Sisällysluettelo SIV, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo SIV, :00, Esityslista 1-3 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Esityslistan hyväksyminen Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäiskoulusta... 3 Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäiskoulusta, liite 37_ Perusopetuksen kustannuslaskenta Liite: Sivltk Koulutuksen kustannuslaskenta 2016, sähköinen oheismateriaali Valtuustoaloite koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan laajentamisesta Sivistyslautakunnan lokakuun taloustilanne Sivistyslautakunnan kokoukset ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen vuonna Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Muut asiat... 34

2 -3, SIV :00 Sivu 1 Kokousaika Keskiviikko klo 18:00 Kokouksen päätöksentekotapa Kokouspaikka Jäsenet varsinainen kokous Kaupunginhallituksen kokoushuone Varajäsenet Virkkula Timo pj Mäki Antti Ylä-Poikelus Niko vpj Lavanti Antti Hotakainen Emma jäsen Kapanen Katri Kvist Mårten jäsen Silventoinen Toni Korvensyrjä Kalervo jäsen Sokajärvi Pentti Leiwo Liinaleena jäsen Saila Tuokko Rannikko-Laine Malla jäsen Sarén Teija-Rita Ruohonen Pirjo-Riitta jäsen Granlund Milla Viljanen Marjukka jäsen Nenonen Marjatta Virtanen Veli-Matti jäsen Helispuro Jari Vuorio-Lehti Minna jäsen Sipola Tiia Esittelijä Heikkilä Elina sivistysjohtaja Muut osallistujat Gustafsson Åsa Alitalo Merja Rantanen Mika Tikakoski Vilma kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja johtava rehtori controller Pöytäkirjanpitäjä Kuhmonen Anne pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 -1, SIV :00 Sivu 2 Esityslistan hyväksyminen Sivistyslautakunta Esittely: Hallintosäännön 147 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 148 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valmistelija: Toimistosihteeri Anne Kuhmonen, p Ehdotus: Sivistysjohtaja Elina Heikkilä Sivistyslautakunta päättää, että asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Päätös:

4 91, SIV :00 DA: 776/2017 Sivu 3 Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäiskoulusta DA:776/320/2017 Sivistyslautakunta Esittely: Parhaillaan suunnitellaan Kaarinan keskustan koulujen investointeja. Yhtenä osana keskustan koulutiloja on Hovirinnan koulurakennuksessa toimiva St. Karins svenska skola. Koulutiloista käydyissä keskusteluissa on väläytelty ehdotusta ruotsinkielisen koulun muuttamista yhtenäiskouluksi eli vuosiluokkien 1-9 kouluksi. Asiasta on laadittu nyt selvitys. Selvityksen perusteella yläkoulun oppilasmäärä on jäämässä niin pieneksi, että taloudellisesti ja pedagogisesti toimivaa koulua ei pystytä perustamaan. Vapaan hakeutumisoikeuden vuoksi ei ole varmuutta siitä, hakeutuvatko kaikki kaarinalaiset yläkouluun Kaarinaan. Vaikka kaikki hakeutuisivat Kaarinaan, niin yläkoulun valinnaisainetarjonta jää suppeaksi ja opettajien rekrytointi tulisi muodostumaan vaikeaksi. Rekrytoitaviksi tulisi kaksoiskelpoisia luokanopettajia ja tuntiopettajia, mutta vain kahteen aineeseen opetustunnit riittäisivät viran perustamiseen. Yläkouluopetus vaatii erikoistiloja, joiden käyttöaste kaksisarjaisessa yläkoulussa jää alhaiseksi. Kaarinan ruotsinkielisten oppilaiden yläkouluopetus on jatkossakin hankittavissa sopimuksen perusteella Turusta. Liite 37/2017, selvitys ruotsinkielisestä yhtenäiskoulusta Valmistelija: Johtava rehtori Mika Rantanen, p Ehdotus: Sivistysjohtaja Elina Heikkilä Sivistyslautakunta päättää merkitä selvityksen tiedokseen. Päätös 91: Ote: johtava rehtori

5 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäisk... Sivu 4 Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäiskoulusta Sivistyslautakunta

6 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäisk... Selvitys Sivu 5 Sisällys 1. Nykytilanne Oppilasmäärätietoa Kaarinalaiset oppilaat muualla: Sopimuksen perusteella Kaarinalaiset oppilaat muualla: Ilman sopimusta Huoltajakysely yläkoulusta vuonna St. Karins svenska skola yhtenäiskouluna Opetussuunnitelman muutos siirryttäessä alakoulusta yläkouluun Tilatarve ja tilojen käyttöaste Opettajien tuntimäärät kaksisarjaisessa yläkoulussa Opettajien pätevyyksistä Opettajien rekrytoinnista Ruotsinkieliset yhtenäiskoulut Suomessa Turun ja Paraisten mahdollisuudet kaarinalaisten yläkouluoppilaiden osalta tulevaisuudessa Johtopäätökset Sisällys

7 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäisk... Selvitys Sivu 6 1. Nykytilanne 1.1. Oppilasmäärätietoa Koulun oppilasmäärät tilastopäivänä ennuste Syntyneet ruotsinkieliset lapset vuosina vuosi ka. synt Vuonna 2017 on syntynyt 8 lasta ( mennessä) Ennuste yhtenäiskoulun oppilasmäärästä syntyneitten perusteella lk:t: 9 ikäluokkaa lukuvuosi opp. ka. opp ,8 opp ,4 opp ,1 opp , Kaarinalaiset oppilaat muualla: Sopimuksen perusteella Kaarinan kaupungilla on sopimus Turun kanssa ruotsinkielisestä yläkouluopetuksesta ja alakoulun erityisopetuksesta. Sopimus on hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 3). Sopimuksessa todetaan, että Turun kaupunki saa opetustoiminnan käyttökustannuksiin rahoitusta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ja asetuksen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Siinä tapauksessa, että oppilas otetaan tämän sopimuksen tarkoittamaan perus- ja erityisopetukseen perusopetuksen tilastointipäivän (20.9.) jälkeen, Turun kaupunki laskuttaa ostajakuntaa oppilaan koulupäiviä vastaavan osuuden kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta ostajakunnalle tulevasta kotikuntakorvauksesta. Oppilaan kotikunta vastaa kokonaisuudessaan perusopetuslain 32 tarkoittamista koulumatkoista. Oppilaan kotikunta päättää ja vastaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta ja mahdollisista opiskelutulkkauspalveluista. Lukuvuonna on 54 kaarinalaista yläkoulun oppilaana St. Olofskolanissa Turussa, keskimäärin on siis 18 opp. / ikäluokka. Alakoulua käy neljä oppilasta Turun Sirkkalabackenin erityiskoulussa. Kaarinan maksamat kuljetuskustannukset ovat olleet vuositasolla n euroa. Muuta kustannusta Turun järjestämästä ruotsinkielisestä perusopetuksesta ei ole syntynyt, Turku on tullut toimeen saamillaan valtionosuuksilla/kotikuntakorvauksilla. 2

8 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäisk... Selvitys Sivu Kaarinalaiset oppilaat muualla: Ilman sopimusta Perusopetuksen vapaa hakeutumisoikeus tarkoittaa sitä, että huoltaja voi hakea koulunkäyntioikeutta vieraasta kunnasta. Oppilaita otettaessa koulutukseen on noudatettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Käytännössä vieraskuntalaispaikan saa, mikäli haettavalla luokalla on tilaa. Vieraskuntalaisen koulumatkoista vastaa huoltaja. Turun Sirkkalan koulusssa käy 11 kaarinalaista alakoululaista. Paraisilla käy kolme yläkoululaista Huoltajakysely yläkoulusta vuonna 2014 Keväällä 2014 toteutettiin ruotsinkielisten lasten vanhemmille kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää huoltajien sen hetkisiä näkemyksiä lapsen koulupolusta ja luoda hallinnolle pohjaa tulevien suunnittelulle. Kyselyn tulokset esiteltiin kesäkuussa 2014 sivistyslautakunnassa. Kyselyyn vastasi 75 huoltajaa. Eniten vastauksia kertyi ikäluokasta 2006 (lapsen syntymävuosi, 35 % vastaajista). Vastaajista suurin osa asui keskustan alueella (31 %). Sillä, onko koulussa tarjolla erikoisluokkia (esim. urheiluluokka) ei ollut merkitystä 64 %:lle vastaajista. Koulumatkan lyhyyttä arvosti 92 % vastaajista. Vain 15 % vastaajista valitsisi varmasti tai lähes varmasti toisen koulun lapsensa kouluksi, vaikka Kaarinassa olisikin ruotsinkielinen yläkoulu. Avoimissa vastauksissa tuotiin esille mm. sitä toivetta, että vaikka Kaarinassa olisikin ruotsinkielinen yläkoulu, pitäisi silti olla oikeus haluttaessa mennä Turkuun kouluun. Asuinpaikan ei pitäisi määrätä koulua, osalla matka on lyhyempi tai kulkuyhteydet ovat paremmat Turkuun. Vastauskeskiarvot kysymyksittäin. Asteikko: 1 olen täysin eri mieltä; 2 olen jokseenkin eri mieltä; 3 asialla ei ole merkitystä; 4 olen jokseenkin samaa mieltä; 5 olen täysin samaa mieltä Kysymykset vastausten ka. Pidän tärkeänä, että voin lapseni kanssa tehdä valintoja opiskeltavista oppiaineista 4,22 Pidän tärkeänä, että lapseni voi valita useita vieraita kieliä opiskeltavakseen peruskoulun aikana 4,28 Valitessamme lapsemme koulua vuosiluokille 7-9, tärkeänä valintaperusteena on koulunkäynnin mahdollisuus omassa kaupungissa. 3,97 Valitessamme lapsemme koulua vuosiluokille 7-9, tärkeänä valintaperusteena on mahdollisimman lyhyt koulumatka tai että se on helposti kuljettavissa esim. linja-autolla. 4,47 Valitessamme lapsemme koulua vuosiluokille 7-9, tärkeänä valintaperusteena on lapsen sosiaalisten suhteiden laajentaminen 3,70 Valitessamme lapsemme koulua vuosiluokille 7-9, tärkeänä valintaperusteena on koulun tarjoamat laajat valinnanmahdollisuudet opiskeltavissa aineissa. 3,13 Valitessamme lapsemme koulua vuosiluokille 7-9, tärkeänä valintaperusteena ovat koulun mahdollisuudet oppilaan huomioimiseen yksilönä. 4,46 Jos lapsellani on mahdollisuus käydä koulua Kaarinassa, valitsemme ehdottomasti kouluksi S:t Karins svenska skolan. 4,07 Jos lapsellani on mahdollisuus käydä koulua Kaarinassa, valitsemme todennäköisesti kouluksi S:t Karins svenska skolan. 1,92 Koulupaikan valinnasta päättää tuossa vaiheessa ensisijaisesti lapseni itse. 2,89 3

9 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäisk... Selvitys Sivu 8 2. St. Karins svenska skola yhtenäiskouluna 2.1. Opetussuunnitelman muutos siirryttäessä alakoulusta yläkouluun Uusia oppiaineita ovat terveystieto, kotitalous, biologia ja maantieto (korvaa alakoulun ympäristöopin) sekä fysiikka ja kemia. Näistä kotitalous sekä fysiikka ja kemia tarvitsevat erikoistiloja Tilatarve ja tilojen käyttöaste Väestötietojen perusteella Kaarinan ruotsinkielinen koulu olisi ns. kaksisarjainen eli koulussa olisi kaksi rinnakkaisluokkaa. Ikäluokan keskikoko 32 tarkoittaisi 16 oppilaan luokkia. Kaarinan yläkouluissa tavoitteena on suurempi, 24 oppilaan luokkakoko. Laskelmassa pohjana on kuitenkin kaksisarjainen yläkoulu. Seuraavat oppiaineet tarvitsevat nykyiseen kiinteistöön nähden erikoistiloja: Kotitalous: Kaksisarjaisena pakollista opetusta 9h, lisäksi voi olla valinnaisena aineena arvioiden 2-6h. Tarvitaan yksi kotitalousluokka, jossa opetusta maks. 15h. Luokkaan voidaan sijoittaa vielä 5-6 lk mahdolliset valinnaistunnit jolloin opetusta luokassa 17h. Ajalla klo 8-16 käytettävissä on 40h aikaa opetuksen eli kotitalousluokassa on selkeä vajaakäyttö. Fysiikka/Kemia: Kaksisarjaisena opetusta tiloissa on 21h. Tilan käyttöaste paranee, kun tilaan sijoitetaan 5-6 lk tunnit yht. 6h. Kaksisarjaisena tiloilla on selkeä vajaakäyttö. Teknisen- / tekstiilityön tilat: Vaikka käsityönopetus on uudessa opetussuunnitelmassa yksi oppiaine, tarvitaan edelleen kummatkin tilat. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet: Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9: Monipuoliset laitteet, koneet, työvälineet ja ympäristöt mahdollistavat monimateriaalisen käsityön oppimisen ja vastuullisen työskentelyasenteen omaksumisen. Arkielämää, luontoa, rakennettua ja esineympäristöä havainnoidaan ja hyödynnetään käsityön suunnittelussa ja valmistuksessa. Käsityössä hyödynnetään mobiililaitteita ja harjaannutaan kolmiulotteisten piirrosten ja mallien tekemiseen. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja. Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri tahojen kanssa oppiaineiden rajoja ylittäen. Käsityöhön tutustutaan museo- ja näyttely- ja yritysvierailuilla. Yksityiskohtaista kone- ja varusteluetteloa ei ole, mutta alakoulun oppimisympäristö ei riitä yläkoulun opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin. Pakollista opetusta tiloissa on 6h+6h ja valinnaisia tunteja arviolta 6h. Nämä 7-9 luokille tarkoitetut koneelliset tilat ovat aivan vajaakäytössä kaksisarjaisessa yläkoulussa. Edellä olevassa tilatarkastelussa on arvioitu valinnaisaineiden tarvitsema tuntimäärä erikoisluokkiin. Pienessä kaksisarjaisessa yläkoulussa eivät kaikki em. valinnaisuudet kuitenkaan toteudu. 4

10 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäisk... Selvitys Sivu Opettajien tuntimäärät kaksisarjaisessa yläkoulussa Opettajien tunnit ja työmäärät muutamalla esimerkillä (opv = opetusvelvollisuus): Oppiaine opv Tuntimäärä Huomioita Historia ja Vaikka yhdistettäisiin historia ja yhteiskuntaoppi sekä yhteiskuntaoppi uskonto, eivät tunnit (yht. 20) riitä opetusvelvollisuuteen. Uskonto 23 6 Opetusvelvollisuus ei täyty. Liikunnan opettajilla on myös usein terveystiedon pätevyys, joten tuntimäärää voidaan h Liikunta 24 täydentää sillä. Jos näin tehdään, jää BI/MT opettaja ilman valinnaista liikuntaa näitäkin tunteja. Biologia/ Maantieto Kotitalous 23 Kuvataide, musiikki, käsityöt Matematiikka/ Fysiikka/Kemia Äidinkieli ja kirjallisuus Valinnaisuudet valinnaisia 2-6h. Jos on enemmän kuin 32 oppilasta, tulee 9 tuntia + valinnaiset Pakollista opetusta ko. aineissa on 1-2 h/vko poikkeuksena Kaarinassa käsityöt (4h). matematiikka 22; fy/ke 14 Opetusta tulee yhteensä 14h eli opetusvelvollisuus ei täyty. Opettajalle voidaan lisätä terveystietoa, jossa opetusta on 6h. Yhteensä 20h, joka edelleen jää alle OPV:n. Jos BI/MT opettajan tunteja täydennetään terveystiedolla, niin liikunnan opettajilla opetusvelvollisuus ei täyty Kotitalousopettajilla voi olla myös suoritettuna terveystieto, jolla tuntimäärää voidaan kasvattaa. Terveystietoa ei voi kuitenkaan osoittaa monelle opettajalle. Opetusvelvollisuutta ei täyty. Näiden aineiden yhdistelmäopettajia ei todennäköisesti ole rekrytoitavissa. Yhden opettajan opetusvelvollisuus täyttyy, mutta ei kahden opettajan. Mahdolliset valinnaiskurssit eivät täytä opetusvelvollisuutta. Kaikki mahdolliset valinnaisaineiden tunnit (esim. teatteriilmaisu tms.) ovat ylitunteja. Opetussuunnitelmassa on valinnaisaineiden opiskelua vuosiluokilla 5,6, 8 ja 9. Kaarinassakin on määritelty minimiryhmäkoot, tuntiresurssikaan ei anna myöden perustaa pieniä ryhmiä. Kaksisarjaisessa koulussa valintoja tulee rajallisesti ja kovin monia eri valinnaisaineryhmiä ei voi perustaa. Vain matematiikassa ja äidinkielessä on niin paljon opetusta, että opettajan opetusvelvollisuus täyttyy. Koska Kaarinassa on vain yksi ruotsinkielinen koulu, ei muista Kaarinan kouluista löydy opettajia. Opettajakuntaa ei voi myöskään muodostaa Turun tai Paraisten koulusta tulevan opettajan varaan. Se, että koulussa on toisen työnantajan opettajia opettamassa muutamaa viikkotuntia, ei ole toimiva ratkaisu. Valinnaiset aineet: Suosituksena valinnaisaineen ryhmän minimikooksi on 16 oppilasta. Jos resurssia on, niin rehtori voi kyllä perustaa pienemmänkin ryhmän perustelluin pedagogisin syin. Pienemmän ryhmän perustaminen samalla tarkoittaa sitä, että joissain toisissa aineissa on sitten suuria ryhmiä. 5

11 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäis... Selvitys Sivu Opettajien pätevyyksistä Yläkoulussa opettavat aineenopettajat ja pätevyydestä on säädetty asetuksella. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista: 5 Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 1. ylemmän korkeakoulututkinnon; 2. kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä 3. vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ( /865)." Kielitaitovaatimuksista on säädetty: 9 ( /1133) "Kielitaitovaatimukset Perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. --- Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneella henkilöllä, joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun yksinomaan ruotsin kielellä, katsotaan olevan ruotsinkielisen koulun erinomainen opetuskielen suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkieliseen kouluun voidaan ottaa muuta luokanopetusta kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta antamaan enintään kahdeksi vuodeksi henkilö, joka on suorittanut luokanopettajan tutkinnon Norjassa tai Tanskassa, sen estämättä, että opettaja ei ole osoittanut opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Opetushallitus ohjeistaa seuraavasti: Opetushallitus määrää tarvittaessa, kuinka kielitaito osoitetaan (perusopetuslaki 37 3 momentti). Opetushallituksen määräyksen Opettajalta edellytettävä kielen hallinta muulla kuin koulun opetuskielellä annettavassa esi- ja perusopetuksessa (25/011/2005) mukaan opettajalla on riittävä kielitaito, jos hän on suorittanut valtakunnallisissa kielitutkinnoissa tason viisi mukaisen kokeen, suorittanut yliopistossa vähintään 80 opintopisteen laajuiset opetuskielen opinnot tai suorittanut kelpoisuuden tuottavat opintonsa ulkomailla. Tällainen opetuskielen taito on osoitettava, jos opettaja opettaa vähintään neljä vuosiviikkotuntia tai vähintään neljä opetussuunnitelman mukaista kurssia. Opettajalla on riittävä opetuskielen taito myös, jos hän on hankkinut Opetushallituksen hyväksymän opettajankoulutuksen ulkomailla ja suorittanut opettajan opintonsa maassa, jonka virallinen kieli opetuskieli on. St. Karins svenska skolan opettajilla on pätevyys opettaa vain ruotsin kielellä. Luokanopettajat voivat opettaa yläkoulussa aineissa, jossa heillä on aineenopettajan pätevyys eli kaksoiskelpoisuus. Lukuvuonna St. Karins svenska skolassa oli neljä kaksoiskelpoista luokanopettajaa. Kaksoiskelpoisuuden tuottivat opinnot uskonnossa, terveystiedossa, liikunnassa ja erityisopetuksessa. Noin 290 oppilaan yhtenäiskoulun opetusjärjestelyjä ei voi rakentaa pelkästään kaksoiskelpoisten luokanopettajien varaan. Työjärjestyksen laatiminen siten että koko opettajisto opettaa ala- että yläkoulussa on kovin vaikeaa. Opettajien pätevyyksiä ja kaksoiskelpoisuutta käsiteltiin Kaarinan kaupunginvaltuustolle annetussa vastauksessa valtuustoaloitteeseen: 6

12 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäis... Sivu 11 Selvitys Tarkoituksenmukaisinta on hakea aina pätevin ja soveltuvin henkilö kulloinkin avoinna olevaan virkaan ja se toteutuu parhaiten saamalla mahdollisimman laaja hakijajoukko, ei rajaamalla hakuehtoja viran täytön kannalta epätarkoituksenmukaisesti. Kaksoiskelpoisuus ei voi olla jokaiseen tehtävään virkavalinnan ensisijainen kriteeri. Kaksoiskelpoisten määrä on jo nyt melko suuri Opettajien rekrytoinnista Luokanopettajan tulee opettaa pääosa tunneistaan omassa luokassa joten yläkoulun tunneille ei yksinkertaisesti löydy opettajia. Ruotsinkielisiä kaksoiskelpoisia opettajia ei ole helppo rekrytoida. Ruotsinkielisiä opettajia valmistuu vähemmän kuin suomenkielisiä ja Turussa ei ole ruotsinkielistä opettajakoulutusta. Haettaessa ruotsinkielistä opettajaa, on hakemuksia ymmärrettävästi yleensä paljon vähemmän kuin vastaaviin suomenkielisiin tehtäviin. Hakijat avoimiin tehtäviin (St. Karins svenska skola) tehtävä pätevät epäpätevät yhteensä luokanopettaja/ resurssi tuntiopettaja määräaikainen luokanopettaja vakituinen luokanopettaja luokanopettaja tuntiopettaja (erityisopetus) opettaja luokanopettaja Taulukosta voi huomata että pätevien hakijoiden määrä on ollut pienempi kuin epäpätevien hakijoiden. Valintaa on jouduttu monesti tekemään hyvin pienestä pätevien hakijoiden joukosta. 7

13 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäis... Selvitys Sivu Ruotsinkieliset yhtenäiskoulut Suomessa Koulu Oppilasmäärä Iniö skola, Parainen 13 Sirkkalabackens skola, Turku 27 Kuokkalan yhtenäiskoulu, Jyväskylä 30 Skärgårdshavets skola, Parainen 66 Kyrkbackens skola, Kokkola 81 Centrumskolan, Helsinki 84 Haga skola, Vaasa 103 Kotka svenska samskola, Kotka 120 Mikaelskolan, Raasepori 123 Svenska Privatskolan i Uleåborg, Oulu 146 Zacharias Topeliusskolan, Helsinki 148 Dalsbruks skola, Kemiö 175 Höjdens skola, Raasepori 211 Björneborgs svenska samskola, Pori 216 Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere 245 Finno skola, Espoo 251 Åshöjdens grundskola, Helsinki 272 Botby grundskola, Helsinki 436 Vasa övningsskola, Vaasa 446 Lagstads skola, Espoo 459 Hoplaxskolan, Helsinki 572 Storängens skola, Espoo 596 Mattlidens skola, Espoo 646 Winellska skolan, Kirkkonummi 753 Taulukosta voi huomata että koulut sijaitsevat isoissa kaupungeissa tai alueella, jossa on runsaasti ruotsinkielistä asutusta. Pienemmät paikkakunnat (esim. Kemiö, Parainen, Raasepori) ovat ruotsinkielisiä tai etäällä lähimmästä ruotsinkielisestä yhtenäiskoulusta. Kaarinan kaltaisissa niin kutsutuissa kehyskunnissa ei ole ruotsinkielisiä yhtenäiskouluja. 8

14 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäis... Selvitys Sivu Turun ja Paraisten mahdollisuudet kaarinalaisten yläkouluoppilaiden osalta tulevaisuudessa TURKU: Turun kaupungin opetustoimi ja sen edustajat ovat toistuvasti kysyttäessä asiaa ilmaisseet, että ruotsinkieliset kaarinalaiset yläkouluoppilaat ovat tervetulleita Turkuun myös tulevaisuudessa. Näin siinäkin tapauksessa, että yläkoulussa olevien kaarinalaisten oppilaiden määrä nousee nykyisestä 54 oppilaasta jopa 100 % (-> oppilasmäärä oppilasta). Asia on varmistettu Turun ruotsinkielisestä opetustoimesta edellisen kerran marraskuussa Kaarinalaiset oppilaat ovat olleet ja tulevat olemaan jatkossakin Turulle tärkeä lisä, jotta ruotsinkielisen yläkoulun opetustarjonta saadaan pidettyä laajana ja opetushenkilöstölle kyetään tarjoamaan riittävästi opetustunteja. PARAINEN: Paraisten keskusta-alueella sijaitsevaan ruotsinkieliseen yläkouluun mahtuu tarvittaessa yksittäisiä kaarinalaisia oppilaita. Noin 100 oppilaan lisäys ei kuitenkaan nykyisissä tiloissa ole mahdollinen, eikä opetusryhmien kokoja voida kasvattaa 30 oppilaalla vuosiluokkaa kohti. 9

15 91, SIV :00 / Liite: Sivltk Selvitys ruotsinkielisestä yhtenäis... Selvitys Sivu Johtopäätökset Nelikenttäanalyysi, jos St. Karins olisi yhtenäiskoulu: HYÖDYT Kaarinalaisilla oppilailla on mahdollisuus käydä tutussa ympäristössä koko peruskoulu Lyhyempi koulumatka kuin esim. Turkuun Riippumattomuus Turun ratkaisuista Mahdollisuus tarjota yläkoulutunteja kaksoiskelpoisille opettajille Pienestä oppilasmäärästä johtuen opetusryhmien koko on pieni MAHDOLLISUUDET Kaarina houkuttelee omalla yläkoulullaan uusia asukkaita Yhtenäiskoulu saattaa houkutella kaksoiskelpoisia opettajia HAITAT Oppilaan valinnaisuus yläkoulussa on pienempi kuin isommassa yläkoulussa Mikäli SKS on Hovirinnan alakoulun kanssa samassa kiinteistössä, joudutaan yläkouluopetusta varten hankkimaan erikoistiloja, joiden käyttöaste jää alhaiseksi Opettajajärjestelyt ovat vaikeita yläkoulun alhaisen tuntimäärien vuoksi Opetusryhmien pienuuden vuoksi oppilaskohtainen kustannus on korkea UHAT Ei voida tietää, moniko kaarinalainen valitsee oman kunnan yläkoulun sijasta Turun yläkoulun Päteviä opettajia ei saada rekrytoitua 10

16 92, SIV :00 DA: 777/2017 Sivu 15 Perusopetuksen kustannuslaskenta 2016 DA:777/320/2017 Sivistyslautakunta Esittely: Sivistyslautakunnan vuoden 2017 käyttösuunnitelman lautakuntaan nähden sitoviin tavoitteisiin on kirjattu, että koulutuksen vastuualueelle laaditaan uusi kustannuslaskentamalli, joka antaa perusteet taloussuunnittelulle ja seurannalle. Tavoitteena on ollut rakentaa malli, joka vastaa varhaiskasvatuksen vastuualueella vuosittain raportoitavaa suoriteperusteista kustannuslaskentaa. Laskentamallin taustalla on ollut tarve saada vertailukelpoisempaa tietoa eri koulujen välillä. Laskennassa on otettu huomioon oppilasmäärät sekä ryhmät luokka-asteittain ja kouluittain, koululle jaettu tuntiresurssi, pienryhmien määrä sekä vuosiviikkotuntien määrä luokka-asteittain. Tehdyn laskennan perusteella voidaan vertailla yleisopetuksen hintaa eri kouluissa sekä luokka-asteilla. Myös pienryhmässä opiskelevan oppilaan laskennallinen hinta on saatu uuden laskentamallin kautta. Laskennan perusteena on henkilöstöresurssin jakaantuminen eri luokka-asteiden ja ryhmien mukaisesti. Muut kulut on jaettu laskennallisesti oppilaille. Kuljetusoppilaiden oppilaskohtainen hinta on myös selvitetty, mutta se on jatkossakin oppilaskohtaisessa hinnassa mukana. Tämän syynä on se, että vastaavia eroteltavia palveluita on monia. Vyörytyksinä kustannuksiin on laskettu myös oppilashuollon, perusopetuksen ICT-ympäristön sekä koulutuksen hallinnon kustannuksia. Kustannuslaskennan tavoitteena on tarkastella yksiköiden yleisopetuksen kustannuksia ja sitä mitkä tekijät aiheuttavat eroja, selvittää tarkemmin erilaisten oppilaiden kustannuksia kuntalaskutusta varten sekä ala- ja yläkoulun oppilaan hinnan määräytymistä. Tehty laskenta perustuu koulujen vuosisuunnitelmiin, tilastopäivän oppilasmääriin sekä vuoden 2016 tilinpäätöstietoihin. Yleisopetus alakoulut Yleisopetus yläkoulut Pienryhmäopetus euroa/oppilas Auranlaakso Hovirinta Kotimäki Kuusisto Niemenkulma Piispanlähde Runko Piikkiön yhtenäiskoulu Valkeavuori Svenska skola Taulukko 1: Yleisopetuksen hinnat kouluittain sekä pienryhmäopetuksen hinta

17 92, SIV :00 DA: 777/2017 Sivu 16 euroa/kuljetusoppilas Auranlaakso - Hovirinta Kotimäki Kuusisto 619 Niemenkulma 679 Piispanlähde Runko 611 Piikkiön yhtenäiskoulu Valkeavuori Svenska skola 952 Yhteensä Taulukko 2: Kuljetusoppilaiden hinnat kouluittain Yleisopetuksen hinnat luokka-asteittain 1 lk lk lk lk lk lk lk lk lk lk Taulukko 3: Hinnat luokka-asteittain Kustannuslaskentaa esitellään tarkemmin kokouksessa Sähköinen oheismateriaali, perusopetuksen kustannuslaskenta 2016 Valmistelija: Controller Vilma Tikakoski, p Johtava rehtori Mika Rantanen, p Ehdotus: Sivistysjohtaja Elina Heikkilä Sivistyslautakunta päättää merkitä tiedokseen perusopetuksen kustannuslaskennan vuodelta Päätös 92:

18 92, SIV :00 / Liite: Sivltk Koulutuksen kustannuslaskenta 2... Sivu 17 Yleisopetus alakouluissa, euroa/oppilas Yleisopetus yläkouluissa, euroa/oppilas Kotimäki Piispanlähde Piikkiön yhtenäiskoulu Valkeavuori Pienryhmäopetus, euroa/oppilas Hovirinta Kotimäki Piispanlähde Piikkiön yhtenäiskoulu Valkeavuori

19 92, SIV :00 / Liite: Sivltk Koulutuksen kustannuslaskenta 2... Sivu Yleisopetuksen hinnat luokka asteittain, euroa/oppilas lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk 10 lk Koulukuljetuksen hinta, euroa/kuljetusoppilas Materiaalihankinnat, euroa/oppilas

20 92, SIV :00 / Liite: Sivltk Koulutuksen kustannuslaskenta 2... Sivu 19 Muut kuljetukset (ei sis. koulukuljetuksia), euroa/oppilas Kouluruokailu, euroa/oppilas Kiinteistön kustannukset, euroa/oppilas

21 92, SIV :00 / Liite: Sivltk Koulutuksen kustannuslaskenta 2... Sivu 20 Oppilasmäärä 2016, (painotettu keskiarvo tilastosta) Henkilöstökulut yleisopetuksessa alakouluissa, euroa/oppilas Henkilöstökulut yleisopetuksessa yläkouluissa, euroa/oppilas Kotimäki Piispanlähde Piikkiön yhtenäiskoulu Valkeavuori

22 93, SIV :00 DA: 55/2017 Sivu 21 Valtuustoaloite koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan laajentamisesta DA:55/310/2017 Sivistyslautakunta Esittely: Kaarinan vasemmistoliiton valtuustoaloite "Ehdotus: Kaarinan vasemmistoliitto esittää, että Kaarinan kaupunki laajentaa koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa koskemaan myös aamuja, sekä alakoulun toisen luokan oppilaita ekaluokkalaisten lisäksi. Perusteluja: Kaarinassa iltapäiväkerhotoimintaa on saatavissa ensimmäisen luokan oppilaille koulun jälkeen n. klo 16:30-17 asti. On kuitenkin aamuja jolloin koulu alkaa myöhemmin kuin klo 8, jonka lisäksi on myös ihmisiä joiden työ alkaa jo ennen klo 8 eli kaikki ihmiset eivät tee töitä 8-16, jolloin lapsi joutuu olemaan yksin kotonaan kouluaamuisin. Ensimmäisen luokan aloittaa joukko vielä 6-vuotiaita lapsia. Siksi toimintaa tulisi laajentaa koskemaan myös aamuja ennen koulun alkamista, jotta pienten lasten ei tarvitsi olla kotonaan yksin. Ensimmäisen luokkien oppilailla on mahdollista siis käyttää iltapäiväkerhoa, joka on myös maksullinen toiminta. Kaarinan Vasemmistoliitto esittääkin, että toimintaa laajennetaan koskemaan myös toisen luokan oppilaita, perusteluna että nykyinen linjaus on ristiriidassa esim. kansainvälisten suosituksien kanssa, että alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin kotiin. (Englannissa National Society for the Prevention of Cruelty to Children (NSPCC) suosittelee, ettei alle 12-vuotiasta lasta tulisi jättää yksin milloinkaan.) Lisäksi MLL suosittelee, että pieniä alakoululaisia ei saisi jättää yksin kotiin ja vielä KVTES:n mukaan alle 10-vuotiasta lasta voi jäädä hoitamaan kotiin. Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta koskien 1. ja 2. luokkien oppilaita on käytössä läntisessä naapurikaupungissa Turussa ja monessa muussa kunnassa. Ilmeisesti myös Kaarinassa on ollut laajempi iltapäiväkerhotoiminta, jostakin tuntemattomasta syystä siitä on kuitenkin luovuttu. Kaarinalla on nyt hyvä tilaisuus olla hyvä kaupunki myös lapsiperheille, Kaarinasta sanotaan että siellä paremmin hoidettu lapsiperheiden palvelut kuin naapurikaupungissa, mutta jostakin syystä Turulla on tällä hetkellä paremmin huomioitu 1. ja 2. luokkien oppilaat tarjoamalla näille aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Nyt Kaarinalla on hyvä tilaisuus muuttaa tämä ns. epäkohta ja laajentaa oma toimintansa Turun tasolle tässä kyseisessä asiassa. Suurten ikäluokkien edustajat saattavat ihmetellä miksi lapsi ei voi olla yksin kotona. Kyllä lapsi voi olla yksin kotona, jos puitteet ovat siltä osin kunnossa, maailma ja yhteiskunta ovat muuttuneet ja lapsi tarvitsee enemmän aikuisia turvaamaan lapsen kasvuja kehitysolot Tähän asiaan on ottanut kantaa esim. Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen: "Sinkkosen mielestä vanhemman kannattaa noudattaa mieluummin varovaisuutta arvioidessaan lapsensa kykyä olla yksin." Yksinäisyys ja turvattomuus lapsuudessa ovat tekijöitä, joiden jättämiä jälkiä tänä päivänä hoidetaan kalliissaerikoissairaanhoidossa. Se että pienellä panostuksella turvataan lasten mahdollisuus suorittaa ja oppia 1. ja 2. luokat aikuiset rinnalla kulkijana, maksaa varmasti itsensä takaisin moninkertaisesti. Kaarinan vasemmistoliitto esittää siis että iltapäiväkerhotoiminta muutetaan aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnaksi koskemaan kaikkia Kaarinalaisia 1.ja

23 93, SIV :00 DA: 55/2017 Sivu uokan oppilaita Turun mallin mukaisesti toiminta-ajoissa. Aamun kerho voisi olla esim. 7:30-10:00 ja Iltapäiväkerho klo 11:00-17:00. Iltapäiväkerhotoiminnan maksut pysyisivät samana aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Joissakin kunnissa aamu- ja iltapäivätoimintaa ovat pyörittäneet myös kolmannen sektorin järjestöt tukemassa kunnan toimintaa, jos omat resurssit eivät riitä. Järkevää olisi, että palvelua tuotetaan voittoa tavoittelemattomaila yleishyödyllisen toiminnan periaatteella, sekä tietysti uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta oli tuottaja kunta tai järjestöt. Kaarinan vasemmistoliitto." VASTAUS ALOITTEESEEN: Aamu- ja iltapäivätoiminnan säädösperusta ja rahoituksen määräytyminen: Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Kunnat päättävät toiminnan järjestämisestä ja toimintaa säätelee Perusopetuslaki. Opetushallitus hyväksyi vuonna 2011 uudet koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Kunnan tulee hyväksyä toimintasuunnitelma aamu- ja iltapäivätoimintaa varten. Kaarinassa sivistyslautakunta on tämän suunnitelman hyväksyjä ( ). Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa. Kaarinassa ainoastaan kaupunki järjestää toimintaa. Jos kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, sitä tulee tarjota joko 570 tuntia (kolme tuntia päivässä) tai 760 tuntia (neljä tuntia päivässä) koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello välisenä aikana. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 120 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 160 euroa. Maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa valtionosuutta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus perustuu kunnille myönnettyyn suoritepäätökseen. Valtionosuuden peruste muodostuu suoritteina käytettävien ohjaustuntien lukumäärän ja ohjaustunnin yksikköhinnan tulosta. Yksikköhinta on kaikille kunnille sama. Vuonna 2017 se on 26 /ohjaustunti. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee yksikköhintapäätöksen vuosittain valtion talousarvion perusteella. Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2017 rahoituksen perusteena käytettävät suoritepäätökset perustuvat toteutuneisiin ohjaustunteihin, jotka kunta ilmoitti syksyn tilastointipäivänä jälkikäteen edelliseltä lukuvuodelta (vuoden 2017 rahoituksen perusteena ovat aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutuneet ohjaus-

24 93, SIV :00 DA: 55/2017 Sivu 23 tunnit lukuvuodelta ). Kunta saa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen valtionosuutta joko kolmen (570 tuntia) tai neljän (760 tuntia) tunnin päivittäisen ohjauksen mukaisesti. Tätä laajemmasta toiminnasta ei kerry valtionosuutta. Mikäli esim. toiminnan laajuutta lisätään siten, että olemassa olevat iltapäivätoiminnan ryhmät toimivat aiempaa pidempään, eivät valtionosuudet kasva. Jos toiminnassa olevien ryhmien määrä taas lisääntyy, lisääntyvät myös valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Näin ollen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä saadut valtionosuudet tuloutuvat Kaarinan yhteisiin valtionosuuksiin, jossa on sekä OKM:n että peruspalvelujen valtionosuus. Valtionosuuksien muutokset eivät näy suoraan sivistyslautakunnan käyttötaloudessa. Kaarinan toimintatapa Iltapäivätoiminnassa on 432 lasta / Kaarinan kaupungin kouluissa järjestetään iltapäivätoimintaa Niemenkulman koulua lukuunottamatta. Pienestä Niemenkulman koulusta ei ole ollut riittävää (10 lasta) hakijamäärää. Iltapäivätoiminta loppuu klo Iltapäivätoiminnasta vastaa koulun rehtori. Erityislasten iltapäivätoiminta järjestetään Krossin kerhossa Pajuharjunkadulla. Jokaisen koulun iltapäivätoiminnan laajuuteen ilmoittautuneiden lasten määrän lisäksi vaikuttavat myös koululla tarjolla olevat tilat. Rehtori arvioi ohjaajien kanssa koulun tilat suhteessa hakijoihin ja jokaiselle ryhmälle muodostuu enimmäiskoko. Iltapäivätoimintaryhmät muotoutuvat joka koululle oman hakijatilanteen ja tilojen mukaan. Turvallinen toimintaympäristö on oleellinen asia. Ryhmäkoot tarkistetaan joka lukuvuosi uudelleen. Mikäli lapsen omalle koululle ei toimintaa synny, tarjotaan paikkaa sellaisesta koulusta, missä paikkoja on. Tällöin huoltajat järjestävät itse lapselleen kuljetuksen ja vastaavat itse kuljetuskustannuksista. Kunta ei järjestä koulukuljetuksia kotiin iltapäivätoiminnasta. Iltapäiväkerhoissa toimii 1-6 ohjaajaa kerhon lapsimäärän mukaan: lasta = 1 ohjaaja lasta = 2 ohjaajaa lasta = 3 ohjaajaa lasta = 4 ohjaajaa lasta = 5 ohjaajaa lasta = 6 ohjaajaa Ohjaajien lukumäärän ja työajan määrittelee lasten määrä, läsnäolo lukujärjestysten mukaan sekä erityistä tukea olevien lasten osuus ryhmässä. Iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat koulunkäynnin ohjaajat. Näin iltapäivisin lapsi kohtaa aamupäivän oppitunneilta tutun ohjaajan ja näin myöskin saadaan ohjaajalle lisätunteja.

25 93, SIV :00 DA: 55/2017 Sivu 24 Toimintaan otettavien lasten määrän rehtori päättää lasten tuen tarpeen ja käytettävissä olevien tilojen perusteella. Toiminnasta perittävä maksu määritetään sivistyslautakunnan hyväksymässä maksutaksassa. Tällä hetkellä kuukausimaksu on 110 ja elokuulta peritään puolet kuukausimaksusta (Kaupunginhallitus ) Toiminnan supistaminen Kaarinassa aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin aamutoimintaa vielä lukuvuonna Hovirinnassa, Kuusiston Empolassa, Piispanlähteen koululla, Piikkiön yhtenäiskoulussa ja Valkeavuoren koulussa. Aamutoiminta alkoi klo 7.00 tai Muissa kouluissa ei ollut kysyntää niin, että kynnys toiminnan aloittamiseksi olisi ylittynyt. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden ja palveluiden yhdenvertaisen tarjoamisen vuoksi aamutoiminta lopetettiin syksystä 2015 alkaen. Muutamaa yksittäistä yhteydenottoa lukuunottamatta ei ole ilmennyt tarvetta aamutoiminnan järjestämiseksi. Enemmän on tullut palautetta siitä, että kaikki 2. luokan oppilaat eivät pääse iltapäivätoimintaan. Kun aamutoiminta lopetettiin, niin rehtoreita ohjattiin laatimaan 1. ja 2. luokan oppilaiden työjärjestykset niin, että koulu alkaisi mahdollisuuksien mukaan klo 8 tai 9. Toiminnan laajentaminen Rehtoreilta kysyttiin muutamia arvioita tehdyn valtuustoaloitteen näkökulmasta: 1. "Arvioi kokemuksesi ja hakemusten perusteella: Jos kaikki halukkaat 1. ja 2. lk:n oppilaat pääsisivät APIP-toimintaan, niin paljonko kou lussasi olisi toimintaan osallistuvia?" Arvio lasta eli kasvua nykyiseen lasta. 2. "Arvioi työjärjestyksen ja kokemuksen perusteella: Paljonko aamu toimintaan osallistuvia olisi klo 7-8?" Arvio: yhteensä noin 90 lasta 10 koululla. 3. "Arvioi työjärjestyksen ja kokemuksen perusteella: Paljonko aamu toimintaan osallistuvia olisi klo 8-9?" Arvio: yhteensä noin 140 lasta 10 koululla. Oppilasmäärä ja tarve aamutoimintaan vaihtelee eri viikonpäivinä oppilaan lukujärjestyksen perusteella. Jos oppitunti alkaa klo 8, ei tarvetta aamutoiminnalle klo 8-9 ole. 4. "Arvioi työjärjestyksen ja kokemuksen perusteella: Paljonko aamu toimintaan osallistuvia olisi klo 9-10?" Pääsääntöisesti kouluilla oppilaat ovat oppitunneilla klo 9 alkaen joten tarvetta ei ole. 5. "Jos koulussasi olisi aamutoimintaa klo 9 tai 10 asti, niin löytyisikö til oja toimintaan sisältä?"

26 93, SIV :00 DA: 55/2017 Sivu 25 Kyllä: 7 koulua Kovin heikosti: 1 koulu Ei: 2 koulua Aamu- ja iltapäivätoimintaan käytetään myös luokkatiloja, joten oppituntien aikana ei välttämättä ole vapaana sisätiloja. 6. "Mitä muuta haluat kommentoida asiaan?" Monessa koulussa kaikki aloittavat 2. luokkalaiset jäävät eivät saa paikkaa. Jos toiminta laajenisi 2-luokkalaisiin ja aamutoimintaan, on huomattava sen vaikutus ohjaajien työpanokseen koulussa ja taattava riittävä ohjaajien määrä sekä kerhoihin että koulun tarpeisiin. Jos opetukseenkaan ei ole riittävästi resurssia, ei mielestäni ole syytä laajentaa kerhotoimintaa, joka ei ole lakisääteistä. Tai jos laajennetaan, tulisi maksujen olla sellaiset että ne kattavat kulut. Hinta vaikuttaisi myös varmaan aamutoiminnan osallistumiseen. Puuttuvan aamutoiminnan vuoksi rehtorina olen tästä syystä järjestänyt 1. luokkalaisten aamut alkamaan pääsääntöisesti klo 8. Koska kerhon ohjaajat ovat kaikki koulun omia koulunkäynninohjaajia, he siirtyvät luokkatyöskentelyyn klo 8. Yhteenveto: Kokonaisuuden hahmottamiseksi on valtuustoaloitteessa mainitut muutosehdotukset selvitetty erillisinä kokonaisuuksina. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentaminen klo 7-17 Mikäli aamutoiminta ja hoitopäivän pidentäminen otetaan käyttöön, on vaikea arvioida tarkasti miten laajasti huoltajat ilmoittavat lapsensa niihin. On oletettavaa, että lasten määrä ja sitä kautta kustannukset kasvavat. Maksutaksa on oleellinen tekijä. Lisäksi tulee miettiä mikä on lapsen paras. Jaksaako lapsi olla 10 tuntia koulussa eri toiminnoissa. Mikäli aamutoimintaa järjestettäisiin klo 7-9 ja iltapäivätoiminta pitenisi klo asti, laajenisi toiminnan määrä 2,5 tuntia päivässä jokaisessa koulussa. Rehtoreiden arvioiden mukaan ajallinen laajentaminen toisi lasta lisää toiminnan piiriin. Koulunkäynninohjaajalle tehdään tavallisimmin 26 viikkotunnin työsopimus. Nämä lapset tarvitsevat 10 ohjaajaa lisää, mutta itse aamu- ja iltapäivätoimintaan tarve on vain 2,5 tuntia päivässä (12,5 h / 26 h). Näin ollen loput tunnit kohdistuvat siten koulujen yleiseen ohjaajaresurssiin. On vaikea saada pätevää ohjaajaa vain muutamaksi tunniksi. Tämä aiheuttaa kustannusten lisäystä noin euroa yleiseen ohjaajaresurssiin. Mikäli Kaarinassa aamutoiminta aloitettaisiin uudelleen, niin sille pitäisi maksutaksassa määritellä asiakasmaksu. Paraisilla aamutoiminnan maksu on 20 euroa/kk ja Turussa 40 euroa/kk. Toimeentulotuen asiakkaat ja ne vammaiset lapset, joille on tehty EHO-suunnitelma, ovat vapautettu maksusta. Heidän osuutensa on noin 7%. Mikäli maksu olisi 30 euroa/kk, olisi maksutuotto 90 (-7%) lapselta euroa ja 120 lapselta euroa.

27 93, SIV :00 DA: 55/2017 Sivu 26 Alla laskelma toiminnan laajentamisesta ajallisesti. Valtionosuudet eivät lisäänny sillä, ryhmien määrä pysyy samana ja ainoastaan ohjaustuntien määrä kasvaa. Ryhmien määrään ei vaikuta se, että onko lapsia 90 vai 120. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentaminen klo 7-17 Nykytilanne 0 lasta 90 lasta 120 lasta Toimintatuotot Toimintakulut Ohjaajaresurssi Välipala- ja materiaalikustannukset Yhteensä Toimintakate Valtionosuudet Taulukko 1: Laskelma aamu- ja iltapäivätoiminnan ajallisesta laajentamisesta. Toiminnan ajallisen laajentamisen ja aamutoiminnan aloittamisen kustannukset ovat sivistyslautakunnan käyttötaloudessa noin euroa. Laskelmassa tulee kuitenkin huomioida myös yleisen ohjaajaresurssin lisääntyminen eurolla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentaminen 2.luokkalaisille Rehtoreiden arvioiden mukaan toiminnan laajentaminen 2. luokkalaisille toisi noin lasta lisää toiminnan piiriin. Mitoituksien mukaisesti uusia ryhmiä tulisi 6-10 ja toiminta laajenisi 4 tuntia päivässä. Kuten edellisessä kohdassa mainittiin, koulunkäynninohjaajalle tehdään tavallisimmin 26 viikkotunnin työsopimus. Lapset tarvitsevat 6-10 ohjaajaa lisää riippuen lapsimäärän kasvusta, mutta itse aamu- ja iltapäivätoimintaan tarve on vain 4 tuntia päivässä (20 h / 26 h). Näin ollen loput tunnit kohdistuvat siten koulujen yleiseen ohjaajaresurssiin. On vaikea saada pätevää ohjaajaa vain muutamaksi tunniksi. Tämä aiheuttaa kustannusten lisäystä noin euroa yleiseen ohjaajaresurssiin. Toiminnasta perittävä maksu on tällä hetkellä 110 ja elokuulta peritään puolet kuukausimaksusta. Mikäli iltapäivätoimissa olisi 490 lasta olisi maksutuotto euroa ja lapsimäärän ollessa 550 olisi maksutuotto euroa. Tuotoissa on huomioitu 7 %:n vähennys (toimeentulotuen asiakkaat ja ne vammaiset lapset, joille on tehty EHO-suunnitelma, ovat vapautettuja maksusta). Alla laskelma toiminnan laajentamisesta 2. luokkalaisten piiriin. Valtionosuudet lisääntyvät joko 6 uuden ryhmän mukaisesti (+60 lasta) tai 10 uuden ryhmän mukaisesti (+120 lasta). Toiminnan laajentaminen 2.luokkalaiset Nykytilanne 430 lasta 490 lasta 550 lasta Toimintatuotot Toimintakulut

28 93, SIV :00 DA: 55/2017 Sivu 27 Ohjaajaresurssi Välipala- ja materiaalikustannukset Yhteensä Toimintakate Valtionosuudet Taulukko 2: Laskelma aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamisesta 2. luokkalaisille. Toiminnan laajentamisen 2. luokkalaisille kustannukset ovat sivistyslautakunnan käyttötaloudessa noin euroa laajuudesta riippuen. Kun huomioidaan valtionosuuksien lisäykset, on toiminnan lisäyksen nettokustannus kaupungin tasolla euroa. Laskelmassa tulee kuitenkin huomioida myös yleisen ohjaajaresurssin lisääntyminen eurolla. Toiminnan laajentaminen sekä ajallisesti että 2.luokkalaisille Mikäli molemmat muutokset otetaan käyttöön, saadaan 10 ohjaajan työpanos kohdistettua aamu- ja iltapäivätoimintaan ja lisäystä yleiseen ohjaajaresurssiin ei ole. Toiminnan laajentaminen sekä ajallisesti että 2. luokkalaisille Nykytilanne 430 lasta 490 lasta + 90 lasta 550 lasta lasta Toimintatuotot Toimintakulut Ohjaajaresurssi Välipala- ja materiaalikustannukset Yhteensä Toimintakate Valtionosuudet Toiminnan laajentamisen kustannukset ovat sivistyslautakunnan käyttötaloudessa noin euroa laajuudesta riippuen. Kun huomioidaan valtionosuuksien lisäykset, on toiminnan lisäyksen nettokustannus kaupungin tasolla euroa. Toiminnasta saatavien valtionosuuksien osalta on yleisesti huomioitava, että mikäli toimintaa lisätään alkaen, ovat valtionosuudet täysimääräisesti käytettävissä vasta vuonna Valmistelija: Johtava rehtori Mika Rantanen, p Controller Vilma Tikakoski, p Ehdotus: Sivistysjohtaja Elina Heikkilä Sivistyslautakunta

29 93, SIV :00 DA: 55/2017 Sivu 28 1) antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan selvityksen Vasemmistoliiton valtuustoaloitteeseen; 2) esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Päätös 93:

30 94, SIV :00 DA: 779/2017 Sivu 29 Sivistyslautakunnan lokakuun taloustilanne DA:779/051/2017 Sivistyslautakunta Esittely: Kaupungin kirjanpito sulkeutuu lokakuun osalta Sivistyslautakunnan talousarvion toteumaraportti jaetaan pöydälle ja esitellään kokouksessa. Valmistelija: Controller Vilma Tikakoski, p Sivistysjohtaja Elina Heikkilä, p Johtava rehtori Mika Rantanen, p Varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen, p Ehdotus: Sivistysjohtaja Elina Heikkilä Sivistyslautakunta päättää merkitä tiedokseen lautakunnan talousarvion lokakuun toteuman. Päätös :

31 95, SIV :00 DA: 780/2017 Sivu 30 Sivistyslautakunnan kokoukset ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen vuonna 2018 DA:780/012/2017 Sivistyslautakunta Esittely: Sivistyslautakunnan tulee määritellä vuodelle 2018 kokousaikansa ja - paikkansa sekä päivämäärän, jolloin sivistyslautakunnan pöytäkirja asetetaan nähtäville. Muista sivistyslautakunnan kokousmenettelyä koskevista asioista sivistyslautakunta on päättänyt , 53. Tämä päätös on voimassa koko valtuustokauden. Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan Hallintosäännön 136 :n mukaan toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. Pöytäkirja nähtävänä kaupungin kotisivuilla - määrittelee kunnan jäsenen muutoksenhakuajan Kunnan jäsenen muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa (=kaupungin kotisivut). Jotta kunnan jäsenen muutoksenhakuajan alkaminen voidaan määritellä yksiselitteisesti, on sivistyslautakunnan päätettävä pöytäkirjan nähtävilläoloajankohdasta. Hallintosäännön 158 :n mukaan kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastaminen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä tarkemmin säädetään. Kuntalain 140 :n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Valmistelija: Toimistosihteeri Anne Kuhmonen, p Ehdotus: Sivistysjohtaja Elina Heikkilä