ISOJÄRVI-SEURA RY. Yhteistyötä Isojärven hyväksi.
|
|
- Johannes Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ISOJÄRVI-SEURA RY Yhteistyötä Isojärven hyväksi
2 Isojärvi-Seuran toimintaa Järven veneilyreitit suoraksi Vuohisalmen ja Kuivaskankaan niemen kivikkoisella välillä. Kiviä poistettiin ponttoonikaivurilla ja osa kivistä ammuttiin. Reitin oikaisulla porttimerkkien määrä pieneni kymmenellä. Oikaistun kohdan merkit otetaan käyttöön keväällä 2014, kun reitti ensin on varmistettu haraamalla. Vuonna 1969 perustettu Isojärvi-Seura kuuluu Suomen vanhimpiin järviseuroihin. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 400 taloutta. Seuran tarkoituksena on Pomarkun ja Siikaisten kunnissa sijaitsevan Isojärven vesistön ja rantojen kaikenlainen suojelu, järvimaiseman kauneuden lisääminen sekä järven ympäristön asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Isojärvi Kuuluu Karvianjoen vesistöön Länsi-Suomen toiseksi suurin järvi Syvin kohta 9,9 metriä, keskisyvyys 3,0 metriä Hyvä ekologinen tila Hyvä kalakanta Lähes tuhat kesäasuntoa Veneilykarttaan merkittyjä venereittejä lähes 60 kilometriä Veneilijöiden turvaksi on jo vuonna 1991 aloitettu Isojärven veneilyreitistön kehittäminen. Tällä hetkellä merkittyjä venereittejä on jo yhteensä 60 kilometriä. Reitit on viitoitettu asiaan kuuluvilla viitoilla ja karimerkeillä. Viitat ja merkit vaativat vuosittain huoltoa. Talvikausi, kevät- ja syystulvat aiheuttavat vaurioita ja siirtävät viittoja ja merkkejä pois merkityiltä paikoiltaan. Reittejä on ylläpidetty yhteistyössä Pomarkun VPK:n kanssa ja vuodesta 2012 myös Isojärven järvipelastusyhdistys on tullut mukaan toimintaan. Vuonna 2013 merkittiin uusi reitti Hautalahden venelaiturista järvelle. Reitti muodostuu kymmenestä portista ja yhdestä pohjoisviitasta. Kurikanniskan reitti oikaistiin lähes Isojärvi-Seura käytti vuonna 2013 reittien kunnossapitoon ja uusintoihin useamman tuhannen euron arvosta ulkopuolista työtä sekä runsaasti omaa talkootyötä. 2 3
3 Veneilykartta Veneilyreitistö ja niiden viitat ja karimerkit on jo useamman vuoden ajan merkitty seuramme laatimaan Isojärven veneilykarttaan. Karttaa täydennetään aina kun reitistöä kehitetään tai kun avataan uusia reittejä. Uusin päivitys valmistuu kesäkaudeksi Uusi kartta tulee olemaan ensimmäistä kertaa A2-kokoa, jolloin koko järvi voidaan esittää yhdellä karttasivulla. Kääntöpuolella on turvalliseen veneilyyn liittyvää tietoa ja ohjeita. Uusi kartta on saatavilla muun muassa Pomarkun ja Siikaisten kunnantaloilta sekä Isojärvi-Seuran hallituksen jäseniltä. Järvipelastusyhdistys Järvipelastusyhdistyksen ydintoimintoja ovat pelastustehtävien lisäksi vesillä liikkujien avunanto ja erilaiset palvelutehtävät sekä turvallisuusvalistus Yhdistyksen toiminta alkoi näkyä järvellä kesällä Yhdistys sai käyttöönsä 4,7 metriä pitkän jäykkärunkoisen ponttooniveneen. Venettä on käytetty yhdistyksen koulutustarkoitukseen. Noin kolmekymmentä yhdistyksen jäsentä on osallistunut koulutukseen ja harjoitusohjelmaan. Koulutusta järjestetään myös vuonna 2014 sekä tulevina vuosina. Yhdistyksen venettä tullaan näkemään järvellä entistä enemmän kesäkaudella 2014 jolloin saadaan parempi vene, joka soveltuu myös järviviittojen ja merkkien huoltotyöhön. Ranta-Kiilholman venevalkamaan rakennetaan vuonna 2014 tukikohta venelaitureineen. Säännöstelyn kehittäminen Isojärvi kuuluu Karvianjoen vesistöön. Järveen virtaa vettä pääosin Pomarkunjoesta. Järvestä poistuu vettä kahteen jokeen: Merikarvianjokeen ja Salmusojaan. Molemmissa joissa on säännöstelypadot. Jokien virtauksia ja järven veden korkeutta säännöstellään patoluukkuja säätämällä. Isojärven säännöstely toteutetaan Vaasan Hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaisesti. Päivittäisen säännöstelyn eli patoluukkujen säätämisen hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Järven virkistyskäytön merkitys kasvaa jatkuvasti. Isojärvi-Seura ry:n kanta on, että järven virkistyskäytön kannalta järven veden korkeuden tulisi olla nykyistä korkeampi. Tällöin järven kokonais- ja ekologinen tila parantuisivat, järvi tulisi ympäristöltään kauniimmaksi ja kalastuksen kannalta parempaan tilaan sekä turvallisemmaksi veneillä. Yhä useammin esiintyvät syyssateet sekä niiden aiheuttamat tulvat sekä kevätsateet tai sulavien lumien aiheuttamat tulvat aikaansaavat suuria muutoksia Pomarkunjoen ja Merikarvianjoen virtauksissa sekä järven veden pinnan korkeudessa. Vesistön säännöstelyä tulisi näistä syistä jatkuvasti kehittää. Järven kalakannan hyvinvointi Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuosina 2012 ja 2013 Isojärven kalastusalueelle edistämismäärärahoja Isojärven kalastoselvitysten toteuttamiseen. Kuhan ja ahvenen kasvuselvitys tehtiin vuonna 2012 yhteistyössä Isojärven kalastusalueen ja Isojärvi-Seuran kanssa. Yhteistyö jatkui vuonna 2013, jolloin toteutettiin selvitys eri kalalajien määräsuhteista sekä kalakantojen koosta ja rakenteesta. Selvitys tehtiin NORDICkoeverkkokalastuksella. Isojärven edellinen Nordic-koekalastus oli toteutettu vuonna
4 Tehdyn Nordic koekalastuksen tulokset osoittavat että kuluneen 13 vuoden aikana: Isojärven elinvoimainen kuhakanta on voimistunut entisestään. Kuhan osuus saaliista on noussut peräti 32 prosenttia (9->41%). Ahvenen osuus on vähentynyt 13 prosenttia (28% -> 15%). Särkikalojen osuus biomassasta on laskenut 60 prosentista 44 prosenttiin. Särjen osuus on pienentynyt puolella (44% -> 22%). Pasurin ja lahnan osuus biomassasta tuplaantui (9% -> 20%). Lisätietoa koekalastuksesta löytyy Isojärven kalastusalueen kotisivuilta. Omatoimiseen vesistöseurantaan voi ilmoittautua milloin tahansa, vaikka ei olisi osallistunut koulutustilaisuuteen. Materiaalia löytyy Satavesi- ja Pro Saaristomeriohjelmien kotisivuilta. Isojärvi-Seura avustaa vuosittain ELYkeskusta Isojärven leväseurannassa. Otamme näytteitä viikottain Eekvistinselältä ja Vähäselältä. Seuranta on osa valtakunnallista leväseurantaa. Tuloksia voi seurata ELY-keskuksen kotisivuilta ja Järviwikistä. Kurikanniskan kalatie Karvianjoen vesistöalueella on tavoitteena taimenen ja myös lohen nousu merestä Isojärveen ja sieltä edelleen aina Karvianjoen puolivälille asti. Pitkään suunnitelmissa ollut Kurikanniskan kalatie on Isojärvi-Seuran ja Merikarvian Kalakiepin yhteisaloitteesta saanut uutta vauhtia. ELY-keskus on myöntänyt hankkeen suunnitteluun määrärahat. Suunnittelma valmistuu vuoden 2014 alkupuolella. Kalatien toteuttaminen mahdollistaa arvokalojen nousun Merikarvianjoesta Isojärveen. Alinenjärvi, jossa Kurikanniska sijaitsee, on kunnostettu ruoppaamalla ja järvikasveja niittämällä EU-hankerahoitusprojektina vuosina Kunnostus on parantanut Alinenjärven virtauksia ja tulee näin helpottamaan kalojen nousua kalatieltä Isojärveen. Kunnostustyö jatkuu talkooprojektina. Omat vedet paremmiksi kampanja Isojärvi on hyvässä ekologisessa tilassa, mutta järveen kohdistuva ulkoinen fosforikuormitus on liian suuri. Omat vedet paremmiksi on Satavesija Pro Saaristomeri ohjelmien kansalaistoimintaosio, jossa toteutetaan vapaaehtoista vesistöseurantaa sekä järjestetään vesistöihin liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Vesistöseurannassa vesistöjen käyttäjät seuraavat omatoimisesti lähivesistöjensä tilaa. Isojärvi-Seura järjesti vuonna 2012 ELY-keskuksen kanssa koulutustilaisuuden johon osallistui yhteensä 35 vesien tilasta kiinnostunutta henkilöä. Koulutettavat saivat perustietoja, miten mitataan ja raportoidaan muun muassa veden näkösyvyyttä ja levätilannetta. Turvallinen Isojärvi -tapahtuma Isojärvi-Seura järjestää vuonna 2014 jo kolmannen kerran Turvallinen Isojärvi -tapahtuman. Tapahtuma keskittyy vesillä liikkumisen turva-asioihin. Vuoden 2014 tapahtumapaikka on Kurikanniskan venesatama. Tapahtuma sisältää lukuisia näytöksiä veneilyturvallisuuteen liittyvistä asioista, muun muassa veteen joutuneen henkilön pelastus, hätärakettien ampuminen, venepalon sammutus, hätäsavujen käyttö, erilaisten veneliivien toiminnan esittely jne. 6 7
5 Avovesiuintikilpailut Esimmäiset avovesiuinnit pidettiin Isojärvellä la Porin Tarmon uinti- ja triathlonjaoston ideoimana järjestettiin avovesiuinnit Isojärvellä. Kokoontumis- ja lähtöpaikkana oli Uudenkylän kyläyhdistyksen isännöimä Salmusranta. Uintimatkat: I mökkispecial matka 400 m (osanottajia 13), II Salmusluodon selviytyjät kiersivät Salmusluodon 1,2 km (osallistujia 15) ja III Salmusluodon sankarit kiersivät Salmuksen kahdesti 2,3 km (osallistujia 5). Uintien suunnittelussa, järjestelyissä, valvonnassa sekä uimareiden turvaamisessa oli mukana Porin Tarmon lisäksi, Isojärvi-Seura, Isojärven Järvipelastusyhdistys, Pomarkun VPK, Noormarkun VPK, Uudenkylän kyläyhditys, Melamajavat ja Pomarkun kunta. Pomarkun VPK oli mukana kahdella veneellä miehistöineen, JPY yhdellä ja Isojärvi- Seuran mökkiläiset neljällä veneellä. Lisäksi uintireitin varrella mökkiläisten rannat olivat käytössä valvojille ja pelastusryhmille. Isojärvi-Seura avusti reitin haraamisessa ja merkitsemisessä. Avovesiuinnit toteutetaan samalla periaatteella heinäkuussa Jäsentapahtumat Isojärvi-Seura järjestää vuosittain: Juhannusregatta juhannuspäivänä. Tapahtumapaikkana toimii Lomakallion Kahvi-Riihi järven etelärannalla. Tapahtumassa on ohjelmaa niin aikuisille kuin lapsille: muun muassa tanssia, karaokelaulua, arpajaisia, tikanheittoa, leikkejä lapsille. Buffetissa on tarjolla muun muassa makkaraa, lettuja ja juomia. Pikkujoulujuhlat marraskuussa. Joululauluja, jouluruokaa, tanssia, arpajaisia, joulupukki pikku lahjoineen ja muutakin ohjelmaa.
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotVesienhoitoa satakuntalaisin voimin
Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotOMAT VEDET PAREMMIKSI
OMAT VEDET PAREMMIKSI kansalaishavainnointia ja koulutusta Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni Kuva: Oman vesistön seurantakurssi Pomarkussa 2012, kuvaaja Kati
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotNoormarkku Olli-Matti Verta
KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotMökkiläinen Saara Lilja-Rothsten. Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon
Mökkiläinen Saara Lilja-Rothsten Järven kunnostus mökkiläisten yhteistyönä Myrskylän ja Askolan Valkjärvi Esityksen rakenne 1) Valkjärven suojelutyö ja kunnostamistarve 2) Yleishyödyllinen LEADERkehittämishanke
LisätiedotSärkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho
Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
LisätiedotPäivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori
Päivitetty 20.2.2014 Christian Koivula Kalastuskoordinaattori V. 2011-2013 (jatkoa 30.6.2014 asti) Merikarvian kunnan hanke, joka toteutetaan yhdessä Kalakierroksen kanssa Rahoitus: yht. 335 000 Euroopan
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotValkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo
Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotKala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle
0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotUutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen
Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Anne Mäkynen 28.11.2018 Hankkeen taustaa ja esittelyä Hankkeen toiminta-alueena Ikaalisten reitin vesistöalue Alue on Pirkanmaa pienoiskoossa
LisätiedotHulauden vesialueen järvien kunnostushanke
Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotMuistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010
Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotRenkajoki ja padot toiveissa esteettömyys
Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen
LisätiedotELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt
ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto 30.10.2018 klo 17.30 20.00 Toukolan koulu, Kiikoistentie 175. Pirkanmaan ELY-keskuksen hanke: Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotKauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen
Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyjen kehittäminen Asukastilaisuus 30.10.2018 ELY:n toimesta vireillä olevia hankkeita ja suunnitelmia Kauvatsanjoen
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotKERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. Perustiedot Osakaskunnan nimi on Judinsalon osakaskunta (rek nro 435-401-876-5) ja sen hallinnon kotipaikka on Luhangan kunta. Osakaskunnan kalastusalue käsittää ns. Judinsalo
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Heikki Holsti Vesistön kunnostusprosessin eteneminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 21.11.2017 Tampere, KVVY Ajatus kunnostustoimien toteuttamisesta saa alkunsa Rantojen umpeenkasvu Kiintoainekuormitus
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO
Ilmoita taimenhavaintosi ja ole edistämässä taimenkantojen hoitotyötä! KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toteuttaa virtavesien
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotLyhyesti valtionavustuksesta
Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa ja erityiskohteissa Valtionavustukseen oikeutettuja teitä noin 53 000 km (v. 2010) Yksityistien tienpito on tieosakkaiden
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja
KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotEsitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi
Kuulutus 1 (1) 8.10.2018 2783/5723/2018 Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry on 2.10.2018 toimittanut Varsinais-Suomen
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotInarin säännöstelystä aiheutuvat velvoite- ja kunnossapitoasiat vuonna 2013
Inarin säännöstelystä aiheutuvat velvoite- ja kunnossapitoasiat vuonna 2013 8.7.2013 Rantasuojaukset 7 eri rantasuojauskohdetta, joista 5 Nellimin alueella. 1 Veskoniemen edustalla Kaskamosaaressa. 1 Ivalojoella
LisätiedotKoukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä
Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä Heikki Holsti Forssa HAMK 27.4.2019 30.4.2019 KVVY koordinoi vesienhoitotyötä Loimijoen alueella Työn pohjana kuntien ja ELY-keskusten
LisätiedotKarvianjoen vesistöalue, toteuttamattomien kehittämisaloitteiden yhteenvetotaulukko Päivitetty
vesistöalue, toteuttamattomien kehittämisaloitteiden yhteenvetotaulukko Päivitetty 19.3.2013 Koko vesistöalue kunnostusohjelma 2007-2015, koordinaatiohanke VARELY 31.10.2007 Käynnistynyt Vuorovaikutuksen
LisätiedotKunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008
Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotUusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014
Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?
LisätiedotVesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste
Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
Lisätiedot