Päätös. Etelä-Suomi Nro 57/2012/1 Dnro ESAVI/723/04.08/2010

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 57/2012/1 Dnro ESAVI/723/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen välivarastointi-, murskaus- ja hyötykäyttötoimintaa, Tuusula ja Vantaa. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Finavia Oyj PL Vantaa Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen sekä ylijäämäkiven välivarastointi, murskausja hyötykäyttötoiminnat Helsinki-Vantaan lentoasema, Tuusula, Vantaa Kiinteistöt: , M601, M601, M601, , , M601, M605, M602, M608, M501, , M601, M603, M601, M607, M607, M501, M502, ja Kiinteistöjen omistaja: Finavia Oyj ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Hämeenlinnan päätoimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 7 e) ja 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa Nro 49/2011/1, joka koskee Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen eikä päätös ole lainvoimainen. Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen välivarastointi, murskaus ja hyötykäyttötoimintoihin ei ole aiempia ympäristö- tai vastaavia lupia. Välivarastointi- ja murskausalue D:n läheisyydessä sijaitsevilla toiminnoilla on seuraavat ympäristöluvat: Vantaan ympäristölautakunnan Finavia Oyj:lle antama ympäristölupapäätös 75, joka koskee asfalttiaseman toimintaa Vantaan ympäristölautakunnan Vantaan kaupungin Yrityspalvelulle antama ympäristölupapäätös 11, joka koskee kiviainesten louhintaa, murskausta ja välivarastointia Vantaan ympäristölautakunnan Finavia Oyj:lle antama ympäristölupapäätös 32, joka koskee kiviainesten louhintaa, murskausta ja välivarastointia Vantaan ympäristölautakunnan Finavia Oyj:lle antama ympäristölupapäätös 33, joka koskee kiviaineksen ottamista Vantaan ympäristölautakunnan Ratahallintokeskukselle antama ympäristölupapäätös 146, joka koskee kiviaineksen ottamista Vantaan ympäristölautakunnan Ratahallintokeskukselle antama ympäristölupapäätös 147, joka koskee kiviainesten louhintaa, murskausta ja välivarastointia Etelä-Suomen aluehallintoviraston Liikennevirastolle antama vesilain (264/1961) mukainen lupapäätös Nro 22/2010/4, joka koskee Kehäradan rautatietunnelin rakentamista ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamista sekä töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Etelä-Suomen aluehallintoviraston Lemminkäinen Infra Oyj:lle antama ympäristölupapäätös Nro 15/2010/2, joka koski kiviaineksen murskausta ja varastointia.

3 3 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ja saanut lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä taltionumero 1995) lentoasema-alue on merkitty liikenne- ja lentomelualueeksi. Vantaan kaupungin yleiskaavassa 2007 (hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa ja saanut lainvoiman Korkeimman hallintooikeuden antamalla päätöksellä taltionumero 3487) lentoasemaalue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Vantaan kaupungin Lentokenttä 1 asemakaavassa (vahvistettu Sisäasianministeriössä ) lentoasema-alue on merkitty pääosin lentoliikenne/lentokenttäalueeksi (LL). Tuusulan kunnan Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaavassa (hyväksytty Tuusulan kunnanvaltuustossa , vahvistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistamispäätöksellä ) lentoasema-alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL-1), maa- ja metsätalousalueeksi, joka on varattu lentoliikennealueen mahdollista laajentumista varten (MTL-1) ja maa- ja metsätalouden erityisalueeksi, joka on varattu Metsäntutkimuslaitoksen tarpeita varten (MTE-1). Tuusulan kunnan Maantiekylän osayleiskaavassa (hyväksytty Tuusulan kunnanvaltuustossa ) lentoasema-alue on merkitty lentokenttäalueeksi. Tuusulan kunnan Focus-alueen osayleiskaavahankkeessa lentoasemaalue sijoittuu lentoliikenteen alueelle (LL-2). Alueen pohjoispuolella on teollisuus- ja varastoalue (T-1). Kaavaehdotus on palautettu valmisteltavaksi ja on edelleen käsiteltävänä. Tuusulan kunnan Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavaluonnoksen kaava-alue sijoittuu noin 700 metrin etäisyydelle lentoasema-alueelta luoteeseen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Välivarastointialueet sijoittuvat Helsinki-Vantaan lentoaseman länsilaidalle kiitotien 1 ja kiitotien 3 väliselle alueelle (A+B), kaakkoislaidalle kiitotien 2 itäpuolelle (C), Tikkurilantien ja kiitotien 3 väliselle alueelle (D), kiitotien 1 lounaispään eteläpuolelle (E) sekä kiitoteiden 1 ja 3 kaakkoisreunan välissä olevalle Palosuolle (F). Asfalttimurskeen sekä betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttöalueet sijaitsevat eri puolilla lentoasema-aluetta. Alueet on esitetty päätöksen liitteessä 1.

4 4 Lähimmät häiriintyvät kohteet Ympäristön tila Välivarastointi- ja murskausalueet sekä pääosa materiaalien hyödyntämisalueista sijaitsevat Vantaan kaupungin alueella. Yksi suunniteltu asfalttimurskeen hyödyntämisalue sijoittuu Tuusulan kunnan alueelle. Lentoaseman lähiympäristöstä suurin osa on teollisuus- ja työpaikkaaluetta. Toiminta-alueen A lähimmät häiriintyvät kohteet ovat palvelukoti noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueesta länteen. Voutilan asuinalue ja Mustikkamäen asuinrakennukset sijaitsevat Kehä III:n eteläpuolella noin 2,1 kilometriä alueesta lounaaseen ja etelään. Toiminta-alueen B lähimmät häiriintyvät kohteet ovat Mustikkamäen asuinrakennukset, jotka sijaitsevat alueesta noin kaksi kilometriä etelään. Toiminta-alueen C lähin häiriintyvä kohde on Ruskeasannan asuinalue Tuusulanväylän itäpuolella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat yli 700 metrin etäisyydellä alueesta. Toiminta-alueen D lähimmät häiriintyvät kohteet ovat Voutilan asuinalue ja Mustikkamäen asuinrakennukset. Kohteet sijaitsevat Kehä III:n eteläpuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä alueesta D lounaaseen ja kaakkoon. Toiminta-alueen E lähimmät häiriintyvät kohteet sijoittuvat alueen eteläpuolelle. Kehä III:n eteläpuolella Pakkalantien läheisyydessä sijaitsevat asuinrakennukset ovat lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä alueesta E. Antaksentien asuinalueella on päiväkoti noin 1,4 kilometrin etäisyydellä alueesta E. Toiminta-alueen F lähimmät häiriintyvät kohteet ovat Mäkiniitun asuinrakennukset. Rakennukset sijaitsevat alueesta koilliseen noin 1,4 1,8 kilometrin etäisyydellä. Luonnonsuojelualueet Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura-alueet ovat seuraavat: Viinikanmäen jalopuumetsikkö (LTA200676) noin 1,2 kilometriä lupahakemusalueesta luoteeseen Blåbärkärrbergenin luonnonsuojelualue (YSA014185) noin 2 kilometriä lupahakemusalueesta etelään Kylmäojan korven luonnonsuojelualue (YSA014164) noin 2,5 kilometriä lupahakemusalueesta itään Vantaanjoen Natura alue (FI ) lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä lupahakemusalueesta itään.

5 5 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Lentoasema-alue sijoittuu Vantaanjoen alaosan, Tuusulanjoen ja Keravanjoen valuma-alueille. Lentoasema-alueella on seitsemän valumavesien purkupistettä. Toiminta-alueilta A, B ja D pintavedet johdetaan putkella kiitotien ali. Vedet purkautuvat Viinikkalanojaan. Ojasta vedet päätyvät Vantaanjokeen. Purkureitin pituus lentoasemalta Vantaanjokeen on noin 400 metriä. Toiminta-alueelta E pintavedet purkautuvat etelään Veromiehenkylänpuroon ja päätyvät Vantaanjokeen. Purkureitin pituus lentoasemalta Vantaanjokeen on noin 3,7 kilometriä. Toiminta-alueilta C ja F tulevat pintavedet päätyvät itään purkavaan Kylmäojaan. Ojasta vedet purkautuvat Keravanjokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Purkureitin pituus lentoasemalta Keravanjokeen on noin kaksi kilometriä ja Vantaanjokeen noin 6,4 kilometriä. Alueella ei ole tehty asfalttijätteen sekä betoni- ja tiilijätteen välivarastointi-, murskaus- ja hyötykäyttötoimintaan liittyviä ilmanlaatuselvityksiä. Maaperän tila Lentoasema-alue sijoittuu kalliomäkien ympäröimälle ylänköalueelle. Alueen itäreunassa kulkee likimain pohjois-eteläsuuntainen murroslaakso. Laaksossa on lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia. Reuna-alueilla esiintyy myös savi- ja silttikerroksia. Laajimmat hiekka- ja sorakerrokset sijoittuvat kiitotien 2 keskiosan itäpuolelle ja ne ulottuvat paikoin länsireunalle saakka. Kiitotien 1 kohdalla maalaji vaihtuu saveksi ja siltiksi sekä suoalueeksi. Lisäksi suota on kiitoteiden 1 ja 3 välisellä alueella. Länsireunalla on laajahkoja moreenipeitteisiä alueita ja osin savea. Toiminta-alueilla A ja B on pari metriä paksu savi-/silttikerros. Silttikerroksen alla on muutaman metrin kerros hiekkaa ja moreenia ennen kalliota. Toiminta-alue C on pääosin avokalliota. Osalla aluetta kallion päällä on moreenia parin metrin kerros. Toiminta-alue D on louhittua kallioaluetta. Toiminta-alueella E maaperä on täyttömaata. Täytön paksuus on noin 4 8 metriä. Täyttö on pääosin kivennäismaa-ainesta. Lisäksi on paikoin humusta ja jätejakeita. Täytön alapuolinen luontainen maaperä on savea. Parin metrin savikerroksen alla on hiekkaa ja moreenia muutaman metrin kerros ennen kalliota.

6 6 Toiminta-alueelta F on poistettu suurimmalta osalta parin metrin turve- ja moreenikerros. Alueella on hiekkaa ja moreenia muutaman metrin kerros ennen kalliota. Osalla aluetta kallio on maanpinnassa tai lähellä maanpintaa pari metriä paksun moreenikerroksen alla. Pohjaveden tila Liikenne III luokan pohjavesialue ( Lavanko) sijaitsee lentoaseman pohjoisreunalla. I luokan pohjavesialue ( Lentoasema) on lentoaseman itäreunalla. Pohjaveden päävirtaussuunta kiitotien 1 koillispäädystä on itään ja lounaispäädystä pääosin etelään. Kiitotien 2 alueelta pohjavesi virtaa pääosin itään. Kiitotien 3 alueelta päävirtaussuunta on länteen. Välivarastointialue C ja yksi asfalttirouheen hyödyntämisalue sijaitsevat itäpuolisella Lentoaseman I luokan pohjavesialueella. Toiminta-alueille johtavat tiet ovat asfaltoituja. Keskimääräinen raskaan liikenteen liikennesuorite on noin 40 ajoneuvoa päivässä ja noin ajoneuvoa vuodessa. VÄLIVARASTOINTI-, MURSKAUS- JA HYÖTYKÄYTTÖTOIMINNAT Yleiskuvaus Käsitteet Helsinki-Vantaan lentoasemalle haetaan lupaa asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen välivarastointi-, murskaus- ja hyötykäyttötoiminnoille sekä ylijäämäkiven välivarastointi- ja murskaustoiminnoille. Alueelle rakennetaan kuusi välivarastoaluetta (A, B, C, D, E, F). Välivarastointialueilla D, E ja F harjoitetaan myös asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen sekä ylijäämäkiven murskaustoimintaa. Toiminta-alueet B, C ja F sijaitsevat lentoaseman turva-aidan sisäpuolella. Toiminta-alueet A, D ja E sijoittuvat turva-aidan ulkopuolelle. Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetusta valtioneuvoston asetuksesta (591/2006) ja eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta annetusta valtioneuvoston asetuksesta (403/2009) käytetään jäljempänä termiä VNA 591/2006 ja sen säädösmuutos.

7 7 Toiminta-aika, rakenteet ja varusteet Käsiteltävät materiaalit Alkuperä Toimintoja harjoitetaan maanantaista perjantaihin klo Lentoaseman alueella tehtävät maanrakennustyöt vaativat ajoittain poikkeuksellisia työaikatauluja. Työt pyritään tekemään siten, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia lentoliikenteeseen. Jos töiden vuoksi joudutaan sulkemaan kiitotie, pyritään työt tekemään mahdollisimman nopeasti. Lentoliikenteen poikkeukselliset olosuhteet tulisi jäädä mahdollisimman lyhyeksi. Töiden sujuvuuden kannalta on erityisen tärkeää, että toimintaa voidaan tehdä tarvittaessa arkisin aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Tarvittaessa liikkumista toiminta-alueilla rajoitetaan lippusiimalla. Kaikki välivarastoitava, murskattava ja hyötykäytettävä materiaali on peräisin Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman työmailta. Materiaaleja syntyy rakennushankkeiden purkutöistä. Asfalttijäte ( ) Asfaltti sisältää kiviainesta yli 90 paino-% ja bitumia 2 6 paino-%. Materiaali on verrattavissa luonnonkiviainekseen. Asfaltti, jonka valmistuksessa on käytetty bitumin ja luonnonkiviaineksen lisäksi muita materiaaleja, sisältää haitta-aineita. Lisäksi asfalttiin voi olla imeytynyt haitta-aineita, kuten jääesto- ja jäänpoistoaineita sekä liukkaudentorjunta-aineita että polttoaineita. Asfaltin laatu arvioidaan aistinvaraisesti ennen välivarastointia. Jos aistinvaraisesti havaitaan epäpuhtauksia, selvitetään asfaltin laatu tarvittavilla laboratoriotutkimuksilla. Kelpoisuuden arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) asetettuja pysyvälle jätteelle asetettuja kokonaispitoisuuksien raja-arvoja. Betonijäte ( ) Puretun betonin laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti purkutyön yhteydessä. Purkubetonin laatu selvitetään laboratoriotutkimuksilla, jos rakennuksen käyttöhistorian tai aistinvaraisten havaintojen perusteella on syytä epäillä betonin sisältävän haitta-aineita. Betonimurskeen laatu on VNA:n 591/2006 ja sen säädösmuutoksen mukaista. Tiilijäte ( ) Purettujen tiilien laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti purkutyön yhteydessä. Purkutiilien laatu selvitetään laboratoriotutkimuksilla, jos rakennuksen käyt-

8 8 Välivarastointi töhistorian tai aistinvaraisten havaintojen perusteella on syytä epäillä tiilien sisältävän haitta-aineita. Tiilimurskeen laatu on VNA:n 591/2006 ja sen säädösmuutoksen mukaista. Ylijäämäkivi ( ) Ylijäämäkivi on puhdasta luonnonkiviainesta. Jos on perusteltua epäillä kiviaineksen ympäristöteknistä laatua, arvioidaan tehtävät laatututkimukset tapauskohtaisesti. Varastoalueet ja varastoitavat materiaalit Materiaalien välivarastointia harjoitetaan kuudella erillisellä varastoalueella (A, B, C, D, E ja F, päätöksen liite 1). Tarvittaessa rakennetaan myös muita varastoalueita. Käytössä olevat varastoalueet vaihtelevat vuosittain eivätkä kaikki alueet välttämättä ole käytössä joka vuosi. Alueiden käyttö riippuu lentoaseman rakennustoiminnasta. Välivarastointialueiden pinta-alat ja välivarastoalueille mahtuvat kerrallaan varastoitavien murskaamattoman ja/tai murskatun asfaltin, betonin, tiilen ja ylijäämäkiven yhteenlasketut enimmäismäärät ovat seuraavat: Alue Pinta-ala (m 2 ) Määrä (t) A B C D E F Alueilla varastoitavien materiaalien laatu ja määrä vaihtelevat vuosittain. Alueilla voidaan varastoida yhtä aikaa murskaamatonta ja murskattuja materiaaleja. Varastoalueiden rakenteet Varastoalueille rakennetaan kulutuskerros ja kantava kerros. Kantavan kerroksen materiaalina käytetään kallio-, betoni- ja/tai tiilimursketta. Kulutuskerroksen materiaaleja ovat kallio- ja asfalttimurske, asfalttirouhe ja sora. Kuormien vastaanotto ja tarkastus Materiaalit lajitellaan jakeittain ja tarkastetaan aistinvaraisesti ennen kuljettamista välivarastoalueille. Varastoalueet tarkastetaan viikoittain.

9 9 Suunniteltuun käyttöön soveltumaton materiaali toimitetaan alueen ulkopuoliseen luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Varastoinnin toteutus Välivarastoitavat materiaalit varastoidaan erillisissä varastokasoissa. Eri materiaaleja ei sekoiteta keskenään. Betoni- ja tiilijäte välivarastoidaan purkukohteissa harjoitetun toiminnan perusteella. Erilaatuiset asfalttijätteet lajitellaan varastoitavaksi alkuperän mukaisesti, kuten glykolikäsittely- ja tankkausalueiden asfalttijäte toisistaan erilleen. Ylijäämäkivi sijoitetaan omaan varastokasaan. Varastokasat rakennetaan esimerkiksi pyöräkoneella. Kasojen enimmäiskorkeus on kolme metriä ja luiskien kaltevuus 1:1. Asfalttikasojen päällä ei ajeta työkoneilla. Materiaalien varastointiaika on enintään kolme vuotta. Jos materiaaleja ei hyödynnetä alueella kolmen vuoden kuluessa, toimitetaan ne alueen ulkopuolisiin varastointipaikkoihin. Seulonta ja välppäys Alueilla tehdään seulontaa ja välppäystä erikokoisten materiaalien erottelemiseksi. Seula- ja välppäkoot valitaan tarpeen mukaan. Tarvittaessa seulontaa ja välppäystä täydennetään käsin lajittelulla. Erottuvat metallit, eristeet ja muut materiaalit erotellaan jätejakeittain esimerkiksi jätelavoille. Vesienhallinta Välivarastoalueiden ympärille rakennetaan ympärysojat. Murskaus Yleistä Murskausta harjoitetaan välivarastointialueilla D, E ja F. Alueet eivät sijaitse pohjavesialueella tai Päijänne-tunnelin välittömässä läheisyydessä. Murskattavia materiaaleja ovat asfaltti-, betoni- ja tiilijäte sekä ylijäämäkivet. Määrät Murskattavien materiaalien arvioidut enimmäismäärät ovat seuraavat: Materiaali Asfaltti t t Betoni ja tiili yhteensä t yhteensä t Kiviaines t t

10 10 Asfaltin murskaus Murskausjaksoja on vuodessa 2 3. Yksi jakso kestää noin 50 päivää. Asfalttimursketta tuotetaan t/d ja enimmillään t/d. Keskimääräinen vuosituotanto on tonnia. Asfalttijäte kuljetetaan murskaamolle kuorma-autolla tai pyöräkuormaajalla. Murskaus tehdään 3-vaihemurskauslaitoksella tai siirrettävällä laitoksella. Murskaustuotteita varastoidaan murskausalueilla 1 36 kuukautta. Murskekuormia lähtee alueelta vilkkaimpina aikoina arviolta 20 kpl/d. Betonin ja tiilen murskaus Murskausjaksoja on vuodessa 2 3. Yksi jakso kestää noin 50 päivää. Mursketta tuotetaan t/d ja enimmillään t/d. Keskimääräinen vuosituotanto on tonnia. Betoni- ja tiilijäte kuljetetaan murskaamolle kuorma-autolla tai pyöräkuormaajalla. Murskaus tehdään siirrettävällä B-luokan murskauslaitoksella. Valmiit murskeet välivarastoidaan kaikilla varastointialueilla. Murskaustuotteita varastoidaan murskausalueilla 1 36 kuukautta. Murskekuormia lähtee alueelta vilkkaimpina aikoina arviolta 20 kpl/d. Ylijäämäkiven murskaus Materiaalien hyödyntäminen Yleistä Murskausjaksoja on vuodessa 2 3. Yksi jakso kestää noin 50 päivää. Mursketta tuotetaan t/d ja enimmillään t/d. Keskimääräinen vuosituotanto on tonnia. Ylijäämäkiviaines kuljetetaan murskaamolle kuorma-autolla tai pyöräkuormaajalla. Murskaus tehdään siirrettävällä B-luokan murskauslaitoksella. Valmiit murskeet välivarastoidaan kaikilla varastointialueilla. Murskaustuotteita varastoidaan murskausalueilla 1 36 kuukautta. Murskekuormia lähtee alueelta vilkkaimpina aikoina arviolta 30 kpl/d. Materiaalit hyödynnetään Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella. Materiaalien hyödyntäminen tehdään mahdollisuuksien mukaan ilman välivarastointia. Hyödynnettävien materiaalien laadut ja määrät vaihtelevat vuosittain. Hyödyntämistoiminta on riippuvainen lentoaseman rakennustoiminnasta. Kaikkia materiaaleja ei välttämättä hyödynnetä joka vuosi.

11 11 Asfaltti Hyödynnettävien materiaalien maarakentamisessa, kuten tasauksessa ja tiivistyksessä, käytetään normaalia maarakennuskalustoa. Levitys tehdään esimerkiksi kaivinkoneella ja tiivistys jyräämällä. Asfalttirouhetta ja mursketta hyödynnetään enintään t/a. Asfaltin hyötykäytössä noudatetaan esimerkiksi "Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 27/2005." -julkaisussa annettuja ohjeita. Asfalttimurske soveltuu hyödynnettäväksi sellaisenaan muun muassa puhtaan lumen läjitysalueella ja erilaisten huoltoteiden rakenteissa. Lisäksi asfalttimursketta toimitetaan uusioasfaltin raaka-aineeksi. Tie- ja kenttärakenteissa asfalttimursketta käytetään kulutuskerroksessa. Rakennettavan asfalttisen kulutuskerroksen kerrospaksuus on noin 0,2 metriä. Muissa kohteissa asfalttimurskeen maksimikerrospaksuus on 0,5 metriä. Betoni- ja tiilimurske Hyödynnettävät materiaalit ovat murskattu betoni, joka sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta, ja tiilimurske. Betonimursketta ja tiilimursketta hyödynnetään yhteensä enintään t/a. Betonimurskeen hyödyntäminen tehdään VNA:n 591/2006 ja sen säädösmuutoksen mukaisesti. Lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita: Betonimurske kadun päällysrakenteessa Suomen kuntaliitto Betonimurskeen käyttö tien päällysrakennekerroksissa. Tiehallinto. 5/2000. Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Tiehallinto Lisäksi käytetään muita Tiehallinnon ohjeita. Betonimursketta hyödynnetään lentoasema-alueella muun muassa katujen, huoltoteiden, pysäköinti- ja varastointialueiden sekä kevyenliikenteen väylien jakavassa ja/tai kantavassa kerroksessa että kenttärakenteissa. Hyötykäyttökohteet sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Tiiltä sisältävää mursketta hyödynnetään maarakentamisessa, kuten kunnallistekniikan kaivantojen täytemateriaalina. Haitta-aineita sisältävän tiilijätteen hyödyntämisessä sovelletaan VNA:n 591/2006 ja sen säädösmuutoksen periaatteita. Betoni- ja tiilimursketta ei sijoiteta rakennusten alle, salaojakaivantoihin eikä pohjaveden pinnantason alapuolelle.

12 12 Kerrospaksuus määräytyy materiaalin teknisten ominaisuuksien perusteella. Yksittäisen murskekerroksen paksuus on 150 mm. Kerrosten yhteispaksuus on enintään 1,5 metriä. Betoni- ja tiilimurskerakenteet Betoni- ja tiilimursketta sisältävä rakenne peitetään vähintään 100 mm:n paksuisella luonnon kiviaineskerroksella, esimerkiksi murskeella tai soralla. Käyttökohteesta riippuen materiaalina voidaan mahdollisesti käyttää myös asfalttimursketta ja -rouhetta. Osassa hyötykäyttökohteissa betoni- ja tiilimursketta sisältävä rakenne päällystetään asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 % tai muulla vastaavan suojaustason materiaalilla. Rakenteet peitetään tai päällystetään mahdollisimman nopeasti osana rakennustyötä. Periaatteellinen päällystetyn rakenteen poikkileikkaus on seuraava: asfaltti tms. kantavakerros; betonimurske, tiilimurske; 150 mm jakavakerros; betonimurske, tiilimurske tai kivimurske; 150 mm suodatinkerros; hiekka, kivimurske pohjamaa. Periaatteellinen peitetyn rakenteen poikkileikkaus on seuraava: mahdollinen asfalttirouhe tai -murske peittokerros, kivimurske tai sora; 100 mm kantavakerros; betonimurske, tiilimurske; 150 mm jakavakerros; betonimurske, tiilimurske tai kivimurske; 150 mm suodatinkerros; hiekka, kivimurske pohjamaa. Käytöstä poistaminen Toiminnan loppuessa välivarastointi- ja murskausalueet otetaan lentoaseman muuhun käyttöön. Jos välivarastointialueella varastoiduissa materiaaleissa on todettu haitta-aineita, tutkitaan tarvittaessa varastointialueiden maaperän pilaantuneisuus. Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö Asfaltin murskaustoiminnassa käytetään polttoöljyä 5 10 tonnia vuodessa. Polttoöljy varastoidaan 10 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä. Asfaltin murskauslaitos toimii verkkovirralla. Arvioitu energiankulutus on keskimäärin kwh/vuosi. Betoni- ja tiilijätteen murskauslaitokset käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Polttoöljyä käytetään muutama tonni vuodessa. Polttoöljy varastoidaan 10 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä.

13 13 Ylijäämäkiven murskauslaitokset käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Polttoöljyä käytetään tonnia vuodessa. Polttoöljy varastoidaan 10 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä. Toiminnoissa käytettävät voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet välivarastoidaan kontissa kullakin toiminta-alueella. Vedenhankinta Talousvesi tuodaan kullekin alueelle säiliössä. Pölyämisen estämisessä käytettävä vesi otetaan mahdollisuuksien mukaan maastosta. Mahdollisten sosiaalitilojen jätevedet ohjataan suljettuun jätevesisäiliöön. Talteenotettu jätevesi kuljetetaan jätevedenpuhdistuslaitokselle. Murskaustoiminnassa tarvittava vesi tuodaan alueelle säiliöautoilla tai otetaan mahdollisuuksien mukaan lentoaseman vesijohtoverkosta. Murskaustoiminnassa käytetään vettä noin 3 m 3 /d. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kun lentoaseman alueella syntyvät purkujätteet välivarastoidaan, murskataan ja hyödynnetään samalla alueella, vähennetään huomattavasti jätteiden toimitusta alueen ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin, kuljetusmatkoja sekä puhtaiden luonnonraaka-aineiden tarvetta. Ylijäämäkiven käyttö alueella vähentää luonnonraaka-aineiden tarvetta ja lyhentää materiaalien kuljetusmatkoja. Mahdollisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisy ja riskien minimointi toteutetaan säännöllisillä esimerkiksi välivarastointialueiden aistihavaintoihin perustuvalla tarkkailulla sekä näytteenotoilla toteutettavalla laadunvalvonnalla. Tällöin voidaan ryhtyä ajoissa ennaltaehkäiseviin suojaustoimiin, jos toiminnasta todetaan aiheutuvan kohtuutonta ympäristökuormitusta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Murske- ja sorapintaisilla välivarastointi- ja murskausalueilla sade- ja sulamisvedet imeytyvät pääosin maaperään, mutta alueilla voi muodostua hulevesiä rankkasateiden aikana. Hulevesiä syntyy myös asfalttirouheella ja - murskeella pinnoitetuilta alueilta. Kentiltä vedet ohjautuvat kallistusten mukaisesti reunaojiin. Ojista vedet kulkeutuvat edelleen lentoaseman sadevesiviemäreihin ja/tai ojiin. Ojista vedet purkautuvat Keravanjokeen ja Vantaanjokeen. Ympäristökelpoisuuskriteerit täyttävän materiaalin käsittelystä ja hyötykäytöstä ei aiheudu päästöjä vesistöihin.

14 14 Hulevesien määrän arvioidaan olevan vähäinen. Purkuojiin ei siten esitetä rakennettavaksi saostusaltaita yms. rakenteita kiintoaineksen erottamiseksi. Kiintoaineksen erotusrakenteiden tarve arvioidaan käytön aikaisten havaintojen perusteella. Päästöt ilmaan Polttoaineet Polttoaineen kulutuksesta aiheutuvat (seulonta- ja murskauslaitteistot sekä työkoneet) laskennalliset päästöt ilmaan ovat seuraavat: Pöly Aine Keskimääräiset päästöt (t/a) Suurin päästö (kg/d) Suurin päästö (kg/h) SO 2 0,1 0,8 0,07 NO 2 5,0 37,4 3,1 CO Välivarastointikasojen pölyäminen estetään tarvittaessa kastelulla. Tielaitoksen selvityksessä kivenmurskaamoiden pölyvaikutuksista on osoittautunut, että B-luokan louhetta murskaavan laitoksen leijuma (2 tuntia) on alle 0,4 mg/m metrin etäisyydellä. Lupahakemuksen murskausalueiden sisäpuolella ei ole häiriintyviä kohteita. Betonin, tiilen ja ylijäämäkiven murskauksesta aiheutuu pölyämistä. Murskauslaitos varustetaan vähintään B-luokan pölynsidontalaitteistolla, jossa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein ja koteloinneilla. Talvella kasteluvesi voidaan lämmittää. Lentoaseman alueella sijaitsevasta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölyn leviämisen estämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Betonin ja tiilen kuormauksessa sekä kuormien purkamisesta ja käsittelystä syntyy hiukkaspäästöjä. Asfaltin kuormauksesta ja käsittelystä ei arvioida muodostuvan merkittäviä pölypäästöjä. Ympäristökelpoisuusvaatimukset täyttävän materiaalin pölyn mukana ei kulkeudu merkittäviä määriä haitta-aineita. Materiaalien pölyämistä seurataan. Tarvittaessa mursketta kastellaan. Melu Toiminta sijoittuu Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelualueella. Asfaltin jyrsiminen ja murskaus eivät aiheuta merkittävää melua.

15 15 Betonin, tiilien ja ylijäämäkiven murskaus ja mahdollinen esikäsittely, kuten rikotus, seulonta, välppäys, aiheuttavat melua. Murskauslaitteiston lähtömelutaso (L WA ) on arviolta db. Keskimääräinen melutaso (L Aeq ) 400 metrin etäisyydellä on noin 45 db ja huipputaso 55 db. Lähimmät melulle altistuvat kohteet sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä murskausalueista. Melu ei oleellisesti erotu lentoasematoiminnan aiheuttamasta muusta melusta. Putoavan kiven melua aiheutuu syötettäessä ylijäämäkiveä syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Melua ehkäistään kiinnittämällä huomiota kiven pudotuskorkeuteen. Melun leviämistä voidaan tarvittaessa rajoittaa varastokasojen sijoittelulla ja murskauslaitosten koteloinneilla. Lentomelualueella sijaitsevasta toiminnasta ei aiheudu haitallista melun lisääntymistä. Asfaltin sekä betonin ja tiilen hyötykäyttötoiminnasta ei aiheudu suurempaa melua kuin toteutettaessa vastaavat rakenteet maa-aineksilla. Toiminnasta ei aiheudu rakenteita vaurioittavaa tai häiritsevää tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Asfaltin seassa mahdollisesti olevat betoniset katukivet toimitetaan hyödynnettäväksi muun betonijätteen yhteydessä. Betoni- ja tiilijätteen murskaustoiminnassa erottuvia raudoitusrautoja on arviolta t/a ja rakennusjätettä 5 m 3 /a. Jätteet kuljetetaan lentoaseman jätehuoltopisteisiin tai suoraan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Asfaltin sekä betonin ja tiilen hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan ennen sijoittamista kohteeseen. Ympäristökriteerit täyttävän materiaalin käsittelystä ja hyötykäytöstä ei aiheudu päästöjä maaperään. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia Päijänne-tunneliin. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Poltto- ja voiteluaineita sekä hydrauliikkaöljyä voi päästä maaperään konerikkojen yhteydessä. Vuodot imeytetään alueella olevaan öljynimeytysmateriaaliin. Imeytysmateriaali toimitetaan asianmukaiseen käsittelyn. Öljyvuotoja ehkäistään tarkkailemalla säännöllisesti työkoneiden kuntoa ja tekemällä tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet. Maa-aineksen puhtaus arvioidaan öljyn imeytyksen jälkeen. Tarvittaessa öljyinen maa-aines poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

16 16 TOIMINNAN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Toiminnalla ei arvioida olevan haitallisia ympäristövaikutuksia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Toiminnan mahdolliset ympäristöriskit liittyvät välivarastoinnin, murskauksen ja hyötykäytön eri työvaiheissa mahdollisesti tapahtuviin onnettomuuksiin, kuten tulipaloon työkoneissa. Poikkeavista tilanteista ilmoitetaan alueen hoidosta vastuussa olevalle henkilölle. Tulipalosta ilmoitetaan yleiseen hätänumeroon. Lentoaseman alueella on valmius reagoida nopeasti onnettomuustilanteisiin. Sortumien syntyminen ehkäistään varastoimalla materiaalit suunnitellusti ja välttämällä yli 1:1 ylittäviä täyttöluiskan kaltevuuksia. Materiaalien laatua seurataan laadunvalvontanäytteillä. Näytteenotolla varmistetaan, ettei materiaalista leviä haitallisia aineita ympäristöön. TARKKAILU Yleistä Ympäristötarkkailu esitetään liitettäväksi osaksi Helsinki-Vantaan lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesitarkkailuohjelmaa. Tarkkailusta tehdään erillinen suunnitelma. Suunnitelma hyväksytetään valvontaviranomaisella. Käyttötarkkailu Vesien johtaminen Alueiden ojien liettymistä seurataan aistinvaraisesti. Kirjanpito Asfaltin sekä betonin ja tiilen hyötykäyttökohteista pidetään kirjanpitoa. Kohteista kirjataan hyötykäytetyn materiaalin laatu, määrä, pinta-ala, kerrospaksuus ja sijoittuminen rakenteeseen. Lisäksi kirjataan betoni- ja tiilijätteen peitto- ja päällysrakenne. Hyötykäyttöalueista tehdään sijaintikartta. Kartta pidetään ajantasaisena. Tiedot raportoidaan vuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Laadunvalvonta Välivarastoitavan materiaalin laatua valvotaan aistinvaraisin havainnoin ja säännöllisillä laadunvalvontanäytteillä. Välivarastointialueilla ei ole erillistä valvontaa.

17 17 Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Asfaltista otetaan yksi laadunvalvontanäyte jokaisesta rouhitusta tai puretusta tonnin materiaalierästä. Näytteitä otetaan vähintään yksi jokaiselta alueelta, jolta rouhitaan tai puretaan asfalttia. Näytteistä tutkittavat haitta-aineet arvioidaan asfaltin alkuperän perusteella. Esimerkiksi jäänesto- ja jäänpoistoaineiden käsittelyalueiden asfalttijätteestä tutkitaan glykolipitoisuus ja tankkauspaikoilta öljypitoisuus. Purkubetonista tutkittavia haitta-aineita ovat muun muassa öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Hyötykäytettävän betonimurskeen laatu tutkitaan VNA:n 591/2006 ja sen säädösmuutoksen mukaisesti. Betonimurskeesta otetaan yksi laadunvalvontanäyte jokaisesta murskatusta tonnin materiaalierästä. Purkutiilistä tutkittavia haitta-aineita ovat muun muassa öljyhiilivedyt tai PAH-yhdisteet. Hyötykäytettävän tiilijätteen laatu tutkitaan VNA:n 591/2006 ja sen säädösmuutoksen mukaisesti. Tiilimurskeesta otetaan yksi laadunvalvontanäyte jokaisesta murskatusta tonnin materiaalierästä. Välivarastointi- ja murskausalueilta purettavien hulevesien laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti lentoaseman hulevesitarkkailun näytteenoton yhteydessä. Jos keväällä ja/tai syksyllä havaitaan vettä alueilta laskevissa ojissa, otetaan ojista vesinäytteet. Vesinäytteistä tutkitaan ph, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) sekä kiintoaineen pitoisuus. Asfaltin välivarastoalueiden vesinäytteistä analysoidaan myös öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) pitoisuudet. Havaintojen perusteella arvioidaan hulevesien laadun tutkimustarve. Tarkkailusta sovitaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Lentoasema-alueen pintavesitarkkailu toteutetaan Ilmailulaitos Finavia. Helsinki-Vantaan lentoasema. Glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailuohjelma. Suunnittelukeskus Oy tarkkailusuunnitelman ja Uudenmaan ympäristökeskuksen päivätyn hyväksymiskirjeen mukaisesti. Tarkkailupisteet ovat seuraavissa kappaleissa esitetyt. Toiminta-alueilta A, B ja D pintavedet kulkeutuvat lentoaseman pintavesitarkkailupisteen C3 kautta. Toiminta-alueelta E pintavedet purkautuvat lentoaseman pintavesitarkkailupisteen B1 kautta. Toiminta-alueilta C ja F tulevat pintavedet kulkeutuvat lentoaseman pintavesitarkkailupisteen 4B kautta. Tarkkailupisteistä otetaan vesinäytteet kaksi kertaa kuukaudessa. Vesinäytteistä tutkitaan muun muassa ph, sähkönjohtavuus, kiitoaine ja kemi-

18 18 allinen hapenkulutus (COD Cr ). Näytteenoton yhteydessä mitataan veden virtaama. Raportointi Toiminnassa muodostuvat jätteet raportoidaan osana koko lentoaseman jätehuoltoa Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman ympäristölupapäätöksen Nro 49/2011/1 mukaisesti, sillä toiminta tukeutuu lentoaseman jätehuoltoon. Toiminnoista tehdään vuosittain yhteenvetoraportti. Raportissa esitetään muun muassa: välivarastointialueiden kirjanpito, kuten välivarastoon tuodun ja välivarastointialueelta poistetun materiaalin määrä, alkuperä ja ajankohta murskauksen kirjanpito, kuten materiaali, määrä ja ajankohta materiaalien hyödyntämisen kirjanpito, kuten käytetyt materiaalit, kohteet ja määrät tiedot laadunvalvontatutkimuksista. Lisäksi raporttiin liitetään yhteenveto tarkkailutuloksista. Vuosittainen yhteenvetoraportti toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA Finavia Oyj hakee lupaa aloittaa lupahakemuksen mukainen toiminta ennen ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Aloittamisvakuutta ei ole tarpeen asettaa, koska Finavia Oyj on kokonaan valtion omistama ja vakavarainen yhtiö. Yhtiö kykenee saattamaan ympäristön ennalleen, jos lupapäätös kumotaan tai jos lupamääräykset muutetaan. Päätöksen täytäntöönpanosta ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Toiminta voidaan lopettaa ja välivarastoidut sekä hyötykäytetyt materiaalit voidaan siirtää muualle, jos valitusviranomainen kumoaa päätöksen. Toiminnan aloittaminen ei myöskään estä lupamääräysten muuttamista. TOIMINNAN VAKUUS Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta tai jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on pienimuotoista.

19 19 Finavia Oyj on valtion omistama. Yhtiön omistajaohjaus on Liikenne- ja viestintäministeriöllä. Yleiset toiminta- ja tulostavoitteet Finavia Oyj:lle asettaa valtioneuvosto. Yhtiö on vakavarainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Vakuutta ei siten ole tarpeen asettaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä Tuusulan kunnan ja Vantaan kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin Neuvottelusta ja tarkastuksesta kirjoitettu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Vantaan kaupungilta, Vantaan kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta, Vantaan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta puoltaa antamassaan lausunnossa jätteiden hyötykäyttöä lähellä niiden syntypaikkaa. Lautakunta edellyttää kuitenkin seuraavien seikkojen huomioon ottamista lupaa myönnettäessä. Hakemuksen mukaan lupaa haetaan koko Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle. Hakemuksessa on esitetty kuusi mahdollista välivarastointialuetta. Kolmella alueella myös murskattaisiin asfalttia, betonia, tiiltä ja ylijäämäkiviä. Ympäristölupaa ei tule myöntää sellaisena, että välivarastointi ja murskaus olisivat mahdollista missä tahansa lentokenttäalueella, vaan luvassa on määrättävä ne paikat, joissa toimintaa saa harjoittaa. Mikäli toimintaa aiotaan harjoittaa myös muilla kuin nyt esitetyillä alueilla, Finavia Oyj:n tulee hakea YSL 58 :n mukaisesti muutosta ympäristölupaan tai kokonaan uutta ympäristölupaa. Hakemuksessa esitetyistä alueista A+B sijaitsevat Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä. Alue C on Lentoaseman I luokan pohjavesialueella. Näillä

20 20 alueilla ei tule sallia murskaustoimintaa eikä haitta-aineita mahdollisesti sisältävien betoni- ja tiilijätteiden välivarastointia. Alueen C vieressä on lisäksi hautausmaa ja Ruskeasannan asutus on noin 500 metrin päässä. Alueelle C ei näiden vuoksi tule sijoittaa melua tuottavaa murskaustoimintaa. Jätettä saa hyötykäyttää vasta, kun sen laatu on varmistettu hyötykäyttöön sopivaksi. Mikäli jätteen hyödyntämispaikan maaperässä epäillään olevan haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus selvitettävä ennen jätteen sijoitusta. Kiviaineksen murskaustoiminnan tulee täyttää valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) säädetyt ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Niille alueille, joilla on murskausta, on rakennettava selkeytysaltaat. Altaat ovat tarpeen kiintoaineskuormituksen vähentämiseksi lentokentän ympäristön puroihin, joita nykyisellään rasittaa mm. kehäradan rakentaminen. Hakemuksen sijaintipaikan E lounaispuolella Tikkurilantie 140:ssa sijaitsee elintarvikevarasto ja koillispuolella Tietotie 8:ssa ruokavalmistetehdas, jossa valmistetaan lentokoneaterioita. Ilmaan joutuvia päästöjä on ehkäistävä tehokkaasti kaikessa toiminnassa. Lupahakemuksesta ei käy ilmi murskauslaitoksen tarkka sijaintipaikka. Mikäli etäisyyttä näihin elintarvikkeita käsitteleviin ja varastoiviin kiinteistöihin on alle 500 metriä, on ympäristöluvassa annettava lisäksi määräys hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta. Murskausjaksojen aloittamisista ja lopettamista on ilmoitettava Vantaan kaupungin ympäristökeskukseen. Ilmoittaminen on tarpeen valvonnan kannalta, koska lähialueilla on murskaustoimintaa muillakin toiminnanharjoittajilla. Vuosittainen yhteenvetoraportti pyydetään toimittamaan myös Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle. Lentokenttäalueen ympäristössä on paljon rakentamista ja maankäytön muuttumista. Lupamääräykset on tarkistettava viimeistään viiden vuoden kuluttua luvan myöntämisestä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Lupahakemuksessa on esitetty kuusi mahdollista jätteen välivarastointialuetta, joista kolmella myös suoritettaisiin jätemateriaalin murskausta. Toisaalta lupaa haetaan kuitenkin koko lentoaseman alueelle. Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen sekä ylijäämäkiven välivarastointiin, murskaukseen ja hyötykäyttöön ei kuitenkaan tule myöntää lupaa avoimena koko lentoaseman alueelle, vaan se tulee kohdistaa vain selkeästi määrätyille paikoille. Lupahakemuksen mukaan purkujätettä muodostuu tulevina vuosina paljon. Erityisesti vuoden 2012 asfalttijätteen määrä on arvioitu huomattavan suureksi. Luvassa on kuitenkin esitetty käyttökohteet vain noin m 3 :lle asfalttijätettä. Hyödyntämisen tulee olla todellista hyötykäyttöä, eikä hyö-

21 21 dynnettävän jätteen määrää tule kasvattaa esimerkiksi lisäämällä kulutuskerroksen paksuutta tarpeettomasti. Välivarasto- ja murskauspaikkoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle tai Päijänne-tunnelin välittömään läheisyyteen. Hakemuksessa esitetyt alueet A ja B sijaitsevat Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä. Alue C on I luokan pohjavesialueella. Näillä alueilla ei tule sallia purkujätteen murskausta tai haitta-aineita mahdollisesti sisältävien jätteiden välivarastointia. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämisessä tulee noudattaa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) määräyksiä sekä hyödyntämispaikan valintaan että sijoitettaviin jätemateriaaleihin. Jätettä ei tule sijoittaa pohjavesialueelle eikä Päijännetunnelin välittömään läheisyyteen. Käsiteltävässä lupahakemuksessa ei ole esitetty yhtään kohdetta, joissa betoni- ja tiilijätettä käytetään, joten niiden osalta lupaa ei tällä hakemuksella tule myöntää. Asfalttijätteen välivarastoinnissa ja hyötykäytössä tulee ottaa huomioon puretun asfaltin aikaisempi sijaintipaikka. Asfaltti, jonka epäillään sisältävän haitta-aineita, kuten esimerkiksi lentokoneiden tankkauspaikalta purettu asfalttijäte, tulee välivarastoida erikseen ja sen hyötykäyttökelpoisuus tulee selvittää ennen käyttöä. Lupahakemuksessa esitetyt asfaltin hyödyntämiskohteet (alueet 1.1 ja 1.2 sekä alue 3) sijaitsevat pohjavesialueella tai lähellä Päijänne-tunnelia. Näillä alueilla asfalttimurskeen soveltuvuus kyseiseen käyttötarkoitukseen tulee selvittää erikseen ja sen mahdolliselle käytölle asettaa tiukat ehdot. Toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa on torjuttava esimerkiksi murskekasojen sijoittelulla ja tarvittaessa murskaimen koteloinnilla. Tämä on otettava huomioon erityisesti niillä murskaukseen käytettävillä alueilla, jotka sijoittuvat lähimmäksi asutusta. Pölyn leviäminen ympäristöön tulee estää, kun murskataan betonia, tiiltä ja ylijäämäkiveä. Ympäristöluvassa tulee asettaa määräyksiä murskaustoiminnan melun ja pölyntorjunnalle. Välivarastointi- ja murskausalueilta johdettavien pintavesien laatua tulee tarkkailla ennen maastoon johtamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa, että toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailuista ja raportoinnista tulee tehdä hakemuksessa esitetyn mukaisesti suunnitelma, joka tulee hyväksyttää valvovalla viranomaisella. Ympäristötarkkailu tulee sovittaa lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesitarkkailuun. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää muun muassa lista analysoitavista ominaisuuksista, havaintoajankohdat ja tarkkailutiheys. Lisäksi on oltava kartta, johon on merkitty havaintopaikat ja vesien purkupaikat sekä vesien johtamisreitit vesistöön. Suunnitelmassa tulee myös tarkastella jo olemassa olevia lentoaseman vesitarkkailun havaintopaikkoja ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää tarkkailua niihin.

22 22 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Raportoinnissa on otettava huomioon, että lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesien tarkkailu raportoidaan talvikausittain, syyskuusta elokuuhun, eikä kalenterivuosittain. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Finavia Oyj tuo päivätyssä vastineessaan esille seuraavaa: Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunnosta yhtiö toteaa seuraavaa: Finavia Oyj pitää tärkeänä, että lupa myönnetään avoimena koko lentoaseman alueelle. Lentoaseman toimintaa käsitellään toimintakokonaisuutena, jolloin lentoaseman alueella eri toiminnoille tarvittavat ympäristöluvat käsittelee aluehallintovirasto. Lentoaseman toiminta on hyvin nopeatempoista, jolloin ei ole aikaa käynnistää uusia hitaita lupaprosesseja. Lupahakemuksessa on esitetty tällä hetkellä tiedossa olevat mahdolliset välivarastointi-, murskaus- ja hyötykäyttökohteet. Tulevaisuudessa uudet kohteet esitetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista uudella alueella. Finavia Oyj pyrkii toiminnassaan jätelain 6 :n mukaisesti hyödyntämään jätteen, jos se on teknisesti mahdollista, ja toteuttamaan hyödyntämisen ensisijaisesti aineena. Jätemateriaalia hyödynnetään vain todellisen tarpeen mukaan. Jos jätettä ei saada hyödynnettyä kolmen vuoden välivarastoinnin jälkeen, kuljetetaan jäte muualle luvansaaneeseen hyötykäyttökohteeseen tai sijoituskohteeseen. Hyödynnettävän jätteen määrää ei kasvateta keinotekoisesti kasvattamalla rakennepaksuutta. Murskausalueet valitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti siten, että ne eivät sijaitse pohjavesialueella tai Päijänne-tunnelin välittömässä läheisyydessä. Välivarastointialue C sijaitsee pohjavesialueen reunalla. Välivarastoitavista ja hyödynnettävistä materiaaleista tutkitaan haitta-ainepitoisuudet ja soveltuvuus kohteeseen. Hyödyntämiskelvottomat materiaalit toimitetaan luvansaaneeseen vastaanottopaikkaan. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämistoiminnassa noudatetaan valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) esitettyjä periaatteita muun muassa sijoituspaikan valinnassa. Lupahakemusta tehtäessä ei ollut tiedossa konkreettisia betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttökohteita. Mahdollisuus materiaalien väliva-

23 23 rastointiin, murskaukseen ja hyötykäyttöön on otettu huomioon tulevaisuutta varten. Hyötykäyttökohteet esitetään Uudenmaan ELY-keskukselle ennen hyötykäytön aloittamista. Finavia Oyj:n näkemyksen mukaan asfalttimurskeen hyötykäyttö voidaan sallia pohjavesialueella ja Päijänne-tunnelin läheisyydessä. Eri tahojen selvitysten mukaan asfaltin hyötykäytön ympäristövaikutukset eivät yleisesti poikkea asfaltin tavanomaisen käytön ympäristövaikutuksista. Murskaustoiminnasta aiheutuvaa melua rajoitetaan tarvittaessa varastokasojen sijoittelulla ja murskauslaitoksen koteloinnilla. Meluntorjuntatoimenpiteiden tarve arvioidaan aluekohtaisesti ottamalla huomioon esimerkiksi asutuksen läheisyys. Pölyämisen leviämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pölyämisestä ei saa aiheutua lentoturvallisuusriskiä. Toiminta- ja ympäristötarkkailun periaatteet on esitetty hakemuksessa. Tulokset raportoidaan vuosittain. Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta yhtiö toteaa muun muassa seuraavaa: Finavia Oyj:n normaaliin rakennustoimintaa kuuluu muun muassa selvittää maaperän mahdollinen pilaantuneisuus, jos maaperän epäillään pilaantuneen alueen aiemmasta toiminnasta. Mahdollinen pilaantunut maaperä kunnostetaan rakennustoimenpiteiden yhteydessä. Finavia Oyj toteaa, että selkeytysaltaista ei ole tarpeen antaa määräyksiä, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus. Murskausta ei tehdä yhtäjaksoisesti ympäri vuoden. Murskausta harjoitetaan 2 3 jaksona vuodessa. Yhden jakson kesto on noin 50 päivää. Jos alueilta poisjohdettavien hulevesien laadun tarkkailutuloksissa havaitaan, että alueelta kulkeutuu merkittäviä määriä kiintoainesta laskuojiin, voidaan alueelle rakentaa selkeytysallas tai muu vastaava rakenne. Rakenteesta voidaan sopia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Finavia Oyj pitää hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailua tarpeettomana seuraavassa esitetyin perustein. Murskauslaitosten sijaintipaikat valitaan tapauskohtaisesti ja valinnassa otetaan huomioon muun muassa lentoturvallisuus, alueen toimintamahdollisuudet ja ympäristöolosuhteet. Lentoasema-alueella pölyn leviämisen estämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi on otettava huomioon vuosittainen murskausaika. Murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta voidaan ilmoittaa Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle. Vuosiraportti toimitetaan myös Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle. Finavia Oyj:n näkemyksen mukaan vaatimus lupamääräysten tarkistamisesta viiden vuoden kuluttua on kohtuuton, kun otetaan huomioon luvitettavat toiminnat ja toiminta-alue. Toiminta sijoittuu lentoaseman alueelle, jonka lähialueet on kaavoitettu työpaikka-alueiksi ja ympäristövaikutuksil-

24 24 taan merkittävien teollisuustoimintojen alueiksi. Hakemuksessa esitetyt alustavat murskausalueet eivät sijaitse häiriintyvien kohteiden, kuten asutuksen, läheisyydessä. Tulevaisuudessa mahdolliset uudet kohteet esitetään valvontaviranomaiselle ennen toiminnasta aloittamista. Materiaalien välivarastoinnista ja hyötykäytöstä ei aiheudu haittaa asutukselle. Alueiden valumavedet kerätään ja johdetaan hallitusti. Valumavesien laatua tarkkaillaan. Lupamääräysten tarkastamiselle viiden vuoden kuluttua ei saavuteta ympäristön kannalta sellaisia parannuksia, jota Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei voisi tehdä valvonnallisin keinoin. Finavia Oyj pitää 10 vuoden kuluttua tai toimintojen olennaisesti laajentuessa tai muuttuessa tehtävää lupamääräysten tarkistamista kohtuullisena. Muutoin yhtiö viittaa vastineessaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunnosta esittämäänsä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta yhtiö toteaa muun muassa seuraavaa: Finavia Oyj toteaa, että yhtiö voi täydentää lupahakemusta esittämällä hakemuksessa esitettyjen varastoalueiden maaperä- ja pohjavesiolosuhdetiedot sekä pintavesien johtamistiedot. Lentoaseman pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa piirustuksessa HK YMP Helsinki-Vantaan lentoaseman vesilaitosliiketoiminta myytiin Vantaan Vedelle (nykyisin HSY Vesi). Lentoasema on liitetty Vantaan vesijohtoverkkoon. Nykyisin vedenottamo toimii HSY Veden varalaitoksena. Laitoksen keskimääräinen vedenotto oli noin 800 m 3 /d. Laitoksella on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (nro 53/1979 A, ) pohjaveden ottoon. Kehärataa ajotunneleineen ei ole esitetty lupahakemuksessa. Finavia Oyj:n näkemyksen mukaan luvitetuilla toiminnoilla ei ole merkitystä kehärataan ja sen rakenteisiin. Toimintojen sijoituksessa ja niiden suunnittelussa Kehäradan rakenteet ja laitteet otetaan huomioon, kuten muutkin alueiden läheisyydessä olevat rakennukset, rakenteet ja laitteet. Toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailusta ja raportoinnista tehdään suunnitelma. Suunnitelmaan sisällytetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämät seikat. Suunnitelma hyväksytetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Tarkkailussa käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi jo olemassa olevia havaintopaikkoja ja tarkkailu sovitetaan lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesitarkkailuun. Vesitarkkailu liitetään osaksi lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesitarkkailun raportointia. Materiaalien välivarastoinnin, murskauksen ja hyötykäytön raportointi toteutetaan kalenterivuosittain.