Wello puristaa energiaa aalloista

Transkriptio

1 VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3/2011 Wello puristaa energiaa aalloista Vaasan katuvalot vaihtuvat energiatehokkaampiin Testissä mikroaaltouunit

2 SISÄLLYS ASIAKASPALVELU TIEDOTTAA Asiakaspalvelu Asiakkaiden kysymyksiä asiakaspalvelulle nette 14 Nette testasi mikroaaltouuneja. Pääkirjoitus Wello puristaa energiaa aalloista Vaasan katuvalot vaihtuvat energiatehokkaampiin Kuinka vihreitä meillä on varaa olla? Hamula Rakentajat saivat lämpöä tupaan Testissä mikroaaltouunit Sallitut sähkötyöt: Liitäntäjohdon vaihto Lyhyesti Ristikko VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa Numero: 3/2011 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: Asiakaspalvelu: avoinna klo Vikailmoitukset: (24 h) Faksi: Internet: ISSN: Päätoimittaja: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock s Office Oy Painopaikka: Oy Litoset Ab Kansikuva: Katja Lösönen Soitin kesäkuussa asiakaspalveluun ja puhelu katkeili kesken jonotuksen. Onko teillä vikaa puhelinjärjestelmässä? Vaasan Sähkö- konsernin puhelinjärjestelmä uusittiin Uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä esiintyi valitettavasti häiriöitä. Uuden tekniikan avulla ruuhkatilanteiden hallinnointi parantui ja muodostuneita puhelujonoja kyetään purkamaan joustavammin. Kaikki konsernin puhelinnumerot säilyivät entisellään. Olen muuttamassa ja tarvitsen kahteen asuntoon yhtä aikaa sähköä. Onnistuuko? Sähkösopimuksia voi olla useita samanaikaisesti. Monilla onkin kodin lisäksi sähkösopimus esimerkiksi kesämökille. On tärkeää muistaa päättää sähkösopimus huoneistosta, jossa sähköä ei enää tarvita. Vanha sähkösopimus ei pääty automaattisesti, vaikka tekisi uuden sopimuksen tai muuttoilmoituksen maistraattiin. Asun Vaasan Sähkön jakeluverkon ulkopuolella ja haluaisin muuttaa vuosikäyttöarviotani. Miten pitää toimia? Sähkönmyyntiyhtiö (Vaasan Sähkö) saa laskutusperusteet, kuten mittarilukemat ja vuosikäyttöarviot paikalliselta sähköyhtiöltä. Ota yhteyttä paikalliseen sähköyhtiöön. Voinko saada sähkö-/kaukolämpölaskun paperittomana? Paperiton vaihtoehto perinteiselle laskulle on sähköinen lasku eli e-lasku. Lasku lähetetään verkkopankkiisi, jossa tarkastat ja tarvittaessa hyväksyt sen. Laskujen arkistointi tapahtuu automaattisesti. Ohjeet e-laskusopimuksen tekemiseen löydät tämän lehden takasivulta. E-lasku on hyvä vaihtoehto myös suoraveloituksen käyttäjille. nette VINKIT Syksyn helpot energiansäästövinkit Pesethän astioita vain täysiä koneellisia. Astianpesukone kuluttaa yhtä paljon vettä ja sähköä, vaikka se olisi puoliksi täynnä. Huuhtele astiat kylmällä vedellä, niin astiat puhdistuvat helposti myös lyhyemmällä pesuohjelmalla. Koska olet viimeksi tarkastanut lämminvesivaraajasi lämpötilan? Täysillä paahtava varaaja tuhlaa energiaa. Säädä varaajan lämpötilaksi astetta, joka on riittävä bakteerien ja muiden terveysriskien eliminoimiseksi. Jos viihdelaitteissasi ei ole on/off-nappia, hanki katkaisimella varustettu jatkojohto. Saat helposti yhdellä napilla laitteesi pois valmiustilasta. Auton lämmittäminen yön yli on hölmöyttä. Auto saavuttaa kahdessa tunnissa lämpötilan, jolloin se ei enää lämpiä, vaan kaikki energia menee harakoille. Sisätilan lämmittäminen koko yön jatkuvalla teholla maksaa jo 2-3 euroa. Hanki ulkokäyttöön sopiva ajastin, joka maksaa itsensä muutamassa pakkasyössä. Järkevämpää on lämmittää pelkkä auto lämmittimillä kuin kokonainen autotalli. Onhan sinulla varmasti ulkovalaisimissa energiansäästölamput? 60 watin hehkulamppu kuluttaa 0,06 kilowattituntia tunnissa. 15 watin energiansäästölamppu kuluttaa siitä vain neljäsosan. Miksi ihmeessä pitäisit valoja päällä huoneissa, joissa ei olla. Ovenpielessä on nappula, jolla saat helposti säästöä aikaan.

3 PÄÄKIRJOITUS Kaukolämpö kestää Hannu Linna toimitusjohtaja Tutkimus kaukolämmön asemasta Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa on valmistunut. Tutkimuksen toteutti Pöyry Management Consulting Oy yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiateollisuus ry:n ja Suomen suurimpien kaukolämpöä toimittavien yhtiöiden kanssa. Tutkimus on arvioinut tulevaisuutta vuoteen 2030 saakka. Tutkimuksessa on otettu huomioon kaikki tiedossa olevat ja arvioidut toimintaympäristön muutokset energiatehokkuuden lisääntymisestä polttoaineiden hintakehitykseen ja energiasektorin sääntelystä rakentamismääräysten kiristymiseen päästökauppaa ja ilmastonmuutosta unohtamatta. Mallintamisen jälkeen kaukolämpöä on verrattu kilpaileviin lämmitystapoihin. Tutkimus kertoo, että kaukolämmön kilpailukyky kestää sekä taloudellisen että ympäristönäkökohtien vertailun muihin lämmitysmuotoihin nähden. Kaukolämmön kilpailukyky on sitä parempi, mitä suuremmasta kiinteistöstä on kysymys. Hintakilpailukyvyn lisäksi vaivattomuus vahvistaa kaukolämmön asemaa. Vaasassa kaukolämpö on tulevaisuuden valinta Vaasan Sähkö Oy osallistui tutkimukseen tarkastellakseen kaukolämmön kilpailukykyä erityisesti Vaasassa ja Mustasaaressa. Vaasan lähtötiedoissa oli tutkimuksessa otettu huomioon Westenergyn jäte-energian hyötykäyttölaitos ja Vaskiluodon kaasutuslaitos, joiden ansiosta hiilen osuus kaukolämmön tuotannossa tulee puoliintumaan ja öljyn osuus laskemaan murto-osaan nykyisestä. Vaasan kaukolämpötuotannon suuri vahvuus on yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto paitsi peruslämmön tuotannossa niin jatkossa myös jätteiden energiahyötykäytössä. Rakenteilla olevien laitosten valmistuttua Vaasan kaukolämmön ympäristöpäästöt ovat jatkossa kilpailukykyiset mihin tahansa muuhun lämmitysmuotoon verrattuna. Tutkimus vahvistaa myös näkemyksen, että kaukolämmöstä maalämpöön siirtymiselle ei kerrostaloissa eikä edes pientaloissa löydy taloudellisia perusteita. Tutkimus- ja kokeilutarkoituksessa näitä muutoksia varmasti kuitenkin toteutetaan. Varaaville tulisijoille ja ilmalämpöpumpuille löytyy täydentävinä lämmitysmuotoina sijaa myös tulevaisuudessa. Asumisviihtyvyyttä parantavat perusteet nousevat niiden osalta taloudellisia perusteita tärkeämmäksi. Ensi vuoden aikana Vaasan kaukolämpömittaus siirtyy sähkömittareiden tapaan kokonaan etäluennan piiriin. Näköpiirissä on, että kaukolämpöasiakkaiden vuosikymmeniä jatkunut lukematietojen lähettäminen on päättymässä. Rentouttavia syysiltoja kaikille Nette-lehden lukijoille lämmityskauden alkaessa. nette 3/2011 3

4 Wello puristaa energiaa aalloista Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikael Ahlfors Aallot ovat kiehtoneet Heikki Paakkista siitä asti, kun hän purjehti 15-vuotiaana jollallaan Saimaalla. Mikä voima veden sisällä piilikään! Miten sen kaiken energian saisi talteen? Pingviini pitää murtumattomista aalloista ja vaatii kohtalaisen syvän veden, vähintään 65 metriä, Heikki Paakkinen sanoo ja esittelee yhtä oikean Pingviinin pienoismalleista. 4 nette 3/2011

5 Heikki Paakkisen seuraava tavoite on suunnitella ja rakentaa muiden Wellon työntekijöiden ja alihankkijoiden kanssa vielä suurempi Pingviini, joka pystyy tuottamaan enemmän sähköä kuin nyt Skotlannin rannikolla keinahteleva Pingviini. >> Paakkisen ensimmäiset prototyypit syntyivät jo teininä. Hän on kokeillut kaikkia tunnettuja tekniikoita aaltoenergian pyydystämiseksi ja rakentanut niistä omat versionsa. Prototyyppien muinaishistoriaa on kertynyt 49-vuotiaan Paakkisen saunanrapun alle Espoon Suvisaaristoon iso kasa. Kokoelma tosin muuntuu koko ajan, sillä vanhoista keksinnöistä irrotetaan osia ja materiaaleja aina uusiin viritelmiin. Talvella nelisen vuotta sitten Paakkinen oli kävelemässä rannalla vastapäätä kotiaan. Paakkinen kävi mielessään läpi viimeisimmän prototyyppinsä teknisiä ratkaisuja. Yhtäkkiä Paakkinen oli varma: yli 20 vuotta kestäneiden kokeilujen jälkeen hän viimeinkin TIETÄÄ, miten aaltojen energia muutetaan sähköksi. Se oli hieno tunne, Paakkinen kuvaa ja virnistää, että on hänellä tosin ollut niitä hienoja tunteita monta kertaa ennenkin. Tällä kertaa tiesin kuitenkin oikeasti. Ne muut olivat vain luuloja. Paakkinen patentoi ideansa, ja keväällä 2008 yritysrekisteriin merkittiin uusi yritys, Wello Oy. Koska oli talvi ja meri jäässä, Paakkinen ei päässyt heti testaamaan teoriaansa käytäntöön. Mutta heti kun jään päälle nousi keväällä vettä, Paakkinen ja muut wellolaiset ryntäsivät kastelemaan prototyypin. Teimme keinotekoisia aaltoja venettä keikuttamalla ja näimme ensimmäisen kerran, että idea toimii. Tekniikkaa pohtiva arkkitehti Vaikka tekniset ongelmat kiehtoivat Heikki Paakkista siis jo nuorena miehenä, kun hän vielä veneili lapsuudenmaisemissaan Savossa, hänestä ei tullut diplomi-insinööriä vaan arkkitehti. Hän on suunnitellut muun muassa urheilu- ja monitoimihalli Esport Arenan ja Olavinlinnan oopperan sadekatoksen ja katsomon. Diplomi-insinööriksi opiskeli Antti-veli, joka on nyt Wellon teknologiajohtaja. Paakkisten veljesten lisäksi Wellossa työskentelee kolme muuta työntekijää. Wellolla on myös useita alihankkijakumppaneita. Purjehtiminen ja veneily kuuluvat Heikki Paakkisen elämään edelleen. Monet ajatukset ovat kypsyneet veneessä tai kanootissa. Ratkon ongelmia myös kävelemällä tai hiihtämällä. Kun asioita ajattelee rauhassa, pystyy keskittymään detaljeihin, Paakkinen sanoo. Jatkuva pyörivä liike Pingviiniksi nimetyn keksinnön toiminta perustuu jatkuvaan pyörimisliikkeeseen. Toinen, muista aaltoenergiakeksinnöistä poikkeava idea on se, että liike tuodaan pois vedestä, jolloin veden virtaukset eivät pääse syömään liike-energiaa. Suljetun rungon sisällä on pystyakselin ympäri pyörivä epäkesko massa. Aallon vaikututksesta laite kallistelee ja tämä liike saa massan pyörimään aina kohden alinta suuntaa. Tämä pyörimisliike pyörittää edelleen generaattoria, joka tuottaa energiaa. Pingviini tuottaa sähköä Skotlannissa Paakkisen Pingviini on nyt siinä vaiheessa, että se ryhtyy tänä syksynä tuottamaan sähköä suoraan sähköverkkoon Orkneyn saarilla Skotlannissa. Pingviinin sähköteho on noin 500 kw. Noin 30 metriä pitkä ja 15,5 metriä leveä laite ankkuroidaan vaijereiden avulla noin kahden kilometrin päähän rannasta. Kauempaa katsottuna laite näyttää kalastusalukselta, Paakkinen sanoo. Liian tyyni Suomi Paakkinen luottaa keksimänsä laitteen tekniikkaan. Sitä paitsi kaikki tekniikkaan liittyvät ongelmat on loogisesti ajattelevan Paakkisen mielestä helppo ratkaista. Tuotteen kaupallistaminen, sijoittajien saaminen, Wellon toiminnan vauhdittaminen ja oikeiden henkilöiden löytäminen nuoreen yritykseen ovat paljon monimutkaisempia haasteita. Tällä hetkellä Pingviini on vielä tutkimusja kehityshanke, johon on mennyt rahaa noin 7 miljoonaa euroa. Wello on saanut uuden teknologian kehittämiseen rahaa mm. VNT Management Oy:n Power Fund II rahastosta, jossa Vaasan Sähkökin on mukana. Paakkinen aavistelee, että jo melko pian joillakin alueilla maailmassa tuotetaan merkittävä osa sähköstä aaltoenergialla. Hän uskoo, että äänettömälle, helposti asennettavalle ja huollettavalle laitteelle, joka ei aiheuta maisemahaittojakaan, on kysyntää. Maailma on täynnä ihmisten asuttamia rannikkoalueita, joiden edustalla vyöryvät Pingviinille riittävän laajat vedet, vaikka Suomen järvissä on laitteelle liian tyyntä. Aaltoenergia on peräisin auringosta Aaltovoima on epäsuoraa aurinkoenergiaa. Aaltojen energia on lähtöisin ilmakehän tuulista, jotka syntyvät, kun auringon lämmittämä ilma nousee ylös ja tilalle virtaa kylmää ilmaa. Aaltoenergiaa on yritetty hyödyntää monin eri tavoin. Alan uranuurtaja on skotlantilainen Stephen Salter, joka öljykriisin motivoimana kehitti 1970-luvulla Salterin ankkana tunnetun aaltogeneraattorin. Salterin suunnitelmissa talon kokoisen kelluvan kanisterin keinuva liike muutettiin pyöriväksi hydrauliikan avulla. Lähde: Wikipedia nette 3/2011 5

6 Vaasan katuvalot vaihtuvat energiatehokkaampiin 6 nette 3/2011

7 Teksti Anne Kytölä Kuva Mikko Lehtimäki Kun katuvalot eivät pala jossakin päin Vaasaa, Vaasan Sähköön tulvii vikailmoituksia. Vaasalaiset yhdistävät ymmärrettävästi katuvalot Vaasan Sähköön, sillä yhtiö perustettiin vuonna 1892 nimenomaan hoitamaan kaupungin katuvalaistus kuntoon luvulla omistaja kuitenkin vaihtui: nyt Vaasan kaupunki omistaa katuvalot ja vastaa siitä, että ne toimivat. Vaasan katu- ja tievalaistuksen suunnittelu, kunnossapito ja rakennuttaminen ovat katutoimen ja sähköteknikko Harri Heinon vastuulla. Kaupunki kilpailuttaa katuvalaistuksia tekeviä asennusyhtiöitä ja antaa varsinaiset käytännön työt valaisinpylväiden pystytykset, valaisinten asennukset, lamppujen vaihdot ja muut huoltotyöt kilpailun voittaneelle yhtiölle. Tällä hetkellä kaupungin katuvaloja huoltaa Vaasan Sähkö konserniin kuuluva Ravera Oy. Vikailmoitukset Raveralle Pimeistä lampuista voi siis soittaa Raveralle. Vikailmoituksen voi myös tehdä internetissä joko kaupungin tai Raveran sivuilla. Tekstiviestipalstojen mukaan kaupunkilaisia harmittaa tuhlailu: katuvalot palavat keskellä päivää! Ei kannata hermostua. Valot ovat vain merkki siitä, että korjaajat ovat töissä. Katuvalaisimien kunto tarkastetaan kolme kertaa vuodessa. Kaupungin tärkeimpien pääväylien eli käytännössä bussireittien valoista pidetään erityistä huolta. Ne tarkastetaan kesäaikaa lukuun ottamatta kerran kuussa. Vaasan kaupunki vaihdattaa joka vuosi neljäsosan katulampuista uusiin niin sanottuna ryhmävaihtona, vaikka ne eivät olisikaan rikki. Kaupunki on jaettu neljään osaan, ja joka vuosi yhden alueen kaikki lamput korvataan uusilla. Näin tehdään siksi, että varsinkin elohopealamppujen valaistusteho alkaa heiketä jo kahden vuoden jälkeen. Miksi pitäisimme palamassa lamppuja, jotka eivät valaise, Heino kysyy. Se ei olisi järkevää energiankulutuksenkaan kannalta, sillä heikosti valoa antava lamppu kuluttaa ihan yhtä paljon sähköä kuin hyvin valaiseva lamppu. Kaupunki pyrkii energiansäästöön Sama EU-direktiivi, joka vie kodeista hehkulamput, pakottaa kunnatkin valaisinten ja lamppujen vaihtoon. Lamppuvalmistajat eivät saa enää tuoda elohopealamppuja markkinoille EU:n alueella vuoden 2015 jälkeen. Vaasa on sitoutunut myös työ- ja elinkeinoministeriön säästöohjelmaan, jonka mukaan se lupaa kuluttaa vuonna 2016 yhdeksän prosenttia vähemmän energiaa kuin vuonna Heinon mukaan tavoite saavutetaan katuvalaistuksen osalta. Vaasa on varautunut EU-direktiiviin hyvissä ajoin. Viime vuonna valmistui katuvalaistuksen yleissuunnitelma, jossa käydään läpi kaikki kaupungin alueet ja määritellään, millaista valaistusta milläkin alueella tulee olla. Ohjeet annetaan valaistustehosta, valonväristä sekä valaisinpylväiden ja valaisinten kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Lamput vaihtuvat uusiin Elohopealamppujen vaihto suurpainenatriumlamppuihin Vaasassa aloitettiin jo vuonna Tänä vuonna vaihdetaan lamppua. Urakkaa riittää, sillä kaupungissa on kaikkiaan noin katuvalaisinta, joista noin 70 prosentissa on elohopealamppu. Heinon mukaan suurpainenatriumlamppuihin päädyttiin siksi, että ne ovat tällä hetkellä eri vaihtoehdoista energiatehokkaimpia. Niiden valaistusteho ei myöskään laske niin nopeasti kuin muiden lampputyyppien. Vaasa testaa koko ajan myös led-valoja. Niitä palaa jo monessa paikassa ympäri kaupunkia kuten Suvilahden asuntomessualueen silloissa. Led-valot eivät ole vielä varteenotettava vaihtoehto aivan joka kohteessa, Heino sanoo. Syynä on led-valaisinten kallis hinta ja standardien puutteesta johtuva laadun kirjavuus. Vaikka led-valot palavat kauan, niiden elinkaarikustannus voi olla kalliimpi kuin natriumlamppujen. Pelkkä lampunvaihto ei nimittäin välttämättä riitä, kun led-valaisin sammuu, vaan voidaan joutua vaihtamaan koko valaisin. Säästöä himmentämällä Kaupunki uusi viime vuonna myös katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän. Sekin säästää energiaa. Ennen kaupungilla oli vain yksi hämäräanturi, jonka mukaan säädeltiin kaikkien kaupungin katuvalojen syttymistä ja sammumista. Nyt mittauspisteitä on neljä. Uusissa valaisimissa on automatiikkaa, joka himmentää valot automaattisesti yön ajaksi. Heino on käynyt seisoskelemassa katulampun alla himmentämisen aikaan ja vakuuttaa, ettei ihmissilmä huomaa eroa. Sähköenergiamittari kuitenkin kertoo, että säästöä syntyy. Led-valoja saadaan vielä odottaa Ravera Oy:n toimitusjohtaja Mika Kuusisto kertoo kuntien vaihtavan elohopealamput useimmiten suurpainenatriumlamppuihin. Kävelykaduilla, puistoissa ja muilla oleskelualoilla käytetään myös monimetallilamppuja, joiden valo on päivänvalon kaltaista valkoista valoa. Natriumlamppujen valo on oranssinkeltaista. Monimetallilamput toistavat värejä paremmin kuin suurpainenatriumlamput, mutta ne ovat myös 3-4 kertaa kalliimpia, Kuusisto sanoo. Suurpainenatriumlamppujen valaistusteho on huomattavasti parempi kuin elohopealamppujen ja ne kuluttavat vähemmän energiaa. Jos valaisinpylväitä ei tarvitse vaihtaa, suurpainenatriumlamppujen takaisinmaksuaika on alle kaksi vuotta. Kuusisto uskoo, että led-valot tulevat vielä joskus katuvalaistukseen. Tällä hetkellä ne ovat kalliita eivätkä pärjää valaistustehossakaan suurpainenatriumlampuille. Lamppujen energiatehokkuusvertailu Vaasan kaupungin Katuvalaistuksen yleissuunnitelmassa on vertailtu eri lamppujen energiatehokkuutta. Lampun hyötysuhde saadaan selville kun lampun tuottama valomäärä (lumen, lm) jaetaan sen kuluttamalla sähköteholla (watti, W). Mitä suurempi luku on, sitä energiatehokkaampi ja hyötysuhteeltaan parempi valonlähde on. Suurpainenatriumlamppu lm/w Monimetallilamppu lm/w Led lm/w* Elohopealamppu lm/w Lähde: Vaasan kaupungin Katuvalaistuksen yleissuunnitelma, *Luku kertoo vertailuhetken tilanteesta. Led-tekniikka kehittyy nopeasti, ja Harri Heino huomauttaa, että lukema voi joidenkin valaisinten kohdalla olla jo yli sata. Vikailmoitukset 24 h vrk Oy RAVERA Ab puh. (06) nette 3/2011 7

8 Kuinka vihreitä meillä on varaa olla? Teksti Anne Kytölä Kuva Mikko Lehtimäki EU:n ilmastopaketti joutuu vielä puntariin, ennustaa Vaasan Sähköä 10 vuotta johtanut Hannu Linna. Hän arvioi, ettei Euroopalla ole nykyisessä globaalissa taloustilanteessa varaa vähentää kasvihuonepäästöjä niin kunnianhimoisesti kuin EU:ssa kolme vuotta sitten sovittiin. Hannu Linna kaipaa energiakeskusteluihin ja päätöksiin enemmän tervettä järkeä ja malttia. Linnan mielestä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja energiatehokkuuteen pyritään liian kovalla kiireellä. 200 vuoden kuluttua ei ole niin suurta merkitystä sillä, olemmeko saavuttaneet tavoitteet vuonna 2020 vai 2030 tai vasta 2040, Linna huomauttaa. Hänen mielestään huoli ilmastosta on osittain purkautunut hätiköiden toteutetuiksi toimenpiteiksi ilman luotettavaa analyysia toimenpiteiden seurausvaikutuksista. Diplomi-insinöörinä Linna luottaa ihmisen kykyyn ratkaista ongelmia. Hän uskoo, että ihminen löytää uusia ratkaisuja, miten energiaa tuotetaan ympäristöä vahingoittamatta. Linna arvelee poliitikkojen äkkinäisten päätösten johtuvan tietämättömyydestä. Ihmiset eivät kykene hahmottamaan, miten suurta energiamäärää yksi kilowattitunti tarkoittaa. Yksi kilowattitunti on paljon energiaa On brutaalia verrata sähköä ruokaan, mutta jos sähköä voisi syödä, elämä olisi halpaa. Naisen päiväannos, 2 kilowattituntia, maksaisi 24 senttiä. Isompiruokaisen miehen ateriointi maksaisi 36 senttiä, sillä hän pistelisi poskeensa 3 kilowattituntia. Hankkiiko joku ruokansa halvemmalla? Sähkö on myös ylivoimainen työntekijä. Hissi nostaa hetkessä 3600 kiloa tavaraa 100 metrin korkeuteen. Rahaa kuluu noin 12 senttiä ja energiaa 1 kilowattitunti. Millä rahalla ihminen tekee saman työn, Linna kysyy ja palaa uusiutuviin energianlähteisiin. Niiden suurin ongelma piilee siinä, miten niistä saadaan sähköä kilpailukykyiseen hintaan ilman tukitoimia. Linna ei sinänsä vastusta uusiutuvaa energiaa päinvastoin: Vaasan Sähkö on maan suurimpia tuulivoiman tuottajia ja mukana Power Fund rahastoissa. Rahastoilla tuetaan aloittavia yrityksiä, joiden bisnesidea perustuu esimerkiksi aurinko-, bio-, tuuli- tai aaltovoiman hyödyntämiseen. Hyvä, paha kilpailukyky Vaasan Sähkö on Hannu Linnan ohjauksessa karistanut toiminnastaan viimeisetkin entisaikojen kunnallisten sähkölaitosten tavat toimia. Energiantuotantopaletti on kunnossa EPV:n tuotanto-osuuksien ansiosta. Asiakasmäärä on kasvanut hallitusti vajaasta yli asiakkaaseen ja yhtiön myymä sähkö on hintavertailujen edullisemmassa päässä. Silti Vaasan Sähkö on myös yksi Suomen kannattavimmista ja taloudellisesti hyvin menestyvistä yhtiöistä. Asetelma vaatii tasapainottelua ja vaatii kristillisen elämänkatsomuksen omaavalta toimitusjohtajalta henkilökohtaisestikin paljon. Hänestä tuntuu pahalta, kun eduskunta esimerkiksi polttoaineverotusta muuttamalla käytännössä ryhtyi verottamaan kansalaisia kotien lämmityksestä. Linna kokee taistelevansa edullisempien hintojen puolesta, mutta valtiovallan ratkaisut eivät jätä paljon pelivaraa. Suomi on kylmä ja harvaanasuttu maa, jossa tarvitaan energiaa lämmitykseen ja autoja tavaran ja ihmisten kuljettamiseen. Eläminen on kallista, kun joudumme maksamaan ylimääräisiä veroja pakollisista asioista. Päätöksenteossa tulee selkeämmin tiedostaa, että kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien olosuhteissa samansuuruiset lämmön, ruuan ja liikkumisen verot rasittavat meitä suhteellisesti enemmän kuin kilpailijamaita. Sähkö ei ole aletavaraa Linna törmää usein ihmisten kanssa keskustellessaan ajatteluun, jonka mukaan hyvin menestyvän yrityksen tulisi laskea hintojaan. Toimitusjohtajan mukaan yhtiö on pian ongelmissa, jos se ryhtyy myymään tuotteitaan omia kustannuksiaan halvemmalla. Kun toimimme kannattavasti, meillä on varaa sekä olla edullisia että kehittää yhtiötä, Linna huomauttaa. Kun yritys on kannattava, se tarjoaa myös töitä seudun ihmisille: Vaasan Sähkö konsernissa on noin 185 työntekijää. Hienoa porukkaa, meillä on työstään innostuneita ja osaavia työntekijöitä, toimitusjohtaja kehuu. 8 nette 3/2011

9 Hannu Linna kannustaa nuoria ympäri Suomea tulemaan opiskelemaan energiaosaamisestaan tunnettuun Vaasaan. Täällä on mahdollisuus päästä keksimään ratkaisuja, joilla vastataan maapallon ilmastohaasteisiin. nette 3/2011 9

10 Teksti ja kuvat Hannu Rintala Vaasan Sähkön asiakas Hamula Lukijakilpailuun vastannut Petri Manninen toivoi Nette-lehden kirjoittavan juttuja muiden sähköverkkojen alueella asuvista ihmisistä. Nette toteutti toiveen ja kävi katsomassa mitä kuuluu Mannisen perheelle ja millainen on Hamula, josta Manninen postitti toiveensa. 10 nette 3/2011

11 Tuskin Hamulan sijainti on monelle ei-savolaiselle tuttu, mutta Siilinjärven osaa moni jo sijoittaa Savon sydämeen, Kuopion pohjoispuolelle. Hamula on 333 talouden kylä noin 10 kilometriä kunnan keskustasta. Siilinjärvellä on yli asukasta, ja asukasluku kasvaa vuosittain useilla kymmenillä, pääosin nuorilla perheillä. Soraiset harjut ovat muokanneet kunnan kehitystä ja lännestä saapuvalle valtava sorakuoppa on maamerkki Siilinjärven keskustaan saapumisesta. Ehkäpä Siilinjärvi valittiin juuri sorakuopan takia vuonna 1985 Helsingin Sanomien äänestyksessä Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi. Mielikuvat kunnasta ovat kohentuneet sen jälkeen, sillä vuonna 2007 Siilinjärven imago oli Taloustutkimuksen kuntakyselyssä kokoluokkansa paras. Sattumalta Hamulaan Syntyperäiset kuopiolaiset Petri ja Kristiina Manninen asuivat aikaisemmin rivitalossa Kuopiossa. Sitten Petrin isä peri isänsä kotitilasta lohkaistun tontin Hamulasta. Manniset yrittivät ensin myydä tonttia ja etsiä isompaa rivitaloasuntoa Kuopiosta. Ajatus omakotitalon rakentamisesta maalaisidylliin alkoi kypsyä vähitellen, kun iso tontti ei mennyt kaupaksi eikä mieluisaa asuntoa löytynyt. En kyllä koskaan kuvitellut asuvani Siilinjärvellä, saatikka täällä Hamulan metsässä, nauraa Kristiina. Päätös muuttaa Hamulaan ei ole kaduttanut kertaakaan, ei edes syksyn pimeimpinä aikoina, sillä Siilinjärvellä on hyvät palvelut. Manniset käyvät edelleen töissä Kuopiossa. Wilma-tyttärelle on päiväkoti ja koulu Hamulassa, ja samanikäisiä leikkikavereita naapurustossa. Naapureita ei tosin näy talon pihaan, vaikka kiikareilla katsoisi. Puilla ja sähköllä lämpöä taloon Vuonna 2006 valmistuneen talon lämmitysmuodoksi valittiin lattialämmitys, jonka vuoksi taloon valettiin huomattavasti paksumpi laatta kuin normaalisti. Meillä on kausisähkö, joka tarkoittaa, että talvipäivinä marraskuun alusta maaliskuun loppuun kello 7-22 sähkö on huomattavasti kalliimpaa ja muuna aikana edullista. Talo varaa lämpöä yöaikaan halvemmalla sähköllä ja päivisin käytämme paljon puuta, Petri kertoo. Talon keskellä oleva iso leivinuuni on talvisin vähintään joka toinen päivä päällä, kun ruokaa valmistetaan isompia määriä kerralla. Uunin päällä on lämmön talteenotto, joka jakaa lämpöä muihin huoneisiin. Leivinuunin vieressä on vielä puuhella, jota nuoret tosin kertovat käyttävänsä aika laiskasti. Savupiipun kaksinkertaiset pellit estävät lämpöä karkaamasta harakoille. Sauna on puulämmitteinen, ja Manniset saunovat lähes joka päivä. Puita polttamalla säästyy sähköä. Puita on omassa metsässä, ja kun puiden pilkkominen on minun paras vapaa-ajan harrastukseni, saan siitä huvin ja hyödyn samalla kertaa, selvittää Petri. Kalakukkoa pöytään Savolaisilta on pakko kysyä suhteesta kalakukkoon. Paistuvatko leivinuunissa myös itse tehdyt kalakukot? Eipä paistu ainakaan vielä, mutta karjalanpiirakat tehdään kyllä itse. Silloin kun meillä on kukkoa pöydässä, se on lanttu- tai perunakukkoa paikallisilta valmistajilta, jotka osaavat savolaisherkun teon paremmin kuin minä, Kristiina paljastaa. Miten päädyitte Vaasan Sähkön asiakkaiksi? Kuulimme kavereilta ja tutuilta, että he ovat kilpailuttaneet sähkönsä, ja luimme itsekin kilpailuttamisesta netin keskustelupalstoilta. Mietimme asiaa monta vuotta, mutta laiskuus aina voitti eikä toimeen tartuttu. Lopulta sitten saatiin aikaiseksi: Vertailimme hintoja netissä ja pyysimme tarjouksen paikalliselta sähköntoimittajalta. En ole koskaan edes käynyt Vaasassa, joten sähköntoimittaja tuli valittua pelkän hinnan perusteella, Petri kertoo. Kaikki dokumentit tulivat ajallaan, ja uusi myyjä hoiti kaiken, joten meidän ei tarvinnut tehdä mitään. Jälkeenpäin vain ihmettelimme, miten helppoa sähköntoimittajan vaihto oli. Emme ole kertaakaan edes soittaneet Vaasan Sähkölle, kun ei ole ollut mitään tarvetta, Kristiina lisää. nette 3/

12 Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa energianäkökulmasta Rakentajat saivat lämpöä tupaan Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen 12 nette 3/2011

13 Lähes valmiissa autotallissa on uusi mönkijä, johon voi kiinnittää lumiauran ja peräkärryn. Se on valmiina talven lumitöihin ja takkapuiden hakuun. Tv-huoneeseen tulee sisustustakka, jossa palaa bioetanolituli. Anders Burmanin ja Jessica Paron talossa on päästy sisätöihin. Maalämpöpumppu asennettiin paikoilleen syyskuussa. Taloa voidaan ryhtyä lämmittämään, kun ulko-ovet saadaan paikoilleen ja betonilattia on kuivunut riittävästi. Maalämpöpumppu asennettiin paikoilleen syyskuussa. Anders ja Jessica vertailivat pitkään maalämpöpumppuja. Lopulta nuoret päätyvät Danfossin 12 kw:n lämpöpumppuun, johon on integroitu 180-litrainen lämminvesivaraaja. Anders ja putkimies Jonas Holm nostavat 238 kiloa painavan laitteen tekniseen tilaan syyskuun puolivälissä. Näkee, että Jonas on tehnyt tätä ennenkin, Anders nauraa, kun putkimies vetää laitteen paikalleen reippain ottein. Putkimies kehuu teknistä tilaa: useimmiten hän joutuu tekemään asennustöitä paljon ahtaammissa tiloissa. Jessica ja Anders ovat jättäneet reilusti tilaa, sillä he saattavat myöhemmin ostaa vielä erillisen lämminvesivaraajan lämpöpumpun viereen. Mutta niin kauan kuin meitä on kaksi, tämä riittää, Anders arvelee. Lämpöpumpun lisäksi tekniseen tilaan tulee ilmanvaihtokone. Se odottaa lattialla teknisen tilan ulkopuolella omaa vuoroaan. Sata kiloa lisää nostettavaa Andersille ja Jonakselle. Lattialla on myös laite, konvektori, joka tulee aikanaan toimimaan yhdessä lämpöpumpun kanssa. Sen avulla nuoret jäähdyttävät kotiaan kesällä. Tämä on halvempi vaihtoehto kuin ilmalämpöpumppu, Anders sanoo. Helppo tapa lämmittää Maalämpö nousi parhaimmaksi vaihtoehdoksi, kun Anders ja Jessica miettivät lämmitysvaihtoehtoja. Nuoret arvostavat erityisesti lämmittämisen vaivattomuutta, vaikka maalämmön perustamiskustannukset ovat muita vaihtoehtoja kalliimmat. Jonas asentaa lämpöpumpun paikoilleen ja tekee tarvittavat säädöt. Meidän ei tarvitse tehdä mitään, ei tilata öljyä tai pellettejä eikä muutakaan. Kaikki hoituu automaattisesti. Aluksi nuoret miettivät myös aurinkolämmön ja maalämmön yhdistämistä, mutta se olisi tullut liian kalliiksi. Sähkölämmitystä nuoret eivät halunneet, sillä he arvelevat sähkön hinnan vain nousevan tulevaisuudessa. Metsääkään ei ole niin paljon, että taloa ja autotallia voisi lämmittää pelkästään puilla. Käytämme kyllä puita lisänä lämmityksessä, Jessica sanoo. Hän odottaa jo kovasti, että keittiön ja olohuoneen rajalle saadaan takka, jota voi ihailla molemmista huoneista. Takka muurataan lokakuussa. Nuoret ovat ostaneet toisenkin takan: tv-huoneen seinään ruuvataan ruostumattomasta teräksestä valmistettu sisustustakka. Sen tuli on bioetanolia. Tämä on tällainen sisustuselementti, joka hankittiin enemmän tunnelman kuin lämmön takia, Jessica sanoo. Pakkelia seiniin Jessica on aloittanut seinien tasoittamisen. Yksi seinä on saanut pintaansa jo pohjamaalinkin, mutta työmaata riittää vielä. Olisi ihanaa päästä muuttamaan jouluksi, mutta saapa nähdä. Haluamme antaa betonilattian kuivua kunnolla, ja se tuntuu vievän aikaa. Anders mittaa kosteusmittarilla uusimmat lukemat. Laite näyttää lukua 144, kun Andersin mukaan tavoitteena on päästä alle 85:n. Putkimies asentaa aluksi lattiaputkissa kiertävän veden lämpötila normaalia matalammaksi, jotta lattia saa kuivua rauhassa. Automaattiset yövalot Nuorten kotiin tulee muutama uudenlainen pistorasia. Niihin on integroitu yövalo, joka syttyy ja sammuu automaattisesti ympäristön valaistuksen muuttuessa. Hieno, uusi keksintö, mutta hintakin on tietysti kaksinkertainen tavalliseen pistorasiaan verrattuna. Siksi meillä onkin niitä vasta kolme, Anders nauraa. Autotalli on jo melkein valmis. Anders asensi autotallin ovet kaverinsa kanssa. Yhden oven asentamiseen meni koko päivä, sillä ovissa ei ollut valmiina esimerkiksi yhtään ruuvinreikää. Ruuvien paikkoja piti sitten mittailla ja porata, Anders kertoo. Toisen oven saa jo rullattua ylös kaukosäätimellä nette 3/

14 TESTI Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Nette testasi Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kokkiopiskelijoiden avustuksella paisto- ja grillaustoiminnolla varustettuja mikroaaltouuneja. Testissä mikroaaltouunit Ruokatunti on liian lyhyt kanan paistamiseen 14 nette 3/2011 Nami Kinnari, Matti Tsupukka ja Hadel S. Kadhim kertoivat mikrojen hyvistä ja huonoista puolista.

15 Matti Tsupukan mielestä Whirlpoolin otinta oli vaikea käyttää, koska siinä oli kaksi erillistä osaa. >> OBH Nordican grillausalusta oli testaajien mielestä liian korkea: ruoalle jäi liian vähän tilaa. >> Tulevia kokkeja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa opettava Sari Sundqvist testasi 14-henkisen ryhmän kanssa kolmea mikroaaltouunia parin päivän ajan. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoa suorittavat aikuisopiskelijat lukivat käyttöohjeet, arvioivat uunien ulkonäköä, turvallisuutta ja käytettävyyttä. Mikroilla sulatettiin pullaa, keitettiin kaurapuuroa ja paistettiin broilerinfileitä. Sundqvist opettaa kokkeja suomenkielellä, mutta opiskelijat puhuvat keskenään useimmiten englantia, sillä ryhmässä on yhdeksää eri kansallisuutta. Tulevat kokit ovat vuotiaita, ja monet heistä ovat ammatinvaihtajia. Ryhmä aloitti opinnot vuosi sitten syksyllä ja valmistuu virallisesti huhtikuussa Opettajan mukaan oppilaat ovat kuitenkin edenneet opinnoissaan niin nopeasti, että kaikki lähtevät työelämään jo ensi vuoden alussa. Aikuisopiskelijathan näyttävät osaamisensa näyttötutkinnolla, ja pakolliset tutkinnon osat on jo annettu. Valinnaiset ovat vielä jäljellä, Sundqvist selittää. Testattavana olivat mikroaaltouunit Whirlpool 24L 700W Black, Panasonic NN-GD379SEPG teräs ja OBH Nordica Chilli Matti Tsupukka, Nami Kinnari ja Hadel S. Kadhim on valittu kertomaan Nette-lehdelle testitulokset. Testaajat olivat erityisen kiinnostuneita testaamaan mikrojen grillaus- ja paisto-ominaisuutta. Paistaminen onnistuikin ihan hyvin, mutta vei odotettua enemmän aikaa. Se oli pettymys testaajille. Mikroaaltouunia voisi käyttää esimerkiksi työpaikalla ruoanvalmistamiseen, jos paistaminen olisi käynyt nopeammin. Puolen tunnin ruokatunti on liian lyhyt broilerinfileen kypsentämiseen ja nauttimiseen. Paksun broilerinfileen paistaminen kesti OBF Nordicalla ja Whirlpoolilla 20 minuuttia. Panasonic paistoi fileen 17 minuutissa. Liha käännettiin 12 minuutin paistamisen jälkeen, jotta toinenkin puoli saisi väriä. Broilerista tuli esimerkiksi OBH Nordicassa kyllä oikein mehevä ja hyvännäköinen, mutta aika kauanhan kypsentäminen kesti, Matti Tsupukka sanoo. Jos paistettavana on vain yksi tai kaksi kananpalaa, ne kannattaa silti kypsentää ennemmin mikroaaltouunissa kuin uunissa, sillä mikroaaltouuni kuluttaa vähemmän energiaa. Grillausteho mikroissa on noin W ja uuneissa W. Punainen Chilli kaunein Jos testaajat valitsisivat mikroaaltouunin pelkän ulkonäön mukaan, voittaja olisi OBH Nordica. Chilli-sarjan punainen mikro oli testiryhmän mielestä kaunein. Monen mielestä mikron käyttäminen oli kuitenkin vaikeaa. Liian paljon nappeja, kommentoi Kinnari. Mikron käyttö vaatii myös englanninkielen taitoa, sillä etupaneelin tekstit ovat vain englanniksi. Samoin on Whirlpoolissa. Kehuja OBH Nordica saa näppärästä ottimesta, jolla mikron mukana tulevan lautasen saa nostettua mikrosta polttamatta sormiaan. Mikro on testaajien mielestä hiukan liian pieni, sillä normaalikokoinen lautanen ei mahdu mikroon. Oikein hyvä ruoan lämmittämiseen ja esimerkiksi lämpimien voileipien tekoon, Tsupukka tiivistää. Kiireiselle Panasonic Panasonic sopii testaajien mielestä kiireiselle kokkaajalle. Mikron käyttö on helppoa, ja käyttöohje on selkeä. Käyttöohjeessa on myös paljon reseptejä. Moderni ulkonäkökin miellyttää testaajia. Miinusta tulee siitä, että mikron sisävalo palaa vain mikron käydessä. Se vaikeuttaa muun muassa mikron puhdistamista. Rosteripinta on helppo puhdistaa, mutta Kinnarin mielestä lika näkyy siinä helpommin kuin muissa mikroissa. Ottaisin tämän mikron itselleni, jos tässä olisi kahva, Kinnari sanoo. Hänestä mikron avaaminen nappia painamalla on vaikeaa, koska avaamiseen tarvitaan molempia käsiä. Whirlpool isolle perheelle Whirlpool on testattavista mikroista suurin. Sen tilavuus on 25 litraa, kun muut ovat 20-litraisia. Ison perheen mikro, päättelevät testaajat. Whirlpoolin ulkonäkö ei kerää testiryhmältä juurikaan pisteitä. Mikron käyttö on helppoa, mutta testaajat epäilevät, etteivät he välttämättä käytä kaikkia mikron ominaisuuksia. Mikron etupaneelissa on näet monia symboleja, joille ei löydy selitystä mukana tulevassa nette 3/

16 Mikroaaltouunin käyttäjän edellytetään osaavan englantia, sillä kaikki tekstit mikrojen etupaneeleissa olivat englanniksi, Nami Kinnari kritisoi. << pikaoppaassa. Muuta käyttöohjetta ei pakkauksesta kuitenkaan löydy. Plussaa pikaohje saa kuvitetuista ruokaresepteistä. Mikron puhdistaminenkin on helppoa. Lapsilukon toimintaperiaatetta testaajat eivät sen sijaan ymmärrä. Käyttöohjeen mukaan koneessa on lapsilukko, mutta mikro jatkaa toimimistaan, vaikka oven avaa kesken ruoan kypsennyksen. Matti Tsupukka oli nuorena kesäkokkina. Kun offset-painajan työt loppuivat, hän palasi tuttuun työhön ja päivitti ammattitaitonsa Vakk:ssa. << << Kaurapuuro kypsyy mikrossa noin minuutissa. OBH Nordica Chilli 7502 Panasonic NN-GD379SEPG teräs Whirlpool GT 285 BL Mikroaaltoteho: Grilliteho: Tilavuus: Ulkomitat: Paino: Hinta: 800 W W 20 l 262 (k) x 452 (l) x 395 (s) mm 13,7kg 119 Citymarket Mikroaaltoteho: Grilliteho: Tilavuus: Ulkomitat: Paino: Hinta: 850 W W 20 l 284 (k) x 482 (l) x 364 (s) mm 10 kg 249 Expert Mikroaaltoteho: Grilliteho: Tilavuus: Ulkomitat: Paino: Hinta: 700 W 900 W 25 l 300 (k) x 520 (l) x 391 (s) mm 15,8 kg 199 Gigantti Lasillinen vettä kiehui: 1,45 minuutissa Broilerfileen grillaus: 20 min. Pullan sulatus: 15 s. Kaurapuuro: 1 min. Mitattu melutaso: 61 db Plussaa: Paras ulkonäkö Hyvä otin, jolla ruskistusalusta nostetaan mikrosta Miinusta: Etupaneelin tekstit vain englanniksi Normaalikokoinen lautanen ei mahdu mikroon Lasillinen vettä kiehui: 1,50 minuutissa Broilerfileen grillaus: 17 min. Pullan sulatus: 15 s. Kaurapuuro: 1 min. Mitattu melutaso: 70 db Plussaa: Helppo käyttää Käyttöohjeessa paljon reseptejä Miinusta: Sisävalo palaa vain, kun mikro on käynnissä Lika näkyy helposti rosteripinnassa Lasillinen vettä kiehui: 1,50 minuutissa Broilerfileen grillaus: 20 min. Pullan sulatus: 15 s. Kaurapuuro: 1,5 min. Mitattu melutaso: 58 db Plussaa: Isoin sisältä Kuvitetut ruokaohjeet Miinusta: Lapsilukon toimintaperiaate ei auennut Etupaneelin symboleille ei löytynyt selityksiä käyttöohjeesta 16 nette 3/2011

17 SALLITUT SÄHKÖTYÖT Liitäntäjohdon vaihto Sähkötöitä saavat pääsääntöisesti tehdä vain sähköalan ammattilaiset. On kuitenkin joitakin pienempiä sähkötöitä, jotka ovat luvallisia tavallisellekin sähkönkäyttäjälle. Tällä kertaa opit vaihtamaan suojamaadoitetun sähkölaitteen liitäntäjohdon. Liitäntäjohto on vaihdettava uuteen, jos johdossa on murtumia tai viiltoja. sähkölaitteen toiminta on katkonaista. johto lämpenee voimakkaasti jostakin kohtaa. Johto saattaa jopa mustua. pistotulpassa on halkeamia, sulaneita tai palaneita kohtia. punoksella suojatun johdon punos on kulunut puhki. Kun hankit uutta liitäntäjohtoa, tarkista että uuden johdon johtimien määrä, johdon vaippa ja johtimen poikkipinta-ala ovat samanlaisia kuin alkuperäisessä johdossa. Varminta on ottaa vanha johto mukaan sähköliikkeeseen. Tee sähkötyöt aina jännitteettöminä eli irrota pistotulppa pistorasiasta. 1. Avaa sähkölaite. Saat johdon liittimet näkyviin. Ennen kuin irrotat vanhan johdon, katso miten eriväriset johtimet on kytketty. Irrota vanha johto. (Kuva 1) 2. Kuori uuden liitäntäjohdon vaippa ja johtimien eristykset. Katso mallia vanhasta johdosta. Kierrä johtimien päiden säikeet yhteen. (Kuva 2) 3. Asenna uusi liitäntäjohto paikoilleen. Keltavihreä suojajohdin liitetään suojamaadoitusmerkillä varustettuun liittimeen ja kaksi muuta johdinta muihin liittimiin. Jätä suojajohdin niin pitkäksi, että se irtoaa viimeisenä, jos johtimet irtoavat liittimistä johtoa vedettäessä. Jos johdon sisäänvientiaukon kohdalla on johtoa suojaava murtumissuoja, laita se paikoilleen, ennen kuin kytket johtimet. (Kuva 3) 4. Kiristä liitinruuvit huolellisesti. Löysä liitos voi aiheuttaa ylikuumenemisen. Tarkista, ettei liittimen ulkopuolelle jää johdinsäikeitä. 5. Aseta johto laitteessa tai sen kannessa olevan vedonpoistimen alle ja kiristä vedonpoistimen ruuvit. Kokeile kevyesti vetämällä, että johto pysyy paikoillaan. 6. Varmista, että olet kiinnittänyt kaikki laitteessa olleet tiivisteet ja suojat alkuperäisille paikoilleen. Aseta sähkölaitteen kotelo paikoilleen ja kiristä ruuvit. 7. Asenna tarvittaessa uusi pistotulppa johdon toiseen päähän yllä olevan ohjeen mukaan. nette 3/

18 LYHYESTI EnergyVaasa-portaali esittelee Vaasan seudun energiaosaamista Tiesitkö, että Vaasan seutu on Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskittymä? Koko Suomen teknologiaviennistä yli 12 % valmistetaan Vaasan seudulla. Täällä on yli 120 energia-alalla toimivaa yritystä, joista monet ovat alansa markkinajohtajia maailmalla. Energiakeskittymän yritykset työllistävät noin ihmistä. Työntekijöitä tarvitaan koko ajan lisää, kun yritykset kasvavat ja kehittyvät. Seudun osaaminen, uusimmat energiauutiset ja avoimet työpaikat on koottu internetissä yhteen paikkaan: EnergyVaasa-portaaliin, EnergyVaasa-brändi on syntynyt seudun energiateknologiateollisuuden ja julkisten organisaatioiden yhteistyöhankkeesta, jonka päätavoite on parantaa Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Energiateknologian yritykset kasvavat niin nopeasti, että niiden on vaikea löytää osaavia työntekijöitä. Tavoitteena on lisätä seudun houkuttelevuutta, jotta tänne saadaan Suomen parasta energiaosaamista, EnergyVaasan markkinointijohtaja Robert Olander teknologiakeskus Merinovasta sanoo. Sähkön alkuperä Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön tuottamiseen on vuonna 2010 käytetty: Uusiutuvia energialähteitä 19,6 % - vesi- ja tuulivoima - puupolttoaineet - uusiutuvat jätepolttoaineet Ydinvoimaa 31,6 % Fossiilisia energialähteitä 48,8 % - maakaasu - kivihiili - turve - öljy Vuonna 2010 Vaasan Sähkön sähkönhankinnan fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyneet hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 364 g/kwh. Hankkimamme sähkön tuottamisessa syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 0,8 mg/kwh. Myymästämme sähköstä 15,1 % on hankittu sähköpörssistä ja 0,0 % ETA-alueen ulkopuolelta. Tuulisähköasiakkaille myymämme sähkö on tuotettu Korsnäsin ja Ajoksen tuulivoimapuistoissa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä on 0,5 prosenttiyksikköä myyty ympäristösähkönä. Mikä lamppu hehkulampun tilalle? Lampun ostaminen voi tuntua hankalalta, nyt kun kaupasta ei kohta enää saa hehkulamppuja. Motiva on yhdessä lamppu- ja valaisinvalmistajien kanssa tehnyt internetiin työkalun, joka helpottaa valintaa. Lampunvalintakone ( auttaa löytämään sopivan lampun kodin jokaiseen valaisimeen. Valinta aloitetaan klikkaamalla piirrostalon sitä huonetta, mihin lamppuja tarvitaan. Voit klikata myös pihaa, jos olet ostamassa lamppuja ulkovalaisimiin. Ohjelma neuvoo etsimään lamppupakkauksista lumen-arvoja, jotka kertovat, kuinka paljon lamppu tuottaa valoa. Lampunvalinta pähkinänkuoressa osion taulukosta löydät oikeankokoisen lampun eritehoisille hehkulampuille. Hyvä nyrkkisääntö on, että 60 watin hehkulampun tilalle tarvitset lampun, jonka valoteho on vähintään 700 lumenia. Nimityksiä Sofia Persson Vöyriltä on nimitetty laskenta- assistentiksi talouspalveluihin. 18 nette 3/2011 Aimo Latvala Vaasasta on nimitetty aluepäälliköksi Oy RAVERA Ab:hen. Thomas Wahlbeck Vaasasta on nimitetty projektivastaavaksi Oy RAVERA Ab:hen. Malin Nyström Mustasaaresta on nimitetty talousassistentiksi Oy RAVERA Ab:hen. Stefan Sandqvist Vöyriltä on nimitetty tekniseksi assistentiksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön.

19 Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Juhani Kivistö, Ruovesi Lasse Tuominiemi, Vaasa Edellisen ristikon ratkaisu. nette 3/

20