Ville Paavola. HAKKEEN LAADUN OPTIMOINTI JUNNIKKALA Oy:n OULAISTEN SAHALLA

Transkriptio

1 Ville Paavola HAKKEEN LAADUN OPTIMOINTI JUNNIKKALA Oy:n OULAISTEN SAHALLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Tekijä/tekijät Ylivieska, tekniikka Ville Paavola Koulutusohjelma Puutekniikka Työn nimi Hakkeen laadun optimointi Junnikkala Oy:n Oulaisten sahalla Työn ohjaaja KTT, TkL Kaija Arhio Sivumäärä 27 FT Raine Kerttula Työelämäohjaaja Tehtaanjohtaja Janne Pyy Insinöörityön aihe on hakkeen laadun optimointi Junnikkala Oy:n Oulaisten sahalla. Työn lähtökohtana oli löytää hakkeen laadun kannalta sopivimmat sahausasetukset niihin sahauseriin joista kokeita otettiin. Hakkeen laatuun vaikuttavia tekijöitä on paljon, mutta huomattiin että sahalla ei voida vaikuttaa juuri muuhun kuin sahausteknisiin laatutekijöihin. Hakkeen laatua pystytään säätelemään muuttamalla lastunpituutta sekä sahausnopeutta. Työn tuloksena luotiin taulukko josta löytyy sopivimmat sahausasetukset hakkeen laatua ajatellen. Taulukon ohjeita käyttämällä voidaan saada laadukasta haketta. Jotta laatua voidaan helposti seurata myös tulevaisuudessa, luotiin taulukko joka laskee nopeasti hakenäytteen laatuarvon. Asiasanat Hakelaatu, lastunpituus, laatuarvo, palakokojakauma

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI- VERSITY OF APPLIED SCIENCES Technology Date Author Ville Paavola Degree programme Wood Technology Name of thesis Optimizing wood chip quality at Oulainen sawmill, Junnikkala Ltd. Instructors Ph.D. Kaija Arhio Ph.D. Raine Kerttula Supervisor Janne Pyy Pages 27 The topic of this thesis was optimizing wood chip quality at Oulainen sawmill, Junnikkala Ltd. The main point of the thesis was to find the right settings for the sawing machine in order to maintain good chip quality. Settings were found for those sawing lots which were tested. There are many factors that affect wood chip quality. One factor that can be changed at Oulainen sawmill is quality factor of sawing technology. It is possible to improve wood chip quality by controlling sawing speed and the length of the chip. As a result of this thesis, instructions for controlling sawing speed and the length of the chip were created. It is possible to provide good wood chip quality by using these instructions. Also calculation excel sheet was made to facilitate controlling and maintaining good chip quality in the future. Key words Chip quality, the length of the chip, quality value, distribution of chip pieces

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN TAVOITE 2 3 HAKKEEN VALMISTUS HewSaw R200 PLUS MSA Hakkeen muodostuminen Hakkeen seulonta 6 4 HAKE SULFAATTISELLUN RAAKA-AINEENA Hakkeen laatuvaatimukset Hakkeen laatuun vaikuttavia tekijöitä Sahahakkeen osuus sellun raaka-aineesta Jaeluokat Koeseula Hakeraaka-aineen vaikutus sulfaattikeitossa 15 5 HAKKEEN LAADUN MITTAAMINEN Hankintaohjeen raja-arvot Palakokojen arvokertoimet 17 6 HAKKEEN LAADUN OPTIMOINTI Lähtötilanne Tutkimusmenetelmä Sahalinjan nopeus Lastunpituus Terien vaikutus laatuun Tukkikoko Mittaustulokset 23 7 TULOKSET Taulukon luominen Hakelaadun seuranta Sahausasetukset 25 8 POHDINTA 26 LÄHTEET 27 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön aiheena on mänty- ja kuusitukin sahauksen sivutuotteena syntyvän hakkeen laadun optimointi. Sahahake on tärkeä sulfaattisellun raaka-aine. Sellutehtaat hakettavat puuta itse, mutta jotta raaka-ainetta saadaan riittävästi, tuodaan sitä myös sahoilta. Suomalaiset sahat tuottavat sivutuotteena haketta noin % tuotannostaan. Näin ollen hake on myös merkittävä tulonlähde sahoille. Sahahake on siis merkittävä raaka-aine sellutehtaille sekä tärkeä tulonlähde sahoille. Hakkeen laatuun kiinnitetään nykyään erityistä huomiota siksi, että tänä päivänä sellunkeitossa käytetään turvallisempia kemikaaleja kuin ennen. Tämän vuoksi hakkeen palakokojakaumaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ylisuuret, ylipaksut tai liian hienot jakeet voivat olla suuri haitta sellunkeitossa. Nämä ongelmat on helpointa poistaa raaka-aineen alkulähteellä eli sahalla. Edellä mainituista seikoista johtuen, sahahakkeen ostajat ovat siirtyneet käytäntöön, jossa raaka-aineesta maksetaan sahoille sen laadun mukaan. Huonosta hakkeesta maksetaan vain poltto- eli energiahakkeen hinta, kun laadukkaasta hakkeesta voidaan maksaa jopa 7 % listahintaa enemmän. Tässä työssä perehdytään siihen, kuinka hake muodostuu Junnikkalan Oulaisten sahalla, miten sen laatuun voidaan vaikuttaa ja miksi on tuotettava laadukasta haketta.

6 2 2 TYÖN TAVOITE Työn ensisijaisena tavoitteena oli luoda sahurille sellaiset sahausohjeet, joita noudattamalla hakkeen laatu pysyy hyvänä. Sahalla hakkeen laatuun pystytään vaikuttamaan käytännössä kahdella tavalla, säätämällä sahausnopeutta sekä leikattavan hakkeen lastun pituutta. Näin ollen tavoitteena oli luoda sahurille ohjeet, joista käy ilmi jokaisen mitatun sahauserän paras mahdollinen sahausnopeus sekä lastunpituus. Tavoitteena oli myös, että ohjeet ovat selkeät ja muokattavissa tutkimuksen jälkeen. Sahalla on todella monta sahausasetetta ja tukkikokoa, joten tutkimuksen aikana ei ole mahdollista ottaa näytteitä kaikista sahauseristä. Tutkimuksen loputtua mittauksia voidaan jatkaa sahalla työntekijöiden toimesta, ja näin voidaan saada ohjetaulukosta täydellinen. Ohjeen lisäksi tavoitteena oli luoda taulukko jonka avulla voidaan nopeasti laskea hakkeen laatuarvo. Taulukon on tarkoitus helpottaa hakkeen laadun mittaamisprosessia sekä tulosten arkistointia. Tätä opinnäytetyötä voidaan myös hyödyntää työntekijän perehdyttämisessä hakelaatuajatteluun.

7 3 3 HAKKEEN VALMISTUS 3.1 HewSaw R200 PLUS MSA Junnikkalan Oulaisten sahalla on otettu käyttöön uusi sahalinja vuoden 2008 lokakuussa. Sahan on toimittanut suomalainen Veisto Oy, joka on valmistanut laadukkaita ja tehokkaita sahalinjoja jo vuosia. HewSaw R200 PLUS MSA- sahan sanotaan olevan luotettavasta työhevosesta, R200- sahasta jatkokehitetty malli, joka täyttää teollisuuden korkeat vaatimukset koskien syöttönopeutta ja tuotannon volyymia. Avautuvat rakenteet helpottavat toimenpiteitä. Malli tarjoaa joustavat sahausratkaisut, erinomaiset käyräsahausmahdollisuudet ja hyvän saannon. (HewSaw 2009.) HewSaw R200 PLUS MSA- saha on monipuolinen ja nopea veistosaha, jolla pystytään optimoimaan pienten tukkien sahuu hyvin tehokkaasti. Syöttönopeus voi olla metriä minuutissa. Marketta Sipi kirjoittaa, että Suomessa kehitetyssä veistosahassa tukki työstetään yhdessä koneessa suoraan sahatavaraksi. Ensimmäisessä vaiheessa tukin neljä pintaa veistetään hakkeeksi. (Sipi 2002, 87.) Hake muodostuu juuri tässä ensimmäisessä vaiheessa, jossa tukkiin haketetaan neljä pintaa. Kappale näyttää yleensä tässä vaiheessa vajaakanttiselta parrulta. Tämän sahausvaiheen teräpäät ovat juuri ne terät, jotka leikkaavat hakkeen. Jos terät ovat tylsät tai epäkunnossa, voidaan saada huonoa haketta tai jopa huonoa sahatavaraa.

8 4 Sipin mukaan ensimmäisessä vaiheessa muodostunut nelikulmio jakosahataan pyöröterillä ja pintalaudat särmätään samanaikaisesti pyöröteräkaseteissa olevilla särmäyskursoilla. Koneen sisäänsyöttölaite pyörittää ja syöttää automaattisesti myös käyrän puun oikeassa asennossa sahan itsekeskittävään sisäänsyöttölaitteeseen, joka mahdollistaa käyräsahauksen ja optimoi automaattisesti saannon. (Sipi 2002, 87.) HewSaw R200 PLUS MSA- sahassa särmäysterät eivät ole samassa kasetissa parrun halkaisevien pyörösahaterien kanssa (KUVIO 1). Sahakoneen MSA ominaisuus tarkoittaa muuttuva-asetteisuutta, joka tarkoittaa että asete voi vaihtua kesken työstön sahauksen keskeytymättä. Tämän vuoksi särmäysterille on oma paikkansa sahakoneen loppupäässä. KUVIO 1. HewSaw R200 PLUS MSA- sahan rakenne

9 5 3.2 Hakkeen muodostuminen Veistosahassa on monta erilaista terää kuten särmäysterät, pyöröterät sekä haketta leikkaavat teräpäät. Hake muodostuu teräpäiden hakettaessa puuta, jolloin aines irtoa kappaleesta lastuina. Vastaavasti pyörö- ja särmäysterät muodostavat vain purua tai hyvin pientä lastua eli hienojaetta. Sipin mukaan spiraalilevyssä haketusterät on asetettu kolmeen spiraalin muotoiseen riviin kartiolle. Haketusterän pääsärmä on yhdensuuntainen syysuunnan kanssa. Hakepalanen vuollaan halutun paksuiseksi ja katkotaan sopivan pituiseksi. Hakkeen pituus on aina vakio. Spiraalilevyn haittana on suuresta terämäärästä johtuva hidas terien vaihto. (Sipi 2002, 86) HewSaw R200 PLUS MSA- sahassa haketusterät ovat spiraalimaiset. Näin pystytään säätämään tarkasti lastun pituus ja paksuus. HewSaw R200 PLUS MSAsahaa varten kehitettyjen haketerien vaihto ei ole yhtä hidasta kuin Sipin esittelemässä perinteisessä vaihtoehdossa. Sahassa on siis spiraalimaisten haketusterien ominaisuudet, mutta huolto on totuttua nopeampaa. Opaskirjassa sanotaan, että konetta varten suunnitellut patentoidut teräpalat on helppo ja nopea vaihtaa yksiruuvikiinnityksen ansiosta. Ne asettuvat aina oikeaan paikkaan teräpäissä, ilman säätöjä ja mittauksia. Teräpalat voi myös teroittaa irrottamatta niitä teräpäistä. (Opaskirja 1998, 27.) Teräpäät leikkaavat hakkeen, joten niiden huolto on myös hakkeen laadun kannalta tärkeää. Vaikka sahatavara olisikin hyvälaatuista, on teräpalat vaihdettava ja huollettava riittävän usein jotta ne leikkaavat haketta oikein.

10 6 3.3 Hakkeen seulonta Sahausprosessissa sivutuotteena syntyy hakkeen lisäksi myös purua ja kuorta. Ennen varsinaista sahuuta kuori erotetaan tukista pois erillisellä kuorimakoneella. Koneen alta kuljettimet vievät kuoren ulos keräyspisteeseen, josta kuori toimitetaan lämpölaitokseen. Kuorimakoneen läpäissyt tukki on lähes aina täysin kuoreton. Näin ollen hakkeen ja purun sekaan ei yleensä pääse kuorta juuri ollenkaan. Sahausprosessissa syntyvä puru erotetaan hakkeesta suurella seulalla (KUVIO 2), joka erottaa sahausprosessissa syntyvästä sivutuotteesta purun ja hakkeen eri kuljettimille. Junnikkalan Oulaisten sahan veistosahassa on monta pyöröterää jotka tuottavat sivutuotteena purua ja näin ollen hakkeen seulominen on välttämätöntä. Jos sellutehtaille vietäisiin seulomatonta haketta, luokiteltaisiin se selluhakkeeksi kelpaamattomaksi, eikä siitä maksettaisi kuin korkeintaan polttohakkeen hinta. KUVIO 2. Junnikkalan Oulaisten sahan hakeseula

11 7 4 HAKE SULFAATTISELLUN RAAKA-AINEENA 4.1 Hakkeen laatuvaatimukset Sulfaattisellun valmistuksessa käytettävän hakkeen on oltava tänä päivänä todella laadukasta. Huonolaatuinen hake johtaa virheisiin sellun keitossa. Kemiallisen puumassan mahdollisimman suuren saannon ja tasaisen laadun edellytyksenä on keittoliuoksen tasainen imeytyminen hakkeeseen. Emäksisessä sulfaattikeitossa liuoksen imeytyminen puuhun on suunnilleen yhtä nopeaa kaikista kolmesta suunnasta (pituus, tangentti ja säde). Näin ollen hakkeen paksuus on pienimpänä dimensiona ratkaiseva tekijä keittoliuoksen tasaisessa ja nopeassa imeytymisessä. Hakkeella on oltava tietty minimipituus, jotta kuidut eivät katkeilisi. Koska lastun paksuus riippuu lastun pituudesta, on hakkeen valmistus kompromissi, jossa pyritään valmistamaan riittävän pitkää mutta ei liian paksua haketta. (Lindblad & Verkasalo 1999, 13.) Mittaustuloksista (LIITE 1) havaittiin, että hakkeen lastun paksuus on riippuvainen lastun pituudesta. Mitä pidempää lastua leikattiin, sitä suurempi osa hakkeesta oli ylipaksua. Laatuun vaikuttaa suuresti myös sahalinjan nopeus sekä raaka-aine. Näin ollen täydellisiä sahausasetuksia oli todella vaikea löytää. Tutkimuksessa keskityttiinkin pääasiassa oikean lastunpituuden sekä sahausnopeuden löytämiseen. Risto Hakala mainitsee opaskirjassaan, että nykyaikana, kun on siirrytty vähäkloorisiin ja kloorittomiin valkaisuihin, ovat laatuvaatimukset hakkeen suhteen sulfaattiselluteollisuudessa kasvaneet rajusti (Hakala 1993, 9).

12 8 Aiemmin sulfaattisellun keitossa on käytetty voimakkaampia kemikaaleja joilla on saatu raaka-aineen laatuvaihtelu tehokkaasti kuriin. Näin ollen hakkeessa on saanut olla enemmän roskia, tikkuja sekä kuorta yms. Hakala kirjoittaa, että virheet voidaan ehkäistä vain kuorinnassa, haketuksessa, seulonnassa sekä keiton jälkeisessä lajittelussa ja pesussa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa virheet korjataan, sitä tehokkaampaa ja kokonaistaloudellisempaa se on. (Hakala 1993, 9.) Koska suuri osa sulfaattisellun raaka-aineesta tulee sahoilta, ovat hakkeen ostajat joutuneet tiukentamaan laatuvaatimuksiaan. Nykypäivän sahat toki tuottavat laadukasta haketta, mutta se on osaltaan myös ostajan ansiota, sillä hakkeesta maksetaan laadun mukaan. Sahojen ei siis kannata tuottaa huonoa haketta, koska siitä voi aiheutua suuria haittoja sellunkeitossa. Myös taloudelliset menetykset voivat kasvaa sahoilla suuriksi, jos parasta mahdollista hakkeen laatua ei tavoitella. Hakala kirjoittaa, että ei ainoastaan valkaisu, vaan sellun ja paperinvalmistuksen kaikki osat, hakkeen varastoinnista valmiiseen paperituotteeseen, ovat riippuvaisia hakeraaka-aineen laadusta (Hakala 1993, 9). Sahoilta tulevan hakkeen laatuun ei voida vaikuttaa, muuten kuin itse tuotantoprosessin aikana. Sahojen laaduntarkkailun on siis oltava toimiva, jotta pysytään sallituissa rajoissa. Hakalan mukaan voidaankin sanoa että osassa tuotantohäiriöistä jäljet johtavat sylttytehtaalle, mikä tarkoittaa sitä, että kun aletaan jäljittää ongelman aiheuttajaa, todetaan se useimmissa tapauksissa olevan epäkurantti raaka-aine (Hakala 1993, 9).

13 9 Sipi kirjoittaa, että puumassatehtaan sahahakkeesta maksama hinta määräytyy hakkeen määrän ja laadun mukaan. Hakkeen määrä mitataan kuiva-massana. Laatuvaatimukset ja hinnoitteluperusteet vaihtelevat yrityksittäin. (Sipi 2002, 196) Junnikkalan Oulaisten saha vie haketta mm. Ouluun Stora Enson sellutehtaalle. Ostaja mittaa hakkeen kuiva-aine massan sekä laadun ja maksaa sen mukaan sopivan hinnan sahalle. Sipin mukaan hake on valmistettava tuoreesta ja kuoritusta mänty- tai kuusipuusta. Hakkeen tulee olla seulottua eikä se saa sisältää epäpuhtauksia. (Sipi 2002, 196). Junnikkalan Oulaisten sahalla pääasiallinen raaka-aine on tuore mäntypuu. Myös kuusta sahataan, mutta sen osuus kokonaistuotannosta on vähäinen. Sahalla on hakeseula joka seuloo kaiken sahauksen sivutuotteena syntyvän purun ja hakkeen. Puru ja hake erottuvat ja ohjautuvat seulasta omille kuljettimille josta ne voidaan jatkojalostaa tarvittavalla tavalla. 4.2 Hakkeen laatuun vaikuttavia tekijöitä Hakkeen laatuun vaikuttavat tekijät voidaan jakaa laiteteknisiin, sahausteknisiin, huoltoteknisiin ja raaka-ainetekijöihin. Sipi kirjoittaa, että laiteteknisistä tekijöistä hakkeen laatuun vaikuttavat laitetyyppi, laitteen kokonaiskonstruktio ja hakun leikkaavien osien geometria (Sipi 2002, 197).

14 10 HewSaw R200 PLUS MSA- sahan leikkaavien osien geometria on varmastikin jo terien suunnitteluvaiheessa mietitty parhaaksi mahdolliseksi. Sipin mukaan sahausteknisiä ominaisuuksia ovat syöttönopeus, teräpään pyörimisnopeus ja terän leikkuunopeus, jotka kaikki riippuvat toisistaan. Leikkuunopeuden kasvaessa hienojakeen määrä kasvaa. Leikkuunopeuden vaikutus korostuu leikattaessa jäätynyttä puuta. (Sipi 2002, 198.) Tutkimuksen puitteissa voitiin pääasiassa vaikuttaa vain sahakoneen syöttönopeuteen sekä lastunpituuteen. Veisto Oy:n insinöörit ovat säätäneet terien pyörimisnopeuden syöttönopeuden suhteen mahdollisimman hyväksi. Terien nopeus muuttuu automaattisesti syöttönopeuden mukaan. Leikkuunopeus varmasti korostuu jäistä puuta sahattaessa, mutta tutkimuksessa huomattiin että leikkuunopeudella on huomattava vaikutus hakkeen laatuun myös sulaa puuta sahattaessa. Mitä nopeampaa sahataan, sitä huonompilaatuista haketta tuotetaan (KUVIO 10). Huoltoteknisiin tekijöihin kuuluvat laitteiden huolto, puhtaanapito, kunnostus ja terien asennus sekä teroitus. Nämä asiat Junnikkalan Oulaisten sahalla olivat hyvin kunnossa. Työntekijät huolsivat koneet ja vaihtoivat terät uusiin säännöllisesti. Näihin asioihin ei tarvinnut tutkimuksen puitteissa puuttua. Sipi kirjoittaa, että raaka-ainetekijöitä ovat puulaji, puun laatu, puun kosteus, puun lämpötila, tukkikoko, asete sekä puuraaka-aineen pilaantuminen. Puulaji vaikuttaa siten, että pehmeästä puusta saadaan samalla teräsasetuksella pidempää ja tasaisempaa haketta kuin kovasta puusta. Oksaisen raaka-aineen haketuksessa liian paksun jakeen osuus kasvaa, koska oksan ympäristöstä hakepala lohkeaa hallitsemattomasti. Mitä kosteampaa puu on, sitä parempaa haketta saadaan, kun kyseessä on sula puu. Jäätyneellä puulla tulos on päin-

15 11 vastainen. Tukkien vesivarastointi on siten haketuksen kannalta suotavaa. Jäätyneen puun hake on pienikokoista, koska jäätynyt puuaines on haurasta. Vuodenajan on todettu vaikuttaneen hakkeen laatuun jopa enemmän, kuin eri hakkurityyppien. Mitä pienempi osa tukin pinnasta haketetaan, sitä suurempi on ohuen reunakaistan osuus, jonka paksuus ei riitä täysimittaiseksi hakkeeksi. Puuaineen pilaantuminen lisää sekä purun että tikkuhakkeen määrää. (Sipi 2002, 198) Raaka-ainetekijöihin oli tutkimuksen puitteissa todella hankala vaikuttaa, toki otettiin esimerkiksi mittauksia tehtäessä huomioon, onko puu sulaa vai jäistä. Näin pystyttiin hieman rajaamaan tiettyjen palakokovaihteluihin vaikuttavien syiden määrää. Maaliskuun aikana tietystä sahuusta otetuissa näytteissä palakokojakauma oli selkeästi erilainen kuin samanlaisesta sahuusta keväämmällä otetuissa näytteissä. Huhtikuussa raaka-aine alkoi olla jo kohtalaisen sulaa, ja palakokojakaumassa näkyi selkeitä muutoksia. Ylipaksun jakeen määrä lisääntyi selvästi sulaa puuta sahatessa. 4.3 Sahahakkeen osuus sellun raaka-aineesta Sahahake on merkittävä sulfaattisellun raaka-aine. Sahat tuottavat sivutuotteena haketta niin paljon, että sen myynti on merkittävä osa liikevaihtoa. Sipi mainitsee, että sahatavaran valmistuksen yhteydessä syntyy sivutuotteina haketta, purua ja kuorta. Raaka-aineesta saadaan sahatavaraa noin %, haketta %, purua % ja kuorta %. (Sipi 2002, 25.) Sahateollisuudessa käyttösuhde on yleensä yli 2 m³/m³. Yhden sahatavarakuutiometrin tuottamiseen tarvitaan siis kaksi kuutiota raaka-ainetta josta myös

16 12 sivutuotteet on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Nykypäivän sahoilla tukki pyritään hyödyntämään kokonaan. Esimerkiksi Junnikkalan Oulaisten sahalla kaikki sivutuotteet käytetään hyödyksi. Kuori ja puru viedään raakaaineeksi omaan lämpölaitokseen, hake viedään sellun raaka-aineeksi. Näin ollen raaka-aine pystytään hyödyntämään erittäin hyvin. Sipin mukaan sahan myyntituotoista noin 15 % tulee sivutuotteista. Arvokkaimman sivutuotteen, hakkeen osuus sahan myyntituotoista on noin 13 %, vaikka hakkeen määrällinen saanto raaka-aineesta on % (Sipi 2002, 26). Junnikkalan Oulaisten sahalla osa hakkeesta viedään raaka-aineeksi omaan lämpölaitokseen. Tämä johtuu siitä, että sahan loppupäästä, eli rimoitus- ja paketointipuolelta tuleva hake on yleensä kuivaa ja selluhakkeeksi kelpaamatonta. Näin ollen sahan kaikkea haketta ei myydä sellutehtaille. Tämä vaikuttaa myös siihen, että sulfaattisellun raaka-aineeksi vietävä hake on lähtökohtaisesti aina hyvälaatuista. Sipi mainitsee, että vaikka sivutuotteista saatava tuotto on sahatavaraan verrattuna vähäinen, on sivutuotteiden merkitys sahateollisuudelle kuitenkin suuri. Varsinkin sahatavaran markkinatilanteen ollessa heikko tai sahatavaran hintojen laskiessa sivutuotteiden merkitys korostuu. Koska puumassateollisuus käyttää hakkeesta 90 %, on sen hakkeesta maksamalla hinnalla erityisesti merkitystä. (Sipi 2002, 26.) Puumassateollisuus maksaa hakkeesta sahoille laadun mukaan, huonolaatuisesta raaka-aineesta maksetaan vähemmän, hyvälaatuisesta enemmän. Nykypäivän menetelmät sellunkeitossa ovat sellaiset, että hakkeen laatua on pakko valvoa jo sen valmistusvaiheessa. Huono hake voi aiheuttaa sellutehtailla tuotantokatoksia.

17 Jaeluokat Hake jaotellaan kuuteen luokkaan. Ensin tehdään jako karkeasti kolmeen luokkaan: karkeajakeisiin, hyväksyttyihin (tai laadunmukaisiin) sekä hienojakeisiin. Nämä kaikki kolme luokkaa jaetaan vielä kahteen osaan. Karkeajakeisiin lasketaan ylisuuri jae, jonka pituus on yli 45 mm. Toinen karkeajae on ylipaksu, johon lasketaan yli 8 mm paksu jae. Hyväksyttyihin lasketaan paksuaksepti, joka on yli 13 mm pitkää. Tämä on paras mahdollinen jaekoko selluhakkeessa ja tätä jaetta toivotaan olevan aina eniten. Paras mahdollinen jae on siis mm pitkää ja alle 8 mm paksua. Hyväksyttyyn luokkaan lasketaan myös ohutaksepti 7-13 mm pitkä jae. Sen osuus hakkeesta ei kuitenkaan saa olla liiallinen, vaan yleensä sen osuuden toivotaan olevan alle 20 % hakkeesta. Kolmas jaeluokka on hienojae, johon kuuluu 3-7 mm pitkä tikkujae. Hienoin jae on luonnollisesti alle pitkä 3 mm purujae. Hakkeen jakeiden osuudet voidaan selvittää mittaamalla hakkeen palakokojakauma koeseulan avulla.

18 Koeseula Jotta sahalla olisi mahdollista pitää hakkeen laatu tasaisena, on siitä otettava aika-ajoin näytteitä koeseulalla. Junnikkalan Oulaisten sahalla on SCAN- standardien mukainen koeseula (KUVIO 3) jolla saadaan helposti selville hakkeen palakokojakauma. KUVIO 3. Junnikkalan Oulaisten sahan koeseula Seulassa on viisi seulalevyä, joiden läpi jakeet siirtyvät. Ylimmässä levyssä reiät ovat halkaisijaltaan 45 mm kokoisia, joten levylle jäävä jae on ylisuurta. Toiseksi ylimmässä levyssä on rimoja 8 mm välein. Levylle jäävä jae on siis yli 8 mm paksua eli ylipaksua. Keskimmäisen levyn reiät ovat 13 mm kokoisia. Tälle levylle siis jää yli 13 mm pitkä paksuaksepti jae ja sitä kuuluu olla hakkeessa eniten. Seuraavassa levyssä reiät ovat 7 mm kokoisia ja tälle levylle jäävä jae on ohutakseptia. Seuraavalle levylle jää tikkujae joka on alle 3-7 mm pitkää. Kaik-

19 15 ki levyt läpäisevä purujae kertyy pohjalle, eikä sitä saisi olla hakkeessa juuri ollenkaan. Seulonnan jälkeen levyille asettuneet jakeet punnitaan. Kun on tiedossa kuinka monta grammaa kutakin jaetta hakkeessa on, voidaan laskea palakokojakauma sekä laatukerroin. 4.6 Hakeraaka-aineen vaikutus sulfaattikeitossa Hakala kirjoittaa, että keittohakkeella pitää olla määrätty palakoko ja vain tietty määrä karkeajaetta, hienojaetta, sekä kuorta sallitaan. Tämä perustuu siihen, että keittoa ohjataan tietokoneilla, olettaen että hake on vaatimusten mukaista. Nopeita korjauksia ei voi tehdä, eikä niitä kannata tehdä hetkellisissä häiriöissä. Hyvällä hakkeella keitto sujuu häiriöittä antaen parhaan mahdollisen saannon, tasaisen kuitujakauman sekä lujan massan. (Hakala 1993, 26.) Tämän vuoksi sellutehtaat haluavat raaka-aineen toimittajilta hyvälaatuista haketta. Hakkeen palakokoon ja kuoren määrään ei voida vaikuttaa sen jälkeen kun se on lähtenyt sahalta. Varsinkin kuoren määrä hakkeessa on täysin sahan vastuulla. Hakala mainitsee, että hienoaine keitossa imee aina suuremman osan kemikaaleista, vieden näin osan lasketusta normaalihakkeen kemikaalista. Hienoaine keittyy yli ja normaalihake jää liian kovaksi. Näin syntyy epätasaista sellua. Ylikeittynyt liuennut hienoaine tukkii keittimen sihtejä haitaten liuoskiertoa ja siirtyy lopuksi mustalipeän mukana haihdutukseen ja voimalaitokselle polttoon. Pidemmän päälle tällainen hakeraaka-aine aiheuttaa ylikuormitusta ke-

20 16 mikaalien talteenotossa, joka useimmissa tehtaissa onkin tuotannon pullonkaulana. (Hakala 1993, 26.) Onkin hyvin tärkeää, että sahalla pidetään huolta siitä, että hakeseula toimii oikein, eikä se päästä liikaa purua hakkeen sekaan. Hienojakeen määrää on myös tarkkailtava säännöllisesti. Hakala sanoo, että karkeajakeet, hienojakeet sekä kuori aiheuttavat aina saantotappioita, kemikaalitappioita, energiatappioita, käyttöhäiriöitä sekä sellun laadun huononemista. Ainoa keino näiden tappioiden pienentämiseksi on tehokas laaduntarkkailu hakkeen valmistuksessa sekä varastoinnissa. (Hakala 1993, 27.)

21 17 5 HAKKEEN LAADUN MITTAAMINEN 5.1 Hankintaohjeen raja-arvot Hakkeen ostajan sahahakkeiden hankintaohjeessa annetaan tarkat ohjeet siitä, millaista hakkeen on oltava, jotta se kelpaa kuituraaka-aineeksi. Junnikkalan Oulaisten sahalla näitä ohjeita pyritään noudattamaan mahdollisimman tarkasti, jotta ei toimitettaisi liian huonoa haketta. Hankintaohjeessa olevien raja-arvojen (TAULUKKO 1) mukaan hakkeessa ei saa olla ylisuurta jaetta yli kolmea prosenttia kokonaismäärästä. Jos raja-arvo ylitetään, maksetaan hakkeesta vain polttohakkeen hinta. Sama pätee kaikkiin jaekokoihin, tosin 13 mm reikälevylle jäävää jaetta saa olla hakkeessa rajattomasti. TAULUKKO 1. (Stora Enso 2004, 5) Selluhakkeet: Ylisuuri jae, 45 mm reikälevylle jäävä osuus 3,0 % Ylipaksu jae, 8 mm rakolevylle jäävä osuus ja ylisuuri yhteensä 20 % Pienen palakoon jae, 7 mm reikälevylle jäävä osuus 35 % Tikkujae, 3 mm reikälevylle jäävä osuus 8 % Puru, 3 mm reikälevyn läpäissyt jae 3,0 % 5.1 Palakokojen arvokertoimet Hakkeen laatu mitataan laskemalla eri palakokojen osuudet hakenäytteestä. Kun hakenäytteestä on saatu selville kuinka monta prosenttia jokaista jaetta on, voidaan arvokertoimien avulla laskea hakkeen laatuarvo.

22 18 Hakkeen suhteellinen perusarvo on 100 %. Äärijakeiden peruspitoisuuden poikkeamat voivat nostaa tai alentaa hakkeen suhteellista arvoa seuraavasti (TAULUKKO 2). TAULUKKO 2. (Stora Enso 2004, 5) Jae Perus- Arvon muutos, pitoisuus p on jakeen pitoisuus Ylisuuri, reikä 45 mm 0,0 % - p % Ylipaksu, rako 8 mm 10,0 % (10,0- p) x 0,4 % Pieni jae, reikä 7 mm 22,0 % (22,0- p) x 0,6 % Tikut, reikä 3 mm 3,0 % (3,0- p) x 1,0 % Puru 0,0 % (x p) x 1,5 % Käytännössä tämä tarkoittaa, että koeseulasta saadut arvot kerrotaan yllämainituilla kertoimilla ja näin saadaan laskettua hakkeen laatuarvo. Arvokertoimen laskeminen on kohtalaisen yksinkertaista. Koska hakkeen suhteellinen perusarvo on 100 %, lisätään siihen jakeiden arvokertoimet, jolloin saadaan selville hakenäytteen laatuarvo. Tarkastellaan esimerkiksi 3200 gramman massaista hakenäytettä. Näyte on seulottu seulassa ja 8 mm seulalevylle on jäänyt 290 grammaa haketta. Näin ollen ensin lasketaan kuinka monta prosenttia näytteestä sisältää 8 mm ylipaksua jaetta. (290/3200)*100 = 9,06 %. Kun prosentuaalinen osuus on selvillä, voidaan laskea jakeen arvokerroin. Kerroin lasketaan ostajan antamien arvojen mukaan. Jakeen peruspitoisuudesta vähennetään prosentuaalinen osuus ja erotus kerrotaan ostajan antamalla kertoimella. Tässä tapauksessa käytetään kaavaa (10,0 - p) x 0,4 %, eli (10,0-9,06)x 0,4 % = 0,376 %.

23 19 Näin saatu arvo lisätään hakkeen suhteelliseen perusarvoon, 100 % + 0,376 % = 100,376. Kun kaikkien jakeiden prosentuaaliset osuudet on selvitetty, voidaan laskea niiden arvokertoimet jotka lisätään suhteelliseen perusarvoon. Näin saadaan selville hakenäytteen laatuarvo. Kun näytteestä saadaan esimerkiksi seuraavanlaiset arvot: - näytteen massa, 3200 grammaa - ylisuuren 45 mm jakeen osuus, 0 % - ylipaksun 8 mm jakeen osuus, 9,06 % - paksuaksepti 13 mm jakeen osuus, 77% - pienen jakeen 7 mm osuus, 12 % - tikkujakeen 3 mm osuus, 1,46 % - purun osuus, 0,49 % Laatuarvo voidaan laskea seuraavasti, 100+((10-9,06)x0,4)+((22-12)x0,6)+((3-1,46)x1)+((0-0,49)x1,5) = 107,2 Kun suhteellinen perusarvo on 100 %, voidaan laatukertoimen ollessa 107 saada hakkeesta 7 % perusarvoa parempi hinta. Näin ollen hakkeen laatua kannattaa tarkkailla säännöllisesti.

24 20 6 HAKKEEN LAADUN OPTIMOINTI 6.1 Lähtötilanne Junnikkalan Oulaisten sahalla on vuoden 2008 lokakuussa otettu käyttöön tehokas HewSaw R200 PLUS MSA- veistosaha. Yhden vuoron aikana raakaainetta voi kulua jopa 700 kuutiometriä, mikä tarkoittaa myös sitä, että haketta tuotetaan paljon. Kun sahan käyttösuhde on noin 2,0, tuotetaan 700 kuutiometriä raaka-ainetta kohden noin 350 kuutiometriä sahatavaraa. Näin ollen yhden vuoron aikana haketta voi syntyä noin kuutiometriä. Sivutuotteena syntyvä hake viedään sulfaattisellun raaka-aineeksi puumassateollisuuden käyttöön, jolloin hakkeen myynti muodostaa tärkeän osan liikevaihdosta. Hakkeesta maksetaan laadun mukaan, joten huonoa haketta ei kannata tuottaa. Koska Junnikkalan Oulaisten sahan veistosaha on nykyaikainen, on se tuottanut kohtalaisen hyvää haketta koko ajan. Hakkeen laatuun pystytään kuitenkin vaikuttamaan muuttamalla lastunpituutta sekä sahalinjan nopeutta. Näitä suureita muuttamalla haluttiin löytää eri asetteille optimaaliset arvot hakkeen laadun kannalta. 6.2 Tutkimusmenetelmä Hakkeen laatuun pystytään merkittävästi vaikuttamaan kahdella tavalla, sahalinjan nopeudella, sekä lastunpituudella. Näitä asetuksia muuttamalla pyrittiin löytämään jokaiselle sahauserälle, joista näytteet oli otettu, sopivat sahausasetukset. Työn tuloksena laadittiin excel- tyyppinen taulukko, josta sahuri voi nopeasti löytää sopivat asetukset kullekin sahuulle.

25 Sahalinjan nopeus Sahalinjan nopeus on selkeä hakkeen laatuun vaikuttava tekijä Junnikkalan Oulaisten sahalla. Sahakone pystyy jopa 200 metrin minuuttivauhtiin. Kuitenkaan sahakoneen täyttä kapasiteettia ei voida hyödyntää, sillä hakkeen laatu laskee rajusti ajettaessa yli 120 m/min nopeuksilla (KUVIO 4). Nopeuden kasvaessa hakkeen laatu heikkenee selvästi. Osaltaan laadun heikkenemiseen vaikuttaa myös se, että suurilla nopeuksilla sahattaessa hakesula ei pysty erottelemaan kaikkea purua. Laadun huononeminen näkyy siis hienojakeiden ja purun määrän lisääntymisenä hakkeessa (LIITE 1). Esimerkiksi 120 m/min otetussa näytteessä 7 mm hienojakeen osuus on vain 12 %, kun taas 170 m/min otetussa näytteessä saman jakeen osuus on 22 %. Pylväsdiagrammista (KUVIO 4) voidaan havaita, että laadun muutos nopeuden mukaan on lähes lineaarinen. Asiasta onkin otettu mittaustulosten perusteella yhteyttä sahakoneen toimittajaan ja muutoksia on luvassa. Veistolta on ehdotettu että simmilevyillä voitaisiin vaikuttaa teräpäiden leikkaavuuteen (LIITE 3) Laatu Nopeus m/min KUVIO 4. Nopeuden vaikutus laatuun

26 Lastunpituus Sahalinjan nopeuden lisäksi pystyttiin säätämään lastunpituutta. Lastunpituuden huomattiin vaikuttavan lastun paksuuteen. Mitä pidempää lastua leikattiin, sitä enemmän hakenäyte sisälsi ylipaksua jaetta (LIITE 1). 6.5 Terien vaikutus laatuun On selvää, että kun halutaan hyvälaatuista sahatavaraa sekä haketta, on terähuollon oltava kunnossa. Tämän vuoksi Junnikkalan Oulaisten sahalla pidetään säännöllisesti huolta terien kunnosta, eikä asiaan tarvinnut tutkimuksen puitteissa puuttua. Terien asetteet vaikuttavat myös hakkeen laatuun. Hakenäytteiden tulosten perusteella sahakoneen toimittaja pystyy muokkaamaan teristä entistä paremmat, jotta hakkeen laatu saadaan tasaiseksi. 6.6 Tukkikoko Sahattavan tukin koko vaikuttaa myös hakkeen laatuun (KUVIO 5). Tämä johtuu siitä, että mitä isompi tukki on kyseessä, sitä enemmän on pintaa josta hake syntyy. Sahauksessa käytetään optimointia, eli sahakone voi muuttaa asetetta kesken sahuun. Näin ollen sahauserän tukkien latvamittojen vaihtelu saadaan hyödynnettyä niin, että tuotetaan mahdollisimman paljon sahatavaraa. Tämä vaikuttaa myös hakkeen laatuun. Ilman optimointia haketta tulisi enemmän, koska minimilatvamittaa paksuimmista tukeissa olisi enemmän haketettavaa pintaa.

27 23 KUVA 5. Raaka-aineen halkaisijan vaikutus hakkeen laatuun 6.7 Mittaustulokset Sahauseristä otettiin mittauksia mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäinen näyte otettiin sahuusta, jossa oli sahurin valitsemat sahausasetukset. Näytteen tuloksen perusteella sahausasetuksia muutettiin mahdollisuuksien mukaan ja otettiin uusi näyte. Näin pyrittiin löytämään hakkeen laadun kannalta optimaaliset sahausasetukset kullekin asetteelle josta näytteitä otettiin. On muistettava, ettei mittausten haluttu vaikuttavan liikaa tuotantovauhtiin.

28 24 7 TULOKSET 7.1 Taulukon luominen Yksi tärkeimmistä asioista tutkimuksessa oli se, että mittaustulosten perusteella luodaan sahurille taulukko josta voidaan löytää hakkeen laadun kannalta sopivimmat sahausasetukset kullekin sahuulle. Taulukko luotiin OpenOffice taulukkolaskenta-ohjelmalla, koska sahurin kopissa käytössä olevissa tietokoneissa ei ole Microsoftin lisenssejä. Taulukkoa ei lukittu salasanoilla tai vastaavilla jotta sitä voitaisiin täydentää tarpeen tullen. Tutkimus on vain osa Junnikkalan Oulaisten sahan hakkeen laadun tarkkailua. Koska tutkimuksen aikana ei voitu ottaa näytteitä kaikista mahdollisista eri sahauseristä, taulukot jätettiin avoimiksi. 7.2 Hakelaadun seuranta Hakelaadun seuranta- taulukosta pyrittiin saamaan mahdollisimman selkeä, jotta sen käyttö olisi helppoa eikä ongelmia ilmaantuisi. Näin ollen taulukossa on kaava, joka laskee hakenäytteen laadun kun taulukkoon syötetään näytteen eri jakeiden painot. Prosentuaalisia osuuksia ei siis tarvitse erikseen laskea. Taulukolla voidaan nopeasti tarkastaa hakkeen laatu.

29 25 KUVIO 6. Hakelaadun seuranta 7.3 Sahausasetukset Yhtenä tutkimuksen tuloksena luotiin OpenOffice taulukko, josta sahuri voi tarkastaa millä sahausasetuksilla kustakin asetteesta voidaan saada hyvää haketta. KUVIO 7. Sahausasetukset

30 26 8 POHDINTA Tutkimuksen perusteella Junnikkalan Oulaisten sahan hake on kohtalaisen laadukasta. Laatuarvo pysyy yleensä pari kolme prosenttiyksikköä 100 % yläpuolella. Todellinen hätä laadun suhteen olisi silloin, jos laatuarvo olisi aina alle suhteellisen perusarvon. Tutkimuksen ansiosta on kuitenkin saatu lisää selkeyttä siihen, mitkä tekijät sahalla vaikuttavat hakkeen laatuun ja mihin seikkoihin voidaan vaikuttaa. Tärkeimmät asiat joihin sahalla voidaan suoraan puuttua, ovat sahausnopeus sekä lastunpituus. Toki myös terien leikkauskulmat ja vastaavat asiat vaikuttavat hakkeen laatuun. Näistä asioista vastaa kuitenkin sahakoneen toimittaja. Hakenäytteiden tuloksia onkin lähetetty Veisto Oy:lle, ja toimiin hakkeen laadun parantamiseksi on ryhdytty. Yhtenä tavoitteena oli luoda taulukko josta sahuri näkee parhaat mahdolliset sahausasetukset hakkeen laadun kannalta. Taulukon ansiosta sahuri pystyy tuottamaan laadukkaan sahatavaran ohella laadukasta haketta. Toki on otettava huomioon että ajoittain sahatavaran tuotannon on oltava niin tehokasta, että laadukas hake jää toisarvoiseksi. Tällöin sahuri voi joutua tekemään kompromissin, eikä hakkeen laatu välttämättä pysy aina tasaisena. Tutkimuksen puitteissa ei voitu ottaa näytteitä kaikista sahauseristä. Näin ollen aiheen tutkimista ja näytteiden ottamista on syytä jatkaa sahalla jotta hakkeen laatu saadaan pysyvästi erinomaiseksi.

31 27 9 LÄHTEET Hakala, R ISO 9000 ja keittohake. 1. painos. Imatra: Haka-Hake. HewSaw. Www-dokumentti. Saatavissa Luettu Lindblad, J. Verkasalo, E Teollisuushakkeen kuiva-tuoretiheys ja painomittauksen muuntokertoimet. 1. painos. Joensuu: Metsäntutkimuslaitos. Opaskirja Pelkkahakkurit. 1. painos. METLAS KY. Sipi, M Sahatavaratuotanto. 2. täydennetty painos. Helsinki: Opetushallitus. Stora Enso Oyj Sahahakkeen hankintaohje.

32 LIITE 1/1 Koe nr. Pvm. yks. Ylisuuri 45mm 8 mm rako 13 mm 7 mm reikä 3 mm reikä Puru Näyte (g) Laatu (%) 1_ g % 0,00 5,60 76,80 16,80 0,60 0,20 106,98 1_ g % 0,00 6,55 73,21 14,88 4,02 1,34 102,63 1_ g g 0,00 7,78 77,84 12,57 1,35 0,45 107,52 2_ g % 0,00 9,94 77,19 11,70 0,88 0,29 107,89 2_ g % 0,00 6,75 78,53 14,11 0,46 0,15 108,34 3_ g % 0,00 6,80 71,43 21,09 0,51 0,17 104,06 3_ g % 0,00 8,07 70,81 19,88 0,93 0,31 103,65 4_ g % 0,00 9,42 73,38 16,88 0,49 0,16 105,57 4_ g % 0,00 7,69 73,08 16,03 2,40 0,80 103,90 4_ g % 0,00 12,41 73,10 11,72 2,07 0,69 105,10 5_ g % 0,00 10,19 73,89 14,65 0,96 0,32 105,90 6_ g % 0,00 8,94 72,36 14,63 3,05 1,02 103,27 6_ g % 0,00 9,86 77,46 11,27 1,06 0,35 107,91 6_ g % 0,00 12,12 74,55 13,94 1,82 0,61 104,26

33 LIITE 1/2 7_ g % 0,00 8,92 68,79 19,75 1,91 0,64 101,92 7_ g % 0,00 8,22 73,29 19,18 1,03 0,34 103,86 8_ g % 0,00 9,94 68,32 19,25 1,86 0,62 101,88 9_ g % 0,00 9,15 62,80 25,61 2,13 0,30 98,58 10_ g % 0,00 11,76 71,18 15,88 0,88 0,29 104,64 10_ g % 0,00 11,18 70,81 15,53 1,86 0,62 103,62 11_ g % 0,00 11,32 68,55 17,61 1,89 0,63 102,28 12_ g % 0,00 7,14 70,24 20,24 1,79 0,60 102,52 13_ g % 0,00 9,60 70,62 18,08 1,13 0,56 103,53 13_ g % 0,00 9,14 73,14 16,57 0,86 0,29 105,31 14_ g % 0,00 18,02 64,53 16,28 0,87 0,29 101,92 15_ g % 0,00 14,02 74,39 10,37 0,91 0,30 107,00 16_ g % 0,00 10,00 74,71 13,53 1,47 0,29 106,17 16_ g % 0,00 12,90 72,26 12,90 1,61 0,32 105,20

34 LIITE 1/3 17_ g % 0,00 10,63 75,00 13,13 0,94 0,31 106,67 18_ g % 0,00 5,08 72,88 19,77 1,69 0,56 103,76 19_ g % 0,00 11,36 74,43 13,07 0,85 0,28 106,54 20_ g % 0,00 8,55 71,05 18,42 1,32 0,66 103,42 20_ g % 0,00 7,41 71,60 17,28 1,23 0,62 104,71 21_ g % 0,00 6,59 70,66 21,56 0,90 0,30 103,28 22_ g % 0,00 8,72 68,46 20,13 2,01 0,67 101,61 22_ g % 0,00 9,82 72,39 16,56 0,92 0,31 104,95 23_ g % 0,00 9,33 69,33 20,67 0,50 0,17 103,32 23_ g % 0,00 11,11 68,63 18,95 0,98 0,33 102,91 24_ g % 0,00 10,22 59,12 24,82 4,38 1,46 94,65 25_ g % 0,00 9,20 77,01 12,07 1,15 0,57 107,27 26_ g % 0,00 10,56 73,91 14,91 0,47 0,16 106,33 27_ g % 0,00 9,66 73,79 17,93 0,52 0,17 104,80

35 LIITE 1/4 28_ g % 0,00 10,96 71,92 14,38 2,05 0,68 104,10 29_ g % 0,00 8,24 61,76 22,35 5,88 1,76 94,96 30_ g % 0,00 12,66 74,05 19,62 1,27 0,63 101,15 31_ g % 0,00 15,24 69,51 14,02 0,91 0,30 104,32 32_ g % 0,00 10,92 75,29 13,22 0,43 0,14 107,25 33_ g % 0,00 11,76 80,00 7,65 0,44 0,15 110,24 34_ g % 0,00 8,99 76,40 12,36 1,69 0,56 106,66 35_ g % 0,00 7,26 78,21 12,85 1,12 0,56 107,63 36_ g % 0,00 9,66 76,70 11,93 0,85 0,28 107,90 37_ g % 0,00 10,06 76,92 11,83 0,89 0,30 107,74 38_ g % 0,00 11,69 74,68 12,99 0,49 0,16 107,00 39_ g % 0,00 8,57 74,29 16,57 0,43 0,14 106,19

36 LIITE 1/5 40_ g % 0,00 9,55 73,03 14,61 0,84 0,28 106,35 40_ g % 0,00 10,84 73,49 15,06 0,45 0,15 106,15 41_ g % 0,00 7,83 71,69 16,87 2,41 1,20 102,73 42_ g % 0,00 8,75 76,88 13,13 0,94 0,31 107,42 43_ g % 0,00 12,74 71,34 14,65 0,96 0,32 104,88 43_ g % 0,00 12,90 74,19 12,26 0,48 0,16 106,96 44_ g % 0,00 9,20 64,94 20,69 3,88 1,29 98,29 45_ g % 0,00 13,10 70,83 14,88 0,89 0,30 104,69 46_ g % 0,00 7,45 72,05 18,63 1,24 0,62 103,86 47_ g % 0,00 7,73 74,03 17,68 0,41 0,14 105,88 48_ g % 0,00 7,47 66,67 19,54 1,72 0,57 102,90 49_ g % 0,00 9,20 71,78 17,18 1,23 0,61 104,07 50_ g % 0,00 8,33 76,52 13,64 1,14 0,38 106,98 50_ g % 0,00 7,69 77,69 13,08 1,15 0,38 107,55

37 LIITE 1/6 51_ g % 0,00 7,04 74,65 15,49 2,11 0,70 104,92 51_ g % 0,00 5,84 75,97 15,58 1,95 0,65 105,59 52_ g % 0,00 13,53 74,44 10,53 1,13 0,38 106,78 53_ g % 0,00 11,11 70,14 18,06 0,52 0,17 104,14 54_ g % 0,00 11,84 62,50 23,68 1,32 0,66 98,95 54_ g % 0,00 12,03 63,92 23,42 0,47 0,16 100,63 55_ g % 0,00 12,08 67,79 19,46 0,50 0,17 102,93 55_ g % 0,00 16,45 72,37 9,87 0,99 0,33 106,22 56_ g % 0,00 14,48 72,41 12,41 0,52 0,17 106,18 57_ g % 0,00 13,25 68,67 17,47 0,45 0,15 103,74 58_ g % 0,00 13,25 68,87 16,56 0,99 0,33 103,48 58_ g % 0,00 18,24 67,30 13,21 0,94 0,31 103,56 59_ g % 0,00 9,86 69,01 19,72 1,06 0,35 102,84 60_ g % 0,00 13,91 72,19 13,25 0,50 0,17 105,95

38 LIITE 1/7 61_ g % 0,00 8,18 67,30 22,64 1,26 0,63 101,14 61_ g % 0,00 9,66 68,97 20,00 1,03 0,34 102,79 62_ g % 0,00 10,00 70,00 18,67 1,00 0,33 103,50 63_ g % 0,00 14,79 73,31 11,58 0,26 0,06 106,98 64_ g % 0,00 10,13 71,52 17,09 0,95 0,32 104,47 65_ g % 0,00 13,42 71,81 14,09 0,50 0,17 105,62 66_ g % 0,00 12,35 74,69 12,35 0,46 0,15 107,16 67_ g % 0,00 9,78 72,28 16,85 0,82 0,27 104,96 68_ g % 0,00 13,64 72,73 13,64 0,49 0,16 105,83 69_ g % 0,00 10,53 74,85 14,04 0,44 0,15 106,91 69_ g % 0,00 14,29 76,40 9,32 0,47 0,16 108,20 70_ g % 0,00 8,00 66,00 22,67 2,67 0,67 99,73 71_ g % 0,00 8,38 61,68 24,55 4,19 1,20 96,13

39 LIITE 1/8 72_ g % 0,00 7,89 63,16 23,68 4,61 0,66 97,24 73_ g % 0,00 11,36 71,02 17,05 0,43 0,14 104,79 74_ g % 0,00 10,30 76,97 13,94 0,45 0,15 107,03 75_ g % 0,00 16,88 68,75 13,75 0,47 0,16 104,50

40 LIITE 2/1 Koe Pvm. Tukkikoko Asete Linjanopeus Lastunpituus Lämpötila x127 3ex , x127 4ex , x112/38x38 2ex /16x , x112/38x38 2ex /16x , x112/38x38 2ex /16x , x112/32x38 2ex /16x , x112/32x38 2ex /16x , x112/32x38 2ex /16x , x75 2ex /16x75 2ex , x75 2ex /16x75 2ex , x75 2ex /16x75 2ex , x75 2ex /16x75 2ex , x75 2ex /16x75 2ex , x75 2ex /16x75 2ex , x75 2ex /16x75 2ex , x110 3ex /19x100 2ex , x110 3ex /19x100 2ex , x110 3ex /19x100 2ex , x110 3ex /19x100 2ex , x110 3ex /19x100 2ex , x110 3ex /19x100 2ex , , x110 3ex /19x100 2ex , KUUSI 75x , , KUUSI 75x , KUUSI 75x , KUUSI 75x , KUUSI 75x , , KUUSI 75x , x110 2ex /25x100/16x , , x70 2ex ,5 0 95, x70 2ex , , x70 2ex , , x70 2ex , x70 2ex , x70 2ex , x112 3ex /16x75/19x , x112 3ex /16x75/19x ,9 Laatu ka x112 3ex /16x75/19x ,7

41 LIITE 2/ x112 2ex /25x100/19x , x127 3ex /25X100/19x , x127 3ex /25X100/19x , , x127 3ex /25X100/19x , , x127 3ex /25X100/19x , , x75 3ex , , x75 3ex /16x ,5 0 98, x75 3ex /16x , , x75 3ex /16x , x75 3ex /16x , , x75 3ex /16x , , x753ex /16x , KU 24X110 2/3ex / 19x100/16x , , KU 24X110 2/3ex / 19x100/16x , , KUUSI 75x ,5 sula 106, KUUSI 75x sula 104, KUUSI 75x ,5 sula 99, x75 ex2 16x75 ex ,5 sula 104, x75 ex2 16x75 ex ,5 sula 106, x75 ex2 16x75 ex ,5 sula 103, x75 ex2 16x75 ex sula 103, x75 ex2 16x75 ex sula 102, x75 ex2 16x75 ex sula 105, x100 ex2 / 19x100/16x sula 102, x100 ex2 / 19x100/16x sula 103, x112 2ex /25x100/19x sula 107, x112 2ex /25x100/19x ,5 sula 104, x112 2ex /25x100/19x sula 105, x115 ex2 /25x100/19x sula 107, x115 ex2 /25x100/19x sula 105, x115 ex2 /25x100/19x ,5 sula 105, x100 2ex /16x100/16x ,5 sula 107, x100 2ex /16x100/16x ,5 sula 99, x100 ex ,5 sula 96, x100 ex ,5 sula 97, x100 ex ,5 sula 104, x100 2ex / 16x100/16x sula 107, x100 2ex / 16x100/16x sula 104,5

42 LIITE 3