäällikkö vastaa ohjaajien ohjauksesta ja tuesta sekä erilaisten ryhmien koordinoinnista koko maakunnan alueella. Hän vastaa oman alueensa koulutuksesta, verkostotyöstä ja itäsuomalaisen Varikon kehittämistyöstä, esimiestehtävistä ja tutkimustyöhön osallistumisesta. Projektipäällikkö vastaa tarvittaessa myös yksittäisten asiakkaiden ohjaustyöstä Luodaan rakenteet ja yhteistyöverkostot kohdepaikkakuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen, ViaDia yhdistyksen sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden (muut yhdistykset, oppilaitokset, seurakunnat) välille tuettua asiakastyötä ja koulutusta varten. Varikoilla tehdään monialaista, viranomais- ja asiantuntijayhteistyötä yhdessä kuntien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen sekä järjestösektorin toimijoiden välillä tuetun asiakastyön mallien kehittämisessä sekä koulutuksen järjestämisessä. Keskeistä on kokemusasiantuntijuuden, asiakkaiden omien kokemusten hyödyntäminen kaikessa kehittämistyössä hankkeen alusta loppuun saakka. Varikon asiakkaiden kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä toimintamallien kehittämiseen osallistuu alueiden sosiaali- ja terveys- sekä kulttuurialojen opiskelijoita ammatti- ja aikuisopistoista, ammattikorkeakouluista sekä Itä-Suomen yliopistosta. Opiskelijat saavat kokemusta muun muassa järjestösektorin toiminnasta syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden kanssa, yksilö- ja ryhmätoiminnasta sekä järjestön ja kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. Varikot tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia harjoitustöiden, opinnäytetöiden, näyttötutkintojen ja tutkimuksen tekemiseen Suunnitellaan ja rakennetaan toimintaa arvioivat ja kehittävät indikaattorit yhteistyössä Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelma ISEA:n kanssa. Varikko -toimintaan, kuten muihinkin ViaDian projekteihin osallistuvat ihmiset kuuluvat Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelman (ISEA) kohderyhmää. Ruoka-aputyössä kohdataan n ISEA - ohjelman kohderyhmän lähimmäistä. Varikko -hanke on oleellinen osa huono-osaisimpien kansalaisten osallisuuden vahvistamista ja tukee heitä elämänhallinnan pyrkimyksissä. ISEA-ohjelma osallistuu Varikko -hankkeisiin a) leipäjonojen tutkimuksella, b) sosiaalisen toiminnan mallintaminen/hyvien käytäntöjen organisoinnin tutkimuksella sekä c) osallistumalla toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja asiakasseurantaan. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat Itä-Suomen yliopisto ja/tai Diakonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä ViaDia Pohjois-Savon kanssa. Tavoite 2: Suunnitellaan ja kokeillaan sosiaalisen isännöinnin toimintamallia kohdepaikkakunnilla Sosiaalinen isännöinti on asiakkaalle kotiin annettavaa tukipalvelua, joka on asiakaslähtöistä, moniammatillista kotoa ulospäin suuntautuvaa palvelua. Asiakas voi siirtyä sosiaalisen isännöinnin palvelun piiriin, jos hänelle tulee toistuvia ongelmia mm. asumisen, talouden, hoitamattomien psykosomaattisten ongelmien tai päihteidenkäytön suhteen, jolloin sosiaalitoimi tai muu viranomaistaho havaitsee, että asiakas ei itse pysty selviämään tilanteesta/ongelmasta ilman lisätukea. Sosiaalisen isännöinnin tarkoitus on auttaa asiakasta esim. pitämään asuntonsa häädön uhatessa. Sivu 12/22
14 9 Sosiaalisen isännöinnin asiakkaat tulevat Varikoille erityisesti kuntien sosiaalityön kautta. He eivät välttämättä ole kuntouttavan päivä- tai työtoiminnan asiakkaita. Sosiaalisen isännöinnin asiakkuuksissa verkostoyhteistyö sosiaalityön ja asiakkaan muiden verkostojen kanssa on hyvin tiivistä. Hankkeessa tehdyn kehittämis- ja tutkimustyön tuloksena syntynyt Varikko - matalankynnyksen päivä- ja työtoimintamalli sekä sosiaalinen isännöinti on ammattimaistunut tuotteeksi/palveluksi, jota kunnat voivat jatkossa ostaa ViaDia -yhdistyksiltä. Kullakin hankepaikkakunnalla toteutetaan: - Kuntouttava työtoiminta ja päivätoimintaryhmät päihdeohjaajan toimesta (arkisin klo 8-15) - Sosiaalinen isännöinti päihdeohjaajan toimesta (8-10 h/vk) - Projektipäällikön tukipalvelut (hankkeen hallinnointi, ohjaajien koulutus ja tuki, verkosto- ja kehittämistyö, koulutukset ja seminaarit, yksittäisten asiakkaiden ohjaustyö) Kunkin Varikon toiminta suunnitellaan yhdessä hanketoimijoiden, yhteistyöverkostojen ja asiakkaiden kanssa hankkeen alkuvaiheessa (n. 6 kk). Tavoitteet voivat myös toteutua erilaisessa järjestyksessä: esimerkiksi jollakin kohdepaikkakunnalla toiminta käynnistyy sosiaalisen isännöinnin kehittämisellä, kun taas toisella paikkakunnalla saatetaan aloittaa toimitilojen etsimisestä ja hankehenkilöstön rekrytoinnista. Kullakin Varikolla toteutetaan kuitenkin kaikki kolme tavoitetta 36 kuukauden aikana. Tavoite 3: Varikkojen asiakkaiden henkilöiden elämänhallintaa, työllisyyspolkuja ja osallistumista tukevat toimintamallit 3.1. Aloitetaan asiakkaiden ohjaaminen ja sitouttaminen Varikko -toimintaan sosiaalisen tuen ja kuntouttavaan päivä ja/tai työtoimintaan varustamisen avulla Luodaan ja kokeillaan yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä toimintasuunnitelma- ja palveluohjausmalleja eri asiakasryhmille syrjäytymisen ehkäisemiseksi: yksilöllinen tuki ja ohjaus, työkokeilut ja valmennukset, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvitykset ym. Varikkojen kohderyhmät ohjautuvat toimintaan kuntien sosiaalityön, työ- ja elinkeinohallinnon ja/tai rikosseuraamuslaitoksen kautta. He voivat tulla mukaan myös muiden järjestöjen tai itse toiminnan kautta (esimerkiksi elintarvikejakelujonoista). Yhteistä heille on vahvan henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve kuntoutuksen alkuvaiheessa. Kaikkien kansalaisten valmiudet osallistua tällä hetkellä tarjolla oleviin aktivointitoimenpiteisiin eivät ole riittävät. Arjen elämä on liian solmussa, jotta osallistuminen esim. kuntouttavaan työtoimintaan onnistuisi. Useilla on taustallaan paljon kokeiltuja vaihtoehtoja ja epäonnistuneita yrityksiä työ- ja koulutuspolulla. Varikko - hankkeen kautta pyritään vastaamaan juuri näiden haasteellisimpien asiakasryhmien tarpeisiin. Varikoilla kullekin kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun tulevalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma yhdessä lähettävän tahon kanssa. Toimintasuunnitelmaan kirjataan myös koulutustarpeet ja keskenjääneet koulutukset sekä ongelmat, jotka voivat olla esteitä kuntoutumiselle. Myös asiakkaan perhetilanne ja perhetyön tarve selvitetään. Kartoituksessa ja toimintasuunnitelman laatimisessa hyödynnetään mm. päihdeja mielenterveys- sekä sosiaalityön ammatillisia menetelmiä ja niistä vastaavat koulutetut sosiaali ja terveysalan ammattilaiset. Haasteelliset elämäntilanteet ovat suurin kuntoutuksen keskeyttämisen syy ja sen vuoksi asiakasta autetaan ja tuetaan ongelmien hoidossa tarvittaessa kädestä pitäen. Em. lisäksi kartoitetaan asiakkaiden tuen ja ohjauksen, työllistymisen tai koulutuksen sekä mahdollisen sosiaalisen isännöinnin tarpeet. Suunnitelmassa edetään vahvasti asiakkaan omaa ääntä kuunnellen yksilöllisesti. Varikkotoiminta on ponnahduslauta työ- ja koulutusuralla etenemiselle ja tukee osallistujan elämänhallintaa, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista osallistumista. Asiakkaan tuen tarve voi olla alussa tuntimääräisesti hyvinkin mittavaa ja sellaista, johon sosiaali- ja terveysalan peruspalvelut eivät pysty vastaamaan. Varikoissa toteutettavan päivä- ja työtoiminnan tavoitteena on kiinnittää kohderyhmän henkilöt työtoimintaan, jonka kautta he etenevät yksilöllisesti räätälöidyillä työllisyyspolulla työelämään. Heitä motivoidaan ja tuetaan oikeisiin valintoihin työllisyytensä edistämiseksi. Tavoitteena on, että n. 30 % asiakkaista on saanut työtä tai Sivu 13/22
15 10 opiskelupaikan hankkeen jälkeen. Etenemiseksi katsotaan myös se, että henkilö on osallistunut eläkeselvitykseen tai eläköityy. Asiakkaan tarpeiden mukaisesti räätälöity kuntouttava päivä- ja työtoiminta, vertaistuki ja arkielämän ammatillinen tuki muodostavat kokonaisuuden, joka osaltaan täydentää mm. aikuissosiaalityön ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä uusien toimintamallien kehittämistä hankekunnissa. Kokonaisvaltaisen tuen avulla jo syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva henkilö kuntoutuu ja on valmis jatkossa vastaanottamaan julkisia työllisyyttä tukevia palveluita Suunnitellaan ja käynnistetään eri asiakasryhmien yhteistoiminnalliset ryhmät, valmennukset ja koulutukset sekä Varikkojen asiakkaiden että kohdepaikkakuntien yhteistyöverkostojen toiveiden, tarpeiden ja erityiskysymysten pohjalta Kuntouttavan työtoiminnan, tuetun asiakastyön ja sosiaalisen isännöinnin mallien lisäksi Varikoilla kehitetään erilaisia yhteistoiminnallisia ja osallistujia aktivoivia ryhmätoimintoja. Ryhmät kokoontuvat ruokailujen, elintarvikejakelun ym. työtoiminnan jälkeen arkipäivisin ja niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Yhteistoiminnallisissa ryhmissä kohderyhmän henkilöt saavat ryhmäohjausta ja valmennusta sekä vertaistukea toisilta samoissa elämäntilanteissa olevilta ihmisiltä. Ryhmissä hyödynnetään osallistujien kokemusasiantuntijuutta ja mahdollistetaan asiakkaiden oma osallistuminen ryhmien suunnitteluun ja ryhmien ohjaamiseen. Varikoilla toimii esimerkiksi seuraavia ryhmiä: - Elämänhallinnan ryhmät: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi, liikunta ja terveys, arjen taidot, ruuanlaitto, talouden hoitaminen ym. - Hengelliset ryhmät: kristillinen päihdetyö eli Krito-ryhmät, Alfa-kurssit, raamattupiirit - Päihteettömyyttä ja mielenterveyttä tukevat ryhmät - Yhteisöpalaverit Varikoilla järjestetään säännöllisesti erilaisia lyhytkestoisia koulutuksia ja asiantuntijaluentoja ja -seminaareja Varikkojen asiakkaille ja tarpeen mukaan järjestösektorille: - Ensiapukoulutus - Tulityökurssi - Työturvallisuuskoulutus - Hygieniaosaamiskoulutus - Atk -perusteet - Ilmaisutaidon koulutus Lisäksi järjestetään yhteisiä seminaareja ja infotilaisuuksia, joihin myös viranomaistaholta voidaan osallistua. Sekä ryhmätoiminta että koulutukset järjestetään kullakin Varikolla asiakasryhmien ja verkostokumppaneiden sekä toimintamallien kehittämisen tarpeiden pohjalta. Suuremmat seminaarit voidaan toteuttaa maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti noin kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä verkostokumppanien ja alueiden oppilaitosten kanssa. Tiedon lisäämisen ja jakamisen lisäksi koulutuksen tavoitteena on luoda alueellisia ja ylimaakunnallisia verkostoja Varikko-toimijoiden ja toimintamallien kehittämisen tueksi. Kussakin maakunnassa Varikoiden työntekijät kokoontuvat säännöllisesti (1-2x/kk) omalla alueellaan (kokemusten jakaminen, vertaistuki ja -ohjaus, toiminnan arviointi). Kaikkien maakuntien Varikoiden työntekijät kokoontuvat keskenään kaksi kertaa vuodessa jakamaan kokemuksia ja vertaistukea ylimaakunnallisesti. Ylimaakunnalliseen vertaistoimintaan sisältyy myös koulutusta ja kehittämistyötä. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Projektin tuloksena hankepaikkakunnilla toimivat matalan kynnyksen työtoimintapisteet eri-ikäisille kuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa tarvitseville asiakkaille. Sosiaalisen isännöinnin malli on kokeiltu hankepaikkakunnalla ja siitä on muodostunut toimiva käytäntö kuntien ja ViaDia yhdistysten välille. Kohderyhmän henkilöt ovat kiinnittyneet työ- ja päivätoimintaan sekä erilaisiin ryhmiin, josta he saavat monipuolista tukea elämänhallintansa kohentumiseen. Asiakkaat ovat edenneet työllisyyspolulla työelämään sekä ovat saaneet hankkeesta motivaatiota ja tukea hyviin valintoihin työllisyytensä edistämiseksi. Noin 30 % asiakkaista on Sivu 14/22
16 11 edennyt työllisyyspolulla tai saanut jatko-opiskelupaikan. Etenemiseksi katsotaan myös se, että henkilö on osallistunut eläkeselvitykseen tai on eläköitynyt. Kolmannen sektorin toimijat ovat saaneet koulutusta ja lisätietoa toimintansa tueksi haasteellisissa elämäntilanteissa olevien kansalaisten tukemisessa. Verkostoitumista on tapahtunut laaja-alaisesti kuntien ja yhdistysten välillä sekä Varikkojen välillä maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti. Hankkeen tuloksena Varikko matalan kynnyksen päivä- ja työtoiminta sekä sosiaalinen isännöinti on ammattimaistunut tuotteeksi, jota kunnat voivat ostaa ViaDia yhdistyksiltä. Pitkällä aikavälillä kunnat säästävät, kun työmarkkinatuen kuntaosuudet pienentyvät ja pitkäaikaistyöttömiä saadaan yhä paremmin kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan piiriin. Sosiaalisen isännöinnin myötä syntyy säästöjä sosiaalitoimelle. ViaDia yhdistysten toiminta on vahvistunut maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Ennen kaikkea hankkeen vaikutukset yltävät niiden haasteellisissa elämäntilanteissa olevien kuntalaisten parhaaksi, jotka saavat tuettua ohjausta elämänhallintaansa sekä työllisyys- ja koulutuspolkuihin, vertaistukea, yhteisöllistä tekemistä ja merkityksellisyyttä elämälleen. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankekunnat ostavat kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan palveluja ViaDia yhdistyksiltä. Koska hankkeen tulokset ja kokemukset syntyvät ja kehittyvät kuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, tutkimustahojen ja oppilaitosten tiiviissä yhteistyössä, niiden hyödyntäminen on luontevaa hankkeen päättymisen jälkeen kaikissa kehittämistyöhön osallistuneissa organisaatioissa. Rikosseuraamuslaitoksen kehityspäällikkö Miika Kaskisen mukaan Via Dia Pohjois-Savo ry:n Varikko- hanke kohdentuu Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella Etelä-Savon, Pohjois-Savon sekä Pohjois- Karjalan maakuntiin, joiden alueilla on noin 400 yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa rikosseuraamuslaitoksen asiakasta vuosittain. Lisäksi maakuntien alueille vapautuu vuosittain noin 400 vankeus- tai sakkorangaistusta suorittanutta vankia. Etelä-Savon maakuntaan vapautui vuoden 2013 aikana 130 vankeus- tai sakkorangaistusta suorittanutta vankia. Rikosseuraamuslaitoksen yhtenä keskeisenä tehtävänä ja tavoitteena on pyrkiä rakentamaan yhteistyössä eri viranomais- sekä järjestösektorin toimijoiden kanssa rikosseuraamusten piirissä oleville asiakkaille yhteiskunnallista syrjäytymistä ehkäiseviä sekä sosiaalista suoriutumista tukevia jatkumoita, jotka kantaisivat mahdollisimman pitkälle rikosseuraamuslaitoksen asiakkuuden päättymisen jälkeen. Varikko- hanke ja sen puitteissa toteutettava kehitystyö valtio-, kunta- ja järjestösektorien kesken olemassa olevaa osaamista sekä voimavaroja yhdistäen vastaavat tältä osin hyvin laajasti ja monipuolisesti rikosseuraamusalan asiakastyön tarpeisiin ja haasteisiin. Hankkeen aikana on mahdollista luoda uusia toiminnallisia rakenteita sekä malleja, joilla voidaan saavuttaa huomattavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia rikosseuraamusten piirissä olevien henkilöiden integroitumiseksi takaisin yhteiskuntaan ja rikoksettomaan elämään. Toteutuessaan hankkeella voidaan vaikuttaa konkreettisesti uusintarikollisuuteen sitä vähentäen. Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen näkökulmasta hankkeella saavutettavissa olevat hyödyt ovat alueellisesti merkittäviä ja vahvistavat eri toimintasektorien toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä sekä jatkuvuutta myös tulevaisuudessa hankkeen päätyttyä. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Sakari Kainulaisen mukaan Varikko hanke on osa Itä- Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelmaa (ISEA). Ohjelma hakee huono-osaisimpien palveluiden ja muiden toimenpiteiden koordinoituun kehittämiseen rahoitusta kansallisesta ESR-hauista (stm). Ohjelma huolehtii osahankkeiden kehittämien parhaiden käytäntöjen vertaisarvioimisesta ja levittämisestä. Näin ohjelma kehittää yksittäisten hankkeiden toimintaa ja sovittaa niitä osaksi palvelujärjestelmiä laajemmin. ViaDian toiminta tavoittaa erityisen ja moniongelmaisen väestöryhmän, jonka tavoittaminen tavanomaisin viranomaistoimin on vaikeaa. Tämän vuoksi hankkeella on erityinen lisäarvo ISEA:lle ja alueen palvelurakenteelle myös hankkeen päättymisen jälkeen. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä - Excel-taulukko liitteenä Sivu 15/22
17 12 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Varikko hankekokonaisuus liittyy Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan 5. eli Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR). Tavoitteena on parantaa vaikeasti työllistyvien työhön osallistumista ja työelämävalmiuksia. Kohteena ovat erityisesti syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, romanit, vammaiset ja vajaakuntoiset ym. Tavoitteena on monialaisten palvelujen ja viranomaisyhteistyön kehittäminen, mm. yhdistämällä ja kehittämällä uudella tavalla asumisen, toimeentulon, työllistymisen ja terveydenhuollon toimintamalleja. Keskeistä on asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen vertaistuen, yhteisöllisten palveluratkaisujen ja omaehtoisen toiminnan kautta sekä käyttäjä- ja asiakaslähtöiset innovatiiviset palvelut ja toimintatavat. Toiminnassa korostuvat asiakassosiaalityön menetelmät, asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu- ja toimintasuunnitelma ja ohjaus sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tehostettu tuki. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Varikko - matalan kynnyksen kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan malli kulkee rinnakkain Etelä-Savon Maakuntasuunnitelman ESR-toimenpiteiden rinnalla syrjäytymisen ehkäisyssä. Maakuntasuunnitelman toimintalinja 3 mukaisesti hankkeessa pyritään hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistamiseen, matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen, kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistamiseen sekä terveiden elämäntapojen vahvistamiseen. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteena on kuntalaisten osallistumisen lisääntyminen, syrjäytymisen vähentyminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen ja alueellisten erojen vähentyminen. Kastehankkeisiin kuuluva Arjen Mieli hanke oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoima kuuden osahankkeen hankekokonaisuus, jonka käynnistämät kehittämistoimet jatkuvat vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Varikko-toimintamallin kehittäminen kytkeytyy näihin jo aloitettuihin kehittämistoimiin uudenlaisten verkostoituvien palvelujen osalta. Varikko toiminnan asiakkaat ovat myös Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelman (ISEA) kohderyhmää. Hankkeen aikana ruoka-aputyössä kohdataan n ISEA -ohjelman kohderyhmän lähimmäistä. Varikko hanke on oleellinen osa huono-osaisimpien kansalaisten osallisuuden vahvistamista ja tukee heitä elämänhallinnan pyrkimyksissä. ISEA -ohjelma osallistuu Varikko -hankkeisiin a) leipäjonojen tutkimuksella, b) sosiaalisen toiminnan mallintaminen/hyvien käytäntöjen organisoinnin tutkimuksella sekä c) osallistumalla toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja asiakasseurantaan. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat Itä-Suomen yliopisto ja/tai Diakonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä ViaDia Pohjois-Savon kanssa. Operaatio Soppakattila on valtakunnallisen ViaDia ry:n ja paikallisten Osuuskauppojen yhteistyöhanke, joka lähtee RAY hakuun toukokuussa 2014: hankkeessa kehitetään ylijäämäelintarvikkeiden hyötykäyttöön liittyviä toimintamalleja, jotka toteutuessaan kytkeytyvät suoraan Varikkoihin myös Etelä-Savossa. Erilaiset strategiat, ohjelmat, toimintalinjaukset ja hankkeet kuntien ja järjestöjen välisessä yhteistyössä ovat tärkeitä yhteisen suunnan näyttäjiä. Ne eivät monesti kuitenkaan tavoita kaikkein vaikeimmissa ja haasteellisimmissa elämäntilanteissa olevia kansalaisia. Varikko-toimintamallin avulla halutaan vastata juuri tämän kohderyhmän palvelutarpeisiin käytännöllisellä, sekä kuntia että yhdistystä palvelevalla tavalla. 10 Maantieteellinen kohdealue Mikkeli, Pieksämäki 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä Sivu 16/22
18 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? ViaDia Pohjois-Savo ry on toteuttanut onnistuneesti ESR-rahoitteisen Työpäivä -hankkeen vuosina (kokonaisrahoitus ). Hankkeessa onnistuttiin keskeisten tavoitteiden osalta kiitettävästi ja rahoitus toteutui suunnitelman mukaisesti. Työpäivä -hankkeesta on tiedotettu mm. edellisen EUmaksatuskauden julkaisuissa. Yhdistyksellä on parhaillaan menossa kaksi ESR -hanketta: Vakaa -hanke ( ) sekä Arki avautuu - hanke rahoitusvuodelle Hanke on "pilotti" Varikko -hankkeelle. Arki avautuu - hankkeessa on perustettu päivätoimintayksikkö Varkauteen ja sen kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa Varikko -hankkeessa. ViaDia Pohjois-Savo on lisäksi onnistuneesti toteuttanut Arjentaidot 1 ja 2 -työvoimapoliittiset hankkeet ( ) sekä RAY:n rahoittamat Ruotu- (v ) ja Vapis (v ) -hankkeet Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Tiedotuksen osalta hankealue on laaja ja toimipisteiden välimatkat pitkät. Tiedottamisen tehostamiseksi laaditaan hankkeen alussa systemaattinen suunnitelma kuinka tiedotus toteutetaan Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Varikko -hankkeelle perustetaan ylimaakunnallinen ohjausryhmä, jossa on edustus kunkin maakunnan kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen sekä ViaDia yhdistysten jäsenistä. Ohjausryhmään kutsutaan myös asiakasedustajia. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta Yhteensä 95 henkilöä 13 Horisontaaliset periaatteet Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Hankkeen toiminta on tarkoitettu tasapuolisesti sekä naisille että miehille. Hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo mutta tämä ei ole päätavoite Kestävä kehitys Materiaalit ja jätteet: Hankkeen ruoka-aputoiminta perustuu kauppojen ylijäämäelintarvikkeiden hyötykäyttöön ja edistää elintarvikkeiden hävikin pienenemistä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen: Hankkeessa kehitettävä kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan sekä sosiaalisen isännöinnin malli on tuote, joka mahdollistaa kuntien ja ViaDia yhdistysten yhteistyön kaikkein haasteellisimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kansalaisten palveluissa. Hyvinvoinnin edistäminen: Hankkeessa kehitettävät yksilölliset ja yhteisölliset toimintamallit edistävät monipuolisesti kohderyhmien hyvinvointia. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus: Hankkeen myötä kaikkein haasteellisimmassa elämäntilanteessa, työmarkkina-asemassa ja yhteiskunnallisessa asemassa olevien kansalaisten mahdollisuudet yhdenvertaisuuteen kohenevat. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevien kansalaisten kulttuurinen yhdenvertaisuus kohenee hankkeeseen osallistumisen myötä ja sen jälkeen työmarkkinoilla. Sivu 17/22
19 14 Hankekunta saa rahoituksensa vastineeksi: Mikkelin toiminta Kuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa kymmenelle eri henkilölle viikossa yksilöllisesti. Sosiaalinen isännöinti Lisäksi Varikon työtoimintaa kymmenelle muulle kuntoutujalle (esimerkiksi ruoka-aputyön ja muiden järjestöjen kautta tulevat asiakkaat) Päivätoiminta Varikolla arkisin klo 8-15 Kokoaikaisen ohjaajan palvelut Varikolla klo 8-16 Sosiaalisen isännöinnin palvelut 10 h viikossa TOISEN ohjaajan toimesta, (ei välttämättä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita) Projektipäällikön tukipalvelut: ohjaajien ja asiakkaiden ohjaus ja tuki päihdeongelmiin ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa sekä erilaisten ryhmien toteuttamisessa koko maakunnan alueella, koulutus, itäsuomalaisen Varikon kehittämistyö, kokonaiskoordinointi, esimiestehtävät, tutkimustyöhön osallistuminen ym. Yhteistyö asumisten tukipisteen kanssa Ryhmät /koulutukset Pieksämäen toiminta Kuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa 5-10 eri henkilölle viikossa yksilöllisesti. Lisäksi Varikon työtoimintaa kymmenelle muulle kuntoutujalle (esimerkiksi ruoka-aputyön ja muiden järjestöjen kautta tulevat asiakkaat) Päivätoiminta Varikolla arkisin klo 8-15 Kokoaikaisen ohjaajan palvelut Varikolla klo 8-16 Sosiaalisen isännöinnin palvelut 10 h viikossa ohjaajan toimesta Projektipäällikön ja päihdetyöntekijän tukipalvelut: ohjaajien ja asiakkaiden ohjaus ja tuki päihdeongelmiin ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa sekä erilaisten ryhmien toteuttamisessa. Projektipäällikön tukipalvelut: koulutus, itäsuomalaisen Varikon kehittämistyö, kokonaiskoordinointi, esimiestehtävät, tutkimustyöhön osallistuminen ym. Ryhmät /koulutukset Sivu 18/22
20 ViaDia Mikkeli ry Varikko-hanke henkilöstökulu yht palkka ilman sivukuluja Henkilöstökulut+sotut+lomap.var. kk /kk kk kk kk projektipäällikkö (37,5 h/vk) ohjaaja, Mikkeli (32,5 h/vk) ohjaaja, Pieksämäki (32,5 h/vk) projektisihteeri (20h/vk) yht Palvelujen ostot Koulutus ja kuntoutus, Mikkeli Koulutus ja kuntoutus, Pieksämäki Muut kulut kohderyhmän tilavuokrat, Mikkeli kohderyhmän tilavuokrat, Pieksämäki Flat Rate 17% Kirjanpitoon tulevat kustannukset Rahoitus: Haettava ESR rahoitus ,2 % Mikkelin kaupunki ,3 % Pieksmäen kaupunki ,7 % Omarahoitus ,8 % Sivu 19/22
21 Sivu 20/22
22 Sivu 21/22 Kaupungin elinvoima Yhteisöt Talous Kuntalainen Turvattomuuden väheneminen Elämänlaatu paranee Kaikilla osa-alueilla Ihminen kuntoutuu Uudet mahdollisuudet työhön ja työllistymiseen Uusi/parannettu tuote, palvelu Parempaa hyvinvointia Elinvoiman ja imagon vahvistuminen Huolehditaan myös heikompiosaisista Asuminen järjestyy ja häädöt vähentyvät Häiriökäyttäytyminen vähenee Syrjäytymisen ehkäisy Mikkelin varikko Via Dia ry ja Mikkelin kaupungin toimijat Mikkelin panos /vuosi Ympäristön hyvinvointi Tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa Hyvinvointia yrityksille ja muille yhteisöille Uusi toimintamalli kumppanuus Kustannussäästöt ja tulojen kasvu Työmarkkinatuen kuntaosuus laskee noin 1200 /kk, /vuosi Tiivis yhteistyö muihin hankkeisiin mm. Mielen Aske Yhteistyömuodot kehittyvät yhteisessä tekemisessä mm. A-klinikka, Olkkari,Toimintakeskus Toimeentulotukimenot alenee noin 5 x 522 /kk vuosi Vaikutus soten menoihin esim. mipä-palvelut(katkaisuhoito, kuntoutus, asumispalvelut Sosiaalinen isännöinti hankkeen aikana ilmainen 10 h/viikko /kk, /vuosi Hankeaikana 10 ilmaista kuntouttavan työtoiminnan paikkaa
23 Sivu 22/22
PERUSKORJAUS LAAJENNUS ISTUTUSALLAS ISTUTUSALLAS PENKKI PIHA AMFI PENKKI PENKKI ISTUTUSALLAS
Tuotantolautakunta LIITTEET 20.8.2014 ---------------------------Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 20.8.2014 Liitteet Sivu 1/22 RAKENNUSOSAVARAUS OLEVA RAKENNUSOSA UUDISRAKENNUSOSA + 112.0
LisätiedotItä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1
Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen
LisätiedotVarikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)
Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotKunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo
Kevään 2018 ESR- ohjelmatilanne TL5 Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo 29.5.2018 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotSosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
ESR ohjelmakausi 2014-2020 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö Rakennerahastot: valtakunnalliset teemat Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) rahoitus
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotEU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus
EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma
Lisätiedot11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotKatse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,
LisätiedotLänsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)
Länsi-Suomen ESR-haku 21.12.2015 1.3.2016 20.1.2016 Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä,
LisätiedotValtakunnallinen romanihanke, ESR
Valtakunnallinen romanihanke, ESR TL 5 Teemana on sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. 1. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 2. Nuorten hyvinvoinnin ja
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotIhmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotTERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015
TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotVANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla
VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa ESR-hanke ajalla 1.10.2016 30.6.2019 Hankkeen tavoite Rikostaustaisten osallisuuden lisääminen
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotVANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla
VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa ESR-hanke ajalla 1.10.2016 30.6.2019 Hankkeen tavoite Rikostaustaisten osallisuuden lisääminen
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotJyväskylä Vapaaehtoiseen osallisuuteen aktivointi leipa jonoista ja vankiloista
Jyväskylä 25.10.2016 Vapaaehtoiseen osallisuuteen aktivointi leipa jonoista ja vankiloista 25.10.2016 1 ViaDia Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 25.10.2016 2 Varikkojen yhteyshenkilöt:
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2010 rakennerahasto-ohjelma Ohjaamoa tukevien valtakunnallisten ja alueellisten hakujen hakuajat Pia Pirskanen 4.11.2014 Valtakunnallinen ESR-toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu
LisätiedotMitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä
Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä Rahoitusasiantuntija Verna Mustonen 20.3.2018 Kajaani ESR-toiminnan tukena TL 5 Sosiaalinen osallisuus
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotVANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla
VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa ESR-hanke ajalla 1.10.2016 30.6.2019 Hankkeen tavoite Rikostaustaisten osallisuuden lisääminen
LisätiedotEuroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet
Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet Pääteemana toimintalinja 5 eli sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta, Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet Euroopan
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotESR: tuettava toiminta ja painotukset TL5. Oulu
ESR: tuettava toiminta ja painotukset TL5 Oulu 31.8.2016 Alueellinen ESR-rahoitus Pohjois-Pohjanmaalla vuositasolla (v. 2016) 2,7 M 20 % 6,6 M 48 % TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus TL 4 Koulutus,
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotHanketoimijoiden verkostoitumispäivä Rovaniemi Liisa Irri
ESR:n TL 5 Hanketoimijoiden verkostoitumispäivä Rovaniemi 1.9.2016 Liisa Irri TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Erityistavoitteet ja rahoitus Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella
LisätiedotOsallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus
ESR-haku 1.10.2015 Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja
LisätiedotAjankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla
LisätiedotSAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Osallisuutta
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotSosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Susanna Rahkonen 7.2.2018 Uudistettavat palvelut Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva
LisätiedotESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta
ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset
LisätiedotOhjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015
Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,
LisätiedotLiite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset
Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa
LisätiedotNettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018
Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Länsi-Suomen ESR-haku Toimintalinja 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
LisätiedotLähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle
Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus
Osatyökykyisille tie työelämään Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Sopimuksen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tavoite on mahdollistaa
LisätiedotErityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi
Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen
LisätiedotSTARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta
LisätiedotTyöttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo
Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo 21.2.2019 Terveydeksi-hanke Työttömien Keskusjärjestö ry (päätoteuttaja)+ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ESR- rahoitus / Sosiaali-
LisätiedotRakennerahasto-ohjelman saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR
Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR 16.8.2018 Punkaharju ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, TL 4 Koulutus, ammattitaito
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke
Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis? - seminaari, Jyväskylä 7.10.2015 Jarno Karjalainen 7.10.2015 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella
LisätiedotUusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotValtakunnallinen teema: Osallisuus
21. lokakuuta 2014 / 1 Valtakunnallinen teema: Osallisuus Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Toimenpidekokonaisuudet: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden
LisätiedotKOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski
KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon Mitä on kotoutuminen? Kotoutuminen on prosessi, joka tapahtuu aina arkisessa vuorovaikutuksessa. Viranomaisten lisäksi kotoutumista tukevat erilaiset toimijat ja yhteisöt kuten
LisätiedotSosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotToimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat
Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotItä-Lapin hankepäivä Liisa Irri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Euroopan sosiaalirahasto ESR Itä-Lapin hankepäivä 27.4.2018 Liisa Irri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 (ESR) Rakennerahastokausi 2014-2020 - Tavoitteena on parantaa työllisyyttä,
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotParempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto
Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotLähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja
Lähtökohtana yhä useampi asiakas/potilas on iäkäs ihminen yhä useamman asiakaan/potilaan ongelmat ovat monikerroksisia, ja ne voidaan ratkoa vain monien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisenä
LisätiedotLänsi-Suomen ESR-haku
Länsi-Suomen ESR-haku 12.6.2015 1.10.2015 Toimintalinja 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1:Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Länsi-Suomen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotCIMO Osallisuus-työpaja
This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotStartti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015
Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotHankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun
LisätiedotTaito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet
Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:
LisätiedotMiten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu
Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut
LisätiedotMistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
Lisätiedot