KAUPAN NÄKYMÄT EDELLEEN MYÖNTEISIÄ

Transkriptio

1 Matti Räisänen / (mr) TIEDOTUSVÄLINEET Julkaisuvapaa Toimitusjohtaja Juhani Pekkala Suomen Kaupan Liitto KAUPAN NÄKYMÄT EDELLEEN MYÖNTEISIÄ Kasvutaso tosin niiaa finanssimarkkinoiden pyörityksessä Vuodesta 2009 tulossa kotimarkkinavetoinen Kuluttajien luottamusta vahvistettava mm. veroratkaisuin Kaupan näkymät ovat edelleen myönteiset. Vähittäiskaupan kasvu noussee tänä vuonna 5,5 prosenttiin. Kasvun uskotaan jatkuvan myös vuonna 2009 noin 3 prosentin tasolla. Tukkukaupassa päästäneen 4 prosentin kasvuun ja ensi vuonnakin kasvu yltää yhteen prosenttiin. Vaikka kasvutaso heikkenee, näkymät ovat myönteiset monen hyvän kasvuvuoden jälkeenkin. Toisaalta on muistettava, että kerätyt arviot tulevasta perustuvat syyskuun lopun tilanteeseen, jolloin talousuutisten muuttuminen tummemmiksi ja finanssimarkkinoiden turbulenssi eivät olleet yhtä väkeviä uutisia kuin tänään. Kaupan menestyksen kannalta on olennaista, että kuluttajien ostovoima kasvaa. Ostovoiman kasvu on taittumassa, koska hintojen nousu on leikannut sitä. Palkankorotukset ovat kuitenkin olleet suuria, mikä on pitänyt yllä kulutusta. Samoin inflaation taittuminen ensi vuonna vaikuttanee kulutukseen positiivisesti. Koska laajalti uskotaan, että vuodesta 2009 on tulossa kotimarkkinavetoinen, kuluttajien luottamusta tulisi vahvistaa oikea-aikaisin veroratkaisuin. Suomalaisten kuluttajien luottamus omaan talouteen on vielä säilynyt suhteellisen hyvänä. Koko Euroopassa on luottamus heikentynyt selvästi Suomessa tosin vasta viimeisten viiden kuukauden aikana. Kauppiaiden luottamus liiketoiminnan lähiajan näkymiin on säilynyt positiivisena laskevasta trendistä huolimatta. Kauppaan on syntynyt viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana uusia työpaikkoja lähes Alkuvuodesta tehty ennuste 5000 uuden työpaikan syntymisestä kauppaan tänä vuonna on edelleen realistinen. Finanssimarkkinoiden turbulenssi ja sen seuraukset asettavat suuren kysymysmerkin työpaikkojen kasvulle. Kaupan menestyksellä on merkittävä vaikutus mm. työllisyyden kautta koko kansantalouteen. Kauppa työllistää 13 prosenttia työvoimasta ja tuottaa 11 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

2 2 Kotitalouksien hyvästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta yleiset epävarmuustekijät ovat jo alkaneet vaikuttaa eräillä kaupan aloilla mm. rakentamiseen liittyvillä tukkukaupan toimialoilla sekä autokaupassa. KAUPAN MYYNTIENNUSTEET VUODELLE Vähittäiskauppa + 5,5 % (ilman autokauppaa) - Tukkukauppa + 4 % (ilman autokauppaa) - Autojen vähittäiskauppa % Suomen Kaupan Liitto (SK) on selvittänyt eri toimialojen odotuksia vuoden 2009 myynnin kehityksestä. Vähittäiskaupassa ovat yhdeksän toimialan odotukset vuoden 2008 osalta säilyneet ennallaan ja kuuden laskeneet hieman kesäkuun alussa ennakoidusta. Vaikka loivaa kasvun hidastumista tapahtunee, on kuluvasta vuodesta tulossa vuosituhannen paras myynnin arvon kasvulla mitattuna. Tukkukaupassa ovat odotukset vuoden 2008 osalta nousseet tai säilyneet ennallaan puolella toimialoista ja toinen puoli on laskenut niitä kesäkuuhun verrattuna. Vähittäis- ja tukkukaupalle on tulossa neljästoista peräkkäinen kasvuvuosi. Autokauppa ei ole sujunut aivan alan odotusten mukaisesti, mutta vuodesta on silti tulossa kymmenenneksi paras kautta aikojen. SK:n piirissä olevien yritysten arvonlisäveroton myynti vuonna 2008 noussee lähes 57 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli noin 54 miljardia euroa. Vähittäiskaupan osuus myynnistä on noin 56 prosenttia. KAUPAN MYYNTIENNUSTEET VUODELLE Vähittäiskauppa + 3 % (ilman autokauppaa) - Tukkukauppa + 1 % (ilman autokauppaa) - Autojen vähittäiskauppa (3-5) % Vuodesta 2009 on tulossa kaupalle hyvä, vaikka myynnin kehityksen ennakointia leimaa hienoinen kasvuodotusten heikkeneminen. Viime vuosien eräillä toimialoilla jopa huima kasvu on johtanut tilanteeseen, jossa pieni myynnin notkahdus johtaa vain toiseksi parhaaseen vuoteen 2000 luvulla. On toki muistettava, että kerätyt arviot ja johtopäätökset perustuvat syyskuun lopun tilanteeseen. Talousuutisten synkentyminen ja finanssimarkkinoiden kriisi eivät olleet yhtä väkeviä uutisia kuin tänään. Vähittäiskaupassa (ilman autokauppaa) ennakoidaan kasvun tasoksi 3 prosenttia. Päivittäistavarakaupassa odotukset ovat 4-6 prosentin haarukassa, mikä on seurausta edelleen jatkuvasta tosin loivemmasta elintarvikkeiden raaka-ainehintojen noususta. Tavaratalojen ja hypermarkettien käyttötavarakaupan (pukeutuminen, koti- ja vapaa-ajan tuotteet) ennuste on 2-4 prosenttia. Erikoistavarakaupan

3 3 toimialoista puolet ennakoi myynnin kehittyvän edelleen aikaisempaan tapaan. Toinen puolikas, joiden joukossa ovat erikoiskaupan volyymialat (mm. muoti- ja huonekalukauppa), odottaa kasvun hidastumista ja kodintekniikka-ala parin digiboomivuoden jälkeen hienoista laskua. Erikoistavarakaupan kasvu jääneekin hieman yli yhteen (1) prosenttiin. Rakennusalan näkymät ovat jäähtyneet. Rakennuslupien määrä on vähentynyt jo vuoden ajan. Alan huomio kohdistuukin seuraavaksi korjausrakentamisen hankkeisiin. Rakennus- ja sisustustarvikekaupan huikea kasvu alkoi taittua vuoden 2007 lopulla, ja tänä vuonna sekä vuonna 2009 ennakoidaan myynnin laskevan 0-2 prosenttia. Apteekkien ja koko lääkealan myynnin kehityksen arviointia vaikeuttaa vielä tekemätön päätös viitehintajärjestelmästä. Tällä hetkellä arvio vuodelle 2009 on 0-2 prosentin kasvu. Kulutustavaratukkukaupan odotukset ovat vuodelle 2009 alentuneet kuluvan vuoden luvuista parilla prosenttiyksiköllä; kolmannes toimialoista arvioi kasvuksi 3-5 prosenttia, hieman yli puolet 0-2 prosenttia ja laskua ennakoi kaksi toimialaa. Näiden perusteella kulutustavaratukkukaupan kehitys olisi noin 2 prosenttia vuonna Teknisessä tukkukaupassa arvioidaan myynnin kasvun jatkuvan kohtalaisena vuoden 2008 ajan. Asiakastoimialojen tilanteen heikkeneminen alkaa selkeämmin näkyä vuonna 2009 ja myynti jäänee vuoden 2008 tasolle. Sähkötarvikkeiden tukkukaupan vuodesta ennakoidaan edelleen hienoista kasvua (+ 0-2 %). LVI-tarvikkeiden tukkukauppa puolestaan ennakoi hienoista laskua. Syynä on rakennuslupien sekä aloitusten määrän selkeä lasku. Autokaupan ennustetaan laskevan 3-5 prosenttia vuonna Ennuste sisältää uusien autojen myynnin ohella käytettyjen autojen myynnin sekä jälkimarkkinoinnin. Autoala tekee tarkemmat ennusteensa vasta marraskuussa. Vaikka myynti on ollut laskusuunnassa, ei alan mielestä ole syytä paniikkiin, koska pohja on tukevampi kuin lukujen vaihteessa. Autoveropäätöksen vaikutuksesta maamme autokannan uskotaan edelleen uusiutuvan vähäpäästöisempään suuntaan. Tiivistelmä KOKO KAUPAN MYYNNIN KEHITYS tammi-elokuussa 2008 Kaupan myynnin myönteinen kehitys jatkui. Sekä vähittäiskaupassa (+ 6,4 %) että tukkukaupassa (+ 4,2 %) kehitys on ollut kesäkuun alussa tehdyn ennusteen mukaista. Päivittäistavarakaupassa euromääräisen myynnin kasvu on ollut huimaa (+ 8,9 %). Taustalla on kuitenkin yksinkertainen selitys; elintarvikkeiden hintatason nousu.

4 Tavaratalojen ja hypermarkettien käyttötavarakaupassa kasvu on hidastunut kesäkuusta (+ 5,8). Erikoiskauppa jäi 2,8 prosentin keskimääräiseen kasvutasoon. Kodintekniikan kaupan hyytyminen, mikä johtuu edellisvuoden vastaavalle ajanjaksolle ajoittuneesta tv-lähetysten digitalisoinnista, selittää sekä erikoiskaupan että tavaratalojen käyttötavarakaupan hidastumista. Kello- ja jalometallialan kauppa sekä huonekalukauppa menestyivät viime vuosien tapaan erinomaisesti. Vähittäiskaupan komeimpiin kasvulukuihin edellisen vuoden aikana yltäneen rakennus- ja sisustustarvikekaupan kasvun nopea hiipuminen on ollut alalle yllätys. Alkuvuotta on leimannut epätasainen kuukausikohtainen myynnin kehitys. Talvi oli Etelä-Suomessa poikkeuksellinen. Kauppapäivien kuukausittainen sijoittuminen samoin kuin pääsiäisen ajoittuminen maaliskuulle aiheuttivat kuukausikohtaiseen myynnin kehittymiseen merkittäviä vaihteluita. Maaliskuu oli lähes koko kaupalle synkkä. Huhtikuun loppuun mennessä tilanne tasoittui. Kesä- ja heinäkuussa kasvuvauhti hidastui jälleen selvästi. Kulutustavaroiden tukkukauppa taantui viime vuodesta (+ 2,3 %) noin kolme prosenttiyksikköä. Tälläkin sektorilla suurin yksittäinen selittäjä on elektroniikkakaupan myynnin lasku. Teknisen tukkukaupan sektori, joka myy raaka-aineita, koneenosia, koneita ja laitteita, lvi- ja sähkötarvikkeita sekä teollisuudelle että mm. rakennusalalle, päätyi 8,3 % kasvuun. Erityisesti teknologiateollisuuden kysyntä piti yllä kasvua. Autokaupan vuodesta on tulossa taas poikkeuksellinen. Vuoden alussa voimaan tullut autoverolaki vilkastutti alan myyntiä, mutta kesästä lähtien myynti on hidastunut. Autokauppa ei ole sujunut aivan alan odotusten mukaisesti (+ 3 %), mutta vuodesta on silti tulossa hyvä. (Eri sektoreiden kehitystä on kuvattu tarkemmin jäljempänä) 4 VÄHITTÄISKAUPAN MYYNNIN KEHITYS tammi-elokuussa Vähittäiskauppa ilman autokauppaa + 6,4 % - Autojen vähittäiskauppa + 3 % Suomen Kaupan Liiton piirissä oleva vähittäiskauppa kasvoi kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana 6,4 prosenttia ilman autokauppaa. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kasvutaso oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Myynnin kasvu on kesäkuussa ennustetulla tasolla. Selkein syy vahvaan myynnin arvon kasvuun on elintarvikkeiden maailmanlaajuinen hintakehitys. Autokauppa on talouden epävarmuuden johdosta jäämässä hieman alkuvuoden ennusteesta, mutta kuluva vuosi tulee olemaan kymmenen parhaan myyntivuoden joukossa kautta aikojen.

5 Päivittäistavarakaupan myynnin kasvu jatkui voimakkaana (+ 8,9 %). Kasvu alkoi jo viime vuoden lopulla ja kiihtyi alkuvuoden 2008 aikana. Voimakasta kasvua selittää elintarvikkeiden maailmanlaajuinen hintatason nousu. Myymälätyypeittäin kehitys oli pienmyymälät (+ 11,4 %) valintamyymälät (+ 5,9 %) pienet supermarketit (+ 6,5 %) isot supermarketit (+ 9,4 %) hypermarketit (+ 11,6 %) Päivittäistavaratukkukaupan kokonaismyynti kasvoi 2,2 prosenttia. Myyntiin sisältyy myös ns. HoReCa-myynti, joka kohdistuu suurkeittiöille, hotelleille ja ravintoloille. Erikoistavarakaupan kasvu jäi 2,8 prosenttiin tammi-elokuussa. Parin edellisen vuoden ja kuluneen alkuvuoden luvuista jäätiin noin kolme prosenttiyksikköä. Suurin yksittäinen tekijä pudotuksessa on kodintekniikkakauppa ja erityisesti digiboomin ohittuminen. Erikoiskaupassa näkyy yhä selkeämmin polarisaatiota eri toimialojen sisällä ja myös toimialojen välillä. Toimialakohtaisesti myynnin kehitys on vaihdellut - 3 %:n ja + 9 %:n välillä. Kello- ja jalometallikaupalle on tulossa viides peräkkäinen hyvän kasvun vuosi (+ 9 %). Korut ja kellot ovat taas nousseet arvoon lahjoina. Myös laadukkaampien ja kalliimpien kellojen suosio jatkuu. Huonekalukaupan hyvä kasvu on jatkunut vuodesta 2003 (+ 7 %). Toistaiseksi asuntorakentamisen ja asuntokaupan hidastuminen ei ole näkynyt huonekalukaupassa. Ala odottaa jatkossakin myynnin kasvua, mutta varautuu samalla kasvun taittumiseen. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että vaikka kuluttajat siirtävät asunnon ostoa myöhäisemmäksi, he vastaavasti panostavat nykyisen asuntonsa sisustamiseen. Urheilu- ja vapaa-ajan kauppa kasvoi etelän epäsuotuisasta talvesta huolimatta (+ 6 %). Alan myynnistä huomattava osa on asusteita ja lajikohtaisten asusteiden myynti on kasvanut mukavasti. Luontais- ja terveystuotteiden myynti jatkui edelleen hyvänä (+ 4,5 %). Asiakasmäärissä on ollut kasvua ja terveysasioista kiinnostuneet ovat löytäneet uusia tuoteryhmiä, mm. luonnonkosmetiikan ja urheiluravinteet. Lahjatavarakauppa, joka osin liittyy myös kodin sisustamiseen, jatkoi kasvuaan (+ 3,5 %). Ala ei ole erityisen suhdanneherkkä: kuluttajat hankkivat pientä ja kaunista koteihinsa sekä lahjoiksi myös epävarmempina aikoina. Alan myynnin kasvu on ollut viime vuosina hyvä, tulevaisuudessa varaudutaan hieman varovaisempaan kehitykseen. 5

6 Muotikaupan kasvua (+ 2,9 %) ovat leimanneet suuret myynnin kehityksen vaihtelut eri yritysten välillä sekä eri kuukausina; tammi- ja helmikuu olivat toimialalla erinomaiset, maaliskuu tuotti pettymyksen ja huhtikuu oli jälleen hyvä, samoin toukokuu, kesäkuu huono, heinäkuu myös huono, elokuussa kauppa piristyi hieman. Alaa leimaa eri jakelukanavien markkinaosuustaistelu. Pukeutumismyynnistä kilpailevat erikoisliikkeiden kanssa suuret ulkomaiset ketjut sekä tavaratalot ja hypermarketit urheilukaupan ohella. Kirjakauppojen myynti kasvoi tammi-elokuussa (+ 2,6 %). Ala ei ole suhdanneherkkä. Autonvaraosien ja tarvikkeiden kauppa hidastui alkuvuoden lämpimien säiden ja jakelukanavakilpailun myötä nollatasolle (0 %). Kodintekniikka-alan myynnin lasku (- 1 %) selittyy kulutuselektroniikan myynnin vähenemisestä. Kulutuselektroniikan myynti putosi elokuussa rajusti, mikä toisaalta oli myös odotettavissa. Syynä tähän on viime vuoden elokuun lopulle sijoittunut antennitalouksien tv-lähetysten digitalisointi, mikä nosti kodintekniikan myyntiä tuolloin huomattavasti. Tietotekniikan tuotteiden ja isojen kodinkoneiden myynti on edelleen ollut kasvussa. Optisen alan vuosia jatkunut tasainen kasvu kääntyi laskusuuntaan viime vuoden lopulla ja sama kehitys on jatkunut edelleen (- 3 %). Halpamyyntiketjut ja yritysostot ovat sekoittaneet markkinoita. Ilmiössä on samoja piirteitä kuin päivittäistavarakaupassa ulkomaisen kilpailijan rantautuessa Suomeen vuonna Tavaratalojen ja hypermarkettien käyttötavarakaupan (pukeutuminen, kodin ja vapaa-ajan tuotteet) myynti kasvoi tammi-elokuussa 5,8 prosenttia. Kuukausittaiset vaihtelut myynnissä ovat olleet huomattavia, johtuen säästä ja pääsiäisen ajoittumisesta tänä vuonna maaliskuulle. Pukeutumisessa myynnin kasvu oli 3,9 % ja kodin ja vapaa-ajan tuotteissa 7 %. Tavaratalojen ja hypermarkettien elintarvikemyynti sisältyy päivittäistavarakaupan lukuihin. Rakennus- ja sisustustarvikekaupan myynnin kehityksen nopea hiipuminen, joka alkoi loivana vuoden 2007 lopulla, on ollut alalle yllätys yli kymmenen kasvuvuoden jälkeen. Tammi-elokuun myynnin kasvu oli 1,5 %. Pientalojen rakentaminen on laskussa. Toisaalta korjausrakentaminen on pitänyt kysyntää yllä. Puutavaran hintojen reipas lasku selittää myös osaltaan kasvuluvun alhaisuutta. Apteekkien myynti pitää sisällään avohoidon lääkemyynnin. Siihen ei sisälly eläinlääkkeiden myyntiä eikä sairaalamyyntiä. Alan myynti kasvoi + 7 %, mikä on enemmän kuin vuoden alussa ennakoitiin. Kasvutasoon vaikuttaa edellisvuoden matalahko vertailupohja. 6

7 7 Alkoholijuomakaupan euromääräinen myynti nousi tammi-huhtikuussa + 4,1 prosenttia. Autokaupan euromääräinen myynti kasvoi + 3 %. Kokonaismyynnissä ovat mukana uudet autot, vaihtoautot sekä jälkimarkkinointitoiminnot (huolto- ja korjaustoiminta sekä varaosakauppa). Vuoden alussa voimaan tullut autoverolaki vilkastutti alan myyntiä, mutta kesästä lähtien myynti on hidastunut. Autokauppa ei ole sujunut aivan alan odotusten mukaisesti, mutta vuodesta on silti tulossa kymmenenneksi paras. Autoverolain myötä kuluttajien kiinnostus polttoainetaloudellisia ja vähäpäästöisiä autoja kohtaan on lisääntynyt. Bensiinikäyttöisissä autoissa alle 1,6 litran moottorilla varustettujen autojen myynnin osuus on kasvanut yli 10 %, dieselkäyttöisissä puolestaan yli 2-litraisten osuus on laskenut vähän yli 20 %. Myös uusien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästötaso on pudonnut 177 grammasta 161 grammaan kilometrillä. Autoveropäätös on ohjannut kulutusta tavoitteiden mukaisesti vähäpäästöisempään suuntaan. Uusia henkilöautoja on tammi-elokuussa ensirekisteröity kappaletta, missä on kasvua 9,9 % edellisvuoteen verrattuna. Autoalan voimassa oleva ennuste on uuden henkilöauton myynti. Uusien pakettiautojen rekisteröinnit ovat olleet laskussa (- 6,6 %). Kuorma-autojen osalta kehitys on ollut myönteistä; ensirekisteröinneissä on kasvua 9,1 %. Linja-autojen osalta rekisteröinneissä on kasvua 19,3 %. TUKKUKAUPAN MYYNNIN KEHITYS tammi-elokuussa Kulutustavaratukkukauppa + 2,3 % - Tekninen kauppa + 8,3 % - Autojen tukkukauppa + 2 % Kulutustavaratukkukaupan myynti kasvoi tammi-elokuussa 2,3 prosenttia. Kasvu on viime vuoden vastaavan jakson tasolla. Vain kahdella toimialalla myynti on sujunut paremmin kuin viime vuonna. Muilla myynnin kehitys on laimentunut tai kasvu säilynyt edellisvuoden tasolla. Selkeä pudotus on tapahtunut vain elektroniikan tukkukaupassa. Myynnin kehitys on kulutustavaratukkukaupassa vaihdellut - 8,7 %:n ja + 9,3 %:n välillä. Kulutustavaratukkukaupan parhaiten menestyneitä toimialoja olivat ammattikosmetiikan tukkukauppa (+ 9,3 %), urheilu- ja vapaa-ajan tuotteiden tukkukauppa (+ 8,9 %) sekä kello- ja jalometallialan tukkukauppa (+ 8,7 %). Ammattikosmetiikan tukkukauppa (+ 9,3 %) myy tuotteitaan kauneushoitoloille. Ala näkee positiivisen myynnin kehityksen johtuvan ihmisten panostuksesta yhä enemmän omaan hyvinvointiin, mikä puolestaan on johtanut mm. kynsistudioiden ja day spa -hoitolaitosten syntyyn.

8 Urheilu- ja vapaa-ajan tukkukaupassa (+ 8,9 %) on ylitetty odotukset, vaikka talvi Etelä-Suomessa oli talviurheilun kannalta kehno. Huhtikuusta muodostui alalle erityisen hyvä, tällöin kasvu oli yli 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pyöräilyharrastus on jälleen nousussa, mikä näkyy myynnissä. Samoin urheilupukeutuminen erilaistuu ja eri lajeissa käytettävien lajikohtaisten asusteiden myynti on kasvussa. Kello- ja jalometallialan tukkukauppa (+ 8,7 %) on hypähtänyt välivuoden jälkeen takaisin vahvalle kasvu-uralle. Erityisesti huhtikuun 25 prosentin kasvu vaikutti alkuvuoden kokonaismyyntiin suotuisasti. Kuten jo vähittäiskaupan yhteydessä aiemmin mainittiin, korut ja kellot ovat nousseet taas lahjoiksi. Yksikköhinnaltaan kalliimpien tuotteiden menekki on hyvää. Apteekkitavaratukkukaupan (+ 6 %), lääketeollisuuden (+ 5,4 %) sekä laboratorio- ja terveydenhuoltoalan tarvikkeiden tukkukaupan (+ 2,5 %) kasvu on jatkunut suotuisana. Luontaistuotteiden tukkukaupan (+ 4 %) kehitys ylitti tukkukaupan keskimääräisen tason. Alkoholijuomatukkukaupassa (+ 3,2 %) on volyymikehitys ollut negatiivista, mutta veron- ja hinnankorotuksista johtuen myynnin arvo on kasvanut. Rauta- ja sisustustarvikekauppaa (+ 1,5 %) on käsitelty jo edellä vähittäiskaupan yhteydessä. Elektroniikan tukkukaupan kehitys on hidastunut viime vuoden tammi-elokuun tasosta lähes 20 prosenttiyksiköllä. Alan myynti vähenikin selvästi (- 8,7 %). Pudotuksen taustalla on kuitenkin luonnollisia syitä. Viime vuoden elokuussa siirryttiin antennitalouksissa digiaikaan, mikä johti digiboxien ja digiboxin sisältämien televisioiden todelliseen myyntihuippuun. Näin vertailupohja on viime vuodelta erittäin kova. Kulutuselektroniikassa myynnin lasku oli - 22,5 %; digiboxit - 55 %, televisiot - 3 % matkapuhelimet - 5 %. Televisioiden kappalemääräinen myynti on kasvanut, mutta alalle ominainen tuotteiden hintaeroosio johti myynnin arvon laskuun. Valokuvausalan tuotteet ovat valopilkku + 26 prosentin kasvullaan. Kysyntä näyttää suuntautuneen järjestelmä- ja puolijärjestelmäkameroihin. Isojen kodinkoneiden kylmälaitteiden, pesu- ja astianpesukoneiden ja keittiökoneiden kauppa on säilynyt vakaana (+ 4 %). Uusien autojen tukkukauppa kasvoi euromääräisesti (+ 2 %). Autokauppaa kokonaisuutena on käsitelty aiemmin vähittäiskaupan yhteydessä. Teknisessä tukkukaupassa myynnin kasvu oli edelleen varsin ripeää (+ 10 %), vaikka tahti on hieman hiipunut alkuvuoden luvuista. Kasvussa olivat erityisesti teknologiateollisuuteen ja rakentamiseen liittyvät toimialat. Voimakkainta kasvu oli rakennusalan koneiden ja laitteiden myynnissä, + 31 %. Muista toimialoista sekä teollisuuden koneissa ja laitteissa että tuotantotarvikkeissa päästiin yli 10 prosentin kasvulukuihin. Toimialojen hyvää kehitystä on pitänyt yllä teknologiateollisuuden ja 8

9 erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden korkea tilauskanta. Asiakkaiden tilaussaannin vaikeutuminen heijastunee jatkossa myyntiin. Raaka-ainekauppa, joka usein aikaisemmin on ollut voimakkaimmin kasvava toimiala, kasvoi nyt vain 1,8 prosenttia. LVI-tukkukaupassa on myynnin kehitys ollut hieman odotettua heikompaa (+ 5,6 %). Toukokuusta alkaen on tapahtunut hiipumista; tilauskanta on alkanut sulaa. Laskusuuntaisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan myös jatkossa. Kun alalle tärkeä uudisrakentaminen vähenee lähinnä pientalojen osalta, niin alalla toivotaan korjausrakentamisen elpymistä. Sähkötarvikkeiden tukkukaupan myynti jatkoi tammi-elokuussa edelleen kasvuaan (+ 7 %). Sähkötarvikkeiden kysyntä on jatkunut vahvana, vaikka uusien rakennuslupien määrä on vähentynyt jo vuoden ajan. Alan huomio kohdistuukin seuraavaksi korjausrakentamisen hankkeisiin, joihin liittyy lähes aina sähköisen talotekniikan uusiminen. Myös ilmastonmuutoksen torjumiseen on jo tarjolla energiaa säästäviä sähköistysratkaisuja, joiden laajempaa käyttöönottoa odotetaan. Elektroniikan komponenttien myynti kääntyi toisella vuosikolmanneksella selvään kasvuun (+ 3 %). 9