Eräkulttuuriohjelma 7 9-vuotiaille lapsille
|
|
- Anton Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eräkulttuuriohjelma 7 9-vuotiaille lapsille Kesto: noin 3 4 oppituntia Aihe: eräkulttuurin historia, ihminen ja luonto, luonnossa liikkuminen, jokamiehenoikeus, eläinten tuntemus, metsästys, riistanhoito Ajankohta: kevät, kesä ja syksy Paikka: ulkona, metsässä/puistossa Tavoite: Lapset tutustuvat eräkulttuurimme historiaan, liikkuvat luonnossa ja oppivat uutta luonnosta kokemusten ja leikin kautta, saavat tietoa jokamiehenoikeudesta, tutustuvat erilaisiin villieläinlajeihin ja niiden elinympäristöihin, saavat tietoa nykypäivän metsästyksestä ja riistanhoidosta, harjoittelevat sosiaalisia taitoja, kuten yhdessä toimimista ryhmätilanteissa sekä toisten kuuntelemista ja kunnioittamista. Ohjeet ohjelmaan: Koeta löytää alue, jonka läheisyydessä on metsä. Alueella on oltava myös riittävästi avointa tilaa leikkejä varten. Lintuja houkutteleva pilli (esimerkiksi pyypilli) on hyvä tapa koota lapset yhteen eri ohjelmapisteisiin tai silloin, kun eräopas haluaa lasten huomion. Kerro pyystä tai näytä pyyn kuva. Pyykukko viheltää kuuluvasti keväällä ja syksyllä. Pyy on tyypillinen reviirilintu, joten sitä on helppo houkutella pillillä. On myös hauskaa, jos osaa itse matkia lintua. Myös kulkunen tai pieni lehmänkello käy, jos ei ole mahdollista käyttää pyypilliä. Ohjelmaan kuuluu muutamia lyhyitä tarinoita. Olisi hyvä, jos eräkummi pystyisi kertomaan tarinat lapsille lukematta niitä paperista. Näin tarinoista tulee elävämpiä, ja ne saavat lasten mielikuvituksen paremmin liikkeelle. Hyvä tapa opetella tarinoita on nähdä ne mielessään kuvina. Tällöin kertoja tietää, mitä tarinassa tapahtuu, ja voi esittää sen omin sanoin. Tarinat on kirjoitettu kursiivilla. Jos tarinoiden kertominen tuntuu vaikealta eikä suju luontevasti, paperia voi käyttää apuna. Jos jokin tarina tuntuu liian pitkältä eikä ryhmä tunnu kuuntelevan, tarinaa voi lyhentää. Jokainen tehtävä ja leikki on kuitenkin hyvä aloittaa kertomalla jotain historiasta, ihmisestä tai eläimestä. 1 Tekijä: Mikaela Granqvist, ympäristökasvattaja
2 1. Aloitus Kesto: 20 min. Aineisto: Kuva kalliopiirroksesta. Köysi ja kuvia eri aikakausista. Paperiteippiä. Voitte seistä tai istua ringissä, jos löydätte sopivan paikan, sillä johdannon alussa kerrotaan tarina. Johdanto alkaa eräkummin ja päivän aiheen esittelyllä. Lapsetkin voivat esittäytyä, jos heitä ei ole liian monta. Tuleeko lapsille mieleen jokin eläin, joka alkaa samalla alkukirjaimella kuin heidän oma nimensä? Tarina: Kauan, kauan sitten, tuhansia vuosia aiemmin Suomi oli paksun jääkerroksen peitossa. Jää oli paikoin jopa kilometrien paksuinen. Kukaan ei voinut asua täällä. Ilma alkoi vähitellen lämmetä ja jää alkoi sulaa ja vetäytyä takaisin pohjoiseen. Jäljelle jäi meri ja paljasta maata. Pikkuhiljaa täällä alkoi kasvaa metsää. Suomeen muutti ihmisiä etelästä ja kaakosta. He olivat kivikauden ihmisiä. Elämä täällä pohjoisessa oli ankaraa. Ihmisten piti jatkuvasti liikkua paikasta toiseen saadakseen ruokaa. He olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Kivikauden ihmiset metsästivät laajoilla alueilla ja muuttivat vuodenaikojen mukaan. He olivat paimentolaisia. Heitä ympäröi kaikkialla erämaa. Kesäisin ihmiset asuivat pääosin rannikolla ja pyydystivät kalaa ja hylkeitä. Talvisin monet muuttivat kuitenkin sisämaahan ja metsästivät hirviä, peuroja, poroja ja majavia. Kun tänne kasvoi suuria metsiä, ihmiset voivat myös kerätä marjoja, sieniä ja luonnonkasveja. Linnunmuniakin kerättiin. Kivikaudella sekä miehet että naiset metsästivät ja kalastivat, ja heidän saaliistaan on löydetty kallioihin kaiverrettuja kuvia. Näitä kuvia kutsutaan kalliopiirroksiksi, ja niiden uskottiin vaikuttavan metsästys- ja kalastusonneen. Eläinten turkikset ja nahat otettiin talteen ja käytettiin vaatteisiin ja talojen rakennusaineiksi. Turkiksia ja nahkoja voitiin myös vaihtaa muihin hyödykkeisiin. Metsästys ja kalastus olivat elintärkeitä elinkeinoja esiisillemme tuhansien vuosien ajan. He tunsivat luonnon hyvin ja osasivat elää täysin luonnon ehdoilla ja sen mukaan, mitä luonto tarjoaa eri vuodenaikoina. Kun eräkummi puhuu kalliopiirroksista, toinen aikuinen kiertää ringissä ja näyttää lapsille kuvaa kalliopiirroksesta. Tehtävä: Historiasta kertovat tarinat jäävät helposti abstrakteiksi. Lapsen on vaikea kuvitella toista aikakautta ja hahmottaa aikajanaa. Aikajanan hahmottamista voidaan helpottaa aikaköydellä, johon on merkitty eri aikakaudet ja jossa niitä havainnollistetaan kuvin. Käytä tavallista köyttä ja taivuta se ympyrän muotoon. Aseta köydessä olevien aikakausimerkintöjen viereen kuvat kyseisistä aikakausista. Merkinnät voidaan tehdä köyteen etukäteen paperiteipillä. Köysi voi olla ympyrän sijaan myös suorana. Aikaköysi asetetaan johdantoringin keskelle. Pienillä lapsilla käytetään yksinkertaistettua köyttä, johon ei tarvitse merkitä kaikkia aikakausia (kivikausi, maanviljelyksen alkaminen, rautakausi, nykyaika). Miettikää yhdessä ihmisen historian eri aikakausia täällä pohjolassa. Sitten lapset voivat sijoittaa tarinat ja toimet oikeaan yhteyteen aikajanalla. Aikaköyden voi jättää maahan koko ohjelman ajaksi. 2
3 Pohdi lopuksi yhdessä lasten kanssa, mitä tapahtui, kun ihminen alkoi viljellä maata ja kasvattaa karjaa. - Mitä tapahtui metsästykselle ja kalastukselle? Miten kauan ne olivat tärkeitä? - Miksi nykyään metsästetään, virkistyskalastetaan sekä kerätään marjoja ja sieniä? - Onko oppilaiden perheessä metsästäjiä tai kalastajia? Ovatko jonkun isovanhemmat tai isoisovanhemmat olleet metsästäjiä, maanviljelijöitä tai kalastajia? - Ennen kaikkialla oli erämaata. Mitä erämaa on nykyään? Metsästys, kalastus sekä marjojen ja sienien keräily ovat nykyään harrastuksia ja monille hyvä tapa lähteä ulos luontoon. Luontoharrastus saa meidät voimaan hyvin ja pysymään terveenä. Metsästetty, kalastettu ja kerätty ruoka on hyvää ja luonnonmukaista. Metsästäjillä ja kalastajilla on oltava monia tietoja ja taitoja, kuten esiisillämmekin. 2. Tehtävä: Eräkulttuuria koskevia kysymys- ja tehtäväpisteitä Kesto: min. Aineisto: Kysymyslomakkeet (laminoidut). Kysymyslomakkeiden ripustamiseen tarvittavat välineet. Paperilappuja ja lyijykyniä. Pienikokoisia kiviä yhteen pisteeseen (yksi kullekin lapselle). Liituja tai vesiliukoisia tusseja. Pyypilli, kulkunen tai lehmänkello. Ohjeet pisteisiin: Toimitaan 3 4 lapsen ryhmissä. Jos joukossa on 7-vuotiaita, jotka eivät osaa vielä lukea hyvin, heidät tulee sijoittaa ryhmään, jossa joku osaa lukea tai jossa on mukana aikuinen. Kysymyksiä/tehtäviä on kahdeksan. Voit itse päättää tehtäväpisteiden määrän sen perusteella, kuinka monta lasta on mukana ja kuinka paljon teillä on aikaa. Asettele kysymykset ympäristöön niin, että ne ovat näkyvissä mutta kuitenkin sellaisella etäisyydellä toisistaan, etteivät eri pisteet häiritse toisiaan. Kivet sijoitetaan piirustuspisteeseen. Lapset siirtyvät edellisestä pisteestä seuraavaan vapaana olevaan. Eräkummi viheltää pilliin, kun lasten on aika siirtyä seuraavaan pisteeseen. Tehtäväpisteissä voi kulua enemmän aikaa kuin kysymyspisteissä. Varmista, että tehtävien suorittamiseen on riittävästi aikaa. Kysymyspisteissä olevat lapset voivat odottaa tehtävien valmistumista tai keskustella kysymyksen aiheesta. Eräkummi seisoo tehtävän ajan sen pisteen vieressä, jossa piirretään kiviin. Hän katsoo, koska lapset ovat valmiit, ja viheltää sitten pilliin. Eräkummi huolehtii siitä, että piirtäminen ei kestä liian kauan ja että valmiit kivet asetetaan sivuun näytille. Ohjelmassa on hyvä olla mukana useampi kuin yksi aikuinen. Muut aikuiset huolehtivat siitä, että lapset vaihtavat pistettä, kun pilliin puhalletaan, että ryhmät pysyvät koossa ja että kussakin pisteessä on kerrallaan vain yksi ryhmä. He myös auttavat tarvittaessa. Esittele pisteiden tehtävät ja kerro, että lapset saavat nyt pohtia entisajan ja nykyajan eräelämää ja metsästystä vastaamalla kysymyksiin ja tekemällä muutaman tehtävän eri pisteissä. Jaa lapset 3
4 ryhmiin. Kerro, miten tehtävät suoritetaan. Tee selväksi, että pisteestä siirrytään toiseen vasta, kun pilliin vihelletään, ja että kussakin pisteessä saa olla vain yksi ryhmä kerrallaan. Jos ryhmä vastaa pisteen kysymykseen nopeasti, se voi jatkaa kysymyksen aiheen pohdiskelua, kunnes pilliin puhalletaan. Lopetus: Kokoontukaa yhteen ja kiertäkää pisteet läpi niin, että mietitte kysymyksiä ja tehtäviä yhdessä ja katsotte kivinäyttelyn. Nosta esiin tärkeimmät asiat, mutta pidä lopetus melko lyhyenä. Pisteet: Tehtävä: Jokainen piirtää kiveen liiduilla lempieläintään esittävän kalliopiirroksen. Tehkää pisteeseen näyttely piirroksista. Kuva tuo onnea tulevaisuuteen! Esi-isämme kaiversivat eläinten kuvia kallioihin ja luoliin saadakseen metsästys- ja kalastusonnea. Lopun kierroksella: Katsokaa kalliopiirrosten näyttely. Lapset voivat viedä oman kivensä mukanaan kotiin. Kysymys: Miksi esi-isämme metsästivät paljon oravia? Miksi oravia metsästettiin lähes ainoastaan talvella? Ihmisten ei enää juurikaan tarvitse metsästää oravia. Nykyään oravia pyydystää lähinnä näätä. Näädät ovat taitavia kiipeämään puihin. Mikä sinun mielestäsi on oravassa hauskimman näköistä? Kerro muille. Vastaus: Oravia metsästettiin niiden turkin vuoksi. Ne olivat tärkeitä turkiseläimiä, joita metsästettiin pääosin talvella. Oravan turkki on talvella paksuimmillaan ja väriltään harmaa. Monissa paikoissa oravia sai metsästää vasta niiden vaihdettua talviturkkiin, koska silloin turkki oli puhtain. Turkiksista tehtiin joko vaatteita tai tarvikkeita itselle, tai ne vaihdettiin muihin tarpeellisiin hyödykkeisiin. Orava saattoi myös täydentää ihmisten ruokavaroja. Kysy, mikä lasten mielestä on oravassa hauskimman näköistä. Tehtävä: Kerätkää sellaisia kasvien lehtiä, joita voi mielestänne asettaa haavan päälle sen parantamiseksi. Esi-isämme eivät voineet marssia kauppaan ostamaan laastaria ja haavavoiteita. He paransivat haavat luonnon lehtien avulla. Niin voi tehdä vielä nykyäänkin. Ottakaa mukaan erilaisia löytämiänne lehtiä. Löydättekö tämän lehden? Se on piharatamo. Lopun kierroksella: Löysikö joku piharatamon? Jos ei, yrittäkää löytää sellainen yhdessä. Kerro, miten piharatamon avulla parannettiin haavoja. (Tämän pisteen voi jättää pois aikaisin keväällä, jos piharatamo ei vielä kasva). Kysymys: Tulenteon taito oli yksi tärkeimmistä taidoista, joka mahdollisti ihmisen muuttamisen tänne kylmään Suomeen. Millä eri tavoilla tuli auttoi kivikauden ihmistä? Oletko joskus itse sytyttänyt tulen? Kerro muille, missä ja milloin. 4
5 Vastaus: Tuli antoi ihmiselle lämpöä ja valoa. Tulen avulla voitiin myös valmistaa, kuivata ja savustaa ruokaa. Tuli piti petoeläimet loitolla. Ajan myötä ihmiset oppivat myös hyödyntämään tulta saviruukkujen ja raudan valmistuksessa. Miten tärkeää tuli on nykyään? Tehtävä: Valitse oma luontopaikkasi. Etsi pisteen läheltä luonnosta kohta, jossa kukaan ei istu ihan vieressäsi. Ole aivan hiljaa ja nauti luonnosta täysin rinnoin, kunnes pilli soi. Lopun kierros: Jotkut oppilaat kertovat omasta paikastaan. Mitä he havaitsivat? Mitä he kuulivat? Miltä se tuntui? Luonnossa kulkiessa ja myös metsästäessä saa kokea monia rauhallisia, hiljaisia ja hienoja hetkiä aivan yksin luonnon kanssa. Kysymys: Mikä eläin auttoi ihmistä metsästyksessä jo kivikaudella? Sama eläin auttaa metsästyksessä vielä nykypäivänäkin. Tunnetko tämän eläimen eri rotuja, joita käytetään metsästyksessä? Vastaus: Kerro vähän koirasta metsästäjän apuna. Mitä rotuja lapset tiesivät? Tehtävä: Näyttäkää toisillenne, missä suunnassa mielestänne ovat pohjoinen ja etelä. Mitä vihjeitä luonnosta voi löytyä tähän? Etsikää erilaisia vihjeitä. Esi-isämme pystyivät suunnistamaan luonnossa pelkästään luonnon tarjoamien vihjeiden avulla. Lopun kierroksella: Lapset voivat näyttää, missä pohjoinen ja etelä heidän mielestään ovat. Kysy ja kerro, mitä vihjeitä luonnossa on: muurahaiskeot, koivun tuohi, puiden oksat, kivien jäkälät ja sammalet, kantojen vuosirenkaat. Löysivätkö lapset vihjeitä ympäröivästä luonnosta? Mitä nykyään voidaan käyttää apuvälineenä luonnossa suunnistettaessa? Kysymys: Mitä muita apuvälineitä kuin keihästä ja jousta esi-isämme käyttivät saaliin pyydystämiseen? Nykyaikana metsästysharrastuksessa käytetään kivääriä. Onko nykyään vielä käytössä joitain ikivanhoja metsästysmenetelmiä? Oletko joskus kokeillut ampua jousella? Vastaus: Keihään ja jousen lisäksi metsästettiin kaivamalla ansakuoppia ja käyttämällä loukkuja ja pyydyksiä. Nykyäänkin tiettyjen eläinten pyydystämiseen käytetään loukkuja (supikoira, kettu, minkki) ja pyydyksiä (riekko Lapissa). Saako keihästä vielä nykyään käyttää metsästykseen? (Mainitse, että eläimet on tapettava nykyään niin nopeasti ja kivuttomasti kuin mahdollista, koska se on mahdollista). 5
6 3. Tapio metsän jumala tai kuningas Pisteiden läpikäymisen jälkeen kokoonnutaan rinkiin kuulemaan lyhyt tarina. Kesto: 10 min. Aineisto: Ei mitään Kauan sitten esi-isämme uskoivat, että oli olemassa metsän jumala tai kuningas nimeltä Tapio. Tapio hoiti ja hallitsi metsää ja suojeli metsäneläimiä. Hänellä oli valta antaa metsästäjille saalista tai antaa eläinten päästä karkuun. Tapio asui Tapiola-nimisessä metsässä, ja hänen vaimonsa oli metsän jumalatar Mielikki. Tapio oli ihmisen kaltainen, ja hän saattoi tulla istumaan leirinuotiolle. Hän oli uskomattoman pitkä, kuin metsäkuusi, ja hänen päänsä nousi kuusenlatvojen korkeudelle. Hän pystyi kuitenkin muuttamaan kokoaan ja muotoaan. Joskus hän muutti muotoaan linnuksi. Tapiolla oli pöytä matalakasvuisen ja tuuhean kuusen päällä. Ihmiset toivat Tapion pöydälle lahjoja, uhrilahjoja. Lahjaksi annettiin ruokatarvikkeita tai osa saaliista. Näin saatiin metsästysonnea ja pysyttiin hyvissä väleissä Tapion kanssa. Tapiosta ja hänen perheestään kerrotaan myös Kalevalassa. Esi-isämme kunnioittivat suuresti metsää ja sen asukkaita, niin eläimiä kuin muitakin olentoja. Miten metsään suhtaudutaan nykyään? Liittyykö metsään yhä jotain salaperäistä ja pyhää? Miten nykyään voidaan saada metsästysonnea? Mitä mieltä olette roskaamisesta ja siitä, että kokonaisia metsiä hakataan? Kunnioittavatko nykyajan ihmiset metsää ja sen asukkaita? 4. Tehtävä: Valmistakaa tarvikkeita ja työkaluja Kesto: 30 min. Aineisto: Köyttä. Nauhaa. Sakset. Lapsille soveltuvia puukkoja. Kivikaudella alettiin valmistaa työkaluja ja tarvikkeita. Aloita kysymällä, mitä lasten mielestä kivikaudella käytettiin työkaluina ja metsästysvälineitä. Lapset etsivät ympäröivästä luonnosta sopivia osia ja esineitä. He valmistavat niistä työkaluja, keittiötarvikkeita ja metsästysaseita. Lapset voivat joko päättää heti tehtävän saadessaan, mitä he haluavat valmistaa, ja etsiä materiaalia sen mukaan tai saada idean valmistukseen siitä, mitä materiaaleja he löytävät. He voivat myös keksiä uusia työkaluja. Lapset saavat aikaa työkalujen ja tarvikkeiden valmistamiseen noin 20 minuuttia. He voivat käyttää valmistuksessa köyttä ja nauhaa. Lapset saattavat tarvita aikuisen apua eri osien yhteenliittämisessä. Käykää läpi jokamiehenoikeus. Mitä saa kerätä ja mitä ei, missä saa liikkua? Eräkummi ja muut aikuiset auttavat lapsia tehtävässä. He käyttävät puukkoa ja auttavat lapsia veistämään. Harkinnan mukaan lapset voivat valvotusti veistää myös itse kukin vuorollaan. Esimerkkejä metsästysvälineistä: nuija: sido kivi kepin päähän; keihäs: etsi pitkä keppi ja veistä sen pää teräväksi tai sido pitkänmallinen kivi kepin päähän; jousi: tee jousi köyden avulla ja käytä 6
7 nuolina ohuita keppejä, jotka voi myös veistää teräviksi. Muita mahdollisia tarvikkeita ovat muun muassa veitset ja kauhat. Lopetus: Kaikki saavat näyttää, mitä ovat valmistaneet, ja kertoa, mitä ne ovat. Pohtikaa, mitä meillä on nykyään käytössä lasten valmistamien työkalujen, metsästysvälineiden ja muiden tarvikkeiden tilalla. Kivikaudella ei ollut käytettävissä köyttä ja nauhaa, vaan tarvikkeiden ja työkalujen kokoamiseen käytettiin jänteitä. Lapset voivat viedä tekemänsä työkalut ja tarvikkeet mukanaan kotiin. 5. Karhu: satu ja leikki Kesto: min. Aineisto: Lappu, jossa on karhun eri lempinimiä. Mahdollisesti karhua esittävä käsinukke tai pehmolelu. Johdanto: Esi-isillemme karhu oli pyhä eläin. Karhu ei ollut mikään tavallinen metsäneläin vaan paremminkin metsän ihminen, jonka uskottiin ymmärtävän puhetta. Sitä pidettiin hyvin älykkäänä metsän valtiaana. Karhulla oli monia tuntemattomia voimia, ja sitä kunnioitettiin. Karhua ei pidetty petoeläimenä, eikä sen uskottu hyökkäävän ihmisen kimppuun ilman erityistä syytä. Jos karhu vihastui ja hyökkäsi ihmisen kimppuun, uskottiin, että noita oli loitsinut karhun vihoihinsa. Ota esiin käsinukke tai pehmolelu, jos sellainen on mukana ja sen käyttö tuntuu luontevalta. Anna eläimen puhua. Tämä sopii hyvin vielä 1- ja 2-luokkalaisille. Voitte seistä ringissä. Satu karhusta ja muurahaisesta Karhu kohtasi metsässä kulkiessaan muurahaisen. Se katseli säälivästi pientä eläintä suuren männyn juurella. - Kyllä osaatkin olla pieni ja vähäpätöinen. Katsohan, miten suuri ja mahtava minä olen, sanoi karhu. Karhun rehentely ei tehnyt muurahaiseen kovinkaan suurta vaikutusta. Se vilkaisi karhua huolettomasti ja sanoi: - Sinä olet kyllä paljon minua suurempi ja voit olla voimakaskin, mutta et niin voimakas kuin minä! Karhua moinen väite huvitti. Sitä alkoi naurattaa niin kovasti, ettei naurusta ollut ollenkaan tulla loppua. Muurahainen odotti kohteliaasti, kunnes karhu oli rauhoittunut, ja sanoi sitten: - Mehän voimme koettaa. Kumpikin kantaa itsensä kokoisen kiven suussaan männyn latvaan. - No kaikkea tässä vielä pitää yrittää, murisi karhu, mutta suostui kuitenkin kilpaan. Muurahainen otti maasta kiven, joka oli samankokoinen kuin se itse, ja kantoi sen suussaan männyn latvaan. Sieltä se huusi täällä ollaan ja toi kiven saman tien alas. Karhu koetti ottaa suuhunsa kiveä, joka oli yhtä suuri kuin se itse, mutta eihän siitä mitään tullut. Kiven viemisestä puun latvaan ei kannattanut edes haaveilla. Karhun ei auttanut muu kuin myöntää häviönsä pienelle muurahaiselle. Niin vihaiseksi se kuitenkin tuli tappiostaan, että sieppasi muurahaisen kämmeneensä ja söi sen. Siitä lähtien ovat karhut syöneet muurahaisia. Leikki: Karhu metsän kuningas 7
8 Koska karhun luultiin ennen ymmärtävän puhetta, ihmiset eivät saaneet sanoa karhun nimeä eli nimeä Karhu. Nimi oli liian pyhä ääneen lausuttavaksi, ja sen lausumisesta saattoi seurata epäonnea. Jos ihminen sanoi karhun nimen, karhu saattoi kääntyä vihaisena. Siksi karhusta käytettiin erilaisia kiertoilmauksia ja lempinimiä. Karhun lempinimiä ovat muun muassa Otso, Kontio, Mesikämmen ja Nalle. Tutustukaa ensin ryhmässä karhun lempinimiin (vanhoihin ja uusiin). Keksivätkö lapset lisää nimiä? Miksi karhu on saanut osan näistä nimistä? Leikkiin valitaan yksi tai useampi karhu ryhmän koosta riippuen. Loput lapsista ovat esi-isiämme. Merkitse alue, joka on ihmisten turvapaikka eli koti. Karhu tai karhut nukkuvat esimerkiksi puunjuurella tai kiven takana. Ihmiset kuljeskelevat metsässä/alueella etsien ruokaa tai polttopuita nuotioon. Ruoan ja polttopuiden löytämiseksi on kuljettava kauas kotoa. Eräkummin merkistä (nosta käsi korkealle ilmaan) ihmiset huomaavat, että lähistöllä on karhu, ja alkavat huudella sen lempinimiä. Oletko hereillä...? Karhun/karhujen silmät pysyvät kiinni. Jos joku huutaa karhun oikean nimen, karhu herää vihaisena. Se yrittää saada kiinni kaikki metsässä tai alueella liikkuvat ihmiset. Ihmiset yrittävät pelastautua juoksemalla takaisin kotiin. Kiinnijääneistä tulee karhuja seuraavalle kierrokselle. Karkuun päässeet ihmiset ja edellisen kierroksen karhu/karhut ovat seuraavalla kierroksella metsässä kierteleviä ihmisiä. Myös aikuiset osallistuvat leikkiin. Jos aikaa riittää, leikkiä voi toistaa useita kertoja. Miettikää yhdessä, mitä tulee tehdä, jos törmää metsässä karhuun. (Esi-isämme myös metsästivät karhua, ja se tehtiin hyvin kunnioittavasti. Karhu otettiin kiinni talvipesästä, mutta se herätettiin aina ensin. Muuten karhun sielu saattoi jäädä kummittelemaan ihmisille. Karhun kaataminen oli erittäin vaikeaa, ja jos se onnistui, pidettiin suuret juhlat. Nykyään karhun saa kaataa vain erityisluvalla). 6. Tehtävä: Riistanhoito Kesto: 30 min. Aineisto: Ei mitään Kun kivikauden ihmiset asuivat Suomessa, luonto oli kokonaan erämaata. Tänne saapui myös eläimiä. Ne viihtyivät hyvin, ja niille oli olemassa monenlaista luontoa. Kun ihminen alkoi kaataa metsää, viljellä maata sekä rakentaa kaupunkeja ja teitä, luonto muuttui. Ihmisellä on ollut suuri vaikutus Suomen luontoon, ja ihminen on myös tuhonnut osan luontoa niin, että jotkin eläimet eivät enää viihdy täällä tai niiden määrä on vähentynyt. Ihmiset voivat kuitenkin nykyään parantaa eläinten elinalueita ja saada eri eläimet taas viihtymään luonnossamme. Luonnonsuojelijat ja metsästäjät tekevät töitä sen eteen, että maastamme kotoisin olevat lajit viihtyvät luonnossamme. Metsästäjät kutsuvat tätä riistanhoidoksi. Me ihmiset olemme riippuvaisia siitä, että luonnossamme on useita eri eläinlajeja. 8
9 Keskustelkaa ensin lyhyesti siitä, mitä eläimet tarvitsevat elääkseen. Mistä ne saavat ruokaa ja vettä? Mistä ne löytävät suojaa? Mihin ne voivat tehdä pesän ja synnyttää poikaset? Millainen elinympäristön tulee olla, jotta ne viihtyvät? Tehtävä: Lapset jaetaan 2 3 hengen ryhmiin. Ryhmät aitaavat itselleen alueen kepeillä. Alueen tulisi olla mielellään sellainen, jossa ei ole paljon muuta kuin ruohoa ja maata. Kerro, että aidattu alue on pienoismaisema, joka olisi todellisuudessa paljon suurempi ja jossa eläisi jäniksiä, hirviä, peuroja ja metsoja. Lapset tutkivat aluettaan hetken ja miettivät, viihtyisivätkö monet eläimet siinä. Sen jälkeen he keräävät alueelle luonnosta materiaalia, joka saa eläimet viihtymään alueella. He rakentavat pienoismaiseman, jossa on pensaita, erilaisia puita, kiviä ja kuoppia. Millainen metsän tulee olla, jos he tekevät metsäalueen? Millainen peltoalueen tulee olla, jotta eläimet viihtyvät? Kertaa jokamiehenoikeus lyhyesti siltä osin, mitä luonnosta saa kerätä ja mitä ei. Eräkummi kiertää ryhmiä, katsoo, mitä lapset rakentavat, ja auttaa tarvittaessa. Lopetus: Lapset saavat esitellä alueensa ja kertoa, miksi eläimet viihtyvät siinä paremmin nyt kuin ennen, jolloin siinä oli pelkkää ruohoa ja maata. Mitä kaikkea eläimet voivat nyt saada alueelta? Mitkä eläimet? Metsänhoito ja metsien hakkuu vaikuttavat merkittävästi metsäneläinten elinympäristöön. Myös peltoympäristöstä voidaan tehdä vaihtelevampi, ja se voi tarjota suojaa monille eläinlajeille. Ojanpientareet ja reuna-alueet. 7. Elinympäristöön ja ravintoon liittyviä leikkejä (valitse A tai B) A) Metso- ja näätäleikki (myös aistileikki, 1 3-luokkalaiset) Kesto: 20 min. Aineisto: Silmille pantava side. Kuva metsosta ja näädästä. Kerro lyhyesti metsosta ja näädästä ja näytä niistä kuvia. - Entisaikoina pyydettiin paljon metsoja, koska niitä oli runsaasti. Ne olivat esi-isillemme tärkeitä saaliseläimiä. Vanhoissa metsissä oli metsoille suuria elinalueita. Miksi metsoja pyydetään nykyään Suomessa tietyillä alueilla? Voiko metsoja pyytää, jos niiden määrä laskee liian alhaiseksi? - Jos metson soidinpaikalla ei ole muita metsoja soidinta varten, metson käytös voi muuttua ja se voi ilmestyä ihmisten puutarhoihin ja käyttäytyä uhkaavasti. - Kerro lapsille, minkä aistien avulla metsot selviytyvät ja miten näätä pyydystää lintuja. Näädät ovat hyvin taitavia kiipeilemään puissa. Näädän suosikkisaalis on orava, mutta se voi pyydystää myös suurempia eläimiä, kuten metsoja. - Miten näätä metsästää? Mitä aisteja se käyttää? Miksi ennen metsästettiin paljon näätiä? 9
10 Leikki muistuttaa peilileikkiä, mutta näköaistin sijaan käytetään kuuloaistia. Yksi lapsista (metso) istuu kivellä (soidinpaikalla). Hänellä on side silmillään. Muut lapset (näädät) levittäytyvät noin metrin etäisyydelle metsosta (ja etäälle toisistaan). Eräkummi seisoo kivellä istuvan metson luona. Eräkummin merkistä muut lapset eli näädät alkavat hiipiä metsoa kohti. Jos metso kuulee ääntä, se osoittaa kädellään äänen suuntaan. Eräkummi antaa äänen aiheuttaneelle näädälle merkin, jolloin tämä istuutuu maahan. Jos joku näädistä onnistuu pääsemään metson luo, se voittaa leikin. Huolehdi siitä, että näädät eivät juokse metson luo. Niiden tulee liikkua vain hiipien. Leikki voidaan toistaa useita kertoja. Metson luo ensimmäisenä päässyt näätä on seuraavan kierroksen metso. Lapset voivat olla näätien sijaan myös kivikauden ihmisiä jousineen. Lopetus: Lopuksi lapset voivat kerätä metsästä metson syysravintoa (ruohokasveja, marjoja ja haavanlehtiä) ja talviravintoa (männynneulasia tai niiden puuttuessa muita havunneulasia) ja tuoda ne kiven viereen. Pyydä lapsia tuomaan havunneulasten viereen myös pikkukiviä. Miksi? Kerro, että metsolla on erittäin tarkka kuulo, mutta näkö ei ole kovin hyvä. Näädällä taas on hyvä näkö- ja hajuaisti. Myös esi-isiemme aistit olivat paljon paremmin kehittyneet kuin meidän aistimme. Kun esi-isämme pyysivät metsoja, heidänkin piti hiipiä hyvin hiljaa, jotta he pystyivät ampumaan metson jousella. Millaisen metsän metso tarvitsee viihtyäkseen ja voidakseen olla soitimella? Metsiä kaadettaessa on otettava huomioon sekä metsojen elintavat että niiden soidinpaikat. B) Mitä hirvi tarvitsee? (Sopii 3-luokkalaisille.) Kesto: 20 min. Aineisto: Ei mitään Piirtäkää kentälle kaksi viivaa noin metrin etäisyydelle toisistaan. ¼ lapsista seisoo hajautuneena toisella viivalla ja loput toisella. Ryhmät seisovat selkä toisiaan vasten. Pienen ryhmän jäsenet esittävät hirviä ja suuren ryhmän jäsenet vettä, ravintoa ja suojaa. Lapset voivat joka kierroksella itse päättää, mitä näistä he esittävät. Vesi kädet suun kohdalla Ravinto kädet vatsan kohdalla Suoja kädet pään yläpuolella Hirvet voivat valita, haluavatko he vettä, ravintoa vai suojaa. Sovitusta merkistä kaikki kääntyvät ympäri ja hirvet hakevat tarvitsemansa eli jonkun, joka näyttää samaa merkkiä kuin he itse. Kaikki hirvien hakemat lapset siirtyvät hirvien puolelle ja muuttuvat hirviksi. Jos hirvi ei löydä tarvitsemaansa, se kuolee ja siirtyy toiselle viivalle toiseen ryhmään. Eräkummi osallistuu leikkiin. 10
11 Leikin jokainen kierros vastaa todellisuudessa hirven yhtä elinvuotta. Voitte halutessanne tehdä diagrammin, jossa näkyy hirvien määrä vuosittain. Näin näette, mitä tapahtuu pidemmällä aikavälillä (esimerkiksi vuoden aikana). Leikkiin voi myös lisätä esimerkiksi metsästäjän, joka yrittää kaataa vettä, ravintoa ja suojaa etsiviä hirviä. Metsästäjä juoksee kentälle sivusta ja ottaa kiinni hirviä. Kiinni otetuista hirvistä tulee metsästäjiä. Toisesta suunnasta voi tulla susi, joka jahtaa metsästäjiä. Metsästäjä ei saa ampua sutta, koska se on rauhoitettu. Jos näin kuitenkin käy, metsästäjä joutuu vankilaan ja pois kentältä. Kokeilkaa, miten käy, jos ravintoa tai vettä ei ole lainkaan saatavilla. Mitä hirvien määrälle silloin tapahtuu? Miten ihminen voi auttaa hirveä saamaan ravintoa ja suojaa? Hirvi tarvitsee päivässä noin 10 kilogrammaa ravintoa! 7. Juoksuleikki pienpetojen minkin ja supikoiran kanssa Kesto: 20 min. Aineisto: Kuva minkistä ja supikoirasta. Vierasperäiset lajit, riistanhoito, luonnonsuojelu Esi-isämme ovat viime vuosisatojen aikana tuoneet Suomeen erilaisia eläin- ja kasvilajeja, jotka eivät olisi luonnollisesti kulkeutuneet maahamme. Osa lajeista, kuten valkohäntäpeura, kanadanhanhi, piisami ja minkki, on tullut Amerikasta asti. Supikoira taas on tullut idästä. Näin toimiessaan ihminen on vaikuttanut luontoon myös huonolla tavalla. Uudet eläin- ja kasvilajit voivat syrjäyttää ne lajit, jotka ovat luonnostaan olleet täällä hyvin kauan, ja tuhota niiden elinympäristön. Ihmiset pyrkivät estämään näiden uusien eläinten määrän liiallisen kasvun metsästämällä. Näin niiden aiheuttamat vahingot pysyvät pieninä. Kerro ensin lyhyesti vieraslajeista sekä minkistä ja supikoirasta (näytä kuvia). Piirtäkää maahan kaksi viivaa noin 30 metrin etäisyydelle toisistaan. Alueen suuruus riippuu ryhmän koosta. Yksi ryhmän jäsen menee seisomaan viivojen puoliväliin. Hän on leikissä kiinniottaja. Muut menevät seisomaan toiselle viivalle. Eräkummin tehtävänä on kuiskata ennen leikin alkua kunkin lapsen korvaan, onko tämä minkki vai supikoira. Kun kaikki viivalla seisojat ovat saaneet tietää, kumpaa eläintä he esittävät, kiinniottaja huutaa keskeltä joko minkki tai supikoira. Jos kiinniottaja huutaa minkki, kaikki minkit yrittävät juosta toiselle viivalle. Kiinniottaja yrittää saada kiinni mahdollisimman monta minkkiä. Jos minkit pääsevät toiselle viivalle asti, ne ovat turvassa. Kiinnijääneet menevät leikkialueen keskelle, ja heistä tulee kiinniottajia. Sano kiinniottajalle, ettei minkkiä ja supikoiraa kannata huutaa vuorotellen, jotta pienpedot eivät tiedä etukäteen, milloin heidän tulee juosta. Kiinniottajan kannattaa huutaa eläimiä sattumanvaraisesti niin, että kaikkien pitää olla jatkuvasti valppaana ja valmiina juoksemaan. 11
12 Keskustelkaa siitä, mitä vahinkoa minkki ja supikoira aiheuttavat luonnossamme. Miksi niitä ei saisi olla paljon? Onko olemassa muita eläimiä, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa tai kantaa tauteja? Kettu. Se on nykyään yksi ketunmetsästyksen tärkeimmistä syistä. Pienpetojen pyynti auttaa monia muita eläinlajeja ja niiden poikasia selviytymään. Näin voidaan myös ehkäistä tarttuvien tautien, kuten rabieksen ja kettusyyhyn, leviämistä. Metsästäjät tekevät siis tärkeää työtä pyytäessään minkkejä ja supikoiria, jotta niiden määrä ei kasvaisi liian suureksi. Päivän päätös Kesto: 5 min. Päivän lopuksi käydään lyhyesti läpi, mistä päivässä on ollut kysymys. Mitä lapset ovat kokeneet, ja mitä he ovat mahdollisesti oivaltaneet? Kysy, mitä lapset pitivät päivästä ja mikä oli kaikkein mukavinta. Lopuksi voidaan vielä kertoa jotain, joka sitoo käsitellyt asiat yhteen ja korostaa luonnon ja ympäristön kunnioittamisen ja luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia ja monia hyvä puolia. Toivota lapsille ihania hetkiä luonnossa ja erämaassa. Ehkäpä joku kiinnostuu tulevaisuudessa metsästyksestä. 12
13 PYY Kuva: Tomi Muukkonen 13
14 KALLIOPIIRRUSTUS METSÄSTÄVÄSTÄ NAISESTA Kuva: Wikimedia 14
15 Tehtävä: JOKAINEN PIIRTÄÄ KIVEEN LIIDUILLA LEMPIELÄINTÄÄN ESITTÄVÄN KALLIOPIIRROKSEN. TEHKÄÄ PISTEESEEN NÄYTTELY PIIRROKSISTA. KUVA TUO ONNEA TULEVAISUUTEEN! ESI-ISÄMME KAIVERSIVAT ELÄINTEN KUVIA KALLIOIHIN JA LUOLIIN SAADAKSEEN METSÄSTYS- JA KALASTUSONNEA. 15
16 16
17 Kysymys: MIKSI ESI-ISÄMME METSÄSTIVÄT PALJON ORAVIA? MIKSI ORAVIA METSÄSTETTIIN AINOASTAAN TALVELLA? IHMISTEN EI ENÄÄ JUURIKAAN TARVITSE METSÄSTÄÄ ORAVIA. NYKYÄÄN ORAVIA PYYDYSTÄÄ LÄHINNÄ NÄÄTÄ. MIKÄ SINUN MIELESTÄSI ON ORAVASSA HAUSKIMMAN NÄKÖISTÄ? KERRO MUILLE. Kuva: Johanna Vuollet 17
18 18
19 Tehtävä: KERÄTKÄÄ SELLAISIA KASVIEN LEHTIÄ, JOITA VOI MIELESTÄNNE ASETTAA HAAVAN PÄÄLLE SEN PARANTAMISEKSI. ESI-ISÄMME EIVÄT VOINEET MARSSIA KAUPPAAN OSTAMAAN LAASTARIA JA HAAVAVOITEITA. HE PARANSIVAT HAAVAT LUONNON LEHTIEN AVULLA.NIIN VOI TEHDÄ VIELÄ NYKYÄÄNKIN. OTTAKAA MUKAAN ERILAISIA LÖYTÄMIÄNNE LEHTIÄ. LÖYDÄTTEKÖ TÄMÄN KASVIN? SE ON PIHARATAMO. Kuva: Wikimedia 19
20 20
21 Kysymys: TULENTEON TAITO OLI YKSI TÄRKEIMMISTÄ TAIDOISTA, JOKA MAHDOLLISTI IHMISEN MUUTTAMISEN TÄNNE KYLMÄÄN SUOMEEN. MILLÄ ERI TAVOILLA TULI AUTTOI KIVIKAUDEN IHMISTÄ? OLETKO JOSKUS ITSE SYTYTTÄNYT TULEN? KERRO MUILLE, MISSÄ JA MILLOIN. Kuva: Metsähallitus 21
22 22
23 Tehtävä: VALITSE OMA LUONTOPAIKKASI. ETSI RASTIPISTEEN LÄHELTÄ LUONNOSTA KOHTA, JOSSA KUKAAN EI ISTU IHAN VIERESSÄSI. OLE AIVAN HILJAA JA NAUTI LUONNOSTA TÄYSIN RINNOIN, KUNNES PILLI SOI. MITÄ NÄET? MITÄ KUULET? MITÄ HAISTAT? 23
24 24
25 Kysymys: MIKÄ ELÄIN AUTTOI IHMISTÄ METSÄSTYKSESSÄ JO KIVIKAUDELLA? SAMA ELÄIN AUTTAA METSÄSTYKSESSÄ VIELÄ NYKYPÄIVÄNÄKIN. TUNNETKO TÄMÄN ELÄIMEN ERI ROTUJA, JOITA KÄYTETÄÄN METSÄSTYKSESSÄ? Kuva: Metsähallitus 25
26 26
27 Tehtävä: NÄYTTÄKÄÄ TOISILLENNE, MISSÄ SUUNNASSA MIELESTÄNNE OVAT POHJOINEN JA ETELÄ. MITÄ VIHJEITÄ LUONNOSTA VOI LÖYTYÄ TÄHÄN? ETSIKÄÄ ERILAISIA VIHJEITÄ. ESI-ISÄMME PYSTYIVÄT SUUNNISTAMAAN LUONNOSSA PELKÄSTÄÄN LUONNON TARJOAMIEN VIHJEIDEN AVULLA. Kuva: Johanna Vuollet 27
28 28
29 Kysymys: MITÄ MUITA APUVÄLINEITÄ KUIN KEIHÄSTÄ JA JOUSTA ESI-ISÄMME KÄYTTIVÄT SAALIIN PYYDYSTÄMISEEN? NYKYAIKANA METSÄSTYSHARRASTUKSESSA KÄYTETÄÄN ESIMERKIKSI KIVÄÄRIÄ. ONKO NYKYÄÄN VIELÄ KÄYTÖSSÄ JOITAIN IKIVANHOJA METSÄSTYSMENETELMIÄ? OLETKO JOSKUS KOKEILLUT AMPUA JOUSELLA? 29
30 30
31 Satu karhusta ja muurahaisesta Karhu kohtasi metsässä kulkiessaan muurahaisen. Se katseli säälivästi pientä eläintä suuren männyn juurella. - Kyllä osaatkin olla pieni ja vähäpätöinen. Katsohan, miten suuri ja mahtava minä olen, sanoi karhu. Karhun rehentely ei tehnyt muurahaiseen kovinkaan suurta vaikutusta. Se vilkaisi karhua huolettomasti ja sanoi: - Sinä olet kyllä paljon minua suurempi ja voit olla voimakaskin, mutta et niin voimakas kuin minä! Karhua moinen väite huvitti. Sitä alkoi naurattaa niin kovasti, ettei naurusta ollut ollenkaan tulla loppua. Muurahainen odotti kohteliaasti, kunnes karhu oli rauhoittunut, ja sanoi sitten: - Mehän voimme koettaa. Kumpikin kantaa itsensä kokoisen kiven suussaan männyn latvaan. - No kaikkea tässä vielä pitää yrittää, murisi karhu, mutta suostui kuitenkin kilpaan. Muurahainen otti maasta kiven, joka oli samankokoinen kuin se itse, ja kantoi sen suussaan männyn latvaan. Sieltä se huusi täällä ollaan ja toi kiven saman tien alas. Karhu koetti ottaa suuhunsa kiveä, joka oli yhtä suuri kuin se itse, mutta eihän siitä mitään tullut. Kiven viemisestä puun latvaan ei kannattanut edes haaveilla. Karhun ei auttanut muu kuin myöntää häviönsä pienelle muurahaiselle. Niin vihaiseksi se kuitenkin tuli tappiostaan, että sieppasi muurahaisen kämmeneensä ja söi sen. Siitä lähtien ovat karhut syöneet muurahaisia. Källa: Suomen lasten eläinsadut. Pirkko-Liisa Surojeg. Otava Karhun nimiä ruotsiksi ja suomeksi Brunpäls Myrtass Bamse Styggnacke Honungstass Matti Vanha Hän Metsävaari Storfot Nalle Skogskisse Basse Otso Suuriherra Jumalan Mies Haltia 31
32 32
33 METSO (koiras) Kuva: Metsähallitus 33
34 NÄÄTÄ Kuva: Wikimedia 34
35 MINKKI Kuva: Wikimedia 35
36 SUPIKOIRA Kuva: Wikimedia 36
Eräkulttuuria 13 15-vuotiaille oppilaille (yläkoulu) Ohjelma 2. Eräkulttuurin historia ja metsä
Eräkulttuuria 13 15-vuotiaille oppilaille (yläkoulu) Ohjelma 2. Eräkulttuurin historia ja metsä Kesto: 75 / 90 min Aihe: eräkulttuurin historia, metsää ja erämaata koskevat uskomukset ja myytit, jokamiehenoikeus,
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotPUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI
PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat
LisätiedotEräkulttuuria 10 12-vuotiaille lapsille, talviluonto
Eräkulttuuria 10 12-vuotiaille lapsille, talviluonto Kesto: noin 3 4 oppituntia Aihe: eräkulttuurin historia, ihminen ja luonto, selviytyminen talven yli, eläinten jäljet, eläinten tuntemus, jokamiehenoikeus,
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 2
Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 1. Esikouluryhmä ryhmäytymässä Tavoitteet ryhmäytyminen liikennesääntöjen harjoittelua jokamiehenoikeudet tutuksi elekielen ja geometristen kuvioiden harjoittelua Kohderyhmä Esikouluryhmä, 16 lasta
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotKARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.
KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotOMPELUKONEAJOKORTTI H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N. Piirrä oma ajorata
H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N Piirrä oma ajorata Anna oppilaan piirtää oma ajorata itse: - Ohjaa aloittamaan kulmasta ja pitämään kynä kiinni paperissa koko ajan.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta
Lisätiedot1. Helppo ja hauska pöytäteatteri
1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän
LisätiedotValmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).
Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
LisätiedotLUMIUKKOPOLKU LEIKKEJÄ TAPAHTUMAN ALKUUN TAI LOPPUUN:
LUMIUKKOPOLKU Lumiukkopolku leikkeineen toimii kivana koko perheen talvitapahtumana. Kaikkia leikkejä ja polkutauluja ei tarvitse käyttää samassa tapahtumassa, jo 4-5 taulua voi riittää. Tauluja ei ole
LisätiedotMetsän taikaa luontopolkureppu
Metsän taikaa luontopolkureppu Kohderyhmä 0.-3. luokka Tämä reppu sisältää kahden tunnin metsäaiheisen retkiohjelman ohjeen sekä tarvittavat välineet omatoimiselle luontoretkelle. Reppua saa lainata päiväksi
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
Lisätiedot2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja
2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotPesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 1
Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat
LisätiedotEräkulttuuria 13 15-vuotiaille oppilaille (yläkoulu) Ohjelma 1. Eräharrastukset ja selviytyminen luonnossa
Eräkulttuuria 13 15-vuotiaille oppilaille (yläkoulu) Ohjelma 1. Eräharrastukset ja selviytyminen luonnossa Kesto: 75 / 90 min Aihe: eräelämä, retkeilytaidot ja selviytyminen, metsä, jokamiehenoikeus, ihminen
LisätiedotMerisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö
Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua
LisätiedotPAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotToiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan
Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
Lisätiedot1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )
ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotKÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)
KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotTukiviitottujen satujen sanat
Tukiviitottujen satujen sanat Emmi-Reeta Nisula ja Silja Soittila Humanistinen Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2018 - Satujen luvaton käyttö on kielletty - Siili, joka tahtoi halata Olipa kerran siili,
LisätiedotHARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4
HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotLuonto kutsuu seikkailuun!
PERHE METSÄVUOSI 2011 Luonto kutsuu seikkailuun! Tekemistä luontoretkelle Lapsen vanhemmalle Jännittävä luonto on lähempänä kuin arvaat! Suhde luontoon rakentuu jo lapsena. Luonto herättää lapsen uteliaisuuden.
LisätiedotTURVATAIDOT PUHEEKSI
TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen
LisätiedotEräkulttuuria 16 18-vuotiaille opiskelijoille (lukio): Metsä ja eräelämä
Eräkulttuuria 16 18-vuotiaille opiskelijoille (lukio): Metsä ja eräelämä Kesto: 75 / 90min Aihe: eräelämä, retkeilytaito, jokamiehenoikeus, ihminen ja luonto, metsästys Ajankohta: kevät, kesä, syksy Paikka:
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotNUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET
RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.
LisätiedotPIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
Lisätiedotmetsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen
metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen Luonnon aakkoset YM, AI, kielet pareittain tai pienissä ryhmissä aakkoskortit, pyykkipojat
LisätiedotTeksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg
Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi
Lisätiedotliikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi
L sten liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi Tänään sukellamme liikennemerkkien runsaaseen maailmaan. Aivan aluksi sinun kannattaa etsiä päivän lehdestä liikennemerkkiaukeama.
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
Lisätiedot"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015
"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:
Lisätiedottehtäviä lajikorteilla
tehtäviä lajikorteilla Kyselyleikki Olemmeko samaa lajia? Lajien cocktail-kutsut Metsätyypit Kuka syö kenet? Liikkuva muistipeli Eläimet piilossa Lintujen tunnistus Näyttely retkellä havaituista lajeista
LisätiedotLennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä
Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotVälkkäri-koulutus 2017
Tervapata Välineet: keppi tai vastaava (puoluenauha, sulkapallo) Oppilaat muodostavat piirin (voidaan piirtää rinkula maahan sekä/tai merkata oma paikkansa). Yksi lähtee kiertämään piiriä kädessään esim.
LisätiedotRobertin tarina - opettajan materiaali
Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotMetsä/Luonto
Tutkimme ja kokeilemme Metsä/Luonto 2016 2017 Työn tehneet: 7-8 vuotiaat Pirtin koulun iltapäiväkerholaiset Tähdet: Aleksi H, Anniina H., Anniina R., Arttu H., Arttu K., Eelis, Eeva, Hilma, Kerttu, Leevi,
LisätiedotMitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?
Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
LisätiedotTURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama
TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 7 10-vuotiaiden erityisryhmä ulkona virkeyttä etsimässä Tavoitteet ryhmäytyminen kanssakäymisen edistäminen uudet kokemukset Kohderyhmä sairaalaopetusryhmä 7 12-vuotiaat, 10 lasta ja 4 aikuista. ja
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotTekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta
Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
Lisätiedot8. Luonto on kautta aikojen tarjonnut ideoita ja inspiraatiota esimerkiksi kirjailijoille
36 peli Suomi 100 1. Aiemmin uskottiin, että metsien haltijoiden suhtautuminen ihmisiin riippuu siitä, miten ihminen kohtelee metsää ja sen antimia. Keksikää ja esittäkää kunnioittava tervehdys metsän
LisätiedotKuolemmeko JÄTTEISIIMME?
Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
Lisätiedot