ASIA Kelkkalankaartan pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen sekä valmistelulupa, Kalajoki LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 12/2014/2 Dnro PSAVI/39/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kelkkalankaartan pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen sekä valmistelulupa, Kalajoki LUVAN HAKIJA Vesikolmio Oy Vesitie Nivala

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitellut työt... 3 Nykyinen vedenotto... 3 Suunniteltu vedenotto... 3 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 3 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Yleiskuvaus... 4 Suojelualueet... 4 Pohjavesitutkimukset... 5 Vedenoton vaikutusten tarkkailu... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydentäminen... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Muistutus... 8 Hakijan selitys ja hakemuksen täydennys... 8 Selitys... 8 Hakemuksen täydennys... 9 Lausunto hakemuksen täydennyksestä... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Pääasiaratkaisu... 9 Valmistelulupaa koskeva ratkaisu... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Rakenteita koskevat määräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika Pohjavedenottomääräykset Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset ja raportointi Kunnossapitomääräys Määräys veden saannin estymisen varalta Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Valmistelulupaa koskevan ratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Lausuntoihin ja muistutukseen vastaaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Valmisteluluvan täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Oikeusohjeet PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU... 14

3 3 HAKEMUS Vesikolmio Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Kelkkalankaartan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen sekä valmistelulupaa Kalajoen kaupungissa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta tarkemmin ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tarkoitus Vedenoton tarkoituksena on turvata Kalajoen kaupungin talousvedensaanti ja lisätä Pyhäjoen kunnan vesihuoltovarmuutta. Suunnitellut työt Kourinkankaan pohjavesialueen osa-alueelle B ( B) tutkimuspisteeseen Ak1510 rakennetaan siiviläputkikaivo, jonka työputki on Ø 700 mm, siiviläputki Ø 400 mm ja jonka alustavasti määritelty 2,0 m:n siiviläosa on tasolla N ,80 +9,80 m. Siivilän ympärille asennetaan suodatinsora, jonka raekoko ja paksuus tarkistetaan työnaikaisten näytteiden perusteella. Siiviläputken alapää, lieteputken osuus, ulotetaan noin syvyydelle N ,80 m. Kaivon yläosaan rakennetaan venttiilikaivo, johon sijoitetaan vesimittari sekä tarvittavat venttiilit sekä sähkö- ja ohjauslaitteet. Vedenottamoalue aidataan teräsverkkoaidoilla pelkästään vedenottamon käyttöön. Kelkkalankaartan vedenottamolta vesi johdetaan Kourin vedenottamolta lähtevään vesijohtoon. Nykyinen vedenotto Kourinkangas B pohjavesialueella sijaitsee nykyisin kaksi Vesikolmio Oy:n omistamaa ja käytössä olevaa vedenottamoa Siipo ja Kouri. Ottamot sijaitsevat suunnitellusta vedenottamosta 1,8 3,5 km pohjois-luoteeseen. Kourinkangas B pohjavesialueella pohjavettä on arvioitu muodostuvan noin m 3 /vrk. Vedenottolupien mukaan vettä voidaan ottaa yhteensä m 3 /vrk, josta Siipon ottamon osuus on m 3 /vrk ja Kourin ottamon m 3 /vrk. Vuonna 2011 Siipon ottamolta otettiin pohjavettä keskimäärin m 3 /vrk ja Kourin ottamolta noin 400 m 3 /vrk. Suunniteltu vedenotto Ottamosta Ak1510 otetaan vettä enimmillään kuukausikeskiarvona laskettuna m 3 /vrk. Vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Veden ph on ollut hieman alhainen (6,6 6,7). HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Suunniteltu vedenottamo sijaitsee kiinteistöön Laita kuuluvalla vuokratulla alueella. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa.

4 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus Suojelualueet Kourinkankaan alueen pääasiallinen käyttömuoto on metsätalous. Pohjaveden laatua uhkaavia riskitekijöitä ei ole tiedossa. Kourinkangas kokonaisuudessaan on rantavoimien voimakkaasti muokkaama luode kaakkosuuntainen pitkittäisharju, jota peittävät laajalle levinneet hiekkakerrostumat. Kourinkankaan pohjavesialue rajoittuu pohjoisessa Pohjanlahteen ja muilta osin moreeni- ja suoalueisiin. Harju on osittain kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen ja sen aines on pääosin hiekkalajitteita karkeaa runko-osaa lukuun ottamatta. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus alueella on 3 5 metriä ja pohjavedenkorkeus N ,7 27,2 m. Muodostuman rakenne vedensaannin kannalta on hyvä. Suunnitellun Kelkkalankaartan ottamon Ak1510 ja Siiponjoen välillä on maaperäkairauksissa todettu silttiä sekä hienoa hiekkaa ja syvemmällä moreenia. Pohjavesialue muodostuu kahdesta osa-alueesta, joista eteläisemmälle osa-alueelle B sijoittuu nyt hakemuksen kohteena oleva ottamo Ak1510. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun runko-osalla pohjois-luoteeseen. Alueen pohjavedet purkautuvat Pohjanlahteen ja Siiponjokeen. Pohjaveden virtaussuuntaan vaikuttaa myös Siiponjoki, johon suotaantuu Kourinkankaan pohjavettä. Siksi pohjaveden virtaussuunta alueella on länteen länsiluoteeseen. Kourinkankaan pohjavesialueen B maaperä koostuu pääosin hiekasta ja hienosta sorasta. Alueen kokonaispinta-ala on noin 12 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 11 km 2. Pohjavesialueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu noin m 3 /vrk. Vedenlaatu on todettu hyväksi muutoin paitsi ph:n osalta. Vesi joudutaan alkaloimaan ennen verkostoon johtamista. Kelkkalankaartan ottamon valuma-alueen pinta-ala on noin 2,1 km 2 ja muodostuvan pohjaveden määrä on noin m 3 /vrk. Valuma-alue on metsämaata eikä se ulotu suojelualueille. Kelkkalankaartan ottamon vaikutusalueella ja Siiponjoen pohjavesialueelle sijoittuvalla osalla on tehty lähdekartoitus syyskuussa Vedenottamon valuma-alueella ei havaittu lähteitä, mutta Siiponjoen itäisellä rantaalueella esiintyy tihkupintoja. Niistä purkautuvan pohjaveden määrä on selvityksen mukaan vähäinen. Osa Siiponjoesta ja sen läheisistä dyynialueista on liitetty Natura verkostoon. Siiponjoen Natura-alueen (F ) suojeltuja luontotyyppejä ovat lehdot, metsäluhdat, tulvametsät, kuivat kanerva- ja variksenmarjadyynit sekä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Siiponjoen dyynialue (HS ) kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan (HSO110103). Kourinkangas B pohjavesialueella Siiponjoen varrella on kaksi erillistä lehtojensuojeluohjelmaan (Siiponjoen lehdot, LHO ) kuuluvaa aluetta. Siiponjoki on koskiensuojelulain nojalla suojeltu vesistö. Alueella sijaitsevat viisi yksityistä suojelualuetta ovat Siiponjoen lehdot (YSA112947) sekä Hietalan (YSA201957), Siiponniemen (YSA117802), Pleunan (YSA118362) sekä Vääräinmutkan lehdon (YSA205925) luonnonsuojelualueet.

5 5 Pohjavesitutkimukset Vedenoton vaikutusten tarkkailu Suunnitellulla kaivopaikalla pisteessä Ak1510 on suoritettu koepumppaus kahdesta kaivosta keskimääräisellä teholla m 3 /vrk. Pohjavedenkorkeus aleni kaivoissa noin 0,6 m ja pohjavedenkorkeuden havaintopisteissä 0,0 0,2 m. Vedenkorkeus palautui normaalitasolle noin viikossa. Koepumppauksen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin olivat vähäiset. Koepumppauksen aikana otettujen näytteiden perusteella vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM 461/2000). Vedenottamon vedenoton sekä pohjaveden korkeuden ja laadun seuraamiseksi hakija on laatinut tarkkailuohjelman. Pohjavedenotto toteutetaan siten, ettei luvan mukaista ottomäärää ylitetä. Otettua vesimäärää seurataan kaivokohtaisella vesimittarilla ja lukemat kirjataan ylös. Vuorokausitiedot raportoidaan kuukausittain kuukausikeskiarvoina. Ottamon Ak1510 vedestä määritetään kerran vuodessa (toukokuussa) alla esitetyt parametrit. aistivarainen havainnointi (haju, maku, ulkonäkö) - happi - ph - sähkönjohtokyky - sameus - alkaliteetti - kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - kloridi, Cl - hiilidioksidi, CO 2 - nitraattityppi, NO 3 -N - ammoniutyppi, NH 4 -N - sulfaatti, SO 4 - mangaani, Mn - rauta, Fe - koliformiset bakteerit Viiden vuoden välein: - arseeni, As - kadmiun, Cd - kromi, Cr - elohopea, Hg - nikkeli, Ni - lyijy, Pb - antimoni, Sb - sinkki, Zn Ensimmäinen näytteenotto tehdään hyvissä ajoin ennen ottamon käyttöönottoa. Raskasmetallit määritetään viiden vuoden välein, elleivät tulokset muuta edellytä. Pohjavedenkorkeutta seurataan ottamon käyttöönoton jälkeen vähintään noin vuoden ajan kuukausittain ja sen jälkeen, mikäli tarkkailutulokset sitä edellyttävät, kuusi kertaa vuodessa, esimerkiksi tammi-, maalis-, touko-,

6 heinä-, syys- ja marraskuussa. Pohjaveden tarkkailu aloitetaan hyvissä ajoin ennen ottamon käyttöönottoa. Luvan saaja seuraa vedenottamolta pumpattuja vesimääriä ja huolehtii tarkkailuohjelman mukaisten näytteiden ottamisesta ja pohjavedenkorkeuksien seurannasta. Vesinäytteiden analysoinnit teetetään laboratoriossa, joka täyttää terveydensuojelulain 49 :n mukaiset edellytykset. Pohjaveden korkeutta ja otettua vesimäärää koskevat raportit toimitetaan puolivuosittain Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Analyysitulokset toimitetaan tilaajalle ja valvontaviranomaiselle mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Jos tutkimustuloksissa havaitaan jotain poikkeavaa, otetaan välittömästi yhteyttä vesiyhtiöön sekä terveydensuojeluviranomaiseen ja otetaan tarvittavat uusintanäytteet. Jos talousvesi ei täytä STM:n talousvesiasetuksen mukaisia kemiallisia laatuvaatimuksia uusintatutkimuksella varmistettunakaan, tai vedessä todetaan esiintyvän terveydelle haitallisia muita aineita, kaupungin terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä veden toimittajan kanssa selvitettävä syy tähän ja ratkaistava, tarvitaanko välittömiä toimenpiteitä vedenlaadun korjaamiseksi laatuvaatimukset täyttäväksi. Tarkkailutuloksista laaditaan yhteenvetoraportti joka toinen vuosi. Tarkkailuraportissa on mukana vedenottamon raakaveden tarkkailutulokset sekä pohjaveden laadun taustatarkkailun tulokset. Tarkkailun yhteenvedossa esitetään myös tarkkailun mahdolliset muutostarpeet. Tarkkailuohjelma tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein ja muulloinkin, milloin sitä olosuhteiden muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen välillä. 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vesistömallin ja tehtyjen virtaamamittausten perusteella hakija on arvioinut, että vedenoton vaikutukset Siiponjoen vesitaseeseen ovat vähäiset. Hakijan arvion mukaan vedenoton vaikutukset pohjavesialueella havaittuihin tihkupintoihin ovat vähäiset. Vedenotolla ei ole hakijan arvion mukaan vaikutusta Vanhanlammin alueen ja sen pohjoispuolisen alueen pohjaveden purkaumiin. Koepumppausten aikaisten mittausten perusteella selvästi havaittavat vaikutukset pohjavedenkorkeuteen rajoittuivat vedenottamoiden välittömään läheisyyteen. Pohjavedenotolla ei ole Suomessa todettu olleen haitallista vaikutusta metsän kasvulle. Kasvit saavat vetensä sadannasta ennen veden suotautumista pohjavesikerrokseen. Kangasmailla kasvien juuret eivät ulotu pohjavesikerrokseen. Pohjavedenotosta ei siten aiheudu haittaa kasveille. Hakija on katsonut, että hankkeesta ei aiheudu suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai Natura-alueelle kokonaisuutena merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Suoritetuissa maasto-, kartta- ja ilmakuvatarkasteluissa ei ottamon valumaalueella ole havaittu luonnontilaisia lähteitä.

7 Hakijan arvion mukaan pohjavedenottamon rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa edunmenetystä. 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan selvityksellä Kelkkalankaartan vedenottamon vaikutusalueen lähteistä ja arviolla vedenoton vaikutuksista niihin. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kalajoen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kalajoen kaupungilta ja sen kaavoitus- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on katsonut, että Kelkkalankaartan vedenottamon rakentaminen ja käyttöönotto on tarpeen Kalajoen kaupungin ja Pyhäjoen kunnan lisääntyvän vedenkulutuksen vuoksi. Kelkkalankaartan ottamosta otettavalla vedellä voidaan myös korvata vedenottoa Kourin ottamosta. Kourin ottamolla vedenlaatua heikentää runsas rautapitoisuus. Vesi käsitellään Siipon vedenottamolla ilmastuksella ja hidassuodatuksella ennen kulutukseen johtamista. Tehdyt selvitykset ja alueen hydrogeologiset ominaispiirteet huomioon ottaen voidaan olettaa, ettei suunnitellulla vedenotolla ole merkittäviä vaikutuksia Siiponjokeen suotautuvaan pohjavesimäärään. Asiakirjojen mukaan suotautuvan pohjaveden määrää ei ole kuitenkaan tarkasti selvitetty. Lisäksi suunnitelmassa todetaan, että tästä aiheutuu epävarmuustekijä pohjaveden määrästä Siiponjoessa ja sen määrän vähenemisen vaikutuksista Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille. ELY-keskus on katsonut, että Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta tehty arviointi ei ole riittävä. Näin ollen hakemusta tulee täydentää lupahakemuksen mukaisen suunnitellun vedenoton vaikutuksista Siiponjoen virtaamaan ja mahdollisen virtaamamuutoksen vaikutuksista Natura-luontotyyppeihin. ELY-keskus on korostanut, että Natura-alueeseen ei tule kohdistua heikentäviä vaikutuksia yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa. 2. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kalajoen kaupungin ympäristöviranomainen on todennut, että vedenottamon rakentamiselle on yleinen ja perusteltu tarve. Ympäristöviranomaisen näkemyksen mukaan vedenotolla hakemuksessa kuvatulla alueella ei ole haitallisia vaikutuksia läheiseen Natura2000 -alueeseen eikä Siiponjoen vesitaseeseen. Rakennettava vedenottamo tulee aidata ja merkitä näky-

8 västi tauluilla. Tauluista on käytävä ilmi vedenottajan omistaja sekä tarvittavat yhteystiedot. Vedenottamoalueella ei saa säilyttää ja varastoida sellaisia aineita ja tarvikkeita, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ottamoalueen maaperän pintakerros on säilytettävä mahdollisimman ehjänä. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla pohjaveden laatua, korkeutta ja määrää erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli lupa vedenottoon myönnetään, tulee toiminnanharjoittajan päivittää koko pohjavesialuetta (Kourinkangas A ja B) koskeva tarkkailuohjelma vastaamaan nykytilannetta. Vedenottamo on varustettava riittävän luotettavalla mittauslaitteistolla. Mahdollisten haitta-aineiden tai epäpuhtauksien pääsystä pohjaveteen tulee ilmoittaa välittömästi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muilta osin Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 8 Muistutus 3. XX ja XX, Metsäräihälä Hakijan selitys ja hakemuksen täydennys Selitys Muistuttajat ovat katsoneet, että pumppaamo aiheuttaa haittaa, jos se tehdään muistuttajien tilalle. Muistuttajat ovat vastustaneet vedenottamon rakentamista tilalleen. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta ja pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vaatimalla selvityksellä suunnitellun vedenoton vaikutuksista Siiponjoen virtaamaan ja mahdollisen virtaamamuutoksen vaikutuksista Natura-alueen luontotyyppeihin. Hakija on antanut selityksensä lausunnoista ja muistutuksesta Kalajoen kaupunki Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta. 2. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija on todennut, että Siiponjoessa tehtyjen virtaamamittauksien perusteella suunnitellun vedenoton vaikutukset ovat hyvin vähäiset. Vedenoton osuus on enimmillään alle yksi prosentti Siiponjoen virtaamasta ottamopaikan kohdalla. Virtaamamuutoksen vähäisyyden takia hakija on katsonut, ettei hankkeesta aiheudu haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin. 3. XX ja XX Hakija on todennut, että vedenottamo ei sijoitu muistuttajien tilalle. Hakija on katsonut, että lisävedenotto on tarpeen Kalajoen kaupungin ja Pyhäjoen kunnan kasvavan vedenkulutuksen vuoksi. Hankkeella varmistetaan hyvälaatuisen veden saanti. Hakija on katsonut, ettei hankkeesta aiheudu haittaa muistuttajien tilalle.

9 9 Hakemuksen täydennys Lausunto hakemuksen täydennyksestä Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon selvityksen suunnitellun vedenoton vaikutuksista Siiponjoen virtaamaan ja mahdollisen virtaamamuutoksen vaikutuksista Natura-alueen luontotyyppeihin. Selvityksen mukaan suunnitellun vedenoton osuus on enimmillään alle yksi prosentti Siiponjoen virtaamasta ottamopaikan kohdalla. Virtaamamuutoksen vähäisyyden takia vedenotto ei aiheuta haittaa Natura-alueen luontotyyppeihin. Aluehallintovirasto on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta lausunnon hakemuksen täydennyksestä. ELY-keskus on todennut, että kolmesta pisteestä tehdyn virtaamamittauksen perusteella suunnitellun vedenoton vaikutus Siiponjoen virtaamaan on hyvin vähäinen. Tätä päätelmää tukevat myös vuonna 2011 tehdyt pohjavesitutkimukset. Pisteessä Ak1510 suoritettiin yli kahden kuukauden ajan koepumppaus keskimääräisellä teholla m 3 /vrk. Koepumppauksen vaikutus näkyi selvimmin pohjavedenkorkeuden alentumisena koepumppauspistettä lähimmässä tarkkailupisteessä Ak111 ja lievästi pisteissä Ak1010, Ak1410, Ak511 ja 206. Sen sijaan Siiponjoen läheisten pisteiden Ak1110, Ak611 ja 19 pohjaveden korkeuteen koepumppauksella ei ollut vaikutusta. ELY-keskus on katsonut, että virtaamaselvityksen ja koepumppauksen perusteella pisteestä Ak1510 otettava pohjavesimäärä m 3 /vrk ei vaikuta Siiponjoen virtaamaan. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Valmistelulupaa koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vesikolmio Oy:lle luvan pohjavedenottamon Ak1510 rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä Kalajoen kaupungissa sijaitsevalla kiinteistöllä Laita Lupa on voimassa toistaiseksi. Rakentamistoimenpiteistä ja pohjavedenottamon käyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Aluehallintovirasto oikeuttaa Vesikolmio Oy:n ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevia toimenpiteitä ovat vedenottamoalueelle sijoittuvien rakenteiden rakentaminen kiinteistöllä Laita LUPAMÄÄRÄYKSET Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä:

10 10 Rakenteita koskevat määräykset 1. Siiviläputkikaivo(t) Ak1510 tulee rakentaa hakemussuunnitelman piirustuksen "Kelkkalankaarta 1510, Asemapiirros", MK 1:2 000 osoittamaan paikkaan ja piirustuksessa Imuputket ja siiviläkaivotasot Ak1510 esitettyjä rakenteita mukaillen. 2. Vedenottamoalueena toimii asemapiirustukseen rajattu noin 70 x 90 m oleva alue. Vedenottamoalue on aidattava. Vedenottamoalue on varustettava selvästi näkyvällä taululla, josta käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. 3. Vedenottamoalueella on maan pintakerros säilytettävä mahdollisimman ehjänä. Rakennustöiden valmistuttua ottamoalue on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopeutuvaksi. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika Pohjavedenottomääräykset 4. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennalta ilmoitettava vedenottamon rakennustöiden aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Vedenottamon rakennustyöt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 6. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Lisäksi vedenoton aloittamisesta on ilmoitettava erikseen kirjallisesti ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Vedenottamosta Ak1510 saadaan ottaa vettä kuukausikeskiarvona laskettuna enintään m 3 /vrk. Vedenottamokaivo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. 8. Vedenottamoalueella on sallittu ainoastaan vedenottoon ja käsittelyyn liittyvä toiminta. 9. Vedenottamoa on käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin veden saamista tarkoittavan yrityksen toteuttamiseksi on ilman kohtuuttomia kustannuksia välttämätöntä. Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset ja raportointi 10. Ennen verkostoon johtamista on vesi tarvittaessa käsiteltävä niin, että se täyttää yleisten vesilaitosten vedelle asetetut laatuvaatimukset. 11. Luvan saajan on tarkkailtava otettavan pohjaveden määrää, laatua, korkeutta ja veden ottamisen ympäristövaikutuksia hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin lisäyksin: Raakaveden laatua tulee tarkkailla kerran vuodessa myös pohjavesiputkesta Ak411. Vedestä tehdään samat määritykset kuin ottamolta otettavasta raakavedestä tehdään.

11 Tarkkailuohjelmaa tulee tarvittaessa tarkistaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. 11 Kunnossapitomääräys Määräys veden saannin estymisen varalta 12. Luvan saajan on pidettävä pohjavedenottamoon, pohjavesiolojen tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alue mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 13. Mikäli vedenottamon rakentamisesta tai sen käyttämisestä on seurauksena vedensaannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpiteistä ei sovita, asianosaiset voivat saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi jäljempänä olevassa ohjauksessa mainitulla tavalla. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin vesilain 13 luvun 8 :ssä on säädetty. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen on tarpeen Kalajoen kaupungin lisääntyneen vedentarpeen turvaamiseksi ja Pyhäjoen kunnan vedentarpeen kasvuun varautumiseksi. Luvan saaja on vuokrannut vedenottamoalueen vedenottoa varten. Kaava ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka koepumppausten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman merkittäviä vaikutuksia ympäristön tilaan. Hanke ei ole ristiriidassa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa eikä se vaaranna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Vedenotto ei vaaranna pohjaveden laatua eikä pohjaveden otolla arvioida olevan vaikutusta suojeltuihin luontotyyppeihin. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 3 luvun 4 :n 2 momentissa tarkoitettua seurausta. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

12 12 Valmistelulupaa koskevan ratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Lausuntoihin ja muistutukseen vastaaminen Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen. Rakentamista ja rakenteita koskevat määräykset varmistavat sen, että rakentaminen tapahtuu suunnitellulla tavalla. Tarkkailumääräyksillä varmistetaan vedenoton ja sen vaikutusten riittävä seuranta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vaatimus selvittää vedenoton vaikutukset Natura-luontoarvoihin on otettu lupakäsittelyssä huomioon. 2. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 3. XX ja XX Vedenottamo ei sijoitu muistuttajien tilalle. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Valmisteluluvan täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Valmistelulupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilain 3 luvun 4 1 momentti 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11 1 ja 2 momentit, 16 1 ja 2 momentit, 17, 18 sekä 4 luvun 6 1 ja 2 momentit KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu määrätään asian vireilletuloajankohtana voimassa olleiden säännösten nojalla.

13 Alla mainitun asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vedenottamislupaa (ottomäärä m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on euroa. 13 Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) 8 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Kalajoen kaupunki Kalajoen kaupunki / Kaavoitusviranomainen Kalajoen kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Kalajoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen / Kalajoen kaupunki Peruspalvelut, Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kalajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Ilkka Haataja Heino Hirvikoski Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ilkka Haataja. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heino Hirvikoski. HuH/es Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.