Toimintakertomus Keskon Eläkekassa. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Toimintakertomus Keskon Eläkekassa Toimintakertomus 2007

2 2 Keskon Eläkekassa

3 Toimintakertomus Sisältö Toimintakertomus Tuloslaskelma 13 Tase 14 Tuloslaskelma osastoittain 15 Tase osastoittain 16 Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liite 18 Sijoitustoiminnan nettotuotto 19 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot 20 Tunnusluvut ja analyysit 21 Tunnusluvut ja analyysit 22 Toiminnan olennaiset riskit 23 Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset 30 Tilintarkastuskertomus 30 Hallinto 31

4 4 Keskon Eläkekassa Toimintakertomus toimintavuosi Keskon Eläkekassa on osakkaidensa oma eläkelaitos, joka tarjoaa osakkaiden työntekijöille työntekijän eläkelaissa säädetyn peruseläketurvan B-osastossa sekä lisäeläketurvan niille toimintapiirin työntekijöille, jotka kuuluvat Eläkekassan A-osastoon. A-osasto on suljettu Osakkaat Kesko Oyj Keskon Eläkekassa Keskon Sairauskassa Valluga-Sijoitus Oy K-kauppiasliitto ry K-Rahoitus Oy Citymarket Oy K-Plus Oy Kespro Oy K-Instituutti Oy WellStep Oy Indoor Group Oy Insofa Oy Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy Ruokakesko Oy Keswell Oy Maatalouskesko Oy Rautakesko Oy Konekesko Oy Vähittäiskaupan Takaus Oy Cassa Oy Keslog Oy Intersport Finland Oy MustaPörssi Oy Indoorpalvelu Oy Yhtiöt, jotka ovat osakkaita palveluksessaan olevien Keskon Eläkekassan A-osastoon kuuluvien henkilöiden osalta. Anttila Oy Pikoil Oy Kauko-Telko Oy VV-Auto Group Oy Keskon Eläkekassa on perustettu vuonna 1932 Savo-Karjalan tukkuliikkeen toimihenkilöiden eläkekassaksi. Vuonna 1941 nimi muuttui Keskon Eläkekassaksi ja vuonna 1962 kassaan perustettiin A- ja B-osastot. Keskon Eläkekassan tehtävänä on pitää huolta toimintapiirinsä henkilöiden eläketurvasta sekä hoitaa tulevien eläkkeiden katteena olevaa sijoitusomaisuutta niin, että sille asetetut vaatimukset täyttyvät. Tilinpäätös 2007 Tässä julkaisussa esitämme Keskon Eläkekassan vuoden 2007 tuloslaskelman, taseen, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen liitetietoja. Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Satamakatu 3, Helsinki, sisäinen osoite B5-223, puhelin

5 Toimintakertomus

6 6 Keskon Eläkekassa Keskon Eläkekassan toimintakertomus EDUSTAJISTON KOKOUS Varsinainen edustajiston kokous pidettiin Puheenjohtajana toimi Kesko Oyj:n pääjohtaja Matti Halmesmäki. Eläkekassan edustajiston varsinainen kokous vuonna 2008 pidetään huhtikuun 25. päivänä Helsingissä, Kesko Oyj:n päätoimitalossa klo 14 alkaen. JÄSENET Eläkekassan toimintapiiriin kuului kertomusvuoden lopussa henkilöä. Kertomusvuoden aikana henkilömäärä kasvoi henkilöllä. Kasvu johtui työeläkevakuutuksen kannansiirrosta, joka tapahtui Eläkekassaan Kannansiirrossa Eläkekassan uusiksi osakkaiksi tulivat Cassa Oy, Citymarket Oy, Intersport Finland Oy, WellStep Oy (nyk. Kenkäkesko Oy), Kespro Oy, Keslog Oy, K-Instituutti Oy, K-Plus Oy, Musta Pörssi Oy, Indoor Group Oy, Insofa Oy ja Indoorpalvelu Oy. A-osaston jäsenmäärä oli kertomusvuoden alussa 889 ja lopussa 796. ELÄKKEET Eläkkeensaajia oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 3.749, jossa lisäystä edelliseen vuoteen oli 431. Näistä 328 tuli maksuun kannansiirron myötä. Eläkkeensaajista oli perhe-eläkkeensaajia 502 (481). Eläkekassan piiriin kuuluvista eläkkeensaajista kuoli kertomusvuoden aikana 97 henkilöä (78). Vuoden lopussa maksussa olleiden eläkkeiden määriin sisältyvät myös nolla euron suuruisena myönnetyt eläkkeet. Tilastoissa ovat kahteen kertaan ne henkilöt, jotka saavat sekä omaa työeläkettä että edunsaajana leskeneläkettä. Vanhuuseläkkeisiin luetaan myös osa- aikaeläkkeet. Näitä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 43 kpl (12). Muihin eläkkeisiin on luettu perhe-eläkkeet ja työttömyyseläkkeet. Eläkelaji Muutos Vanhuuseläkkeet Varhaiseläkkeet Alennetut työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Muut eläkkeet Yhteensä Eläkkeitä korotettiin alkaen sekä A- että B-osastossa työeläkeindeksillä ja korotus oli kaikilla 2,2 prosenttia. Maksetut eläkkeet ja saadut vastuunjakokorvaukset olivat kertomusvuonna seuraavat: Eläkemenot (milj. eur) Muutos- % A-osasto 16,6 15,9 4,4 B-osasto 41,1 36,1 13,8 Vastuunjakokorvaus, B-osasto 7,9-6,8 216,2 Yhteensä 65,5 45,2 45,1 Keskon Eläkekassan jäsenmäärät Keskon Eläkekassasta eläkettä saavien määrät A- ja B-osastoon kuuluvat Vain B-osastoon kuuluvat AB-eläkkeet A-eläkkeet B-eläkkeet

7 Toimintakertomus Eläkemenot olivat yhteensä 65,5 miljoonaa euroa, joka on 25,4 prosenttia TyEL:n alaisista ansioista vuonna Maksettujen eläkkeiden määrät nousivat edellisestä vuodesta yhteensä 45,1 prosenttia. Nousua oli A- osastossa 4,4 prosenttia ja B-osastossa 13,8 prosenttia. Eläkekassan B-osasto maksoi kertomusvuonna vastuunjakoon 7,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 vastuunjaosta saatiin 6,8 miljoonaa euroa. Vastuunjakokorvauksen muuttuminen saamisesta maksamiseen johtuu kannansiirrosta. Kannansiirron myötä palkkasumma kasvoi enemmän kuin eläkemenot. Kertomusvuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi suoraan työsuhteesta 23 henkilöä, A-varhaiseläkkeelle 16, alennetulle työkyvyttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle 23 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 44 henkilöä. Lisäksi 9 henkilöä jäi osa-aikaeläkkeelle ja 5 henkilöä siirtyi uudelleen koulutukseen. Yhteensä suoraan työsuhteesta eläkkeelle tai uudelleen koulutukseen siirtyi 120 henkilöä vuonna Vuonna 2006 vastaava luku oli 65. A-osaston vapaakirjojen määrä A-osastosta myönnettiin vapaakirjoja yhteensä 10 henkilölle vuonna Tuotannollisia vapaakirjoja ei myönnetty. Vapaakirjansa palautti Eläkekassaan 9 henkilöä ja vapaakirjaeläkkeelle siirtyi 9 henkilöä. Kaksi henkilöä otettiin uudelleen A-osaston jäseneksi. A-osaston vapaakirjojen lukumäärä vuoden lopussa oli 215 kpl (225). Jäsenmaksut A-osastosta eronneille sekä vapaakirjansa palauttaneille jäsenille maksettiin kertomusvuonna jäsenmaksuja yhteensä euroa sekä niiden korkoja euroa. Maksetut eläkkeet ja vastuunjakokorvaukset, % palkkasummasta % B-osasto A-osasto Vastuunjakokorvaus Tehdyt eläkepäätökset ensimmäistä kertaa eläkkeelle siirtyville sekä uudelleenkoulutuspäätökset lkm Vanhuuseläkkeet VASTUUVELKA B-osastossa vakuutusmaksuvastuu kasvoi 45 miljoonaa euroa ja korvausvastuu 29 miljoonaa euroa. Tästä kannansiirron vaikutusta oli vakuutusmaksuvastuussa 29 miljoonaa ja korvausvastuussa 22 miljoonaa eu- Työkyvyttömyyseläke A-varhaiseläkkeet Muut eläkkeet (mm. osa-aikaeläkkeet) Alennettu tkv/yve (sis. osaeläkkeet) Uudelleen koulutus

8 8 Keskon Eläkekassa roa. Lisävakuutusvastuu kasvoi kannansiirron myötä noin 10,9 miljoonaa euroa ja sitä purettiin hallituksen päätöksellä vuoden vaihteessa 2,4 miljoonaa euroa, joten lisävakuutusvastuu kasvoi 8,5 miljoonaa euroa vuonna Vastuuvelkaan sisältyy lisävakuutusvastuuta 36,8 miljoonaa euroa. Lisävakuutusvastuun määrä muodostaa osan Eläkekassan toimintapääomista. B-osaston vastuuvelka oli yhteensä 385,4 (302,8) miljoonaa euroa. A-osastossa vakuutusmaksuvastuu kasvoi 4,5 miljoonaa euroa ja korvausvastuu kasvoi 3,9 miljoonaa euroa. Indeksikorotusvastuu pysyi ennallaan. Vastuuvelka oli A-osastossa yhteensä 242,7 (234,3) miljoonaa euroa. A-osaston vastuuvelka on laskettu käyttäen 3,5 prosentin laskuperustekorkoa. Vastuuvelka on katettava sijoitusomaisuudella. Eläkevastuiden katteena olevan omaisuuden on täytettävä tietyt laissa määritellyt vaatimukset. B-osaston kate- ja vakavaraisuussäännökset muuttuivat vuonna Uusi laki (Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta /1114) koskee kaikkia työeläkelaitoksia ja siinä painotetaan sijoitusten hajauttamista. Lain mukaan eläkelaitoksen varat jaetaan viiteen pääluokkaan ja yleissääntönä on, että kaikki sijoitukset kelpaavat katteeseen. Rajoituksia on karsittu, mutta esimerkiksi enintään 5 prosenttia vastuuvelasta voidaan kattaa yhden yhtiön osakkeilla ja 10 prosenttia sijoituksella yhteen kiinteistöön. A-osastolla säilyivät vanhat katesäännökset, joissa rajoituksia on enemmän. Esim. pörssiosakkeita ja rahasto-osuuksia saa olla yhteensä vastuuvelan katteena enintään 50 prosenttia ja kiinteistöjä enintään 40 prosenttia. Keskon Eläkekassan kumpikaan osasto ei ylitä laissa määriteltyjä rajoja katteena olevalla sijoitusomaisuudellaan. Kummankin osaston vakuutustekninen vastuuvelka on kokonaan katettu. VAKUUTUSMAKSU Eläkekassan B-osasto peri vakuutusmaksuja yhteensä 58,0 miljoonaa euroa, josta työntekijöiden TyEL -maksun osuus oli 11,1 miljoonaa euroa ja työnantajan osuus 46,9 miljoonaa euroa. B-osaston vakuutusmaksutaso oli 22,5 (14,0) prosenttia vuoden 2007 TyELpalkkasummasta. A-osastoon kuuluvat alle 53 vuotiaat jäsenet maksoivat jäsenmaksuina prosentin ennakonpidätyksen alaisista ansioistaan kuten edellisinäkin vuosina. Yli 53 vuotiailta jäsenmaksu on poistettu kokonaan. Jäsenmaksutuloa kertyi 0,3 miljoonaa euroa. A-osastoon ei peritty vakuutusmaksua. TALOUDELLINEN TULOS JA VAKAVARAISUUS Eläkekassan kirjanpidollinen tulos vuodelta 2007 oli yhteensä -12,3 (9,0) miljoonaa euroa. A-osaston tulos oli -12,3 ja B-osasto teki nolla tuloksen. Eläkekassan hallitus päätti esittää Eläkekassan edustajistolle, että A-osaston alijäämä peitetään edellisten vuosien ylijäämästä. Tämän jälkeen A-osaston oman pääoman määrä on 21,8 miljoonaa euroa. B-osastossa Lisävakuutusvastuuta purettiin 2,4 miljoonaa euroa, jotta tulos saatiin nollaan. Purun jälkeen B-osastossa on lisävakuutusvastuuta 36,8 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen laadinta Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu Vakuutusvalvontaviraston (VVV) eläkekassoille antamia määräyksiä ja ohjeita sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vakuutuskassoille antamaa asetusta. Vastuuvelka , 12/07 rahan arvossa (elinkustannusindeksi) M B-osasto A-osasto

9 Toimintakertomus Toimintapääomat Eläkekassan toimintapääomat määrittelevät sen puskurin, joka Eläkekassalla on käytettävissään sijoitusheilahteluiden varalle. Toimintapääoma kuvaa Eläkekassan vakavaraisuutta. Lain mukaan toimintapääomasäännökset koskevat vain Eläkekassan B-osastoa. SIJOITUSTOIMINTA Eläkekassan sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli vuoden vaihteessa 983,6 (862,7) miljoonaa euroa. Käyvin arvoin lasketuista sijoituksista oli kiinteistöissä ja kiinteistöosakkeissa 34,7 prosenttia, osakkeissa ja osakerahastoissa 33,6 prosenttia, vaihtoehtoisissa sijoituksissa (Hedge Fund- ja pääomarahastot) 5,3 prosenttia ja korkosijoituksissa 26,4 prosenttia. Sijoitusomaisuus jakaantuu osastoittain niin, että A-osaston sijoitusomaisuuden arvo oli 419,7 (401,8) miljoonaa euroa ja B-osaston 563,9 (460,9) miljoonaa euroa. Omaisuus on pitkälle hajautettu, mikä pienentää riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa. Keskon Eläkekassan sijoitustoimintaa on hoidettu laaditun sijoitussuunnitelman mukaisesti. Sijoituslainaus Eläkekassan velkakirjasaamiset vuoden lopussa olivat 38,4 (39,8) miljoonaa euroa, josta A-osaston osuus oli 27,4 (28,6) miljoonaa euroa ja B-osaston osuus 11,0 (11,2) miljoonaa euroa. Saamiset työnantajaosakkailta vuoden lopussa olivat 1,9 (6,0) miljoonaa euroa, josta A-osaston osuus oli 1,6 (5,2) miljoonaa euroa ja B-osaston osuus 0,3 (0,8) miljoonaa euroa. Keskon Eläkekassa B-osasto, toimintapääomat , % vastuuvelasta % Keskon Eläkekassan B-osaston toimintapääomat olivat kertomusvuoden lopussa 215,1 (187,0) miljoonaa euroa, josta 36,8 miljoonaa euroa oli lisävakuutusvastuussa ja 6,8 miljoonaa euroa omassa pääomassa. Toimintapääoma B-osastolla oli 61,7 (74,4) prosenttia vakavaraisuuslaskennassa käytetystä vastuuvelasta. Asetuksen mukainen vakavaraisuusraja B-osastolla oli 15,9 (18,0) prosenttia Lisävakuutusvastuu Arvostuserot Oma pääoma Vakavaraisuusraja Tavoitevyöhykkeen yläraja

10 10 Keskon Eläkekassa Korkosijoitukset Jakauma Mod.duraatio Joukkovelkakirjalainat 46,7 % 5,2 Reaalikorkosijoitukset 9,5 % 8,2 Muu korkorahasto 4,5 % Rahamarkkinavälineet 39,2 % 0,2 Sekä velkakirjasaamisilla että saamisilla työnantajalta on turvaava vakuus. Sijoituslainausten osuus Eläkekassan kokonaissalkusta oli vuoden lopussa 3,9 (5,0) prosenttia. Kiinteistösijoitukset Vuonna 2007 B-osasto ei myynyt yhtään kiinteistöä. A-osasto myi Jämsässä sijaitsevan tontin, josta syntyi 102 euron myyntitappio. Riihimäen Citymarketin laajennusinvestointi saatiin valmiiksi vuonna Osa laskuista jäi vielä tulematta ja tilinpäätöksessä rakennustilille jäi Riihimäen kustannuksia 0,1 miljoonaa euroa. Hakkilan Keskusvarasto I:ssä ja Rauta-maatalous -toimistorakennuksessa tehtyjä peruskorjauksia jatkettiin vuonna Toimistorakennuksen investoinnit saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi, mutta keskusvaraston korjauskuluja jäi rakennustilille tilinpäätöksessä ( euroa). Uutena investointina A-osastolle hankittiin Lohjalle rakennettava K-Rauta. Tontti ostettiin vuonna 2007 hintaan euroa ja rakentaminen aloitettiin syksyllä. K-Rauta valmistuu vuonna 2008 ja tilinpäätöksessä rakennustilille oli kirjautunut kustannuksia 0,6 miljoonaa euroa. B-osastolle hankittiin tontit sekä Kuopiosta että Lahdesta. Tontti-investoinnit olivat yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Lahteen rakennetaan K-Rauta, jonka kustannuksia oli rakennustilillä 8,5 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa. Kuopioon rakennetaan Citymarket, jonka rakennustilille kirjatut kustannukset olivat 10,0 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä. Molemmat kohteet valmistuvat vuoden 2008 aikana. Arvonalentumisten palautuksia kirjattiin yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Uusia arvonalentumisia kirjattiin euroa. Arvonmuutokset perustuvat lokakuussa saatuihin uusiin kiinteistöjen käypiin arvoihin. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoilla laskettu osuus Eläkekassan koko sijoitusomaisuudesta oli 34,7 (34,4) prosenttia. Sitoutuneiden pääomien määrä oli yhteensä 341,5 (297,2) miljoonaa euroa. Korkosijoitukset Korkosijoitusten (sisältäen korkopapereihin sijoittavat rahasto-osuudet) markkina-arvo oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 221,2 (156,2) miljoonaa euroa. Korkosijoitusten osuus Eläkekassan kokonaissalkusta oli 22,5 (18,1) prosenttia. Se jakautui niin, että lyhyissä koroissa oli 8,8 (3,4) prosenttia ja pitkissä koroissa 13,7 (14,7) prosenttia. Eläkekassan korkosijoitukset jakautuivat yllä vasemmalla olevan taulukon mukaisesti. Osakesijoitukset Eläkekassan noteeratut osake- ja rahastosijoitukset olivat vuoden 2007 lopussa markkina-arvoiltaan yhteensä 306,1 (322,2) miljoonaa euroa. Tämä oli 31,1 (37,3) prosenttia koko salkusta. Noteeraamattomiin osakkeisiin oli sijoitettuna 2,5 prosenttia salkusta. Osakesalkusta 54 prosenttia on sijoitettuna suomalaisiin osakkeisiin. Osakemarkkinat heiluivat vuonna Vuoden alkupuoliskolla tuotot olivat vielä hyviä, mutta loppuvuodesta USA:sta levinnyt levottomuus laski osakemarkkinoiden tuottoja. Keskon Eläkekassan osakesalkku pärjäsi kuitenkin hyvin. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 1,5 prosenttia vuonna Vertailuin- % 100 Sijoitusomaisuus käyvin arvoin Osakejakauma alueittain Sijoituslainaus 2002 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Osakkeet ja sijoitusrahastot Vaihtoehtoiset sijoitukset JVK:t Markkinaraha Suomi 54 % Muu maailma 40 % Muu euroalue 6 %

11 Toimintakertomus deksinä käytettyjen MSCI Worldin ja OMX Helsinki Capin viimeisen 12 kuukauden tuotot olivat -2 ja 8 prosenttia. Eläkekassan noteerattujen osakkeiden salkun volatiliteetti oli 20,25 prosenttia. Vaihtoehtoiset sijoitukset Vaihtoehtoiset sijoitukset sisältävät pääomarahastosijoituksia ja Hedge Fund -rahastosijoituksia. Näiden osuus Eläkekassan salkusta oli vuoden 2007 lopussa 5,3 (4,6) prosenttia markkina-arvoilla mitattuna. Vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat keskimäärin 5,8 prosenttia sitoutuneelle pääomalle vuonna RISKIEN HALLINTA Eläkekassan riskienhallinnan tavoitteena on rajata riskit hallituksen hyväksymälle tasolle ja estää Eläkekassaa uhkaavien riskien toteutuminen, minimoida toteutuneiden riskitekijöiden aiheuttamat taloudelliset ja muut vahingot sekä turvata toiminnan jatkuvuus. Eläkekassassan kannalta tärkeimpiä riskejä ovat vakuutustoiminnan riskit, sijoitustoiminnan riskit ja operatiiviset riskit. Riittävä toimintapääoma ja osakkaiden sitoutuneisuus sekä eläkekassan vastuullinen hoito ja toimiva riskienhallinta varmistavat eläkekassan riskinkantokyvyn. Määrällisille riskeille asetetaan rajat kirjalli- % ,1 2,1 1,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 15,3 7,9 5,7 12,3 11, Keskon Eläkekassan vuosituotto 8,7 21,1 6,9 5,7 9,7 12,1 Sijoitustoiminnan tulos Sijoitustoiminnan kirjanpidollinen nettotuotto oli A-osastossa 13,0 (47,4) miljoonaa euroa ja B-osastossa 11,3 (27,9) miljoonaa euroa. B-osaston tulokseen sisältyy arvopapereiden myyntivoittoja 4,9 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kirjanpidollinen nettotuotto oli yhteensä 24,2 (75,3) miljoonaa euroa. Vuonna 2007 kirjattiin arvonalennusten palautuksia osakkeista ja osuuksista yhteensä 2,0 miljoonaa euroa ja uusia arvonalennuksia yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan markkina-arvoinen tuotto sitoutuneelle pääomalle oli vuonna 2007 A-osastossa 8,4 (23,1) prosenttia ja B-osastossa 5,8 (19,4) prosenttia. Koko Eläkekassan osalta tuottoprosentti oli 6,9 (21,1). Oikealla olevassa kuvassa on esitetty Keskon Eläkekassan tuotot viime vuosilta sekä keskimääräinen vuosituotto viideltä ja kymmeneltä vuodelta. Vuosittaista tuottoa on verrattu TyEL-yhtiöiden keskimääräisiin tuottoihin. Vuoden 2007 osalta tuotto on arvioitu Varman ja Ilmarisen julkistamien tuottolukujen perusteella. EKtuotttuotto EK TEL-yhtiöt keskimäärin

12 12 Keskon Eläkekassa sesti ja ne kirjataan vuosittain sijoitussuunnitelmaan. Valvontarajoja seurataan jatkuvasti. Rajojen ylitykset ja poikkeamat riskienhallinnan menettelytavoista arvioidaan ja raportoidaan kuukausittain. Mittareiden ja riskirajojen ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain sijoitussuunnitelman teon yhteydessä. Vakuutustoiminnan riskit Keskon Eläkekassan vakuutustekniset riskit liittyvät vakuutusmaksujen ja vastuuvelan riittävyyteen suhteessa Eläkekassan vastuulla oleviin eläkkeisiin. Eläkekassan etuudet molemmissa osastoissa ovat etuuspohjaisia eli eläkkeet on kaikissa tilanteissa maksettava luvatunsuuruisina riippumatta siitä, miten sijoitustoiminta onnistuu. Tämä tarkoittaa, että viime kädessä työnantajaosakkaiden on kustannettava maksettavat eläkkeet lisävakuutusmaksuilla, jos Eläkekassan sijoitustoiminta epäonnistuu. Mikäli työnantajaosakkaat eivät kykene maksamaan lisävakuutusmaksuja, peritään vakuutusmaksut niiden omaisuudesta. Eläkekassan työnantajaosakkaat, Kesko-konserniin kuuluvat yhtiöt, ovat vakavaraisia ja positiivista tulosta tekeviä yhtiöitä, joten vakuutusmaksujen saatavuus on turvattu. Eläkekassan B-osasto tarjoaa lakisääteistä eläketurvaa osakkaidensa työntekijöille. Työeläkejärjestelmä on TyEL:n osalta osittain rahastoiva. Eläkekassan vakuutusteknisen vastuuvelan laskenta perustuu toisaalta Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella antamiin laskuperusteisiin ja toisaalta eläkekassan hakemiin ja Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin laskuperusteisiin. Eläkekassa noudattaa vastuuvelkaa laskiessaan laskuperusteita, jotka ovat varsinaisten eläkevastuiden osalta yhteneväiset kaikille TyEL-eläkelaitoksille, niin eläkekassoille, eläkesäätiöille kuin työeläkevakuutusyhtiöillekin. Näin ollen yksittäisen eläkelaitoksen riskinä on vakuutus- tai sijoituskannan poikkeaminen keskimääräisestä epäedulliseen suuntaan jonain ajankohtana. Keskon Eläkekassan vakuutuskantaan ei liity tällaista poikkeamaa. A-osaston rahastokorko on 3,5 prosenttia. Riskienhallinnan tavoitteena on vakuutusteknisten riskien osalta laskuperusteiden vaatimukset täyttävä turvaavuus molemmissa osastoissa. Tämän arvioiminen on Eläkekassan aktuaarin vastuulla. Sijoitustoiminnan riskit Keskon Eläkekassan sijoitustoiminnan tavoitteena on sijoittaa varat turvaavasti ja tuottavasti niin, että Eläkekassa on työnantajaosakkkaidensa kannalta kokonaistaloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin työeläkevakuutusyhtiö pitkällä aikavälillä. Tuottava sijoittaminen edellyttää altistumista sijoitusriskeille, joita rajoitetaan turvaavuusvaatimuksen varmistamiseksi. Tuloksen ja vakavaraisuuden kannalta merkittävin riski on juuri sijoitusriski. Sijoitusriskejä, joita Eläkekassassa on tunnistettu ovat markkinariski, vastapuoliriski ja likviditeettiriski. Lisäksi riskikeskittymät ja niiden hallinta ovat osa sijoitusriskien hallintaa. Eläkekassan sijoituspolitiikka määrittelee omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää sijoitusallokaatio- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Lisäksi riskienhallintapolitiikka on lisätty osaksi sijoituspolitiikkaa. Sijoitustoiminnan riskeihin varaudutaan seuraamalla sijoitusomaisuuden allokaatiota, vaihteluvälejä, vertailuindeksejä ja muita rajoituksia kuukausittain. Eläkekassan hallitukselle ja sijoitustoimikunnalle raportoidaan säännöllisesti. Operatiiviset riskit Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan suoria tai välillisiä tulon menetyksiä tai kustannuksia, joita voi aiheutua epätäydellisesti tai puutteellisesti toimivista prosesseista, puutteellisesta osaamisesta, tietotekniikasta tai tietoturvasta, henkilöstöstä, sisäisen valvonnan puutteesta tai ulkoisen uhan turvallisuuteen tai toiminnan jatkuvuuteen aiheuttamasta epävarmuudesta. Operatiiviset riskit hallitaan pääosin osana normaalin toiminnan johtamista. Kesko-konsernin tarjoamaa tukea keskitettyjen toimintojen ja palvelujen toimintavarmuuden ja jatkuvuuden turvaamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN KANNANSIIRTO VAKUUTUSYHTIÖISTÄ ELÄKEKASSAAN Keskon Eläkekassa kasvoi kannansiirron myötä Eläkekassaan siirtyivät Cassa Oy:n, Citymarket Oy:n, Intersport Finland Oy:n, Kenkäkesko Oy:n (ent. WellStep Oy), Kespro Oy:n, Keslog Oy:n, K-Instituutti Oy:n, K-Plus Oy:n ja Musta Pörssi Oy:n työeläkevakuutukset (TyEL) Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varmasta sekä Indoor Group Oy:n, Insofa Oy:n ja Indoorpalvelu Oy:n työeläkevakuutukset Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta. Eläkekassan jäsenmäärä kasvoi kannansiirron myötä noin 5.400:lla ja eläkeläisten määrä 328:lla henkilöllä. Eläkekassan B-osaston vastuuvelka kasvoi kannansiirrossa 50,6 miljoonaa euroa. Vastuuvelan lisäksi kannansiirrossa siirrettin toimintapääomaa työaläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 29 e :n ja sen nojalla annetun asetuksen mukainen määrä, joka siirtohetkellä oli 21,6 prosenttia siirtyvän vastuuvelan määrästä. Näin ollen varoja siirtyy Eläkekassaan 61,5 miljoonaa euroa. Varat sijoitettiin voimassaolevan sijoitussuunnitelman mukaisesti.

13 Toimintakertomus Tuloslaskelma Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden jäsenmaksut Sijoitustoiminnan tuotot Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos Muiden eläkkeiden maksetut korvaukset Muiden eläkkeiden korvausvastuun muutos Vastuun siirrot Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet Muut eläkkeet Hoitokulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut 0 0 Ali-/ylijäämä varsinaisesta toiminnasta Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Tilikauden ali-/ylijäämä

14 14 Keskon Eläkekassa Tase VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Osakkaana olevan työnantajayrityksen osakkeet ja osuudet Velkakirjasaamiset osakkaana olevalta työnantajayritykseltä Saamiset osakkaana olevalta työantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Saamiset Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Vararahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ali-/ylijäämä Vakuutustekninen vastuuvelka Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Muut eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Indeksikorotusvastuu Velat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

15 Toimintakertomus Tuloslaskelma osastoittain A-osasto, Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Muiden eläkkeiden jäsenmaksut Sijoitustoiminnan tuotot Korvauskulut Muiden eläkkeiden maksetut korvaukset Muiden eläkkeiden korvausvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Muut eläkkeet Hoitokulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut 0 0 Ali-/ylijäämä varsinaisesta toiminnasta Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Tilikauden ali-/ylijäämä B-osasto, Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Sijoitustoiminnan tuotot Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos Vastuun siirrot Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet Hoitokulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut 0 0 Ylijäämä varsinaisesta toiminnasta Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Tilikauden ali-/ylijäämä

16 16 Keskon Eläkekassa Tase osastoittain A-osasto, VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Osakkaana olevan työnantajayrityksen osakkeet ja osuudet Velkakirjasaamiset osakkaana olevalta työnantajayritykseltä Saamiset osakkaana olevalta työnantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Saamiset Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Vararahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ali-/ylijäämä Vakuutustekninen vastuuvelka Muut eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Indeksikorotusvastuu Velat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

17 Toimintakertomus B-osasto, VASTAAVAA Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Osakkaana olevan työnantajayrityksen osakkeet ja osuudet Saamiset osakkaana olevalta työnantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Saamiset Muut saamiset Muu omaisuus Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Vararahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ali-/ylijäämä Vakuutustekninen vastuuvelka Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Velat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

18 18 Keskon Eläkekassa Tilinpäätöksen liitetiedot > Tuloslaskelman liite Lakisääteisten eläkkeiden vakuutusmaksutulo TEL:n mukainen Työnantajan osuus Työntekijäin osuus Yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet: TyEL Korvauskulut Lakisääteiset eläkkeet: Maksetut eläkkeet: TyEL Vastuunjakokorvaukset: TEL YEL Osuus työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta ja palkattomien aikojen perusteella karrtuneiden eläkeosien kustannustenjaosta VEKL:n valtion korvaus 0 0 YEL:n valtion osuus 0 0 Muut korvaukset Muut eläkkeet: Maksetut eläkkeet Muut korvaukset Takaisinostot Yhteensä Vastuun siirrot: Vastaanotetut TyEL Hoitokulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Lakisääteiset maksut Muut hoitokulut Yhteensä Lakisääteiset maksut ETK:n kustannusosuus Oikeushallintomaksu VVV:n valvontamaksu Yhteensä

19 Toimintakertomus Sijoitustoiminnan nettotuotto Sijoitustoiminnan tuotot: Tuotot sijoituksista osakkaana olevaan työnantajayritykseen Osinkotuotot Korkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Osinkotuotot 2 2 Korkotuotot Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut: 1) Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Rakennusten poistot Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus 0 0 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa ) Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy sijoitustoiminnan hoitokuluja yhteensä euroa.

20 20 Keskon Eläkekassa Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot Toimintapääoma B-osasto, Oma pääoma Vapaaehtoiset varaukset Lisävakuutusvastuu Lisävakuutusvastuu, kannansiirrosta Lisävakuutusvastuu, siirrot Omaisuuden arvostuserot Takaukset ja vakuudet 0 0 Muut erät 0 0 Yhteensä B-osasto Toimintapääoman vähimmäismäärä-% 5,30 % 6,01 % Vakavaraisuusaste-% 61,70 % 74,41 % Vakavaraisuusraja-% 15,89 % 18,04 % Tavoitevyöhykkeen yläraja-% 63,57 % 72,15 % (4 x vakavaraisuusraja)

21 Toimintakertomus Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista B-osasto Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset ) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, tuotto sitoutuneelle pääomalle, % 5,8 19,4 11,8 6,2 12,7 Liikevaihto, Kokonaishoitokulut, % liikevaihdosta 1,2 1,4 1,4 1,1 1,0 Hoitokulut ilman työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja ja lakisääteisiä maksuja % TyEL-palkkasummasta 0,3 0,4 0,3 0,3 0,3 Kokonaistulos, Vastuuvelka, Toimintapääoma, % vastuuvelasta 2) 61, ,20 47,80 46,70 suhteessa vakavaraisuusrajaan 3,90 4,13 3,19 2,91 2,82 Tasoitusvastuu, Eläkevarat, ) Tuloksen käyttö kannatusmaksujen alentamiseen (%) TyEL-palkkasummasta 0,0 7,4 4,4 1,9 2,8 TyEL-palkkasumma, TyEL- vakuutuksia TyEL-vakuutettuja Eläkkeensaajia ) Vastaa tuloslaskelman erää maksetut korvaukset 2) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 3) Vastuuvelka + arvostuserot

22 22 Keskon Eläkekassa Tunnusluvut ja analyysit Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely ja tulos B-osasto, Suorat nettotuotot Lainasaamiset Joukkovelkakirjalainat Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut 1) Arvonmuutokset kirjanpidossa 2) Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainat Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoitustoiminnan nettotuotot kirjanpidossa Arvostuserojen muutos 3) Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainat Kiinteistösijoitukset 10, Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Vastuuvelan tuottovaatimus Sijoitustoiminnan kirjanpidollinen tulos Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Johdannaisten osuus sijoitustoiminnan nettotuotoista ) Sisältää sellaiset tuloslaskelman korkoerät, joita ei kirjata sijoitustoiminnan tuottoihin 2) Myyntivoitot ja tappiot sekä muut kirjanpidon arvonmuutokset 3) Taseen ulkopuoliset arvonmuutokset

23 Toimintakertomus Toiminnan olennaiset riskit Keskon Eläkekassan (jäljempänä Eläkekassa) riskienhallinnan tavoitteena on rajata riskit hallituksen hyväksymälle tasolle ja estää Eläkekassaa uhkaavien riskien toteutuminen, minimoida toteutuneiden riskitekijöiden aiheuttamat taloudelliset ja muut vahingot sekä turvata toiminnan jatkuvuus. Riittävä toimintapääoma ja osakkaiden sitoutuneisuus sekä Eläkekassan vastuullinen hoito ja toimiva riskienhallinta varmistavat Eläkekassan riskinkantokyvyn. Määrällisille riskeille asetetaan rajat kirjallisesti ja ne kirjataan vuosittain sijoitussuunnitelmaan. Valvontarajoja seurataan jatkuvasti. Rajojen ylitykset ja poikkeamat riskienhallinnan menettelytavoista arvioidaan ja raportoidaan kuukausittain. Mittareiden ja riskirajojen ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain sijoitussuunnitelman teon yhteydessä. Eläkekassassan kannalta merkittävimmät riskit ovat vakuutustoiminnan riskit, sijoitustoiminnan riskit ja operatiiviset riskit. 1. VAKUUTUSTOIMINNAN RISKIT: Keskon Eläkekassan vakuutustoiminnan riskit liittyvät vakuutusmaksujen ja vastuuvelan riittävyyteen suhteessa Eläkekassan vastuulla oleviin eläkkeisiin. Eläkekassan etuudet molemmissa osastoissa ovat etuuspohjaisia eli eläkkeet on kaikissa tilanteissa maksettava luvatunsuuruisina riippumatta siitä, miten sijoitustoiminta onnistuu. Tämä tarkoittaa, että viime kädessä työnantajaosakkaiden on kustannettava maksettavat eläkkeet lisävakuutusmaksuilla, jos Eläkekassan sijoitustoiminta epäonnistuu. Mikäli työnantajaosakkaat eivät kykene maksamaan lisävakuutusmaksuja, peritään vakuutusmaksut niiden omaisuudesta. Eläkekassan työnantajaosakkaat ovat vakavaraisia ja positiivista tulosta tekeviä yhtiöitä, joten vakuutusmaksujen saatavuus on turvattu. Lisäeläketurva (A-osasto) Eläkekassan A-osaston vakuutustekniset riskit ovat erittäin pienet. Osastolla on suuri oman pääoman erä sekä runsaasti arvostuseroja sijoitusomaisuudessaan. Viimeisten 10 vuoden ennusteiden mukaan A-osaston vastuuvelka lähtee laskuun vuonna Ennusteen mukaan A-osastoon ei tarvita tulevina vuosinakaan kannatusmaksuja vaan vastuut hoituvat nykyisellä omaisuudella ja eläkemenot sijoitusomaisuuden tuotoilla. Kassan lisäeläketurva sisältää vanhuus-, työkyvyttömyysja perhe-eläke-edun sekä hautausavustuksen. Kokonaistavoite-eläke on 66 prosenttia eläkepalkasta vanhuuseläkkeessä. Täysi tavoite saavutetaan 30 vuoden palveluksella. Lisäeläkkeen määrä lasketaan tavoite-eläkkeen ja lakisääteisten eläkkeiden erotuksena. Vanhuuseläkeikä on yksilöllinen, palvelusajan pituudesta riippuva kuukauden tarkkuudella laskettu ikä välillä vuotta. Vanhuuseläke maksetaan kokonaan lisäeläkkeenä 63 vuoden ikään saakka, mistä lähtien lakisääteiset eläkkeet pienentävät lisäeläkettä. Lisäeläketurvan toimintapiiri on ollut suljettu alkaen. Aktiivivakuutettuja on 796 ja eläkeläisiä n Kassa noudattaa vastuuvelkaa laskettaessa Vakuutusvalvontaviraston määräyksen Dnro 5/002/2006 mukaisia laskuperusteita ja niiden liitteenä olevia ohjeellisia kaavoja, kuitenkin muutamin täsmennyksin ja poikkeuksin, joista vakuutusteknisten riskien kannalta olennaisimmat ovat seuraavat: Vastuuvelkaa laskettaessa etujen katsotaan karttuvan tasaisesti eläkeiän täyttämiseen mennessä tai 30 vuoden palvelusajan täyttymiseen mennessä sen mukaan, kumpi on aikaisempi. Tällä on pyritty varmistamaan sitä, että vanhuuseläkkeet ovat riittävässä määrin etukäteen rahastoidut ilman, että eläkkeiden alkaessa tulee tarvetta lisätäydennykseen. Kassassa on vapaakirjaoikeus, joten vanhuuseläkevastuita laskettaessa otetaan lakisääteisten eläkkeiden tulevat korkeammat karttumat lisäeläkettä laskettaessa huomioon, sitä mukaa kun niitä ansaitaan. Vastaisia vanhuuseläkevastuita vähentävänä ei huomioida mahdollisen lakisääteisen työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkkeeseen aiheuttamaa pienennystä. Vastaavasti uusista työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvaan vastuiden lisäykseen ei erikseen varauduta siltäkään osalta, millä eläkkeen määrä ylittää 60 prosentin tason. Voidaan arvioida, että vapautuva vanhuuseläkevastuu ja lisääntyvä työkyvyttömyyseläkevastuu tasaavat riittävästi toinen toistaan. Vastaisia perhe-eläkevastuita laskettaessa asia on otettu huomioon. Vuonna 2006 kassassa otettiin käyttöön indeksikorotusvastuu tulevien eläkkeiden indeksikorotusten aiheuttamaa vastuun kasvua varten. Tilinpäätöksessä indeksikorotusvastuuseen on kirjattuna 16 miljoonaa euroa. Indeksikorotusvastuuta voidaan myös käyttää laskuperustemuutoksesta aiheu-

24 24 Keskon Eläkekassa tuvien kulujen kattamiseksi. Tasoitusvastuu, joka on kassalla tarkoitettu tasaamaan vakuutusmaksuja riskiliikkeen heilahteluilta, on asetettu nollaksi. Kassalla on n. 21,8 miljoonaa euroa omaa pääomaa, jota voidaan tarvittaessa käyttää heilahteluja tasaamaan. Lisäksi kassalla on puskurina arvostuseroja n. 155,2 miljoonaa euroa. Täten puskureita on yhteensä indeksikorotusvastuu mukaan luettuna 193 miljoonaa euroa, joka on noin 80 prosenttia varsinaisen vastuuvelan määrästä. Laskuperustekorko on 3,5 prosenttia. Tämä vastaa STM:n asetuksen mukaista siirtymäajan jälkeistä enimmäismäärää. Kassan sijoitustoiminnan nettotuotot ovat viime vuosina selvästi ylittäneet laskuperustekoron edellyttämän tuoton. Kassan maksettavat lisäeläkkeet on sidottu TyEL:n mukaiseen eläkeindeksiin. Vuodenvaihteessa maksussa oleviin eläkkeisiin annettu indeksikorotus oli pääoma-arvoltaan noin 4,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 vakuutusmaksuksi muutettuna tämä oli suuruudeltaan n. 9,8 prosenttia lisäeläketurvan piiriin kuuluvien vakuutettujen palkkasummasta ja n. 1,7 prosenttia koko eläkekassan piiriin kuuluvien palkkasummasta. Vastuuvelan keston mukainen jakauma on otettu huomioon sijoitussuunnitelmaa laadittaessa (ilman indeksikorotusvastuuta): Alle 1 v. 1-5 v v. Yli 10 v. Yhteensä (M ) 18,3 63,5 51,2 93,7 226,7 (%) TyEL -eläketurva (B-osasto): Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen toiminta on tiukasti lailla säädeltyä. Eläkekassan vakuutusteknisen vastuuvelan laskenta perustuu toisaalta Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella antamiin laskuperusteisiin ja toisaalta eläkekassan hakemiin ja Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin laskuperusteisiin. Eläkekassa noudattaa vastuuvelkaa laskiessaan laskuperusteita, jotka ovat varsinaisten eläkevastuiden osalta yhteneväiset kaikille TyEL-eläkelaitoksille, niin eläkekassoille, eläkesäätiöille kuin työeläkevakuutusyhtiöillekin. Vakuutusteknisten riskien osalta on edellä todetun perusteella syytä ottaa esille vain joitakin kohtia: Vastuuvelkaan tehdään työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden osalta varaus sellaisia eläkkeitä varten, joissa eläketapahtuma on sattunut, mutta eläkettä ei vielä ole myönnetty, ns. tuntemattomien varaus. Työkyvyttömyyseläkkeissä tällä varaudutaan sellaisiin tilanteisiin, joissa eläkepäätöstä koskevan valituksen käsittely on kesken tai joissa sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen ensisijaisuusaika ei ole vielä kulunut loppuun. Työttömyyseläkkeissä varaus tehdään säännönmukaisesti kaikkia eläkkeitä koskevana, koska eläkepäätös voidaan antaa aikaisintaan noin kahden vuoden kuluttua työsuhteen päättymisen jälkeen. Varaukset tehdään kaikissa eläkelaitoksissa samoin perustein, jotka on määritelty siten, että varaukset ovat riittävät koko TyEL-järjestelmän tasolla. Kassan varausten riittävyyttä tulee joka vuosi arvioida erikseen, erityisesti Keskon Eläkekassan tyyppisessä eläkekassassa, jossa kassaan kuuluvien työnantajien piiri muodostuu yhdestä taloudellisesta kokonaisuudesta. Keskon Eläkekassan tuntemattomien varausten voidaan arvioida olevan riittävät. Kassan vastuuvelkaan sisältyy vakuutusliikkeen riskien heilahteluja tasaava tasoitusvastuu, joka Keskon Eläkekassalla on n. 54 % tasoitusvastuun ylärajasta. Tasoitusvastuu tasoittaa sellaisten vuosien vakuutusmaksutarvetta, joilla uusista eläketapauksista aiheutuva meno ylittää kassan keskimääräisen menon. Se toimii tasoittavana puskurina myös edellä kuvattua tuntemattomien varausten riittämättömyyttä vastaan. Lähinnä sijoitustoiminnan riskejä puskuroimaan eläkekassalla on toimintapääoma, jota voidaan kuitenkin käyttää myös vakuutusteknisten riskien tasoittamiseen. Kokonaisuudessaan Keskon Eläkekassan riskipuskurien määrä selviää seuraavasta: Määrä (M ) Suhteessa varsinaiseen vastuuvelkaan Sijoitusriski Lisävakuutusvastuu 36,8 11,3 % Muu toimintapääoma 178,3 54,6 % Vak.tekn.riski Tasoitusvastuu 22,3 6,8 % Yhteensä 237,3 72,7 % Varsinaiseen vastuuvelkaan sisältyy osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, joka on vuoden 2007 tilinpäätöksessä suuruudeltaan 0,1 M. Tämän vastuunosan tarkoitus on toimia järjestelmätason puskurina osaketuottojen heilahtelua vastaan. Vastaavasti vastuuvelan vuosittainen tuottovaatimus riippuu osittain tilivuoden osaketuotoista (alalla keskimäärin), mistä johtuen vastuuvelan määrän ennustaminen on vaikeutunut merkittävästi. Tästä aiheutuva riski realisoituu lähinnä silloin, jos kassan omien osakesijoitusten tuotto poikkeaa oleellisesti alan keskimääräisestä tuotosta. Tämä riski on kuitenkin helposti hallittavissa kassan riskipuskureiden avulla. Eläkekassan vakuutusteknisiä riskejä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki kassan maksamat eläkkeet eivät ole eläkekassan vastuulla. Keskon Eläkekassan maksamista eläkkeistä on noin prosenttia kassan omalla vastuulla ja rahastoituina kassaan. Loput eläkkeistä ovat kaikkien eläkelaitosten vastuulla olevia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä, joita varten varat kerätään kaikilta työnantajilta ja työnte-

25 Toimintakertomus kijöiltä vuosittain osana TyEL-vakuutusmaksua. Yhteisesti kustannettavien eläkkeiden osalta kassalla on riittävän maksuvalmiuden takaava tasausvastuu, jonka määrä tilinpäätöksessä oli 31,9 milj. euroa. Varsinaisen vastuuvelan keston mukainen jakauma on otettu huomioon sijoitussuunnitelmaa laadittaessa Alle 1 v. 1-5 v v. Yli 10 v. Yhteensä 13,8 M 45,8 M 47,3 M 208,8 M 315,7 M 4 % 15 % 15 % 66 % 100 % Eläkekassan vakavaraisuusaste (toimintapääoma suhteessa vastuuvelkaan) on 61,7 prosenttia ja vakavaraisuusasema (toimintapääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan) on 3, SIJOITUSTOIMINNAN RISKIT: Sijoitustoiminnan tavoitteet ja riskienhallinta: Keskon Eläkekassan sijoitustoiminnan tavoitteena on sijoittaa varat turvaavasti ja tuottavasti niin, että Eläkekassa on työnantajaosakkkaidensa kannalta kokonaistaloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin työeläkevakuutusyhtiö pitkällä aikavälillä. Tuottava sijoittaminen edellyttää altistumista sijoitusriskeille, joita rajoitetaan turvaavuusvaatimuksen varmistamiseksi. Tuloksen ja vakavaraisuuden kannalta merkittävin riski on juuri sijoitusriski. Sijoitustoiminnan riskienhallinnan viitekehyksenä toimii vakavaraisuussäännöstö. Riskeihin varaudutaan toimintapääomalla, joka on Eläkekassan varojen ja velkojen erotus. Toimintapääoman eriä ovat Eläkekassan oma pääoma, lisävakuutusvastuu (osasto B) ja sijoitusten arvostuserot. Lainsäädäntö asettaa toimintapääomalle vähimmäisvaatimuksen. Viranomaistaholta ei ole olemassa toimintapääoma vaatimuksia osastolle A, mutta Keskon Eläkekassassa on määritelty samat tavoitteet molemmille osastoille. Eläkekassan vakavaraisuusja muut valvontarajat riippuvat sijoitustoiminnan riskinotosta siten, että riskipitoisempi sijoitustoiminta edellyttää suurempaa toimintapääomaa. Eläkekassan sijoituspolitiikassa on määritelty, että toimintapääoman tulee pysyä tasolla, joka on yli puolitoistakertaa suurempi kuin osaston vakavaraisuusraja. Tätä silmällä pitäen päätetään vuosittaisessa sijoitussuunnitelmassa tavoitejakaumat omaisuuslajeittain. Eläkekassan sijoituspolitiikka määrittelee omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää sijoitusjakauma- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Lisäksi riskienhallintapolitiikka on lisätty osaksi sijoituspolitiikkaa. Sijoitustoiminnan riskeihin varaudutaan seuraamalla sijoitusomaisuuden jakaumaa, vaihteluvälejä, tuottoja verrattuna valittuihin vertailuindekseihin ja muita rajoituksia kuukausittain. Vuosittain teetetään myös ALM-analyysi molemmista osastoista, jonka vuosina on tehnyt Nordea. Lisäksi kuukausittain seurataan Bloombergin ohjelman avulla Eläkekassn osakesalkun markkinahintaista riskitasoa (toteutuneen tuoton keskihajontaa eli volatiliteettiä) sekä muita tunnuslukuja (mm. Beta). Sijoitustoiminnan riskit: Sijoitusriskejä, joita Eläkekassassa on tunnistettu ovat markkinariski, vastapuoliriski ja likviditeettiriski. Lisäksi riskikeskittymät ja niiden hallinta ovat osa sijoitusriskien hallintaa. Markkinariskillä tarkoitetaan sijoituskohteiden arvon heilahtelua. Suurin markkinariski on osakkeiden arvonmuutosriski. Muita markkinariskejä ovat korkoriski, valuuttariski, volatiliteettiriski, luottoriski ja kiinteistöjen arvonmuutosriski. Markkinariskiä hallitaan sekä toimintapääomasäännösten avulla että huolehtimalla sijoitussalkun riittävästä hajauttamisesta. Sijoitusomaisuuden jakauma Eläkekassa yhteensä M %-osuus Lyhyet korkosijoitukset 86,7 8,8 JVK:t ja pitkän koron rahastot 134,5 13,7 Lainat omille kiinteistöyhtiöille 38,4 3,9 Pitkät korkosijoitukset yht. 172,9 17,6 Noteeratut osakkeet yht. 306,1 31,1 Noteeraamattomat osakkeet 24,3 2,5 Vaihtoehtoiset sijoitukset * 52,1 5,3 Kiinteistöt 341,5 34,7 Sijoitusomaisuus yhteensä 983,6 100,0 * sisältää Hedge- ja Pääomarahastot Eläkekassan salkusta 34,7 prosenttia on sijoitettuna kiinteistöihin. Kiinteistöt ovat kaikki Suomessa ja niissä on pitkät vuokrasopimukset sekä vuokralaisina vakavaraisia yhtiöitä ja yrittäjiä. Korkoriskiä seurataan modifioidulla duraatiolla, jota verrataan vertailuindeksin duraatioon. Eläkekassan korkosijoitusten jakauma ja duraatio per olivat seuraavat: Korkosijoitukset Jakauma Mod.duraatio Joukkovelkakirjalainat 46,7 % 5,2 Reaalikorkosijoitukset 9,5 % 8,2 Muu korkorahasto 4,5 % Rahamarkkinavälineet 39,2 % 0,2 Luottoriskiä minimoidaan sijoitussuunnitelman rajoituksilla. JVK-sijoituksia Eläkekassan salkussa oli verraten vähän, 103,4 miljoonaa euroa ja niistä 82 prosenttia oli sijoitettuna joukkolainoihin, joiden luottoluokitus oli vähintään BBB.

26 26 Keskon Eläkekassa Riskikeskittymällä tarkoitetaan liian suurta panostusta yhteen yksittäiseen sijoituskohteeseen tai sijoitusryhmään. Riskikeskittymiä ehkäisee osittain katesäännöstö, joka määrittelee katekelpoisen omaisuuden rajat. Lisäksi omilla toimenpiteillä pyritään estämään riskikeskittymien muodostuminen maa-, toimiala- ja yhtiötasoisesti. Salkun jakaumaa seurataan tälläkin tasolla kuukausittain.eläkekassan salkussa Kesko Oyj:n osake on suurin keskittymä, sen markkina-arvo oli 130,1 miljoonaa euroa, mikä oli 13,2 prosenttia koko Eläkekassan salkusta (molemmat osastot yhteensä). Arvostuseroja Keskon osakkeen arvosta oli kuitenkin 107,1 miljoonaa. Eläkekassalla on runsaasti toimintapääomia (yhteensä 326,7 miljoonaa), joten suuri omistusosuus ei tuota vaikeuksia. Vastapuoliriskiä hallitaan Sijoituspolitiikassa määriteltyjen sallittujen sijoituskohteiden avulla. Lisäksi osakesijoituksista ylläpidetään listaa yhtiöistä, joihin voidaan sijoittaa suoraan. Likviditeettiriskillä tarkoitetaan kassavirran toteutumista erisuuruisena kuin on odotettu. Riskin muodostavat myös sijoitukset, jotka eivät ole lainkaan tai ovat ainoastaan tappiolla, rahaksi muutettavissa. Likviditeettiriski on Eläkekassassa hyvin hallittavissa, sillä eläkemenot ja muut menot ovat varsin tarkoin ennustettavissa ja varallisuutta on riittävästi likvideissä arvopaperisijoituksissa. Keskon Eläkekassan sijoitusomaisuuden nettotuotto sitoutuneelle pääomalle on esitetty alla olevassa taulukossa vuosilta 2007 ja Keskon Eläkekassan korkosalkun luottoluokitusjakauma (%) % AAA AA A BBB BB B CCC CC C N/A Sijoitusomaisuuden nettotuotto Sijoitusten Sitoutunut Tuotto - % Tuotto - % nettotuotot pääoma sitoutuneelle sitoutuneelle käyvin arvoin pääomalle pääomalle Eläkekassa yhteensä (luvut ) Lainasaamiset ,6 8,3 Joukkovelkakirjalainat ,7 2,0 josta korkorahastoja ,2 1,7 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,1 2,8 josta korkorahastoja 0 0 0,0 0,0 Osakkeet ja osuudet ,3 30,3 Vaihtoehtoiset sijoitukset ,8 16,8 Kiinteistösijoitukset ,5 26,7 josta sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä 0 0 0,0 0,0 Muut sijoitukset 0 0 0,0 0,0 Sijoitukset yhteensä ,0 21,2 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut ,0 0,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,9 21,1

27 Toimintakertomus Riskianalyysin lukuja: Keskon Eläkekassa on teettänyt jo vuodesta 2003 Asset Liability Management (ALM) analyysin Nordealla ja vuonna 2006 analyysiin lisättiin mukaan salkun Stressitesti. Nordean analyysin mukaan Eläkekassan A-osaston salkun markkinahintainen riskitaso eli volatiliteetti on 9,7 prosenttia ja B-osaston salkun 9,5 prosenttia. Nordea on käyttänyt Keskon Eläkekassalle tekemässään optimointianalyysissä erilaisia riskejä eri maantieteellisille alueille. Sen mukaan matalin riski osakkeissa, 16 prosenttia, on Japanilaisilla osakkeilla. Korkein riski 29,2 prosenttia on Itä-Euroopan osakkeilla.riskistä suurin osa muodostuu suuresta kiinteistöpainosta sekä Keskon osakkeen suuresta määrästä. Eläkekassan salkkujen omaisuuslajien kontribuutio salkkujen riskiin on kuvattu alla. Kiinteistöjen riskilukuna analyysissä käytetään 12 prosenttia. Tätä lukua käyttäen todennäköisyys sille, että vuoden aikana kiinteistöpuolella tulisi vähintään 20 prosentin tappio, on 9,7 prosenttia eli keskimäärin joka 10:s vuosi. Rahallinen korkoriski Eläkekassassa on varsin vähäinen vaihtuvakorkoisten joukkovelkakirjojen pienen volyymin vuoksi. Optimointimallin mukaan Eläkekassan salkkujen mukaisen sijoitusjakauman tuotto-odotus pitkällä aikavälillä olisi 6,6 prosenttia ja tappion todennäköisyys kolmen vuoden sijoitushorisontilla noin 14,5 prosenttia. Tavoitteena on, että yhden kalenterivuoden kuluttua toimintapääomien määrä on 95 prosentin varmuudella vakavaraisuusrajan yläpuolella. Tavoite toteutuu molemmissa osastoissa. Omaisuuslajien kontribuutio salkun riskiin A-osasto Valuuttariski Keskon B-osake Hedge-rahasto Kiinteistöt ja kiinteistörahastot Eurooppalaiset Small Cap osakkeet Listaamattomat osakkeet Kehittyvien markkinoiden osakkeet Itä-Euroopan osakkeet Suomalaiset osakkeet Pohjois-Amerikkalaiset osakkeet Japanilaiset osakkeet Globaalit osakesijoitukset Eurooppalaiset osakkeet Kaukoidän osakkeet Euromääräiset realituotto-obligaatiot Euro vaihtolainat Euro rahamarkkinasijoitukset Euro High Yield -lainat Kehittyvien markkinoiden obligaatiot Euro yrityslainat (IG) Nykyinen salkku: Salkun kokonaisriski 9,7 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Omaisuuslajien kontribuutio salkun riskiin B-osasto Valuuttariski Keskon B-osake Hedge-rahasto Kiinteistöt ja kiinteistörahastot Eurooppalaiset Small Cap osakkeet Listaamattomat osakkeet Kehittyvien markkinoiden osakkeet Itä-Euroopan osakkeet Suomalaiset osakkeet Pohjois-Amerikkalaiset osakkeet Japanilaiset osakkeet Globaalit osakesijoitukset Eurooppalaiset osakkeet Kaukoidän osakkeet Euromääräiset realituotto-obligaatiot Euro vaihtolainat Euro rahamarkkinasijoitukset Euro High Yield -lainat Kehittyvien markkinoiden obligaatiot Euro yrityslainat (IG) Nykyinen salkku: Salkun kokonaisriski 9,5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

28 28 Keskon Eläkekassa A-osastossa vakavaraisuusrajan puolitoistakerran yläpuolella olevien toimintapääomien määrä oli 118 miljoonaa euroa. Salkkuanalyysin mukaan todennäköisyys menettää tämä 118 miljoonaa vuoden aikana on 0,016 prosenttia eli ei koskaan. Vakavaraisuusrajan yläpuolella olevien toimintapääomien määrä on 143 miljoonaa euroa. Analyysin mukaan todennäköisyys sille, että tällainen tappio voisi syntyä vuoden aikana on käytännössä nolla. Vakavaraisuusrajan puolitoistakerran yläpuolella olevien toimintapääomien määrä B-osastossa oli 132 miljoonaa euroa. Salkkuanalyysin mukaan todennäköisyys menettää tämä 132 miljoonaa vuoden aikana on 0 prosenttia eli ei koskaan. Vakavaraisuusrajan yläpuolella olevien toimintapääomien määrä on 160 miljoonaa euroa. Myös tällaisen vuositappion todennäköisyys on nolla. Stressitesti teetettiin molemmista osastoista. Stressitestissä käytettävien shokkien suuruus on määritelty seuraavasti: Keltaisen valon shokki on markkina-arvon pudotus, jonka todennäköisyys on vain 1 prosentti eli tämän suuruinen shokki on odotettavissa yhtenä vuonna sadasta Punaisen valon shokki on markkina-arvon pudotus, jonka todennäköisyys on 5 prosenttia eli tämän suuruinen shokki on odotettavissa yhtenä vuotena 20 vuoden ajanjaksona Stressitestin tuloksena oli, että maksimaaliset shokit, jotka A-osaston salkku kestää ilman, että A-osaston varallisuuden arvo painuu vastuiden arvon alle, ovat seuraavat: Maksimaalinen osakemarkkinashokki: ei ylärajaa Maksimaalinen korkomarkkinashokki: ei ylärajaa B-osaston osalta stressitestin tuloksena oli, että maksimaaliset shokit, jotka salkku kestää ilman, että osaston varallisuuden arvo painuu alle nykyisen vakavaraisuusrajan, ovat seuraavat: Maksimaalinen osakemarkkinashokki: -77 % osaketuotto vuoden aikana Maksimaalinen korkomarkkinashokki: +24,9 % korkojen nousu vuoden aikana 3. OPERATIIVISET RISKIT: Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan suoria tai välillisiä tulon menetyksiä tai kustannuksia, joita voi aiheutua epätäydellisesti tai puutteellisesti toimivista prosesseista, puutteellisesta osaamisesta, tietotekniikasta tai tietoturvasta, henkilöstöstä, sisäisen valvonnan puutteesta tai ulkoisen uhan turvallisuuteen tai toiminnan jatkuvuuteen aiheuttamasta epävarmuudesta. Operatiiviset riskit hallitaan pääosin osana normaalin toiminnan johtamista. Kesko-konsernin tarjoamaa tukea keskitettyjen toimintojen ja palvelujen toimintavarmuuden ja jatkuvuuden turvaamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Tehtäviä, päätösvaltaa ja vastuuta on jaettu niin, ettei kukaan saa yksin hoitaa toimenpiteitä läpi käsittelyketjun. Tällä varmistetaan se, ettei toiminnan kannalta vaarallisia työyhdistelmiä ole. Henkilökunta ei myöskään saa osallistua itseään tai lähipiiriään koskevan asian valmisteluun tai päätöksentekoon. Vahingollisimpia operatiivisia riskejä ovat virheet ja häiriöt, jotka estäisivät eläkkeiden oikean laskemisen ja/tai oikeaaikaisen maksamisen. Lisäksi kaikenlainen häiriö rahaliikenteessä on operatiivinen riski. Myös verkkoympäristön toimin- Samanaikainen osake- ja korkoshokki A-osastossa, olettaen normaali hajautushyöty Samanaikainen osake- ja korkoshokki B-osastossa, olettaen normaali hajautushyöty Punaisen valon testin jälkeen Punaisen valon testin jälkeen Keltaisen valon testin jälkeen Keltaisen valon testin jälkeen Puskuri nyt Toimintapääoma nyt Toimintapäoma, MEUR Toimintapäoma, MEUR

29 Toimintakertomus nan häiriöt, jotka vaarantavat suorituskyvyn, turvallisuuden ja hallinnan, luetaan operatiivisiin riskeihin. Tietojärjestelmien luotettavuutta parannetaan jatkuvasti. Vuonna 2006 laadittiin Eläkekassan jatkuvuussuunnitelma, joka sisältää poikkeusolojen valmiussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa on kerrottu ne kriittiset tekijät, jotka varmistetaan kaikissa tilanteissa. Henkilöstön osaamisen varmistamisella vähennetään operatiivisten riskien mahdollisuutta. Henkilöstön riittävä osaaminen pyritään varmistamaan mm. koulutuksen, hyvän perehdyttämisen sekä hyvien toimintatapojen avulla. Lisäksi takaamalla hyvät ja toimivat tietoliikennejärjestelmät, tietoliikenneyhteydet ja varajärjestelmät vähennetään riskiä verkkoympäristön häiriöistä. Muut olennaiset riskit: Keskon Eläkekassassa ei ole tunnistettu muita olennaisia riskejä. Riskejä pyritään tunnistamaan ja niistä raportoidaan tarvittaessa.

30 30 Keskon Eläkekassa Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset Helsingissä 12. päivänä helmikuuta 2008 Riitta Laitasalo puheenjohtaja Matti Mettälä Kirsi Tamminen Matti Huusko Veikko Savela toimitusjohtaja Tilintarkastuskertomus Keskon Eläkekassan kokoukselle Olemme tarkastaneet Keskon Eläkekassan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus ja eläkekassan johtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja eläkekassan johtajan toiminnan lainmukaisuutta vakuutuskassalain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja eläkekassan johtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Tehdyt arvonkorotukset ja ylikatteen siirrot ovat asianmukaisesti perusteltuja. Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2008 Johan Kronberg KHT Mikko Nieminen KHT

31 Toimintakertomus Hallinto Hallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Osakkaiden edustajat: puheenjohtaja Riitta Laitasalo Arja Talma Matti Mettälä Heikki Ala-Seppälä Jäsenten edustajat: varapuheenjohtaja Matti Huusko Pasi Mäkinen Kirsi Tamminen Veijo Grönroos alkaen Kertomusvuoden aikana hallitus kokoontui 10 kertaa Toimihenkilöt Veikko Savela eläkekassan johtaja Päivi Sariola talouspäällikkö / business controller Eija Ikonen controller Petra Kostamoinen assistant controller (äitiyslomalla) Kaija Hietanen assistant controller Tuula Pellava eläkepäällikkö Jaana Saukkonen eläkekäsittelijä Leena Mäkinen eläkekäsittelijä Jaana Tuliniemi-Onnela eläkekäsittelijä alkaen Janne Riste työpsykologi Edustajisto Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Ulla Autio Matti Huusko Veijo Grönroos Petri Järvinen Jouni Hemilä Terho Kalliokoski Matti Mettälä Matti Kettunen Pasi Mäkinen Jukka Koljonen Helena Nenonen Pekka Martikainen Mauno Nylund Jussi Rönkkö Kirsi Oksanen Heikki Sikiö Ritva Pylkäs Raija Silen Niina Ryynänen Kirsi Tamminen Pekka Svanljung Hannu Turunen Liisa Vaalasmaa Johanna Tähtinen Keijo Vallenius Pekka Kankaanrinta Jarmo J Virtanen Tilintarkastajat varsinainen varalla osakkaiden valitsema Johan Kronberg PricewaterhouseCoopers Oy KHT KHT-yhteisö jäsenten valitsema Mikko Nieminen PricewaterhouseCoopers Oy KHT KHT-yhteisö Asiantuntijat Ylilääkäri Vakuutustekniset laskelmat Ylimatemaatikko Sakari Tola professori, LKT, dos. työlääket. erik. lääkäri Silta Oy Jarkko Pajunen SHV

32 32 Keskon Eläkekassa Keskon Eläkekassa Satamakatu 3, Helsinki Puhelin Fax (09)