Positiivi. Tässä numerossa

Transkriptio

1 SAIMAAN KAMERASEURAN JÄSENLEHTI 2 / 2008

2 Saimaan kameraseura ry Positiivi PL 49 (Huom! Uusi osoite) Lappeenranta Saimaan kameraseuran jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti postitetaan kaikille seuran jäsenille. Sitä jaetaan KaakkoisSuomen valokuvakeskuksessa (Snellmanink. 13) ja lappeenrantalaisissa valokuvaliikkeissä. saimaan.kameraseura/ Saimaan kameraseura on Suomen kameraseurojen liiton jäsenseura. Hallitus 2008 Puheenjohtaja Tatu Kosonen p Sihteeri Anu Kosonen p Taloudenhoitaja Maarit Välikauppi p Kilpailusihteeri Marko Taimela p Kalustonhoitaja Tommi Kähärä p Varapuheenjohtaja Aulikki Korpela-Taimela p Varajäsenet Matti Jalkanen ja Juha Turunen 2. Seuraava numero ilmestyy elo-syyskuussa. Tässä numerossa 3. Puheenjohtajalta 4. Teemanäyttely Vammalassa sekä muita uutisia 8. Aarne Mikonsaari im memoriam 10. Kilpolla on asiaa 12. Kerhopizzalla 16. Linssilude 19. Tapahtumakalenteri Kannet Tatu Kosonen, sarjasta Näinä aikoina

3 Puheenjohtajalta Vuosi on alkanut hyvin, ainakin näin Saimaan kameraseuran näkövinkkelistä. Jäseniltojen kovatasoiset esiintyjät ovat keränneet iltoihin kävijöitä mukavasti, jopa niin paljon, että kahvitarjoilukin on tullut kyseeseen. Vanhaa kerhopizza-perinnettäkin on jo ehditty lämmitellä, ja mikä parasta, illat ovat innostaneet kuvaamaan lisää. Kesän ja lomien lähestyessä on hyvä muistutella siitä, että valokuvausharrastusta on mahdollista kehittää myös kursseilla. SKsL:n entinen pj. Jorma Kytölä ihmetteli aikoinaan, että on kumma, kun laitteistoihin kyllä laitetaan rahaa tuhansia euroja, mutta niiden käytön opettelusta ei sitten enää halutakaan maksaa, vaan kursseja pidetään kalliina. Hyvin ihmetelty. Saimaan kameraseura sai Suomen kameraseurojen liitolta tukea kolmen kurssin järjestämiseen tänä vuonna, ja lisäksi koko SKsL:n kurssitarjonta on jäsenistömme saatavilla. Esimerkiksi pitkä kesäkurssi Ylöjärvellä tai Joutsenossa kannattaa kokea ainakin kerran - viikon intensiivinen kuvaus ja eristäytyminen ulkomaailmasta jättää jälkensä taatusti jokaiseen. Tämän voin kertoa näin nimimerkillä Kokemusta on. Joutsenon kurssi on suunnattu nuorille (noin vuotiaille). Jos lähipiiristä löytyy valokuvaukseen innokkaasti suhtautuvia kuvaajia, niin pimiöhuuruista huolimatta kannattaa vihjaista tästä mahdollisuudesta. Jo Joutsenon opiston täysihoito on kurssimaksun arvoinen, materiaalit ja koulutus tulevat sitten kaupan päälle. Kaisa ja Lasse opettelevat lataamaan metrifilmiä kasettiin. 3.

4 Linnoituksen yö 2008 Lappeenrannassa elokuuta järjestettävä Linnoituksen yö -tapahtuma on saanut tänä vuonna uudet järjestäjät. He toivottivat myös valokuvaajat tervetulleiksi tapahtumaan, ja niinpä olemme päättäneet osallistua siihen monipuolisesti. Kameraseura osallistuu tapahtumaan kuvaten. Tarkoituksena on järjestää ainakin lasten perinteinen kuvauspiste vanerimalleineen, jos sille löytyy tila. Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa Kaakkois-Suomen valokuvakeskus on kutsunut kameraseuran mukaan yhteisprojektiin, joka on tarkoitus toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana. Projektin tarkoituksena on koota näyttely, jossa on historiallisia kuvia Lappeenrannasta nykyajan kuvien täydentämänä. Kameraseuran osuus olisi juuri tuo uuden tallentaminen, siis kuvata Lappeenrantaa eri vuodenaikoina Projektissa hyödynnetään myös yksittäisten kuvaajien kuva-arkistoja, sekä haetaan muita järjestöjä mukaan yhteistyöhön. Näyttelyn ajankohta on loppuvuodesta 2009, ja myös kirja on mahdollinen. 4. Projektiin mahtuu paljon vapaaehtoisia. Kuvausrekvisiittaa valmistellaan hyvissä ajoin etukäteen, sekä mietitään sopivat laitteistot paikalle. Kuvaajiakin tietysti tarvitaan. Lisäksi olemme lupautuneet avustamaan valokuvakeskusta mahd. näyttelyn valvonnassa, ja pitäähän aluetta myös kierrellä kamera kaulassa. Lisätietoja Tommilta (puh tai

5 Tänä vuonna kaksi kesäretkeä Saimaan kameraseura järjestää kesällä kaksi valokuvausaiheista retkeä yhteistyössä Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen kanssa. Lyhyempi retkistä tehdään su Lemille, kohteena erityisesti valokuvaan keskittynyt antikvariaattigalleria Taikalyhty (Lemin vanha kirjakauppa). Retkeen kuuluu paljon myös valokuvausta ja rentoa tutustumista paikkakuntaan, ja klo käymme syömässä särät. Matka alkaa valokuvakeskukselta klo 11.00, ja se suoritetaan joko yhteiskuljetuksella tai ainakin kimppakyydein. Omalla autolla saa tietysti lähteä. Säräpöytävarausten vuoksi ilmoittautumiset puheenjohtajalle (puh tai pyydetään viimeistään 6.6. (esim. seuran saunaillassa tuona päivänä) järjestetään kaksipäiväinen retki Kuopioon. Siellä itsestäänselvänä kohteena on kuvailun lisäksi Victor Barsokevitcsh -valokuvakeskus, mutta ajan ja motivaation salliessa on mahdollista poiketa paluumatkalla myös Jyväskylän ja/tai Mikkelin valokuvakeskuksissa. Yöpymiseen pyritään löytämään edullinen hotelli, mökki, tms. Valokuvausta suoritetaan tälläkin matkalla, ja ehkäpä jokin yhteinen illanviettokin järjestyy. Lähtö valokuvakeskukselta varhain lauantaiaamuna klo 6.30, ja paluu samaan paikkaan sunnuntai-iltana johonkin aikaan. Tällekin matkalle pyritään järjestämään yhteiskuljetus, mutta toki omatkin kyydit käyvät. Ilmoittautumiset mennessä. puheenjohtajalle Kursseja tulossa Seuramme sai Suomen kameraseurojen liitolta koulutustukea kolmen kurssin järjestämiseksi tänä vuonna. Kursseja tullaan markkinoimaan maakunnallisesti, ja ne ovat avoinna myös muille SKsL:n jäsenseuroille, joten mukaan haluavien kannattaa ilmoittautua ripeästi. Heti vapun jälkeen järjestämme digitaalisen kuvauksen työpajan Joutsenon opistolla viikonlopun aikana Yhteiskuljetuksia ainakin Lappeenrannasta saadaan varmasti järjestettyä. 20 euron kurssihinta ei päätä huimaa. Ilmoittautumiset sihteerille (p tai sähköp mennessä. Samalla voi esittää sisältötoiveita. Työpaja on suunnattu kuvankäsittelyn alkeet hallitseville, mutta mukaan mahtuu eri tasoisia tekijöitä. Oma (tai lainattu) digikamera tarvitaan. Kouluttajana toimii Juha Turunen. Syksymmällä on luvassa Marko Rantasen mainoskuvaus-/valaisukurssi valokuvakeskuksella, sekä puheenjohtajamme vetämä Hyvän mustavalkokuvan kurssi Lauritsalatalolla. Tarkemmin seuraavassa Positiivissa. 5.

6 Puutarhurinkadun pimiö suljettiin Jo 1970-luvulta asti kameraseuran tukikohtana ollut keskustan kerhokeskus Puutarhurinkadulla suljettiin keväällä, kun Lappeenrannan kaupunki ilmoitti irtisanoneensa sen vuokrasopimuksen taloudellisista syistä. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että myös pimiötila menetettiin. Pimiön täydellinen tyhjentäminen siitä syntyvine kuluineen on seuran vastuulla, onneksi talkooporukka löytyi.! Huhtikuun aikana pimiöltä puretaan pois kaikki kaapit ja pöydät. On tärkeää, että jokainen, jolla on omaisuutta pimiöllä, käy heti hakemassa omansa pois. Tänä vuonna suoritetut kaappimaksut luonnollisesti palautetaan. Kaikki kerhotilan avaimet tulee toimittaa valokuvakeskukselle mennessä. Sieltä ne toimitetaan edelleen takaisin kaupungille. Pimiötoimintaa voi Lappeenrannassa harjoittaa vielä kahdessa paikassa. Lauritsalatalon pimiö on jäsenistölle tuttu omilta kursseiltamme, ja varustetasoltaan myös ihan hyvä. Sammontorin pimiötä ovat viime vuosina käyttäneet teekkareiden kamerakerhon edustajat, mutta sekin on kaupungin tila ja siis meidänkin jäsenistömme käytettävissä. Silti on pakko kaiholla myöntää taas yhden aikakauden päättyneen kulturellissa kaupungissamme. :-(! Finland Digital Circuit 2009 SKsL järjestää vuonna 2009 FIAP:n näyttelyn. Se toteutetaan kiertonäyttelynä (circuit), eli siihen tarjotuista kuvista kootaan useita näyttelyitä. Tämä näyttely on tarkoitettu vain digitaalisille kuville. Järjestelyistä vastaavat paikalliset kameraseurat liiton valvonnassa, ja meidän seuramme on mukana järjestelyissä. Meidän osanäyttelymme nimi on Carelia Salon, ja sitä varten on sovittu tila valokuvakeskuksesta. Ajatuksena olisi, että kuvat pyörisivät videotykillä esitettyinä koko näyttelyn ajan. Etelä-Karjalan Kulttuurirahasto tukee valokuvaa Vielä näin hieman jälkikäteenkin on pakko mainita maakuntaamme helmikuussa kohdanneesta miellyttävästä valokuvataiteen uutisesta. Etelä-Karjalan Kulttuurirahasto myönsi euron apurahan KaakkoisSuomen valokuvakeskukselle. Keskuksen galleriahan on kameraseuralle tuttu paikka jo jäsenilloistamme. 6. Apuraha on myönnetty maakunnallisesti merkittävään hankkeeseen. Tuki on päätynyt taatusti oikeaan osoitteeseen, siitä todisteena keskuksen jo järjestämät yli 70 valokuvanäyttelyä, luentosarjoista ja kursseista puhumattakaan. Saimaan kameraseura onnittelee lämpimästi yhteistyökumppania!

7 Liiton vuosinäyttely Vammalassa Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely järjestettiin maaliskuussa Vammalan Jaatsilla, eli Akseli GallenKallelan syntymäkodissa. Näyttelypaikka on miljööltään yksi hienoimmista, joissa liiton näyttelyitä on järjestetty. Näyttelyn raadin muodostivat kuvatoimittaja Jaakko Lampimäki, valokuvaaja Markku Mäkinen, mainosgraafikko Lauri Tyrvänen ja kuvanveistäjä Ari Virtanen. Avajaiset olivat hienot. Puheiden lisäksi kuultiin paikallisen pianistilaulajan, V.-P.Bäckmanin musisointia. Kaiken lisäksi niin avajaistarjoilut, kuin juhlaillallisen ruoka- ja juomalajit oli valittu aivan viimeisen päälle. Liiton syyskokous pidettiin 2.3. samoin Vammalassa. Kokouksen varsinaiset asiat käytiin läpi ennätysajassa, peräti varttitunnissa, mutta ilmoitusasiat (ja niihin liittyvä keskustelu) kestivätkin sitten tunnin. Suurimpana aiheena keskusteluissa oli liiton näyttelytoiminta, erityisesti näyttelysäännöt. Digitaalisten kuvien määrä on kasvanut roimasti aiemmista vuosista, ja varsinkin niiden osalta säännöt ovat vielä puutteelliset. Liiton näyttelytyöryhmä lupasi laatia uudet säännöt. Liitto aikoo panostaa kameraseuratoiminnan maineen parantamiseen. Tästä kuultaneen lisää myöhemmin. Kevätkokoukseen osallistui 17 jäsenseuraa. Kuvassa sihteeri Kari Tolonen (vas.), Janne Leppänen, Mikko Joona (kokouksen pj.) ja Raimo Paukku. 7.

8 Aarne A. Mikonsaari Marraskuussa saimme kuulla suruviestin. Seuramme entinen puheenjohtaja ja valokuvan monipuolinen vaikuttaja Aarne A. Mikonsaari oli kuollut. Hän oli kuollessaan 62 vuoden ikäinen. Saimaan kameraseuran toimintaan Aarne tuli mukaan 1960-luvun lopussa. Hän päätyi lähes heti seuran puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä toimi neljä vuotta, vv Valintaan liittyi hieman kapinaa seuran vanhaa polvea kohtaan, mutta samalla seuran toiminta aktivoitui pienen hiljaiselon jälkeen. - Kyllä minulla varmaankin intoa oli siihen aikaan enemmän kuin taitoa, Aarne itse vähätteli ansioitaan. Seuran tuonaikaiset aktiivit kuitenkin muistavat, miten juuri innostus ja motivaatio olivat ne tekijät, jotka kannustivat myös muita tekemään ja osallistumaan. Aarnen puheenjohta- juusvuosien aikana seuran jäsenmäärän voidaan todeta tuplaantuneen ja toimintakertomusten pituuden vähintään kolminkertaistuneen. Vaikka Aarne siirtyikin jo vuosikausia sitten Haminaan, piipahti hän silloin tällöin myös Lappeenrannassa; jäsenilloissa tervehtimissä kavereita tai näyttelyissä katselemassa kuvia. Aarne kuvasi paljon ympäristöään, ja erityisesti katoavaa maisemaa. Lappeenrannan-vuosina tätä kuvattavaa riitti paljon, sillä aina kun Aarne sai vihiä jonkin talon purkamisesta, hän kävi dokumentoimassa sen. Tämän valtavan materiaalimäärän Aarne valtuutti perikuntansa lahjoittamaan Etelä-Karjalan museolle. Tätä voidaan pitää paikallisen kulttuurihistorian kannalta hyvin merkittävänä tekona. Muistamme Arskaa lämmöllä. Arskan ottama kuva, joka pääsi läpi Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttelyyn 2007 Haminassa. Kuvan nimi on Johdoton salama. 8.

9 Arska Ympyräkameroiden koskikuvausretkellä Kuva: Janne Leppänen 9.

10 10.

11 Kilpolla on asiaa GP-2: Etelä-Karjala ja kesä Lehden mennessä painoon ei GPkisamme ensimmäisen osakilpailun tuloksista ole vielä tietoa, mutta siitä huolimatta julistamme jo seuraavan osakilpailun. Vuoden toisen osakilpailun teemaksi on valittu Etelä-Karjala ja kesä, ja sillä haetaan tietysti tuoretta näkemystä kotiseudustamme. Käynnistyneen näyttelyprojektimme (s. 4) vuoksi erityisen kiinnostavia ovat kesäiset kuvat Lappeenrannasta, mutta ilman muuta koko maakunta kuuluu kilpailun aihealueeseen. Kilpailun aikataulu on seuraava: Kuvat voi tuoda jäseniltaan Tai toimittaa mennessä Kaakkois-Suomen valokuvakeskukseen (Snellmaninkatu 13 A, ti-pe 12-18, la-su 12-15) Tai postittaa viimeistään osoitteella Saimaan kameraseura ry, PL 49, Lappeenranta Tuloksia katsellaan ja arvosteluja kuunnellaan syyskuun jäsenillassa klo 18 keskuksella. SKsL:n teemanäyttely Luonto Helsingissä Huom! Liiton näyttelysäännöt ovat uudistuneet, tarkista Suurin muutos koskee kuvatiedostoja, joita jatkossa tarvitaan vain yksi (pidempi sivu 2500 pikseliä), ja jotka nimetään aiempaa yksilöllisemmin. Muutoin säännöt ovat kokeneet vain pelkistystä. Ne on kirjoitettu lähes kokonaan uudelleen, mutta sisältö on pysynyt suunnilleen ennallaan. Liiton tavoitteena on ollut saada säännöt ns. kansantajuiseen muotoon, joka onkin hyvä tavoite. Kuvat Luonto-näyttelyyn lähetetään syyskuun alussa, joten asiasta on syytä varoittaa jo nyt, koska seuraava jäsenlehti tulee vasta elokuussa. Yhteystiedot ja maksuosoitteet yms. tiedot julkaisemme vasta siinä, koska ne eivät vielä ole tiedossamme. Näyttelyssä on kolme sarjaa: A: mustavalkoiset ja värilliset kuvat ja kuvakokonaisuudet (maksimikoko 40x50 cm ja paksuus 3 mm sis. paspiksen), B: projisoitavat teokset (diat ja kuvatiedostot), C: vapaa sarja (teokset, jotka eivät kuulu muihin sarjoihin, esim. suuret kuvat). Kaakkois-Suomen valokuvakeskukseen ajoissa tuodut kuvat lähetetään yhteislähetyksenä, seura maksaa postikulut. Näyttelyn järjestää Laajasalon valokuvaajat ry, joka toimii ItäHelsingissä. Yhteyshenkilönä toimii SKsL:n entinen puheenjohtaja ja kansainvälisten asioiden hoitaja Maria Hakokorpi-Jumppanen, joten uskomme järjestelyjen olevan aivan viimeisen päälle hyvin hoidettu. 11.

12 Kerhopizzalla Maaliskuun jäsenillan jälkeen syntyi viimeisille paikallaolijoille idea elvyttää henkiin perinteinen kerhopizza. Sehän tarkoittaa sitä, että jäsenillan jälkeen siirrytään jatkamaan iltaa johonkin paikalliseen ravintolaan esim. pizzan ja valokuvauskeskustelun merkeissä. Jotta perinne säilyisi ja uusiakin kasvoja uskaltautuisi mukaan, päätti sihteerimme kerätä keskustelun antia talteen tajunnanvirtatekniikalla. Se, kuka sanoi mitä, ei ole olennaista. - Laajakulma on mielestäni sommittelun kannalta parempi kuin normaali. Oikeastaan lasken 50-millisen (kinofilmillä) jo teleobjektiiviksi, ja käytän sitä vain poikkeustapauksissa. Hyvälaatuinen ja valovoimainen 24-millinen on hyvä yleisobjektiivi lähes kaikkeen kuvaamiseen. - Olen melko samaa mieltä. Pidän siitä, kun kuvassa on syvyyttä ja runsaasti kaikenlaista, paljon sisältöä. Laajakulmalla tämä on mahdollista saavuttaa, mutta normaaliobjektiivilla kuvatessani minun täytyy usein siirtyä paljon kauemmaksi Minusta Tapani sanoi tänään jäsenillassa hyvin sen, miten vanhasta tottumuksesta sommittelee kuvan valmiiksi jo kuvaustilanteessa. Laajakulma oikeastaan pakottaa tähän, koska perspektiivi on täysin toinen osasuurennoksessa. - Laajakulman vääristely tuossa osasuurennustilanteessa on ongelma. - No minun mielestäni joka tapauksessa aivan liian usein joutuu kuvaamaan objektiivin ehdoilla. - Minäkään en ole tuosta ihan samaa mieltä, koska jos kohde ei ole aivan kuva-alan kulmassa, hyvän laajakilman vääristely on kuitenkin aika vähäistä. - Minä taas kuvaan vain normaaliobjektiivilla. Inhoan laajakulmaa. Hyvä valovoima on kyllä etu senkin kanssa, esimerkiksi lyhyen terävyysalueen tai vain tarkennuksen helppouden vuoksi. - Se on ihan totta. Harvaan kuvaan sopii pitkä syväterävyysalue, maisemakuvat taitavat olla ainoa poikkeus. - Joo, tota noin...

13 - Niin ja sellaiset miljöömuotokuvat, joissa malli ei ole pääosassa. - Minä kuvasin aikoinani yhden vuoden pelkästään yhdellä objektiivilla, se oli 1,2-valovoimainen 50millinen. Tuo vuosi oli todella opettava, ja sen jälkeen tiesin tarkasti, mitä haluan seuraavalta objektiivilta. Sen jälkeen 24-millinen onkin ollut suosikkini, teleobjektiivia en ole ostanut vieläkään. - Yhteen objektiiviin tottuminen on kyllä hyvä kouluttautumisen väline. Kun käyttää vain yhtä objektiivia, oppii näkemään kuvan jo ennen sen ottamista. - Ennakointi ylipäänsä on todella hyvä taito, jos yhtään joutuu kuvaamaan tilaisuuksia. Se on paljon parempi kuin yksikään automaattitarkennus tai -valotus. - Näin on. Ennakointia voi olla pelkästään se, että muistaa hääkeikalla vihkikaavan ulkoa niin, että voi välillä poistua alttarilta kuvailemaan kirkon takaosiin tai vaikkapa urkuparvelle. - Yksi 36-kuvainen kinofilmi riittää mainiosti koko vihkitoimituksen ajaksi. Tärkeimmät kuvat voi vielä ottaa kahteen kertaan. - Jollain digivehkeellä otettaisiin helposti yli 300 kuvaa, mutta mihin niitä kaikkia sitten käytettäisiin? Eipä niitä kaikkia albumiin laiteta. - Tuttu välineistö takaa laadun. Kun on pakko onnistua, on parempi, että laitteisto on tuttu. Minulla oli kerran unohtunut tehokas salama manuaaliasennolle, eli läväytin sen täysteholla. Onneksi tajusin, ettei ihan uusilla paristoilla salama lataudu näin kauan, ja säädin sen heti pienemmälle. 13.

14 14.

15 - Ehkä filmin kanssa tulee varottua turhia kuvia. Jos joku (esim. se hääkeikan pappi) puhuu 10 minuuttia, niin ei siitä tarvitse ottaa 20 kuvaa. Ei se ole draamallisesti kiinnostavaa. - Niin no, kun ajatellaan, että filmi on niin kallista, ettei sitä haluta haaskata. - Höpö höpö, Agfan APX taitaa maksaa Telefotossa 2,60 e / rulla, ei se minusta kallista ole. - Minä tarkoitinkin värifilmiä... - No voi senkin kehittää itse, parempi laatu siitä syntyy. - Mutta se on kyllä totta, että valokuvaaja on monissa tilanteissa aina jonkin verran tunkeilija. Huomaamattomuus on tärkeää, ja siksi korkea onnistumisprosentti on hyvä asia. - Toisethan käyttävät sen vuoksi mittaetsinkameroita. Suljinmeteli jää pieneksi. Itse tosin pidän peilikamerasta ja erityisesti siitä turvallisuudesta, ettei vahingossakaan voi unohtaa linssin suojusta eteen. - Luulin pitkään, että peilikamera on aika hiljainen sekin. Siskoni rippijuhlissa erehdyin kuitenkin kuvaamaan, ja jälkikäteen serkkuni pilkkasivat, että kyllä sen (kameran käyttämisen) kuuli aina kirkon toiseen päähän asti. - Tuo ei kuitenkaan muuttanut mitään. - Minulla on jännä juttu se, miten negatiivikoko vaikuttaa kuvausharrastukseen. Vaikka pimiössä pidänkin suuresta negasta, niin kuvaustilanteessa olen kokenut sen hieman rasitteeksi. Voisi jopa sanoa, että se estää kuvausta. - Minäkin otan aina varmistuskuvat kinarilla, vaikka kuvaisinkin suuremmalla filmikoolla. - Mutta filmissä on kyllä se etu, että voi vain kuvata, digillä sitä vaan selailisi otettuja kuvia, menikö kaikki oikein jne. Filmillä kuvaustilanne voi olla päällä koko ajan. - No tuo riippuu kyllä kuvaajastakin, voi digilläkin kuvata bulkkina. On digijärkkäreissä myös etsin. - Saisiko vielä olla jälkiruokaa? - Ei sen kummempaa, mutta pienet laskut voisit vielä tuoda. - Menipäs tämä keskustelu aika tekniikkapainotteiseksi, vaikka tarkoitus oli puhua valokuvista. - No sommittelustahan tämä lähti, ja laajakulmista. - Sopiiko laajakulma muuten mielestäsi henkilökuviin? - Tietysti, paitsi jos kuvaa liian läheltä niin että naama paisuu. Ihmiset pitää sommitella vähän kauempaa, pienemmiksi, silloin perspektiivi on lähellä normaalia, ja laajakulman etu jää ympäristön mukanaolemiseen. - Mutta kyllä se laajakulman suurin etu on silti tuki sommittelulle. Tähän on syynä juuri tuo etualan painotus. - No se. Ja kun on kuvannut ja nähnyt paljon kuvia, tietää paremmin, mitä itse haluaa. - Esa oli tuosta kyllä toista mieltä, ja sanoi, että toivoisi välillä, ettei olisi ikinä nähnyt yhtään valokuvaa. Perusteli sillä, että nyt aina omia kuvia katsellessaan ajattelee vain, että mistähän tämäkin taas on kopio. - Minusta kyllä tuntuu, että vasta nyt, noin 15 vuoden jälkeen, lopultakin tiedän, mitä ja miten haluan kuvata. - Mitäs sille Savolaisen Villelle muuten kuuluu? 15.

16 Linssilude Varoitus: sarjakuva sisältää voimakkaita kohtauksia Ai mitä, minustako valokuva, tämän näköisestä naisesta? Älä viitsi... Kuvaisit kauniimpia, hihi... No joo, niin kai sitten. Ei niinku väkisin niinku. Anteeksi nyt vaan kun häiritsin. Ai jaha, miten niin?! Minäkö en sitten yhtäkkiä kelpaakaan malliksi? Riistäjä! Mätkis Mätkis Mätkis 16.

17 Valokuvakeskuksessa tavataan! Huhtikuun näyttelyt 9.4. klo 18 huhtikuun näyttelyiden avajaiset Seppo Kiljunen: Kuvia ihmisistä (suuri tila) ja Tuuli Truhponen: Laivan kokoinen maailma (pieni tila) Seppo Kiljunen on savonlinnalaistamperelainen pitkän linjan valokuvaaja, joka työnsä ohessa on harrastanut valokuvausta toimien mm. pitkään Suomen kameraseurojen liiton koulutusvastaavana. Keskukseen tulevassa näyttelyssään Kuvia ihmisistä Kiljunen esittelee pääasiassa märkätekniikoilla tekemiään vedoksia, mutta mukana on myös digitaalisesti otettuja kuvia. Ne ovat kuitenkin manipuloimattomia, eikä Kiljunen ole pyytänyt ihmisiä asettumaan kuvaan tietyillä tavoin. Näyttelyn kuvat ovat siis realistisia näkemyksiä ihmisistä. Lappeenrantalais- ja joutsenolaistaustaisen Tuuli Truhposen näyttely Lavan kokoinen maailma on kuvaajansa opinnäytetyö, joka kertoo Mt Mastera -nimisellä raakaöljytankkerilla työskentelevien merimiesten elämästä. Töissä ollessaan merimies liikkuu laajoilla alueilla; laivasta hän seuraa merta ja ohi lipuvia maisemia. Merimiehen oma liikkumatila on kuitenkin hyvin suppea, sillä hän on kaiken näkemänsä ulkopuolella. Työjakson aikana merimiehen maailma todella on laivan kokoinen. Valokuvakeskus on avoinna huhtikuussa ke-pe klo ja la-su Näyttelyihin on vapaa pääsy. Naisten kesä Touko-elokuussa valokuvakeskus keskittyy valokuvauksen naisnäkökulmaan esittelemällä vain naistaiteilijoiden tuotantoa klo 18 toukokuun näyttelyiden avajaiset Sari Vennola (suuri tila) ja Pipa Nikula (pieni tila) 4.6. klo 18 kesäkuun näyttelyiden avajaiset Raakel Kuukka (suuri tila) ja Anu Kosonen (pieni tila) 2.7. klo 18 heinäkuun näyttelyiden avajaiset Carla Schubert (pieni tila; suuren tilan taiteilija avoin) klo 18 heinäkuun näyttelyiden avajaiset Marleena Liikkanen (suuri tila) ja nuorten valokuvauskurssin näyttely (pieni tila) Valokuvakeskus on kesän ajan avoinna laajennetuin aukioloajoin tipe klo ja la-su Näyttelyihin on vapaa pääsy. KAAKKOIS-SUOMEN VALOKUVAKESKUS Snellmaninkatu 13 A, Lappeenranta (käynti pihan puolelta) tj Anu Kosonen

18 Liity jäseneksi! Saimaan kameraseura ry etsii uusia jäseniä, koska vanhoja on niin vähän. Jäseneksi kelpaavat kaikki valokuvauksesta kiinnostuneet, niin ammattilaiset kuin harrastajatkin. Jäseneksi on helppo liittyä. Helpoiten liittyminen onnistuu ottamalla yhteyttä sihteeriin: Anu Kosonen, p , Toimintaan pääset heti mukaan ilman sen kummempia muodollisuuksia. Voit myös liittyä maksamalla jäsenmaksun seuran tilille Handelsbanken ja merkitsemällä viestiosaan tiedoksi nimesi ja yhteystietosi (ainakin postiosoite). Jäsenmaksua vastaan saat 3-5 kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden Positiivin, oikeuden käyttää seuran kalustoa ja tiloja, sekä mahdollisuuden ottaa osaa kaikkeen seuran toimintaan. Jäsenmaksu sisältää myös Suomen kameraseurojen liiton jäsenmaksun.

19 Tapahtumakalenteri Huhtikuu Heinäkuu Jäsenilta Kaakkois-Suomen (ei toimintaa) valokuvakeskuksella (Snellmaninkatu 13 A) klo 18. Elokuu Kevätkokous, GP-1 tulokset Linnoituksen yö. Osallistumme tapahtumaan luonnollisesti kuvaten, mutta autamme myös valokuvakeskuksen väkeä näyttelyn valvonnassa. Tarkemmin sivulla 4. Kahvitarjoilu. Touko kuu Digitaalisen kuvauksen työpaja Joutsenon opistolla, kouluttajana Juha Turunen. Hinta 20. llmoittautumiset sihteerille Retki Kuopioon. Ohjelmassa mennessä. Tark. s valokuvakeskusta, valokuvausta, hyvää seuraa ja Jäsenilta Kaakkois-Suomen tietysti jotain syödään ja valokuvakeskuksella (Snellmajuodaankin. ninkatu 13 A) klo 18. Illan vieraana nuori freelancelehtikuvaaja Vesa Laitinen teemalla Sekä työ, että huvi. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle mennessä. Tarkemmin s. 5. Kahvitarjoilu. Lähtö valokuvakeskukselta aamulla klo Kesäkuu Saunailta valokuvakeskuksella. Saunominen mahdollista noin klo 17 alkaen. Omat juomat, pientä syömistä tarjolla Retki Lemille. Ohjelmassa kuvausta, Taikalyhty ja särää. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle 6.6. mennessä. Tarkemmin s. 5. Jäsenilta Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksella (Snellmaninkatu 13 A) klo 18. Madeiralainen ilta, kuvia ja tarinoita, isäntänä Tatu. Kahvitarjoilu Kuvien viimeinen lähetys-/ toimituspäivä kesäkuvakilpailuun (GP-2). Kuvat joko jäseniltaan, valokuvakeskukselle tai seuran postilokeroon. Kesäinen intensiivikurssi nuorille Joutsenossa ks

20