EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2003 VÄLIAIKAINEN 2002/0128(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi laatu- ja turvallisuusstandardien asettamisesta ihmisperäisten kudosten ja solujen luovuttamiselle, hankinnalle, tutkimiselle, käsittelylle, varastoinnille ja jakelulle (KOM(2002) 319 C5-0302/ /0128(COD)) Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta Esittelijä: Peter Liese Valmistelija (*): Paolo Bartolozzi, oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta (*) Tehostettu Hughes-menettely PR\ doc PE

2 CODE1AM Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään teknisten yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asianomaiset tekniset yksiköt. PE /29 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI... 5 PERUSTELUT BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO... OIKEUDELLISTEN JA SISÄMARKKINA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO... (*) Tehostettu Hughes-menettely PR\ doc 3/29 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 20. kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 152 artiklan 4 kohdan mukaisesti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi laatu- ja turvallisuusstandardien asettamisesta ihmisperäisten kudosten ja solujen luovuttamiselle, hankinnalle, tutkimiselle, käsittelylle, varastoinnille ja jakelulle (KOM(2002) /0128(COD)). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 1. heinäkuuta 2002 lähettäneensä kyseisen ehdotuksen asiasta vastaavaan ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokuntaan sekä lausuntoa varten budjettivaliokuntaan, oikeudellisten ja sisämarkkinaasioiden valiokuntaan ja talousarvion valvontavaliokuntaan (C5-0302/2002). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 17. joulukuuta 2002, että oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta, jolta on pyydetty lausuntoa, osallistuu mietinnön laatimiseen tehostetun Hughes-menettelyn mukaisesti. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta oli nimittänyt kokouksessaan 2. lokakuuta 2002 esittelijäksi Peter Liesen. Valiokunta käsitteli komission ehdotusta ja mietintöluonnosta kokouksissaan 19. helmikuuta 2003 ja Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), Peter Liese (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... Budjettivaliokunnan ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnot ovat tämän mietinnön liitteenä; talousarvion valvontavaliokunta päätti 10. syyskuuta 2002 olla antamatta lausuntoa. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... PE /29 PR\ doc

5 LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi laatu- ja turvallisuusstandardien asettamisesta ihmisperäisten kudosten ja solujen luovuttamiselle, hankinnalle, tutkimiselle, käsittelylle, varastoinnille ja jakelulle (KOM(2002) 319 C5-0302/ /0128(COD)) (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2002) ), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 152 artiklan 4 kohdan ja... artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0302/2002), ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnot (A5-0000/2003), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää saada ehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi, jos komissio aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale (1) Ihmisperäisten kudosten ja solujen laaja käyttö ihmisten hoidossa edellyttää, että niiden laatu ja turvallisuus varmistetaan tautien leviämisen ehkäisemiseksi. (1) Solu- ja kudossiirrot ovat voimakkaasti kasvava lääketieteen osaalue, joka tarjoaa suuria mahdollisuuksia tähän saakka parantumattomien sairauksien käsittelyyn ja taloudelliseen kehitykseen, vaikka soluterapian mahdollisuuksiin suhtaudutaan toisinaan liian innokkaasti. Tämän direktiivin tarkoituksena on edistää näiden 1 EYVL C 227 E, , s PR\ doc 5/29 PE

6 mahdollisuuksien käyttämistä optimaalisesti ihmisten terveyden ja taloudellisen kehityksen hyväksi, ilman että siitä kuitenkaan aiheutuu kohtuuttomia riskejä luovuttajille tai vastaanottajille. Tällaisten materiaalien laatu ja turvallisuus on varmistettava erityisesti tautien leviämisen estämiseksi. Komission ehdotuksen johdanto-osan 1 kappale alkaa sanoin "Ihmisperäisten kudosten ja solujen laaja käyttö ihmisten hoidossa edellyttää...". Sanamuoto vaikuttaa kovin kielteiseltä, sillä ihmisperäisten solujen ja kudosten käyttö on ensisijaisesti uusi mahdollisuus. Siksi direktiivin alkuun pitäisi valita myönteisempi sanamuoto, jossa korostetaan mahdollisuuksia, mutta mainitaan myös ongelmat. Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Koska solu- ja kudosterapia on ala, jolla tapahtuu intensiivistä kansainvälistä vaihtoa, olisi saatava aikaan mahdollisimman kattavat kansainväliset standardit. Siksi komissio pyrkii esimerkiksi WHO:n tai kansainvälisen yhdenmukaistamiskonferenssin (ICH) puitteissa edistämään mahdollisimman korkeatasoisen potilasturvallisuuden aikaansaamista. Farmaseuttisten tuotteiden ja kliinisen tutkimuksen alalla harjoitetaan intensiivistä kansainvälistä toimintaa turvallisuusvaatimusten lähentämiseksi. Vastaava toiminta solu- ja kudosterapian alalla on alkutekijöissään, ja siksi on tehostettava ponnisteluja. Tarkistus 3 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Elinten käyttöön liittyy osin samoja kysymyksiä kuin kudosten ja solujen PE /29 PR\ doc

7 käyttöön, mutta niissä on myös ratkaisevia eroja, ja siksi näitä aiheita ei pitäisi käsitellä samassa direktiivissä. Elinsiirtojen sääntely on kuitenkin yhtä tärkeä asia kuin solujen ja kudosten laadun ja turvallisuuden sääntely. Sen vuoksi komissio esittää vuoden 2003 puoliväliin mennessä elinsiirtojen sääntelyä koskevan ehdotuksen. Osa valiokunnan jäsenistä ehdottaa elinten sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan. Tämä voisi hankaloittaa tarpeettomasti käsiteltävänä olevan direktiiviehdotuksen hyväksymistä. Siinä ei myöskään oteta huomioon eroja, jotka on tehtävä elinten ja kudosten välillä. Myös elinsiirtojen sääntely Euroopan unionissa on kiireellinen asia muun muassa siksi, että esimerkiksi muutamissa ehdokasvaltioissa käydään ilmeisesti Internet-kauppaa elimillä, mikä on perusoikeuskirjan säännösten vastaista. Siksi alalla tarvitaan kiireellisesti lainsäädäntötoimia. Jos komissio antaa ymmärtää, ettei se pysty lähikuukausien aikana esittämään elinsiirtoja koskevaa ehdotusta, ennen täysistuntoäänestystä on esitettävä pyyntö elinten sisällyttämisestä käsiteltävänä olevan direktiivin soveltamisalaan. Tarkistus 4 Johdanto-osan 6 kappale (6) Tätä direktiiviä ei sovelleta ihmisperäisiä kudoksia ja soluja käyttävään tutkimukseen, jossa tarkoituksena on jokin muu kuin käyttö ihmisessä, toisin sanoen in vitro -tutkimuksiin tai eläinmallinnuksiin. Ainoastaan niiden solujen ja kudosten, joita kliinisissä kokeissa käytetään ihmisissä, olisi täytettävä tässä direktiivissä asetettavat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. (6) Tätä direktiiviä sovelletaan myös ihmisperäisiä kudoksia ja soluja käyttävään tutkimukseen, koska myös siinä on täytettävä tärkeitä vaatimuksia. Komission ehdotuksessa on suljettu pois ihmisperäisiä kudoksia ja soluja käyttävä tutkimus, koska tarkoitus on kattaa vain solut, jotka lopulta siirretään takaisin ihmiskehoon. Tutkimuskäyttö pitäisi kuitenkin sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan, koska myös tässä tapauksessa on noudatettava esimerkiksi ilmoitetun ennakkosuostumuksen periaatetta. Muutamia tutkimuskäyttöä koskevia liitteitä voitaneen kuitenkin jättää pois. PR\ doc 7/29 PE

8 Tarkistus 5 Johdanto-osan 12 kappale (12) Perusperiaatteena on, että kudosten- ja solujensiirto-ohjelmien olisi perustuttava luovutusten vapaaehtoisuuteen ja korvauksettomuuteen, sekä luovuttajan että vastaanottajan nimettömyyteen, luovuttajan hyvään tahtoon ja siihen, etteivät kudosten- ja solujensiirtotoimintaa harjoittavat tahot tavoittelisi voittoa. (12) Perusperiaatteena on, että kudosten- ja solujensiirto-ohjelmien olisi perustuttava luovutusten vapaaehtoisuuteen ja korvauksettomuuteen, sekä luovuttajan että vastaanottajan nimettömyyteen ja luovuttajan hyvään tahtoon. Joissakin jäsenvaltioissa teollisuus tekee työtä solujen ja kudosten parissa. Tähän mennessä ei ole ilmennyt viitteitä siitä, että tämä sinänsä voisi aiheuttaa vaaraa terveydelle tai että kaupalliset laitokset noudattaisivat eettisiä normeja huonommin kuin julkiset laitokset. Ratkaiseva seikka ovat standardit ja valvonta eikä niinkään kysymys siitä, kuka vastaa jonkin laitoksen toiminnasta. Jos kaupalliset laitokset noudattavat standardeja, niiden toimintaan on syytä suhtautua myönteisesti, koska se edistää innovointia. Tarkistus 6 Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a) Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole estää kaupallisia laitoksia tekemästä soluihin ja kudoksiin liittyvää työtä. Jos kaupalliset laitokset noudattavat standardeja, myös niitä voidaan hyväksyä solu- ja kudospankeiksi. Komission ehdotusta voidaan tulkita niin, että vain julkisia laitoksia voitaisiin hyväksyä soluja kudospankeiksi. Tämä ei ole komission tarkoitus, ja siksi asia selvennettävä. PE /29 PR\ doc

9 Tarkistus 7 Johdanto-osan 13 kappale (13) Ihmisperäisten kudosten ja solujen hankinnassa on täysimääräisesti kunnioitettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja otettava täysimääräisesti huomioon ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen periaatteet erityisesti luovuttajan suostumuksen osalta. (13) Ihmisperäisten kudosten ja solujen hankinnassa on noudatettava täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaa sekä ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskevaa Euroopan neuvoston yleissopimusta ja siihen liitettyjä pöytäkirjoja. Sekä perusoikeuskirjassa että Euroopan neuvoston yleissopimuksessa määrätään kuitenkin vain vähimmäisvaatimuksista, ja sekä Euroopan unioni kokonaisuudessaan että yksittäiset jäsenvaltiot voivat lainsäädännössään säätää tiukemmista vaatimuksista. Perusoikeuskirjassa ja yleissopimuksessa ei yhdenmukaisteta määräyksiä, vaan vahvistetaan vähimmäisstandardit. Komission ehdotuksessa on tehty kielellinen ero perusoikeuskirjan ja Euroopan neuvoston yleissopimuksen välille. Euroopan neuvoston yleissopimus ja siihen liitetyt pöytäkirjat sisältävät useita tärkeitä määräyksiä, joita on esittelijän mielestä noudatettava ehdottomasti täysimääräisesti. Määritelmä "erityisesti luovuttajan suostumuksen osalta" voi olla harhaanjohtava, koska myös muut yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen määräykset ovat käsiteltävän asian kannalta erittäin tärkeitä ja ehdottomasti noudattavia. Koska Euroopan neuvoston yleissopimusta pidetään usein virheellisesti yhdenmukaistamisena, on tehtävä selväksi, että kyse on vain vähimmäisstandardeista ja että sekä EU että yksittäiset jäsenvaltiot voivat säätää tiukemmista vaatimuksista. Tarkistus 8 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 1. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan ihmisissä käytettäviksi tarkoitettujen ihmisperäisten kudosten ja solujen luovuttamiseen, hankkimiseen ja tutkimiseen. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan myös kudosten ja solujen käsittelyyn, säilömiseen, varastointiin ja jakeluun, kun ne on tarkoitettu siirrännäisiksi ihmisille. 1. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan ihmisissä käytettäviksi tarkoitettujen ihmisperäisten kudosten ja solujen luovuttamiseen, hankkimiseen ja tutkimiseen. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan myös kudosten ja solujen käsittelyyn, säilömiseen, varastointiin ja jakeluun. PR\ doc 9/29 PE

10 Direktiivin pitää kattaa myös solut ja kudokset, joita ei ole tarkoitettu siirrännäisiksi ihmisille, vaan esimerkiksi tutkimuskäyttöön, koska myös tällöin on suojeltava luovuttajaa ja noudatettava perusperiaatteita, kuten ilmoitetun ennakkosuostumuksen periaatetta. Tarkistus 9 3 artiklan a alakohta a) soluilla yksittäisiä soluja tai soluryhmiä, joissa soluja ei sido toisiinsa minkäänlainen sidekudos a) soluilla ihmisperäisiä yksittäisiä soluja tai soluryhmiä, joissa soluja ei sido toisiinsa minkäänlainen sidekudos Tarkistuksella selvennetään sanamuotoa talous- ja sosiaalikomitean ehdotuksen mukaisesti. Tarkistus 10 8 artiklan 4 kohdan c alakohta c) tutkia tarkastuksen aiheeseen liittyvät asiakirjat. c) tutkia tarkastuksen aiheeseen liittyvät asiakirjat. Komissio avustaa jäsenvaltioita valmistelemalla niiden kanssa yhteistyössä ohjeita, jotka koskevat tarkastuksiin ja valvontatoimiin osallistuvien virkamiesten koulutusta ja pätevyyttä, jotta saadaan yhdenmukainen pätevyys- ja suoritustaso. Jäsenvaltiot tarvitsevat ohjausta, joka koskee virkamiesten asianmukaista koulutusta ja pätevyyttä. Ilman tällaista ohjausta on vaikea soveltaa 8 artiklan 4 kohtaa yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. PE /29 PR\ doc

11 Tarkistus 11 9 artiklan 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisperäisten kudosten tai solujen tuonnille kolmansista maista on aina hankittu toimivaltaisen viranomaisen lupa. Kaikkien kolmansiin maihin vietävien kudosten ja solujen on täytettävä tässä direktiivissä asetetut edellytykset. 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisperäisten kudosten tai solujen tuonnille kolmansista maista on aina hankittu toimivaltaisen viranomaisen lupa ja että tuonnissa noudatetaan direktiivissä asetettuja vaatimuksia. Kaikkien kolmansiin maihin vietävien kudosten ja solujen on täytettävä tässä direktiivissä asetetut edellytykset, mutta liitteissä I, II sekä IV VII esitetyissä puhtaasti teknisissä vaatimuksissa voidaan kuitenkin tehdä mukautuksia, jos kolmannen maan lainsäädäntöviranomainen on antanut nimenomaisesti muita säännöksiä, joilla varmistetaan potilasturvallisuus näissä kolmansissa maissa ja jotka antavat vähintään samantasoisen suojan kuin direktiivi. Kolmansien maiden tilanne (esimerkiksi muiden sairauksien esiintyminen kolmannen maan väestössä) saattaa edellyttää muita teknisiä säännöksiä. Joka tapauksessa on kuitenkin varmistettava tärkeimpien määräysten noudattaminen. Tarkistus artiklan 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on edistettävä vapaaehtoisia ja korvauksettomia kudosja soluluovutuksia ja pyrittävä varmistamaan, että kudokset ja solut saadaan mahdollisimman pitkälti tällaisista luovutuksista. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kudos- ja soluluovutuksista ei missään tapauksessa makseta palkkioita. Luovutukseen liittyvistä kuluista voidaan kuitenkin maksaa korvaus. Se voi olla matkakulukorvaus ja korvaus matkan, luovutuksen ja mahdollisesti tarvittavan toipumisen aikana menetetyistä tuloista. Samoin ovat mahdollisia enintään keskimääräistä päiväpalkkaa vastaavat luontoisetuudet. Korvaus voidaan maksaa PR\ doc 11/29 PE

12 myös kolmannelle osapuolelle, esimerkiksi työnantajalle. Yksityiskohdista säädetään jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Komission ehdotus on tältä osin erittäin epätäsmällinen. Komissio myöntää ehdotuksensa perusteluissa, että soluluovutuksesta maksetaan yksittäistapauksissa palkkio eikä siis pelkästään kulujen korvausta. Euroopan parlamentti ei mitenkään voi hyväksyä tätä, koska se rikkoo muun muassa perusoikeuskirjaan sisältyvää kieltoa, jonka mukaan ihmisruumista ei saa kaupallistaa ("kielto hankkia taloudellista hyötyä ihmisruumiista ja sen osista sellaisinaan", Euroopan unionin perusoikeuskirjan 3 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta). Toisaalta on tehtävä aukottoman selväksi, että on korvattava potilaille soluluovutuksen yhteydessä syntyvät kulut, jotta ei menetetä luovuttajia. Muuten voi tulla kohtuuton pula solu- ja kudostarjonnasta. Korvauksen pitää luonnollisesti kattaa matkakulut ja tulojen menetykset ajalta, joka kuluu matkoihin ja luovutukseen. Lisäksi pitää korvata rahallisesti myös tarvittavan toipumisen, esimerkiksi tunti tai kaksi tuntia lepoa luovutuksen jälkeen, aikana syntyneet tulojen menetykset. On varmistettava, että kukaan ei voi tehdä solu- ja kudosluovutuksesta ammattia, ja samalla se, että halukkaille luovuttajille ei koidu taloudellista vahinkoa. Esittelijä ottaa mielellään vastaan tätä periaatetta koskevia parannusehdotuksia. Tarkistus artiklan 3 kohta 3. Jäsenvaltioiden on edistettävä voittoa tavoittelematonta kudosten ja solujen hankintaa. Poistetaan. Joissakin jäsenvaltioissa teollisuus tekee työtä solujen ja kudosten parissa. Tähän mennessä ei ole ilmennyt viitteitä siitä, että tämä sinänsä voisi aiheuttaa vaaraa terveydelle tai että kaupalliset laitokset noudattaisivat eettisiä normeja huonommin kuin julkiset laitokset. Ratkaiseva seikka ovat standardit ja valvonta eikä niinkään kysymys siitä, kuka vastaa jonkin laitoksen toiminnasta. Jos kaupalliset laitokset noudattavat standardeja, niiden toimintaan on syytä suhtautua myönteisesti, koska se edistää innovointia. PE /29 PR\ doc

13 Tarkistus artiklan 3 a kohta (uusi) 3 a. Jäsenvaltioiden on edistettävä julkisesti napanuoraverenluovutusta, mutta ne saavat jättää vanhempien päätettäväksi, antavatko he varastoida kaupallisesti lastensa napanuoraverta, kunhan asiassa noudatetaan tässä direktiivissä asetettuja standardeja. Napanuoran verestä saatavat kantasolut ovat eräs soluterapian lupaavia lähteitä. Nykyään napanuoran veri heitetään yleensä pois synnytyksen jälkeen. Kuitenkin myös kaupalliset yritykset varastoivat joskus verta kyseistä lasta tai sen sisaruksia varten. Tätä mahdollisuutta ei voida eikä pidä kumota käsiteltävänä olevalla direktiivillä. Joka tapauksessa olisi kuitenkin varmistettava, että on riittävästi napanuoraverta heterologisiin siirtoihin ja että myös tämän alan lupaava tutkimus edistyy. Tarkistus artiklan 1 kohta 1. Ihmisperäisten kudosten tai solujen hankinnan saa suorittaa vasta, kun kaikki kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevat pakolliset suostumusta koskevat vaatimukset on täytetty. 1. Ihmisperäisten kudosten tai solujen hankinnan saa suorittaa vasta, kun kaikki kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevat pakolliset suostumusta koskevat vaatimukset on täytetty. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon ainakin seuraavat vaatimukset: Elävät luovuttajat: Luovuttajan on annettava suostumus kirjallisesti tai lainsäädännössä tarkoin määriteltävissä erityistapauksissa suullisesti todistajien läsnäollessa. Suostumus pitää aina voida peruuttaa ilman että siitä koituu haittaa luovuttajalle. Henkilöihin, jotka eivät pysty itse antamaan lainvoimaista suostumusta, sovelletaan 13 a artiklan säännöksiä. Kuolleet luovuttajat: PR\ doc 13/29 PE

14 Kuolleelta henkilöltä, joka on elinaikanaan nimenomaisesti vastustanut luovutusta, ei saa missään tapauksessa irrottaa soluja ja kudoksia. Myös omaisten vastustusta on aina kunnioitettava. Lisäksi jäsenvaltiot saavat vapaasti päättää tiukemmista vaatimuksista. Napanuoran veren ottoon on saatava äidin suostumus. Tietoihin perustuva suostumus on perusperiaate, joka on sisällytetty esimerkiksi perusoikeuskirjaan. On syytä vahvistaa vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä yksityiskohdista ja myös vähimmäisvaatimuksia tiukemmista vaatimuksista. Vaatimukset vastaavat Euroopan eettisen ryhmän ja Euroopan neuvoston suosituksia. Tarkistus a artikla (uusi) 13 a artikla Sellaisten henkilöiden suojelu, jotka eivät pysty antamaan vapaaehtoista suostumusta sen jälkeen, kun heille on selvitetty asiaan vaikuttavat seikat Kudoksia ja soluja ei saa irrottaa henkilöiltä, jotka eivät pysty antamaan lainvoimaista suostumusta asiaan vaikuttavien seikkojen selvittämisen jälkeen. Jäsenvaltioiden lainsäädännössä tarkasti määritetyissä tapauksissa voidaan poikkeuksellisesti irrottaa uusiutuvia kudoksia ja soluja, jos ei ole ketään muuta luovuttajaa, joka pystyy antamaan lainvoimaisen suostumuksen asiaan vaikuttavien seikkojen selvittämisen jälkeen, jos vastaanottaja on luovuttajan veli tai sisar, jos luovutus voi pelastaa vastaanottajan PE /29 PR\ doc

15 hengen, jos asiaan vaikuttavat seikat on selvitetty lailliselle edustajalle, jos suostumus oletettavasti vastaa luovuttajan tahtoa ja jos se voidaan perua milloin tahansa, ilman että tästä aiheutuu haittaa luovuttajalle tai hänen lailliselle edustajalleen, jos mahdollinen luovuttaja ei vastusta asiaa. Luovuttajalle on annettava selkeää ja täsmällistä tietoja solujen irrottamisesta ja soluterapiasta. Solujen ja kudosten irrottaminen on suunniteltava siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän kipua ja särkyä ja ettei siihen liittyy muita mahdollisia riskejä. Sekä riskien mahdollisuus että kuormitusaste on määritettävä ja tarkistettava. Solujen ja kudosten irrottamiseen on saatava sen eettisen komitean puoltava lausunto, jolla on tietoa kyseisestä sairaudesta ja joka toimii asianomaisten potilasryhmien hyväksi tai jolla on tietoa alan kliinisistä, eettisistä ja psykososiaalisista kysymyksistä. Potilaan etu on aina tärkeämpi kuin tieteen tai yhteiskunnan etu. Euroopan parlamentti on jo pitkään halunnut suojella sellaisia henkilöitä, jotka eivät pysty antamaan lainvoimaista suostumusta (esim. lapset tai henkisesti jälkeenjääneet). Sen vuoksi myös tähän direktiiviin olisi sisällytettävä vastaavat säännökset. Muotoilussa noudatetaan kliinisistä tutkimuksista annetun direktiivin muotoseikkoja ja Euroopan neuvoston asiakirjoja. Tarkistus artiklan 3 kohta 3. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei vastaanottajien henkilöllisyyttä 3. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei vastaanottajien henkilöllisyyttä PR\ doc 15/29 PE

16 paljasteta luovuttajalle tai tämän perheenjäsenille tai päinvastoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioissa voimassa olevan lainsäädännön soveltamista niiltä osin kuin säädetään henkilöllisyyden paljastamisen ehdoista luovuttajan ollessa vastaanottajan lähisukulainen. paljasteta luovuttajalle tai tämän perheenjäsenille tai päinvastoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioissa voimassa olevan lainsäädännön soveltamista niiltä osin kuin säädetään henkilöllisyyden paljastamisen ehdoista luovuttajan ollessa vastaanottajan lähisukulainen. Erityisesti gameettien luovuttamisen yhteydessä jäsenvaltiot voivat poistaa nimettömyysvaatimukset kunnioittaakseen lasten oikeutta tuntea biologiset vanhempansa. Adoptiolapsista saatujen kokemusten mukaan lapsen kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että hän tuntee biologisen alkuperänsä. Asia on huomioitava myös tässä direktiivissä. Joissakin jäsenvaltioissa lapsilla on jopa perustuslain määräämä oikeus saada tietää biologinen alkuperänsä. Tarkistus artiklan 4 kohta 4. Kudospankkien on varmistettava, että kudosten ja solujen valinta ja hyväksyminen tehdään liitteessä VI asetettujen vaatimusten mukaisesti. Niiden on lisäksi varmistettava, että kaikki luovutteet tutkitaan liitteen V mukaisesti. 4. Kudospankkien on varmistettava, että kudosten ja solujen valinta ja hyväksyminen tehdään liitteessä IV asetettujen vaatimusten mukaisesti. Niiden on lisäksi varmistettava, että kaikki luovutteet tutkitaan liitteen V mukaisesti. Viittaus on virheellinen. Tarkistus artiklan 5 kohta 5. Kudoslaitosten on säilytettävä luovuttajarekistereitä vähintään 30 vuotta viimeisen kudoksen tai solun vahvistetun kliinisen käytön jälkeen. 5. Kudoslaitosten on säilytettävä luovuttajarekistereitä vähintään 30 vuotta viimeisen kudoksen tai solun vahvistetun kliinisen käytön jälkeen. Kyseessä voi olla myös sähköinen rekisteri. PE /29 PR\ doc

17 Käytännön syistä on hyvä selventää, että tietoja voidaan säilyttää myös sähköisessä rekisterissä. Tarkistus artiklan 1 kohdan b alakohta b) Hänellä on oltava vähintään kahden vuoden käytännön kokemus, joka on hankittu yhdessä tai useammassa 6 artiklan mukaisesti akkreditoidussa kudospankissa. b) Hänellä on oltava vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus kyseiseltä alalta, joka on hankittu yhdessä tai useammassa kudospankissa ja joka täyttää direktiivissä säädetyt kriteerit, tai toimintaan läheisesti liittyvältä alalta, kuten veripankkitoiminnasta tai tutkimuksesta ja kehityksestä. Kudospankkeja voidaan hyväksyä direktiivin säännösten mukaisesti vasta, kun direktiivi tulee voimaan. Komission ehdotus on siis hankala, koska kellään ei voi olla kahden vuoden työkokemusta direktiivin voimaantulemisen jälkeen akkreditoidusta kudospankista, koska direktiivi ei ole edes tullut vielä voimaan. Tämän vuoksi direktiiviin olisi sisällytettävä sellaisia käytännön vaatimuksia, jotka monet kudospankit jo täyttävät, eikä vaatimusta kudospankkien muodollisesta hyväksynnästä. Työkokemukseksi tulisi hyväksyä myös läheisten alojen kokemus. Kahden vuoden työkokemus ei riitä alan töiden monitahoisuuden takia, vaan vähintään kolmen vuoden kokemus on tarpeen. Tarkistus a artikla (uusi) 19 a artikla Kun kudokset on irrotettu, kuolleen luovuttajan ruumis on ennallistettava vastaamaan mahdollisimman hyvin sen alkuperäistä anatomista muotoa. Ennallistamisen vaikutukset on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. PR\ doc 17/29 PE

18 Komission tekstissä tämä kohta on liitteessä VI. Ruumiin ennallistamista koskeva kohta on hyvin tärkeä, joten sitä ei tulisi sisällyttää liitteeseen vaan itse direktiiviin. (ks. liitteeseen VI esitetty tarkistus 31). Tarkistus artiklan 1 kohdan d a alakohta (uusi) d a) Kolmas osapuoli suorittaa kudosten tai solujen jakelun. Mahdollisuutta ei ole esitetty komission tekstissä, ja tällaiset tehtävät käytännössä usein annetaan kolmansille osapuolille. Tarkistus artiklan 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että terveydenhoitoalan julkisilla ja yksityisillä laitoksilla sekä hyväksytyillä lääkkeitä tai lääkinnällisiä laitteita valmistavilla laitoksilla on mahdollisuus saada käyttöönsä ihmisperäisiä kudoksia ja soluja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioissa voimassa olevia säädöksiä tiettyjen kudosten ja solujen käytöstä. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että terveydenhoitoalan julkisilla ja yksityisillä laitoksilla sekä hyväksytyillä lääkkeitä tai lääkinnällisiä laitteita valmistavilla laitoksilla on mahdollisuus saada käyttöönsä ihmisperäisiä kudoksia ja soluja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioissa voimassa olevia säädöksiä tiettyjen kudosten ja solujen käytöstä. Solujen ja kudosten jakelussa on noudatettava puolueettomia lääketieteellisiä kriteerejä. Lisäys perustuu etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän äänestystulokseen. On estettävä sellainen toiminta, että esimerkiksi tärkeässä asemassa olevalle tai kudos- ja solupankissa työskentelevän henkilön läheiselle siirretään harvinaisia soluja ei-objektiivisten kriteerien perusteella. Jotkin solut ja kudokset ovat yhtä harvinaisia kuin luovutetut elimet, PE /29 PR\ doc

19 joten ne pitää antaa niitä eniten tarvitseville. Solujen ja kudosten siirron on siis tapahduttava puolueettomien lääketieteellisten kriteerien perusteella. Tarkistus artikla Komissio päättää liitteissä I VII asetettujen teknisten vaatimusten mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio päättää liitteissä I, II, IV, V, VI ja VII asetettujen teknisten vaatimusten mukauttamisesta 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio antaa parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen liitteen III muuttamiseksi. Liitteessä III käsitellään tärkeitä poliittisia kysymyksiä, kuten sitä, mitä tietoa potilaan on saatava. Liitettä tulisi muuttaa vain yhteispäätösmenettelyssä Euroopan parlamentin kanssa. Tarkistus artiklan 1 a kohta (uusi) Teknisten liitteiden laatimisessa ja muuttamisessa komissio käyttää Euroopan unionin ulkopuolisten sääntelyviranomaisten kokemuksia. Yhdysvalloissa solu- ja kudosterapia on kehittynyt paljon pidemmälle kuin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Myös sääntelyasioissa USA (FDA, elintarvike- ja lääkearviointivirasto) on edennyt pidemmälle. Alalla saatuja hyviä tuloksia pitäisi käyttää hyväksi, ja USA:n tekemistä virheistä pitäisi ottaa opiksi. Tarkistus 26 Liite I, osa 2, a alakohta a) Kudospankin organisaatiorakenteen ja toimintamenettelyjen on sovelluttava akkreditointihakemuksen kohteena olevien a) Kudospankin organisaatiorakenteen ja toimintamenettelyjen on sovelluttava akkreditointihakemuksen kohteena olevien PR\ doc 19/29 PE

20 toimenpiteiden suorittamiseen; niillä on varmistettava, että laitos pystyy vastaanottamaan, lähettämään ja osoittamaan kudoksia ja soluja transplantaatiota varten vuorokauden kaikkina aikoina. toimenpiteiden suorittamiseen; niillä on varmistettava, että laitos pystyy vastaanottamaan, lähettämään ja osoittamaan kudoksia ja soluja transplantaatiota varten vuorokauden kaikkina aikoina. Toimivaltainen viranomainen vahvistaa poikkeuksia tästä määräyksestä, jos solu- ja kudospankki toimittaa vain sellaisia soluja tai kudoksia, joiden yhteydessä voidaan hyväksyä tietty odotusaika. Monia kudoksia on pystyttävä toimittamaan kaikkina vuorokauden aikoina. Muiden yhteydessä voidaan hyväksyä tietty odotusaika. Jos solu- ja kudospankki toimittaa vain sellaisia soluja tai kudoksia, joiden ei tarvitse olla saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina, olisi liioiteltua määrätä ympärivuorokautinen valmius pakolliseksi. Tarkistus 27 Liite III, Osa A, 7 kohta 7. Analyyttisten tutkimusten vahvistetut tulokset on ilmoitettava ja selitettävä selvästi luovuttajalle. 7. Luovuttajalle on kerrottava, että hänellä on oikeus saada ilmoitus analyyttisten tutkimusten vahvistetuista tuloksista ja selvä selitys niistä. Luovuttaja voi vapaasti valita, käyttääkö tätä oikeutta vaiko ei.. On olemassa oikeus saada tietoa, mutta myös oikeus olla saamatta sitä. Jos luovuttaja ei henkilökohtaisista syistä halua saada tietoa joistakin tutkimustuloksista, hänelle ei sitä pidä myöskään antaa. Tarkistus 28 Liite III, Osa B, 2 kohta 2. Luovuttajan arvioinnin vahvistetut tulokset on toimitettava ja selitettävä selvästi luovuttajan sukulaisille, jos 2. Luovuttajan arvioinnin vahvistetut tulokset on toimitettava ja selitettävä selvästi luovuttajan sukulaisille PE /29 PR\ doc

21 tuloksilla on merkitystä heidän terveydelleen tai kansanterveydelle. jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti.. Jäsenvaltioiden säännökset ovat hyvin erilaisia. Komission ehdotuksessa rikotaan mahdollisesti luottamuksellisuussäännöstä ja lääkärin vaitiolovelvollisuutta koskevaa säännöstä. Tarkistus 29 Liite III, Osa B a (uusi) B a. Napanuoran veri ja istukka: Napanuoraveren ja istukan luovutuksen yhteydessä täytyy kyseisen naisen tai vanhempien saada tietoa solujen ja kudosten käyttötarkoituksesta. Jos napanuoran verta varastoidaan kaupallisesti, on naiselle ja parille kerrottava, että monet mahdolliset uudet hoitomenetelmät ovat vasta kokeiluasteella. Napanuoran kantasolujen tutkimus on erittäin lupaavaa. Kuitenkaan ei saisi antaa sellaista käsitystä, että sairastuneen lapsen parantaminen olisi jo monissa tapauksissa mahdollista. Niille naisille tai pariskunnille, jotka maksavat suuria summia napanuoran veren varastoimisesta, on kerrottava riittävästi alan tutkimuksen tämänhetkisestä tilasta. Tarkistus 30 Liite V, 2 kohta, 5 alakohta 5. Kun kyse on elävästä luovuttajasta (lukuun ottamatta allogeeniseen käyttöön tarkoitetun luuytimen ja ääreisverenkierron solujen luovuttajia käytännön syistä), verinäytteet olisi otettava luovutuksen yhteydessä (sallittu marginaali ± 7 vuorokautta ) ja uusintanäyte 6 kuukauden kuluttua. 5. Kun kyse on elävästä luovuttajasta (lukuun ottamatta allogeeniseen käyttöön tarkoitetun luuytimen ja ääreisverenkierron solujen luovuttajia käytännön syistä), verinäytteet olisi otettava luovutuksen yhteydessä (sallittu marginaali ± 7 vuorokautta ). Jos luovutus on tarkoitettu allogeeniseen käyttöön, uusintanäyte olisi otettava 6 kuukauden kuluttua. PR\ doc 21/29 PE

22 Vaatimus uusintanäytteen ottamisesta kuuden kuukauden kuluttua on kyseenalainen, etenkin jos kyseessä on autologinen luovutus. I Ruumiin ennallistaminen Kun kudokset on irrotettu, kuolleen luovuttajan ruumis olisi ennallistettava vastaamaan mahdollisimman hyvin sen alkuperäistä anatomista muotoa. Ennallistamismenetelmillä pitäisi olla mahdollisimman vähän vaikutusta tavanomaisiin hautausmenettelyihin. Tarkistus 31 Liite V I, Osa I Poistetaan. (Liite VI I (englanninkielinen teksti) ja E (saksankielinen teksti)) Ruumiin ennallistamista koskeva kohta on erittäin tärkeä. Asiaa ei pitäisi sisällyttää tekniseen liitteeseen vaan sitä olisi käsiteltävä varsinaisessa direktiivissä (ks. tarkistus 21). PE /29 PR\ doc

23 PERUSTELUT I. Johdanto Solu- ja kudossiirrot ovat voimakkaasti kasvava lääketieteen osa-alue. Siihen sisältyy suuria mahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät toistaiseksi parantumattomista sairauksista, ja siinä on potentiaalia taloudelliseen kehitykseen. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa saadut kokemukset ovat osoittaneet, että näihin uusiin hoitomuotoihin liittyy myös riskejä. II. Tieteellinen tausta Solu on elimistön pienin itsenäisesti elin- ja lisääntymiskelpoinen rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö. Kudos on esimerkiksi sidekudosrakenteiden muodostama yhteenliittymä soluista joilla on samat erityistehtävät, esimerkiksi side-, luu-, lihastai hermokudos tai silmän sarveiskalvo. Solu- tai kudossiirrossa on kyse tapahtumasta, jossa organismista otetaan soluja tai kudosta ja palautetaan ne sitten mahdollisesti useiden välivaiheiden jälkeen takaisin joko samaan (= autologinen siirto) tai toiseen organismiin (= allogeeninen siirto) tarkoituksena parantaa vaurioituneen kudoksen, toimintaa tai palauttaa se entiselleen; esimerkkeinä voidaan mainita sarveiskalvon, suonien, ihon tai luuytimen siirto. PR\ doc 23/29 PE

24 Kudosteknologia on uusi biotekniikan ala, joka mahdollistaa biologisten tuotteiden avulla solujen kasvun, eriytymisen ja elinkelpoisuuden stimuloinnin ja ihmisen toimintakykyisen kudoksen kehittäminen. Kantasolut kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Koska ne ovat julkisen keskustelun keskipisteessä, esittelijä kommentoi asiaa lyhyesti. Kaikkia kantasoluihin liittyviä ongelmia ei tietenkään voida ratkaista käsiteltävänä olevan komission ehdotuksen perusteella. Lisäksi on pidettävä mielessä, että ihmisille tehtävissä solu- ja kudossiirroissa toimitaan toistaiseksi ilman kantasoluja ja että varsinkaan alkion kantasoluja ei ole vielä missään siirretty ihmiskehoon. Kantasolut ovat jakaantumiskykyisiä soluja, jotka eivät ole vielä erilaistuneet lopulliseen tehtäväänsä. Kantasoluja on ihmisen kehityksen joka vaiheessa. Vielä muutama vuosi sitten oletettiin, että vain alkion kantasoluista voi syntyä kaikkia ihmisruumin eri soluja. Uudet tieteelliset tulokset osoittavat kuitenkin, että myös aikuisen kantasolut voivat muodostaa käytännössä kaikkia eri tyyppejä. Esimerkiksi luuytimen soluista on onnistuttu muodostamaan hermosoluja. PE /29 PR\ doc

25 Teoriassa olisi mahdollista käyttää soluterapiassa sekä alkion että aikuisen kantasoluja. Puhtaasti tieteelliseltä kannalta katsottuna alkion kantasoluilla on se etu, että niitä voidaan laboratorio-olosuhteissa lisätä lähes rajattomasti. Tieteelliseltä kannalta katsottuna alkion kantasolujen suurin etu on kuitenkin myös suurin haitta. Niiden hellittämättömään kykyyn jakaantua liittyy vaara, että ne voivat ihmiskehoon istutettuina kehittää pahanlaatuisia kasvaimia. Käytännön ongelmista johtuen ei ole todennäköistä, että edes maissa, joissa alkioiden kantasolututkimus on laillista, kokeiltaisiin tätä terapiamuotoa ihmisiin lähitulevaisuudessa. Asiaan liittyy se eettinen ongelma, että alkion kantasoluja ei voida saada tuhoamatta alkiota. Aikuisen kantasoluihin liittyy se ongelma, että niitä ei saada noin vain lisääntymään laboratorio-olosuhteissa, vaikka alalla onkin edistytty valtavasti viime vuosina. Ei ole myöskään tutkittu riittävästi, miten aikuisen kantasolut saataisiin erilaistumaan muiksi soluiksi ja kudoksiksi. Siitä huolimatta on pidettävä mielessä, että on jo olemassa aikuisen kantasoluihin perustuvia menestyksekkäitä hoitomuotoja, kuten leukemian sekä rusto- ja luuvaurioiden hoito. Muita hoitomuotoja, kuten sydäninfarktin hoito, on kliinisessä kokeiluvaiheessa. PR\ doc 25/29 PE

26 Ihmisalkioiden kloonaus liittyy käsiteltävänä olevaan mietintöön siinä mielessä, että kloonatun alkion valmistamiseen tarvitaan aina ihmisen munasolu, josta on poistettu tuma. Lisäksi alkioiden kloonausta mainostetaan myös menetelmänä alkion kantasolujen tuottamiseksi soluterapiatarkoituksiin. Kloonauksessa munasolusta poistetaan tuma, ja sitten siihen tuodaan toisen ihmisen aikuisen solun tuma. Näin saadaan geneettisesti identtinen alkio, kuten kloonilammas Dollyn tapauksessa. Vaikka nyt on kerrottu, että olisi onnistuttu kloonaamaan ihmisalkioita tumansiirtotekniikalla, asiasta ei ole tähän mennessä esitetty minkäänlaisia tieteellisiä todisteita. Jos tumansiirtotekniikalla on mahdollista tuottaa geneettisesti identtisiä ihmisalkioita, näiden alkioiden käsittelyssä on kaksi mahdollisuutta. Ne voidaan istuttaa kohtuun, jolloin kehittyy kloonivauva (ns. reproduktiivinen eli suvun jatkamiseen liittyvä kloonaus), tai niitä voidaan käyttää tutkimustarkoituksiin. Jälkimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan terapeuttiseksi eli sairauden hoitoon tähtääväksi kloonaukseksi. Terapeuttisella kloonauksella ymmärretään kuitenkin osittain jotain muuta, esimerkiksi aikuisen kantasoluilla tapahtuvaa toimintaa. Tieteellinen este sekä reproduktiiville kloonaukselle että ihmisalkioiden valmistukselle tutkimustarkoituksiin on nykyään tumansiirto, so. alkioiden tuottaminen munasoluista ja kehon soluista, joista on poistettu tuma. III. Miksi tarvitaan direktiivi? Solu- ja kudossiirtojen ja kudosteknologian tuleminen on myönteinen asia, mutta on pidettävä huoli siitä, että noudatetaan laatu- ja turvallisuusstandardeja sekä keskeisiä eettisiä periaatteita. Monet muistavat vielä kipeästi HI-viruksen saastuttamien verituotteiden aiheuttaman skandaalin. Solu- ja kudossiirroissa riski on suurempi kuin verituotteilla tapahtuvassa hoidossa, koska käytettävissä ei yleensä ole menetelmää taudinaiheuttajien tuhoamiseksi ja koska hoitomenetelmä on vielä hyvin uusi. On jo esiintynyt kuolemantapauksia, jotka olisi voitu välttää, jos standardeja olisi noudatettu paremmin. Siksi direktiivillä on luotava asianmukaiset puitteet. Eurooppalainen lähestymistapa on välttämätön, koska soluja ja kudoksia käytetään rajat ylittävästi. Esimerkiksi Ranskassa PE /29 PR\ doc

27 sarveiskalvosiirrännäisistä jopa 25 prosenttia tuodaan ulkomailta 1. Euroopan kansalaisten on voitava olla varmoja siitä, että toisista jäsenvaltioista ja mahdollisesti jopa kolmansista maista tuotavat siirrännäiset ovat samojen laatu- ja turvallisuusstandardien mukaisia. IV. Komission ehdotus Komission ehdotuksen mukaan ihmisille siirrettäväksi tarkoitettujen ihmisperäisten kudosten ja solujen käsittelyä, säilytystä, varastointia ja jakelua saisivat jatkossa harjoittaa vain laitokset, joilla on toimivaltaisen viranomaisen tähän tarkoitukseen myöntämä toimilupa. Toimivaltainen viranomainen suorittaa laitoksissa säännöllisiä tarkastuksia. Laitoksen johtajalla on oltava asian edellyttämä kokemus, ja myös henkilökunnan on oltava pätevää. Tartuntatautien varalta on tehtävä asianmukaiset testit, esimerkiksi aidsin varalta hiv-testi. Mahdollisista vaaratilanteista ja odottamattomista seikoista on ilmoitettava, ja on oltava järjestelmä solujen ja kudosten sekä luovuttajien jäljittämiseksi, jotta mahdollisessa vaaratilanteessa voidaan tutkia, missä on vikaa. Solu- ja kudosluovutuksia koskevaan mainontaan tarvitaan etukäteislupa, jotta estetään esimerkiksi katteettomien lupausten antaminen. Direktiivi koskee myös maahan tuotuja soluja ja kudoksia sekä niiden vientiä. Asiasta järjestettiin julkinen kuulemistilaisuus 29. tammikuuta Puheenvuorot ovat Internetissä osoitteessa V. Komission ehdotuksen arviointi Komission ehdotus on esittelijän mielestä oikeansuuntainen. Se sisältää asianmukaisia laatu- ja turvallisuusstandardeja potilaiden suojelemiseksi esimerkiksi tartuntataudeilta. Koko EU:ssa sovellettavien määräysten luominen edistää solu- ja kudosterapian kehitystä. Osa ehdotuksista on kuitenkin sellaisia, että niillä ei ole asiallisia perusteita, ja siksi niitä on yksinkertaistettava, jotta kehitys olisi sujuvampaa (ks. tarkistukset). Solu- ja kudosterapian ns. eettiset näkökohdat Komission ehdotuksessa käsitellään eettisiä näkökohtia osittain. Asia on tervetullut, mutta tapa, jolla ongelmia on käsitelty, ei ole aina asianmukainen. On esitetty, ettei yhteisön direktiivissä olisi asianmukaista säädellä eettisiä kysymyksiä, kuten ilmoitettua ennakkosuostumusta suostumusta tai vapaaehtoista palkkiotonta luovutusta. Esittelijä on asiasta aivan toista mieltä. Yhteisössä käyty keskustelu esimerkiksi biopatenttidirektiivin yhteydessä osoittaa, että geeni- ja biotekniikkaa koskevasta sääntelystä ei voida tehdä päätöksiä ilman eettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista. On esitetty, että tämä ei olisi mahdollista juridisista syistä. Kuitenkin verituotteista annettu direktiivi sekä kliinisistä kokeista annettu direktiivi ja biopatenttidirektiivi ovat yksiselitteinen osoitus siitä, että Euroopan unioni voi perustamissopimuksen eri artiklojen perusteella säädellä asioita, joita yleensä pidetään eettisinä kysymyksinä. Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa solujen ja kudosten laatua ja turvallisuutta ei voida käsitellä erillään eettisistä kysymyksistä, kuten vapaaehtoisesta palkkiottomasta luovutuksesta tai ilmoitetusta ennakkosuostumuksesta, sillä on ilmeistä, että solujen ja kudosten hankintatavalla on vaikutuksia laatuun ja turvallisuuteen. Lisäksi perustamissopimuksen 152 artiklan 1 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto , kohta , s. 2. PR\ doc 27/29 PE

28 4 kohdan a alakohdan 1 perusteella ei voida päätellä, luovuttajan suojasta ja yleisesti eettisinä pidetyistä kysymyksistä ei voitaisi antaa säännöksiä. Myöskään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ei löydy tukea tällaiselle tulkinnalle. Tärkeää on kuitenkin pitää aina mielessä, että direktiiveihin sisällytettävät eettiset perusperiaatteet ovat vain vähimmäisvaatimuksia ja että kyse ei ole yhdenmukaistamisesta. Jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää omia eettisiä standardeja vastaavista tiukemmista toimista. VI. Poliittisesti tärkeät kysymykset: 1. Komissio ehdottaa, että direktiivi koskisi periaatteessa kaikkia ihmisestä peräisin olevia kudoksia ja soluja, siis esimerkiksi myös gameetteja (muna- ja siittiösoluja). Solut, jotka on tarkoitettu tutkimuskäyttöön ja joita ei istuteta takaisin ihmisruumiiseen, on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Sama koskee elimiä. Komissio on ilmoittanut, että se valmistelee asiasta erillistä direktiiviä. Euroopan parlamentin on tutkittava, onko ehdotettu soveltamisala asianmukainen. 2. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot edistäisivät vapaaehtoista ja palkkiotonta luovutustoimintaa. Tällainen määräys on yhteisön direktiivin artiklaksi erittäin epätäsmällinen ja johtaa väärinkäsityksiin. Potilaat ja teollisuus, joiden täytyy riittävästi materiaalia saadakseen korvata luovuttajille luovutukseen liittyvät kustannukset, ovat esittäneet, että tällaisen artiklan perusteella maksettava korvaus voisi joutua huonoon huutoon. Toiset pelkäävät, että tällaisella määräyksellä ei mitenkään saataisi hallintaan jo alkanutta ihmisruumiin kaupallistamista, kuten munaja siittiösolujen kauppaa, jota käydään jo viisinumeroisin eurosummin. 3. Komissio on ehdottanut 12 artiklan 3 kohdassa seuraavaa sanamuotoa: "Jäsenvaltioiden on edistettävä voittoa tavoittelematonta kudosten ja solujen hankintaa." Sanamuoto voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Vapaaehtoista ja korvauksetonta luovutusta koskeva kysymys sekoitetaan usein kysymykseen siitä, toimivatko solu- ja kudosalan laitokset voittoa tavoittelemattomasti. Nämä kaksi kysymystä on kuitenkin erotettava tiukasti toisistaan. 4. "Ilmoitettu ennakkosuostumus" on tärkeä periaate, joka on sisällytetty esimerkiksi perusoikeuskirjaan. Esittelijän mielestä ei riitä, että viitataan jäsenvaltioiden sääntöihin. Varsinkin kun otetaan huomioon, että unioniin on liittymässä 10 uutta valtiota, joiden säännöt eivät ole vielä kovin selvät, direktiivissä on vahvistettava ainakin suuntaviivat ja vähimmäisvaatimukset. Kliinisistä kokeista annettu direktiivi on osoitus siitä, että tämä on mahdollista. 5. Komissio ehdottaa, että luovuttajat olisivat periaatteessa nimettömiä eikä esimerkiksi siirrännäisen saaja saisi tietää luovuttajan henkilöllisyyttä. Ehdotus on järkevä, koska muuten voitaisiin edistää epäsuorasti soluilla ja kudoksilla käytävää kauppaa. Muna- ja siittiösolujen tapauksessa on kuitenkin tehtävä poikkeus. 1 Perustamissopimuksen 152 artiklan 4 kohdan a alakohta: "toimenpiteitä, joilla asetetaan ihmisestä peräisin oleville elimille ja aineille sekä verelle ja verituotteille korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset; nämä toimenpiteet eivät estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suojatoimenpiteitä;" PE /29 PR\ doc

29 6. Komissio ehdottaa, että kaikkia direktiivin liitteitä voitaisiin muuttaa komitologiamenettelyssä, so. ilman parlamentin yhteispäätösoikeutta. Ehdotus on asiallinen niiden liitteiden osalta, joissa on kyse teknisistä seikoista. Kun esimerkiksi ilmaantuu uusi tauti, jota varten ei ole sopivaa testiä, kyseinen testi on otettava käyttöön välittömästi, eikä sitä varten pidä käydä yhteispäätösmenettelyä. Toisaalta liitteet sisältävät myös erittäin ratkaisevia poliittisia kysymyksiä, esimerkiksi kysymyksen siitä, mitä tietoja luovuttajalle annetaan. 7. Ihmisestä peräisin olevien alkion kantasolujen käyttö ja ihmisalkioiden kloonaus ovat erittäin kiistelty asia jäsenvaltioissa ja Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenten enemmistö on aina vastustanut alkioiden tuottamista tutkimustarkoituksiin sekä ihmisen kloonausta sen kaikissa kehitysvaiheissa. 1 Erimielisyyttä on kuitenkin siitä, mitä on tehtävä keinohedelmöitystä varten tuotetuille alkioille ja laboratorioissa oleville alkion kantasoluille. Caudronin mietinnössä parlamentti hyväksyi niukalla enemmistöllä tällaisten alkioiden ja kantasolujen käytön tutkimustarkoituksiin. Toisissa kannanotoissa tällaista tutkimusta on kuitenkin vastustettu voimakkaasti 2. Näiden kysymysten sääntely on periaatteessa mahdollista perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla, sillä ensinnäkin luovuttajan terveys voi olla vaarassa. Esimerkiksi ihmisalkioita kloonattaessa munasolun luovuttava nainen joutuu käymään läpi terveyden vaarantavan hormonihoidon. Monien oikeusoppineiden mielestä luovuttajan suoja kattaa myös ihmisalkion. Mutta ennen kaikkea vastaanottajalle koituu vaara, että alkion kantasolut muuttuvat syöpäsoluiksi ja solut, jotka on tuotettu ihmisalkioita kloonaamalla, kasvavat hallitsemattomasti. Myös Passaun yliopiston Eurooppa-oikeuden laitoksen elokuussa 2001 PPE-DE-ryhmälle antamassa lausunnossa todetaan, että Euroopan unionilla on toimivalta säätää alkion kantasoluja ja ihmisalkioiden kloonausta koskevista asioista. Esittelijä ei kuitenkaan ole ehdottanut tällaista sääntelyä mietintöluonnoksessa. On syytä odottaa ensin Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioissa käytävien keskustelujen tuloksia. Joka tapauksessa päätös siitä, sallitaanko ihmisestä peräisin olevilla alkion kantasoluilla tehtävä tutkimus ja millä ehdoilla se sallitaan, tehtävä ensin jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentin on kuitenkin syytä keskustella siitä, pitääkö noudattaa tiettyjä vähimmäisvaatimuksia siinä tapauksessa, että jokin kansallinen parlamentti päättää sallia alkion kantasoluilla tehtävän tutkimuksen. 1 Esimerkiksi Caudronin mietintö tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta ja Damiãon mietintö biotekniikan toimintasuunnitelmasta. 2 Nisticòn mietintö veren ja veren ainesosien laatu- ja turvallisuusvaatimuksista, Casinin mietintö "in-vivo"- ja "in-vitro"-hedelmöityksestä sekä Rothleyn mietintö geenitekniikan eettisistä ja oikeudellisista ongelmista. PR\ doc 29/29 PE