Estonia vei 852 ihmistä kuolemaan

Transkriptio

1 Katastrofin kulku -sarjassa Tieteen Kuvalehti selostaa historian vakavimpia onnettomuuksia hetki hetkeltä ja selvittää, mitkä luonnonvoimat ja tekniset virheet johtivat kohtalokkaisiin tapahtumiin. KATAS ROFIN KULKU Estonia vei 85 ihmistä kuolemaan 58 Myrskyisenä syyskuisena iltana 0 vuotta sitten autolautta Estonia lähti Tallinnasta kohti Tukholmaa. Korkeasta aallokosta huolimatta matka näytti sujuvan tavalliseen tapaan kunnes aluksen runkoa tärisytti metallinen pamahdus. Tilanne kehittyi pian katastrofiksi, josta vain harvat selviytyivät. 59 SCANPIX Teksti: Stine Overbye

2 Risto Ojasaarta ei tuulinen sää haitannut. Vähän ennen kuin -vuotias virolaismies kohta puolenyön jälkeen 8. syyskuuta 1994 kömpi vuoteeseensa, hän ihaili hytin ikkunasta näkymää, joka piirtyi pimeää yötaivasta vasten. Valkeat vaahtopäät kohosivat kuin korkeat muurit M/S Estonian ympärille ja saivat aluksen keinumaan reippaasti puolelta toiselle. Tanssijaksi laivalle pestattu Risto Ojasaar oli juuri lopettanut ensimmäisen esiintymisensä ryhmänsä kanssa. Ankarasta merenkäynnistä ja keinahtelevasta tanssilattiasta huolimatta show n ensi-ilta oli sujunut täydellisesti, ja Risto iloitsi siitä, että hän ja tanssiryhmän kahdeksan muuta jäsentä olivat saaneet kolmen kuukauden sopimuksen suositulle Tallinnan Tukholman reitille. Vielä hän ei voinut aavistaa, että illan esitys oli ollut ensimmäinen ja viimeinen Estonialla. Virolaisten vapauden symboli Autolautta Estonia ei ollut vain Estlinevarustamon vaan koko Viron ylpeys. Se oli maan suurin matkustaja-alus ja se symboloi kansakunnan riippumattomuutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Alus oli kulkenut Tallinnan ja Tukholman väliä helmikuusta 199, ja useat Viron 1, miljoonasta asukkaasta olivat ylittäneet sillä Itämeren. Se oli ollut monelle elämän ensimmäinen ulkomaanmatka sen jälkeen, kun Viro 1991 oli julistautunut itsenäiseksi ja rajat oli avattu. Estonia oli 155 metrin pituisena vajaat kaksi kolmasosaa Titanicista. Siinä oli tilaa 450 ajoneuvolle ja 000 matkustajalle kaikkiaan yhdeksällä kannella, jotka tarjosivat kaikkea uima-altaasta, kokoustiloista ja ravintoloista yökerhoon, kasinoon ja verottomiin kauppoihin. Kylmänä syyskuun yönä Viron valkean ylpeyden uumenissa matkusti 989 ihmistä. Pamaus herätti hämmennystä Ennen uneen vaipumistaan Risto lepäili vielä lukemassa lehteä. Hän tunsi olonsa turvalliseksi ja mukavaksi meren myllerryksestä huolimatta. Viitoskannen Pub Admiralin puolestaan täyttivät iloiset ihmiset, joilla ei myöskään ollut huolen häivää. Olut virtasi hanoista, ja karaokelaitteiden edessä jonotettiin pääsyä esiintymään. Kello oli vähän yli yksi, ja kun Autolautta Estonia rakennettiin Saksassa Se ehti purjehtia Vikingin, Siljan ja Wasa Linen väreissä. 199 se siirtyi Estlinen Tallinnan Tukholman reitille. monet muut matkustajat jo olivat kömpineet hytteihinsä väsyneinä tai merisairaina, meno jatkui täydessä pubissa. Vaikka musiikki oli korviahuumaavan äänekästä, matkustajat eivät voineet olla kuulematta metallista kovaa pamausta, joka vaikutti siltä, kuin valtava vasara olisi lyönyt aluksen teräsrunkoon. Olemme törmänneet jäävuoreen, vitsaili yksi matkustajista ja siemaisi kulauksen oluestaan. Eräs toinen vaati, että kaikkien piti heti hakeutua pelastusveneisiin, mutta hänen juhlatuulella olleet ystävänsä rauhoittelivat häntä ja taivuttelivat hänet jäämään karaokepubiin. Autokannella vahtivuorossa ollut matruusi oli myös huomannut pamahduksen, joka tuntui tulleen keulaportista. Äänen kuultuaan hän tarkasti heti portin sisäpuolen, mutta ei havainnut mitään epätavallista. Varmuuden vuoksi hän KETKÄ? M/S Estonia -autolautan 989 matkustajaa ja miehistön jäsentä 8. syyskuuta MITÄ? Aluksen keulaportti irtosi ja putosi mereen, minkä jälkeen alukseen tulvi vettä ja alus kallistui pahasti. Miehistön yritys vakauttaa alus jyrkällä käännöksellä epäonnistui, ja 85 ihmistä menetti henkensä. MISSÄ? Itämerellä matkalla Tallinnasta Tukholmaan, Utön eteläpuolella. 14/014. Tieteen Kuvalehti 65 SCANPIX Print: lku Status: Sprog godkendt Layout:KM Red.sek:ALY

3 AP/POLFOTO KATAS ROFIN KULKU Kohtalokas käännös johti täydelliseen tuhoon Saksalaisen Hampurin teknillisen yliopiston tietokonesimulaatiot osoittavat Estonian haaksirikon edenneen nopeasti siksi, että alus puski kovaa vauhtia eteenpäin rajussa aallokossa. Keulaportin irrottua alus ammensi vettä sisäänsä. Simulaatio näyttää myös, että kapteenin jyrkkä käännös vasempaan kärjisti tilanteen muutamassa minuutissa. Tuulen suunta Kello 1.: Käännös puristi aluksen sisässä vellovaa vettä vielä enemmän oikealle puolelle. Kallistuma kasvoi 50 asteeseen. Kello 1.17: Aluksen autokannelle alkoi heti tulvia vettä, ja alus kallistui oikealle. Kello 1.0: Aluksella oli voimakas, jopa 0 asteen, kallistuma. Kapteeni käänsi jyrkästi vasemmalle toivoen, että aallot ja tuuli vakauttavat aluksen asennon. Kello 1.9: Sisäpuolella seinät kääntyivät lattioiksi ja ihmiset putoilivat porraskuilujen läpi. Virolainen Risto Ojasaar jäi henkiin Estonian haaksirikosta. Hän näki aluksen uppoamisen pelastuslautalta, jolla hän odotti apua yli viisi tuntia. Kulkusuunta M/S Estonia Pituus: 155 metriä Kansia: 9 Uppouma (paino): tonnia Vauhti: solmua (0 1 km/h) Kapasiteetti: 450 autoa, 000 hlöä Matkustajia ja miehistöä 8. syyskuuta 1994: 989 Kello 1.15: Keulaportti irtosi. Kello 1.5: Alus kaatui kokonaan kyljelleen ja katosi meren uumeniin kello tieku.fi Video Estoniasta Keulaportin lukituslaitteet eivät kestäneet myrskyä. MIKKEL JUUL JENSEN

4 MIKKEL JUUL JENSEN Ruotsi Tukholma kertoi asiasta radioitse komentosillalle, ja siellä miehistö tarkisti mittaritaulun merkkivalot. Ne loistivat vihreänä, joten keulaportti vaikutti olevan kunnossa. Alus puski tietään eteenpäin, ratsasti aaltojen huipulla ja vajosi taas, mutta autokannelta kuului jatkuvasti outoja korkeita ääniä, jotka kaikuivat koko laivan rakenteissa. Karaokekisa Pub Admiralissa oli yhä täydessä vauhdissa kellon ollessa noin neljännestä yli yhden, kun yhtäkkiä alus kallistui voimakkaasti nytkähtäen. Pullot ja lasit rikkoutuivat. Sitten kaikki irtaimet esineet ja ihmiset kaatuivat lattialle yhteen kasaan, ja lopulta baaritiskikin irtosi. Keulaportin lukituslaitteet pettivät Estonia oli ro-ro- eli roll-on-roll-off-alus. Tällaisen aluksen sisään ja siitä ulos lasti ajetaan ramppia pitkin perästä tai keulasta. Estoniassa oli visiirityyppinen, ylöspäin aukeava keulaportti. Merellä visiiri oli kiinni ja autoramppi oli nostettu ylös sen taakse. 50 tonnin painoinen keulaportti oli molemmilta sivuiltaan kiinnitetty laivan runkoon saranoilla ja lukituslaitteilla. Luonnonvoimien jyllätessä myrsky-yönä ne eivät pystyneet pitämään porttia paikallaan. Millimetri millimetriltä visiiri oli hankautunut irti kiinnikkeistään. Lopulta aallot tempaisivat sen mukaansa. Visiiri ja ramppi olivat mekaanisesti kytköksissä toisiinsa, joten pudotessaan visiiri veti rampin kokonaan auki, ja autokansi jäi suojattomaksi. Vaikka kansi oli kolme metriä vedenpinnan yläpuolella, vesi tulvi sisään. Neljä viisi metriä korkeat aallot paiskautuivat alusta kohti sen kyntäessä merta 15 solmun vauhtia, mikä vastaa 8 kilometrin tuntinopeutta. Komento sillalta miehistö ei nähnyt visiirin kadonneen, koska komentosilta sijaitsi taempana kuin keula ja viisi kantta visiiriä ylempänä. Ihmismassa tukki pääportaikon Risto Ojasaar oli juuri vaipumassa uneen keskikannen hytissään. Estonian kallistuessa oikealle hän sinkoutui äkisti vuoteestaan. Hän yritti vakuuttaa itselleen, että laiva nousee pian normaaliasentoon. 1 Suomi Helsinki Tallinna Viro 100 km Niin ei kuitenkaan käynyt. Kun Risto hämmentyneenä katsoi ympärilleen, hän huomasi hytin oven olevan melkein hänen päänsä yläpuolella ja kaikki näytti kääntyvän ylösalaisin. Estonia oli kaatumassa. Ponnistaen voimansa äärimmilleen Risto sai oven auki ja pääsi ulos hytistään. Hän astui keskelle kaaosta. Paniikin valtaamat matkustajat monet pyjamassa tai alusvaatteissa tönivät ja tyrkkivät päästäkseen hyttikäytävien labyrintin läpi pääportaikkoon, joka johti aulaan. Kaikki liikkuivat laumana samaan suuntaan: ylös ja pois. Jotkut olivat vaiti, toiset huusivat kauhuissaan apua, mutta turhaan. Autokansi on veden peitossa, huusi eräs nainen epätoivoisena, mutta miehistöstä ei kukaan aloittanut evakuointia. Risto seurasi vaistomaisesti ihmisvirtaa kohti pääportaikkoa, mutta hänet pysäytti tanssiryhmän johtaja, Ester Hellerma, joka yhtäkkiä ilmestyi hänen vierelleen. Ei sinne, tule tätä tietä, Ester määräsi ja tarttui Ristoa käsivarresta. Kaksikko raivasi tiensä kohti laivan sivussa kulkevaa pienempää portaikkoa. Päätös osoittautui viisaaksi. Tungeksiva ihmisjoukko tukki täysin pääportaikon. Estonia oli nyt voimakkaasti kallellaan, eikä enää voinut erottaa, mikä oli lattiaa, mikä seinää tai kattoa. Rikkoutuneita esineitä sinkoili ympäriinsä. Silti monet matkustajat vain odottivat passiivisina. Useimmat eivät tehneet yhtään mitään Psykologien mukaan ihmiset reagoivat kolmella eri tavalla, kun he yhtäkkiä joutuvat kriisitilanteeseen kasvotusten kuoleman kanssa prosenttia pitää päänsä kylmänä ja toimii nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti prosenttia menettää täysin hermonsa itkee, huutaa ja hidastaa evakuointia. Tällainen hysteria kuitenkin leviää harvoin ja ihmisjoukko yleensä tukahduttaa sen. Jäljelle jää prosentin enemmistö, joka ei reagoi juuri mitenkään. Sen sijaan, että ihmiset yrittäisivät päästä turvaan, he lamautuvat ja hämmentyvät kykenemättä toimimaan järkevästi. Tutkijat eivät tiedä varmasti, miksi niin monella vaistot pettävät vaaratilanteis- 1 Estonia upposi noin 40 kilometrin päähän Utön saaresta. Nyt se on 70 metrin syvyydessä. Useimmat selviytyneet pelastettiin tuntien kuluttua helikoptereilla, kuten kuvan tanskalainen Morten Boje. Rajavartiolaitoksen Super Puma -helikopteri OH-HVG sai pelastamansa matkustajat turvaan laskeutumalla lähellä kulkeville autolautoille. 14/014. Tieteen Kuvalehti 67 KUSTBEVAKNINGEN, LPFI Print: lku Status: Sprog godkendt Layout:KM Red.sek:ALY

5 KUSTBEVAKNINGEN KATAS ROFIN KULKU 68 Tieteen Kuvalehti. 14/014 sa, mutta se tiedetään, että aivot työskentelevät hitaammin ihmisen ollessa paineen alainen. Yksi selitys voi olla se, että ensimmäinen ajatus usein on: Tämä ei tapahdu minulle. Kieltäydytään tunnustamasta tilanteen vakavuutta, eikä siksi pyritä pakoon. Kapteeni teki katastrofaalisen päätöksen Hyttikäytävissä kaikui huuto ja valitus. Portaikoissa ihmiset takertuivat toisiinsa ja kaiteisiin pyrkiessään kannelle. Etenkin aulaan johtavassa pääportaikossa vallitsi kaaos matkustajat seisoivat jonossa, ja monet pakokauhun valtaamat käyttivät toisia ihmisiä askelmina päästäkseen pois myllerryksestä. Samaan aikaan paniikki levisi komentosillalla. Useat matruusit olivat nyt ilmoittaneet autokannelle tulvivasta vedestä, ja Estonia kallistui yhä vaarallisemmin oikealle. Kukaan ei enää epäillyt tilanteen vakavuutta, Keho romahtaa kylmässä Kylmää vettä tulvi pelastuslauttoihin, ja monet matkustajat kuolivat hypotermiaan. Kolmasosa Estoniasta ulos ehtineistä matkustajista menehtyi nopeasti hypotermiaan kehon lämmön vakavaan laskuun. LIHAKSET VÄRISEVÄT HALLITSEMATTOMASTI: Lievä hypotermia seuraa kehon lämpötilan pudotessa 5 asteeseen. Lämmön hukan vähentämiseksi verisuonet supistuvat, mikä taas nostaa verenpainetta. Keho yrittää tuottaa lämpöä lihaksiin tärisemällä voimakkaasti. RAAJAT ALKAVAT SINERTYÄ: Kun elimistön ydinlämpötila on 8 astetta, veri ei enää kierrä korviin, huuliin, sormiin eikä varpaisiin, joista tulee tunnottomia, jäykkiä ja sinertäviä. Sydän lyö hitaammin, ja liikkuminen vaikeutuu, koska hermot eivät enää toimi normaalisti. ELIMISTÖ ANTAA PERIKSI: Kehon lämmön laskiessa alle 8 asteen syke hidastuu ja verenpaine laskee. Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja hitaaksi. Uhri vaikuttaa uniselta eikä hän enää pysty liikkumaan, tai hän menettää kokonaan tajuntansa. Kuolema ei enää ole kaukana. ja yrittäessään epätoivoisena korjata aluksen asentoa kapteeni Arvo Andresson päätti kääntää jyrkästi vasempaan. Hän toivoi, että hän kääntämällä aluksen ympäri saisi luonnonvoimat tuulen ja aallot nostamaan oikeaa puolta niin, että alus suoristuisi. Kun alus äkisti vaihtoi kurssia ja kääntyi jyrkästi, valtavat vesimassat, jotka jo olivat tulvineet autokannelle, lähtivät liikkeelle. Merivesi sinkoutui laivan oikealle puolelle, ja täysin kapteenin pyrkimyksen vastaisesti Estonia ei vakautunut vaan kallistui vielä pahemmin. Kun sen kallistuma aiemmin oli ollut noin 0 0 astetta oikealle, kallistus lisääntyi muutamassa minuutissa 50 asteeseen. Kallistuksen vuoksi aallot yltivät nyt aluksen taimmaista ja alinta puoliskoa reunustaviin suuriin ikkunoihin. Lasit iskeytyivät sisään ja vettä tulvi alukseen nyt myös tätä tietä. Sisään kohisi noin 0 tonnia vettä sekunnissa. Ihmiset heittäytyivät paniikissa mereen Risto Ojasaar oli kauhuissaan. Kun hän tanssiryhmän johtajan kanssa raivasi tietään sivuportaikossa kohti ulkokantta, hän näki veden vyöryvän sisään alempana laivassa. Monet muut matkustajat eivät olleet fyysisesti yhtä vahvoja kuin hän. He eivät pystyneet takertumaan kaiteisiin vaan putosivat alas. Ihmisiä kasautui kannelle johtavan uloskäynnin lähelle monet eivät päässeet ovelle asti, toiset taas eivät pyrkineetkään ulos, koska he pitivät alusta turvallisempana kuin sitä, mikä odotti sen ulkopuolella. Risto tunsi itsensä kuolemanväsyneeksi, kun hän lopulta pääsi kannelle, jonne parisataa muutakin oli jo ehtinyt. Jotkut repivät ylleen pelastusliivejä ja yrittivät irrottaa pelastusveneitä, toiset heittäytyvät reelingin yli paniikissa mutta paiskautuivat voimakkaasti kallistunutta laivan kylkeä vasten ja menettivät henkensä pudotessaan. Tuuli ulvoi, ja aluksen sisältä kuuluvat huudot voimistuivat, kun valot äkkiä sammuivat. Kaikkialla oli pikimustaa. Huokaisten ja nitisten Estonia kääntyi lopulta kokonaan kyljelleen. Miehistö lähetti ensimmäisen heikon mayday-hätäkutsun ja parin minuutin kuluttua toisen, joka saavutti 14 laivaa ja rannikkoradioasemaa. Ainoa puheyhteys saatiin Silja Europa -autolauttaan, jonne ehdittiin kertoa laivan sijainti juuri ennen kuin yhteys katkesi. Todella pahalta näyttää se nyt tässä kyllä, kuului Estonialta suomen kielellä keskustelun lopuksi. Kylmä vesi vaati nopeasti uhreja Avunpyyntö lähti useimpien matkustajien osalta liian myöhään. Sadat olivat jääneet loukkuun laivan sisään, ja monet olivat jo hukkuneet. Ulkopuolella kylmät aallot olivat alkaneet poimia uhrejaan aluksen sivulta. Vesimassat huuhtoivat mennessään suuria ihmisjoukkoja, jotka katosivat pinnan alle. Risto oli yksi joukosta. Hän ja hänen kumppaninsa Ester eivät ehtineet pukea pelastusliivejä ennen kuin

6 SCANPIX 1 aalto tempaisi heidät 1-asteiseen veteen. Pelastusliiveihin pukeutuneita kuolleita kellui ympäriinsä, ja vielä hengissä olevat viittoilivat epätoivoisina. Kylmässä vedessä ihmisen keho jäähtyy muutamissa minuuteissa. Kun ruumiinlämpö putoaa alle 6 asteen, tilaa kutsutaan hypotermiaksi. Alhaisessa lämpötilassa elintoiminnot vähenevät ja sydämen lyöntitiheys, hengitys ja aineenvaihdunta hidastuvat. Hallitsemattomia väristyksiä esiintyy noin 4 6 asteessa, ymmärrys- ja ajattelukyky heikkenee 4,5 asteessa, ja 0 asteessa ihmiset menettävät jo usein tajuntansa. Kuolema seuraa noin 6 asteessa. Estonian kohtalonyönä Itämeren vesi oli noin 1-asteista. Näin kylmässä vedessä ilman suojavaatetusta oleva ihminen menettää tajuntansa parin tunnin kuluessa ja kuolee noin viidessä tunnissa. Satakunta niistä kaikkiaan noin 00 ihmisestä, jotka pääsivät pois uppoavasta Estoniasta, kuoli hypotermiaan meressä tai pelastuslautoilla. Turvaan pelastuslautalle ja helikopteriin Kuin tyhjästä ilmestyi pelastuslautta Riston vierelle pian sen jälkeen, kun hän oli pärskien päässyt pintaan. Ester oli kadonnut, mutta kuohuvassa meressä keinui niin tyhjiä kuin täysiäkin lauttoja. Vain kuu valaisi alukseen jääneitä haaksirikkoisia, jotka olivat luopumassa kamppailustaan. Estonian keula nousi korkealle ilmaan. Keulaportin kohdalla oli vain ammottava aukko. Reelingeistä roikkui ihmisiä, jotka eivät uskaltaneet irrottaa otettaan, ja kun alus lipui pinnan alle, heidän kauhunhuutonsa vaimenivat. Vain 50 minuutin kuluttua siitä, kun metallinen pamaus oli kaikunut laivassa, meri oli nielaissut laivan. Lähin alus, Viking Linen Mariella, ehti ensimmäisenä paikalle ja aloitti pelastustoimet, mutta raivoisa merenkäynti vaikeutti evakuointia pelastuslautoista. Suurimman osan henkiinjääneistä pelastivat helikopterit, joista ensimmäinen tuli paikalle viittä yli kolme. Suomen rajavartiolaitoksen helikopterit OH- HVG ja OH-HVD valitsivat vaativan toimintatavan: ne kuljettivat pelastetut autolautoille sen sijaan, että olisivat vieneet heidät maihin. Uskalias operaatio säästi aikaa ja siten myös ihmishenkiä pelkästään OH-HVG ehti pelastaa 44 ihmistä, joista 1 muille laivoille ja 1 Nauvoon. Yksi heistä oli Risto Ojasaar. Uhreja maihin kuljettaneet noin 0 muuta helikopteria pelastivat yhteensä vain 60 eloonjäänyttä. Vauhti ja käännös: tuhoisa yhdistelmä Kaikista ponnistuksista huolimatta kuolleiden lukumäärä oli valtava: 989:stä jäi henkiin vain 17. Saksalaisen Hampurin teknillisen yliopiston tutkijat laativat vuonna 008 Estonian turmasta useita tietokonesimulaatioita. Niiden mukaan noin 650 ihmistä oli edelleen loukussa laivassa sen upotessa. Tragedian jälkeisinä aikoina salaliittoteoriat kukoistivat. Kerrottiin muun muassa, että katastrofin laukaisi pommi. Huhut on kuitenkin kumottu useissa tutkimuksissa. Tuhon jälkeen asiantuntijat tarkastivat monia ro-ro-aluksia ja löysivät niistä paljon puutteita. Vastaavien onnettomuuksien estämiseksi turvallisuusvaatimuksia kiristettiin entisestään niin, että ro-ro-alukset eivät enää saa kulkea, jos aallot ovat yli nelimetrisiä. Määrättiin myös, että autokannelle johtavan oven pitää olla merellä lukittuna, jotta autokannella mahdollisesti lainehtiva vesi ei pääse tunkeutumaan muualle alukseen. Tutkintaraportin mukaan tuhoon johti nimenomaan kahden asian yhdistelmä: kova vauhti, jonka vuoksi vettä syöksyi tulvimalla sisään, ja kapteenin päätös kääntää jyrkästi vasemmalle, mikä kärjisti katastrofin minuuteissa. Jos tapahtumien kulku olisi ollut hiukankin erilainen, miehistö olisi ehtinyt saada matkustajat pelastusveneisiin ja monet 85 uhrista olisivat todennäköisesti yhä hengissä. Artikkeli perustuu tutkintaraportteihin, silminnäkijäkertomuksiin, lehtiartikkeleihin sekä YLEn uutisiin ja ajankohtaisohjelmiin syksyltä Helikopterit veivät uhreja sairaaloihin. Selviytyneillä oli yleensä ollut voimia pysyä puoliseisovassa asennossa pelastuslautoissa eivätkä he siten olleet maanneet lauttoihin tulvineessa kylmässä vedessä. Keulavisiiri nostettiin marraskuussa 1994, ja asiantuntijat tarkastivat sen. Tutkintakomission loppuraportin mukaan sen lukituslaitteiden olisi pitänyt olla useita kertoja vahvempia kestääkseen voimakkaat aallot. 14/014. Tieteen Kuvalehti 69 SCANPIX Print: lku Status: Sprog godkendt Layout:KM Red.sek:ALY