LUIKONLAHDEN SUURSUON JA SULJETUN KAI- VOSALUEEN KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VEDEN LAATU JA TOIMIVUUS VUONNA 2007

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 Itä-Suomen yksikkö Kuopio LUIKONLAHDEN SUURSUON JA SULJETUN KAI- VOSALUEEN KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VEDEN LAATU JA TOIMIVUUS VUONNA 2007 Marja Liisa Räisänen Kuva 1. Suursuon kosteikkopuhdistamo tiepadolta länteen päin katsottuna

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 KUV AILULEHTI /Dnro K991142/2006 Tekijät Marja Liisa Räisänen Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Luikonlahden Suursuon ja suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamojen veden laatuja toimivuus vuonna 2007 Tiivisleima Vuoden 2007 tulokset viittaavat vesien puhdistumisen käynnistyvän rakennetuissa kosteikko-osissa Suursuolla ja suljetulla kaivosalueella. Suursuolla metallien (Ni, Zn, Co, Cu) pidättyminen oli tehokkaampaa altaan pohjan kerrosrakenteissa kuin itse allasvedestä saostumalla. Kahden kuukauden seurantatulokset viittaavat pidätysmekanismeina olevan adsorptio vedestä kalkkikiviojiin ja altaan pohjalle saostuviin rauta- ja alumiinisaostumiin ja/tai sitoutuminen altaan pohjan orgaanisiin yncilsteisiin. Kosteikkoaltaiden pohjakerrosten pelkistävät olot mahdollistavat myös metallisulfidien saastumisen, mikä on vuoden seurantaa pitemmällä ajalla odotettava pidätysmekanismi. Vastaavanlaisia prosesseja tapahtuu myös kaivosalueen luonnonkosteikossa ja Palopuroon rakennetussa kosteikkoaltaassa. Palopuron alajuoksulla useimpien metallien pitoisuudet yllättäen kohosivat kalliosolassa kulkevaan puroon purkautuvista kalliovesistä. Tätä ilmiötä ei osattu arvioida puhdistamon suunnitteluvaiheessa, minkä vuoksi suositellaan tarkempaa jatkoseurantaa ja sen mukaan puhdistustehon parantamisen suunnittelua. Suursuon kosteikkopuhdistamolta ulosvirtaavan veden ph-arvo kohosi elokuun lopun tukemasta 4, 7 lokakuun lopun arvoon 5,2. Kaivosalueen kosteikkopuhdistamon lähes neutraalissa ph:ssa ei tapahtunut merkittävää muutosta toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Suursuon kosteikkopuhdistamolta ulosvirtaavan veden liukoineo nikkelipitoisuus oli noin 0,2 mg/l (kokonaispitoisuus -0,3 mg/l) ja kaivosalueen puhdistamon Myllypuron alakosteikolla 0,16 mg/l (kokonaispitoisuus lähes sama). Pitoisuudet ylittävät lupapäätöksen mukaisen nikkelin tavoitearvon 0,08 mg/l. Arseenipitoisuus oli molempien puhdistamojen ulosvirtaavassa vedessä hyvin pieni (<0,001 mg/l) ja alitti lupapäätöksen tavoitearvon 0,05 mg/l. Rautapitoisuudet vaihtelivat seurantajakson aikana molemmissa puhdistamoissaja ylittivät lähes kymmenkertaisesti tavoitearvon 0,6 mg/l. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kosteikko, hapan valunta, veden passiivinen puhdistus, ph, redox, nikkeli, sinkki, rauta, rikki Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Kaavi, Luikonlahti, Luikonlahden suljettu kaivosalue, Suursuo Karttalehdet Muut tiedot Liitteitä 5 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 48/2015 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 24 SUOIDI Julkinen arkistoraportti Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Allok?L ''"~ " Ra;mo Novala;n'", to;m~ Maankäyttö ja ympäristö ö Allekirjoitus/nimen selvennys ~ r"'" -"L-~ a - l& - ~ "" - iisa Räisänen, erikoistutkija, FT GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEV OF FINLAND

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Suursuon kosteikkopuhdistamo Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamo 4 2 KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VESINÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT 5 3 TULOKSET Suursuon kosteikkopuhdistamon allasvesien ph, redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus Suursuon kosteikkopuhdistamovesien alkuainepitoisuudet Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamovesien ph, redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamovesien alkuainepitoisuudet 10 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 5 KIRJALLISUUSLUETTELO 16 LIITTEET 17

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ JOHDANTO Mondo Minerals Oy:n Kaavin tehtaan jälkihoitotöihin liittyvät vanhan kaivosalueen sivukivikasojen peitto- ja maisemointityöt, Palopuron ja sen alapuolisen Myllypuron uomiin rakennettu kosteikkopuhdistamo valmistuivat keväällä Rikastushiekka-altaan suotovesien puhdistamiseen tarkoitettu Suursuon kosteikkopuhdistamo oli valmiina heinäkuussa 2007 (kuva 1). Tässä raportissa kuvataan kosteikkopuhdistamojen veden laatua ja toimivuutta ensimmäisenä toimintavuotena 2007, Suursuon kosteikkopuhdistamolla elokuussa ja lokakuussa ja vanhalla kaivosalueella toukokuussa ja lokakuussa. 1.1 Suursuon kosteikkopuhdistamo Suursuon kosteikkopuhdistamoon tulee rikastushiekka-altaan suotovesiä kahdesta maan päälle rakennetusta kalkkikiviojasta, Kaavin tehtaalle vievän tiehen rajoittuvan yläpadon etelälaidalta (kalkkikivioja 1) ja Suurisuohon rajoittuvan tiepadon alaosasta (kalkkikivioja 2, kuva 2). Suursuun eteläosan altaaseen 1a johdetaan lisäksi selkeytysaltaan suotovesiä ja pintavesiä Suursuon eteläpuoliselta, entiseen ratapenkereeseen rajoittuvalta pienvaluma-alueelta. Pintavesien lisäksi Suursuon kosteikkoaltaisiin purkautuu suota reunustavien moreenimäkien kontaminoituneita pohjavesiä. Kuva 2. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasrakenne ja vesien kiertosuunnat, Luikonlahti (ks. teksti).

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Kosteikkopuhdistamo koostuu kahdesta altaasta, joista ensimmäinen jakaantuu neljään osaan (1 a - 1 d, kuva 2). Altaan 1 a vedet kulkeutuvat tierummun kautta altaaseen 1 b ja sieltä ylivuotopadon kautta altaaseen 1 d, mihin laskevat myös pohjoispuolen altaan 1 c vedet ylivuotopadon kautta. Altaasta 1d vesi purkautuu ylivuotopadon kautta altaan 2 kalkkikivien peittämään osaan, missä vesisyvyys on 5 10 cm. Muualla osassa allasta 2 vesisyvyys vaihtelee cm. Altaasta 2 vedet johdetaan kalkkikivipadon läpi entisen ratapenkereen ali rumpua pitkin suotovesien keräysojaan, josta ne pumpataan kosteikkopuhdistamon sisäänajovaiheessa takaisin rikastushiekan läjitysalueen selkeytysaltaaseen (kuvat 2 ja 3). Altaan 1 pohjakerrosten rakenne koostuu turpeen päällä olevasta kalkkikivikerroksesta ja sitä peittävästä turvekerroksesta. Altaan 2 pohjarakenne on suon luontaista turvepohjaa kalkkikivipeitteistä vesien tuloaluetta lukuun ottamatta (kuva 3). Kosteikkopuhdistamon kalkkikiviojat toimivat vesien esikäsittelyvaiheena, jossa muun muassa rauta saostuu veden ilmastuessa ja kalkkikivestä liukenee karbonaattia vähentäen veden happamuutta. Altaiden pohjarakenne (turve-kalkkisepeli-turve) mahdollistaa veden imeytymisen turpeeseen ja sen alapuoliseen sepelikerrokseen, missä vesi pelkistyy siten edistää metallisulfidien saostumista. Muita oletettuja pidätysmekanismeja ovat rautasaostumien adsorptio (hapellinen pintakerros) ja orgaanisen aineksen metallikompleksien muodostuminen. Kalkkikivioja 2 kalkkikivipeite Allas 2 Kalkkikivipato Kuva 3. Suursuon kosteikkopuhdistamo, näkymä altaalta 2 rikastushiekka-altaan länsipuolen padolle päin, Luikonlahti.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamo Luikonlahden suljetun kuparikaivosalueen valumavedet johdetaan Palopuron rakennettuun kosteikkoaltaaseen (kuva 4) ja alapuoliseen Myllypuroon padottuun kosteikkoaltaaseen. Allasrakenteiden lisäksi purouomiin on rakennettu kalkkikivien täyttämiä ilmastusportaita ja suotavia kalkkikivipatoja. Asuntotalon avolouhoksesta vedet purkautuvat kivilouheella täytetyn padon läpi luotaisesti syntyneeseen kosteikkolampeen (ks. karttakuva 7). Kosteikkolampi on entistä Palolampea ja se on erotettu kaivostoiminnan alkaessa moreenipadolla Palolammesta. Luontaisesta kosteikkolammesta vedet suotautuvat dolomiittilouhepadon läpi Palopuroon, mihin virtaa myös Palolammen vedet. Palopuron keskiosaan on rakennettu pitkänomainen kosteikkoallas, jonka pohja koostuu turvekerroksesta ja sen alapuolisesta dolomiittikivikerroksesta (kuva 4). Kosteikkoaltaalta vedet suotautuvat dolomiittilouhepadon läpi purouomaan, joka on kaivostoiminnan alkuvaiheessa louhittu kallioon. Tähän osaan puroa on rakennettu ilmastusportaat. Kalliosolasta vesi kulkeutuu edelleen Juuantien alitse rummun kautta Myllypuroon, mihin on padottu heinäpaaleilla ja osin dolomiittikivilouheella kosteikkoallas. Myllypuron yläosan kosteikko on alkuaan luontaisesti syntynyt. louhepato Maisemoitu sivukivikasa Kuva 4. Palopuroon rakennettu kosteikkoallas (ks. teksti), Luikonlahden suljettu kaivosalue. Palopuron kosteikkoaltaaseen suotautuu myös sivukiven läjitysalueen vesiä (kuvassa vasemmalta).

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Kaivosalueen luontaisessa ja rakennetussa kosteikkoaltaassa vedet puhdistuvat oletuksen mukaan altaan pohjarakenteen pelkistävässä tilassa metallisulfideina ja osin metallien pidättymisenä orgaanisiin kompleksiyhdisteisiin vastaavasti kuin Suursuon kosteikkopuhdistamolla. Kalkkikivipadot ja portaat edistävät veden ilmastusta ja siten raudan ja mangaanin saostumista. Samalla kalkkiaineksen liukeneminen neutraloi saostumisessa vapautuvaa happamuutta ja edistää metallien adsorptiota kiintoainekseen. 2 KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VESINÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYYSIME- NETELMÄT Vesinäytteitä otettiin Suursuon kosteikkopuhdistamolta karttakuvan 5 esittämistä kohteista. Näytteitä otettiin elokuun lopussa (31.8.), noin kuukauden kuluttua vesien johtamisesta puhdistamolle ja toisen kerran kahden kuukauden kuluttua lokakuun lopussa (29.10.). Elokuun näytteenotossa osa vesistä otettiin syksyn 2006 rakennustöiden yhteydessä asennetuista 40 mm:n salaoja-putkista (PVC-muovi, kuva 6) ja osa altaan vapaasta vesikerroksesta limnosottimella noin 20 cm:n tai 30 cm:n syvyydestä, läheltä altaan pohjaa. Näiden lisäksi vesinäytteitä otettiin altaiden ylivuotokohteista. Salaojaputkista vesinäytteet otettiin ohuella muoviletkulla (HDPE) ruiskun avulla imemällä. Salaojaputkirakenteen ja siihen liittyvän näytteenoton suunnittelusta vastasi erikoistutkija Jörg Langwaldt GTK:n mineraalitekniikan toimialalta Outokummusta (kuva 6). Vanhalta kaivosalueelta vesinäytteet otettiin toukokuun (29.5.) ja lokakuun (29.10.) lopussa karttakuvan 7 esittämistä kohteista. Louhoksesta ja kosteikkoaltaista vesinäytteet otettiin pitkävartisen pullonoutimen avulla ja patokohteista ruiskulla suoraan pulloon. Limnoksella ja pullonoutimella vesinäyte otettiin suoraan 500 ml:n muovipulloon, josta erotettiin suodattamaton 100 ml:n vesinäyteotos ja suodatettu 100 ml:n vesinäyteotos. Suodatuksessa käytettiin 60 ml:n muoviruiskua ja kertakäyttösuodatinta. Elokuussa ja toukokuussa suodattimen huokoskoko oli 0,45 mm ja lokakuussa 0,2 µm. 0,2 m:n suodattimella erotetaan täysin liukoiset ionit, kun taas 0,45 µm:n suodattimesta saattaa suotautua läpi hienojakoiset rauta- ja alumiinisaostumat. Salaojaputkista vesinäytettä saatiin kaikkiaan vajaat 100 ml, joka jaettiin kahteen osaan, suodatettuun ja suodattamattomaan osaan. Kaikki suodattamattomat ja suodatetut vesinäytteet kestävöitiin maastossa suprapurtyppihapolla (0,5 ml happo/100 ml:n näytevesi). Suodattamattomia näytteitä otettiin Suursuolta vain allasosien ylivuotokohteista ja vanhalla kaivosalueella kaikista muista näytekohteista paitsi ei kalliosolan purouomasta lokakuussa. Kestävöidyt vesinäytteet lähetettiin analysoitavaksi GTK:n akkreditoituun geolaboratorioon, joka syyskuun jälkeen yhtiöityi Labtium Oy:ksi. Suodattamattomista vesinäytteistä alkuaineanalyysit tehtiin märkäpolttomenetelmällä (menetelmäkoodi 150M). Suodatetuista vesinäytteistä alkuainepitoisuudet mitattiin ilman lisäkäsittelyjä ICP-AES- ja MS-ICP-tekniikalla (menetelmäkoodi 139M). Molemmat menetelmät on akkreditoitu. Märkäpolttomenetelmässä vesinäytteestä otettiin 20 ml:n otos, mihin lisättiin 5 ml suprapurtyppihappoa ja seosta kuumennettiin 90 o C asteessa kuusi tuntia kiintoaineksen hajottamiseksi. Seos jäähdytettiin, jonka jälkeen se sentrifugoitiin ja kirkkaasta uutteesta mitattiin 30 eri alkuaineen pitoisuudet ICP-AES- ja MS-ICP-tekniikalla. Pitoisuudet edustavat alkuaineiden kokonaispitoisuuksia kattaen veteen liuenneiden ja veden kiinteään ainekseen sitoutuneiden alkuaineiden pitoisuudet. Sen sijaan suodatetuista vesinäytteistä mitatut pitoisuudet edustavat alkuaineiden liukoisia pitoisuuksia.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Kuva 5. Vesinäytepisteet Suursuon kosteikkopuhdistamolla, Luikonlahti. Pisteet P10, P11, P12, P13 ja P14 sijaitsevat ylivuotokohteessa (ks. liite 5). Pisteistä P1.0, P2.1, P3.0, P6.1 ja P8.0 vesinäytteet otettiin altaan vedestä ja salaojaputkista turve- ja/tai kalkkisepelikerroksesta. Havaintokohteet P2, P3 ja P4 ovat rikastushiekka-altaan veden pinnan seurannan havaintoputkia.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Kuva 6. Turve- ja kalkkisepelikerroksesta otettavan huokosveden ottoon rakennetun salaojaputken asennusrakenne (J. Langwaldt 2006, GTK Mineraalitekniikka). 3 TULOKSET 3.1 Suursuon kosteikkopuhdistamon allasvesien ph, redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus Suursuon kosteikkopuhdistamon altaiden veden ph oli elokuussa 2007 keskimäärin 4,3 ja lokakuussa 5,1 (liite 1). Seurantajaksolla altaan veden ph:n kohoaminen oli merkittävintä altaan 1c osalta (kuva 8a). Altaasta 2 ulosvirtaavan veden ph oli keskimäärin 0,5 ph-yksikköä korkeampi lokakuussa kuin elokuussa. Altaan 1 turve- ja kalkkisepelin huokosvedessä ph-arvot vaihtelivat elokuussa välillä 6,4-6,7 (liite 1). Allasvesien hapetus-pelkistyspotentiaali (redox) eli ORP-arvo seuraa ph-muutoksia (kuva 8b, liite 1). Redox-arvon kasvua seuraava ph-arvon lasku viittaa raudan hapettumiseen ja sitä seuraavaan, saostumisessa vapautuvan happamuuden lisääntymiseen. Päinvastainen (redox laskee - ph nousee) ilmiö puolestaan luo edellytykset metallisulfidien muodostumiselle ja sen myötä veden neutraloitumiselle. Neutraloituminen voi kytkeytyä osin myös kalkin liukenemiseen. Elokuussa redox-arvon kasvu ph:n laskiessa viittaa raudan hapettumisen ja saostumisen olevan vallitseva reaktio altaan vedessä. Lokakuun lopulla puolestaan redox-arvo laskee ja ph nousee, mikä voi viitata metallisulfidien muodostumisen käynnistymiseen. Redox-arvon lasku seurantajaksolla oli suurin altaassa 1c, missä oli suurin ph:n kasvu (kuva 8a). Toisin kuin altaan vapaassa vedessä turve- ja kalkkikerrosten huokosvedestä mitattiin negatiivisia redox-arvoja, jotka viittaavat pelkistävään tilaan (liite 1). Huokosveden laatua ei mitattu lokakuussa.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Palopuro Asuntotalon louhos Myllypuro Kaavin talkkitehdas Petkelpuro Kuva 7. Pintavesien näytteenottopisteet suljetulla kaivosalueella, Luikonlahti (ks. liite 5). Näytekohteet ovat louhos (AS-L), luonnon kosteikko (KOST-L), rakennettu kosteikko (KOST-R), kalkkipato (kaskadi KASK), kalliosolan yläpuoli (K-OJA1) ja alapuoli (K-OJA2), Juuantien alittava tierummun suualue (TIER) ja alakosteikon ylivuoto (ALAKOST). Lisäksi vertailukohteena oli Petkelpuro, mistä vesinäyte otettiin nuolen osoittamasta pisteestä.

11 ph Redox mv GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Allasosien 1b ja 1d vesien sähkönjohtavuudet olivat keskimäärin pienempiä kuin allasosan 1c (liite 1). Altaan 1c veden sähkönjohtokyky oli ulosvirtaavassa vedessä noin 150 ms/m. Allasosien 1b ja 1d vesissä se vaihteli välillä ms/m. Altaasta 2 ulosvirtaavassa vedessä sähkönjohtokyky oli elokuussa 126 ms/m ja lokakuussa 117 ms/m. Suurimmat sähkönjohtavuudet mitattiin altaiden huokosvesistä ( ms/m) elokuussa. Kosteikkoallasvesien happipitoisuudet vaihtelivat välillä 9-12 mg/l ja huokosvesien välillä 2-6,4 mg/l (liite 1). Altaasta 2 poistuvan veden happipitoisuus oli elokuussa 10 mg/l ja lokakuussa 11 mg/l. (a) (b) elo.07 loka.07 elo.07 loka P10 P11 P12 P13 P14 ylivuotopisteet 0 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 ph Kuva 8. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ylivuotovesien (a) ph-vaihtelu ja (b) redox- ja pharvojen keskinäinen riippuvuus xy-diagrammina esitettynä elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. 3.2 Suursuon kosteikkopuhdistamovesien alkuainepitoisuudet Liitteessä 2 on esitetty kosteikkopuhdistamon allasosien veden ja pohjakerroksen huokosvesien keskeisten alkuaineiden liukoiset pitoisuudet ja liitteessä 3 kaikkien alkuaineiden liukoiset ja totaalipitoisuudet. Taulukkoon 1 on koottu elokuun näytteiden keskiarvopitoisuudet kalkkikiviojien, altaan 1b ja 1c allas- ja huokosvesille (ks. myös kuva 9). Taulukossa 2 on vertailtu elokuun ja lokakuun altaan 1 ylivuotovesien liukoisten alkuainepitoisuuksien keskiarvoja altaasta 2 poistuvan veden alkuainepitoisuuksien keskiarvoihin. Useimpien alkuaineiden liukoiset pitoisuudet olivat pienemmät altaan vesissä kuin kalkkikiviojien suotovesissä (taulukot 1 ja 2). Ero näkyi selkeimmin lokakuun tuloksissa mm. raudan, rikin, kalsiumin, sinkin ja nikkelin osalta (kalkkikivioja 2 allas 2, taulukko 2). Suurin ero pitoisuustasoissa oli kuitenkin allasveden ja altaan pohjakerrosten huokosvesien välillä. Tämä ilmeni mm. nikkelin, sinkin, alumiinin, koboltin ja kuparin huokosveden pienempinä pitoisuuksina suhteessa allasvesiin (kuva 9). Pitoisuusero huokosja allasvesien välillä vaihteli alkuaineesta riippuen kahdesta kymmenkertaiseen. Tästä poikkeavia alkuaineita olivat rauta, rikki, mangaani, kalsium, kalium, natrium, pii ja arseeni, joiden pitoisuudet suuremmat altaan pohjakerrosten pelkistävissä oloissa kuin altaan vapaassa vedessä. Magnesiumpitoisuudet olivat elokuussa hieman suuremmat allasvedessä kuin huokosvedessä ja lokakuussa päinvastoin (taulukko 1). Kalkkikiviojien ja allasvesien nikkelipitoisuus vaihteli välillä 0,20-0,30 mg/l (taulukot 1 ja 2). Pienimmät Ni-pitoisuudet mitattiin altaan 1c huokosvesissä (0,03 mg/l). Nikkelin pidättymistä tapahtuu lähinnä al-

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ taan pohjakerroksissa (kuva 9). Sen sijaan altaiden 1 ja 2 allasvesissä ei ole merkittäviä eroja (taulukko 2, kuva 10), minkä perusteella voidaan päätellä nikkelin pidättymisen olevan vasta käynnistymässä. Nikkeliin verrattuna sinkin pitoisuudet pienenevät jo siirryttäessä kalkkikiviojista altaisiin ja pienentyen edelleen, mutta vähäisemmin altaasta 2 ulosvirtaavaan veteen (taulukko 2, kuva 10). Kosteikkopuhdistamolta poistuvan veden sinkkipitoisuus (0,5-0,6 mg/l) pieneni seurantajakson aikana lähes puoleen kalkkikiviojien sinkkipitoisuuksista (2,7-1,1 mg/l). Ero altaiden 1 ja 2 vesien sinkkikoostumuksessa ei ollut yhtä suuri (taulukko 2). Sinkin pidättyminen näyttää alkavan jo kalkkikiviojassa toisin kuin nikkelin, mutta sinkkiä pidättyy merkittävästi myös altaan 1 pohjakerroksiin (kuva 9). Kuten sinkillä ja nikkelillä koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat pienemmät altaasta 2 poistuvassa vedessä kuin altaan 1 vedessä (taulukko 2). Kuparia ja kobolttia tulee eniten yläsuotokohteesta, mistä suotautuminen oli lähes olematonta lokakuussa (ei näytettä). Yllä mainituista metalleista jakautumiseltaan poikkesi rauta, mangaani ja arseeni siten, että liukoiset pitoisuudet olivat suurimmat altaan pohjakerrosten huokosvedessä kuin altaan pintavesissä (taulukot 1 ja 2). Arseenin pitoisuudet olivat tosin hyvin pieniä verrattuna esim. kuparin pitoisuuksiin. Huomattavaa on, että altaasta 2 ulosvirtaavan veden rauta- ja myös mangaanipitoisuudet olivat pienentyneet lokakuussa selvästi verrattuna elokuun mittauksiin (liite 2, taulukko 2). Vastaavanlainen vähennys näkyi rikin pitoisuuksissa, mikä viittaa alkavaan metallisulfidien saostumisesta ja/tai kipsin (kalsiumsulfaatin) saostumisesta. Sulfidisaostumiselle edellytykset luo altaan 1 pohjakerrosten pelkistävät olot. Lyhyen seurantajakson tulokset viittaavat myös toiseen metallien pidätysmekanismiin, adsorpoitumiseen, mikä tarkoittaa metallien rauta- ja/tai alumiinisaostumien sekä orgaanisten yhdisteiden pintaan kiinnittymistä (liite 3). 3.3 Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamovesien ph, redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamo koostuu luonnon kosteikkoaltaasta (KOST-L), Palopuroon rakennetusta kosteikkoaltaasta (KOST-R) ja Myllypuron nk. alakosteikkoaltaasta (ALA-KOST). Näiden altaiden ja niitä yhdistävän purouoman vesien ph-arvoissa ei ole kovin suuria eroja, eivätkä ne poikkea merkittävästi ennen kosteikon rakentamista, vuonna 2005 mitatuista ph-lukemista (taulukko 3). Myöskään vuoden 2007 kevään ja syksyn ph-arvoissa ei ole merkittäviä eroja. ph-arvot vaihtelivat välillä 6,5-7,0 ollen keskimäärin suurimmat avolouhoksen vedessä (7,1-7,4, taulukko 3). ph-arvoista poiketen eroja ilmeni hapetus-pelkistyspotentiaali- eli redox-arvoissa ja sähkönjohtavuudessa. Poikkeuksena on avolouhoksen redox-arvo ( mv, taulukko 3), joka on samantasoinen ennen ja jälkeen kaivosalueen kunnostuksen. Sen sijaan luonnon kosteikon ja sen alapuolisen rakennetun kosteikon redox-arvot ( ) olivat pienemmät vuonna 2007 kuin ennen kunnostusta, vuonna 2005 mitatut lukemat (69 130). Sähkönjohtavuus on osassa kohteista pudonnut kolmasosaan vuoden 2005 lukemista. 3.4 Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamovesien alkuainepitoisuudet Taulukossa 4 on esitetty ennen kaivosalueen kunnostamista vuonna 2005 ja sivukivikasojen maisemoinnin ja kosteikkopuhdistamon rakentamisen jälkeen vuonna 2007 mitattuja liukoisia alkuainepitoisuuksia (ks. myös liite 4). Huomionarvoista on, että useiden keskeisten alkuaineiden pitoisuudet olivat niin louhosvedessä kuin luonnon kosteikkovedessä pienempiä vuonna 2007 kuin vuonna Sen sijaan rakennetun kosteikon alueella pitoisuudet olivat monen metallin osalta hieman suurempia vuonna 2007 kuin vastaavissa kohdin Palopuroa vuonna Kalliosolan purouomassa ja Juuantien alittavasta tierummusta purkautuvassa vedessä pitoisuudet puolestaan pienenivät merkittävästi jälkihoitotoimenpiteiden jälkeen. Alkuainepitoisuuksien erot vuoden 2007 toukokuun ja lokakuun tulosten välillä eivät olleet kovin suuria.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Lokakuussa 2007 nikkelipitoisuus oli luonnon kosteikon vedessä 0,02 mg/l ja rakennetun kosteikon vedessä 0,08-0,1 mg/l (ylä- ja alaosa). Pitoisuus kohosi edelleen kalliosolan purovedessä ja sen alapuolisessa Myllypurossa (tierumpu) keskiarvopitoisuuteen 0,17 mg/l (~0,2 mg/l, kuva 9). Toukokuussa Myllypuron kosteikolle tulevan veden Ni-pitoisuus oli hieman pienempi (0,14 mg/l) kuin lokakuussa. Vuoden 2007 tulosten Fe-, S-, Mn-, Zn- ja Cu-pitoisuuksissa näkyi samanlainen pitoisuuksien kohoaminen kalliosolan purouomassa ja sen alapuolella Myllypurossa kuin Ni-pitoisuuksissa (taulukko 4, kuva 11). Raudan, mangaanin, sinkin ja kuparin osalta kasvu oli lähes kaksinkertainen rakennetulta kosteikolta poistuvien vesien pitoisuuksiin verrattuna. Tosin Cu-pitoisuudet (<0,006 mg/l) olivat hyvin pieniä sinkin (0,42-0,56 mg/l), raudan (6,5-10,0 mg/l) ja mangaanin pitoisuuksiin nähden (0,72-0,74 mg/l). Rikin pitoisuuksissa muutos oli pienempi. Metallien ja rikin pitoisuuksien kasvu kalliosolassa viittaa uuteen metallipitoisen veden lähteeseen, mikä todennäköisesti on kallioraoista purkautuva kallion pohjavesi. Kallioveden kontaminaatio aiheutuu maanalaisen kaivoksen kontaminoituneista vesistä, joista on mitattu kohonneita mm. Ni-, Zn-, Fe-, Mn- ja S- pitoisuuksia (Ronkainen 2004 ja 2005). Taulukko 1. Liukoisten alkuaineiden keskiarviopitoisuudet kalkkikiviojissa 1 ja 2, allasosien 1b ja 1c allas- ja huokosvesissä elokuussa 2007 (31.8.), Suursuon kosteikkopuhdistamo, Luikonlahti. Huokosvesinäyte on otettu salaojaputkesta altaan pohjakerroksista (ks. teksti). n = näytelukumäärä. Kalkkikivioja 1 oja 2 Kalkkikivi- Allas 1b Allas 1c Yläsuoto Allasvesi Huokosvesi Alasuoto Allasvesi Huokosvesi Ni µg/l Zn µg/l Co µg/l Cu µg/l ,5 <0.5 4,2 12 <0.5 As µg/l 0,8 0,3 1,2 0,3 0,2 1,0 Mn mg/l 0,99 1,34 1,45 1,25 1,24 1,44 Fe mg/l 98,6 1,09 90,0 18,8 2,24 76,5 S mg/l Al mg/l 0,28 0,65 0,09 0,02 0,56 0,04 Ca mg/l Mg mg/l ,7 73,6 73,5 76,3 77,2 K mg/l 9,00 8,80 13,1 8,51 9,70 14,3 Na mg/l 13,0 11,2 12,9 13,0 13,0 28,4 Si mg/l 35,2 13,1 14,3 14,2 14,6 18,6

14 µg/l GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Taulukko 2. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasvesien liukoisten alkuaineiden keskiarvopitoisuudet elokuussa (31.8.) ja lokakuussa (29.10.) 2007, Luikonlahti. Vertailuarvona on lokakuun alasuotokohteen, kalkkiviojan 2 veden koostumus. Yläsuotokohteesta ei suotautunut vettä lainkaan lokakuussa (ks. myös taulukko 1). Selitykset: n = näytelukumäärä. Elokuu 2007 Lokakuu 2007 Allas 1 Allas 2 Kalkkikivioja 2 Allas 1 Allas 2 (b-c-d) (alasuoto) (a-b-c-d) n Ni µg/l Zn µg/l Co µg/l ,2 78,6 70,2 Cu µg/l 8,1 5,0 0,2 6,3 4,1 As µg/l 0,3 0,4 0,2 0,2 0,3 Mn mg/l 1,27 1,31 1,38 1,09 1,03 Fe mg/l 1,49 1,58 25,8 3,48 0,24 S mg/l Al mg/l 0,58 0,55 0,03 1,17 0,38 Ca mg/l Mg mg/l 73,8 73,3 75,6 69,3 64,0 K mg/l 9,38 9,63 9,05 8,24 8,51 Na mg/l 12,0 11,9 12,2 11,3 10,9 Si mg/l 13,5 12,9 13,5 12,2 12,0 Allasvesi Huokosvesi Ni Zn Co Cu Al Kuva 9. Nikkelin (Ni), sinkin (Zn), koboltin (Co), kuparin (Cu) ja alumiinin (Al) liukoiset keskiarvopitoisuudet Suursuon kosteikkopuhdistamon altaan 1 allas- ja huokosvesissä, Luikonlahti.

15 Nikkeli µg/l Mangaani mg/l Nikkeli µg/l Sinkki µg/l GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ elo.07 loka.07 elo.07 loka P11 P12 P13 P14 Ylivuotopisteet 0 P11 P12 P13 P14 Ylivuotopisteet Kuva 10. Nikkelin ja sinkin liukoisten pitoisuuksien vaihtelu Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ylivuotokohteissa, Luikonlahti. P11-P13 ovat altaan 1 ylivuotovesiä ja P14 altaasta 2 ulosvirtaava vesi (ks. kuva 5 ja liitteet 2 ja 3). (a) (b) AS-L KOST-L KOST-R K-OJA1 TIER 0 AS-L KOST-L KOST-R K-OJA1 TIER Kuva 11. (a) Liukoisen nikkelin ja (b) mangaanin pitoisuudet Asuntotalon louhoksen (AS-L), luonnon kosteikon (KOST-L), rakennetun kosteikon (KOST-R), kalliosolan purouomassa (K- OJA 1) ja Juuan tien ali tulevasta tierummusta purkautuvassa vedessä (TIER) vuonna 2005 ja 2007, Luikonlahti. Pitoisuudet ovat keskiarvopitoisuuksia.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Taulukko 3. Suljetun kaivosalueen Asuntotalon louhoksen ja kosteikkopuhdistamon vesien ph, redox (hapetus-pelkistyspotentiaali, ORP), sähköjohtokyky (SKJ), happipitoisuus ja hapen kyllästysaste vuonna 2005 ja kaivosalueen jälkihoitotöiden päättymisen jälkeen 2007, Luikonlahti. Vuoden 2005 arvot on sulan kauden neljänä eri ajankohtana mitattujen lukemien keskiarvoja. ph Redox SKJ Happi Hapen kyllästysaste mv ms/m mg/l % Asuntotalon louhos (AS-L) Keskiarvo ) 7, ,3 82 Toukokuu , ,2 75 Lokakuu , Luonnon kosteikko (KOST-L) Keskiarvo ) 6, ,2 48 Toukokuu , ,9 26 Lokakuu , ,8 50 Rakennettu kosteikko Palopurossa (KOST-R) Keskiarvo ) 6, ,0 4,7 58 Toukokuu , ,6 7,0 67 Lokakuu , ,1 8,1 65 Kalkkiportaat, kaskadi (KASK) Toukokuu , ,0 7,4 72 Lokakuu , ,8 9,1 74 Kallio-oja, yläpuoli (K-OJA1) Keskiarvo ) 6, ,6 4,9 62 Lokakuu , ,0 9,7 78 Kallio-oja, alapuoli (K-OJA2) Lokakuu , , Myllypuro, tierumpu (TIER) Keskiarvo ) 6, ,3 6,2 75 Toukokuu , ,6 8,1 76 Lokakuu , , Myllypuro, alakosteikko (ALA-KOST) Toukokuu , ,6 7,5 69 1) keskiarvotulokset (n=4), Myllymäki 2006

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Taulukko 4. Suljetun kaivosalueen Asuntotalon louhoksen, kosteikkopuhdistamoaltaiden ja niiden välisten purouomien vesien liukoiset alkuainepitoisuudet, Luikonlahti. Vertailuarvoina on esitetty Suursuolta Myllypuroon laskevan Petkelpuron vastaavien alkuaineiden pitoisuuksia. Ni Zn Cu Fe Mn Al S Ca Mg K µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Asuntotalon louhos (AS-L) Keskiarvo ) ,8 <0.03 2,76 0, ,0 Toukokuu ,1 <0.03 2,18 0, ,37 Lokakuu ,1 <0.03 1,94 < ,3 Luonnon kosteikko (KOST-L) Keskiarvo ) <0.5 4,08 2,86 < ,5 Toukokuu <0.1 6,74 1,07 < ,1 Lokakuu <0.1 12,6 1,25 < ,7 Rakennettu kosteikko Palopurossa (KOST-R) Keskiarvo ) ,9 0,92 0,61 0, ,1 4,85 Toukokuu ,6 2,45 0,46 0, ,9 38,1 3,42 Lokakuu ,5 2,35 0,41 0, ,5 45,7 3,87 Kalkkiportaat, kaskadi (KASK) Toukokuu ,2 4,09 0,61 0, ,6 42,3 3,43 Lokakuu ,2 4,33 0,56 0, ,7 49,6 4,12 Kallio-oja, yläpuoli (K-OJA1) Keskiarvo ) ,3 9,69 1,34 0, ,2 5,61 Lokakuu ,1 10,0 0,72 0, ,7 52,2 4,28 Kallio-oja, alapuoli (K-OJA2) Lokakuu ,6 9,54 0,73 0, ,2 52,8 4,32 Myllypuro, tierumpu (TIER) Keskiarvo ) ,1 4,36 1,32 0, ,3 5,70 Toukokuu ,2 6,48 0,74 0, ,4 44,4 3,73 Lokakuu ,7 9,27 0,73 0, ,0 52,6 4,32 Myllypuro, alakosteikko (ALA-KOST) Toukokuu ,3 4,37 0,79 0, ,3 43,7 3,76 1) keskiarvotulokset (n=4), Myllymäki 2006

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ JOHTOPÄÄTÖKSET Suursuon kosteikkopuhdistamolle oli levinnyt loppukesän aikana kasvillisuutta lähinnä allasosaan 1c. Altaisiin laskettiin vedet heinäkuussa. Kosteikon puhdistustoiminta oli ensimmäisenä toimintavuotena vasta alkuvaiheessa, joten tulokset antavat vain viitteellisen kuvan toimivuudesta ja puhdistustehosta. Suursuon tulokset osoittavat vesien puhdistumisen käynnistyvän jo niitä keräävissä kalkkikiviojissa ja se osin jatkuu heikkona kosteikkoaltailla. Useimpien metallien (Ni, Zn, Co, Cu) pidättyminen oli tehokkaampaa altaan pohjan kerrosrakenteissa kuin itse allasvedestä saostumalla. Kahden kuukauden seurantatulokset viittaavat pidätys-mekanismeina olevan adsorptio vedestä altaan pohjalle saostuviin rauta- ja alumiinisaostumiin ja/tai sitoutuminen orgaanisiin yhdisteisiin. Kosteikon pohjakerrosten pelkistävät olot mahdollistaa myös metallisulfidien saostumisen, vaikka selkeitä viitteitä itse sulfidimuodostuksesta ei tässä tutkimuksessa käytettyjen menetelmien perusteella saatu. Kosteikkopuhdistamolta ulosvirtaavan veden ph-arvo kohosi elokuun lopun lukemasta 4,7 lokakuun lopun arvoon 5,2. Sähkönjohtokyky pieneni vastaavana ajankohtana arvosta 126 ms/m arvoon 118 ms/m. Ulosvirtaavan veden liukoisessa nikkelipitoisuudessa ei tapahtunut merkittävää muutosta ollen noin 0,2 mg/l (kokonaispitoisuus ~0,3 mg/l), vaikka nikkelin pidättymistä altaan pohjakerroksiin oli havaittavissa. Puhdistamon tavoitearvo nikkelille on lupapäätöksen mukaan 0,08 mg/l. Arseenipitoisuus oli ulosvirtaavassa vedessä <0,0005 mg/l (kokonaispitoisuus ~0,0007 mg/l), mikä alittaa lupapäätöksen tavoitearvon 0,05 mg/l. Rautapitoisuudet olivat elokuussa 1,6 mg/l ja lokakuussa 0,24 mg/l, joista jälkimmäinen alittaa tavoitearvon 0,6 mg/l. Sen sijaan raudan kokonaispitoisuus sisältäen myös saostuneen raudan oli ulosvirtaavassa vedessä elokuussa noin 5 mg/l ja lokakuussa 12 mg/l. Saostuneen kiintoaineksen karkaaminen on seurausta mm. korkeavartisten kasvillisuuden heikosta levinneisyydestä altaan eri osissa. Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamon vesitulokset osoittavat Asuntotalon louhoksen suotovesien puhdistuvan luonnonkosteikolla ja edelleen Palopuroon rakennetulla kosteikkoaltaalla, mihin suotautuu myös sivukivikasasta vesiä. Seurantajaksolla nikkelipitoisuudet olivat louhoksessa keskimäärin 0,25 mg/l ja rakennetulta kosteikolta poistuvassa vedessä 0,1 mg/l. Pitoisuudet kasvoivat lähes louhosvesien pitoisuustasolle alapuolisessa kalliosolan purovedessä, mihin purkautuu myös kontaminoituneita kalliovesiä (kaivosvesiä). Myllypuron kosteikolla veden nikkelin liukoinen ja kokonaispitoisuus oli samaa luokkaa, noin 0,16 mg/l, mikä ylittää lupapäätöksen tavoitearvon 0,08 mg/l. Lokakuussa Myllypuron kosteikon liukoinen rautapitoisuus vaihteli välillä 4,4-9,3 mg/l ollen alhaisin toukokuussa. Raudan kokonaispitoisuus oli liukoista pitoisuutta hieman suurempi vaihdellen välillä 6,1-10,8 mg/l. Rautapitoisuudet olivat lähes kymmenkertaisia tavoitearvoon nähden (0,6 mg/l). Sen sijaan kosteikkopuhdistamolta poistuvan ja Myllypuron kosteikon veden arseenipitoisuudet ( 0,0006 mg/l) puolestaan alittivat arseenin tavoitetason, 0,05 mg/l. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaivosalueen kosteikkopuhdistamoalueesta luonnon kosteikon ja rakennetun kosteikon toiminta on alkanut hyvin käynnistyä. Nikkelin, raudan ja rikin osalta pitoisuudet pienenivät lähes puoleen verrattuna louhoksen veden pitoisuuksiin. Uutena päästölähteenä, mitä ei suunnitteluvaiheessa osattu huomioida, tuli tutkimuksissa esille kontaminoituneiden kaivosvesien purkautuminen kalliosolan purouomaan. Huomionarvoista on kuitenkin, että kalliosolan alapuolella Myllypuron yläosan kosteikolla osa metalleista ja rikistä pidättyy jo näin kosteikon toiminnan alkuvaiheessa. Jatkotutkimuksissa on suositeltavaa seurata Myllypuron kosteikon toimivuutta ja tarpeen mukaan tehostaa puhdistustehoa pohjarakenteiden pidätyskykyä parantamalla.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ KIRJALLISUUSLUETTELO Myllymäki, Tiina Kuparin, Nikkelin ja sinkin pidättyminen luonnollisesti syntyneillä kosteikoille. Pro gradu tutkielma, Ympäristötieteen koulutusohjelma, Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitos, 99 s. Ronkainen, J Kaavin tehtaan jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailun yhteenveto Savo- Karjalan ympäristötutkimus Oy ACD , 8 s. Ronkainen, J Kaavin tehtaan jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuraportti Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy ACD , 13 s. LIITTEET Liite 1. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ja niistä poistuvien vesien lämpötila, ph, hapetus-pelkistyspotentiaali eli redox, sähkönjohtokyky, happipitoisuus ja hapenkyllästysaste elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Liite 2. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ja niistä poistuvien vesien liukoiset alkuainepitoisuudet elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Liite 3. Suursuon kosteikkopuhdistamon veden laatu (alkuaineiden liukoiset ja totaalipitoisuudet) elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Liite 4. Suljetun kaivosalueen Asuntotalon louhoksen ja kosteikkopuhdistamon veden laatu (alkuaineiden liukoiset ja totaalipitoisuudet) toukokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Liite 5. Suursuon ja suljetun kaivosalueen vesinäytepisteiden karttakoordinaatit, Luikonlahti.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Liite 1. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ja niistä poistuvien vesien lämpötila (T), ph, hapetus-pelkistyspotentiaali (ORP eli redox), sähkönjohtokyky (SKJ), happipitoisuus ja hapen kyllästysaste elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti (ks. näytepisteet karttakuvasta 5). tun T ph ORP SKJ Happi Hapen kyllästysaste (kartta) o C mv ms/m mg/l % Altaaseen 1b tuleva vesi Ei näytettä virtaava vesi P , ,1 86 P virtaava vesi P10 6,0 4, ,6 77 Allas 1b P1.0 SH allasvesi P , , P1.2 SH huokosvesi (T) P , , P2.0 SH allasvesi P , , P2.1 SH huokosvesi (T) P , , P2.2 SH huokosvesi (K) P , ,9 18 Altaasta 1 b poistuva vesi P11 SH virtaava vesi P , ,9 85 P virtaava vesi P11 5,5 4, ,2 97 Allas 1c P8.0 SH allasvesi P , , P8.1 SH huokosvesi (T) P , , P8.2 SH huokosvesi (K) P , ,2 18 Altaasta 1c poistuva vesi P12 SH virtaava vesi P , ,3 97 P virtaava vesi P12 6,7 5, ,2 84 Allas 1d P3.0 SH allasvesi P , ,7 105 Altaasta 1d poistuva vesi P13 SH virtaava vesi P , ,5 92 P virtaava vesi P13 6,7 5, ,0 90 Allas P6.1 SH* huokosvesi (K) P , , P6.2 SH* huokosvesi (T) P , ,1 60 Altaasta 2 poistuva vesi P14 SH virtaava vesi P , ,1 96 P virtaava vesi P14 6,3 5, ,2 92 Pistetunnusten selitykset.0 allasvesi, limnosnäyte.1 huokosvesi putkesta, pintaturvekerroksesta (T), *paitsi 6.1 kalkkisepelikerroksesta (K).2 huokosvesi putkesta kalkkisepelikerroksesta (K), *paitsi 6.2 turvekerroksesta (T) P10, P11, P12, P13 ja P14 vesinäyte virtaavasta ylivuodosta

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Liite 2. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ja niistä poistuvien vesien liukoiset alkuainepitoisuudet elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti (ks. näytepisteet karttakuvasta 5). tun Ni Zn Co Cu As Al Fe Mn S Ca Mg K Na Si (kartta) µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Altaaseen 1b tuleva vesi P P ,3 0, ,75 1, ,7 8,23 11,9 10,9 Allas 1b P1.0 SH P ,9 0, ,06 1, ,2 8,73 11,0 13, P1.2 SH P ,7 0,5 73 0,89 1, ,9 8,26 13,7 13, P2.0 SH P ,1 0, ,12 1, ,2 8,87 11,3 13, P2.1 SH P <0,5 1, ,0 1, ,3 11,4 12,9 14, P2.2 SH P <0,5 1, , ,5 19,6 12,0 15,6 Altaasta 1 b poistuva vesi P11 SH P ,8 0, ,25 1, ,6 8,69 11,1 12,8 P P ,8 0, ,76 1, ,2 7,69 10,1 12,1 Allas 1c P8.0 SH P , ,24 1, ,3 9,70 13,0 14, P8.1 SH P <0,5 1, ,1 1, ,7 14,5 24,8 19, P8.2 SH P <0,5 0, ,8 1, ,6 14,0 31,9 17,3 Altaasta 1c poistuva vesi P12 SH P , ,65 1, ,7 9,67 12,6 14,1 P P ,9 0, ,08 1, ,0 8,32 11,8 13,1 Allas 1d P3.0 SH P ,4 0, ,62 1, ,3 9,67 12,1 13,0 Altaasta 1d poistuva vesi P13 SH P ,7 0, ,56 1, ,0 9,78 12,2 13,5 P P ,1 0, ,31 1, ,3 8,72 11,3 12,6 Allas P6.1 SH P ,1 0, ,91 1, ,9 9,78 13,1 13, P6.2 SH P ,9 0, ,73 1, ,2 10,3 12,9 13,5 Altaasta 2 poistuva vesi P14 SH P ,0 0, ,58 1, ,3 9,63 11,9 12,9 P P ,1 0, ,24 1, ,0 8,51 10,9 12,0 Pistetunnusten selitykset.0 allasvesi, limnosnäyte.1 huokosvesi putkesta, pintaturvekerroksesta (T), *paitsi 6.1 kalkkisepelikerroksesta (K).2 huokosvesi putkesta kalkkisepelikerroksesta (K), *paitsi 6.2 turvekerroksesta (T) P10, P11, P12, P13 ja P14 vesinäyte virtaavasta ylivuodosta

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Liite 3. Suursuon kosteikkopuhdistamon veden laatu eri mittauskohteissa elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Selitykset: liuk = liukoinen pitoisuus (suodatettu näyte), tot = kokonaispitoisuus, Pit. = pitoisuus, R rinnakkaisnäyte (ks. näytepisteet kuvasta 5). Näytetunnus kk Pit. Ni Zn Co Cu As Cd Mo Pb Mn Fe S Al Ca Mg K Na Si µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Kalkkikivioja Yl suoto SH elo.07 liuk ,8 3,0 0,2 0,1 0,99 98, ,00 13,0 35,2 Allas 1a, ylivuotokohde P10 H loka.07 tot ,3 0,2 0,7 <0,2 <0,6 1,27 2, ,8 8,42 12,1 12,9 P loka.07 liuk ,3 0,2 0,6 0,1 0,1 1,10 1, ,7 8,23 11,9 10,9 Allas 1b P1.0 SH elo.07 liuk ,9 0,4 0,8 <0,1 0,1 1,33 1, ,2 8,73 11,0 13, P1.2 H elo.07 tot ,2 0,5 0,4 0,4 0,7 1,28 1, ,2 11,7 12,9 11, P1.2 SH elo.07 liuk ,7 0,5 0,1 0,2 0,1 1,32 0, ,9 8,26 13,7 13, P2.0 SH elo.07 liuk ,1 0,2 0,9 <0,1 0,2 1,34 1, ,2 8,87 11,3 13, P2.1 H elo.07 tot ,4 1,2 0,2 0,4 0,6 1,36 61,8 308 < ,9 12,9 12,7 12, P2.1 SH elo.07 liuk <0,5 1,1 0,0 0,4 0,1 1,36 72, ,3 11,4 12,9 14, P2.2 H elo.07 tot ,1 1,5 0,1 0,4 0,6 1, < ,4 19,7 11,6 12, P2.2 SH elo.07 liuk <0,5 1,8 0,0 0,4 0,1 1, ,5 19,6 12,0 15,6 Ylivuotokohde P11 H elo.07 tot ,6 0,4 0,8 <0,2 <0,6 1,31 2, ,4 9,09 11,3 10, P11 SH elo.07 liuk ,8 0,4 0,8 <0,1 0,2 1,32 1, ,6 8,69 11,1 12, P11 SHR elo.07 liuk ,9 0,3 0,8 <0,1 0,2 1,32 1, ,4 8,74 11,0 12,8 P11 H loka.07 tot ,9 0,2 0,7 0,2 <0,6 1,18 1, ,3 8,17 10,5 11,8 P loka.07 liuk ,8 0,2 0,7 0,3 0,2 1,13 0, ,2 7,69 10,1 12,1 Kalkkikivioja Alasuoto SH elo.07 liuk <0,5 0,3 0,0 0,3 0,1 1,38 24, ,3 8,17 13,0 14,3 Alasuoto H loka.07 tot <1 0,2 <0,1 0,4 <0,6 1,42 27, ,4 9,18 12,7 13,2 Alasuoto loka.07 liuk ,2 0,2 0,0 0,4 <0,05 1,38 25, ,6 9,05 12,2 13, Alasuoto H Kalkki. elo.07 tot ,4 1,1 0,4 <0,6 1,12 19, ,2 8,57 12,9 12, Alasuoto SH Kalkki. elo.07 liuk ,2 0,2 1,1 0,3 0,1 1,12 12, ,7 8,85 12,9 14,1 Allas 1c P8.0 SH elo.07 liuk ,2 0,9 <0,1 0,1 1,24 2, ,3 9,70 13,0 14, P8.1 H elo.07 tot ,9 1,3 <0,1 0,4 0,8 1,46 56,1 402 < ,8 22,1 25,5 16, P8.1 SH elo.07 liuk <0,5 1,1 <0,03 0,3 0,1 1,46 67, ,7 14,5 24,8 19, P8.2 H elo.07 tot ,3 0,4 0,6 0,6 1,39 84, ,8 14,7 25,7 14, P8.2 SH elo.07 liuk <0,5 0,9 <0,03 0,4 0,1 1,42 85, ,6 14,0 31,9 17,3 Ylivuotokohde P12 H elo.07 tot ,4 0,9 <0,2 <0,6 1,24 5, ,2 9,68 12,7 12, P12 SH elo.07 liuk ,2 1,0 <0,1 0,1 1,23 1, ,7 9,67 12,6 14,1 P12 H loka.07 tot ,3 0,8 0,6 <0,6 1,13 13, ,0 8,61 12,6 13,7 P loka.07 liuk ,9 0,2 0,7 0,1 <0,05 1,05 9, ,0 8,32 11,8 13,1 Näytetunnus kk Pit. Ni Zn Co Cu As Cd Mo Pb Mn Fe S Al Ca Mg K Na Si µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Allas 1d P3.0 SH elo.07 liuk ,4 0,4 1,1 <0,1 0,1 1,34 1, ,3 9,67 12,1 13,0 Ylivuotokohde P13 H elo.07 tot ,3 1,5 <0,2 <0,6 1,25 2, ,5 10,2 12,4 11, P13 SH elo.07 liuk ,7 0,2 1,3 <0,1 0,2 1,25 1, ,0 9,78 12,2 13,5 P13 H loka.07 tot ,2 <0,2 0,7 <0,2 <0,6 1,12 4, ,4 8,52 11,7 12,5 P loka.07 liuk ,1 0,1 0,8 0,0 <0,05 1,06 2, ,3 8,72 11,3 12,6 Allas P6.1 H elo.07 tot ,0 0,4 0,9 <0,2 <0,6 1,25 1, ,8 10,9 12,4 11, P6.1 SH elo.07 liuk ,1 0,3 1,1 <0,1 0,1 1,27 0, ,9 9,78 13,1 13, P6.2 H elo.07 tot ,2 0,7 0,5 <0,2 0,8 1,21 6, ,8 11,9 12,4 11, P6.2 SH elo.07 liuk ,9 0,3 0,8 <0,1 <0,05 1,25 1, ,2 10,3 12,9 13,5 Ylivuotokohde P14 H elo.07 tot ,7 0,7 1,0 <0,2 0,8 1,27 4, ,2 10,8 11,8 12, P14 SH elo.07 liuk ,0 0,4 1,1 <0,1 0,2 1,31 1, ,3 9,63 11,9 12,9 P14 H loka.07 tot ,7 0,6 0,2 0,7 1,09 12, ,2 9,12 11,0 12,9 P loka.07 liuk ,1 0,3 0,6 0,0 <0,05 1,03 0, ,0 8,51 10,9 12,0 Petkelpuro Petkelpuro H loka.07 tot ,3 0,3 <0,2 <0,6 1,69 10, ,2 56,2 4,24 7,78 10,1 Petkelpuro loka.07 liuk ,7 0,2 0,3 0,1 0,1 1,61 8, ,7 53,7 4,11 7,77 10,3

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Liite 3. Jatkuu Näytetunnus kk Pit. Sr P B Ba Li Rb U V Cr µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kalkkikivioja Yl suoto SH elo.07 liuk 255 < ,2 <0,2 1,2 Allas 1a, ylivuotokohde P10 H loka.07 tot 333 <0, ,8 <0,5 <1 P loka.07 liuk 308 <0, ,6 15 0,4 0,1 <0,2 Allas 1b P1.0 SH elo.07 liuk 551 < ,3 <0,2 < P1.2 H elo.07 tot ,8 <0,5 < P1.2 SH elo.07 liuk 760 < ,2 <0,2 < P2.0 SH elo.07 liuk 568 < ,3 <0,2 < P2.1 H elo.07 tot ,1 0,5 < P2.1 SH elo.07 liuk 1280 < ,9 0,4 < P2.2 H elo.07 tot 1120 < ,6 1,0 < P2.2 SH elo.07 liuk 1220 < ,5 1,2 1,8 Ylivuotokohde P11 H elo.07 tot ,3 <0,5 < P11 SH elo.07 liuk 550 < ,3 <0,2 < P11 SHR elo.07 liuk 546 < ,3 <0,2 <1 P11 H loka.07 tot 346 <0, ,3 <0,5 <1 P loka.07 liuk 362 <0, ,3 0,1 <0,2 Kalkkikivioja Alasuoto SH elo.07 liuk 321 < ,1 <0,2 <1 Alasuoto H loka.07 tot 335 <0, ,0 <0,5 <1 Alasuoto loka.07 liuk 331 <0, ,0 0,1 <0, Alasuoto H Kalkki. elo.07 tot ,1 <0,5 < Alasuoto SH Kalkki. elo.07 liuk 328 < ,0 0,2 <1 Allas 1c P8.0 SH elo.07 liuk 457 < ,1 0,2 < P8.1 H elo.07 tot ,2 <0,5 < P8.1 SH elo.07 liuk 719 < ,8 0,3 < P8.2 H elo.07 tot 701 < ,9 <0,5 < P8.2 SH elo.07 liuk 745 < ,6 0,3 <1 Ylivuotokohde P12 H elo.07 tot ,2 <0,5 < P12 SH elo.07 liuk 445 < ,0 <0,2 <1 P12 H loka.07 tot 387 <0, ,5 <0,5 2,3 P loka.07 liuk 347 <0, ,6 0,1 <0,2 Näytetunnus kk Pit. Sr P B Ba Li Rb U V Cr µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Allas 1d P3.0 SH elo.07 liuk 547 < ,4 0,3 1,1 Ylivuotokohde P13 H elo.07 tot ,4 <0,5 < P13 SH elo.07 liuk 486 < ,1 <0,2 <1 P13 H loka.07 tot 340 <0, ,8 <0,5 <1 P loka.07 liuk 353 <0, ,6 0,1 <0,2 Allas P6.1 H elo.07 tot ,9 <0,5 < P6.1 SH elo.07 liuk 527 < ,8 0,3 < P6.2 H elo.07 tot ,7 <0,5 < P6.2 SH elo.07 liuk 539 < ,7 0,3 <1 Ylivuotokohde P14 H elo.07 tot 492 < ,8 2,0 2, P14 SH elo.07 liuk 540 < ,4 <0,2 <1 P14 H loka.07 tot 385 <0, ,2 1,9 2,1 P loka.07 liuk 352 <0, ,3 0,1 <0,2 Petkelpuro Petkelpuro H loka.07 tot 206 <0, ,2 <0,5 <1 Petkelpuro loka.07 liuk 178 <0, ,7 10 0,1 0,1 <0,2

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/ Liite 4. Suljetun kaivosalueen Asuntotalon louhoksen ja kosteikkopuhdistamon veden laatu eri mittauskohteissa toukokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Selitykset: liuk = liukoinen pitoisuus (suodatettu näyte), tot = kokonaispitoisuus, Pit. = pitoisuus (ks. näytepisteet kuvasta 7). näytetunnus kk Pit. Ni Zn Cu Co As Cd Mo Pb Mn Fe S Al Ca Mg K Na Si µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Asuntotalon louhos As-louhos H touko.07 tot ,1 56 0,7 0,1 0,5 <0,6 2,22 0, < ,3 7,76 6,94 As-louhos SH touko.07 liuk ,1 48 0,3 0,1 0,5 <0,05 2,18 <0, ,37 7,58 7,83 As-louhos H loka.07 tot ,7 46 0,6 <0,1 0,5 <0,6 1,99 1, ,6 7,84 7,27 As-louhos loka.07 liuk ,1 51 0,2 0,1 0,6 <0,05 1,94 <0, , ,3 7,80 7,64 Luonnon kosteikko Luo-kosteikko H touko.07 tot <1 9,4 4,7 <0,1 0,4 <0,6 1,09 7, < ,3 8,46 9,75 Luo-kosteikko SH touko.07 liuk <0,1 7,7 4,0 <0,02 0,4 <0,05 1,07 6, , ,1 8,36 10,9 Luon-kosteikko H loka.07 tot <1 2,8 13 <0,1 0,3 <0,6 1,31 13,6 447 < ,2 8,08 9,85 Luon-kosteikko loka.07 liuk <0,1 2,9 14 <0,02 0,3 <0,05 1,25 12, , ,7 7,87 10,3 Rakennettu kosteikko Rak-kosteikko H touko.07 tot ,8 22 0,2 <0,1 <0,2 <0,6 0,47 2, ,9 38,0 3,17 3,24 4,55 Rak-kosteikko SH touko.07 liuk ,6 21 0,3 0,1 0,1 0,1 0,46 2, ,9 38,1 3,42 3,18 5,40 Rak-kosteikko H loka.07 tot ,9 19 0,7 <0,1 0,2 <0,6 0,43 3, ,6 48,6 3,93 3,80 5,54 Rak-kosteikko HR loka.07 liuk ,9 19 0,8 0,1 0,2 <0,6 0,43 3, ,1 48,1 3,99 3,79 5,51 Rak-kosteikko loka.07 tot ,5 19 0,5 0,1 0,2 0,1 0,41 2, ,5 45,7 3,87 3,70 6,06 Rak-kosteikko R loka.07 liuk ,5 20 0,6 0,1 0,2 0,1 0,42 2, ,8 46,0 3,84 3,78 6,14 Kalkkikivipato, kaskadi Kaskadi H touko.07 tot ,0 31 0,4 <0,1 <0,2 <0,6 0,62 5, ,0 42,2 3,39 3,40 4,83 Kaskadi SH touko.07 liuk ,2 27 0,3 0,1 0,1 0,1 0,61 4, ,6 42,3 3,43 3,35 5,60 Kaskadi H loka.07 tot ,0 25 0,8 <0,1 0,3 <0,6 0,58 5, ,4 51,5 4,32 3,94 6,38 Kaskadi loka.07 liuk ,2 27 0,4 0,1 0,2 0,1 0,56 4, ,7 49,6 4,12 3,86 6,35 Kalliosolan purouoma Kallio-oja ylä loka.07 tot ,1 59 0,4 0,2 0,2 0,1 0,72 10, ,7 52,2 4,28 4,07 6,87 Kallio-oja ala loka.07 liuk ,6 59 0,3 0,2 0,2 0,1 0,73 9, ,2 52,8 4,32 4,10 6,96 Juuantien alapuoli, tierummusta ulosvirtaus Tierumpu H touko.07 tot ,4 55 0,3 0,1 0,2 <0,6 0,76 7, ,5 44,0 3,45 3,52 5,24 Tierumpu SH touko.07 liuk ,2 50 0,2 0,1 0,1 0,1 0,74 6, ,4 44,4 3,73 3,41 6,12 Tierumpu H loka.07 tot ,9 57 0,6 0,2 0,3 <0,6 0,76 10, ,3 4,39 4,14 7,05 Tierumpu loka.07 liuk ,7 61 0,3 0,2 0,2 0,1 0,73 9, ,0 52,6 4,32 4,13 6,93 Tierumpu HR loka.07 tot R ,0 60 0,6 0,1 <0,2 <0,6 0,75 10, ,5 4,32 4,07 6,92 Tierumpu R loka.07 liuk R ,7 64 0,4 0,2 0,2 0,1 0,72 9, ,5 52,2 4,21 4,07 6,87 Petkelpuro Petkelpuro H loka.07 tot ,3 0,3 <0,2 <0,6 1,69 10, ,2 56,2 4,24 7,78 10,1 Petkelpuro loka.07 liuk , ,2 0,3 0,1 0,1 1,61 8, ,7 53,7 4,11 7,77 10,3 Alakosteikko, Myllypuro Ala-kosteikko H touko.07 tot ,2 55 <0,2 0,1 0,3 <0,6 0,81 6, ,8 43,8 3,47 3,65 5,33 Ala-kosteikko SH touko.07 liuk ,3 49 0,1 0,1 0,1 <0,05 0,79 4, ,3 43,7 3,76 3,50 6,16