Johdant o. M it en hyödynt ää opast a. Tärkeä t iet ää. Ihm isoikeudet ja m aahanm uut t o. M iksi ihm iset m uut t avat. M aahanm uut t ajat eri

Transkriptio

1

2 Viest int ä ja globaalikasvat ushanke 2017? Helsinki Läht eit ä käyt et t y m arraskuussa 2017

3 3 Johdant o 4 M it en hyödynt ää opast a 5 Tärkeä t iet ää 11 Rast irat a 12 Ihm isoikeudet ja m aahanm uut t o 15 M iksi ihm iset m uut t avat 17 M aahanm uut t aja, pakolainen vai siirt olainen? 18 Läht ö m aast a 20 M issä m aailm an pakolaiset ovat? 23 M at kalla 26 Uusi kieli, uudet haast eet 28 Rasism in koht aam inen 30 Luokan uusi oppilas 33 M aahanm uut t ajat eri m edioissa 35 Erilaiset läht ökohdat eriarvoinen eläm ä? 38 M it ä ajat t elen m aailm ast a ja m uut t oliikkeisst ä Paljonko ihm inen m aksaa? Liit t eet

4 Käsissäsi on Suom en Part iolaiset Finlands Scout er ry:n globaalikasvat uksen m enet elm äopas, joka sisält ää m aailm anlaajuisia m uut t oliikkeit ä ja ihm isoikeuksia käsit t eleviä t oim innallisia t eht äviä. Oppaan t avoit t eena on t arjot a innost avaa ja ajat uksia herät t ävää t ekem ist ä 12?22vuot iaille t arpojille, sam oajille ja vaelt ajille lippukunnissa ja part ion t apaht um issa. M enet elm äopas sopii m yös koulujen, järjest öjen ja m uiden nuort en kanssa t oim ivien t ahojen käyt t öön. Oppaan t eht ävät m uodost avat rast iradan, jonka aikana syvennyt ään t oim innallisest i erilaisiin t eem oihin. Teem at käsit t elevät m aailm anlaajuist en m uut t oliikkeiden syit ä ja seurauksia, ihm ist en liikkum iseen liit t yviä ihm isoikeuskysym yksiä ja om ia m ahdollisuuksia vaikut t aa esim erkiksi asent eiden t arkast elun ja m ediakriit t isyyden keinoin. Rast it eht äviä on yht eensä 13, joist a jokainen sisält ää t arkkojen t ot eut usohjeiden lisäksi sekä list an t arvikkeist a et t ä part iost a t ut un rast ikäskyn, eli ryhm ille luet t avaksi annet t avan ohjeen. Rast it eht äville on kirjat t u m yös om at ikäsuosit ukset. Pääosin rast it sopivat t arpojaikäisille ( 12?15vuot iaat ) ja sit ä vanhem m ille, m ut t a niist ä saa pienin m uokkauksin sopivaa ohjelm aa m yös nuorem m ille. Kaikki rast it ovat sovellet t avissa kokonaisena rat ana t ai yksit t äin erikokoisille ryhm ille. Paikkakaan ei ole est e: oppaan rast it eht ävät t aipuvat niin m et sään, kololle kuin luokkahuoneeseenkin. Nappaa seuraavalt a sivult a juuri t eidän ryhm ällenne sopivat vinkit rast iradan t ot eut t am iseen! M enet elm äopas on t ot eut et t u osana Suom en Part iolaist en kaksivuot ist a globaalikasvat ushanket t a Globaalit m uut t oliikkeet m enet et t y ennakkoluulo. Hankkeen on rahoit t anut ulkom inist eriö. Hankkeen t avoit t eena on lisät ä nuort en ym m ärryst ä globaaleist a m uut t oliikkeist ä sekä ant aa nuorille uusia t yökaluja ja näkökulm ia osallist ua kriit t isest i m aahanm uut ost a ja m onikult t uurisuudest a käyt ävään yht eiskunnalliseen keskust eluun ja t oim int aan. M enet elm äopas on t ot eut et t u yht eist yössä Suom en Pakolaisavun ja Kansainvälisen siirt olaisuusjärjest ön ( IOM ) kanssa. Oi v al t av i a h et k i ä j a i n spi r oi v i a k esk ust el uj a r ast i r adan par i ssa t oi v ot t aa, Suom en Par t i ol ai st en h an k et i i m i 3 Yl i r aj oj en

5 M enet elm äoppaan rast eja voi t ot eut t aa om an part ioryhm än koloilloissa, ret killä t ai rast irat ana lippukunnan kesäleireillä ja t apaht um issa. Rast it eht äviä riit t ää vaikkapa koko syksyksi viikot t aisiin t apaam isiin. Rast iradan t eht ävät sopivat m yös m ainiost i esim erkiksi m uist elem ispäivän t ai JOTAJOTI:n t eem aohjelm aksi. Kannat t aa m uist aa, et t ä oppaan t eht äviä saa ja pit ääkin sovelt aa om an ryhm än ja paikan m ukaan! M enet elm äopas sopii m ainiost i t ot eut et t avaksi Suom en Part iolaist en, part iopiirien t ai yksit t äisen lippukunnan t apaht um issa. Tapaht um assa t ot eut et t avan ohjelm an perusm uot o on rast irat a. Tapaht um aan on m ahdollist a valit a t ot eut et t avaksi m yös vain yksi t ai m uut am a rast i. Ennakkovalm ist eluina on t ärkeää perehdyt t ää t apaht um an ohjelm avast aava ja ohjelm at iim i. Ohjelm avast aavan t ulee huoleht ia, et t ä rast inpit äjät ym m ärt ävät om an rast insa t eem an ja ovat pereht yneet rast illa käsit elt äviin fakt oihin. Esim erkiksi t äm än oppaan " Tärkeä t iet ää" luvust a löyt yy kat t avast i t aust at iet oa m uut t oliikkeisiin, ihm isoikeuksiin ja asennekasvat ukseen liit t yen. Rast eilla käsit elt äviä t eem oja on hyvä käydä läpi ohjelm at iim in kesken. Ohjelm at iim in kanssa on m yös hyvä poht ia et ukät een, m it en luoda t urvallinen ja ihm isoikeuksia kunnioit t ava t ila, jossa synt yy rakent avaa ja fakt apohjaist a keskust elua. Rast irat aa t ot eut t aakseen opet ussuunnit elm at ei nim eävät t arvit se olla part iolainen! globaalikasvat uksen Perusopet uksen koulujen uudet perust eht äväksi. M enet elm äopas ant aa eväit ä ajankoht aist en aiheiden käsit t elyyn t oim innallisest i sekä asent eiden ja m edian vaikut ust en poht im iseen et enkin yläkouluikäist en ja vanhem pien kanssa. Oppaast a voit poim ia yksit t äisiä rast eja vaikkapa m aant iedon t ai yht eiskunt aopin t unnille, t ai järjest ää kokonaisen t eem apäivän. Rast it on suunnit elt u niin, et t ä niit ä voi t ot eut t aa m yös ulkona. M ikset siis siirt äisi luokkahuonet t a m et sään t ai koulun pihalle t unnin t ai päivän ajaksi? Suom en Par t i ol ai set 4

6 IIhm isoikeuksilla t arkoit et aan jokaiselle ihm iselle kuuluvia perust avanlaat uisia oikeuksia. Niiden t eht ävänä on t urvat a jokaiselle ihm iselle ihm isarvoinen eläm ä. Ne kuuluvat kaikille m aapallon ihm isille, ja ovat voim assa kaikkialla, kaikkina aikoina.. Ihm isoikeuksien t eht ävänä on t urvat a jokaiselle ihm iselle ihm isarvoinen eläm ä. Ihm isoikeussopim uksissa m äärit ellyt ihm isoikeudet ovat kaikki t ärkeit ä, keskenään yht ä arvokkait a eikä niit ä voida poist aa kenelt äkään edes henkilön om ast a t ahdost a ( Suom en YKliit t o, URL w w w.ykliit t o.fi/ yk70v/ yk/ ihm isoikeudet ). Vuonna 1945 hyväksyt t y YK:n peruskirja ja YK:n yleism aailm allinen ihm isoikeuksien julist us ovat luoneet pohjan nykyiselle ihm isoikeusjärjest elm älle. Näit ä ohjeist uksia on t äydennet t y m yöhem m in lukuisilla m uilla kansainvälisillä sekä alueellisilla ihm isoikeussopim uksilla, kut en lapsen oikeuksien sopim uksella ( 1989) ja pakolaist en asem aa koskevalla sopim uksella ( 1951). Jot t a ihm isoikeudet voisivat t ot eut ua, valt ion t ulee kunnioit t aa ja t urvat a yksilön oikeuksia. Kansainväliset ihm isoikeussopim ukset sit ovat niit ä allekirjoit t aneit a valt ioit a oikeudellisest i. Sopim ukset m äärit t elevät m inim it ason, jot a valt ioiden t ulee om assa kansallisessa lainsäädännössään noudat t aa. YK:n ihm isoikeusneuvost o valvoo ihm isoikeuksien t ot eut um ist a m aailm anlaajuisest i. Ihm isoikeussopim uksia valvot aan kunkin sopim uksen om assa t oim ielim essä, valvont akom it eassa. Oikeus hakea kansainvälist ä suojelua, kansalaisuus, oikeus opet ukseen, uskonnonvapaus ja sananvapaus ovat kaikki ihm isoikeuksia. Ihm isoikeuksien t ot eut um inen on yhä m aailm anlaajuinen haast e, sillä useissa m aissa, m yös Suom essa, on edelleen voim assa lakeja t ai perint eisiä käyt änt öjä, jot ka ovat rist iriidassa ihm isoikeuksien periaat t eiden kanssa. M aailm anlaajuisia haast eit a ihm isoikeuksien t ot eut um iselle ovat esim erkiksi kidut us, kuolem ant uom io, pakkot yö, ihm iskauppa ja sananvapauden rajoit ukset. Suom essa haast eit a ovat saam elaist en Ihm isoikeuksia esim erkiksi alkuperäiskansaasem aan rikkovat sekä rasism i, naisiin liit t yvien yksit t äiset kohdist uva väkivalt a ja oikeuksien kansalaiset et t ä t ot eut um inen. valt iot. Erit yisen haavoit t uvassa asem assa ovat niin sanot ut erit yisryhm ät, kut en vähem m ist öt ja alkuperäiskansat, seksuaali ja sukupuolivähem m ist öt, vam m aiset, vanhukset, naiset ja lapset ( Ulkom inist eriö, URL: w w w.form in.fi/ public/ default.aspx?cont ent id=234289&nodeid=49583&cont ent lan=1&cult ure=fifi). 5 Yl i r aj oj en

7 Eri järjest öilt ä löyt yy kat t avast i m at eriaalia, jonka avulla voi syvent ää t iet ojaan Pakolaisavun ihm isoikeuksist a. sivut w w w.ihm isoikeudet.net, Kurkkaa esim erkiksi w w w.pakolaisapu.fi, w w w.unicef.fi/ koulut sekä ja Plan Int ernat ional Suom en w w w.globaalikoulu.net. M uut t oliikkeellä t arkoit et aan siirt ym ist ä t oiselle alueelle, joko m aan sisällä t ai eri m aiden välillä. M uut t oliike voi olla pienim uot oist a yksilöiden siirt ym ist ä paikast a t oiseen t ai kokonaisen väest ön asuinalueen m uut ost a. Ihm iset m uut t avat eri syist ä. Osa m uut t aa vapaaeht oisest i esim erkiksi t yön, opiskelujen t ai rakkauden perässä, kun t aas t oiset m uut t avat olosuht eiden pakost a esim erkiksi konflikt in, luonnonkat ast rofin t ai t urvat t om uuden t akia. M aah an m uut t aj a on ulkom aille m uut t anut t a henkilöä, jonka t arkoit uksena on asua m aassa pidem pi aika, yleensä vähint ään vuosi. M aahanm uut t ajia ovat siis kaikkien m aiden kansalaiset, jot ka m uut t avat Suom een. Enit en m aahanm uut t ajia Suom essa on ent isen Neuvost oliit on alueelt a ja Ruot sist a. M aan si säi n en pak ol ai n en eli evakko on henkilö, joka on jout unut jät t äm ään kot insa esim erkiksi aseellisen konflikt in, väkivallan, ihm isoikeusloukkauksien t ai luonnonkat ast rofin vuoksi, m ut t a ei ole poist unut kot im aast aan. M aansisäiset pakolaiset ovat siis paossa kodeist aan ja kot iseuduilt aan, m ut t a eivät ole jät t äneet kot im aat aan. M aailm assa kot oaan paenneist a ihm isist ä kaksi kolm asosaa ovat m aansisäisiä pakolaisia. Ki i n t i öpak ol ai n en on henkilö, jolla on YK:n pakolaisjärjest ö UNHCR:n m yönt äm ä pakolaisen asem a ja joka saapuu m aahan vast aanot t ajavalt ion m äärit t elem än pakolaiskiint iön puit t eissa. Eduskunt a m äärit t ää Suom essa pakolaiskiint iön vuosit t ain. Kiint iöpakolaiset t ulevat Suom een usein pakolaisleireilt ä, m ut t a m yös suoraan kriisialueilt a. Suom en viim e vuosina ot t am at kiint iöpakolaiset ovat olleet pääasiassa syyrialaisia, kongolaisia, afganist anilaisia ja sudanilaisia. ( Jat kuu seuraavalla sivulla) Suom en Par t i ol ai set 6

8 Pak ol ai n en on henkilö, jolla on perust elt u syy pelät ä jout uvansa vainot uksi rot unsa, et nisen t aust ansa, uskont onsa, kansallisuut ensa t ai poliit t isen käsit yksensä t akia t ai sen t akia, et t ä hän kuuluu t iet t yyn yht eiskunt aryhm ään, ja joka oleskelee sen m aan ulkopuolella, jonka kansalainen hän on, ja joka m ainit un uhan vuoksi ei voi t ai halua palat a t akaisin kot im aahansa. Pakolaisst at uksen voi saada m yös henkilö, joka olem at t a m inkään m aan kansalainen oleskelee ent isen pysyvän asuinm aansa ulkopuolella ja edellä m ainit t ujen seikkojen t ähden on kykenem ät ön t ai pelon vuoksi halut on palaam aan asuinm aahansa. Pakolaisen m äärit elm ä ja oikeudet perust uvat?yk:n Geneven pakolaissopim ukseen. Ulkom aalaislaissa pakolaisella t arkoit et aan ainoast aan niit ä, jot ka ovat saaneet Geneven pakolaissopim uksessa m äärit ellyn t urvapaikan eli pakolaisen st at uksen. Yleiskielessä pakolaisella viit at aan kot iseudult aan usein kaikkiin sekä m yös niihin, niihin, joilla on jot ka ovat jout uneet kohdem aassaan pakenem aan suojeluperust einen oleskelulupa. Paper i t on on henkilö, joka elää Suom essa vailla laillist a oleskeluoikeut t a. Paperit t om an oleskelu ei ole virallisest i viranom aist en t iedossa t ai sallim aa. Paperit t om aan m aassa oleskeluun voi päät yä esim erkiksi sen jälkeen, kun on saanut kielt eisen t urvapaikka t ai oleskelulupapäät öksen, viisum i t ai oleskelulupa on um peut unut t ai henkilö ei ole hakenut lainkaan oleskelulupaa. Pelkkä passin t ai m uun henkilöllisyyst odist uksen puut t um inen ei t ee ihm isest ä paperit ont a. Turvapaikanhakijat eivät ole paperit t om ia, sillä heillä on lupa oleskella m aassa hakem uksensa käsit t elyn ajan. Si i r t ol ai n en on yleist erm i henkilölle, joka m uut t aa pysyväst i asum aan t oiseen m aahan. Siirt olaisella t arkoit et aan sekä m aahanm uut t ajaa et t ä m aast am uut t ajaa. Kansainvälisissä t ilast oissa siirt olainen on henkilö, joka m uut t aa m aast a ainakin vuodeksi ulkom aille. M onien m aiden t ilast oissa siirt olaiseksi m äärit ellään kuit enkin m yös henkilöt, jot ka m uut t avat m aahan lyhyem m äksi ajaksi? kut en puoleksi vuodeksi t ai kolm eksi kuukaudeksi. Tur v apai k an h ak i j a on henkilö, joka hakee t urvaa vieraast a valt iost a. Turvapaikan hakem inen on ihm isoikeus. Vain pienelle osalle t urvapaikanhakijoist a m yönnet ään YK:n pakolaissopim uksen vainoon. Sen m ukainen sijaan pakolaisst at us, t urvapaikanhakija voi joka saada perust uu henkilökoht aiseen oleskeluluvan t oissijaisen suojelut arpeen perust eella. Tällainen t arve voi olla esim erkiksi epäinhim illisen koht elun uhka kot im aassa. Lähde: Suom en Pakolaisapu, URL: w w w.pakolaisapu.fi/ pakolaisuus/ sanast o 7 Yl i r aj oj en

9 YK:n arvion m ukaan m aailm assa oli vuonna m iljoonaa kansainvälist ä siirt olaist a eli kot im aansa ulkopuolelle m uut t anut t a ihm ist ä. Luku vast aa noin 44 kert aisest i Suom en väest öä t ai joka t oist a Euroopan Unionin kansalaisist a. Suurin osa kansainvälisist ä siirt olaisist a on m uut t anut vapaaeht oisest i esim erkiksi t yön, opiskelun t ai perheen t akia ja noin 10 prosent t ia on m uut t anut olosuht eiden pakost a. Siirt olaist en m äärä ei ole juurikaan m uut t unut viim eist en vuosikym m ent en aikana. Pakolaist en m äärä puolest aan on kasvanut. Tällä het kellä m aailm assa on enem m än pakolaisia kuin koskaan t oisen m aailm ansodan jälkeen. Viim eist en seit sem än vuoden aikana m äärä on m ilt ei kaksinkert aist unut 34 m iljoonast a yli 65 m iljoonaan. YK:n pakolaisjärjest ön UNHCR m ukaan vainon, konflikt ien, väkivallan uhan t ai ihm isoikeusloukkaust en t akia kot insa jät t äneit ä ihm isiä oli vuoden 2016 lopussa m aailm anlaajuisest i yht eensä lähes 66 m iljoonaa, joist a m ilt ei kaksi kolm asosaa oli paennut kot im aansa sisällä alueelt a t oiselle ja yli yksi kolm asosa oli paennut kot im aansa rajojen ulkopuolelle. Kot im aansa ulkopuolelle paenneist a 22,5 m iljoonaa henkilöä oli saanut t urvaan oikeut t avan pakolaisst at uksen ja lähes 3 m iljoonaa ihm ist ä oli t urvapaikanhakijoit a, jot ka odot t ivat vielä suojelupäät öst ä. Lisäksi UNHCR arvioi m aailm assa olevan noin 10 m iljoonaa pakolaist a, joilla ei ole m inkään m aan kansalaisuut t a. Ihm inen voi päät yä eläm ään ilm an kansalaisuut t a esim erkiksi synt yessään vieraassa m aassa, t ai m aan lakien m uut t uessa niin, et t ä ne sulkevat kansalaisuuden ulkopuolelle jonkin ihm isryhm än esim erkiksi et nisyyt een t ai sukupuoleen perust uen. Eläm ä ilm an kansalaisuut t a t arkoit t aa, et t ä ihm inen ei vält t äm ät t ä pääse kouluun t ai lääkäriin, ei saa t yöt ä, ei voi avat a pankkit iliä t ai ost aa asunt oa, eikä m ennä naim isiin. Kaikist a kodist aan paenneist a ihm isist ä vain m urt oosa päät yy vauraisiin länsim aihin: Eurooppaan on saapunut heist ä vain noin 10 prosent t ia. 84 prosent t ia pakolaisist a oleskelee kehit ysm aissa. Enit en pakolaisia on ot t anut vast aan Turkki ( 2,9 m iljoonaa pakolaist a), Pakist an ( 1,4 m iljoonaa pakolaist a) ja Libanon ( noin m iljoona pakolaist a). Noin puolet kaikist a pakolaisist a on alle 18vuot iait a. Sodat, konflikt it ja luonnonkat ast rofit ovat esim erkkejä syist ä, jot ka saavat ihm iset jät t äm ään kot insa. Paossa olevien m äärään vaikut t aa m uun m uassa se, m illaisia konflikt eja m aailm alla on. Ulkom aille paenneiden m äärä on kasvanut 65 prosent t ia viim eist en viiden vuoden aikana erit yisest i Syyrian sodan vuoksi ( UN: Int ernat ional M igrat ion Report URL: w w w.un.org/ en/ developm ent / desa/ populat ion/ m igrat ion/ publicat ions/ m igrat ionreport / docs/ M igrat ionreport 2015_Highlight s.pdf). Suom en Par t i ol ai set 8

10 Yleisim m ät syyt Suom een m uut t am iseen ovat EUkansalaisuus ja perhe. Vuonna 2016 Suom een m uut t i ihm ist ä. Noin neljännes m uut t i EUalueelt a, m inkä vuoksi heidän m uut t onsa syyt ä ei t ilast oit u. Viidesosa m uut t i perhesyist ä, kuudesosa t yön perässä ja kuudesosa m uut t i saadakseen t urvaa. Vuoden 2016 lopussa Suom essa asui siirt olaisia 180 eri m aast a. Ylivoim aisest i suurin ryhm ä olivat Viron kansalaiset. Toiseksi enit en Suom essa asui Venäjän kansalaisia ja kolm anneksi enit en Irakin kansalaisia. Seuraavana kansalaisuust ilast ossa ovat som alialaiset. M uiden ( M aahanm uut t ovirast o: ryhm ien kiinalaiset, m äärät M aahanm uut on ruot salaiset, jäävät alle t haim aalaiset seit sem än t unnusluvut ja t uhannen 2016, URL: ht t p:/ / em n.fi/ files/ 1528/ Tilast okat saus_2016_fi_net t i.pdf). Vuosi 2015 oli Suom en m aahanm uut t ot ilast oissa poikkeuksellinen. Euroopast a haki t urvapaikkaa vuonna 2015 yht eensä 1,3 m iljoonaa henkilöä. Suom een saapui yht eensä t urvapaikanhakijaa. M uut en 2000luvulla t urvapaikanhakijoiden m äärä Suom essa on vuosit t ain vaihdellut ja henkilön välillä. Tällä het kellä Suom essa asuu 0,03 prosent t ia m aailm an pakolaisist a, ja t äm ä suht eellinen m äärä on laskenut viim e vuosina. Turvapaikkojen lisäksi Suom i m yönt ää kansainvälist ä suojelua vuosit t ain 750:lle kiint iöpakolaiselle eli pakolaisst at uksen esim erkiksi pakolaisleirillä jo saaneelle henkilölle. Eduskunt a m äärit t ää kiint iön suuruuden vuosit t ain. Suom en pakolaiskiint iö on m erkit t äväst i Ruot sin ( 5 000) ja Norjan ( 3 120) kiint iöit ä pienem pi. Lisät iet oa m uut t oliikkeist ä ja pakolaisuudest a voit löyt ää esim erkiksi Suom en Pakolaisavun ja Kansainvälisen siirt olaisjärjest ön ( IOM ) sivuilt a w w w.pakolaisapu.fi ja w w w.iom.fi. M aailm anlaajuiset m uut t oliikkeet on laaja ja m oniulot t einen t eem a. Ihm ist en oikeut t a liikkua ja hakea t urvaa om an m aansa rajojen ulkopuolella säät elevät kansainväliset lait ja sopim ukset, joiden t äyt änt öönpanost a kansallisest i vast aa kunkin m aan hallit us. Yksilöinä voim m e kuit enkin vaikut t aa siihen, m it ä t apaht uu ruohonjuurit asolla: m it en keskust elem m e, m it en t ulkit sem m e lukem aam m e ja näkem ääm m e, m it en koht elem m e m uit a ihm isiä ja m illaisia asent eit a levit äm m e. Em pat ia t arkoit t aa kykyä aset t ua t oisen ihm isen asem aan ja ym m ärt ää, m it ä t oinen ihm inen t unt ee ja kokee. Em pat iaa kut sut aan usein m yös m yöt äeläm isen t aidoksi t ai m yöt ät unt oiseksi eläyt ym iseksi. Em pat ia onkin t ärkeä t yökalu t ilant eissa, joissa koht aa eri puolilt a m aailm aa t ulevia erilaisia ihm isia. Em pat ian avulla voi siis oppia ym m ärt äm ään ja kunnioit t am aan t oist a ihm ist ä. Em pat iaa voi oppia ot t am alla selvaä ihm ist en eläm äst ä ja läht ökohdist a, olem alla ut elias ja kysym allä kysym yksiä, t ut ust um alla ja eläyt ym ällä t oist en ihm ist en kokem iin t ilant eisiin ja t unt eisiin. 9 Yl i r aj oj en

11 Alkuun voi olla vaikeaa t ai jännit t ävää yrit t ää ym m ärt ää t oisen ihm isen t unt eit a ja asent eit a, jos ne ovat erilaisia kuin om at käsit ykset. Ihm isiä koht aan voi m yos olla ennakkoluuloja eli käsit yksia, jot ka on luot u ennen ihm iseen t ai asiaan t ut ust um ist a. Ennakkoluulot joht uvat m onest i t iet äm ät t öm yydest ä, eivät kä ne useim m it en pidä paikkansa. Kaikilla ihm isillä on ennakkoluuloja. Niist ä voi pääst ä eroon t unnist am alla ja t unnust am alla om at ennakkoluulonsa ja kerääm ällä t iet oa ennakkoluulojen koht eest a. Tut ust uessaan uusiin ihm isiin huom aakin usein, kuinka om at ennakkoluulot hälvenevät. Aluksi erilaiselt a t unt uneen ihm isen kanssa voi löyt yä paljon yht eist ä. Eri t aust oist a t uleviin ihm isiin t ut ust um alla voi m yös oppia paljon uut t a m aailm ast a. Joskus ennakkoluulot joht avat kuit enkin syrjint ään ja rasism iin. Syrjinnällä t arkoit et aan yksilön t ai ryhm än koht elem ist a huonom m in kuin t oist a jonkin henkilökoht aisen om inaisuuden, esim erkiksi iän, sukupuolen, ihonvärin, kansallisuuden t ai uskonnon, perust eella. Rasism i t arkoit t aa jonkin ihm isryhm än arvot t am ist a m uit a ihm isryhm iä alem piarvoiseksi esim erkiksi et nisen alkuperän, ihonvärin, kansallisuuden, kult t uurin, äidinkielen t ai uskonnon perust eella. Syrjint ää ja rasism ia voivat olla nim it t ely, uhkailu, poissulkem inen t ai väkivalt aiset t eot. Niit ä voi t apaht ua yht eiskunnan t asolla rakent eissa t ai yksilöiden t asolla vuorovaikut uksessa. Syrjint ää ja rasism ia ei pidä hyväksyä m issään m uodossa. Suom en Par t i ol ai set 10

12 1. I h m i soi k eudet j a m aah an m uut t o Ihm isoikeuksiin t ut ust um inen ja ihm isoikeuksien t ärkeyden ym m ärt äm inen 2. M i k si i h m i set m uut t av at M uut t oliikkeiden t aust at iedot kunt oon 3. M aah an m uut t aj a, pak ol ai n en v ai si i r t ol ai n en? M uut t oliikkeisiin liit t yvät käsit t eet t ut uksi 4. Läh t ö m aast a Kot im aast a läht em iseen eläyt ym inen 5. M i ssä m aai l m an pak ol ai set ov at? Pakolaisuuden ja m aailm anlaajuisen vast uunkannon hahm ot t am inen 6. M at k al l a Pakom at kan ja siihen liit t yvien haast eiden ym m ärt äm inen 7. Uusi k i el i, uudet h aast eet M aahanm uut t ajan uudessa m aassa koht aam ien haast eiden ym m ärt äm inen 8. Rasi sm i n k oh t aam i n en Rasism in ja syrjinnän m äärit t ely ja t unnist am inen 9. Luok an uusi oppi l as M aahanm uut t ajan uudessa m aassa koht aam ien haast eiden ym m ärt äm inen 10. M aah an m uut t aj at er i m edi oi ssa M ediakriit t isyys käsit t eenä ja käyt ännössä 11. Er i l ai set l äh t ök oh dat er i ar v oi n en el äm ä? Eriarvoisuuden t unnist am inen ja reflekt oint i 12. M i t ä aj at t el en m aai l m ast a j a m uut t ol i i k k ei sst ä M uut t oliikkeiden ja pakolaisuuden herät t äm ien ajat ust en jakam inen Bon ust eh t äv ä: Pal j on k o i h m i n en m ak saa? M it ä ihm iskauppa on ja m it en siihen pyst yt ään puut t um aan 11 Yl i r aj oj en

13 Teem a: Ihm isoikeuksiin t ut ust um inen ja ihm isoikeuksien t ärkeyden ym m ärt äm inen Tav oi t e: Tut ust ua ihm isoikeuksiin erit yisest i pakolaislapsen näkökulm ast a. Virit t äyt yä t eem an käsit t elyyn. Kest o: 20+ m inuut t ia I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Lapsen oi k euk si en k or t i t t ul ost et t ui n a j a l ei k at t ui n a Pak ol ai sen t ar i n a Tul ost et t un a esim erkiksi: Zeinabin t arina 10vuot iaan Libanoniin paennenn syyriaslapsen t arina ht t p:/ / unicef.t ypepad.com / m ain/ 2012/ 09/ syyriazeinabint arina.ht m l. UNICEF, saat avana suom eksi Vi deon a esim erkiksi: M alak and t he Boat, One Syrian Child's Journey. ht t p:/ / w w w.unicefusa.org/ st ories/ m alakandboat % E2% 80% 94onesyrianchildsjourney/ UNICEF, saat avana englanniksi Toivot a ryhm ä t ervet ulleeksi rast ille ja kerro, et t ä rast illa on t arkoit us t ut ust ua pakolaislapsen t arinaan ja lapsen oikeuksiin. Näyt ä video M alakist a t ai lue t arina pakolaislapsest a. Sen jälkeen anna ryhm älle rast ikäsky ja Lapsen oikeuksien kort it. Kerro, et t ä t eht ävänä on aset t aa lapsen oikeudet t ärkeysjärjest ykseen pakenevan lapsen näkökulm ast a. Lapsen oikeuksien kort it aset ellaan t im ant in m uot oon alust alle niin, et t ä alim m alle t asolle t ulee ryhm än m ielest ä t ärkein oikeus ja ylim m älle vähit en t ärkein. Kerro, et t ä aikaa on 10 m inuut t ia. Jos ryhm ässä on paljon jäseniä, jaa osallist ujat 24 hengen ryhm iin, joist a jokainen t ekee om an t im ant in. Näin saat aikaiseksi enem m än keskust elua. Suom en Par t i ol ai set 12

14 Jos ryhm iä on useam pia voit m yös ant aa t eht äväksi poht ia lapsen oikeuksien t im ant t ia erilaist en olosuht eiden näkökulm ast a, niin et t ä jokaisella ryhm ällä on om a näkökulm a. M it kä oikeudet ovat t ärkeim piä kun paet aan sot aa, luonnonkat ast rofia t ai nälänhät ää? M uut t uuko t ärkeysjärjest ys riippuen pakenem isen syyst ä? Ent ä jos m uut t o t apaht uu vapaaeht oisist a syist ä? Kun t im ant it ovat valm iit, pyydä ryhm äläisiä perust elem aan m uut am an oikeuden kohdalla, m iksi juuri t äm ä oikeus on t ärkeä ja m it ä t apaht uisi, jos oikeus ei t ot eut uisi. Jos ryhm iä on m ont a, käykää läpi, m it kä ovat ryhm ien m ielest ä t ärkeim m ät ja vähit en t ärkeim m ät oikeudet. Tarkast elkaa, onko ryhm ien t im ant eissa suuria eroja keskenään. Kysy ryhm ält ä, oliko t ärkeysjärjest ykseen aset t am inen helppoa. M iksi, m iksi ei? M uist a kert oa, et t ä lapsen oikeudet ovat kaikki yht ä t ärkeit ä ja kaikkien oikeuksien t ulisi t ot eut ua. Teht ävänänne on yhdessä t arkast ella yhdeksää lapsen oikeut t a pakenevan lapsen näkökulm ast a: m it kä oikeudet ovat m ielest änne t ärkeim piä lapselle, joka jout uu pakenem aan kot im aast aan? Aset t akaa oikeudet t im ant in m uot oon alust alle. M ielest änne t ärkein oikeus ylim m äksi, seuraavaksi t ärkeim m ät kaksi oikeut t a seuraavalle riville, siit ä seuraavat kolm e t ärkeint ä oikeut t a seuraavalle riville. Vähit en t ärkein oikeus alim m aksi. Perust elkaa jokaisen oikeuden kohdalla, m iksi juuri t äm ä oikeus on t ärkeä ja m it ä t apaht uisi, jos oikeus ei t ot eut uisi. 13 Yl i r aj oj en

15 Toisen m aailm ansodan jälkeen m aailm an joht ajat poht ivat yhdessä, m it en m aailm assa säilyisi rauha ja vält yt t äisiin sodan kalt aiselt a kat ast rofilt a. M aiden joht ajat sopivat valt ioiden yht eisessä järjest össä, Yhdist yneissä kansakunnissa, ihm isoikeuksien julist uksest a vuonna Julist uksessa linjat t iin, et t ä kaikille m aailm an ihm isille sukupuoleen, ikään, et niseen t aust aan, uskont oon, kot im aahan, kieleen t ai seksuaaliseen suunt aut um iseen kat som at t a? kuuluu t iet t yjä jakam at t om ia oikeuksia eli ihm isoikeuksia. Ihm isoikeuksia ei voi ot t aa kenelt äkään pois eikä niit ä voi aset t aa t ärkeysjärjest ykseen. Ne ovat kaikki t ärkeit ä ja valt ioiden t eht ävänä on huoleht ia, et t ä ne t ot eut uvat. Lapsen oikeuksien t im ant t i t eht ävä pohjaut uu m aailm anlaajuisen lapsen oikeuksien sopim uksen art ikloihin. Lapsen oikeuksien sopim us on laadit t u vuonna 1989 t äydent äm ään ihm isoikeuksien julist ust a lapsen näkökulm ast a, sillä lapsi on ikänsä puolest a heikom m assa asem assa om ien oikeuksiensa edist äjänä ja puolust ajana. 196 m aailm an m aat a, kaikki m aat Yhdysvalt oja lukuun ot t am at t a, on ot t anut lapsen oikeudet osaksi lainsäädänt öään ja sit out unut noudat t am aan sopim ust a. Kaikkia ihm isoikeussopim uksia yhdist ää kolm e periaat et t a; oikeudet kuuluvat ihan jokaiselle ( universaalius), oikeudet ovat keskenään yht ä arvokkait a ( jakam at t om uus, perust avuus), eikä niit ä voi ot t aa pois kenelt äkään eikä niist ä voi edes om ast a t ahdost a luopua ( luovut t am at t om uus). Suom en Par t i ol ai set 14

16 Teem a: M uut t oliikkeiden t aust at iedot kunt oon Tav oi t e: Ym m ärt ää, m illaiset t ilant eet voivat joht aa läht öön kot im aast a. Ym m ärt ää vapaaeht oisen ja ulkoist en olosuht eiden pakost a t apaht uvan m uut on välinen ero. Kest o: 20 m in I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Kuv i a er i t i l an t ei st a, j ot k a l aj i t el l aan pi n oi h i n sen m uk aan aj at el l aan k o n i i den ol ev an pak ot et t ua v ai v apaaeh t oi st a m uut t oa. Liit t eet saat avana osoit t eist a w w w.part ioohjelm a.fi/ ohjelm am at eriaalia ja w w w.globaalikasvat us.fi/ vinkit. Kerro ryhm älle, et t ä rast illa perehdyt ään erilaisiin syihin, joiden vuoksi ihm iset m uut t avat m aast a t oiseen. Täm än jälkeen anna ryhm älle rast ikäsky ja nippu kuvia, joit a heidän t ulee yhdessä poht ia ja lajit ella pinoihin riippuen siit ä, onko kyseessä vapaaeht oinen vai pakot et t u m uut t o. Lisäksi yrit et ään päät ellä t arinoit a kuvien t akana ja jakaa ne vielä pienem piin pinoihin vapaaeht oisen ja pakot et un m uut on sisällä riippuen siit ä, m ist ä on kysym ys. Tarvit t aessa voit helpot t aa t eht ävää kert om alla het i aluksi, et t ä t arkoit uksena on lajit ella kuvat läht öperust een m ukaan seuraaviin ryhm iin: t yö, rakkaus, opiskelu, nälänhät ä, sot a ja niin edelleen.näin osallist ujien ei t arvit se keksiä it se syit ä lähdölle. Kun ryhm ä on valm is, pyydä osallist ujia perust elem aan, m it en kuvat on jaet t u. Keskust elun ohessa kerro, et t ä suurim m at syyt vapaaeht oiseen m uut t oon ovat rakkaus, t yö ja opiskelu. Pakot et t uun m uut t oon vaikut t avia t ekijöit ä läht öm aassa t aas voivat olla esim erkiksi luonnonkat ast rofit ( kut en t ulva, m aanjärist ys t ai kuivuus), nälänhät ä, sot a, konflikt it, sekä erilaisist a syist ä joht uva vaino. 15 Yl i r aj oj en

17 M uut t oliikkeellä t arkoit et aan yleisest i siirt ym ist ä alueelt a t oiselle, ja sit ä voi t apaht ua sekä m aan sisällä et t ä m aiden välillä. M uut t oliike voi olla pienim uot oist a yksilöiden siirt ym ist ä paikast a t oiseen t ai kokonaisen kansan m uut t oa alueelt a t oiselle. Yleisim piä syit ä, joiden t akia ihm iset m uut t avat uut een m aahan ovat perhe, t yö ja opiskelu. M uit a syit ä m uut t aa voivat olla esim erkiksi sot a t ai luonnonkat ast rofit. YK:n arvion m ukaan vuonna 2015 kansainvälist en siirt olaist en ( henkilöiden, jot ka syyst ä t ai t oisest a ovat m uut t aneet kot im aast aan t oiseen m aahan) m äärä koko m aailm assa oli 244 m iljoonaa. Pakon t akia m uut t aneit a on noin 25 m iljoonaa, siis noin kym m enen prosent t ia kaikist a siirt olaisist a. Saat t e nipun kuvia. Poht ikaa kunkin kuvan kohdalla, m inkälaisest a m uut ost a on kysym ys. Lajit elkaa kuvat eri pinoihin sen m ukaan, uskot t eko kyseessä olevan vapaaeht oinen vai olosuht eiden pakost a t apaht uva m uut t o. Täm än jälkeen poht ikaa t arkem m in, m illaiset syyt vaikut t avat vapaaeht oiseen m uut t oon ja m illaiset pakot et t uun m uut t oon, ja erit elkää kuvia syiden perust eella vielä pienem piin pinoihin. Suom en Par t i ol ai set 16

18 Teem a: M uut t oliikkeisiin liit t yvät käsit t eet t ut uksi Tav oi t e: Oppia erot t am aan m uut t oliikkeisiin liit t yvän sanast on eri käsit t eet t oisist aan, ym m ärt ää niiden erilaiset m erkit ykset ja oppia käyt t äm ään niit ä oikein. Kest o: 10?20 m inuut t ia I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Dom i n ot t ul ost et t ui n a j a l ei k at t ui n a ( liit t eenä) Kyn i ä Jaa jokaiselle osallist ujille om a dom ino, jonka t oisessa päässä lukee jokin m aahanm uut t oon liit t yvä käsit e ja t oisessa päässä eri käsit t een m äärit elm ä. Teht ävänä on löyt ää m uiden osallist ujien lapuist a parit om an lapun m olem piin päihin niin, et t ä sekä käsit t eelle et t ä m äärit elm älle löyt yy parit. Käsit t een pari on sit ä vast aava m äärit elm ä ja m äärit elm än pari sit ä vast aava käsit e. Osallist ujist a m uodost uu lopult a piiri t ai jono, riippuen osallist ujien m ääräst ä Lopuksi käykää läpi oikeat vast aukset niin, et t ä jokainen kert oo om an lappunsa käsit t een ja sen m äärit elm än. Jos osallist ujist a on m uodost unut jono, voit t e keksiä yhdessä oikeat vast aukset parit t om iksi jääneelle käsit t eelle ja m äärit elm älle. Rast inpit äjä jakaa jokaiselle dom inon, jonka t oisessa päässä lukee jokin käsit e ja t oisessa jokin m äärit elm ä. Teht ävänä on löyt ää om an dom inon käsit t eelle sit ä vast aava m äärit elm ä ja vast aavast i om an dom inon m äärit elm ää vast aava käsit e. Kun löydät sopivan parin, pysykää yhdessä. Dom inoist a m uodost uu lopult a piiri/ jono, jossa jokaisella käsit t eellä on oikea m äärit elm ä. Lukekaa lopuksi oikeat vast aukset niin, et t ä jokainen lukee om an dom inonsa käsit t een ja sille sopivan m äärit elm än. Lähde: Kansainvälinen siirt olaisjärjest ö ( IOM ) ja Euroopan m uut t oliikeverkost o ( EM N) 17 Yl i r aj oj en

19 Teem a: Kot im aast a läht em iseen eläyt ym inen Tav oi t e: Eläyt yä sodan alt a pakenem aan jout uvan henkilön kokem usm aailm aan. I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Kest o: 15 m in Li st a m uk aan pak at t av i st a t av ar oi st a. Vaiht oeht oisest i list assa m ukana olevia t avaroit a sekä reppu Kuv at t av ar oi st a, j oi t a pak ol ai set ov at oi k east i ot t an eet m uk aan sa Liit t eet saat avana osoit t eist a w w w.part ioohjelm a.fi/ ohjelm am at eriaalia ja w w w.globaalikasvat us.fi/ vinkit. Kerro ryhm älle, et t ä t ällä rast illa he pääsevät eläyt ym ään kodist a pakenem iseen. Pyydä osallist ujia kuvit t elem aan, et t ä Suom essa on juuri syt t ynyt sot a ja heidän kot ikaupunkiaan pom m it et aan. Osallist ujien pit ää läht eä välit t öm äst i. Aikaa ei ole hukat t avaksi, ja heidän t äyt yy nopeast i päät t ää, m it ä haluavat ot t aa m ukaansa. Koska m at kast a t ulee pit kä ja kannet t avaa on paljon, m aht uu m ukaan vain 5 t avaraa. M ikäli ryhm ä on iso, voit pyyt ää osallist ujia jakaut um aan pienem piin, noin 34 hengen ryhm iin. Anna heille list a t avaroist a ja t eht ävänant o rast ikäskyn m uodossa. Ryhm illä on 5 m inuut t ia aikaa päät t ää, m it kä viisi t avaraa he valit sevat m ukaan jout uessaan jät t äm ään kot insa pysyväst i. Anna ryhm ien vet äyt yä neuvot t elem aan päät öksest ään. Tot eut a rast i m uut en sam oin kuin edellä, m ut t a pyydä osallist ujia pakkaam aan t avarat reppuun. Tähän t arvit set siis list an sijaan konkreet t isen kasan t avaroit a joist a valit a, sekä repun m ihin ryhm ä pakkaa valit sem ansa t avarat. Näin saat rast ist a t oim innallisem m an. Suom en Par t i ol ai set 18

20 Kun aika on kulunut, pyydä ryhm iä esit t elem ään valint ansa. Kysy, m iksi he päät yivät juuri kyseisiin t avaroihin. Oliko valint a helppo? Voit t e halut essasi keskust ella m yös siit ä, pääsisikö näillä t avaroilla et enem ään Suom est a t urvalliseen m aahan. Onko passi valit t ujen t avaroiden list alla? Ent ä m illaist a olisi aloit t aa uusi eläm ä uudessa m aassa näiden t avaroiden t urvin? Näyt ä lopuksi vielä kuvia t avaroist a, joit a pakolaiset ovat oikeast i ot t aneet m ukaansa. Onko joukossa sam oja t avaroit a vai eroavat ko ne ryhm ien valit sem ist a t avaroist a? Jos eroavat, niin m illä t avalla? Jos rast illa on useam pi ryhm ä, voi jokaiselle ryhm älle ant aa om an näkökulm an, lähdet jost a pakoon poht ia sot aa, t ilannet t a. t ulvaa t ai M it ä m uut at pakkaat m ukaan opiskelem aan jos ulkom aille? M it en eri läht öt ilant eet vaikut t avat pakat t aviin t avaroihin? Kaupunkiam m e pom m it et aan. M eidän t äyt yy läht eä nyt! Aikaa ei ole, on pakat t avat vain t ärkeim m ät. M ukaan m aht uu viisi t avaraa. M it kä niist ä valit set t e? Teht ävänänne on 5 m inuut in kuluessa valit a viisi t ärkeim m äksi kat som aanne t avaraa. Kun aika on kulunut, rast inpit äjä ant aa t eille lisäohjeit a. Li st a t av ar oi st a, j oi t a v al i t a Valokuvia Tyyny M uist oja lapsuudest a Opiskelut odist ukset Koruja Kirja Läppäri Rahaa Päiväkirja Puhelin Synt ym ät odist us Vaat t eit a Lat uri Ruokaa Passi Kart t a Taskulam ppu Vet t ä Läm pim iä vaat t eit a Linkkuveit si Heijast in Kam era Pilli Ham m asharja Vilt t ejä Harrast usvälineet Prot eiinipat ukka 19 Yl i r aj oj en

21 Teem a: Pakolaisuuden ja m aailm anlaajuisen vast uunkannon hahm ot t am inen Tav oi t e: Oppia, m issä m aailm an pakolaiset ovat. Ym m ärt ää, et t ä suurin osa m aailm an pakolaisist a elää alueilla, joissa resurssit ovat rajalliset. I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Kest o: 20 m inuut t ia Läh de: Am nest y Int ernat ional Et uk ät een v al m i st et ut m aan osak yl t i t t ai v ast aav at m er k i t 10 0 k er ät t yä h av ua, j ot k a on l ev i t el t y ym pär i st öön. Havujen sijast a on m ahdollist a m yös käyt t ää esim erkiksi käpyjä t ai helm iä. Rast illa osallist ujat kant avat havuja m aanosaa esit t äviin m erkit t yihin paikkoihin sen m ukaan, m it en m aailm an pakolaiset jakaut uvat. Teht ävän t arkoit uksena on t ehdä konkreet t isella t avalla näkyväksi pakolaist en sijoit t um inen m aailm an eri osiin. Teht ävä havainnollist aa, kuinka esim erkiksi LähiIdän ja Turkin alueille saapuu paljon pakolaisia, m ut t a valt ioilla on vain rajalliset m ahdollisuudet t arjot a t ulijoille t arvit t avia palveluit a, kut en m ajoit ust a, ruokaa t ai kot out um ispalveluit a ( esim. koulut us ja t yövoim apalvelut ). Kerää et ukät een valm iiksi 100 havua, jot ka levit t elet rast in ym pärist öön. M erkit se m aanosat kylt ein t ai m uiden m erkkien avulla. Esim erkiksi puut, kasvit t ai kivet sopivat hyvin m erkeiksi. M ikäli havuja ei ole saat avilla, voi ne korvat a m yös m uilla asioilla t ai esineillä. Esim erkiksi kävyt, helm et, kivet t ai t ulit ikut t oim ivat hyvin pelim erkkeinä t ässä t eht ävässä. Suom en Par t i ol ai set 20

22 Kun ryhm ä saapuu rast ille, kerro rast in t arkoit uksen olevan t ut kia, m issä m aanosissa asuu enit en pakolaisia. Kerro, et t ä heidän t ulisi seuraavaksi jakaut ua m aanosaryhm iin sen m ukaan, m it en m aailm an resurssit jakaut uvat. Jaa osallist ujat sit t en ryhm iin alla olevan t aulukon m ukaisest i. Jos osallist ujia on 10, jaet aan ryhm ät sit en, et t ä Afrikassa on 1, Am erikassa 3, Aasiassa 3, Euroopassa 2 ja LähiIdässä 1 henkilö. Jos t aas osallist ujia on 20, jaet aan ryhm ät niin et t ä Afrikassa on 1, Am erikassa 6, Aasiassa 7, Euroopassa 5 ja LähiIdässä 1 henkilö. Pyydä osallist ujia aset t um aan ryhm iin om alle m aanosalle m erkit yn paikan ym pärille. M aan osat j a osal l i st uj i en j ak aut um i n en ( 10 / 20 osal l i st uj aa) Afrikka 1/ 1 Am erikka 3/ 6 Aasia ja Tyynenm eren alue 3/ 7 Eurooppa 2/ 5 LähiIt ä, PohjoisAfrikka ja Turkki 1/ 1 Osallist ujien t eht ävänä on hakea havuja ym pärist öst ä niin, et t ä Afrikkaryhm ä hakee 29 pelim erkkiä, Am erikkaryhm ä 13, Aasiaryhm ä 14, Euroopparyhm ä 11 ja LähiIt ä ryhm ä 33. Anna osallist ujille rast ikäskyt. Havut kuvast avat pakolaist en suht eellist a m äärää kyseisessä m aanosassa. M aanosan resurssit on lasket t u suht eessa sen m ukaan, m it en brut t okansant uot t eella m it at t u varallisuus näillä alueilla jakaut uu. Voit ant aa m erkin, kun aika alkaa ja havuja saa alkaa kuljet t aa. Jokainen osallist uja saa kuljet t aa kerrallaan vain yht ä havua. Huom ioit han, et t ä t ässä esim erkiksi Euroopparyhm ä jää nopeast i ilm an t ekem ist ä, m ut t a ryhm ät eivät saa aut t aa t oisiaan. Teht ävä päät t yy, kun kaikki havut on kuljet et t u oikeisiin m aanosiin. Kun ryhm ät ovat valm iit, voit kert oa, et t ä t eht ävän t arkoit uksena oli näyt t ää, et t ä pakolaisia on enit en sellaisilla alueilla, joissa m ahdollisuudet heist ä huoleht im iseen ovat rajalliset. Tässä t eht ävässä havut kuvast ivat pakolaist en m äärää, ja m aanosaryhm än osallist ujam äärä niit ä resursseja, joit a kullakin m aanosalla on käyt össään. Vuonna 2016 m aailm assa oli yht eensä n. 65,6 m iljoonaa pakolaist a. M äärä on m elkein sam a kuin kuin Ranskan väkiluku ( 66 m iljoonaa). 22,5 m iljoonaa heist ä on kansainvälisiä pakolaisia. Euroopassa pakolaisia on noin 2,3 m iljoonaa. Turkissa on noin 2,8 m iljoonaa ja Pakist anissa 1,3 m iljoonaa pakolaist a. Turkissa yksin on sit en enem m än pakolaisia kuin koko m uussa Euroopassa yht eensä ( UNHCR, URL: ht t p:/ / w w w.unhcr.org/ 5943e8a34). 21 Yl i r aj oj en

23 Voit t e keskust ella yhdessä siit ä, m it ä ajat uksia t äm ä ryhm ässä herät t i. M ikä t eht ävässä yllät t i? M uut t iko t eht ävä om ia käsit yksiä pakolaist en jakaut um isest a m aailm assa? Jos, niin m it en? M it ä ongelm ia näet t e siinä, et t ä hauraat, köyhem m ät valt iot kant avat suurim m an osan m aailm an pakolaisist a? Teht ävänänne on et siä ym pärist öst ä havuja, ja kant aa niit ä om aan kot ipesään seuraavien ohjeiden m ukaan: 1. Afrikka 29 k pl 2. Am erikka 13 k pl 3. Aasia ja Tyynenm eren alue 14 k pl 4. Eurooppa 11 k pl 5. LähiIt ä, PohjoisAfrikka ja Turkki 33 k pl M uit a ryhm iä ei saa aut t aa. Kun olet t e valm iit, t eidän t ulee odot t aa niin kauan, et t ä kaikki ryhm ät ovat saaneet om at havunsa kannet t ua. Suom en Par t i ol ai set 22

24 Teem a: Pakom at kan ja siihen liit t yvien haast eiden ym m ärt äm inen Tav oi t e: Eläyt yä t arinallisuuden kaut t a pakenevan lapsen kokem uksiin. Kerrat a jo m aahanm uut t o ja pakolaisuusaiheist a opit t ua. I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Kest o: 20+ m inuut t ia Liit t eet saat avana osoit t eist a w w w.part ioohjelm a.fi/ ohjelm am at eriaalia ja w w w.globaalikasvat us.fi/ vinkit. Tulost a rast iin liit t yviä kuvia valm iiksi kuvapankist a. Kuvien t arvit t ava m äärä riippuu osallist ujien lukum ääräst ä. Varaa kuit enkin rast ille t arpeeksi kuvia, jot t a osallist ujilla on m onipuolisest i vaiht oeht oja. Osallist ujam ääräst ä riippuen jaa osallist ujat 24 hengen ryhm iin. Voit kert oa osallist ujille, et t ä t arkoit uksena on keksiä kuvien kaut t a t arinakokonaisuus pakolaisen m at kast a uut een m aahan. Aluksi ryhm ät valikoivat kuvien joukost a it selleen viisi haluam aansa kuvaa. Osallist ujat lait t avat kuvat it selleen m ieleiseen t apaht um ajärjest ykseen ja keksivät kuvasarjalle yht enäisen t arinan liit t yen pakolaisen m at kaan läht öm aast a uut een kot im aahan. Korost a, et t ä kuvien aset t am iseen ei ole oikeaa eikä väärää järjest yst ä. Kun t arinat ovat valm iit, jokainen ryhm ä esit t elee om an t arinansa. Voit halut essasi ant aa ryhm ille valm iiksi t arinan aloit us t ai lopet uskuvan. Osallist ujien kerrot t ua om an t arinansa lue Lilianan t arina. Lilianankin t arina on kuvit t eellinen, m ut t a luvut perust uvat m aailm an pakolaisjärjest ön UNHCR:n t ilast oihin vuodelt a 2016, URL: ht t p:/ / w w w.unhcr.org/ 5943e8a34). Rast in t arkoit uksena on t aust oit t aa Syyrian sodan pahent am aa pakolaist ilannet t a ja saada osallist ujat eläyt ym ällä oivalt am aan, et t ä pakolaiset ovat t avallisia ihm isiä, jot ka jout uvat syyst ä t ai t oisest a jät t äm ään kot im aansa. 23 Yl i r aj oj en

25 Rast in päät t yessä varm ist a, et t ä kaikki osallist ujat ym m ärt ävät, et t ä oikeus hakea t urvapaikkaa on kansainvälisest i sovit t u ja lakiin kirjat t u ihm isoikeus. Usein kuit enkin m aahan, jossa t urvapaikkaa m at kust usasiakirjoja ja rajat voi hakea, ylit et ään m at kust et aan lait t om ast i. ilm an Esim erkiksi virallisia sisällissodan runt elem assa Syyriassa ei ole viranom aist a, joka voisi m yönt ää passeja t ai hoit aa viisum inhakua. Ihm inen on kuit enkin aina " laillinen". Jokainen on ihm isoikeuksien näkökulm ast a yht ä arvokas. Aset t akaa valit sem anne kuvat m ielest änne sopivaan järjest ykseen ja keksikää kuvasarjast a pakom at kaan liit t yvä t arina. Tarina on kuvit t eellinen, eikä kuvien järjest ykselle t ai kert om ukselle ole oikeit a t ai vääriä vast auksia. M iet t ikää yhdessä t arinaanne liit t yen: Ket kä pakenevat, m iksi ja m ist ä? M it en pakom at ka et enee? M inne t arinan hahm ot pakenevat? M ilt ä heist ä t unt uu? M ist ä he haaveilevat? M it ä he kaipaavat? Suom en Par t i ol ai set 24

26 Syyriassa puhkesi sisällissot a vuonna M aan kansalaiset t aist elevat siit ä, m it en m aat a t ulisi joht aa. Sot aa m ut kist aa ent isest ään m uiden m aiden t uki eri t aist eleville osapuolille sekä m onet t errorist iryhm ät. Aluksi Liliana perheineen pakeni kot ikaupungist aan t oiseen kaupunkiin Syyrian sisällä. M aailm an 66 m iljoonast a kodist aan paenneest a 60 % ( 40 m iljoonaa) on m aan sisäisiä pakolaisia. Syyriassa 12 m iljoonaa ihm ist ä t ai 60 prosent t ia väest öst ä on jout unut jät t äm ään kot insa vuoden 2011 jälkeen. Sisällissodan pit kit t yessä Lilianan vanhem m at päät t ivät paet a lapsineen Syyriast a. Aluksi he ylit t ivät rajan länt een, Libanoniin, jossa noin joka kuudes m aassa oleskeleva on pakolainen. Libanonissa on M aailm an pakolaisjärjest ön ( UNHCR) pakolaisleirejä, joissa paenneet ihm iset voivat saada pakolaisen asem an ja kansainvälist ä suojelua. Kansainvälisellä suojelulla t arkoit et aan t oisen valt ion t arjoam aa suojaa ihm iselle, jonka kot im aa ei suojelua t arjoa. Kot oaan paenneist a ihm isist ä noin kolm asosa ( 22,5 m iljoonaa) ihm ist ä ovat pakolaisia, eli he ovat paenneet kot im aansa ulkopuolelle ja saaneet pakolaisst at uksen. He elävät pakolaisleireillä t ai he ovat saaneet oleskeluluvan. Suom i vast aanot t aa vuosit t ain 750 kiint iöpakolaist a pakolaisleireilt ä. Lilianan perhe kuit enkin t ot esi, et t ä m iljoonan pakolaisen leirilt ä Libanonist a kest ää vuosia t ai vuosikym m eniä pääst ä t urvalliseen m aahan, jossa voisi aloit t aa uuden arjen, vanhem m at voisivat et siä t öit ä ja lapset käydä koulua, harrast aa ja suunnit ella t ulevaisuut t a. Siksi perhe jat koi m at kaa Turkkiin. Turkissa Lilianan isä m aksoi veneenkuljet t ajille, " ihm issalakuljet t ajille", jot t a he kyydit sivät perheen Kreikkaan Lesboksen saarelle. Vuosien 2015 ja 2016 välillä m erit eit se Kreikkaan pakeni yli m iljoona ihm ist ä. Kreikkaan saapuvien t urvaa hakevien ihm ist en m äärä oli valt ava, jot en osa t ulijoist a jat koi m at kaa Euroopassa ennen kirjaut um ist a t urvapaikanhakijaksi. Oikeus hakea t urvapaikkaa on ihm isoikeus. Jokaisella on oikeus hakea t urvapaikkaa m aast a, jonka rajojen sisälle on päässyt. EUalueelle saavut t uaan Lilianan perhe pääsi Suom een ja haki Suom est a t urvapaikkaa. Perhe odot t i t urvapaikkahakem uksen käsit t elyä noin kaksi kuukaut t a. Keskim äärin t urvapaikanhakija odot t aa Suom essa puoli vuot t a, m ut t a lapsiperheiden hakem ukset käsit ellään nopeam m in. Lilianan perhe sai oleskeluluvan Suom een ja heidät sijoit et t iin Tam pereelle. 25 Yl i r aj oj en

27 Teem a: M aahanm uut t ajan uudessa m aassa koht aam ien haast eiden ym m ärt äm inen Tav oi t e: Aset t ua sellaisen ihm isen asem aan, joka saapuu uut een, vieraskieliseen m aahan. Ym m ärt ää, m illaist a on alkaa opet ella uut t a kielt ä ja sen kirjoit t am ist a nollast a. Kest o: 20 m in I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Vi er ask i el i n en l om ak e kopioit una jokaiselle ( liit t eenä) Ki r j oi t usal ust oj a j a k yn i ä Val i t se r ast i h en k i l ö, joka osaa puhua jot ain osallist ujille t odennäköisest i vierast a kielt ä t ai vaiht oeht oisest i esim. hyvin vaikeaselkoist a englant ia. Val m i st el e et uk ät een puh ut t av a t ek st i, jos rast ihenkilöst ä t unt uu, et t ä vieraan kielen puhum inen ei suju kylm ilt ään. Ryhm än saapuessa rast ille puhukaa ryhm älle vain jot ain heille t odennäköisest i vierast a kielt ä, kut en ranskaa t ai venäjää, ja kohdelkaa heit ä t öykeäst i. Vaiht oeht oisest i voit t e puhua it se keksim äänne kielt ä t ai siansaksaa. Voit t e sopia et ukät een, et t ä vain osa t eist ä puhuu, jos esim erkiksi kaikki eivät osaa vierait a kieliä. Kaikki voivat kuit enkin t ylyst i eleht ien ohjat a ryhm ää jonoon t ai seisom aan johonkin t iet t yyn paikkaan, jossa heille jaet aan lom akkeet. Lom akkeet ovat joko siansaksaa t ai jot ain osallist ujille vierast a kielt ä. Lom ake ohjeist et aan t äyt t äm ään, edelleen siis puhum alla vain vierast a kielt ä. Kysym yksiin ei vast at a, t oist ellaan vain kärsim ät t öm äst i " t his is very im port ant ". Erit yisest i elehdit ään, et t ä lom ake pit ää allekirjoit t aa. Lom akkeen t äyt t äm isen jälkeen vaihdet aan suom en kieleen ja annet aan rast ikäsky. Kun ryhm äläiset ovat lukeneet rast ikäskyn, keskust ellaan heidän kanssaan siit ä, m ilt ä t eht ävä t unt ui. M ilt ä t unt ui saapua uut een m aahan, m issä ei ehkä ym m ärräkään m it ään? M ilt ä t unt ui allekirjoit t aa lom ake jonka m erkit yst ä ei ym m ärrä, t iet äen sam alla, et t ä m uodollisuudet voivat olla t ärkeit ä jat kon kannalt a? Suom en Par t i ol ai set 26

28 Tarkoit uksena on lisät ä osallist ujien ym m ärryst ä siit ä, m inkälainen est e kielivaikeudet voivat olla pakolaist en m at kalla, m it en kielim uuri voi sulkea ulkopuolelle ja m inkälaisia t unt em uksia um m ikkona olem inen herät t ää. Useim m at pakolaiset jout uvat opet t elem aan uuden kielen aset t uessaan uut een m aahan, eikä kielt ä aina voi it se valit a. M onet pakenem aan jout uvat ihm iset voivat lisäksi olla koulut et t uja, kut en lääkäreit ä ja insinöörejä, m ut t a kielit aidon puut e ja osaam isen t unnist am inen uudessa kot im aassa voivat vaikeut t aa t yöllist ym ist ä huom at t avast i. Ryhm älle ei heidän saapuessaan rast ille annet a ym m ärret t ävää rast ikäskyä, vaan rast ihenkilöt ohjeist avat suullisest i vieraalla kielellä t ai eleht im ällä ja viit t om alla aset t um aan jonoon ja t äyt t äm ään lom akkeen. Rast ikäsky annet aan vast a, kun on siirryt t y puhum aan t aas suom ea. M iet t ikää, m ilt ä t unt uisi m uut t aa m aahan, jossa kieli on ihan vieras ja kirjaim ist okin m ahdollisest i eri kuin m ihin on t ot t unut. Olet ko joskus ollut t ilant eessa, jossa et ole ym m ärt änyt käyt et t yä kielt ä? M ilt ä sinust a t unt uu, jos et ym m ärrä, m it ä sinult a odot et aan? M it ä seurauksia sillä voi olla, et t ei ym m ärrä puhut t ua t ai kirjoit et t ua kielt ä? M it ä m uit a haast eit a uut een m aahan m uut t aessa voi kohdat a? 27 Yl i r aj oj en

29 Teem a: Rasism in ja syrjinnän m äärit t ely ja t unnist am inen Tav oi t e: Oppia t unnist am aan t ilant eit a, joissa esiint yy syrjint ää t ai rasism ia. Poht ia erilaisia t apoja puut t ua t ilant eisiin. I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Kest o: 20 m in Kerro ryhm älle, et t ä t ällä rast illa on t arkoit us poht ia rasism ia ja syrjint ää eri näkökulm ist a ja ideoida keinoja puut t ua rasist isiin t ai syrjiviin t ilant eisiin m uodost am alla t ilant eist a ihm ispat sait a. Keskust elkaa aluksi, m it ä syrjint ä ja rasism i t arkoit t avat. Voit kysyä osallist ujilt a, keksivät kö he jonkin esim erkin t ilant eest a, jossa on esiint ynyt syrjint ää t ai rasism ia. M iet i it se valm iiksi m uut am a kuvit t eellinen t ilanne, joit a voit käyt t ää esim erkkinä, jos ryhm äläiset eivät it se keksi m it ään. Rasism ist a ja syrjinnäst ä on hyvä keskust ella yleisellä t asolla, m enem ät t ä kenenkään henkilökoht aisiin kokem uksiin. Keskust elun jälkeen osallist ujat m uodost avat keksim äst ään rasist isest a t ai syrjiväst ä t ilant eest a?ihm ispat saan?. Voit kannust aa ryhm äläisiä keksim ään eri t ilant eit a kuin jo aikaisem m in esille t ulleit a. Jos rast illa on paljon osallist ujia, he voivat m uodost aa ihm ispat sait a pienem m issä, esim erkiksi 4 hengen ryhm issä. Kun pat sas t ai kaikki pat saat ovat valm iit a, voit t e käydä läpi m it ä niissä t apaht uu. Sen jälkeen ryhm äläiset m uodost avat ihm ispat saan, jossa he puut t uvat keksim äänsä rasist iseen t ai syrjivään t ilant eeseen. Käykää m yös ne läpi yhdessä. Teht ävän lopuksi kysy osallist ujilt a, m illaist a t ilant eiden keksim inen ja niiden näyt t elem inen oli? Kum pi t unt ui haast avam m alt a, rasism in t unnist am inen vai siihen puut t um inen? Voit t e ideoida yhdessä lisää keinoja rasism iin ja syrjint ään puut t um iseen. Suom en Par t i ol ai set 28

30 Teht ävänänne on ensin ryhm ässä m iet t iä m ahdollisia arkipäivän t ilant eit a, joissa rasism ia t ai syrjint ää esiint yy. Valit kaa näist ä yksi, ja t ehkää siit ä " ihm ispat sas". Seuraavaksi poht ikaa erilaisia m ahdollisuuksia puut t ua äsken m iet t im iinne rasist isiin t ai syrjiviin t ilant eisiin. Valit kaa jälleen yksi t apa puut t ua, ja esit t äkää se ihm ispat saan m uodossa. Rasism illa t arkoit et aan yleisest i jonkin ihm isryhm änä pit äm ist ä alem piarvoisena m uun m uassa ihonvärin, et nisen alkuperän, kansallisuuden, kult t uurin, uskonnon t ai äidinkielen perust eella. Syrjinnällä t aas viit at aan siihen, et t ä jot akin henkilöä kohdellaan syyst ä t ai t oisest a epäsuot uisam m in kuin t oist a, esim erkiksi jonkin henkilökoht aisen om inaisuuden perust eella. Syrjint ä on sit en laajem pi käsit e kuin rasism i, vaikka ne nivout uvat kin t iiviist i yht een. Rasism i ja syrjint ä ilm enevät arjessa erilaisina loukkaavina t ekoina, kut en nim it t elynä, poissulkem isena t ai jopa väkivalt ana. Rasism i ja syrjint ä aiheut t avat eriarvoist um ist a, vahingoit t aen yksit t äist en henkilöiden lisäksi koko yht eiskunt aa. M aailm anlaajuiset ihm isoikeudet, m uun m uassa yhdenvert aisuuden periaat e, kielt ävät syrjinnän ja rasism in. Ihm isoikeuksien julist uksen m ukaan m e kuulum m e kaikki yht een ja sam aan m oninaiseen ihm isryhm ään ja olem m e sit en yhdenvert aisia. M yös Suom en laki kielt ää syrjinnäniän, sukupuolen, alkuperän, kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaum uksen, am m at t iyhdist yst oim innan, m ielipit een, perhesuht eiden, poliit t isen t erveydent ilan, t oim innan, vam m aisuuden, seksuaalisen suunt aut um isen t ai m uun henkilöön liit t yvän syyn perust eella. Rasist iseen t ilant eeseen puut t um iseen ei ole olem assa yht ä oikeaa t apaa, sillä kaikki t ilant eet ovat erilaisia ja voivat vaat ia erilaist a suht aut um ist a. Vaikka ei it se pyst yisi suoraan puut t um aan t ilant eeseen, t ärkeint ä on t ehdä jot ain osoit t aakseen t ukensa rasism in koht eeksi jout uneelle, jot t a hän ym m ärt ää et t ä ei ole t ilant eessa yksin. Jos on it se ollut osallisena t ai t odist ajana rasist isessa t ilant eessa, on t ilant eest a ja sen herät t äm ist ä t unt eist a hyvä keskust ella m yös jonkun aikuisen, esim erkiksi opet t ajan t ai om ien vanhem pien kanssa. Lisät iet oa rasist iseen t ilant eeseen puut t um isest a löyt yy Päät epysäkki syrjinnälle kam panjan net t isivuilt a: ht t p:/ / w w w.paat epysakki.fi/. 29 Yl i r aj oj en

31 Teem a: M aahanm uut t ajan uudessa m aassa koht aam ien haast eiden ym m ärt äm inen Tav oi t e: Sam aist ua ja ym m ärt ää uuden oppilaan t unt eit a ja kokem uksia. Tarkast ella om aa t oim int aa vast aavanlaisissa t ilant eissa ja löyt ää keinoja puut t ua haast aviin t ilant eisiin kut en syrjint ään. Kannust aa akt iiviseen osallist um iseen. Kest o: 2030 m in I k äsuosi t us: 1215vuot iaat Kopi ot Li l i an an päi v äk i r j ast a jokaiselle ryhm älle t ai osallist ujalle Osallist ujat esit t ävät koht auksen Lilianan päiväkirjast a kahdest i. Toisella kerralle he saavat näyt ellä t ilant een niin, et t ä se sujuu Lilianan kannalt a m ukavam m in. Jaa osallist ujat kaht een ryhm ään. Anna ensim m äiselle ryhm älle kopio Lilianan päiväkirjast a ja kerro, et t ä t eht ävänä on t ehdä siit ä lyhyt näyt elm ä. Jos rast illa on vähän osallist ujia, m yös rast inpit äjät voivat osallist ua näyt elm ään. Ensim m äinen ryhm ä siirt yy harjoit t elem aan näyt elm ää syrjem m älle. Tällä välin anna m yös t oiselle ryhm älle kopio päiväkirjast a ja kerro, et t ä heidän t eht ävänsä on m iet t iä, m it en t ilanne olisi voinut sujua parem m in ja m it en oppilaat olisivat voineet puut t ua t ai reagoida t ilant eissa parem m in. Kun ensim m äinen ryhm ä on valm is, he esit t ävät koht auksen Lilianan ensim m äisest ä koulupäiväst ä ensim m äisen kerran. Täm än jälkeen ensim m äinen ryhm ä näyt t elee koht auksen uudelleen niin, et t ä t oisen ryhm än jäsenet voivat keskeyt t ää näyt elm än esim erkiksi viit t aam alla t ai huut am alla?hep?, t ulla korvaam aan alkuperäisen näyt t elijän ja näyt t elem ään roolihahm oa, jonka käyt öst ä he haluavat m uut t aa. Vaiht oeht oisest i t oisen ryhm än jäsenet voivat keskeyt t äessään näyt elm än ant aa ohjeit a näyt elm ässä esiint yville henkilöille siit ä, m it en heidän t ulee t oim ia. Tällöin alkuperäiset näyt t elijät jat kavat annet t ujen ohjeiden m ukaan. Toisella kierroksella näyt elm än t ulee edet ä niin, et t ä t ilanne sujuu Lilianan kannalt a m ukavam m in. Tarkoit uksena on löyt ää käyt ännön keinoja puut t ua kiusaam iseen ja ennalt aehkäist ä syrjint ää. Suom en Par t i ol ai set 30

32 Osallist ujille voi korost aa, et t ä t ärkeint ä rast illa on poht ia näyt elm än t eem oja, eikä näyt elm än t ait eellinen t ot eut us. Näyt elm ien jälkeen m iet t ikää, m ilt ä Lilianast a t ilant eessa t unt ui. Oliko t ilant eissa suoraa t ai epäsuoraa kiusaam ist a? Poht ikaa, m it en jokainen voi puut t ua syrjint ään, huom ioida uuden oppilaan koulussa ja helpot t aa hänen sopeut um ist aan. Jos lapset näyt elm ään ovat innokkait a näyt t elijöit ä, erilaisia t unnet iloja ( esim. rast inpit äjä surullinen, voi ant aa innost unut, kauhist unut ). Tällöin näyt t elijöiden t ulee vaiht aa t unnet ilaa lennost a ja jat kaa näyt elm ää annet un t unnet ilan vallassa. 1 Lukekaa Lilianan kert om us ensim m äisest ä koulupäiväst ä. Täm än jälkeen harjoit elkaa kert om uksest a näyt elm ä ja esit t äkää se t oiselle ryhm älle. Ensim m äisen esit yksen jälkeen esit t äkää näyt elm ä uudest aan niin, et t ä t oinen ryhm ä saa halut essaan puut t ua näyt elm än kulkuun. Toisen ryhm än henkilöt keskeyt t ävät näyt elm än huut am alla?hep? t ai viit t aam alla. He saavat t ulla korvaam aan alkuperäisen näyt t elijän t ai ant aa t oim int aohjeit a näyt elm än hahm oille. 2 Lukekaa Lilianan kert om us ensim m äisest ä koulupäiväst ä. M iet t ikää yhdessä, m it en t ilanne olisi voinut sujua Lilianan kannalt a parem m in ja m it en oppilaat olisivat voineet puut t ua t ai reagoida t ilant eissa parem m in. Toinen ryhm ä esit t ää kert om uksen näyt elm änä. Toisella esit yskerralla saat t e puut t ua näyt elm än kulkuun huut am alla?hep? t ai viit t aam alla. Joku ryhm äst ä saa m ennä korvaam aan alkuperäisen näyt t elijän t ai ant aa t oim int aohjeit a näyt elm än hahm oille. Tarkoit uksena on näyt ellä kert om us t oisella kerralla niin, et t ä t ilanne sujuu Lilianan kannalt a m ukavam m in. 31 Yl i r aj oj en

33 Olin t änään ensim m äist ä päivää uudessa koulussani. Koulu on paljon isom pi kuin kot ona Syyriassa ja luokalla on paljon oppilait a. Tunnin aluksi opet t aja esit t eli m inut luokan edessä ja m inun pit i kert oa it sest äni. Ensim m äinen t unt i oli biologiaa, m ist ä olin innoissani. Biologia on lem piaineeni! Tunnilla t eht iin ryhm ät eht äviä ja m eidän pit i jakaut ua it senäisest i pieniin ryhm iin. M uut jakaut uivat nopeast i om iin ryhm iinsä ja jäin ist um aan yksin. M inust a t unt ui kurjalt a, koska en t unt enut vielä m uit a oppilait a, eikä kukaan t ullut pyyt äm ään m inua m ukaan ryhm ään. M enin kysym ään useam m ast a ryhm äst ä, pääsenkö niihin m ukaan. Ensim m äinen ryhm ä sanoi ryhm än olevan jo t äynnä ja t oinen ryhm ä sanoi, et t ei halua m inua ryhm ään, koska olen ulkom aalainen enkä ym m ärrä ohjeit a. Lopult a opet t aja jout ui m äärääm ään m inulle ryhm än. Kun m eillä alkoi välit unt i, kaikki oppilaat läht ivät nopeast i ulos eikä kukaan t ullut esit t äyt ym ään m inulle. Kävelin m uiden perässä ulos ja jäin seisom aan opet t ajan viereen. Ulkona sat oi lunt a ja oli t odella kylm ä. Opet t aja kannust i m inua m enem ään m ukaan m uiden porukkaan, jot en yrit in olla rohkeam pi. M enin jut t elem aan yhdelle kivan oloiselle t yt t öporukalle, jot ka olivat ylem m ält ä luokkaast eelt a. Kysyin t yt öilt ä, m issä on koulun m usiikkiluokka, koska m eillä oli seuraavaksi alkam assa m usiikkit unt i ja olin edelleen hukassa isossa koulussa. Tyt öt jat koivat vaan om aa keskust eluaan ja esit t ivät, et t eivät kuule kysym yst ä. Yrit in kysyä uudest aan, jolloin yksi t yt öist ä sanoi m inulle:?m ene t akaisin sinne, m ist ä olet t ullut kin. M e ei halut a t änne m it ään uusia oppilait a.? Olisin halunnut sanoa jot ain t akaisin, m ut t a en t iennyt, m it ä m inun pit äisi t ehdä. Tunnist in m uut am an t yt ön om alt a luokalt ani seisovan uhkaavan porukan vieressä ja seuraavan t ilannet t a. Toivoin, et t ä he sanoisivat jot ain ja puolust aisivat m inua. Koet in saada kat sekont akt in t ut t uihin oppilaisiin, m ut t a he vält t elivät kat set t ani ja pysyivät hiljaa. Suom en Par t i ol ai set 32

34 Teem a: M ediakriit t isyys käsit t eenä ja käyt ännössä Tav oi t e: Oppia kriit t ist ä suht aut um ist a t v:ssä, lehdissä ja som essa esiint yviin, m aahanm uut t oa käsit t eleviin uut isiin. Ym m ärt ää, kuinka suuri vaikut us kuvilla ja sanoilla on m ielikuvien luom isessa. Kest o: 20 m in I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Leh t i k uv at Paper i sui k al ei t a j a k yn i ä Li i m aa Et si m edialäht eist äviisi t ai kuusi aiheeseen sopivaa leht ikuvaa, t ulost a ja liim aa ne paperille. Voit m yös halut essasi käyt t ää m uiden rast ien kuvia, jot ka löydät liit t einä osoit t eist a part ioohjelm a.fi/ ohjelm am at eriaalia ja globaalikasvat us.fi/ vinkit. Paperin t ulee olla t arpeeksi iso, jot t a jokainen m aht uu liim aam aan kuvien alle ot sikot. Aset t ele kuvat näkyviin seinälle t ai johonkin m uualle t ilaan. Anna osallist ujille paperisuikaleit a ja kyniä. Pyydä kaikkia keksim ään jokaiselle kuvalle kaksi ot sikkoa, joist a t oinen on sävylt ään m yönt einen ja t oinen kielt einen. Käykää aluksi yhdessä läpi m it ä t arkoit t aa m yönt einen ja kielt einen ot sikko. Kun kaikki ovat valm iit a, ot sikot liim at aan kuvien alle. Jos rast illa on paljon osallist ujia, osallist ujat voivat keksiä ot sikoit a m yös pareit t ain t ai ryhm issä. Täm än jälkeen vert aillaan ot sikoit a ja t ehdään huom ioit a. M illaisia ot sikoit a synt yi? Kuinka m ont a eri t ulkint at apaa kullekin kuvalle löyt yi? Näkivät kö eri ihm iset eri asioit a sam assa kuvassa? Kun luet sanom a t ai aikakausleht eä, kat sot ko ensin kuvat vai luet ko ot sikot? Näkyykö kuvist a aina, m it ä t ilant eessa t odellisuudessa t apaht ui? Kuinka t oim it t ajat käyt t ävät kuvia välit t ääkseen t iet oa, herät t ääkseen m ielenkiinnon, herät t ääkseen sym pat iaa ja m yöt ät unt oa? Voim ist avat ko kuvat ennakkoluuloja? Rast illa voidaan keskust ella m yös siit ä, m it en helpost i ihm isiä luokit ellaan ulkonäön t ai sukupuolen perust eella. 33 Yl i r aj oj en

35 Keksikää jokaiselle kuvalle kaksi kuvit t eellist a ot sikkoa. Toisen ot sikon t ulee olla sävylt ään m yönt einen ja t oisen kielt einen. Liim at kaa ot sikot leht ikuvien alle paperille. Suom en Par t i ol ai set 34

36 Teem a: Eriarvoisuuden t unnist am inen ja reflekt oint i Tav oi t e: Eläyt yä eri läht ökohdist a t ulevien ihm ist en kokem ukseen m aailm ast a. Ym m ärt ää eriarvoisuuden syit ä. Ym m ärt ää om a asem ansa m aailm assa. I k äsuosi t us: 15vuot iaat ja vanhem m at Kest o: 20+ m inuut t ia Rool i k or t i t t ul ost et t un a j a l ei k at t un a Li st a v äi t t äm i st ä Tällä rast illa ei ole rast ikäskyä, vaan rast inpit äjä vet ää harjoit uksen ohjeiden m ukaan. Jokainen osallist uja saa roolin, johon hän eläyt yy vet äjän esit t äm ien kysym yst en avulla. Rooli pidet ään salassa m uilt a osallist ujilt a. Osallist ujat aset t uvat t asaiseen riviin t oiselle puolelle t ilaa. Kannat t aa varm ist aa ennen rast ia, et t ä t ila on t arpeeksi iso ja est eet ön, niin et t ä osallist ujat m aht uvat liikkum aan siinä n. 20 askeleen verran rivissä. Rast in vet äjä esit t ää väit t äm iä, joiden perust eella osallist ujat ot t avat askeleen t ai jäävät paikalleen. Kerro osallist ujille, et t ä t ällä rast illa he pääsevät t ut ust um aan siihen, m ilt ä t unt uu olla erilaisist a läht ökohdist a ja erilaisessa asem assa oleva ihm inen. Pyydä osallist ujia rauhoit t um aan ja kuunt elem aan ohjeet huolellisest i. Jaa osallist ujille roolikort it ja pyydä heit ä lukem aan kort t insa rauhassa näyt t äm ät t ä sit ä m uille. Rooleist a ei saa jut ella kaverin kanssa t eht ävän aikana. Kysy sit t en kaikki t ai osa kysym yksist ä ja pyydä osallist ujia poht im aan niihin vast aust a roolihahm on näkökulm ast a hiljaa m ielessään. Alkuharjoit uksen t arkoit uksena on luoda roolihahm olle t aust a, johon t ulevia väit t äm iä voi m ielessään peilat a. 35 Yl i r aj oj en

37 M ikä sukupuolesi on? Kenen kanssa leikit? M illainen on perheesi, M illaisessa t alossa asuit ent ä yst äväsi? ja m issä asut nyt? M it ä vanhem pasi M it en viet ät päiväsi? t ekevät t yökseen? M illainen lapsuus M it ä t eet kuukaudessa? vapaaaikanasi? M it en ja m issä viet ät Harrast at ko jot ain? lom asi? Käyt kö koulussa t ai M it ä pelkäät? t öissä? M illainen on eläm änt yylisi? M it ä odot at Kuinka paljon sinä t ai t ulevaisuudelt a? perheesi ansait see sinulla oli? Pyydä osallist ujia sit t en aset t um aan suoraan riviin, niin et t ä kaikki ovat sam alla viivalla. Kerro, et t ä luet seuraavaksi list an erilaisia väit t äm iä, joit a osallist uja m iet t ii roolihahm onsa näkökulm ast a. Aina kun osallist uja voi m ielest ään vast at a " kyllä", hänen t ulee ot t aa askel et eenpäin. Jos vast aus on " ei" t ai epävarm a, osallist ujan on pysyt t ävä paikallaan. Lue sit t en väit t äm ät ja anna osallist ujille het ki aikaa m iet t iä siirt ym ist ään niiden välillä. Voit m yös valit a vain ryhm ällesi sopivat väit t äm ät. Olet t yyt yväinen eläm ääsi. Sinulla on m ukava kot i, jossa on sisävessa, t elevisio ja t iet okone. Voit t ehdä eläm ässäsi sit ä, m it ä haluat. Tunnet, et t ä voit opiskella ja valit a uran, joka sinua kiinnost aa. Sinulla on m ahdollisuus opiskella ja hankkia Koet, et t ä saat kert oa m ielipit eit äsi vapaast i ja niit ä kuunnellaan. Voit vaikut t aa ym päröivän yht eiskunnan asioihin. Voit äänest ää kansallisissa ja paikallisissa vaaleissa om an valint asi m ukaan. Et pelkää poliisin pysäyt t ävän sinua kadulla. haluam asi am m at t i. Pääset t arvit t aessa lääkäriin. Sinulla on eläm än perusasiat kunnossa. Et pelkää jout uvasi häirit yksi t ai ahdist elluksi Sinulla on om a pankkit ili ja voit päät t ää it se rahojesi käyt öst ä. Tulevaisuut esi näyt t ää valoisalt a. Et ole koskaan eläm äsi aikana kokenut syrjint ää t aust asi t akia. Sinulla on t arpeeksi rahaa asum iseen, ruokaan ja harrast uksiin. Voit käyt t ää kaupungilla uskont oosi t ai kult t uuriisi liit t yviä vaat t eit a ilm an pelkoa uhkailust a. Saat opet ust a ja palvelua om alla äidinkielelläsi. kadulla t ai m ediassa. Voit viet t ää t ärkeit ä juhlapyhiä yst äviesi ja perheesi kanssa. Et pelkää last esi t ulevaisuuden puolest a. Jos joudut vaikeuksiin t ai eläm ässäsi on ongelm ia, voit saada apua t urvalliselt a ihm iselt ä. Voit vapaast i seurust ella ja m ennä naim isiin rakast am asi ihm isen kanssa. Koet, et t ä sinua arvost et aan ja kunnioit et aan yht eisössä, jossa elät. Suom en Par t i ol ai set 36

38 Kun olet lukenut väit t äm ät, pyydä osallist ujia seisom aan vielä paikoillaan ja kat som aan ym pärilleen. Käykää läpi jokaisen roolihenkilö niin, et t ä jokainen saa kert oa, m it ä hänen roolikort issaan luki. Täm än jälkeen voit t e keskust ella yhdessä poht im alla esim erkiksi, m ilt ä t unt ui huom at a m uiden jäävän paikalleen t ai m uiden et enevän sinun jäädessäsi paikalleen. M illaiseksi kuvit t elit om an roolisi? Olisit ko siirt ynyt t oisin esim. sukupuolt a t ai m uut a om inaisuut t a vaiht am alla? Arvasit ko m uiden roolit? Kuvast aako t ilanne yht eiskunt aa? Jos kyllä, m it en? Tunt uiko m issään vaiheessa, et t ä oikeuksiasi loukat aan? M it ä asialle voi t ehdä? M aailm anlaajuisen eriarvoisuuden huom aa erit yisen hyvin silloin, kun kyse on m uut t am iseen liit t yvist ä asioist a. Jos t eille jää vielä aikaa, voit t e poht ia esim erkiksi sit ä, onko kukaan osallist ujist a koskaan huom annut saavansa liikkua m aailm alla m uit a enem m än t ai vähem m än. M illaiset syyt vaikut t avat oikeut een liikkua? Ket kä saavat ja ket kä eivät saa m at kust aa vapaast i? Pelkkä kansallisuus ei aina yksin vaikut a m ahdollisuut een liikkua? oikeuksia saat t avat rajoit t aa m yös syrjint ä m m. sukupuoleen, ihonväriin, am m at t iin t ai sosiaaliseen asem aan liit t yen. 37 Yl i r aj oj en

39 Teem a: M uut t oliikkeiden ja pakolaisuuden herät t äm ien ajat ust en jakam inen Tav oi t e: Poht ia yhdessä esiin nousseit a kysym yksiä ja käsit ellä aiem pien rast ien herät t äm iä t unt em uksia. Vet ää yht een rast ien t eem oja ja ym m ärt ää om a paikka osana m aailm aa. Kest o: 10+ m inuut t ia I k äsuosi t us: 12vuot iaat ja vanhem m at Tapa 1: Tapa 2: Lan k ak er ä Suur i l ak an a/ A3 k ok oi st a paper i a/ k ar t on k i a Kyn i ä, t ussej a, m aal aust ar v i k k ei t a Tapa 1. Pyydä osallist ujat aset t um aan piiriin. Aset u it sekin osaksi piiriä ja kerro osallist ujille, et t ä t arkoit uksena on käydä läpi rast ikierroksella opit t uja asioit a ja sen herät t äm iä ajat uksia. Jokainen saa vuorollaan olla äänessä ja puheenvuoron saa, kun saa käsiinsä lankakerän. Aloit a kierros kert om alla ensin it se yksi uusi asia, jonka opit m uut t oliikkeist ä t ai ihm isoikeuksist a. Kerro sen jälkeen yksi m yönt einen asia m uut t oliikkeisiin, m aailm aan t ai sen ihm isiin liit t yen. Täm än jälkeen pidä lankakerän alkupääst ä kiinni ja heit ä lankakerä et eenpäin valit sem allesi henkilölle. On hänen vuoronsa kert oa edellä m ainit ut asiat ja heit t ää sit t en lankakerä et eenpäin. M uist ut a, et t ä kaikkien on pidet t ävä langast a kiinni. Näin lopuksi m uodost uu verkko, joka m uist ut t aa ym päri m aailm aa rist eilevist ä m uut t oliikkeist ä. Lopuksi pyydä osallist ujia ant am aan palaut et t a radast a erillist en palaut eohjeiden m ukaan. Suom en Par t i ol ai set 38

40 Tapa 2. Jaa jokaiselle osallist ujalle t arvikkeet, joiden avulla he voivat kirjoit t aa t ai piirt ää posit iivisia ajat uksia m aailm ast a ja sen ihm isist ä. Vaiht oeht oisest i kaikkien ajat ukset voidaan kerät ä yht een suureen lakanaan. Anna osallist ujille valit sem asi verran aikaa. Käykää julist eisiin t ai lakanaan kerät yt ajat ukset lopuksi läpi. 39 Yl i r aj oj en

41 Teem a: M it ä ihm iskauppa on ja m it en siihen pyst yt ään puut t um aan Tav oi t e: Tut ust ua ihm iskauppaan ilm iönä. Ym m ärt ää, et t ä ihm iskauppa esiint yy m yös Suom essa. Poht ia, m it en ihm iskaupan uhrit voivat saada apua ja m it ä voi it se t ehdä ehkäist äkseen ihm iskauppaa. Kest o: 10?20 m in I k äsuosi t us: 16vuot iaat ja vanhem m at IOM :n t ulost et t avat m at eriaalit lam inoit una t ai paksulle paperille t ulost et t una. List at t u erikseen t eht äville 1 ja 2. Liit t eet saat avana osoit t eist a w w w.part ioohjelm a.fi/ ohjelm am at eriaalia ja w w w.globaalikasvat us.fi/ vinkit. Teht ävä 1 ja t eht ävä 2 t oim ivat parhait en pienryhm issä rast inpit äjän t ukem ina, m ut t a voidaan t arvit t aessa ant aa m yös ryhm ien it senäisest i käsit elt äviksi. Voit t e t ehdä m olem m at t ai vain t oisen t eht ävist ä.rast inpit äjä kert oo ensin osallist ujille lyhyest i siit ä, m it ä on ihm iskauppa. Tarvit t aessa rast inpit äjä voi pereht yä aiheeseen ennen rast in t ot eut t am ist a ( esim erkiksi w w w.ihm iskauppa.fi). Tärkeim m ät fakt at löyt yvät t aust at iet oalaat ikost a. Rast inpit äjä voi valit a osallist ujien iän m ukaan ryhm älle sopivat t eht äviin liit t yvät t apaukset et ukät een esim erkiksi niin, et t ä t yöperäinen ihm iskauppa t uodaan esille seksuaalist a hyväksikäyt t öä vahvem m in. Kerro, et t ä seuraavassa t eht ävässä/ t eht ävissä osallist ujat saavat t ut ust ua Suom essa havait t uihin t odellisiin ihm iskauppat apauksiin. Pyydä osallist ujia lukem aan kylt t ien t ekst it ja poht im aan yhdessä vast aukset kysym yksiin. Osallist ujat t ekevät annet un t eht ävän ja keskust elevat t eht ävän herät t äm ist ä ajat uksist a yhdessä ja ohjaajan t ukem ana. M ikäli aihe herät t ää ahdist ust a, on hyvä varaut ua kert om aan, et t ä ihm iskaupan uhrit saavat apua ja et t ä ilm iöt ä vast aan t oim it aan m aailm anlaajuisest i viranom aist en, kansainvälist en järjest öjen ja kansalaisyht eiskunnan yht eist yöllä. Suom en Par t i ol ai set 40

42 Tar v i k k eet t eh t äv ään 1: Tapausk uv auk set t ulost et t una A3arkeille. Kaikki sivut om alle paperille. H i n t al aput t ulost et t una A3arkeille. Kaikki sivut om alle paperille. Hint alaput t ulee leikat a irt i paperist a. Vast auk set t ulost et t una A4arkeille kaksipuolisena. Oh j ei t a t eh t äv ään 1: Nost a kylt eissä kerrot uist a t apauksist a esiin ihm iskaupalle t yypillisiä piirt eit ä: Velka? Ihm iskauppias velkaannut t aa uhrinsa t arkoit uksellisest i pyyt äm ällä koht uut t om ia sum m ia t yön järjest äm isest ä ja m at kast a t yöskent elym aahan. Usein t yöst ä ei m akset a sovit t ua palkkaa, jolloin uhrilla ei ole m ahdollisuut t a m aksaa velkaansa ja jät t ää t yöt ään. Palkka? Ihm iskauppias m aksaa uhrille lainm ukaist a t asoa huom at t avast i pienem pää palkkaa. Vaikka palkka uhrin kot im aan valuut assa voi kuulost aa suurelt a sum m alt a, t yönt ekijälle on m akset t ava t yöskent elym aassa hyväksyt t ävän suuruist a palkkaa. Ihm iskauppias voi m yös pidät t ää palkast a lait t om ast i koht uut t om ia korvauksia t yöhön liit t yvist ä järjest elyist ä, jolloin uhrin kät een jää vähän t ai ei ollenkaan palkast a. Työaika? Ihm iskaupan uhrit t yöskent elevät usein yli laissa sallit un t unt im äärän ilm an asianm ukaist a lepo t ai vapaaaikaa. Ylit öist ä ei m akset a korvauksia. Ihm iskauppias käyt t ää hyväkseen uhrin t iet äm ät t öm yyt t ä t yöeläm än pelisäännöist ä ja t yönt ekijän oikeuksist a. Kont rolli? Ihm iskauppias pyrkii pit äm ään uhrin m ääräysvallassaan eri keinoin, esim erkiksi rajoit t am alla yht eydenpit oa ulkopuolisiin, t oim im alla " t ulkkina" asioit aessa viranom aist en kanssa, uhkailem alla uhria ja t äm än perhet t ä, jopa käyt t äm ällä henkist ä, fyysist ä t ai seksuaalist a väkivalt aa. Uhri voi hävet ä ja t unt ea syyllisyyt t ä t ilant eest aan, m ikä voi est ää hänt ä pyyt äm äst ä apua. Oikeus apuun Hyväksikäyt t ö ei ole koskaan uhrin syy. Uhrilla on kansallisuudest aan ja m aahanm uut t ost at uksest aan riippum at t a oikeus saada apua t ilant eeseensa Suom essa. Rast i k äsk y t eh t äv ään 1: Lukekaa t apauskuvaukset ja yhdist äkää niihin oikeat hint alaput. Tarkist akaa lopuksi vast auslapust a, yhdist it t ekö kuvaukset ja hint alaput oikein. Keskust elkaa yhdessä, m it ä huom ioit a t eit t e t apauksist a. 41 Yl i r aj oj en

43 Ihm iskauppa on m aailm anlaajuinen, ihm isoikeusrikkom us. m äärit t elevät Yhdist yneet ihm iskaupan vakava kansakunnat t apaht um aket juksi, rikollisuuden ( YK) ja jossa m uot o ja Euroopan neuvost o ihm iskauppiaat käyt t ävät esim erkiksi uhkailua, pakkoa, pet ost a, valt aasem aansa t ai uhrin haavoit t uvaa asem aa alist aakseen uhrin hyväksikäyt ölle. Alle 18vuot iaan värväys hyväksikäyt t öä vart en on aina ihm iskauppaa. Suom essa on t unnist et t u ihm iskaupan m uot oja, joissa uhri on jout unut seksuaalisen hyväksikäyt ön uhriksi t ai t yöskent elem ään eri aloilla esim erkiksi ravint olassa, rakennuksilla, m arjanpoim innassa t ai last enhoit o ja siivoust yössä. M uit a Suom essa harvinaisem pia ihm iskaupan m uot oja ovat m uun m uassa rikoksiin t ai kerjääm iseen pakot t am inen, pakkoavioliit t o, lait on elinkauppa t ai ( lapsi) sot ilaaksi pakot t am inen. Ihm iskauppa on eri asia kuin ihm ist en salakuljet us. Ihm iskauppa on ihm isen hyväksikäyt t öä. Salakuljet us t arkoit t aa ihm isen t uom ist a kansainvälisen rajan yli ilm an asianm ukaist a lupaa, esim erkiksi ilm an passia ja viisum ia. Uhri voi olla aikuinen, lapsi, suom alainen t ai ulkom aan kansalainen. Yksin m at kust avat lapset ja nuoret ovat erit yisen haavoit t uvassa asem assa, sillä heillä ei ole ket ään, joka aut t aisi vaikeissa t ilant eissa, esim erkiksi heidän sairast uessaan t ai rahojen loput t ua. Nuoret ym päri m aailm an ovat ihm iskauppiaiden koht eena int ernet issä. Ihm iskauppa voi saada alkunsa hyväksikäyt t öt arkoit uksessa solm it ust a t yösopim uksest a, seurust elusuht eest a t ai esim. järjest et yst ä avioliit ost a. Ihm iskaupan uhriksi voi jout ua Suom essa t ai ulkom ailla. Suom een on t urvapaikanhakijoina saapunut ihm isiä, jot ka ovat jout uneet ihm iskaupan uhreiksi jossakin m uussa m aassa pakom at kansa aikana. Kaikilla ihm iskaupan uhreilla on oikeus saada t urvaa ja apua Suom essa. M aahanm uut t ovirast on alaisuudessa t oim iva ihm iskaupan uhrien aut t am isjärjest elm ä t arjoaa m at alan kynnyksen neuvont aa ja t ukea uhreille ( m ukaan lukien asum inen, t erveydenhoit o, psykososiaalinen t uki, lainopillinen neuvont a, t urvallinen kot iinpaluu). Ihm iskaupan uhrien aut t am isjärjest elm ässä oli 269 uhria kesäkuussa Uusist a asiakkaist a suuri osa on t ullut Suom een t urvapaikanhakijana. Kansainvälinen siirt olaisuusjärjest ö IOM haast at t eli helm ikuun ja heinäkuun välisenä aikana vuonna 2017 yht eensä 707 It alian kaut t a Eurooppaan saapunut t a 1417 vuot iast a pakolaist a ja siirt olaist a. Selvit ys osoit t i, et t ä m at kan aikana nuorist a 88 % oli kokenut sellaisia asioit a, joihin liit t yy ihm iskaupan riski. Alla m uut am a esim erkki: 88 % nuorist a oli jout unut fyysisen väkivallan koht eeksi. 77 % nuorist a kert oi, et t ä heit ä oli m at kansa aikana vast oin t aht oaan pidet t y jossakin suljet ussa t ilassa, esim erkiksi t alossa t ai aut ot allissa. 39 % nuorist a oli pakot et t u t yöhön jonkun t oisen hyväksi. 49 % ei ollut saanut sovit t ua palkkaa t ekem äst ään t yöst ä.] Suom en Par t i ol ai set 42

44 Läht eet : Kansainvälisen järjest äyt yneen rikollisuuden vast aisen Yhdist yneiden Kansakunt ien yleissopim uksen lisäpöyt äkirja ihm iskaupan, erit yisest i naist en ja last en kaupan ehkäisem isest ä, t orjum isest a ja rankaisem isest a ( 2000) ht t p:/ / w w w.finlex.fi/ fi/ sopim ukset / sopst ekst i/ 2006/ / _2# idp Euroopan neuvost on yleissopim us ihm iskaupan vast aisest a t oim innast a ( 2005) ht t p:/ / w w w.finlex.fi/ fi/ sopim ukset / sopsviit e/ 2012/ Lisät iet oa aiheest a ja ihm iskaupan uhrien aut t am isjärjest elm än yht eyst iedot : w w w.ihm iskauppa.fi Ihm iskaupan uhrien aut t am isjärjest elm än t ilannekat saus w w w.m igri.fi Trafficking and Ot her Ex ploit at ive Pract ices Prevalence Indicat ion Survey, IOM, August ht t p:/ / m igrat ion.iom.int / europe/ Tar v i k k eet t eh t äv ään 2: M i t ä on i h m i sk auppa t ek st i t ulost et t una kaksipuoleisena I h m i sk aupan uh r i en t ar i n at? kahden t arinan t ekst it t ulost et t uina Oh j ei t a t eh t äv ään 2: Teht ävän lopuksi kysy osallist ujilt a, m it ä he ovat oppineet ihm iskaupast a. Keskust ele osallist ujien kanssa siit ä, m it en he voivat ehkäist ä ihm iskauppaa. Viereisen sivun laat ikost a löydät esim erkkejä keinoist a, joist a voi kert oa ja keskust ella. Rast i k äsk y t eh t äv ään 2: Teht ävänänne on lukea ensin M it ä on ihm iskauppa? t ekst i. Lukekaa t äm än jälkeen ihm iskaupan uhrien t arinat ja poht ikaa yhdessä vast auksia kert om uksen alla oleviin kysym yksiin. Käyt t äkää apuna M it ä on ihm iskauppa? t ekst iä. Tarinakort in t oiselt a puolelt a löydät t e oikeit a vast auksia ja t iet oa siit ä, m it ä voit t e t ehdä ihm iskaupan ehkäisem iseksi. Kert om ukset perust uvat t odellisiin t apauksiin. 43 Yl i r aj oj en

45 M it ä m inä voin t ehdä ehkäist ääkseni ihm iskauppaa? Kulut a vast uullisest i: Ot a selvää m issä ja m it en ost am asi t uot e on valm ist et t u. Kysy yrit yksen t oim ist a ehkäist ä lapsit yöt ä, pakkot yöt ä ja ihm iskauppaa t oim innassaan ja t uot ant oket jussaan. Pyri suosim aan t uot t eit a ja palveluit a, joiden t uot t am isest a t ekijälle jää riit t ävä osuus ost ohinnast a. Tut ust u t yönt ekijöiden asem aan m yös om an paikkakunt asi palveluiden ja kot im aassa t uot et t ujen t uot t eiden kohdalla. Ot a selvää t yöpaikast asi Varm ist a, et t ä sinulla on ( kesä) t öissä kot im aassa ja ulkom ailla t yösopim us, jossa kerrot aan t yönant ajan t iedot, palkka ja korvaukset, t yöaika ja lom at. Varm ist a asiant unt evan aikuisen kanssa, et t ä sopim us on asianm ukainen ennen kuin allekirjoit at sen. Ulkom ailla t yöskent elyä vart en t arvit set voim assa olevat m at kust usasiakirjat ( henkilökort t i t ai passi, viisum i) ja m ahdollisest i t yöluvan. Pidä t yösopim us ja m uut asiakirjat aina it selläsi ja ot a niist ä kopiot t alt een. Älä ot a vast aan t arjot t ua t yöt ä t ai t eht ävää, jos se kuulost aa liian hyvält ä t ai helpolt a ollakseen t ot t a. Huolehdi net t it urvallisuudest a Ihm iskauppiaat löyt ävät usein uhrinsa net ist ä. Käyt ä net t iä t urvallisest i ja vast uullisest i. Älä jaa paljast avia kuvia it sest äsi t ai rohkaise ket ään t ekem ään niin. Hyväksikäyt t ö voi alkaa pikkuhiljaa, m ut t a joht aa t ekem ään asioit a, joit a ei halua. Ole reilu kaveri: Syrjäyt ym inen ja syrjint ä voivat alt ist aa ihm iskaupalle ja vaikeut t aa avun pyyt äm ist ä. Olem alla reilu kaveri kaikille voit kannust aa m uit akin koht aam aan jokaisen ihm isen kunnioit t avast i hänen t aust ast aan riippum at t a. Jos yst ävälläsi on ongelm ia, ole läsnä, kuunt ele ja kerro et t ä apua saa kaikkein vaikeim piinkin t ilant eisiin. Uskalla kysyä neuvoa ja ilm oit a jos epäilet ihm iskauppaa: Olet ko huolissasi perheenjäsenest äsi, yst äväst äsi t ai t ut t avast asi? Onko viit t eit ä siit ä, et t ä hänt ä ohjat aan/ painost et aan t ekem ään asioit a vast en t aht oaan ja ilm an m ahdollisuut t a irrot t aut ua t ilant eest a? Näyt t ääkö silt ä, et t ä joku ulkopuolinen hyöt yy t ilant eest a ( t aloudellisest i)? Ihm iskaupan uhrien aut t am isjärjest elm äst ä saat neuvoja it seäsi, yst ävääsi t ai vaikeassa t ilant eessa olevaa ulkopuolist a koskevaan t ilant eeseen. Ei hait t aa, vaikka asiast a ei ole aivan varm a. Aut t am isjärjest elm ä pyyt ää t arvit t aessa m uit a viranom aisia avukseen.ihm iskaupan uhrien aut t am isjärjest elm ä ( 24/ 7) : t ai w w w.ihm iskauppa.fi Suom en Par t i ol ai set 44