VALTUUTETUT TALOUDEN TOIMIJAT SUUNTAVIIVAT

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO VEROTUKSEN JA TULLILIITON PÄÄOSASTO Vaarattomuus ja turvallisuus, kaupan helpottaminen ja kansainvälisten asioiden koordinointi Riskinhallinta ja turvallisuus Bryssel 28. toukokuuta 2014 TAXUD/B2/047/2011 Rev.5 VALTUUTETUT TALOUDEN TOIMIJAT SUUNTAVIIVAT Tullikoodeksikomitean yleisen tullilainsäädännön jaosto (CCC-GEN) (valtuutettuja talouden toimijoita käsittelevä alajaosto) on hyväksynyt nämä suuntaviivat 11. kesäkuu

2 Sisällysluettelo 2 Lyhenteet 4 1. OSA Yleiset tiedot 5 I jakso Johdanto 6 AEO-asema AEOC-todistukset AEOS-todistukset AEOF-todistukset Ennen hakemuksen jättämistä tehtävät valmistelut 8 II jakso Kuka voi hakea AEO-asemaa? 9 1.II.1. Kuka on talouden toimija? 9 1.II.2. Kuka on yhteisöön sijoittunut talouden toimija? 10 1.II.3. Kuka on tullaukseen liittyivä toimintoja toteuttava talouden toimija? 10 1.II.4. Kansainvälisen toimitusketjun toimijat 10 III jakso AEO-etuudet 12 1.III.1. Yksinkertaistettujen tullimenettelyjen helpompi saatavuus 12 1.III.2. Ennakkoilmoitus 13 1.III.3. Yksinkertaistetut tiedot saapumisen ja poistumisen yleisilmoituksissa 13 1.III.4. Vähemmän fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia III.5. Lähetyksen asettaminen etusijalle, jos se päätetään tarkastaa 15 1.III.6. Tarkastuspaikan valinta 15 1.III.7. Välilliset etuudet 16 1.III.8. Vaarattomaksi ja turvalliseksi kauppakumppaniksi tunnustaminen 16 1.III.9. Paremmat suhteet tulliin 16 1.III.10. Paremmat suhteet muihin valtion viranomaisiin ja niiden antama tunnustus 17 IV jakso Vastavuoroinen tunnustaminen OSA AEO-arviointiperusteet Asianmukainen osoitus tullivaatimusten noudattamisesta Riittävä kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa asiaankuuluvat tullitarkastukset Osoitettu taloudellinen vakavaraisuus Asianmukaiset vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevat toimenpiteet OSA Haku-ja lupaprosessi 34 I jakso Toimivaltaisen jädenvaltion määrittäminen AEO.hakemuksen jättämistä varten 36 3.I.1. Yleistä 36 3.I.2. Monikansalliset ja suuret yritykset 36 3.I.3. Tulliin liittyvine asiakirjojen saatavuus 36 II jakso Hakemuksen vastaanotto ja hyväksyminen 37 III jakso Riskianalyysi ja tarkastusprosessi 37 2

3 3.III.1. Tietojen keruu ja analysointi 37 3.III.2. Pienet ja keskisuuret yritykset 38 3.III.3. Erityinen taloudellinen toiminta 39 3.III.3.1. Pikalähetystoiminnan harjoittajat 39 3.III.3.2. Postitoiminnan harjoittajat 40 3.III.3.3. Rautatieliikenteen harjoittajat 41 3.III.4. Lupamenettelyä helpottavat tekijät 42 3.III.4.1. Yleistä 42 3.III.4.2. Tulliviranomaisten tai muiden valtion viranomaisten myöntämät todistukset/luvat 44 3.III.4.3. Kaupalliset standardit ja sertifikaatit 46 3.III.5. Emoyhtiöt/tytäryhtiöt, joilla on yhteinen järjestelmä/yhteiset menettelyt 46 3.III.6. Riski ja riskianalyysi 47 3.III.6.1. Taloudellinen toimijan riskinhallinta 47 3.III.6.2. Tullin riskianalyysi ja tarkastus 48 3.III.7. Tarkastus ja riskiin perustuva tarkastus 49 3.III.7.1. Tarkastussuunnitelman laadinta 49 3.III.7.2. Tarkastustoimien toteuttaminen 50 3.III.7.3. Jäännösriskin hallinta 50 3.III.7.4. Loppuraportti ja tarkastusasiakirjat 50 IV jakso Aseman myöntämistä koskeva päätös 51 3.IV.1. Ennen päätöksentekoa huomioon otettavat seikat 51 3.IV.2. Päätöksen tekeminen 52 3.IV.3. Hakijalle tiedottaminen 52 3.IV.4. Muutoksenhaku 52 4.OSA Tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä 52 I jakso Tiedotusmenettely 52 II jakso Virka-apumenettely 53 III jakso Tullin ja muiden valtion viranomaisten välinen tietojenvaihto 54 5.OSA Luvan hallinnointi 55 I jakso Valvonta 55 5.I.1. Yleistä 55 5.I.2. useita sivuliikkeitä kattava AEO-lupa 57 II jakso Uudelleenarviointi 57 III jakso Keskeyttäminen 59 IV jakso Kumoaminen 60 3

4 LYHENTEET AEO AEOC AEOF AEOS Valtuutettu talouden toimija (Authorised Economic Operator) AEO-todistus (yksinkertaistetut menettelyt) AEO-todistus (yksinkertaistetut menettelyt sekä vaarattomuus ja turvallisuus) AEO-todistus (vaarattomuus ja turvallisuus) CCC Yhteisön tullikoodeksi (Community Customs Code) 1 CCIP EORI ERP EU EUVL EY ICAO IMO ISO ISO/PAS OTIF Pk-yritykset SAQ TAPA TAXUD UNECE UPU WCO WCO SAFE Tullikoodeksin soveltamissäännökset (Customs Code Implementing Provisions) 2 Talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmä (Economic Operator Registration and Identification) Toiminnanohjausjärjestelmä (Enterprise resource planning) Euroopan unioni Euroopan unionin virallinen lehti Euroopan yhteisö Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (International Civil Aviation Organisation) Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime Organisation) Kansainvälinen standardointijärjestö (International Standard Organisation) Kansainvälinen standardointijärjestö, julkisesti saatavilla oleva eritelmä Valtioiden välinen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestö (Intergovernmental Organisation for International Carriage by Rail) Pienet ja keskisuuret yritykset Itsearviointikysely (Self-assessment questionnaire) Kuljetusten turvallisuutta käsittelevä järjestö (Transported Asset Protection Association) Verotuksen ja tulliliiton pääosasto YK:n Euroopan talouskomissio Maailman postiliitto (Universal Postal Union) Maailman tullijärjestö (World Customs Organisation) Maailman tullijärjestön vaarattomuus- ja turvallisuusnormit 1 Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista. 2 Komission asetus (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä. 4

5 1. OSA Yleiset tiedot Valtuutetun talouden toimijan (Authorised Economic Operator, AEO) käsite oli yksi niistä keskeisistä osatekijöistä, jotka otettiin käyttöön turvallisuusnäkökohtia koskevien yhteisön tullikoodeksin (CCC) muutosten 3 yhteydessä. Yksityiskohtaiset säännökset sisältyvät muutettuihin tullikoodeksin soveltamissäännöksiin (CCIP) 4. Kyseiset säännökset laadittiin vuonna 2006 toteutetusta AEO-pilottiprojektista saatujen kokemusten perusteella. Samaan aikaan sekä tulliviranomaisia että talouden toimijoita varten laadittiin AEO-suuntaviivat (TAXUD/ 2006/1450), jotta voitiin varmistaa AEO-järjestelmään liittyvän uuden tullilainsäädännön yhdenmukainen tulkinta ja soveltaminen sekä taata avoimuus ja talouden toimijoiden tasavertainen kohtelu. AEO-suuntaviivojen laatimisen aikaan kyseisistä säännöksistä ei kuitenkaan ollut juurikaan käytännön kokemusta, joten niitä oli kehitettävä edelleen ja selitettävä parhaiden käytäntöjen avulla sen jälkeen, kun AEO-säännöt oli otettu käyttöön ja käytännön kokemusta oli saatu lisää. Nykyiset ajantasaistetut AEO-suuntaviivat ovat tulosta ohjelman, vastaanotettujen hakemusten sekä kaikissa 27 jäsenvaltiossa myönnetyn aseman yli neljän vuoden käytännön täytäntöönpanosta, vuosina 2008 ja 2009 toteutetusta seurannasta ja kolmansien maiden kanssa käydyissä vastavuoroista tunnustamista koskevissa neuvotteluissa saadusta kokemuksesta. Nämä suuntaviivat eivät ole oikeudellisesti sitovia vaan pikemminkin selittäviä. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että sekä tulliviranomaiset että talouden toimijat tulkitsevat sääntöjä yhdenmukai-sesti, sekä tarjota väline, jonka avulla jäsenvaltioiden on helpompi soveltaa valtuutettuja talouden toimijoita koskevaa lainsäädäntöä oikein ja yhdenmukaisesti. Suuntaviivat koostuvat yhdestä asiakirjasta liitteineen ja kattavat kaikki AEO-hakemus- ja -hallintomenettelyssä käytettävät keskeiset välineet. AEO-suuntaviivojen uusin versio on saatavilla tullia ja turvallisuutta käsittelevältä verotuksen ja tulliliiton pääosaston (TAXUD) sivustolta osoitteessa: Miten näitä suuntaviivoja käytetään? Suuntaviivojen 1 osassa on yleistä tietoa EU:n AEO-ohjelmasta sekä myös AEO-asemasta johtuvista etuuksista ja vastavuoroisesta tunnustamisesta. Suuntaviivojen 2 osassa esitetään AEO-arviointiperusteet sekä käsitellään turvallisuusvaatimuksiin ja toimitusketjun turvallisuuteen liittyviä erilaisia näkökohtia. Suuntaviivojen 3 osassa käsitellään sekä tulliviranomaisia että talouden toimijoita koskevaa yleistä päätöksentekoprosessia. Suuntaviivojen 4 osassa tarkastellaan tulliviranomaisten väliseen tietojenvaihtoon ja virka-apuun liittyviä erilaisia näkökohtia. Suuntaviivojen 5 osa kattaa kaikki näkökohdat, jotka liittyvät jo myönnetyn aseman hallinnointiin, myös valvontaan, uudelleenarviointiin, keskeyttämiseen ja kumoamiseen. Suuntaviivojen 6 osa sisältää kaikki liitteet. Liitteeseen 1 sisältyvät itsearviointikysely (SAQ) ja sitä koskevat selittävät huomautukset. On suositeltavaa, että hakija täyttää itsearviointikyselyn aivan hakuprosessin alussa, koska sen tavoitteena on antaa kuva hakijan liiketoiminnan ja menettelyjen tilanteesta erityisesti AEO-luvan yhteydessä. Liitteessä 2 on sekä tulliviranomaisille että talouden toimijoille osoitettu asiakirja Uhat, riskit ja mahdolliset ratkaisut. Sen tavoitteena on helpottaa tarkastusta ja tutkintaa, jotta voidaan varmistaa AEO-arviointiperusteiden täyttyminen sovittamalla yhteen itsearviointikyselyssä annetut tiedot ja tunnistetut riskit, ja siinä annetaan myös esimerkkejä mahdollisista ratkaisuista tunnistettujen riskien ja uhkien käsittelemiseksi. Liitteessä 3 on esimerkki turvallisuusselvityksen mallista. 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2005, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 muuttamisesta. 4 Komission asetus (EY) N:o 1875/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 muuttamisesta. 5

6 I jakso Johdanto AEO-asema AEO voidaan määritellä tullikoodeksin soveltamissäännösten 1 artiklan 12 alakohdassa tarkoitetuksi talouden toimijaksi, jonka katsotaan olevan luotettava toimija tulliin liittyvissä toiminnoissaan ja joka on näin ollen oikeutettu saamaan etuuksia koko EU:ssa. Yhteisön tullikoodeksin, sellaisena kuin se on muutettuna turvallisuusnäkökohtien osalta, 5 a artiklan perusteella AEO-asema voidaan myöntää mille tahansa talouden toimijalle, joka täyttää seuraavat yhteiset arviointiperusteet: - osoitus tullivaatimusten noudattamisesta - riittävä kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa asiaankuuluvat tullitarkastukset - näyttö taloudellisesta vakavaraisuudesta - vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevat normit, jos niitä voidaan soveltaa. AEO-asema myönnetään tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen muodossa. Kaikkien jäsenvaltioiden tulliviranomaiset tunnustavat jonkin jäsenvaltion myöntämän AEO-aseman. Ks. myös 1 osan III jakso AEO-etuudet. 1.I.1. AEOC-todistukset: AEO-todistuksella (yksinkertaistetut menettelyt) (jäljempänä AEOC-todistus ) myönnettävä AEO-asema on tarkoitettu yhteisöön sijoittautuneille talouden toimijoille, jotka haluavat hyötyä erityisesti tullilainsäädännössä säädetyistä erilaisista yksinkertaistetuista menettelyistä. AEOC-todistuksen myöntämisperusteita ovat osoitus tullivaatimusten noudattamisesta riittävä kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa asiaankuuluvat tullitarkastukset näyttö taloudellisesta vakavaraisuudesta. Koska kyseisiä arviointiperusteita sovelletaan lähes kaikkiin yksinkertaistettuihin tullimenettelyihin, AEOCtodistuksen saaminen lisää talouden toimijan kelpoisuutta ja erilaisten yksinkertaistettujen menettelyjen käyttöä. Esimerkiksi asetuksella N:o 1192/2008 5, jossa otetaan käyttöön yksinkertaistettuja menettelyjä koskevat yhdenmukaistetut säännöt, on jo yhdenmukaistettu sekä AEOC-todistuksen että yksinkertaistetun ilmoituksen menettelyä ja kotitullausmenettelyä koskevan luvan myöntämisperusteita. Myös yksinkertaistettuja menettelyjä / yksinkertaistettujen menettelyjen yhteisölupaa koskevat ohjeet (TAXUD/1284/ 2005, Rev.5.5) ovat täysin AEOC-/AEOF-lupaa koskevien ohjeiden mukaiset. AEOC-todistuksen haltija saa seuraavat etuudet: - AEOC-todistuksen haltijoiden on helpompi saada käyttöönsä tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 1 kohdassa lueteltuja yksinkertaistettuja tullimenettelyjä, koska AEOCtodistuksen myöntämisen yhteydessä tutkittujen arviointiperusteiden täyttymistä ei arvioida uudelleen. - AEOC-todistuksen haltijoille tehdään vähemmän fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia kuin muille talouden toimijoille lukuun ottamatta vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia. - Lähetys asetetaan etusijalle, jos se päätetään tarkastaa. - Mahdollisuus ehdottaa tiettyä paikkaa kyseistä tarkastusta varten. Ks. myös 1 osan III jakso AEO-etuudet. Asianmukaisia vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevia normeja koskevan arviointiperusteen täyttymistä ei edellytetä tässä AEO-todistuksen tyypissä. AEOC-todistuksen haltijat eivät näin ollen ole oikeutettuja mihinkään kansainvälisen toimitusketjun vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviin AEO-etuuksiin. AEOC- 5 Komission asetus (EY) N:o 1192/2008, annettu 17 päivänä syyskuuta 2008, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 muuttamisesta. 6

7 todistuksella myönnettävää AEO-asemaa ei oteta tällä hetkellä huomioon kolmansien maiden kanssa tehtävissä vastavuoroista tunnustamista koskevissa sopimuksissa. 1.I.2. AEOS-todistukset: AEO-todistuksella (vaarattomuus ja turvallisuus) (jäljempänä AEOS-todistus ) myönnettävä AEO-asema on tarkoitettu yhteisöön sijoittautuneille talouden toimijoille, jotka haluavat hyötyä erityisistä helpotuksista vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä tullitarkastuksissa silloin, kun tavarat saapuvat yhteisön tullialueelle tai poistuvat sieltä. AEOS-todistuksen myöntämisperusteita ovat - osoitus tullivaatimusten noudattamisesta - riittävä kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa asiaankuuluvat tullitarkastukset; toisin kuin AEOC-todistuksen kohdalla, AEOS-todistuksen hakijalta ei edellytetä logistista järjestelmää, jonka tiedoissa tehdään ero yhteisötavaroiden ja muiden tavaroiden välillä - näyttö taloudellisesta vakavaraisuudesta - asianmukaiset vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevat normit. Todistuksen haltija saa seuraavat etuudet: - mahdollisuus saada tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ennakkoilmoitus, jos lähetys päätetään tarkastaa - tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yksinkertaistetut tietovaatimukset tuonnin ja viennin yleisilmoituksissa - vähemmän fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia - lähetys asetetaan etusijalle, jos se päätetään tarkastaa - mahdollisuus ehdottaa tiettyä paikkaa kyseistä tarkastusta varten. AEOS-todistuksen haltija tunnustetaan talouden toimijaksi, joka on toteuttanut asianmukaisia toimia liiketoimintansa turvaamiseksi ja joka on näin ollen luotettava toimija kansainvälisessä toimitusketjussa sekä asianomaisten valtion viranomaisten että sen kauppakumppanien näkökulmasta. AEOS-todistuksella myönnettävä AEO-asema otetaan tällä hetkellä huomioon kolmansien maiden kanssa tehtävissä vastavuoroista tunnustamista koskevissa sopimuksissa. AEO:n vaarattomuus- ja turvallisuusvaatimuksia kehitettäessä on tarkasteltu Maailman tullijärjestön (WCO) SAFE-kehystä, meri- ja ilmakuljetuksia koskevia voimassa olevia kansainvälisiä pakollisia turvallisuusvaatimuksia sekä ISO/PAS standardia, ja ne on mahdollisuuksien mukaan sisällytetty vaatimuksiin. WCO:n SAFE-kehys oli erittäin tärkeää sisällyttää vaatimuksiin, jotta AEO-aseman vastavuoroiselle tunnustamiselle saatiin maailmanlaajuisesti tunnustettu yhteinen standardi. Asianomaiset komission yksiköt ovat lisäksi tehneet tiivistä yhteistyötä, jotta AEOS-todistuksen hakemisen yhteydessä vältetään päällekkäisyydet oikeudellisissa vaatimuksissa, joita meri-, lento- ja maakuljetuk-sia koskeviin vaarattomuus- ja/tai turvallisuustodistuksiin sovelletaan kansainvälisesti ja/tai Euroopan laajuisesti. Näin vaatimuksista saadaan keskenään yhteensopivia, jolloin viranomaiset voivat tunnustaa toistensa turvavarmennukset ja AEOS-todistuksen hakijoiden velvoitetaakka keventyy. Ks. myös 1 osan III jakso AEO-etuudet. 1.I.3. AEOF-todistukset: AEO-todistuksella (yksinkertaistetut menettelyt sekä vaarattomuus ja turvallisuus) (jäljempänä AEOFtodistus ) myönnettävä AEO-asema on tarkoitettu yhteisöön sijoittautuneille talouden toimijoille, jotka haluavat hyötyä erityisesti tullilainsäädännössä säädetyistä erilaisista yksinkertaistetuista menettelyistä ja erityisistä helpotuksista vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä tullitarkastuksissa. AEOF-todistuksen myöntämisperusteita ovat - osoitus tullivaatimusten noudattamisesta - riittävä kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa asiaankuuluvat tullitarkastukset - näyttö taloudellisesta vakavaraisuudesta - asianmukaiset vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevat normit. 7

8 Tämän todistuksen haltijalla on oikeus saada kaikki tämän jakson I.1 ja I.2 kohdassa luetellut etuudet. Ks. myös 1 osan III jakso AEO-etuudet. 1.I.4. Ennen hakemuksen jättämistä tehtävät valmistelut: AEO-ohjelmaan voivat osallistua yrityksen koosta riippumatta kaikki talouden toimijat, myös pienet ja keskisuuret yritykset (ks. erityisohjeet AEO-suuntaviivojen 3 osan III jakson 2 kohdassa Pienet ja keskisuuret yritykset ). Talouden toimijoilla ei ole oikeudellista velvoitetta hakea AEO-asemaa, vaan ne voivat itse päättää asiasta oman tilanteensa mukaan. AEO:illa ei ole myöskään oikeudellista velvoitetta vaatia, että niiden kauppakumppanien on hankittava AEO-asema. Toimijan, joka hakee AEO-asemaa ja pyrkii saamaan sen, on otettava huomioon, että sen on hallittava liiketoimintaansa. Tämä tarkoittaa, että yrityksen on AEO-todistuksen tyypistä, liiketoimistaan ja liiketoimintamallistaan riippuen toteutettava AEO-arviointiperusteisiin liittyviä asianmukaisia organisatorisia toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yrityksen tullitoimiin liittyvät riskit voidaan tunnistaa sekä välttää ja/tai minimoida. Hallinnan käsitettä voidaan tarkastella eri tavoin. Yleisesti ottaen sillä tarkoitetaan, että - toimijalla on toimintaansa koskeva selkeä visio, tehtävä ja strategia, jotka liittyvät erityisesti kansainväliseen toimitusketjuun tai vaikuttavat siihen - toimija on toteuttanut asianmukaisia organisatorisia toimia - toimijalla on asianmukainen sisäinen valvontajärjestelmä - toimijalla on arviointijärjestelmä, jonka perusteella organisaatiorakennetta ja menettelyjä tarvittaessa mukautetaan ja parannetaan. Tarkemmin sanoen sillä tarkoitetaan, että - on tunnistanut kaikki mahdolliset liiketoimintaansa liittyvät riskit ja arvioinut niitä, mikä kattaa AEOhakemuksen yhteydessä myös tullitoimintaan liittyvät riskit ja/tai turvallisuusriskit - toimija on pyrkinyt lieventämään tunnistettuja riskejä toteuttamalla sisäisiä menettelyjä, käytäntöjä ja asianmukaisia valvontatoimia. Ennen hakemuksen virallista jättämistä talouden toimijan on erittäin tärkeää toteuttaa seuraavat toimet: - Sen on päätettävä todistustyyppi talouden toimijan on oltava alusta alkaen täysin perillä AEOtodistuksen eri tyypeistä, ja sen on asianmukaisen arvioinnin jälkeen haettava sille parhaiten soveltuvaa AEO-todistuksen tyyppiä. Kyseisessä arvioinnissa on ennen kaikkea pohdittava, millaisiin tullitoimiin toimija osallistuu ja missä asioissa AEO-todistuksesta voi olla hyötyä. - Toimijan on nimettävä yhteyshenkilö hakuprosessin eri vaiheissa prosessiin osallistuu eri osastoja/henkilöitä, ja talouden toimijalla on lakisääteinen velvoite nimetä yrityksestä henkilö, joka toimii tulliviranomaisen yhteyspisteenä. On kuitenkin suositeltavaa, että tämä tehdään ennen hakemuksen virallista jättämistä ja että etenkin suurissa yrityksissä yhteyshenkilöksi nimetään johtotason henkilö, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä sekä valvoa ja koordinoida hakuprosessia. - Toimijan on saatava alustavia tietoja tulliviranomaisilta vaihtamalla tietoja ja keskustelemalla tulliviranomaisen kanssa varhaisessa vaiheessa säästetään paljon aikaa, kun virallinen AEOmenettely alkaa. Toimivaltaisen jäsenvaltion, jolle hakemus jätetään, määrittämisen osalta katso 3 osan I jakso Toimivaltaisen jäsenvaltion määrittäminen AEO-hakemuk-sen jättämistä varten. - Toimijan on yhdistettävä eri yksikköjen/osastojen tiedot keskeisten asiakirjojen arvioinnin ja vaadittavien tietojen valmistelujen jälkeen vastuullisten yksikköjen on hyvä olla tietoisia tästä sekä erityisestä vastuustaan yleisten AEO-vaatimusten/-prosessien yhteydessä. - Toimijan on toteutettava AEO-arviointiperusteita koskeva itsearviointi on erittäin suositeltavaa, että liitteessä 1 olevan itsearviointikyselyn avulla arvioidaan talouden toimijan valmiutta täyttää AEO-arviointiperusteet. Ennen itsearviointikyselyn täyttämistä on hyvä tarkastella kyselyä koskevien selittävien huomautusten 1 9 kohtaa ja käyttää niitä apuna vastattaessa itsearviointikyselyn kysymyksiin. - Toimijan on viimeisteltävä merkitykselliset asiakirjat kaikkien edellä mainittujen toimien tuloksena hakemukseen ja muihin asiakirjoihin joudutaan mahdollisesti tekemään vielä muutoksia. Tähän voi kulua ylimääräistä aikaa, mutta on tehokkaampaa, jos tulliviranomaisten suositukset otetaan huomioon tässä vaiheessa. 8

9 - Toimijan on jätettävä hakemus virallisesti tulliviranomaisen on tutkittava hakemus ja tehtävä alustavia hyväksymistä koskevia tarkastuksia 30 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, minkä jälkeen se toteuttaa tarkastusmenettelyjä varmistaakseen, täyttyvätkö AEO-asemaa koskevat edellytykset ja arviointiperusteet. Päätös on tavallisesti tehtävä 120 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen hyväksymispäivästä, mutta tulliviranomainen voi jatkaa tätä määräaikaa 60 kalenteripäivällä asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa. Sitä voidaan jatkaa myös hakijan pyynnöstä ja tulliviranomaisen suostumuksella. II jakso Kuka voi hakea AEO-asemaa? Tullikoodeksin 5 a artiklan 1 kohdassa säädetään, että valtuutetun talouden toimijan asema voidaan myöntää lainsäädännössä säädetyin perustein mille tahansa yhteisön tullialueelle sijoittautuneelle talouden toimijalle. Tämä perusvaatimus edellyttää, että hakija on talouden toimija ja sijoittautunut yhteisön tullialueelle. 1.II.1. Kuka on talouden toimija? Tullikoodeksin soveltamissäännösten 1 artiklan 12 alakohdan mukaan [talouden] toimijalla [tarkoitetaan] henkilöä, jonka liiketoimia tullilainsäädäntö koskee. Talouden toimijan oikeudelliseen määritelmään sisältyy jälleen kaksi keskeistä edellytystä. Hakijan on oltava henkilö, ja sen on osallistuttava tullilainsäädännön piiriin kuuluviin toimiin. Tullikoodeksin 4 artiklan 1 kohdan mukaan henkilöllä tarkoitetaan - luonnollista henkilöä - oikeushenkilöä - jos se voimassa olevan lainsäädännön mukaan on mahdollista, henkilöiden yhteenliittymää, joka tunnustetaan oikeustoimikelpoiseksi mutta jolla ei ole oikeushenkilön oikeudellista asemaa. Kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä määritellään luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai henkilöiden yhteenliittymä, joka tunnustetaan oikeustoimikelpoiseksi mutta jolla ei ole oikeushenkilön oikeudellista asemaa. Monikansalliset yritykset koostuvat yleensä emoyhtiöstä ja tytäryhtiöistä ja/tai sivuliikkeistä. Tytäryhtiö on erillinen oikeushenkilö, toisin sanoen erillinen oikeushenkilö tai henkilöiden yhteenliittymä, joka on rekisteröity paikalliseen yritysrekisteriin sen jäsenvaltion yrityslainsäädännön mukaisesti, johon asianomainen tytäryhtiö on sijoittautunut. Jos emoyhtiö pyrkii saamaan AEO-aseman kaikille tytäryhtiöilleen tai osalle niistä, kaikkien AEO-asemaa hakevien tytäryhtiöiden on näin ollen jätettävä erilliset AEO-hakemukset. Jos tytäryhtiöiden hakemukset koskevat kuitenkin samoja tullaustoimintaan liittyviä yrityksen sisäisiä järjestelyjä tai menettelyjä, emoyhtiö voi täyttää liitteeseen 1 sisältyvän kyselylomakkeen kaikkien hakemuksen jättäneiden tytäryhtiöiden puolesta. On kuitenkin otettava huomioon, että todistuksia myöntävä tulliviranomainen voi pyytää kaikki asiakirjat omalla kielellään. Sivuliike taas on yritykseen kuuluva toimitila / toimisto / muu toimipaikka, joka muodostaa osan yrityksen kokonaisvaroista eikä näin ollen ole erillinen oikeushenkilö. Tällaisessa tapauksessa AEO-aseman haluavan emoyhtiön on toimitettava yhteishakemus, joka kattaa kaikki EU:n sivuliikkeet, jotka eivät ole erillisiä oikeushenkilöitä tai henkilöiden yhteenliittymiä. Toimivaltaisen jäsen-valtion, jolle yhteishakemus jätetään, määrittämisen osalta katso 3 osan I jakso Toimivaltaisen jäsenvaltion määrittäminen AEO-hakemuksen jättämistä varten. 1.II.2. Kuka on yhteisöön sijoittautunut talouden toimija? Tullikoodeksin 4 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisöön sijoittautuneella henkilöllä tarkoitetaan a) luonnollista henkilöä, joka asuu vakituisesti yhteisössä b) oikeushenkilöä tai henkilöiden yhteenliittymää, jolla on yhteisössä sääntömääräinen kotipaikka hallinnollinen päätoimipaikka tai pysyvä toimipaikka. 9

10 Pysyvän toimipaikan yleinen määritelmä sisältyy tuloa ja varallisuutta koskevaan malliverosopimukseen (ns. OECD:n mallisopimus) 6. Kyseisen sopimuksen (8 artiklan) mukaan se, ettei pysyvä toimipaikka maksa tuloveroa tietyssä jäsenvaltiossa, on merkityksetöntä sen pysyvän toimipaikan aseman kannalta. Sivuliike voi saada pysyvän toimipaikan aseman, vaikka se ei maksa tuloveroa tietyssä jäsenvaltiossa, ja emoyhtiö voi näin ollen olla sijoittautunut yhteisöön ja sillä voi olla oikeus hakea tiettyä tullilainsäädännössä säädettyä yksinkertaistettua tullimenettelyä / AEO-todistusta. Monikansalliset tai suuret yritykset koostuvat yleensä emoyhtiöstä ja tytäryhtiöistä tai sivuliikkeistä, jotka voivat olla sijoittautuneet yhteen tai useaan jäsenvaltioon. Vaikka ne ovat saman emoyhtiön pysyviä toimipaikkoja, yrityksillä voi olla erilainen oikeudellinen asema eri jäsenvaltioissa, koska niiden toiminnan oikeudellinen muoto jäsenvaltiossa riippuu niiden valitsemasta toimintatavasta ja lähinnä asianomaisen jäsenvaltion kansallisesta lainsäädännöstä. Näin ollen joitakin emoyhtiön sivuliikkeitä voidaan pitää erillisinä oikeushenkilöinä joissakin jäsenvaltioissa (eli erillinen oikeudellinen yksikkö on rekisteröity paikalliseen yritysrekisteriin jäsenvaltion yrityslainsäädännön mukaisesti), eikä kaikkia pysyviä toimipaikkoja välttämättä pidetä erillisinä oikeushenkilöinä muissa jä-senvaltioissa. Tällöin talouden toimijan, joka haluaa hakea AEO-asemaa kaikille pysyville toimipaikoilleen, on arvioitava, mihin ryhmään ne kuuluvat. Jos toimipaikat ovat oikeushenkilöitä tai kuuluvat tullikoodeksin 4 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa esitettyyn määritelmään, niiden on haettava erillistä AEOasemaa asianomaisessa jäsenvaltiossa. Missään muissa tapauksissa ne eivät voi hakea erillistä AEOasemaa, vaan EU:n lainsäädännön mukaisesti henkilönä pidettävä emoyhtiö jättää kaikkia tällaisia toimipaikkoja koskevan yhteishakemuksen. Tulliviranomaisten olisi otettava myös huomioon, että kaikenlaisiin talouden toimijan hakemiin lupiin/päätöksiin sovelletaan samoja yleisiä edellytyksiä. Ne eivät esimerkiksi voi pitää talouden toimijaa oikeushenkilönä sen hakiessa EORI-numeroa tai kotitullausmenettelyn käyttöä koskevaa lupaa mutta pelkkänä sivuliikkeenä, kun se hakee AEO-asemaa saman lainsäädännön nojalla. Ainoista sallituista poikkeuksista, jotka koskevat vaatimusta, jonka mukaan AEO-asemaa hakevan on oltava sijoittautunut yhteisön tullialueelle, säädetään tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 g artiklassa. 1.II.3. Kuka on tullaukseen liittyviä toimintoja toteuttava talouden toimija? Määritettäessä, onko tietty hakija talouden toimija, on tarkasteltava toiseksi sitä, toteuttaako hakija toimia, joita tullilainsäädäntö koskee. AEO-asemaa koskevat hakemukset voidaan hyväksyä vain, jos hakijana on talouden toimija, jonka liiketoimia tullilainsäädäntö koskee. Tämän määritelmän perusteella on olemassa joitakin tilanteita, joissa talouden toimija ei voi hakea AEO-asemaa, koska se ei toteuta tullitoimia; tällainen on esimerkiksi - EU:hun sijoittautunut tavarantoimittaja, joka jakelee yksinomaan jo vapaassa liikkeessä olevia tavaroita EU:hun sijoittautuneelle valmistajalle - liikenteenharjoittaja, joka kuljettaa yksinomaan vapaassa liikkeessä olevia tavaroita, joihin ei sovelleta mitään muuta tullimenettelyä yhteisön tullialueella - valmistaja, joka tuottaa tavaroita ainoastaan EU:n sisämarkkinoille ja käyttää jo vapaassa liikkeessä olevia raaka-aineita - asiantuntija, joka antaa neuvontaa/lausuntoja ainoastaan tulliasioissa. Talouden toimijan määritelmässä ei rajoiteta osallistumista tullilainsäädännön piiriin kuuluviin toimiin pelkästään suoraan osallistumiseen. Valmistaja, joka valmistaa vientiin tarkoitettuja tavaroita, voi näin ollen hakea AEO-asemaa, vaikka vientimuodollisuudet hoitaa joku muu henkilö. Toimitusketjun hallinta on keskeisessä asemassa AEOS-todistusta (vaarattomuus ja turvallisuus) koskevissa edellytyksissä. Toimijat, jotka käsittelevät tullivalvonnassa olevia tavaroita tai niihin liittyviä tullitietoja, voivat hakea AEOS-todistusta. Kaikki tapaukset on kuitenkin käsiteltävä erikseen ottaen asianmukaisesti huomioon kaikki tietyn talouden toimijan kannalta merkitykselliset olosuhteet. 1.II.4. Kansainvälisen toimitusketjun toimijat Tulli pitää kansainvälistä toimitusketjua prosessina, joka alkaa esimerkiksi vientiin tarkoitettujen tavaroiden valmistuksesta ja päättyy niiden toimittamiseen ostajalle, joka on sijoittautunut jollekin toiselle tullialueelle (EY:n tullialueelle tai muulle tullialueelle). Kansainvälinen toimitusketju ei ole erillisesti tunnistettavissa oleva yksikkö. Se on sarja tilapäisrakenteita, jotka muodostuvat erilaisia kaupan ja teollisuuden osa-alueita 6 TULOA JA VARALLISUUTTA KOSKEVA MALLIVEROSOPIMUS 5 artikla Pysyvällä toimipaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteää liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. 10

11 edustavista talouden toimijoista. Joissakin ketjuissa kaikki talou-den toimijat tunnetaan, ja niiden välillä voi olla pitkäaikainen suhde, kun taas toisissa ketjuissa talouden toimijat vaihtuvat usein tai ketjua koskeva sopimus voi liittyä yhteen ainoaan tavaralähetykseen. Toiminnan näkökulmasta on parempi viitata toimitusketjuihin toimitusketjun sijaan, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa talouden toimija voi osallistua käytännössä useaan toimitusketjuun yhden ainoan teoreettisen toimitusketjun sijaan. Monilla yrityksillä voi olla käytännössä useampi kuin yksi tehtävä tietyssä toimitusketjussa, jolloin ne hoitavat useita näihin tehtäviin liittyviä velvollisuuksia. Hakiessaan AEO-asemaa hakijan on varmistettava, että sen hakemus sisältää tullaukseen liittyvät toiminnot kaikkien niiden velvoitteiden osalta, jotka sillä on kansainvälisessä toimitusketjussa. Tullin kannalta merkitykselliset toimijat, jotka voivat hakea AEO-asemaa, ja niiden eri velvoitteet kansainvälisessä toimitusketjussa ovat lähinnä seuraavat: a) Valmistaja Kansainvälisessä toimitusketjussa valmistaja on talouden toimija, joka liiketoiminnassaan tuottaa vientiin tarkoitettuja tavaroita. Valmistajan velvollisuutena kansainvälisessä toimitusketjussa voi olla muun muassa - varmistaa tuotteidensa turvallinen ja vaaraton valmistusprosessi - varmistaa tuotteidensa turvallinen ja vaaraton toimitus asiakkaille - varmistaa tavaroiden alkuperää koskevien tullisääntöjen asianmukainen soveltaminen. b) Viejä Tullikoodeksin soveltamissäännösten 788 artiklan mukaan viejä on henkilö, jonka lukuun vienti-ilmoitus tehdään ja joka ilmoituksen vastaanottohetkellä on kyseisten tavaroiden omistaja tai jolla tällöin on samanlainen oikeus määrätä niistä. Jos tavaroiden omistusoikeus tai samanlainen oikeus määrätä niistä kuuluu viennin perusteena olevan sopimuksen mukaisesti yhteisön ulkopuolelle si-joittautuneelle henkilölle, viejänä on pidettävä yhteisöön sijoittautunutta sopimuspuolta. Viejän velvollisuutena kansainvälisessä toimitusketjussa voi olla muun muassa - vastata vienti-ilmoituksen oikeellisuudesta ja ilmoituksen tekemisestä hyvissä ajoin, jos viejä itse tekee vienti-ilmoituksen - vastata sellaisen vienti-ilmoituksen tekemisestä, joka sisältää poistumisen yleisilmoituksen tietokentät, silloin kun niitä edellytetään - suorittaa tullisääntöjen mukaiset lakisääteiset vientimuodollisuudet, joihin sisältyvät kauppapoliittiset toimenpiteet ja tarvittaessa vientitullit - varmistaa tavaroiden vaaraton ja turvallinen toimitus liikenteenharjoittajalle, huolitsijalle tai tulliasioitsijalle. c) Huolitsija Huolitsija järjestää tavaroiden kuljetuksen kansainvälisessä kaupassa viejän, tuojan tai muun henkilön lukuun. Joissakin tapauksissa huolitsijaksi hakeva toimii liikenteenharjoittajana ja laatii oman kuljetussopimuksensa eli konossementtinsa. Huolitsijan tyypillinen toiminta voi käsittää asiakirjojen vastaanottamisen, tarkastamisen ja valmistelun siten, että ne ovat tullivaatimusten mukaiset. Huolitsijan velvollisuutena kansainvälisessä toimitusketjussa voi olla muun muassa - soveltaa kuljetusmuodollisuuksia koskevia säännöksiä - varmistaa tarvittaessa tavaroiden vaaraton ja turvallinen kuljetus - soveltaa tarvittaessa yleisilmoituksia koskevia säännöksiä lainsäädännön mukaisesti. d) Varastonpitäjä ja muu varastotilojen pitäjä Varastonpitäjä on henkilö, jolle on annettu lupa yhteisön tullikoodeksin 99 artiklan mukaisen tullivaraston pitämiseen, tai henkilö, joka pitää tullikoodeksin 51 artiklan 1 kohdan ja tullikoodeksin soveltamissäännösten 185 artiklan 1 kohdan mukaista väliaikaista varastoa tai vapaa-alueella olevia tiloja. Varastonpitäjän velvollisuutena kansainvälisessä toimitusketjussa voi olla muun muassa - varmistaa, että tullivarastossa tai väliaikaisessa varastossa olevat tavarat pysyvät tullivalvonnassa, ja täyttää muut tullivarastointimenettelyyn asetettujen tavaroiden varastoinnista tai väliaikaista varastoa koskevista säännöistä johtuvat velvoitteet - noudattaa tullivarastointiluvassa tai väliaikaista varastoa koskevassa luvassa vahvistettuja erityisehtoja - estää asianmukaisesti ulkopuolisten tunkeutuminen varastointialueelle - estää asianmukaisesti luvaton pääsy tavaroihin sekä niiden vaihtaminen ja luvaton käsittely. e) Tulliasioitsija Näissä AEO-suuntaviivossa tulliasioitsijalla tarkoitetaan yhteisön tullikoodeksin 5 artiklassa säädettyä tulliedustajaa. Tulliedustaja toimii tullaukseen liittyvää liiketoimintaa harjoittavan henkilön (esim. tuojan 11

12 tai viejän) lukuun. Tulliedustaja voi toimia joko kyseisen henkilön nimissä (suora edustus) tai omissa nimissään (välillinen edustus). Tulliasioitsijan velvollisuutena kansainvälisessä toimitusketjussa voi olla muun muassa - soveltaa tullisäännösten mukaisesti edustuksen tyypin mukaan määräytyviä tullisääntöjä, jotka koskevat tavaroiden asettamista tullimenettelyyn - vastata välillisen edustuksen yhteydessä tulli- tai yleisilmoituksen oikeellisuudesta ja oikea-aikaisesta tekemisestä. f) Liikenteenharjoittaja Liikenteenharjoittaja on henkilö, joka tosiasiallisesti kuljettaa tavarat tai joka on tehnyt sopimuksen ja laatinut konossementin tai lentorahtikirjan tavaroiden kuljettamiseksi. Liikenteenharjoittajan velvollisuutena kansainvälisessä toimitusketjussa voi olla muun muassa - varmistaa hallussaan olevien tavaroiden vaaraton ja turvallinen kuljetus erityisesti estämällä luvaton pääsy kuljetusvälineisiin ja kuljetettaviin tavaroihin sekä niiden luvaton käsittely - tarjota hyvissä ajoin lainsäädännössä edellytettävät kuljetusasiakirjat - suorittaa tarvittavat tullilainsäädännön mukaiset lakisääteiset muodollisuudet - soveltaa tarvittaessa yleisilmoituksia koskevia säännöksiä lainsäädännön mukaisesti. g) Tuoja Tuoja on talouden toimija, joka tekee tuonti-ilmoituksen tai jonka lukuun tuonti-ilmoitus tehdään. Yleisemmästä kauppapolitiikan näkökulmasta ja erityisesti AEO-ohjelman kannalta tosiasiallisen tuojan määritelmää olisi kuitenkin tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta (tuonti-ilmoituksen tekevä henkilö ei välttämättä ole aina henkilö, joka myös saattaa tavarat markkinoille). Tuojan velvollisuutena kansainvälisessä toimitusketjussa voi olla muun muassa - vastata tulliviranomaisten kanssa asioidessaan tuotavien tavaroiden ilmoittamisesta tulliselvitysmuodon osoittamiseksi tullille esitettäville tavaroille - vastata ilmoituksen oikeellisuudesta ja ilmoituksen tekemisestä hyvissä ajoin - vastata yleisilmoituksia koskevien säännösten moitteettomasta soveltamisesta, jos tuoja on saapumisen yleisilmoituksen antava henkilö - suorittaa tarvittavat tavaroiden tuontia koskevat tullisääntöjen mukaiset lakisääteiset muodollisuudet - varmistaa tavaroiden vaaraton ja turvallinen vastaanotto sekä estää erityisesti luvaton pääsy niihin ja niiden luvaton käsittely. h) Muu, esimerkiksi terminaalitoiminnan harjoittaja, ahtaaja ja rahdin pakkaaja. III jakso AEO-etuudet AEO-todistus myönnetään hakijan liiketoiminnan perusteellisen tarkastamisen jälkeen hakijalle eikä sen kauppakumppaneille. Myönnetty AEO-asema liittyy hakijana olevaan toimijaan ja koskee sen omia liiketoimia, ja ainoastaan tämä talouden toimija on oikeutettu etuuksiin. Tämä on yleinen periaate kaikentyyppisissä AEO-todistuksissa, joita voidaan myöntää talouden toimijoille, joilla on erilaisia tehtäviä kansainvälisessä toimitusketjussa. AEO-asema tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa yhteisön tullikoodeksin 5 a artiklan mukaisesti, ja AEOtodistuksen haltija saa samat etuudet kaikissa jäsenvaltioissa. Jäljempänä esitetään yhteenveto AEO-etuuksista todistustyypeittäin. Jotta tulliviranomaiset voivat myöntää kyseiset etuudet, AEO:n on varmistettava, että sen EORI-numero on ilmoitettu tullille. 1.III.1. Yksinkertaistettujen tullimenettelyjen helpompi saatavuus Tätä etuutta sovelletaan AEOC- ja AEOF-todistuksen haltijoihin. Talouden toimijoilta ei edellytetä AEO-asemaa saadakseen luvan tullisääntöjen mukaisiin yksinkertaistettuihin menettelyihin. Joidenkin yksinkertaistettujen menettelyjen kohdalla niiden on kuitenkin täytettävä tietyt AEO-arviointiperusteet tai osa niistä saadakseen kyseisen luvan. Tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos AEOC- tai AEOF-todistuksen haltija pyytää yksinkertaistettua menettelyä, tulliviranomaiset eivät tutki uudelleen niiden vaatimus-ten täyttymistä, jotka tutkittiin jo AEO-aseman myöntämisen yhteydessä. Arviointiperusteet, jotka AEO:n katsotaan täyttävän, esitetään tiettyä yksinkertaistettua menettelyä koskevissa tullikoodeksin soveltamissäännösten artikloissa. Kyseiset yksinkertaistetut menettelyt ovat seuraavat: 12

13 Kotitullaus ja yksinkertaistettu ilmoitus 253 c artikla Säännöllistä liikennettä harjoittavat alukset 313 b artiklan 3a kohta Tavaroiden yhteisöaseman / hyväksytyn lähettäjän aseman todistaminen 373 artiklan 3 kohta Tavaroiden yhteisöaseman todistaminen 324 e artikla ja 373 artiklan 3 kohta Yksinkertaistettu kauttakulku 373 artiklan 3 kohta ja 454 a artiklan 5 kohta T5-valvontakappale / 912 g artikla; ei määritelty, mutta sisältyy 912 g artiklan 4 kohtaan. AEO-asema otettiin käyttöön yhteisön tullikoodeksissa ja tullikoodeksin soveltamissäännöksissä muiden yksinkertaistettujen menettelyjen jälkeen, joten valtaosa talouden toimijoista on saanut luvan yksinkertaistettuihin menettelyihin jo ennen AEO-aseman saamista. Tämä etuus on kuitenkin edelleen erittäin tärkeä AEO:ille tai AEO-aseman hakemista harkitseville ja etenkin tulliviranomaisille. Suunniteltaessa AEO:iden valvontatoimia nämä toimet sovitettaisiin yhteen mui-ta myönnettyjä lupia koskevien valvontatoimien kanssa, jolloin vältytään mahdollisimman monilta päällekkäisyyksiltä. Jotta kyseistä etuutta hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti sekä AEO:iden että tulliviranomaisten kannalta, seuraavat seikat olisi otettava huomioon: - Koska yksinkertaistetut menettelyt edellyttävät tiettyjen AEO-arviointiperusteiden täyttymistä, tietyn luvan ja AEO-aseman välinen suhde/riippuvuus on varmistettava/säilytet-tävä koko prosessin ajan eli ei ainoastaan hakuvaiheessa vaan myös luvan/aseman myön-tämisen jälkeisessä valvonnassa ja uudelleenarvioinnissa. - Hakemukseen sovellettavien AEO-arviointiperusteiden tutkiminen ennen AEO-aseman myöntämistä ei ole abstrakti toimenpide, vaan siinä tarkastellaan aina talouden toimijan nimenomaisia liiketoimia. Kun tiettyä lupaa koskeva hakemus jätetään, tulliviranomaisten ei näin ollen pitäisi tutkia uudelleen arviointiperusteita, joiden täyttyminen on jo tarkastettu, vaan niiden olisi tarkasteltava ainoastaan uusia tekijöitä/vaatimuksia. Lisätietoja erityisesti kotitullauksesta ja yksinkertaistetusta menettelystä on myös yksinkertaistettuja menettelyjä / yksinkertaistettujen menettelyjen yhteisölupaa koskevissa suuntaviivoissa (TAXUD/1284/2005, Rev.5.5). 1.III.2. Ennakkoilmoitus Tätä etuutta sovelletaan AEOS- tai AEOF-todistuksen haltijoihin. Tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 2 kohdassa säädetään, että kun AEO-todistuksen haltija antaa saapumisen/ poistumisen yleisilmoituksen, toimivaltainen tullitoimipaikka voi ennen tavaroiden saapumista yhteisön tullialueelle tai poistumista yhteisön tullialueelta ilmoittaa valtuutetulle talouden toimijalle, että lähetys on valittu fyysiseen tarkastukseen vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevan riskianalyysin perusteella. Ennakkoilmoituksella voi olla erityisen tärkeä merkitys suurissa satamissa toimiville AEO:ille, koska ne voivat sen ansiosta suunnitella paremmin liiketoimintaansa. Ennakkoilmoitus annetaan ainoastaan silloin, kun se ei vaaranna tehtävää tarkastusta. Tulliviranomaiset voivat kuitenkin tehdä fyysisen tarkastuksen, vaikka valtuutetulle talouden toimijalle ei ole annettu ilmoitusta. 1.III.3. Yksinkertaistetut tiedot saapumisen ja poistumisen yleisilmoituksissa Tätä etuutta sovelletaan AEOS- tai AEOF-todistuksen haltijoihin. Tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 3 kohdan nojalla ne voivat saapumisen tai poistumisen yleisilmoituksia antaesaan käyttää tullikoodeksin soveltamissäännösten liitteessä 30 A olevassa taulukossa 5 esitettyjä yksinkertaistettuja tietoja. Tämän etuuden voivat saada ainoastaan seuraavat toimijat: AEOS- tai AEOF-todistuksen saaneet vastaanottajat tai lähettäjät, jotka antavat itse saapumisen tai poistumisen yleisilmoituksen siten, että liikenteenharjoittaja tietää asiasta ja on antanut siihen suostumuksensa, tai AEOS- tai AEOF-todistuksen saaneet liikenteenharjoittajat, jotka antavat AEOS- tai AEOF-todistuksen saaneiden vastaanottajien tai lähettäjien, huolitsijoiden tai tulliasioitsijoiden hallinnassa olevia lähetyksiä koskevia saapumisen tai poistumisen yleisilmoituksia, jos ne antavat ilmoituksen AEOS- tai AEOFtodistuksen saaneiden vastaanottajien tai lähettäjien puolesta. 1.III.4. Vähemmän fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia Tätä etuutta sovelletaan kaikkiin AEO-todistuksiin. Tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 4 kohdassa säädetään, että AEO:lle tehdään vähemmän fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia kuin muille talouden toimijoille. Tulliviranomaiset voivat kuitenkin päättää tar-kastaa AEO:n lähetyksiä 13

14 erityisen uhan tai muualla unionin lainsäädännössä säädettyjen valvonta-velvoitteiden vuoksi (esim. tuoteturvallisuuden yhteydessä). Joissakin tapauksissa AEO-asema otetaan kuitenkin myönteisellä tavalla huomioon myös muissa tarkastuksissa. 7 Lisäksi on tärkeää, että vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvät tarkastukset erotetaan muiden tullilainsäädännössä säädettyjen toimenpiteiden soveltamiseen liittyvistä tarkastuksista. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevan arviointiperusteen täyttäville AEOS- ja AEOF-todistuksen haltijoille tehdään vähemmän fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia. Ainoastaan AEOC- ja AEOF-todistuksen haltijoille tehdään vähemmän myös muihin tullilainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin liittyviä fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia. Tarkastuksia tehdään vähemmän tuonti- tai vientipaikassa, ja tämä voidaan ottaa huomioon myös jälkitarkastuksissa. Tämä etuuden toteuttamiseksi tullin riskienhallintajärjestelmiin olisi sisällytettävä alhaisempi riskiluokitus. Alhaisempi riskiluokitus johtuu siitä, että AEO-asema otetaan aina huomioon myönteisellä tavalla, mutta alennuksen taso voi vaihdella sen mukaan, millainen tehtävä ja vastuu AEO:lla on tietyssä toimitusketjussa. Lisäksi on otettava huomioon, että kyseinen etuus liittyy tietyn tapahtuman yhteydessä tehtyyn yleiseen riskinarviointiin. Vaikka AEO-asema johtaa aina myönteiseen kohteluun, tarkastus saatetaan näin ollen joutua kuitenkin tekemään muiden riski-indikaattorien, esimerkiksi alkuperämaan, vuoksi. Ottaen huomioon edellä mainitut yleiset periaatteet jäljempänä luetellaan joitakin esimerkkejä mahdollisista tilanteista: a) Saapumisen yleisilmoitus: Useimmissa tapauksissa saapumisen yleisilmoituksen antamiseen liittyvät vaatimukset ja vastuut koskevat liikenteenharjoittajaa. Jos liikenteenharjoittaja on henkilö, joka antaa saapumisen yleisilmoituksen, ja AEOF- tai AEOS-todistuksen haltija, se on suoraan oikeutettu alhaisempaan riskiluokitukseen, kun sen järjestelmät ja menettelyt liittyvät kuljetusten turvallisuuteen, kauppakumppaneihin ja työntekijöihin, jotka tulliviranomaiset ovat jo tutkineet. Jos liikenteenharjoittajan lisäksi myös vastaanottaja on AEOFtai AEOS-todistuksen haltija, tarkastusten tasoa voidaan alentaa lisää. Jos myös ilmoitetulla lähettäjällä on tulliviranomaisen kolmannessa maassa myöntämä vastaava AEOtodistus, joka tunnustetaan EU:ssa vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen nojalla (ks. 1 osan IV jakso Vastavuoroinen tunnustaminen ), tällöin katsottaisiin, että tulliviranomainen on varmentanut EU:ssa kaikkien saapumisen yleisilmoituksessa ilmoitettujen osapuolten vaarattomuus- ja turvallisuusjärjestelmät, myös niiden, joilla on suoraa tietoa asianomaisista tavaroista, tai että kolmannen maan tulliviranomaiset ovat varmentaneet ne vastaavassa prosessissa. Tämä auttaisi maksimoimaan turvallisuuden koko toimitusketjussa ja vähentäisi edelleen vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia. Joissakin tapauksissa saapumisen yleisilmoitukseen tarvittavat tiedot toimitetaan tulli-ilmoituksella (esim. passitusta varten). Alennusten tasoa arvioidaan samalla tavoin ottamalla huomioon, millainen tehtävä ja vastuu asianomaisilla toimijoilla on. Esimerkiksi AEO-aseman saanut huolitsija vastaa passitusta varten annettavasta tulli-ilmoituksesta saapumisen yleisilmoitukseen tarvittavine tietoineen. Tällöin ensimmäiseksi on otettava huomioon todistustyyppi. Jos huolitsija on AEOC-todistuksen haltija, kyseessä olevaan tullimenettelyyn liittyvää riskiluokitusta voidaan alentaa vastaavasti, koska huolitsija vastaa perinteisestä passitusta varten annettavasta tulli-ilmoituksesta. Sillä on (myös taloudellinen) vastuu kuljetettavista tavaroista ja annettujen tietojen oikeellisuudesta sekä passitusta koskevien sääntöjen noudattamisesta aina lähtötoimipaikasta määrätoimipaikkaan asti. Jotta vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia koskevia riskiluokituksia voidaan alentaa, passituksesta vastaavan on oltava AEOS- tai AEOF-todistuksen haltija. b) Tulli-ilmoitus, joka sisältää vaarattomuus- ja turvallisuustietoja poistumisen yleisilmoitusta varten: Useimmissa tapauksissa viejä toimittaa vaarattomuus- ja turvallisuustiedot vientiä koskevalla tulli-ilmoituksella. Näin ollen yleisesti voidaan todeta, että jos viejä on AEOS- tai AEOF-todistuksen haltija, sen vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia vähennetään enemmän. 7 KOMISSION ASETUS (EY) N:O 1276/2008, ANNETTU 17 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 2008, tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin valvonnasta fyysisten tarkastusten avulla. 14

15 c) Tulli-ilmoitus, joka ei sisällä vaarattomuus- ja turvallisuustietoja saapumisen tai poistumisen yleisilmoitusta varten: - AEOC- tai AEOF-todistuksen haltija on tulliasioitsija, eikä sen edustama asiakas ole AEO. AEOaseman saanut tulliasioitsija antaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan tulli-ilmoituksen: Tulliviranomaisten on yleensä alennettava riskiluokitusta sen mukaan, missä määrin AEO-aseman saanut tulliasioitsija osallistuu asiakkaansa edustamiseen. Tämä riippuu edustuksen tyypistä. Etuuksien myöntäminen liittyy tavaranhaltijan käsitteeseen. On tärkeää panna merkille, että yhteisön tullikoodeksin 4 artiklan 18 alakohdan mukaan tavaranhaltijalla tarkoitetaan henkilöä, joka tekee tulli-ilmoituksen omissa nimissään tai jonka nimissä tulli-ilmoitus tehdään. Suoran edustuksen tapauksessa tulliasioitsija edustaa suoraan tuojaa, jolloin tulliasioitsija toimii tuojan nimissä. Näin ollen AEO-aseman haltija (tulliasioitsija) ja tavaranhaltija (tuoja) eivät ole sama henkilö. Koska tulliviranomaiset ovat tarkastaneet tulliasioitsijan tullikäytännöt ja -menettelyt, sen AEO-asema on otettava huomioon myönteisellä tavalla. Huomioon on kuitenkin otettava myös se, että tällaisessa tapauksessa tulli-ilmoituksessa annettavien tietojen oikeellisuudesta, esitettävien asiakirjojen aitoudesta ja asianomaisten tavaroiden kyseiseen menettelyyn asettamiseen liittyvien kaikkien velvollisuuksien noudattamisesta vastaa tavaranhaltija (tuoja, joka ei ole AEO) eikä AEO-aseman haltija. Epäsuoran edustuksen tapauksessa AEO-aseman saanut tulliasioitsija toimii omissa nimissään. Se on tavaranhaltija, ja tulliviranomaiset ovat varmentaneet sen menettelyt tullikoodeksin soveltamissäännösten 199 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi. - AEOC- tai AEOF-todistuksen haltija on tuoja, joka työskentelee tulliasioitsijan kanssa, joka ei ole AEO. Tuoja antaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan tulli-ilmoituksen: Myös riskinhallintaa olisi kohdeltava sen mukaan, missä määrin tulliasioitsija osallistuu asiakkaansa asiointiin tulliviranomaisten kanssa. 1.III.5. Lähetyksen asettaminen etusijalle, jos se päätetään tarkastaa Tätä etuutta sovelletaan kaikkiin AEO-todistuksiin. Tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että jos riskianalyysin perusteella päätetään kuitenkin tarkastaa tavarat, joista AEO on antanut saapumisen tai poistumisen yleisilmoituksen taikka tulli-ilmoituksen, tällainen tarkastus on asetettava etusijalle. Tämä tarkoittaa, että lähetys on tarkastettava ennen tarkastettavaksi valittuja AEO-järjestelyyn kuulumattomien toimijoiden lähetyksiä. Tämän etuuden myöntäminen liittyy suoraan kuljetustapaan ja sataman/lentoaseman perusrakenteisiin ja on niistä riippuvainen. 1.III.6. Tarkastuspaikan valinta Tätä etuutta sovelletaan kaikkiin AEO-luokkiin. Tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 b artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla AEO voi pyytää tullitarkastuksen siirtämistä muuhun paikkaan, jossa siitä mahdollisesti aiheutuu lyhyempi viivästys ja/tai vähemmän kustannuksia. Tämä edellyttää kuitenkin kyseessä olevan tulliviranomaisen kanssa tehtäviä erillisiä sopimuksia. Valitun tarkastuspaikan on aina mahdollistettava tulliviranomaisten tekemät tarvittavat tarkastukset, eikä se saa vaarantaa tarkastusten tuloksia. Tullikoodeksin soveltamissäännösten 239 artiklan 2 kohdan mukaan tarkastuspaikan voivat valita myös kaikki sellaiset talouden toimijat, joihin sovelletaan muita edellytyksiä ja menettelyjä, mutta yleiset säännökset erotetaan AEO:ille myönnettävää etuutta koskevasta säännöksestä, koska tulli voi ottaa aseman huomioon päättäessään pyynnön hyväksymisestä. AEO:lla voi olla seuraavanlaisia käytännön tilanteita: - AEO:n on liiketoimiensa vuoksi käytettävä kyseistä mahdollisuutta pysyvästi ja yhdessä kaikkien muiden kotitullausmenettelyssä tarjottavien mahdollisuuksien kanssa. Tässä tapauksessa AEOasema ei anna talouden toimijalle mahdollisuutta käyttää automaattisesti kotitullausmenettelyä ja tullata tavarat pysyvästi omissa tiloissaan. AEO:n on haettava erikseen kotitullausmenettelyä koskevaa lupaa. Jos arviointiperusteet ovat samat, AEO-aseman saanut toimija saa kuitenkin kotitullausmenettelyä koskevan luvan huomattavasti hel-pommin ja nopeammin kuin muut toimijat. Lisäksi on otettava huomioon, että kotitullaus-menettelyä sovelletaan tiettyihin luvassa alun perin ilmoitettuihin tavaroihin. 15

16 - AEO voi tapauskohtaisesti pyytää, että tarkastukset tehdään tiettyjen tapahtumien yhteydessä toisessa paikassa. Tällöin tulliviranomaisten on otettava AEO-asema huomioon ja hyväksyttävä tarkastuksen tekeminen AEO:n valitsemassa paikassa, elleivät muut olosuhteet estä sitä. Tällaisissa tilanteissa AEOasemaa ja tulliviranomaisilla olevaa tietoa voidaan käyttää etuutena, jota muilla toimijoilla ei ole. 1.III.7. Välilliset etuudet On tärkeää korostaa, että lainsäädännössä säädettyjen välittömien etuuksien lisäksi AEO voi saada etuuksia, jotka eivät liity suoraan tullitoimintaan. Tällaisia etuuksia pidetään välillisinä, minkä vuoksi niitä ei nimenomaisesti käsitellä lainsäädännössä, mutta ne ovat tärkeitä, koska niillä voi olla erittäin myönteinen vaikutus AEO:n kokonaisliiketoimintaan. AEO-lähestymistapa auttaa talouden toimijoita analysoimaan yksityiskohtaisesti kaikkia kansainväliseen toimitusketjuun liittyviä prosessejaan. Kaikkien asianomaisten osastojen toimia arvioidaan yleisesti AEOhakemusta laadittaessa. Useimmissa tapauksissa yksikköjen välinen tehokkuus ja yhteistyö optimoidaan, jotta voidaan lisätä toimitusketjun avoimuutta ja näkyvyyttä. Toimijoiden panostaminen vaarattomuutta ja turvallisuutta koskeviin toimenpiteisiin voi vaikuttaa myönteisesti seuraavilla aloilla: näkyvyys ja jäljitettävyys, henkilöstön luotettavuus, normien kehittäminen, toimittajien valinta ja investoinnit, kuljetusten ja siirtojen turvallisuus, organisatorisen infra-struktuurin, tietoisuuden ja valmiuksien kehittäminen, toimitusketjuun osallistuvien toimijoiden välinen yhteistyö, proaktiiviset teknologiset investoinnit ja turvallisuusvaatimusten vapaaehtoinen noudattaminen. Jäljempänä on joitakin esimerkkejä välillisistä etuuksista, jotka voivat syntyä myönteisten vaikutusten vuoksi: - varkauksien ja hävikin vähentyminen - lähetysten myöhästymisen vähentyminen - suunnittelun parantuminen - asiakaspalvelun parantuminen - asiakassuhteiden jatkuvuuden parantuminen - varaston hallinnan parantuminen - työntekijöiden sitoutumisen parantuminen - tapahtumien vähentyminen, joissa ilmenee vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviä puutteita - tavarantoimittajien tutkimisesta aiheutuvien kustannusten vähentyminen ja yhteistyön tehostuminen - rikosten ja vandalismin vähentyminen - turvallisuuden ja toimitusketjuun osallistuvien kumppanien välisen tietojenvaihdon parantuminen. 1.III.8. Vaarattomaksi ja turvalliseksi kauppakumppaniksi tunnustaminen Vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvän arviointiperusteen täyttävää AEO:ta pidetään vaarattomana ja turvallisena kumppanina toimitusketjussa. Tämä tarkoittaa, että AEO tekee kaikkensa torjuakseen niihin toimitusketjuihin liittyviä uhkia, joissa se on osallisena. AEO-asema, myös mahdollisuus käyttää AEOlogoa, parantaa toimijan mainetta. EU:lla on AEO-logoon tekijänoikeus, eikä sitä voida vapaasti ladata. Talouden toimijan, joka halu-aa käyttää sitä, on pyydettävä lupa toimivaltaiselta tulliviranomaiselta (yleensä aseman myöntä-neeltä viranomaiselta). AEO-logoa voidaan käyttää seuraavin edellytyksin: - Logon käyttö edellyttää voimassa olevaa AEO-todistusta, ja ainoastaan AEO-todistuksen haltija voi käyttää sitä. - AEO:n on lakattava käyttämästä sitä heti, jos sen AEO-asema keskeytetään tai kumotaan. - EU määrää seuraamuksia kaikista logon väärinkäytöksistä. 1.III.9. Paremmat suhteet tulliin Tulliviranomaisen olisi nimettävä AEO:lle yhteyspiste, jolle se voi osoittaa kysymyksensä. Yhteyspiste ei välttämättä pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, mutta se voi opastaa AEO:ta siinä, miten sen kannattaa edetä ja keneen se voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. 16

17 1.III.10. Paremmat suhteet muihin valtion viranomaisiin ja niiden antama tunnustus AEO-asema tunnustetaan ja sitä pidetään merkityksellisenä monilla aloilla. Joidenkin todistusten tai lupien saaminen edellyttää nykyään yhden tai useamman AEO-arviointiperusteen täyttymistä tai suoraan AEOasemaa. AEO näin ollen hyötyy asemastaan hakiessaan kyseisiä todistuksia/lupia. Toistaiseksi voidaan antaa seuraavat esimerkit: - Siviili-ilmailulainsäädäntö 8 Ilmailuviranomaiset hyväksyvät lentorahdin käsittelyyn osallistuvat yhteisöt. Nämä viranomaiset voivat myöntää yhteisöille valvotun edustajan tai tunnetun lähettäjän asema sen mukaan, millainen tehtävä niillä on toimitusketjussa. Tunnetun tiliasiakkaan sen sijaan nimeää valvottu edustaja. Jos AEOS- tai AEOF-todistuksen haltija hakee valvotun edustajan tai tunnetun lähettäjän asemaa, turvallisuusvaatimusten katsotaan täyttyvän siinä määrin kuin arviointiperusteet AEO-aseman myöntämiselle ovat samat tai vastaavat kuin valvotun edustajan tai tunnetun lähettäjän aseman myöntämiselle. Tunnetun tiliasiakkaan tapauksessa AEOS- tai AEOF-todistuksen haltijat tunnustetaan suoraan, koska niiden ei tarvitse allekirjoittaa tunnetun tiliasiakkaan sitoumusvakuutusta vaan ne tunnustetaan automaattisesti tunnetuksi tiliasiakkaaksi asiaa koskevan lainsäädännön nojalla. - Hyväksytty talouden toimija 9 (Approved Economic Operator, APEO) Kalastettujen tuotteiden ja saalistodistusten kanssa tekemisissä olevat talouden toimijat voivat hakea APEO:n asemaa. APEO:n pitäisi voida käyttää yksinkertaistettuja menettelyjä tuotaessa kalastettuja tuotteita EU:hun. APEO:n aseman saaminen edellyttää asiaa koskevissa säännöksissä säädettyä AEO-asemaa. Hakuprosessia yksinkertaistetaan, jos APEO:n asemaa hakeva on lisäksi AEOS- tai AEOF-todistuksen haltija. - Muut Vaarattomuus ja turvallisuus ovat yhä tärkeämpiä asioita eri toimijoille. AEO-asema on maailman suurimpia turvallisuusaloitteita, ja siihen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. IV jakso Vastavuoroinen tunnustaminen WCO:n SAFE-kehyksessä vastavuoroista tunnustamista pidetään keskeisenä tekijänä vahvistettaessa ja edistettäessä kansainvälisten toimitusketjujen turvallisuutta sekä hyödyllisenä välineenä pyrittäessä välttämään päällekkäisiä turvallisuuteen ja sääntöjen noudattamiseen liittyviä tarkastuksia. Vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus voi edistää huomattavasti helpotuksia ja riskinhallintaa sekä tuoda merkittäviä vastaavanlaisia ja mahdollisuuksien mukaan molemminpuolisia etuuksia luotettaville kansainvälisille kumppaneille ja talouden toimijoille. Vastavuoroisessa tunnustamisessa voidaan erottaa kaksi seuraavaa eri tyyppiä: - Tullihallinto tunnustaa toisen valtion myöntämän AEO-aseman: AEO-aseman tai vastaavan vastavuoroisen tunnustamisen tavoitteena on, että tullihallinto tunnustaa validointitulokset ja muussa ohjelmassa myönnetyt AEO-luvat sekä lupaa tarjota merkittäviä, vastaavanlaisia ja mahdollisuuksien mukaan molemminpuolisia hyötyjä/helpotuksia vastavuoroisesti tunnustetuille AEO:ille. Yleensä tähän sisältyy se, että toimijan AEO-asema, jonka toinen tulliviranomainen on hyväksynyt, otetaan myönteisellä tavalla huomioon riskinarvioinnissa, jotta vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia voidaan vähentää. Tällä hetkellä ainoastaan vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevan arviointiperusteen täyttävät AEO:t tunnustetaan, ja ainoastaan ne saavat etuuksia vastavuoroista tunnustamista koskevassa sopimuksessa. - Tullihallinto tunnustaa toisen valtion tullialan turvallisuusnormit, riskinarviointia koskevat tarkastukset ja tarkastustulokset: Tullialan turvallisuusnormien, tarkastusten ja tarkastustulosten vastavuoroisen tunnustamisen tavoitteena on, että kaksi tullihallintoa tunnustaa vastavuoroisesti toisen tullihallinnon tullialan turvallisuusnormit, tarkastukset ja tarkastustulokset, jolloin vältetään päällekkäiset toimenpiteet. Näin mahdollistetaan sujuva kansainvälinen kauppa ja säilytetään yhdenmukainen turvallisuustaso. 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä. Komission asetus (EY) N:o 185/2010, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2010, toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi. 9 Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008 laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä. 17

18 AEO:iden tunnistaminen ja vahvistaminen Jotta tullihallinnot voivat toteuttaa vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvät etuudet, niiden on voitava tunnustaa toistensa AEO:t. EU:ssa AEO:t tunnistetaan EORI-numeroa käyttämällä. Muilla tullihallinnoilla on samanlaisia prosesseja, joissa AEO:t vahvistetaan käyttämällä tullirekisteröintinumeroa. Käytettävät merkit ja toimijan tunnistenumeroiden pituus voivat kuitenkin vaihdella eri valtioissa ja tulliliitoissa. EU on ottanut esiin toimijan tunnistenumeroiden yhteisen muodon WCO:n kanssa käydyissä keskusteluissa. Yleisesti sovellettavan normin hyväksymiseen asti toimijan tunnistusmenetelmä vahvistetaan EU:n ja sen kauppakumppanien välillä kussakin vastavuoroista tunnustamista koskevassa sopimuksessa. EU:n tietosuojalainsäädännön mukaan AEO:iden on toimitettava kirjallinen suostumuksensa, ennen kuin niiden lupaa koskevia tietoja voidaan vaihtaa kumppanivaltion tullihallinnon kanssa ja ennen kuin vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen etuudet voidaan myöntää. On otettava huomioon, että kyseinen suostumus on eri kuin se, joka annetaan AEO:n nimen mainitsemiseen verotuksen ja tulliliiton pääosaston internetsivustolla. Molemmat suostumukset voidaan antaa täyttämällä ja allekirjoittamalla asianmukaisesti niitä koskeva itsearviointikyselyn kohta. AEO voi milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa tai antaa sen uudelleen. Erityisetuudet Kussakin yksittäisessä vastavuoroista tunnustamista koskevassa sopimuksessa mainitaan sopimuksen erityisetuudet. Ne määräytyvät vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen tyypin perusteella. Alhaisemmat riskiluokitukset ja niistä johtuva AEO:iden tarkastusten vähentyminen ovat kuitenkin etuuksia, jotka myönnetään lähes kaikissa olemassa olevissa AEO:n vastavuoroista tunnustamista koskevissa järjestelyissä/sopimuksissa ja jotka voivat merkittävästi edistää laillisen kaupan helpottamista. Tarkastusten vähentyminen nopeuttaa tavaroiden luovutusta ja parantaa kaupan ennustettavuutta. AEO:n vastavuoroisesta tunnustamisesta johtuva merkittävä etuus on myös se, että kaikki, myös kolmansissa maissa toimivat, AEO:t voivat pyrkiä tekemään yhteistyötä pääasiassa muiden AEO:iden kanssa koko toimitusketjun turvaamiseksi. Sen yleisen etuuden lisäksi, että vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvät tarkastukset vähentyvät, etuudet voivat olla kaupan elvyttämistoimia, esimerkiksi toiminnan jatkuvuuden takaavan yhteisen mekanismin perustaminen kauppavirtojen katkeamisen torjumiseksi, jolloin tulliviranomaiset voivat mahdollisuuksiensa mukaan helpottaa ja nopeuttaa AEO:iden kuljettamia ensisijaisia rahteja. Vastavuoroista tunnustamista koskevissa neuvotteluissaan EU korostaa tarvetta kehittää vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen perustuvia lisäetuuksia. Sopimuksiin sisällytetään näin ollen tavallisesti lauseke, jossa todetaan, että molemmat sopimuspuolet edistävät lisäetuuksien myöntämistä AEO:lle. Mistä löytyy tietoa EU:n tekemistä vastavuoroista tunnustamista koskevista sopimuksista? EU on tehnyt jo useita vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia kauppakumppaniensa kanssa. Tavoitteena on toteuttaa vastavuoroinen tunnustaminen omat AEO-ohjelmansa jo perustaneiden keskeisten kauppakumppanien kanssa. Seuraavassa linkissä on tietoa yksittäisistä vastavuoroista tunnustamista koskevista sopimuksista: 2. OSA AEO-arviointiperusteet 2.1. Asianmukainen osoitus tullivaatimusten noudattamisesta Kuten tullikoodeksin soveltamissäännösten 14 h artiklassa todetaan, osoitus tullivaatimusten noudattamisesta katsotaan riittäväksi, jos kukaan seuraavista henkilöistä ei ole hakemuksen jättämistä edeltävien kolmen vuoden aikana syyllistynyt tullisääntöjen vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen: - hakija - henkilö, joka johtaa hakemuksen tehnyttä yritystä tai vastaa sen liikkeenjohdosta - hakijan mahdollinen laillinen edustaja tulliasioissa - henkilö, joka vastaa tulliasioista hakemuksen jättäneessä yrityksessä. 18

19 Tullivaatimusten voidaan kuitenkin katsoa täyttyneen, jos toimivaltainen tulliviranomainen toteaa, että mahdollinen tullisääntöjen rikkominen on merkitykseltään vähäistä tullaukseen liittyvien toimintojen lukumäärään tai suuruuteen nähden eikä tämä anna aihetta epäillä hakijan vilpittömyyttä. Jos hakemuksen jättäneen yrityksen liikkeenjohdosta vastaavat henkilöt ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan tai asuvat jossakin kolmannessa maassa tai jos hakemuksen jättänyt yritys on perustettu alle kolme vuotta aiemmin, tulliviranomaisten on arvioitava kyseisen perusteen täyttyminen käytettävissään olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella. Arvioidessaan sääntörikkomuksia kaikkien EU:n toimivaltaisten tulliviranomaisten on suositeltavaa ottaa huomioon seuraavat yhteiset erityisolosuhteet: - Arvioitaessa sääntöjen noudattamista olisi otettava huomioon kaikki hakijan tullitoimet. - Termillä rikkominen ei viitata ainoastaan toimiin, jotka tulliviranomaiset havaitsevat tehdessään tarkastuksia silloin, kun tavarat saapuvat yhteisön tullialueelle tai kun ne asetetaan tullimenettelyyn. Myös kaikki myöhemmin tehdyissä jälkitarkastuksissa havaitut tullisääntöjen rikkomiset otetaan huomioon ja arvioidaan, ja sama pätee kaikkiin rikkomisiin, jotka voitaisiin havaita käyttämällä muita tullilupia ja muita tulliviranomaisten saatavilla olevia tietolähteitä. - Huomioon otetaan myös huolitsijoiden, tulliasioitsijoiden ja muiden hakijan puolesta toimivien kolmansien osapuolten rikkomiset. Hakijan on näytettävä toteen, että sen varmistamiseksi, että sen puolesta toimivat henkilöt noudattavat sääntöjä, on toteutettu asianmukaisia toimia, esimerkiksi annettu selkeitä ohjeita kyseisille osapuolille, tarkastettu ilmoitusten oikeellisuus ja valvottu sitä sekä korjattu mahdolliset virheet. - Jos hakija on jättänyt noudattamatta eri jäsenvaltioiden kansallista muuta kuin tullilainsää-däntöä, sitä ei saa jättää huomiotta, mutta tällaisissa tapauksissa on otettava huomioon toimijan vilpitön mieli ja tapauksen merkityksellisyys sen tullitoimien kannalta. - Jos toimivaltainen viranomainen tarkistaa tiettyyn rikkomiseen liittyviä seuraamuksia muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun jälkeen, sen on arvioitava rikkomisen vakavuutta tarkistetun päätöksen perusteella. Jos toimivaltainen viranomainen peruuttaa rikkomisesta määrätyn seuraamuksen kokonaan, rikkomista ei katsota tapahtuneen. Merkitykseltään vähäinen rikkominen Merkitykseltään vähäiset rikkomiset ovat tapauksia, jotka eivät jonkin tullilainsäädännön kohdan tosiasiallisesta rikkomisesta huolimatta ole riittävän merkityksellisiä, jotta niitä pidettäisiin riskinä kansainvälisessä tavaroiden kuljetuksessa, turvallisuusasioissa tai tullivelkasaatavissa. Jotta voidaan määritellä, mitä rikkomisia voidaan pitää merkitykseltään vähäisinä, on ensinnäkin otettava huomioon, että kaikki tapaukset ovat erilaisia ja niitä on käsiteltävä kussakin tapauksessa erikseen ottamalla huomioon sääntöjen aiempi noudattaminen, toimien luonne ja asianomaisen talouden toimijan koko. Jos rikkominen päätetään katsoa merkitykseltään vähäiseksi, toimijan on esitettävä todisteet toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa tullaustoimissaan ilmenevien virheiden vähentämiseksi. Jäljempänä olevasta tarkistuslistasta voi olla apua tulliviranomaisille, kun ne arvioivat, voidaanko rikkomista pitää merkitykseltään vähäisenä: - Rikkomisia tarkasteltaessa olisi otettava huomioon niiden kokonaismäärä suhteutettuna kuitenkin toimien kokonaismäärään. - On määritettävä, onko kyseessä yrityksen yleiseen organisaatioon kuuluvan yhden henkilön yksittäinen tai satunnainen teko. - Kyseessä ei saa olla tahallinen petosaikomus. - Asiayhteys olisi aina otettava huomioon. - Hakijalla pitäisi olla käytössä sisäinen valvontajärjestelmä, ja olisi otettava huomioon, onko hakija itse havainnut rikkomukset omissa sisäisissä tarkastuksissaan ja ilmoitettiinko niistä heti tulliviranomaisille. - On tutkittava, onko hakija toteuttanut heti toimia korjatakseen kyseiset teot tai estääkseen niiden toistumisen. - Rikkomisen luonteen yhteydessä tulliviranomaisten olisi otettava huomioon rikkomisen tyyppi ja laajuus. Jotkin virheet voidaan määritellä merkitykseltään vähäisiksi, koska ne eivät vaikuta maksettavien tullien määrään, esimerkiksi jos kaksi tavaraa, joilla on sama tullimaksu, luokitellaan väärin, mutta muiden niihin sovellettavien toimien välillä ei ole eroa. Muut rikkomiset voivat vaikuttaa 19

20 maksettavien tullien määrään, mutta eroa ei pidetä merkityksellisenä hakijan antamien ilmoitusten määrään nähden. Jos tehdyt rikkomukset on arvioinnin perusteella todettu merkitykseltään vähäisiksi, tällaisissa tapauksissa ei katsota, että tullivaatimusten noudattaminen on osoitettu epäasianmukaisesti. Kun edellä esitetty otetaan huomioon eikä analysoituihin tapauksiin liity muita olosuhteita, jotka olisi otettava huomioon, seuraavat rikkomiset voidaan mainita esimerkkeinä merkitykseltään vähäisestä tullisääntöjen rikkomisesta: - tullikoodeksin soveltamissäännösten 859 artiklassa tarkoitetut laiminlyönnit, joiden ei katsovan vaikuttavan merkittävästi tullimenettelyn toimintaan - vähäinen laiminlyönti enimmäisajassa, jonka ajan tavaroilla voi olla väliaikaisessa varastossa olevien tavaroiden asema, tai muissa määräajoissa, joita sovelletaan suspensiotullimenettelyssä, esimerkiksi sisäisessä jalostusmenettelyssä tai väliaikaisessa tuonnissa, oleviin tavaroihin ilman, että tämä vaikuttaa tullivelkasaatavien oikeaan määrittämiseen - yksittäiset, ei toistuvat virheet, joita toimija on tehnyt täyttäessään tietoja annettuihin tulli-ilmoituksiin, jos tällaiset virheet eivät ole johtaneet tullivelkasaatavien virheelliseen arviointiin. Toistuva rikkominen Jos kyseessä on rikkominen, jota voidaan alun perin pitää vähäisenä tai merkitykseltään vähäisenä, tulliviranomaisten on määritettävä, ovatko luonteeltaan samanlaiset rikkomiset toistuneet, ja tällaisessa tapauksessa analysoitava, johtuuko toistuminen erityisesti hakijana olevaan yritykseen kuuluvan yhden tai usean henkilön toiminnasta vai hakijan järjestelmien rakenteellisista puutteista. Tulliviranomaisten on lisäksi määritettävä, jatkuuko tämäntyyppinen rikkominen tai onko hakija tunnistanut rikkomisen syyn, käsitellyt sitä ja estänyt sen toistumisen. Jos rikkominen sitä vastoin toistuu eri ajanjaksoina, tämä voi tarkoittaa, että yrityksen sisäinen hallinto on riittämätön sellaisten toimien yhteydessä, joilla estetään tällaisen rikkomisen toistuminen. Ennen kuin tarkastellaan, onko tullivaatimusten noudattaminen osoitettu asianmukaisesti, hakijan kaikkien rikkomisten määrä on asetettava oikeaan suhteeseen tutkimalla niitä ja vertailemalla niitä hakijan samana ajanjaksona toteuttamien tullitoimien kokonaismäärään, jotta voidaan määrittää asianmukaiset suhteet ottaen aina huomioon kunkin hakijan toimien tyypit ja määrät. Vakava rikkominen Vakavaa rikkomista tarkasteltaessa olisi otettava huomioon seuraavat seikat: - On tutkittava, onko kyseessä tahallinen teko tai petos, jos tulliviranomaiset ovat todenneet, että rikkominen johtui hakijan, hakemuksen tehnyttä yritystä johtavan tai sen liikkeenjohdosta vastaavan henkilön tai tulliasioista hakemuksen jättäneessä yrityksessä vastaavan henkilön tahallisesta teosta. Tällaisessa tapauksessa rikkomista, jonka kohdalla on täysimääräisesti osoitettu, että joku edellä mainittu osapuoli on ollut siitä täysin tietoinen tai tehnyt sen täysin tahallaan, olisi pidettävä vakavampana kuin samanlaista tapausta muissa olosuhteissa, vaikka virhettä voitaisiin pitää merkitykseltään vähäisenä. - On tarkasteltava rikkomisen luonnetta, jos rikkominen on luonteeltaan sellaista, että sitä voidaan pitää vakavana tullilainsäädännön rikkomisena ja että se edellyttää merkittävän seuraamuksen määräämistä tai rikosoikeudenkäynnin aloittamista. - On tutkittava, onko toimittu ilmeisen huolimattomasti. Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että arvioitaessa, onko yritys menetellyt ilmeisen huolimattomasti, olisi otettava huomioon seuraavat kolme tekijää: tullilainsäädännön monitahoisuus, yrityksen huolellisuus ja toimijoiden kokemus. Jos tulliviranomaiset ovat todenneet, että yritys on menetellyt ilmeisen huolimattomasti, tämä saattaa tarkoittaa, että rikkomista voidaan pitää vakavana. - Vakava rikkominen voi olla kyseessä kuitenkin myös silloin, kun hakija ei ole tahallaan syyllistynyt petokseen, mutta rikkominen on niin merkittävä, että sitä on pidettävä vakavana riskinä vaarattomuuden ja turvallisuuden tai tullisääntöjen kannalta. Kun edellä esitetty otetaan huomioon eikä erikseen analysoituihin tapauksiin liity muita olosuhteita, jotka olisi otettava huomioon, seuraavat rikkomiset voidaan antaa esimerkkeinä vakavasta rikkomisesta: - salakuljetus - petos, esimerkiksi tahallinen väärin luokitteleminen, aliarvioiminen tai virheellisesti ilmoitettu alkuperä tullimaksujen välttämiseksi - teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvä rikkominen 20