Kuinka (eteellistä kryoniikka on? Ilmari Hirvonen

Transkriptio

1 Kuinka (eteellistä kryoniikka on? Ilmari Hirvonen Tieteiden talo Nufit & LFS

2 Lähtökohtana kysymys: Onko kryoniikka pseudo(ede9ä?

3 Mitä kryoniikka on? Kryoniikka kryogeniikka Kryogeniikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii hyvin alhaisten lämpö- Elojen ( 150 C) tuokamista ja materiaalien käykäytymistä tällaisissa lämpöolosuhteissa. Kryoniikka on ihmisten tai heidän päänsä tai eläinten säilykämistä syväjäädytekynä. Yleensä kryoniikkaan kuuluu ajatus siitä, ekä tulevaisuudessa ihminen tai eläin voidaan elvykää tai jotenkin muuten heräkää uudelleen henkiin. kuva poiste6u tekjiänoikeuksien vuoksi Alcor-yrityksen operaaeohuone

4 Syväjäädytys ja sen ongelmia Photo courtesy of Alcor Life Extension FoundaCon Alcor-yrityksen neljän hengen kryosäiliö Syväjäädytyksessä veri korvataan jäätymisenestoaineilla. Ongelmia: kudosvauriot solujen kuivuessa, jäätymisenestoaineiden myrkyllisyys ja erityisese mikrohalkeamat. Ratkaisuehdotuksia: Nanoteknologia Molekyylitason biologiset korjaukset Mielen pyörikäminen EetokonesimulaaEossa

5 Hinnat Vuonna 2011 Yhdysvalloissa maksun pystyi hoitamaan henkivakuutuksen kauka, joka maksoi 518 dollaria vuodessa. Kertamaksu vuonna 2015 oli dollaria koko ruumiista ja dollaria pelkästä päästä. Sen sijaan Venäjällä samana vuonna hinnat ovat dollaria koko ruumiista ja dollaria pelkästä päästä. Suomen Kryoniikkaseura arvioi, ekä Venäjällä halvimmillaan suomalainen saisi syväjäädytyksen eurolla.

6 Demarkaa(o-ongelma (I) Karl Popper ( ) DemarkaaEo-ongelma = rajanvetoongelma Yleensä tarkoikaa rajan vetämistä Eeteen ja pseudoeeteen välillä: Mikä tekee -eteestä -ede0ä? Rajanvetoja on kuitenkin useita: Eede ja ei-eede hyvä ja huono Eede eri Eeteenalat jne. Alkuperäisen demarkaaeo-ongelman Eeteen ja pseudoeeteen välillä muotoili Karl Popper ( ). Popperin tavoikeena oli löytää Eeteen riikävät ja välkämäkömät ehdot, ja tällaiseksi ehdoksi hän ehdo\ falsifioituvuuka.

7 Demarkaa(o-ongelma (II) Popperin ehdotus on kuitenkin ongelmallinen: ehdoton falsifioine ei tunnu olevan mahdollista olemassaoloväikeiden falsifioine on aika hankalaa, muka ne eivät ole automaa\sese pseudoeeteellisiä DemarkaaEokriteereitä on tarjoku muitakin: ongelmanratkaisu, edistyvyys jne. SiKen useamman kriteerin listoja, joilla on pyriky kuvaamaan pseudoeedekä. Ongelmat liikyvät yleensä väikeiden oikeukamiseen ja tutkimusyhteisön organisoitumiseen.

8

9 Demarkaa(o-ongelma (III) Larry Laudan (1983): Eeteelle tai näennäiseeteelle ei löydy riikäviä tai välkämäkömiä ehtoja, joten unohdetaan koko juku! Tieteen menetelmät vaihtelevat ajasta ja tutkimusalasta toiseen, siispä yleispätevien Eeteen kriteerien etsiminen on turhaa. DemarkaaEo-ongelma siirtyi pois Eeteenfilosofian valtavirrasta. kuva poiste6u tekjiänoikeuksien vuoksi Larry Laudan (synt. 1941)

10 Demarkaa(o-ongelma (IV) Oletetaan, ekä Laudan on oikeassa siitä, ekei riikäviä ja välkämäkömiä ehtoja ole ja ekä tutkimuksen arvioine pitäisi tehdä aina tapauskohtaisese. MuKa miksi se tarkoikaisi, ekä pseudoeeteen käsite on turha? Eihän Eeteellekään löydy absoluu\sia riikäviä ja välkämäkömiä ehtoa, muka harva on ehdokanut, ekä sanasta Eede pitäisi luopua kokonaan. PuhumaKakaan sanoista taide, rakkaus, filosofia Vaikka tutkimuksen arvioine tapahtuisi tapauskohtaisese, se tapahtuu joidenkin kriteerien perusteella, eikä kriteereitä keksitä aina ad hoc. Viimeaikoina EedeskepEset ja näennäiseeteelliset alat ovat nostaneet päätään: pseudoeeteen tutkimukselle on tarveka. (2013)

11 pseudotiede tiede pseudotiede huono tiede tiede

12 Onko kryoniikka pseudo(ede9ä? Onko kryoniikka ensisijaisese edes EedeKä, vai pitemminkin teknologian soveltamista kaupallisiin tarkoituksiin? Yritykset myyvät asiakkaille palveluita siinä toivossa, ekä tulevaisuuden Eede ratkaisee käsillä olevat ongelmat. Firmat eivät väitä, ekä ongelmia olisi ratkaistu, eivätkä yritykset anna mitään vakuuksia siitä, ekä ne tullaan ratkaisemaan. Yritykset käykävät jäädykämisessä nykyistä teknologiaa, eivätkä valehtele sen tasosta tai ongelmista. SilE kryoniikkaan liikyy jotain todella episteemisese epäilykävää: Yritykset ja niiden asiakkaat selväse uskovat siihen mahdollisuuteen, ekä ongelmat ratkeavat. Se ei ole heille vain teoree\nen mahdollisuus, koska he ovat valmiita uhraamaan sille resurssejaan: aikaa ja rahaa. Ongelmien ratkeamisen puolesta ei ole tällä hetkellä vahvaa Eeteellistä näyköä. Toki ei ole ehdotonta näyköä sitä vastaankaan, muka toistaiseksi ratkaisut ovat enemmän spekulaeivisen Eeteiskirjallisuuden tasolla (varsinkin mitä tulee jo jäädytekyihin asiakkaisiin). LiiKyvätkö ongelmat pääasiassa pseudoeeteellisyyteen vai markkinoineeeikkaan ja ylipäätään raeonaaliseen uskomusten muodostamiseen? (vrt. uhkapelaaminen)