ETELÄ-SAVON MUUTTOTAPPIO PUOLITTUI

Transkriptio

1 JOUSI Hallituskatu 3 A Puhelin kirjaamo@savo.fi Mikkeli Faksi Tammikuu 2010 SISÄLLYS ETELÄ-SAVON MUUTTOTAPPIO PUOLITTUI... 1 RINNAKKAISVÄYLÄN RAKENTAMINEN EI SAA KESKEYTYÄ... 2 ETELÄ-SAVON YHTEISTOIMINTAEHDOTUS EI SAANUT KANNATUSTA... 3 EU-RAHAN HAKUKIERROS UMPEUTUU 26. HELMIKUUTA... 3 SAVONLINNAN KASINOSAARILLE INVESTOINTIHANKE... 4 STRENGTPORTENIN HAUDAN KUNNOSTUSJUHLA ELOKUUSSA... 4 SEMINAARITUKIA EI SYYTÄ PERIÄ TAKAISIN... 5 VENÄJÄ-TOIMINTAAN EUROA... 5 UUSI KOULUTUS AUTTAA SELÄTTÄMÄÄN VENÄLÄISTÄ BYROKRATIAA... 5 FM LAURA JOUHKIMOSTA VIIALAISEN SIHTEERI... 6 PENTTI HÄMÄLÄINEN ELÄKKEELLE... 6 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 6 ETELÄ-SAVON MUUTTOTAPPIO PUOLITTUI Etelä-Savon muuttotappio on pienentynyt selvästi. Viime vuonna maakunnan muuttotappio oli enää 277 ihmistä eli puolet vuoden 2008 määrästä (494) ja vain runsas neljäsosa vuoden 2007 synkistä luvuista (968). Muuttovoittoa sai kolme kuntaa: Mikkeli (62), Savonlinna (31) ja Pertunmaa (25). Muuttotappion voimakas pienentyminen selittyy lähes yksinomaan Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä: maakuntaan muuttaa enää vain hieman vähempi ihmisiä kuin täältä muualle. Siirtolaisuus eli ulkomaan muuttoliike on pysynyt viime vuodet lähes vakiona. Maakuntajohtaja Matti Viialainen iloitsee muuttotappion pienentymisestä: - Kotimaan muuttoliikkeen tasapainottuminen on ilahduttavaa. Se kertoo Etelä- Savon vetovoiman kasvusta. Lisää vauvoja tarvittaisiin Kaikkiaan Etelä-Savon väki väheni vuonna 2009 noin tuhannella asukkaalla. Tämä selittyy syntyvyyden ja kuolleisuuden suurella erolla: uusia eteläsavolaisia syntyy selvästi vähemmän kuin vanhoja kuolee. Vauvoja maakunnan koteihin syntyi viime 1

2 vuonna 1250, kun vanhuuteen, sairauteen tai tapaturmiin kuoli 2030 eteläsavolaista (erotus -780). - Eteläsavolaisten ikääntymisestä johtuen väestötappio on meillä väistämätön. Muuttotappion pysäyttäminen on sen vuoksi maakunnan tärkein tavoite, Viialainen painottaa. Hän muistuttaa, että Etelä-Savo pääsi viime vuonna lähes tavoitteeseensa: tavoitteena oli supistaa muuttotappio 250 henkeen. Tavoite asetettiin Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi toukokuussa. - Jäimme tavoitteesta vain 27 ihmisen verran, Viialainen sanoo ja korostaa, että muuttotappion pienuudesta Etelä-Savo saa kiittää myös maahanmuuttajia, sillä siirtolaisuus toi maakuntaan yli 200 uutta asukasta. Muuttotappio muuttovoitoksi vuoteen 2015 mennessä Maakuntastrategian tavoitteena on kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi vuoteen 2015 mennessä. - Tavoitteeseen pääsemme vahvistamalla yritystoimintaa ja hyödyntämällä alueemme viihtyisää asuinympäristöä ja muun muassa Saimaan vetovoimaa, Viialainen sanoo. Strategiassaan Etelä-Savo julistautui Saimaan maakunnaksi. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh Kuntakohtaiset väestötilastot osoitteessa Maakuntahallitus tukee Savonlinnan kaupunkia: RINNAKKAISVÄYLÄN RAKENTAMINEN EI SAA KESKEYTYÄ Etelä-Savon maakuntahallitus tukee Savonlinnan kaupungin näkemystä siitä, ettei ohitustien rakentaminen saa keskeytyä. Tukensa liitto esittää kirjelmässä, jonka se laatii liikenne- ja viestintäministeriölle. Hallitus päätti asiasta tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessaan Mikkelissä maanantaina 25. tammikuuta. Maakuntaliiton kirjelmä vastaa sisällöltään Savonlinnan kaupungin kirjelmää. Omassa kirjelmässään kaupunki esittää ministeriölle, että valtio sisällyttää tämän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon 2 miljoonan euron määrärahan kaupungin keskustan liikennejärjestelyihin. Rahalla rinnakkaisväylän toisen vaiheen urakat voidaan kilpailuttaa vuonna 2010, eikä tien rakentaminen jää kesken. Lisäksi kaupunki esittää tien tekoon 70 miljoonaa euroa valtion vuosien talousarvioihin. Kirjelmien taustalla on uhkakuva, jonka mukaan rahan puute pysäyttää ohitustiehankkeen pahimmillaan useiksi vuosiksi. Näin siitä huolimatta, vaikka hanke kuuluu eduskunnan hyväksymän liikennepoliittisen selonteon kiireellisimpiin tiehankkeisiin. Liikennehankkeet huolettavat edelleen Myös muut liikennehankkeet huolettivat maakuntahallitusta. Hallitus toistikin edelleen vaatimuksen, jonka mukaan liikennehankkeet on toteutettava siinä järjestyksessä kuin liikennepoliittinen selonteko esittää. Suomen nykyhallitus on tehnyt Etelä-Savolle hyviä liikennepäätöksiä, mutta päätökset on myös vietävä loppuun, painotti maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa. Tehtyjä päätöksiä on noudatettava, korosti myös hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Eteläsavolaisten huolenaihe Savonlinnan rinnakkaisväylän lisäksi on Viitostien parannustyöt sekä Mikkelin kohdalla että molemmin puolin Mikkeliä. Myös niiden toteuttaminen on vaarassa siirtyä. Seleniuksen mielestä taustalla on ministeriön poliittinen kulttuuri, jossa vahvat virkamiehet voivat toteuttaa liikennesuunnitelmia ohi poliittisen tahdon. Etelä-Savon maakuntapäättäjät ja kansanedustajat ovat viime kuukausina kritisoineet liikenneviranomaisia voimakkaasti siitä, että ne ohittavat eduskunnan tahdon liikennerahojen käytöstä päättäessään. Aiempi vaatimus toistettiin 2

3 tammikuun kokouksessa: eduskunnan tahdon on ohjattava liikennehankkeiden suunnittelu- ja toteutusjärjestystä. Rajanylitykset kuntoon Muina ajankohtaisina liikenneasioina Etelä-Savo tukee Etelä-Karjalan näkemystä, että Imatrankoskesta tehtäisiin kansainvälinen rajanylityspaikka rautateitse kuljetettavalle rahtiliikenteelle. Osa rautatien rahtiliikenteestä voitaisiin ohjata eteenpäin Väli-Suomen kautta reittiä Parikkala, Savonlinna, Huutokoski, Pieksämäki ja Jyväskylä. Viime kädessä kyse on koko tämän linjauksen sähköistämisestä, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen. Lisäksi Etelä-Savo ajaa Parikkalaan kansainvälistä maantieliikenteen rajanylityspaikkaa. Molemmat rajanylityspaikat Imatrankoski ja Parikkala hyödyttäisivät Etelä-Savoa. Etelä-Savolle tärkeä liikennehanke pääradan kulkeminen Helsinki Vantaa - lentokentän kautta on Viialaisen mukaan myötätuulessa. Savonlinnan lentoliikenneratkaisut tehdään tarjouskilpailun perusteella. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh ETELÄ-SAVON YHTEISTOIMINTAEHDOTUS EI SAANUT KANNATUSTA Etelä-Savon maakuntahallituksen ehdotus, että Itä-Suomen viisi maakuntaa muodostaisivat yhden yhteisen yhteistoiminta-alueen ei sytyttänyt muita itäsuomalaisia maakuntia. Etelä-Savo lähetti viime vuoden lopulla yhteistoimintaa koskevan ehdotuksen Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakuntaliitoille. Kosintaamme ei lämmetty, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois- Karjala muodostavat yhteisen yhteistoiminta-alueen ja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakso oman yhteistoiminta-alueensa. Päätökset uudella yhteistoiminta-alueella tehtäneen maakuntahallitusten yhtäpitävin päätöksin. Päätökset valmistelee Itä-Suomessa 15 henkinen yhteiselin, jossa ovat mukana maakuntahallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, maakuntavaltuustojen puheenjohtajat ja maakuntajohtajat. Yhteistoiminnassa käsitellään uudistetun aluekehityslain tarkoittamat asiat. Muutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta Itäsuomalaisella yhteistoimintaalueella voidaan käsitellä esimerkiksi koulutus-, liikenne-, ympäristö- ja matkailukysymyksiä sekä Venäjä-yhteistyöhön liittyviä asioita. Aluekehityslain muutokset vaikuttavat maakuntaliittojen perussopimuksiin. Etelä- Savo tuo uudistetut perussopimustekstit helmikuun maakuntahallitukseen (22.2.). Hallituskäsittelyn jälkeen muutosesitykset lähtevät jäsenkuntien kommentoitaviksi. Perussopimuksen hyväksyy maakuntavaltuusto. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh EU-RAHAN HAKUKIERROS UMPEUTUU 26. HELMIKUUTA EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuoden 2010 ensimmäinen hakukierros on käynnissä Etelä-Savossa. Haku umpeutuu 26. helmikuuta. Etelä-Savossa EU-hankehakemuksia voi jättää koko ajan (ns. jatkuva haku), mutta hakuja rytmitetään hakukierroksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että hakukierroksen aikana jätetyt hakemukset käsitellään yhtä aikaa. Hakuajan jälkeen saapuneiden hakemusten käsittely siirtyy seuraavaan käsittelyajankohtaan. Käsittelyaikataulu ei koske EAKR-ohjelman suoraan yrityksiin kohdennettavan toimintalinjan 1 rahoitusta (esimerkiksi yritysten investointi- ja 3

4 kehittämishankkeiden rahoittamiseen myönnettäviä kehittämisavustuksia). Tekesin EAKR-hankkeissa noudatetaan Tekesin julkisen tutkimuksen tai ohjelmien hakuaikatauluja. Haun painopisteenä on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöasiakirjassa 2010 määritellyt teemat. Haussa painotetaan yritysten tarpeista lähteviä kehittämishankkeita, joilla tavoitellaan pysyviä vaikutuksia. Erityisesti hankkeita toivotaan maakuntaohjelmassa määritellyille maakunnan avaintuotannonaloille sekä osaamispohjaisille kasvualoille: materiaaliteknologia, ympäristöteknologia, kuitu- ja prosessiteknologia, rautatieteknologia ja logistiikka, bioenergia, elintarviketurvallisuus, digitaalinen arkistointi ja viestintä sekä hyvinvointiin, matkailuun, kulttuuriin ja opettajakoulutukseen liittyviin t&kelementteihin.tekes-hankkeissa toivotaan erityisesti eri tutkimusryhmien yhteishankkeita. Etelä-Savossa toteutetaan kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaisia rakennerahasto-ohjelmissa Euroopan aluekehitysrahaston Itä-Suomen ohjelmaa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston Itä-Suomen suuralueosiota (ESR). Hankehakemukset tulee toimittaa rahoittajaviranomaisille sekä Eura järjestelmän välityksellä että allekirjoitettuna. Hakujärjestelmä löytyy osoitteesta Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY-keskus) on omat hakujärjestelmänsä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksia ja maaseudun kehittämisrahoitusta varten. Tekesin EAKR-tutkimusrahoituksessa noudatetaan Tekesin hakumenettelyä. Lisätietoa ao. viranomaisilta. Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antavat kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , ja suunnittelija Katariina Pelkonen, puh Lisätietoja myös Itä-Suomen rakennerahastoportaalista osoitteesta SAVONLINNAN KASINOSAARILLE INVESTOINTIHANKE Savonlinnan Kasinosaarille etsitään mahdollisimman hyvä investoija, joka on valmis kehittämään saaria yhtenä Savonlinnan ja koko Etelä-Savon vetovoimaisimpana matkailukohteena. Investoijan etsintään tuo puhtia maakuntahallituksen tammikuussa hyväksymä rahoitus: hallitus myönsi kaupungille euroa maakunnan kehittämisrahaa. Kaupunki itse rahoittaa hanketta parilla kymmenellä tuhannella. Tavoitteena on hotelli- ja kylpylätoiminnan jatkuminen Kasinosaarilla jo kesällä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen. STRENGTPORTENIN HAUDAN KUNNOSTUSJUHLA ELOKUUSSA Suomen ensimmäisen kenraalikuvernöörin Yrjö Maunu Sprengtportenin hautamuistomerkin kunnostusta juhlitaan Pietarissa 16. elokuuta Tuolloin Sprengtportenin syntymästä on kulunut 270 vuotta. Kunnostusjuhlan yhteydessä pidetään myös Strengtporten symposium. Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 25. tammikuuta, että haudan kunnostusjuhlallisuudet voidaan toteuttaa osana Etelä-Savon Venäjätoimintasuunnitelmaa. Juhlallisuuksien ja niiden valmistelujen kustannusarvio on euroa. Sprengtportenin hauta sijaitsee Pietarissa Vasilin saarella. Huonoon kuntoon päässeen haudan kunnostuksen käynnisti Etelä-Savon maakuntaliitto. Tukea liitto on hakenut muun muassa Merkkivuosi toimikunnalta. Käytännön kunnostuksen tekee Pietarin kaupungin kuvanveistomuseo. Lisätietoja maakuntasuunnittelija Riikka Dillström, puh

5 SEMINAARITUKIA EI SYYTÄ PERIÄ TAKAISIN Maakuntahallitus ei lämmennyt kahdeksan maakuntavaltuutetun aloitteelle periä eurovaaliehdokkaiden seminaarimaksuja takaisin. Hallitus linjasi, että vaalitukea maakuntaliitto ei anna, mutta jatkossakin korkeatasoisiin ja edunvalvontaa edistäviin seminaareihin voidaan osallistua, liittyivätpä ne vaalikampanjointiin tai eivät. Valtuustoaloitteen seminaaritukien takaisin perimisestä tekivät marraskuussa valtuuston perussuomalaiset, kristillisdemokraattiset ja vasemmistoliiton edustajat. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh VENÄJÄ-TOIMINTAAN EUROA Maakuntahallitus myönsi tammikuussa Etelä-Savon Venäjä-toimintasuunnitelman toteuttamiseen tälle vuodelle runsaat euroa maakunnan kehittämisrahaa. Rahan avulla maakuntaliitto voi jatkaa vuonna 2008 hyväksytyn toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Lisätietoja maakuntasuunnittelija Riikka Dillström, puh UUSI KOULUTUS AUTTAA SELÄTTÄMÄÄN VENÄLÄISTÄ BYROKRATIAA Etelä-Savo aikoo kehittää ajankohtaisen verkostomaisesti toteutettavan hallintokoulutusmallin, joka auttaa Venäjä-yhteistyötä tehneitä ja siitä kiinnostuneita luovimaan venäläisen hallinnon kanssa. Koulutusmalli aiotaan myöhemmin levittää koko maahan. Vuoden alusta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alaisuudessa toiminut Pienyrityskeskus koordinoi Muuttuva Venäjä -hallintokoulutushanketta, joka järjestää yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa eri teemoista opintojaksoja Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa - Kehitämme uudenlaisen koulutusmallin, joka auttaa julkishallinnon ja yritysten ihmisiä toimimaan venäläisessä hallintokulttuurissa, etsimään kumppanuuksia ja verkostoitumaan. Koulutuksen jälkeen osallistujilla on selkeä kuva siitä, mihin oviin kannattaa koputtaa, projektipäällikkö Elena Mochnikova ja projektikoordinaattori Niko Arola kuvaavat. Koulutussuunnittelun pohjana on ollut Etelä-Savon maakuntaliiton Venäjästrategia, joka tavoitteisiin kuuluu edistää Venäjän-kauppaa, helpottaa suomalaisyritysten pääsyä Venäjän markkinoille ja lisää venäläisten yritysinvestointeja maakunnassa. Lisäksi pyritään luomaan julkiselle sektorille Venäjä-toimijoiden verkosto. Nyt alkava koulutushanke myös tukee organisaatioita niiden toteuttaessa omia Venäjä-strategioitaan. - Koulutuspaketit lisäävät ja syventävät julkisen sektorin toimijoiden ja yritysten Venäjä-osaamista, selkeyttävät kokonaiskuvaa naapurimaasta sekä auttavat ymmärtämään venäläistä yhteiskuntaa toimintaympäristönä ja sikäläisiä tapoja toimia, Arola selventää. Kaikkiaan 15 opintopisteen koulutuskokonaisuudesta voi poimia itselleen kiinnostavia osioita ja teemoja. Koulutusjaksoja järjestetään myös identtisinä eri paikkakunnilla, joten niistä voi valita itselle sopivimmat. Koulutusjaksot alkavat pyöriä maaliskuussa. Verkostomaisesti toimivan koulutushankkeen tavoitteena on luoda kaksipäiväisistä seminaarijaksoista koostuva uudentyyppinen, eri teemoja käsittelevä, ajankohtainen hallintokoulutusmalli, jota voidaan toteuttaa myös valtakunnallisesti. Tammikuun alussa alkanut, Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Muuttuva Venäjä -hanke kestää elokuun loppuun Hankkeen ohjausryhmässä on mukana edustajia Etelä-Savon ELY-keskuksesta, Itä-Suomen 5

6 aluehallintovirastosta (AVI), Etelä-Savon maakuntaliitosta sekä Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungeista. Lisätietoja antavat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Muuttuva Venäjä -hankkeen projektipäällikkö Elena Mochnikova, puh ja projektikoordinaattori Niko Arola, puh FM LAURA JOUHKIMOSTA VIIALAISEN SIHTEERI Venäjän kielen maisterin Laura Jouhkimo Helsingistä on valittu maakuntajohtaja Matti Viialaisen sihteeriksi. Jouhkimo siirtyy maakuntaliittoon Liikennevakuutuskeskuksen oikeus- ja vakuutusyksiköstä, jossa hän on työskennellyt puolitoista vuotta Venäjä-asiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli suurlähettilään sihteerinä Suomen suurlähetystössä Moskovassa ja Etelä- Kaukasian kiertävän suurlähettilään sihteerinä ulkoasiainministeriössä. Maakuntajohtajan sihteeri tehtävien ohella Jouhkimo työskentelee maakuntaliittoon perustettavassa Venäjä-tiimissä. Tiimiä vetää maakuntasuunnittelija Riikka Dillström. Jouhkimo valittiin tehtävään toisella hakukierroksella 29 hakijan joukosta. PENTTI HÄMÄLÄINEN ELÄKKEELLE Erikoissuunnittelija Pentti Hämäläinen jäi eläkkeelle Etelä-Savon maakuntaliitosta tammikuussa. Hämäläisen vastuulla maakuntaliitossa olivat erilaiset tilastokysymykset ja niihin liittyvät kehitystrendiasiat. Yhteiskuntatieteiden maisteri Hämäläinen työskenteli maakuntaliitossa Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien, kun rakennerahasto-ohjelmien alueellinen hallinnointi tuli liittojen tehtäväksi. Maakuntaliittoon hän siirtyi lääninhallituksesta. TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA maakunnan kansanedustajatapaaminen Mikkelissä; 1.2. Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmän kokous ja työpaja Itä-Suomen ilmasto- ja energiaohjelmasta 2020 Varkaudessa; TEM:n rakennerahastojen ajankohtaispäivät Kuopiossa; 9.2. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; maakunnan viestintäväen tapaaminen Mikkelissä; LVM:n kutsuseminaari laajakaistan pilottihankkeista Helsingissä; LVM:n kansallinen laajakaistan kehittämisryhmä Helsingissä; tiedotus- ja koulutustapahtuma valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Kuopiossa; 18.2 Kulttuuriperintö voimavarana -seminaari Mikkelissä; maakuntahallitus Mikkelissä; TEM:n ja Itä-Suomen maakuntaohjelmapäivä Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; EU:n rakennerahastojen hakukierros umpeutuu Etelä- Savossa; 2.3. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; EU vuoden 2013 jälkeen, TEM ja Itä- ja Pohjois-Suomi, Saariselällä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; maakuntahallitus; Valtakunnalliset MYR-päivät Jyväskylässä; 7.4. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; 9.4. Uusiutuva Etelä-Savo strategiaseminaari Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmä Savonlinnassa; maakuntahallitus. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä), puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (32 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: tai (ä=a; ö=o); Internet: 6