Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
|
|
- Karoliina Kähkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (ohjelmistopatentti) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 20 päivänä helmikuuta 2002 tekemä ehdotus Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre Nuorempi hallitussihteeri Minna Tukiainen
2 2 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 1. Yleistä Euroopan yhteisöjen komissio antoi 20 päivänä helmikuuta 2002 ehdotuksen parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (KOM(2002) 92 lopullinen). Ehdotuksen EURODOC -numero on EU/220202/0156. Ehdotus perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklaan. Sen 1 momentin mukaan "poiketen siitä mitä 94 artiklassa määrätään ja, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, 14 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden (sisämarkkinat) toteuttamiseksi sovelletaan seuraavia määräyksiä". Neuvosto toteuttaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä (yhteispäätösmenettely) noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. 2. Direktiiviehdotuksen tausta Komissio antoi vuonna 1997 Euroopan patenttijärjestelmää koskevan vihreän kirjan 1, jonka perusteella komissio käynnisti kuulemismenettelyn. Vihreän kirjan seurantakertomuksessa 2 komissio antoi selvityksen kuulemismenettelystä ja totesi tietokoneohjelmien patentoitavuuden olevan yksi menettelyn tuloksena yksilöidyistä tärkeimmistä aiheista, joista komission olisi pikaisesti annettava ehdotus. Vuonna 2000 komissio teetti riippumattoman tutkimuksen yhdenmukaistamisen laajuudesta viimeaikainen kehitys Yhdysvalloissa huomioon ottaen 3. Lokakuussa 2000 komissio käynnisti kuulemiskierroksen, jossa yleisöä ja jäsenvaltioita pyydettiin esittämään kommentteja Inter- 1 KOM (1997) 314 lopullinen, KOM (1999) 42 lopullinen, Study Contract ETD/99/B5-3000/E/106: The Economic Impact of Patentability of Computer Programs. MUISTIO EU/220202/0156 netissä julkaistun asiakirjan pohjalta 4. Tammikuussa 2001 kauppa- ja teollisuusministeriö antoi, sidosryhmille järjestetyn kuulemistilaisuuden jälkeen, komission sisämarkkinadirektoraatille lausuntonsa asiakirjan pohjalta 5. Lausunnossa esitettiin tarve harmonisoida patenttioikeutta tietokoneella toteutettavien keksintöjen osalta kuitenkin siten, että harmonisoinnissa pitäydyttäisiin Euroopan patenttiviraston noudattamassa käytännössä. 3. Direktiiviehdotuksen sisältö Voimassa olevaa lainsäädäntöä tulkitseva oikeuskäytäntö tietokoneella toteutettujen keksintöjen, erityisesti tietokoneohjelmien, patentoitavuudesta on kehittynyt eri tavalla eri Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltioissa. Tällä hetkellä eri jäsenvaltioiden oikeuskäytäntö liittyen tietokoneohjelmalla toteutetulle keksinnölle myönnettävään suojaan vaihtelee 6. Oikeusvarmuuden puuttumisella on suora kielteinen vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on selventää tietokoneella toteutettujen keksintöjen patenttisuojan oikeudellinen tilanne ja myönnetyn suojan laajuus. Ehdotetulla direktiivillä nykyistä tilannetta muutettaisiin niin, että tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta annetut kansalliset lait yhdenmukaistetaan ja patentoitavuuden edellytyksiä verrattuna nykyiseen Euroopan patenttiviraston noudattamaan käytäntöön tiukennetaan: patenttivaatimus ei saa kohdistua tietokoneohjelmalle "sinänsä" (ohjelmatuote sellaisenaan tai jollakin tallennusvälineellä). Direktiiviehdotuksella ei ole suoraa vaiku- 4 The Patentability of Computer-Implemented Inventions: Consultation Paper by the Services of the Directorate General for the Internal Market (19. lokakuuta 2000). 5 Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto 18. tammikuuta Yksinään Euroopan patenttivirasto on myöntänyt yli patenttia tietokoneella toteutetuille keksinnöille. Direktiiviehdotuksen perustelut s. 2.
3 3 tusta Euroopan patenttisopimukseen 7 eikä sen tulkintaan, mutta sillä voi olla välillistä vaikutusta Euroopan patenttiviraston (EPO) oikeuskäytäntöön. Euroopan patenttiviraston ratkaisut eivät ole yhteisön jäsenmaiden tuomioistuimia sitovia Patentoitavuuden perusteet ja patenttivaatimusten muoto Direktiiviehdotuksella pyritään varmistamaan, että tekniikan alaan kuuluvat, yleiset patentoitavuuden kriteerit täyttävät ja lisäyksen tekniikan tasoon tuovat keksinnöt voidaan suojata patentilla. Ehdotus ei laajenna patentoitavuuden alaa eli mikään mikä jo nyt ei ole patentoitavissa, ei jatkossakaan olisi oikeutettu patenttisuojaan. Ehdotuksella pyritään estämään sellaisten keksintöjen patentoiminen, jotka eivät tuo lisäystä tekniikan tasoon eli liiketoimintamenetelmät "sinänsä" eivät olisi jatkossakaan patentoitavissa teknisen luonteen puuttumisen vuoksi. Mikäli liiketoimintamenetelmän suorittaminen tietokoneen avulla kuitenkin aikaansaa eiilmeisen lisäyksen tekniikan tasoon, liiketoimintamenetelmä voisi olla patentoitavissa. Patentoitavuusperusteiden osalta direktiiviehdotus seuraa pitkälti Euroopan patenttiviraston käytäntöä sekä vastaa sisällöltään Suomen patenttilain vastaavia säädöksiä. Toisaalta direktiiviehdotus poikkeaa EPO:n vallitsevasta linjasta patenttivaatimusten muodon osalta siten, että se ei salli ohjelmatuotepatentteja (ohjelmatuotteet sellaisinaan tai tietovälineellä) 8. EPO:n mukaan ohjelmatuotepatentteja voidaan myöntää ja useat jäsenvaltiot (mm. Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi) ovatkin seuranneet tätä näkemystä. 7 European Patent Convention (EPC). EU:sta riippumaton "Münchenin yleissopimus", joka tuli voimaan 7. lokakuuta Sopimusvaltioina kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Sveitsi, Kypros, Monaco, Liechtenstein ja Turkki. 8 EPO:n lokakuussa 2001 uudistetun ohjesäännön mukaan "Such claims may e.g. take the form of a method of operating said conventional apparatus, the apparatus set up to execute the method, or following T 1173/97 (OJ 10/1999, 609), the program itself". Toiset jäsenvaltiot (mukaan lukien Suomi) ovat olleet odottavalla kannalla ja tulkinneet Euroopan patenttisopimusta ja omia kansallisia lainsäädäntöjään tiukemmin. Nämä jäsenmaat ovat myöntäneet tietokoneella toteutetuille keksinnöille ainoastaan menetelmä- tai laitepatentteja, eivätkä ohjelmatuotepatentteja. Jälkimmäinen tulkinta on perustunut siihen, että ohjelmatuotepatenttien on katsottu olevan patentin myöntämistä tietokoneohjelmalle "sinänsä", joka on kiellettyä Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan nojalla. Patentti suojaa patenttiasiakirjassa ilmenevää keksintöä sellaisena kuin se on rajattu ja määritelty patenttivaatimuksissa. Patentinloukkaus edellyttää, että loukkaava tuote kuuluu patenttisuojan piiriin. Tietokoneella toteutetun keksinnön patentinhaltijalla on oikeus estää kolmansia osapuolia hyödyntämästä keksintöä, mikäli loukkaavasta ratkaisusta löytyvät kaikki patenttivaatimuksille olennaiset tekijät identtisinä. Patenttivaatimukset siten määräävät patenttisuojan laajuuden ja niitä tulkitaan patenttiasiakirjan selityksen ja mahdollisesti myös piirustusten valossa. Koska patenttivaatimukset ovat ratkaisevan tärkeitä patentin suoja-alan määräämisessä, kysymys sallittavasta patenttivaatimuksen muodosta tulee olemaan yksi ehdotuksen hankalimmista asioista. Patenttivaatimusten muodolla on keskeinen merkitys patentin loukkaustilanteissa, koska patentin tuottaman yksinoikeuden laajuus määräytyy sen perusteella, kuuluuko keksintö tuote-, laite-, vai menetelmäryhmään. Esimerkkinä tuotepatentista tässä yhteydessä on tietokoneohjelma sellaisenaan tai jollekin tallennusvälineelle tallennettuna. Laitepatentilla tarkoitetaan tietokonetta tai muuta ohjelmoitua laitetta, jota ohjataan tietokoneohjelman avulla. Menetelmäpatentilla tarkoitetaan tietokoneen suorittamaa sarjaa erityisiä toimintoja. Kyseessä on välitön patentinloukkaus, mikäli joku muu kuin patentinhaltija käyttää keksintöä hyväkseen. Mikäli keksintö on patentoitu tuotteena, loukkaavat käyttömuodot kattavat niin tuotteen valmistamisen, markkinoinnin, myymisen tai vuokralle antamisen, käyttämisen,
4 4 maahantuonnin kuin hallussapidonkin. Jokainen näistä toimista aikaansaa itsenäisen oikeudenloukkauksen ja siksi jakeluportaan (myyjät, maahantuojat yms.) toimiin on helpompi patentoitu puuttua. Mikäli menetelmänä keksintö on loukkaavat käyttömuodot kattavat menetelmän käyttämisen sekä käytettäväksi tarjoamisen, edellyttäen että patentoitua menetelmää tarjotaan käytettäväksi kokonaisuudessaan. Menetelmäpatenttia käytännössä usein haetaan kuitenkin tuotteeseen ja sen valmistusmenetelmään (tietokoneen ja tietokoneohjelman laitepatentti), yhdistelmä eli jolloin ainoastaan tietokoneohjelmien laatiminen ja tietokoneen ohjelmoiminen sekä tämän kokonaisuuden myyminen tai tarjoaminen saa aikaan välittömän patentinloukkauksen. Mikäli keksintö on edellytyksenä siis patentoitu laitteena, välittömälle patentinloukkaukselle on sekä tietokoneohjelman että tietokoneen tarjoaminen. Pelkän tietokoneohjelman valmistaminen, myyminen tai saattaminen vaihdantaan ei aikaansaa välitöntä patentinloukkausta, sillä pelkkä ohjelma ei sisällä kaikkia keksinnön käyttämisen kannalta olennaisia tunnusmerkkejä. Jakeluportaan toimiin on vaikea puuttua ja tietokoneohjelma irrallaan ympäröivästä laitteesta ei saa patenttisuojaa muuten kuin välillisten patentinloukkausta koskevien sääntöjen perusteella. Välillinen patentinloukkaus merkitsee sitä, että välinettä (tietokoneohjelmaa), joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, tarjotaan tai toimitetaan henkilölle joka ei ole oikeutettu käyttämään keksintöä, tietäen tai olosuhteiden johdosta päätellen, että se soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen (eli tietokoneohjelma tullaan yhdistämään tietokoneeseen). Näin ollen tietokoneohjelman loppukäyttäjä syyllistyy välittömään patentinloukkaukseen, mutta patentin mukaisen ohjelman tarjoaminen (myyminen) tai toimittaminen aikaansaa pelkästään välillisen patentinloukkauksen. Patentinhaltijan mahdollisuus puuttua laitepatentin loukkaukseen vaikeutuu, tai ainakin viivästyy, koska loukkaukseen voidaan puuttua vasta kun loppukäyttäjä käyttää ohjelmaa Ehdotuksen artiklakohtainen tarkastelu Soveltamisala (artikla 1) Direktiiviehdotuksen määritetään direktiivin 1 artiklassa soveltamisala ja vahvistetaan tietokoneella toteutettujen keksintöjen säännöt. patentoitavuutta koskevat Määritelmät (artikla 2) Direktiiviehdotuksen 2 artiklassa määritellään tietyt direktiivissä käytettävät termit. "Tietokoneella toteutetulla keksinnöllä" tarkoitetaan tietokoneella tai vastaavalla laitteella täytäntöönpantua keksintöä, jonka tietokoneohjelma toteuttaa. Tietokoneella toteutetun keksinnön tulee täyttää yleiset patentoitavuuskriteerit (artikla 4) ennen kuin patentti voidaan myöntää. "Ensi näkemältä uusi piirre" ilmausta käytetään selventämään sitä, että keksintö kuuluu direktiivin soveltamisalan piiriin, mikäli se sisältää ensi näkemältä uuden piirteen, joka toteutuu osittain tai kokonaan tietokoneohjelman avulla. Direktiivin soveltamisalaa määritettäessä keksinnön tosiasiallinen uutuus (artikla 4) ei ole vielä arvioinnin kohteena, vaan pelkästään se, onko keksinnön toteutuksessa käytetty avuksi uutta tietokoneohjelmaa. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien (EPO Technical Board of Appeal) oikeuskäytäntöön perustuen, artikla tuo uuden "lisäys tekniikan tasoon" -kriteerin (tekninen kontribuutio) täsmentämään tietokoneella toteutetulta keksinnöltä vaadittavaa keksinnöllisyyttä. Keksinnön tuomaa lisäystä tekniikan tasoon ei siis arvioida suhteessa keksinnön tekniseen luonteeseen tai uutuuteen, vaan keksinnöllisyyteen: keksinnön aikaansaama lisäys tekniikan tasoon tulee olla ei-ilmeinen alan ammattimiehelle Tietokoneella toteutetut keksinnöt osana tekniikanalaa (artikla 3)
5 5 Maailman kauppajärjestön (WTO) piirissä solmitun teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista annetun sopimuksen (TRIPS-sopimus) 9 27 artiklan 1 kohdan mukaan miltä tekniikan alalta tahansa olevaa tuotetta tai menetelmää koskevan keksinnön tulee olla patentoitavissa edellyttäen, että se on uusi ja keksinnöllinen ja sitä voidaan käyttää teollisesti. Keksintö kuuluu johonkin tekniikan alaan, jos se on luonteeltaan tekninen eli keksinnön teknisen luonteen vaatimus rajaa patenttioikeudellisten keksintöjen ulkopuolelle ei-patentoitavat keksinnöt. Direktiiviehdotuksen 3 artiklassa pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan miltä tekniikan alalta tahansa oleva tuote tai menetelmä tulee olla patentoitavissa edellyttäen, että yleiset patentoitavuuskriteerit täyttyvät. Direktiiviehdotuksen perusteluissa todetaankin, että tietokoneella toteutetuille keksinnöille voidaan myöntää patentteja, koska ne määritellään tekniikan alaan kuuluviksi. Tietokoneohjelmat eivät lukeudu TRIPS-sopimuksen 27(2) ja (3) artikloissa mainittujen poikkeusten piiriin, joten TRIPSsopimuksen sanamuodon mukaan myös tietokoneohjelmien voidaan ajatella kuuluvan sellaisen tekniikan alaan, johon liittyvät keksinnöt ovat patentoitavissa Patentoitavuuden edellytykset (artikla 4) Direktiiviehdotuksen 4 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan suojaamaan tietokoneella toteutetut keksinnöt samaan tapaan kuin muutkin keksinnöt, edellyttäen että Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 1 kohdan vaatimukset uutuudesta, keksinnöllisyydestä ja teollisesta käyttökelpoisuudesta täyttyvät. Euroopan 9 Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights). Sopimus tehtiin ja astui voimaan Maailman kauppajärjestön (WTO) syntyessä (SopS n:o 5/95). patenttisopimuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaan keksintö on uusi, jos se ei kuulu tekniikan tasoon. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että "keksinnöllisyyden edellytykseksi asetetaan tietokoneella toteutetun keksinnön tuoma lisäys tekniikan tasoon". Lisäys tekniikan tasoon -kriteeri on Euroopan patenttisopimuksen 56 artiklan mukaista keksinnöllisyyden määritelmää (eiilmeinen alan ammattimiehelle tunnetun tekniikan tason perusteella) täydentävä eikä sitä korvaava vaatimus. Euroopan patenttisopimuksen 57 artiklan mukaan keksintö on teollisesti käyttökelpoinen, jos sitä voidaan valmistaa teollisesti tai käyttää muulla teollisuuden tasolla. Tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoinnin kannalta teollisen käyttökelpoisuuden vaatimus ei ole ongelmallinen, koska niitä voidaan käyttää lisäämään tehokkuutta useilla eri elinkeinoelämän aloilla. Keksintöä tulee arvioida kokonaisuutena sen tekniikan tasoon tuomaa lisäystä tarkasteltaessa, joten sekä tekniset että ei-tekniset piirteet (eli piirteet, joita ei sellaisinaan saisi patentoida Euroopan patenttisopimuksen 52(2) ja (3) artiklojen mukaan) ovat arvioinnin kohteena. Direktiiviehdotuksen perusteluissa todetaan, että teknisiä ja ei-teknisiä piirteitä ei saisi punnita keskenään sen määrittämiseksi, kummantyyppiset piirteet vaikuttavat enemmän keksinnölle haetun patenttisuojan hyväksymiseen. Keksinnön tekniseen luonteeseen ei siten vaikuta ei-teknisten piirteiden esiintyminen patenttivaatimuksissa. Liiketoimintaa varten kehitetty menetelmä voi olla patentoitavissa vain, jos se tuo ei-ilmeisen lisäyksen tekniikan tasoon. Mikäli sen sijaan lisäystä tekniikan tasoon ei ole, eli lisäys vallitsevaan tasoon perustuu kokonaan muihin kuin teknisiin osatekijöihin, keksintö (puhdas liiketoimintamenetelmä) ei ole patentoitavissa. Tällä halutaan varmistaa se, että keksintö aikaansaa teknisen lisätehon kun menetelmä toteutetaan tietokoneen avulla. Direktiiviehdotuksen mukaan patenttia ei siis voida myöntää keksinnölle, jossa liiketoimintamenetelmä "sinänsä" on patentoinnin ensisijainen kohde.
6 Patenttivaatimuksen muoto (artikla 5) Direktiiviehdotuksen 5 artiklassa säädetään, että tietokoneella toteutetulle keksinnölle voidaan hakea patenttisuojaa joko ohjelmoituna tietokoneena tai vastaavana laitteena (laitepatentti) tai kyseisen laitteen suorittamana prosessina (menetelmäpatentti). Euroopan patenttiviraston ratkaisujen mukaan valituslautakunnan tietokoneohjelmia voidaan patentoida niin menetelminä, laitteina, kuin tuotteinakin (tietokoneohjelma itsessään tai jollakin tallennusvälineellä), edellyttäen että tietokoneohjelmalla aikaansaadaan tekninen lisäteho tietokoneella ajettaessa. Direktiiviehdotuksen perusteluista kuitenkin ilmenee, että ehdotuksessa on haluttu poiketa Euroopan patenttiviraston käytännöstä sallia tietokoneohjelmien patentointi tuotteina, koska tätä voidaan pitää tietokoneohjelmille "sinänsä" myönnettävien patenttien sallimisena. Kuten kohdassa 3.1. on jo aiemmin todettu, patenttivaatimukset ovat merkittävän tärkeitä patentin suoja-alan määräämisessä, ja kysymys sallittavasta patenttivaatimuksen muodosta tulee olemaan yksi ehdotuksen hankalimmista asioista. Patenttivaatimusten muodolla on keskeinen merkitys patentin loukkaustilanteissa, koska patentin tuottaman yksinoikeuden laajuus määräytyy sen perusteella, kuuluuko keksintö tuote-, laite-, vai Ohjelmatuotepatentin menetelmäryhmään. salliminen antaisi patentinhaltijalle mahdollisuuden puuttua loukkaustilanteisiin korvausvelvollisuus suoraan ja loukkaustilanteissa ulottuisi jakeluportaisiin selvästi laajemmin kuin pelkän tekijänoikeuden tai laitepatentin perusteella Direktiiviehdotuksen suhde tietokoneohjelmien tekijänoikeudellisesta suojasta annettuun direktiiviin (91/250/ETY) (artikla 6) Tietokoneohjelmien tekijänoikeutta koskevat säädökset on harmonisoitu tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetulla direktiivillä (91/250/ETY). Direktiiviehdotuksen 6 artiklassa otetaan kantaa patenttisuojan suhteesta tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annettuun direktiiviin. Tietokoneohjelmat ovat Euroopassa tekijänoikeudella suojattuja, jos tavanmukaiset tekijänoikeussuojan saamisen edellytykset täyttyvät. Tekijänoikeus suojaa tietokoneohjelmien ilmaisumuotoa kirjallisena teoksena jos tietokoneohjelma on omaperäinen siinä merkityksessä, että se on tekijänsä henkinen luomus. Tekijänoikeus kattaa lähde- tai kohdekoodin muodossa olevan ilmaisumuodon, mutta se ei koske koodien perustana olevia ideoita ja periaatteita, jotka voidaan suojata patenttioikeudella. Tekijänoikeus- ja patenttioikeus ovat toisiaan täydentäviä, eivät poissulkevia, suojamuotoja. Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 5 ja 6 artiklat sisältävät erityisiä säännöksiä, joiden mukaan tietokoneohjelman tekijänoikeutta ei rikota tietyissä olosuhteissa toteutetuissa toimissa, joita muutoin pidettäisiin loukkaamisena. Näitä poikkeuksia ovat tietokoneohjelman toiminnan tutkiminen ohjelman perustana olevien ideoiden ja periaatteiden selvittämiseksi (dekompilaatio), sekä koodin toisintaminen tai sen muodon kääntäminen yhteentoimivuuden varmistamiseksi muiden ohjelmien välillä. Lisäksi direktiiviehdotuksessa täsmennetään, että henkilöä, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, ei voida kieltää valmistamasta varmuuskappaletta. Kyseiset säännökset ovat välttämättömiä tekijänoikeuslainsäädännössä, koska tekijänoikeus sisältää ehdottoman oikeuden estää suojatun työn kopioiminen. Kaikkiin edellä mainittuihin toimiin liittyy kopioiden tekeminen ja siten tekijänoikeuden loukkaaminen mikäli annettuja poikkeuksia ei olisi. Direktiiviehdotuksella pyritään varmistamaan, että tietokoneella toteutetun keksinnön patenttisuoja ei ole ristiriidassa tekijänoikeuslainsäädännön myöntämien poikkeusten kanssa. Ohjelman dekompilaatio
7 7 olisi siten sallittua direktiivissä 91/250/ETY esitettyjen poikkeusten nojalla, vaikka ohjelma olisikin patentoitu, edellyttäen kuitenkin, että dekompilaatio on välttämätöntä ohjelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi. 4. Ehdotuksen vaikutukset 4.1. Ehdotuksen vaikutukset Suomen lainsäädäntöön Tekijänoikeus vakiintui tietokoneohjelmien pääasialliseksi suojaamiskeinoksi Euroopassa 1970-luvulla. Vuonna 1991 neuvosto antoi direktiivin koskien oikeudellista suojaa, tietokoneohjelmien jonka mukaan jäsenvaltioiden tuli direktiivin mukaisesti antaa tietokoneohjelmille tekijänoikeudellista suojaa kirjallisina teoksina. Direktiivi saatettiin Suomessa voimaan lailla tekijänoikeuslain muuttamiseksi. 10 Patenttisuojan merkitys ohjelmistoalalla on kuitenkin koko ajan kasvanut tekijänoikeudellisen suojan selkeyttämisestä huolimatta. Keksintöjen patentoitavuudesta säädetään patenttilaissa. 11 Patenttilain 1 1 momentin mukaan keksintöä on voitava käyttää teollisesti ennen kuin sille voidaan hakemuksesta myöntää patentti ja siten yksinoikeus sen ammattimaiseen hyödyntämiseen. Patenttilain 1 :n 2 momentti alkaa sanoilla "keksinnöksi ei katsota pelkästään". Tämä kohta sisältää luettelon keksinnöistä, jotka on rajattu patentoitavuuden ulkopuolelle. Luettelo on peräisin Euroopan patenttisopimuksen materiaalisista normeista. Termi "pelkästään" on sittemmin ollut ratkaisevassa asemassa tietokoneohjelmien ja niiden avulla toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta määriteltäessä. Patenttilain 1 :n 2 momentin kohdan 3 mukaan keksinnöksi ei katsota "pelkästään" suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten, taikka tietokoneohjelmaa. 10 Tekijänoikeuslaki 34/1991 ( ). 11 Patenttilaki /550. Suomessa tietokoneohjelmien avulla toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta ei ole korkeimpien oikeusinstanssien ratkaisuja. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on tulkinnut säädöksiä siten, että keksintö voi olla tietokoneella toteutettavissa, mutta patenttivaatimus ei voi kohdistua tietokoneohjelmaan tuotteena. Patentit on siis myönnetty vain laite- tai menetelmäpatentteina, ei ohjelmatuotepatentteina. PRH on tulkinnut lain sanamuodon kieltävän puhtaiden ohjelmatuotepatenttien myöntämisen, koska on tulkinnut ne "pelkästään" tietokoneohjelmille myönnetyiksi patenteiksi. Koska direktiiviehdotuksen 5 artiklan patentointia mukaan tuotteina tietokoneohjelmien ei sallittaisi, sen voidaan katsoa vastaavan Suomen patenttiviraston harjoittamaa käytäntöä, jonka mukaan tietokoneohjelmat "pelkästään" eivät ole patentoitavissa. Direktiivin tietokoneella tarkoituksena toteutettujen on, että keksintöjen patentoitavuus varmistetaan myös säädöksin, eikä jätetä vain patenttivirastojen käytäntöjen varaan. Tällöin myös Suomen patenttilakiin voidaan odottaa tehtäväksi täsmennyksiä ja muita hakemusten käsittelyä selkeyttäviä muutoksia Ehdotuksen aiheuttamat vaikutukset alalla toimiviin yrityksiin Pk-yritysten innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn kohentuminen Direktiivillä harmonisoitaisiin tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuuden edellytykset. Keksintö voi tällä hetkellä olla patentoitavissa yhdessä jäsenvaltiossa, mutta sen suojaaminen kiellettyä toisessa. Patentoitavuuden edellytysten harmonisointi lisäisi oikeusvarmuutta ja parantaisi siten yritysten toimintaedellytyksiä. Aiempaa paremmasta oikeusvarmuudesta hyötyisivät erityisesti ohjelmistoala, mutta myös muut yritystoiminnan alat, sillä muiden alojen tuotteet sisältävät tietokoneella toteutettuja keksintöjä. Patenttien myötä kannustetaan erityisesti ohjelmistoalan investointeja ja innovaatiotoimintaa, jotka ovat
8 8 avainasemassa eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta. Yritysten kohentunut kilpailukyky puolestaan vaikuttaa myönteisesti koko Euroopan taloudelliseen tilanteeseen. Pk-yritysten asema ohjelmistoalalla on merkittävä ja komission perusteluissa direktiiviehdotuksen vaikutuksista todetaan, että ehdotuksella on tarkoitus vaikuttaa positiivisesti erityisesti pk-yritysten toimintaympäristöön. Komission heinäkuussa vuonna 2001 tekemän selvityksen 12 mukaan ehdotuksella ei olisi yhtä merkittävää vaikutusta suurten yritysten kilpailukykyyn, koska niillä on resurssit hakea patentteja ja hyödyntää USA:n markkinoita ilman ohjelmistotuotteiden patentoimisedellytyksiä Euroopassa. Euroopassa 75 prosenttia ohjelmistopatenteista on komission selvityksen mukaan hyvin suurten, muiden kuin eurooppalaisten yhtiöiden hallussa. Pk-yritykset taloudellista pystyvät asemaansa lujittamaan suojaamalla tietokoneella toteutettujen keksintöjen perustana olevat ideat ja periaatteet, joita ei voi suojata tekijänoikeuksin. Komissio teetti vuonna 2000 riippumattoman tutkimuksen yhdenmukaistamisen laajuudesta viimeaikainen kehitys Yhdysvalloissa huomioon ottaen 13. Tutkimuksesta ilmenee, että Euroopassa pienet ja keskisuuret ohjelmistoalan yritykset käyttävät patentteja huomattavasti vähemmän kuin vastaavat yritykset Yhdysvalloissa. Tällöin suurten yritysten on ollut helpompi hyödyntää ja tuoda markkinoille etenkin pk-yritysten kehittämiä ideoita tarvitsematta maksaa korvauksia ideoiden kehittäjille. Tilanne muuttuisi siten, että pk-yritykset pystyvät estämään ohjelmiensa patentinhaltijalle kopioimisen myönnettyjen yksinoikeuksien nojalla. Komission teettämän tutkimuksen mukaan tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoimisen 12 Analysis of replies to the Consultation Paper on the Patentability of Computer-Implemented Inventions ( ). 13 Study Contract ETD/99/B5-3000/E/106:The Economic Impact of Patentability of Computer Programs. salliminen onkin edesauttanut alan pkyritysten tuottavuutta ja toimintaedellytyksiä huomattavassa määrin Yhdysvalloissa. Patenteilla on merkitystä yrityksen arvoa lisäävänä tekijänä yritysostojen yhteydessä. Ohjelmistoyrityksen aineeton pääoma voi myös muodostua ratkaisevan tärkeäksi yritykseen tehtävien pääomasijoitusten kannalta. Myös ennustettavissa oleva rahavirta lisenssimaksuista koettiin selvityksen mukaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja innovaatiota lisäävänä seikkana. Johtuen nykyisestä epäselvästä oikeudellisesta tilanteesta tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuuden sallimisesta, pk-yritykset ovat olleet epätietoisia tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuusmahdollisuuksista. Direktiiviehdotus parantaisi tietoisuutta ja toimisi tässäkin suhteessa innovaatiotoimintaa kannustavana elementtinä. Parantunut oikeusvarmuus kannustaa yrityksiä suojaamaan tietokoneella toteutettuja keksintöjä entistä useammin patentein. Yrityksen tehtävänä on kuitenkin arvioida, onko tietokoneella toteutetulla keksinnöllä taloudellista merkitystä siinä määrin, että patentinhakumenettelyn käynnistäminen on kannattavaa. Silloin kun yritykset käyttävät aiempaa enemmän patentteja tietokoneella toteutettujen keksintöjen suojaamiseen, niiden on myös seurattava kilpailijoidensa patentteja jäljittääkseen mahdolliset loukkaukset ja välttääkseen niitä. Toisaalta seurannan ansiosta yrityksillä on mahdollisuus saada tärkeää tietoa uusista keksinnöistä Mahdolliset negatiiviset vaikutukset alalla toimivien yritysten toimintaedellytyksille Komission vuonna 2001 tekemästä selvityksestä ilmenevät myös ehdotuksen mahdolliset haittapuolet alan yrityksille. Erityisesti ns. open source -liikkeen eli avoimen lähdekoodin kannattajat katsovat, että patentoinnin salliminen ehdotuksen mukaisesti heikentäisi näitä ohjelmia valmistavien ja käyttävien pk-yritysten kilpailukykyä ja vaikeuttaisi avoimen
9 9 lähdekoodin kannattajien toimintaedellytyksiä. Open source -ohjelmille on tyypillistä, että ohjelma suojataan tekijänoikeudella (jolloin alkuperäisellä määrätä sen valmistajalla on oikeus käytöstä, jakelusta, sekä käyttöoikeuden edelleenluovutuksesta) ja ohjelman käyttäjille tarjotaan lisenssi, joka antaa laillisen luvan kopioida, käyttää, levittää sekä muuttaa ohjelmaa. Kaikille lisenssinhaltijoille myönnetään siis kaikki tekijänoikeuden haltijalle kuuluvat oikeudet, mutta lisensoidun ohjelman lähdekoodin muokkaaminen ja johdannaisten teosten valmistaminen kaupallista tarkoitusta varten on kiellettyä. Avoimen lähdekoodin kannattajat tietokoneohjelmia katsovatkin, ei tarvitse että suojata patenteilla, koska tekijänoikeus takaa riittävän oikeussuojan. Koska tietokoneohjelmat ovat erittäin tärkeitä nyky-yhteiskunnassa, on kuitenkin perusteltua ajatella, että niille voidaan etsiä suojaa myös muiden immateriaalioikeuksien piiristä. Patenttien hakeminen tietokoneohjelmille on lisääntynyt voimakkaasti myös Euroopassa. Käytännössä patentoimisen lisääntyminen samalla, kun tekijänoikeus tietokoneohjelmien on tunnustettu suojamuodoksi on merkki siitä, että tekijänoikeussuoja ei ole osoittautunut riittäväksi keinoksi suojata tietokoneohjelmia kopioinnilta. Toiminnaltaan täysin samanlaisen, mutta koodiltaan hieman muunnetun ohjelman laatiminen on mahdollista ilman tekijänoikeuden loukkausta. Patentoinnin etu verrattuna tekijänoikeuteen on se, että patentin oikeussuoja on vahvempi oikeudenloukkaustilanteessa, koska patentti estää ohjelman taustalla olevien ideoiden hyödyntämisen loukkaavassa, vaikkakin itsenäisesti luodussa ohjelmassa. Vapaamatkustajaongelman ohjelman hyöty siirtyy seurauksena ohjelman valmistajalta sen kopioijalle ja ohjelman valmistaja menettää markkinaosuuden. ansaitsemansa Vaikka avoimen lähdekoodin kannattajat kokevat patentit uhkana toiminnalleen, komission direktiiviehdotuksen perusteluissa todetaan, että myös avoimen lähdekoodin kannattajat voivat hyötyä tietokoneella toteutettavien keksintöjen patentoitavuudesta. Komission perusteluissa tuodaan esille ennakkokäyttöoikeus (keksijä voi tietyin edellytyksin jatkaa keksintönsä käyttöä huolimatta siitä, että joku muu on sen jälkeen patentoinut keksinnön), keksinnön julkistaminen (keksinnön julkistaminen estää kolmatta osapuolta saamasta patenttia samalle keksinnölle absoluuttisen uutuusvaatimuksen vuoksi), patentin loukkauksen määritelmä (ohjelma loukkaa patenttia vain jos loukkaavasta ratkaisusta löytyy kaikki patenttivaatimuksille olennaiset tekijät), pakkolisensointijärjestelmä (säännökset keksinnön käyttämättä jättämisestä ja keksinnön hyväksikäytön riippuvuudesta) sekä väitemenettely (patentin pätevyyden kyseenalaistaminen muodollisessa menettelyssä. Avoimen lähdekoodin kannattajat katsovat, että pk-yritykset hyötyvät patenttivapaasta alueesta, koska patenteilla on innovaatiohalukkuutta ja ohjelmien laatutasoa heikentävä vaikutus. Avoimen lähdekoodin kannattajat painottavat erityisesti sitä, että tietokoneohjelmia ei voida arvioida samojen kriteerien mukaan kuin muita keksintöjä niiden poikkeavan kustannusrakenteen (kustannukset pääosin kehitystyössä, ei valmistusprosessissa) ja luonteen vuoksi. Poikkeavalla luonteella tarkoitetaan sitä, että ohjelmat kehittyvät asteittain ja uusien ohjelmien kehittäminen rakentuu jo kehitettyjen ohjelmien "päälle". Innovaatioiden kehitysvauhti voi siten hidastua, jos yrityksen sallitaan estää muita käyttämästä ohjelmaansa uusien kehittyneimpien ratkaisujen perustana. Tietokoneohjelman lähdekoodin vapaan jäljittelyn salliminen edesauttaisi ohjelmoijien toimintaa, koska niiden ei tarvitse ratkaista jo ratkaistuja ongelmia uudelleen yhteensopivia tuotteita valmistettaessa. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi Suomen patenttilaissa on jo nyt patentinhaltijan yksinoikeutta rajoittava säännös 14 ja yksinoikeus ei käsitä keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koskevat itse 14 Patenttilain 3 3 momentin 3-kohta.
10 10 keksintöä. Lisäksi direktiiviehdotuksen 6 artiklassa vahvistetaan direktiivissä 91/250/ETY analysoinnista ja yhteentoimivuudesta annettujen säännösten soveltaminen. Patentinhaltijalla ei direktiiviehdotuksen mukaan olisi oikeutta estää lisenssinhaltijoita tutkimasta tietokoneohjelman toimintaa sen ideoiden ja periaatteiden selvittämiseksi tai koodin toisintamista ohjelmien yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Ohjelmoijille siis myönnetään mahdollisuus kehittää olemassa olevien tuotteiden kanssa yhteensopivia ohjelmia ehdotuksen toteutuessakin. Avoimen lähdekoodin kannattajat tuovat usein myös esille sen, että ohjelmien laatutaso paranee jos useat ohjelmoijat osallistuvat kehitystyöhön, koska ohjelmien sisältämät mahdolliset virheet havaitaan nopeammin niitä samanaikaisesti eri tahoilla testattaessa. Lisäksi, laatutason koetaan parantuvan siitä syystä, että ohjelmasta usein kehitettyjen uusien versioiden myötä ohjelma muokkaantuu ohjelmaa käyttävien tarpeita vastaavaksi. On kuitenkin huomattava, että open source -ohjelmien kehitysprosessia on lähes mahdotonta kontrolloida, jonka seurauksena eri ohjelmoijat voivat samanaikaisesti kehittää ohjelmasta erilaisia, keskenään yhteensopimattomia versioita. Lisäksi voidaan todeta, että vaikka ohjelman lähdekoodin vapaa kopioiminen ja levittäminen hyödyntää valmistajia itseään, kuluttajaystävällinen tuote edellyttää myös kuluttajien tarpeiden kartoittamista. Ohjelmistopatentit koetaan myös kilpailunesteenä dynaamisilla markkinoilla ja ohjelmistoalan monopolisoitumista edesauttavana tekijänä alalla vallitsevan verkostovaikutuksen vuoksi. Verkostovaikutuksella tarkoitetaan sitä, että kuluttajat pyrkivät valitsemaan sen ohjelman, josta on tulossa standardi, koska standardin mukaisten tuotteiden vaihtaminen ja yhteensopivuus helpottuu. Verkostovaikutus vaikeuttaa vaihtoehtoisten standardien syntymistä sen jälkeen kun teknologia on omaksuttu markkinoilla, koska vaihtaminen toiseen standardiin tulee kuluttajille kalliiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että verkostovaikutuksen vuoksi yleensä vain yksi tuote saavuttaa markkinajohtajuuden. Komission direktiiviehdotuksen perusteluissa kuitenkin todetaan, että keksijä voi esimerkiksi aiempaan käyttöön nojaten jatkaa julkaisemattoman keksintönsä käyttöä huolimatta siitä, että joku on patentoinut sen myöhemmin (ennakkokäyttöoikeus). Lisäksi, patentin tuottaman yksinoikeuden mahdollisia haittavaikutuksia on pyritty lieventämään pakkolupa- eli pakkolisensointijärjestelmän avulla. Esimerkiksi Pariisin yleissopimus 15 sisältää säännöksiä keksinnön käyttämättä jättämisestä. TRIPS-sopimus 16 sisältää myös säännöksiä keksinnön hyväksikäytön riippuvuudesta (patenttia ei ole mahdollista hyödyntää loukkaamatta aiempaa patenttia). Pakkolisenssijärjestelmän lisäksi määräävän markkina-aseman käyttöä voidaan rajoittaa kilpailurajoituslailla. Komissio tuo myös esille sen, että keksinnön julkinen käyttö estää kolmatta osapuolta saamasta myöhemmin keksinnölle patenttisuojaa. Perusteena tälle se, että keksinnön tulee täyttää absoluuttinen uutuusvaatimus ennen kuin patentti voidaan myöntää, jonka seurauksena monopoliaseman hyödyntäminen ei onnistu. Avoimen lähdekoodin kannattajat painottavat myös sitä, patenttihakemuksia ei julkisteta ennen kuin 18 kuukauden kuluttua patenttihakemuksen tekemispäivästä eli kaikki patenttitietokannat sisältävät 18 kuukautta vanhaa tietoa. Ohjelmistoalalla tuotteen pystyy valmistamaan jopa alle 18 kuukaudessa, jonka seurauksena ohjelman 15 Teollisoikeuden suojelemista koskeva Pariisin yleissopimus ( ), SopS n:o 5/1921. Artikla 5(A)(2):"Each country of the Union shall have the right to take legislative measures providing for the grant of compulsory licenses to prevent abuses which may result from the exercise of the exclusive rights conferred by the patent, for example, failure to work." 16 Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista ( , SopS n:o 5/1995). Artikla 31(l): "where such use is authorized to permit the exploitation of a patent ( the second patent") which cannot be exploited without infringing another patent ("the first patent")
11 11 valmistajalla ei koskaan ole täyttä varmuutta siitä, voidaanko häntä vastaan nostaa syyte patentinloukkauksesta kun patentti myönnetään. On mahdollista, että ohjelmistojen patentoitavuusmahdollisuuksien laajentaminen vaikuttaisikin kustannuksia nostavasti johtuen mm. oikeudenkäyntikuluista. Open source -ohjelmat koetaan alttiiksi oikeudenloukkauksien havaitsemiselle, koska lähdekoodit ovat julkista tietoa. Avoimen lähdekoodin kannattajat katsovat, että uhka patentinloukkaukseen liittyvistä suurehkoista oikeuskuluista vähentää innovaatiotoimintaa, koska pk-yrityksillä ei ole resursseja puolustaa itseään. Tähän perustuen lähdekoodin kannattajien taholta on esitetty, että eurooppalaiset yritykset ovat itse asiassa etulyöntiasemassa verrattuna yhdysvaltalaisiin alan yrityksiin, koska Euroopassa yritysten ei tarvitse samassa määrin varautua patenttioikeudenkäyntikustannuksiin, jotka Yhdysvalloissa saattavat nousta erittäin suuriksi. On kuitenkin huomattava, että toimenpide, joka saattaisi myöhemmin käsittää oikeudenloukkauksen, saattaa olla sallittu. Ennakkokäyttöoikeuden perusteella se, joka patenttihakemuksen tekemishetkellä käytti keksintöä ammattimaisesti, voi jatkaa keksintönsä hyväksikäyttöä huolimatta siitä, että joku on patentoinut sen myöhemmin. Käytön ohella myös olennaiset käyttöönottoa valmistelevat toimenpiteet voivat johtaa ennakkokäyttöoikeuteen. Mikäli keksintöä ei ole käytetty ammattimaisesti, ennakkokäyttöoikeutta ei edes tarvitse myöntää, koska patentin tuottama yksinoikeus rajoittuu ammattimaiseen hyväksikäyttöön. Lisäksi, komission perusteluissa huomioidaan patentin loukkauksen määritelmä: ohjelma loukkaa patenttia vain jos loukkaavasta ratkaisusta löytyy kaikki vaatimuksille olennaiset tekijät. Patentin suojapiiri ei siis voi ulottua yli patenttivaatimusten sanamuodon. Komissio kiinnittää huomioita myös väitemenettelyn mahdollisuuteen. Esimerkiksi Euroopan patenttisopimuksen 99(1) artiklan mukaan jokaisella on mahdollisuus tehdä Euroopan patenttivirastolle väite patentin pätevyyden kyseenalaistamiseen muodollisessa menettelyssä. Euroopan patenttisopimuksen 94 artiklan mukaan Euroopan patenttivirasto tutkii myös pyydettäessä, täyttääkö patenttia koskeva hakemus patentoitavuudelle asetetut vaatimukset (patentoitavuustutkimuspyyntö). Yhdysvalloissa, jossa patentteja on sallittu tietokoneella toteutetuille keksinnöille jo pitkään, on ollut varsin vähän patenttioikeudenkäyntejä mm. patentinhaltijan vaikean todistustaakan vuoksi. Tilastojen mukaan Yhdysvalloissa on nykyään noin 2 miljoonaa voimassa olevaa patenttia ja vuosittain nostetaan vain noin 1600 patentinloukkaussyytettä. Näistä loukkausriidoista vain noin 125 käsitellään tuomioistuimessa (noin 2 % voimassa olevista patenteista). 17 Vaikka patenttioikeudenkäyntiin liittyvät kustannukset nousevatkin näissä harvoissa tapauksissa suuriksi, on kuitenkin muistettava, että ohjelmien tuottajilla kuluu myös huomattavia resursseja piratismin vastaiseen taisteluun Ehdotuksen suhde yhteisöpatentista annettuun asetusehdotukseen Euroopassa keksintö voidaan suojata tällä hetkellä eurooppapatentilla tai kansallisella patentilla. Eurooppapatentti perustuu Euroopan patenttisopimukseen, jonka perusteella EPO tutkii patenttihakemukset ja myöntää eurooppapatentit. Myönnetty eurooppapatentti vastaa oikeusvaikutuksiltaan kansallista patenttia. Komissio antoi ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista 5. heinäkuuta Asetusehdotuksen tarkoituksena on luoda uusi koko yhteisön kattava suojajärjestelmä, joka perustuu eurooppapatenttijärjestelmään. Merkittävin uudistus nykyiseen oikeusjärjestykseen verrattuna on, että yhteisöpatentti kattaisi 17 Lemley, Mark: Rational Ignorance at the Patent Office, 95 Nw. U.L. Rev. 1495, 1501 (Summer, 2001). 18 Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista. KOM(2000) 412 lopullinen,
12 12 koko yhteisön alueen ja sillä olisi sama vaikutus koko yhteisön alueella: sen myöntäminen, siirtäminen tai kumoaminen vaikuttaisi samalla tavalla koko yhteisön alueella. Yhteisöpatenttiasetusehdotuksessa on kyse uudesta yhteisötason patenttijärjestelmästä kun taas ehdotuksella ohjelmistopatentista pyritään harmonisoimaan tämän alan aineellisoikeudellista patenttilainsäädäntöä. Molemmat ehdotukset tähtäävät toimivan yhteisötason patenttijärjestelmän syntymiseen. 5. Valtioneuvoston alustava kanta asetusehdotukseen Valtioneuvoston mukaan nykyinen oikeudellinen tilanne koskien tietokoneella toteutettujen keksintöjen, erityisesti tietokoneohjelmien, patenttisuojaa on epäselvä. Direktiiviehdotuksen taustalla oleva tavoite lisätä oikeusvarmuutta Euroopassa on siten perusteltu. Yhteisösääntelyn puuttuessa Euroopan patenttiviraston Euroopan patenttisopimuksen tulkinta on heijastunut myös kansallisten patenttivirastojen oikeuskäytäntöön. Valtioneuvosto katsoo, että oikeudelliset säännöt olisi laadittava yhteisötasolla, jotta jäsenvaltioiden oikeussäännöt sekä oikeuskäytännöt saataisiin harmonisoiduksi. Yhdenmukaistamista tulisi kiirehtiä nykyisen epäselvän tilanteen korjaamiseksi, jotta eurooppalaisen ohjelmistoteollisuuden toimintaedellytykset ja kansainvälinen kilpailukyky säilyisivät. Valtioneuvosto tukee direktiiviehdotuksen pääperiaatetta, jonka mukaan tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudessa tulee varmistaa, että vain lisäyksen tekniikan tasoon tuovat keksinnöt voidaan suojata. Tällöin vältytään tilanteilta, joissa patentteja myönnettäisiin keksintöihin, jotka eivät täytä keksinnöllisyyden vaatimusta. Harmonisoinnissa tulee tukeutua yleisiin patentoitavuusperusteisiin ja välttää tarpeetonta alakohtaista erityissääntelyä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että direktiiviehdotuksella ei vaikuteta tietokoneohjelmien tekijänoikeudelliseen suojaan, vaan että tekijänoikeus edelleen säilyy käyttökelpoisena tietokoneella toteutettujen keksintöjen suojamuotona, ja että ohjelmistojen kehittäjät voivat edelleen käyttää tekijänoikeuslainsäädännön nojalla myönnettyjä poikkeuksia hyväkseen patentoitujen ohjelmien kanssa yhteensopivia ohjelmia kehitettäessä. Direktiiviehdotuksella poiketaan Euroopan patenttiviraston noudattamasta käytännöstä hyväksyä myös ohjelmatuotepatentit. Aiemmin esitetyin perustein liittyen patenttivaatimusmuodon keskeiseen merkitykseen oikeudenloukkaustilanteissa, valtioneuvosto katsoo, että direktiiviehdotuksessa ei tulisi poiketa Euroopan patenttiviraston noudattamasta käytännöstä. Ohjelmatuotepatentin salliminen antaisi patentinhaltijalle mahdollisuuden puuttua loukkaustilanteisiin suoraan ja korvausvelvollisuus loukkaustilanteissa ulottuisi jakeluportaisiin selvästi laajemmin kuin pelkän tekijänoikeuden tai laitepatentin perusteella. Tällä tarkoitetaan sitä, että patentinhaltija pystyisi puuttumaan patentin loukkaustilanteisiin jo patenttia loukkaavaa tuotetta maahantuotaessa, markkinoitaessa tai myytäessä. Mikäli tietokoneohjelmalle ei ole myönnetty tuotepatenttia, patentinhaltija pystyy puuttumaan loukkaukseen yleensä vasta loppukäyttäjää vastaan. Tietokoneohjelmien patentoiminen tulisi siten sallia siinä missä muidenkin keksintöjen eli patenttisuojan kohteena voisi olla itse tietokoneohjelma. Toimivalla patenttijärjestelmällä on huomattava merkitys elinkeinoelämän innovatiivisuutta edistävänä ja oikeusvarmuutta luovana tekijänä. Erityisen suuria vaatimuksia patenttijärjestelmälle asettaa se, että tietokoneella toteutetut keksinnöt liittyvät usein uusiin ja teknisesti vaikeisiin eritysaloihin, joissa rajaa uuden ja jo tunnetun keksinnön välillä on vaikea selvittää. Vaikka väitemenettelyn mahdollisuus poistaa osan ongelmasta, patenttiviranomaisten mahdollisuuksia tutkia patentoitavuusedellytyksiä (uutuus ja keksinnöllisyys) on seurattava sekä kotimaassa että kansainvälisesti, jotta perusteettomien patenttien myöntämiseltä
13 vältyttäisiin jatkossakin. 13
Suurelle valiokunnalle
TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 12/2002 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (ohjelmistopatentti) Suurelle
LisätiedotTietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuus *** I
P5_TA(2003)0402 Tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuus *** I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietokoneella toteutettujen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 9. tammikuuta 2003 PE 312.545/14-35 TARKISTUKSET 14-35 Lausuntoluonnos (PE 312.545) Michel Rocard tietokoneella
LisätiedotSisällys. I Johdanto 1. Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii
Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 1. Patentinloukkauksen aineellisoikeudelliset edellytykset tutkimuskohteena 1 2. Tutkimuksen metodi 2 3. Oikeuslähteet 2 3.1. Rajaus 2 3.2.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 4. helmikuuta 2003 PE 321.981/11-46 TARKISTUKSET 11-46 Lausuntoluonnos (PE 321.981) Elly Plooij-van Gorsel Tietokoneella
Lisätiedot5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) 5808/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 5590/17 Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI. tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.02.2002 KOM(2002) 92 lopullinen 2002/0047 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (komission
LisätiedotLaki patenttilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki patenttilain muuttamisesta muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun patenttilain (550/67) 6 :n 1 momentti, 45 :n
LisätiedotHE 225/2005 vp. silloin, kun nämä toimet ovat tarpeellisia keksintöön perustuvan lääkkeen myyntilupaa
HE 225/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi patenttilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Patenttilakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka nojalla sallittaisiin
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2006 KOM(2006) 910 lopullinen 2006/0305 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2004/39/EY
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 C6-0058/2005 2002/0047(COD) 14/04/2005 YHTEINEN KANTA Neuvoston vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tietokoneella
Lisätiedot"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle
"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle Oikeus tietoyhteiskunnassa -kurssi TKK 14.2.2005 Markus Oksanen lakimies, Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen, Helsinki Immateriaalioikeudet
LisätiedotDIREKTIIVIT. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/24/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta
L 111/16 Euroopan unionin virallinen lehti 5.5.2009 DIREKTIIVIT EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/24/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta
LisätiedotDirektiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde
EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde 1. JOHDANTO Tämän asiakirjan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotPROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA
PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA KEKSINNÖLLISYYDEN ARVIOINNISTA 1. CASE: MATTOKAUPPAA NORJASSA - SUOJAUKSEN MERKITYS 2. TÄRKEIMMÄT PELIVÄLINEET LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN 3. IPR -STRATEGIASTA
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0190 (NLE) 11916/15 WTO 185 PI 57 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2018 COM(2018) 261 final 2018/0124 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Italian kunnan Campione d Italian sekä Luganonjärven
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä
LisätiedotLaki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta
Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991
LisätiedotPatenttitietokannoista ja patentista
Patenttitietokannoista ja patentista Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 21.10.2009 Kristiina Grönlund Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Patentti- ja rekisterihallitus Maksuttomia patenttitietokantoja
LisätiedotKOMISSION SUOSITUS, annettu , verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.1.2016 C(2016) 271 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016, verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016,
LisätiedotHE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotNEUVOSTON PERUSTELUT
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. marraskuuta 2004 (12.11) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2003/0134 (COD) 11630/2/04 REV 2 ADD 1 CONSOM 63 MI 215 CODEC 929 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: Neuvoston
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)280 lopullinen 2010/0168 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, moottoriajoneuvojen hyväksymistä sähköturvallisuuden osalta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2006 KOM(2006) 916 lopullinen 2006/0300 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0047(COD) 29.4.2005 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan
LisätiedotLaki. patenttilain muuttamisesta
Laki patenttilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan patenttilain (550/1967) 65 a, sellaisena kuin se on laissa 1695/1995, muutetaan 3 ja 5, 2 luvun otsikko, 7 :n 1 momentti, 44 :n
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 22.12.2006 KOM(2006) 913 lopullinen 2006/0301 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden
LisätiedotCase Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio
Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2008 (OR. en) 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 ENER 215 ENV 450 MI 198 CODEC 902 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.6.2012 COM(2012) 270 final 2012/0145 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2008 KOM(2007) 871 lopullinen 2006/0129 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. marraskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. marraskuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0300 (NLE) 14567/17 EHDOTUS Lähettäjä: EF 288 ECOFIN 965 SURE 52 SERVICES 37 CH 44 Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Strasbourg, 12. kesäkuuta 2013 (OR. en) 2013/0104 (COD) LEX 1356 PE-CONS 23/1/13 REV 1 UD 94 ENFOCUSTOM 77 MI 334 COMER 102 TRANS 185 CODEC 923 EUROOPAN PARLAMENTIN
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.1.2011 KOM(2010) 791 lopullinen 2011/0001 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 257 lopullinen 2007/0091 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
LisätiedotLaki. jolle talousvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 29/1995 vp, on hyväksynyt seuraavat lait:
EV 170/1995 vp- HE 161/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Iaeiksi patenttilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 161/1995 vp
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2006 KOM(2006) 909 lopullinen 2006/0282 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien
LisätiedotEV 61/2000 vp- HE 21/2000 vp. Laki. patenttilain muuttamisesta
EV 61/2000 vp- HE 21/2000 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi patenttilain ja kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 21/2000
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUS EU:n DIGITAALISILLA SISÄMARKKINOILLA (U63)
TEKIJÄNOIKEUS EU:n DIGITAALISILLA SISÄMARKKINOILLA (U63) Kolme asiaa Kotimaisten luovien alojen yhteinen edunvalvontaorganisaatio on ottanut kantaa kolmeen kohtaan ja muilta osin viittaamme jäsenjärjestöjemme
Lisätiedot***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 23.5.2013 EP-PE_TC1-COD(2013)0104 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. toukokuuta 2013 Euroopan parlamentin
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 9.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) Asia: Puolan parlamentin alahuoneen (Sejm) perusteltu lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotImmateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset
Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.10.2017 COM(2017) 564 final 2017/0246 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä
LisätiedotLaki. tekijänoikeuslain muuttamisesta
Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tekijänoikeuslain (404/1961) 17, 45 :n 7 momentti, 46 :n 3 momentti, 48 :n 4 momentti, 49 :n 3 momentti, 49 a :n 3 momentti,
LisätiedotKuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.
Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 260 lopullinen 2007/0093 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi (komission
LisätiedotBryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.4.2013 COM(2013) 193 final 2013/0104 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) annetun asetuksen (EY) N:o
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.7.2010 KOM(2010)381 lopullinen 2010/0205 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi
LisätiedotBiosidiasetus - mitä uutta?
Biosidiasetus - mitä uutta? Eeva Nurmi 10.4.2013 Sisältö Yleistä Käsitellyt esineet Rinnakkaisvalmisteiden kauppa ECHAn rooli Maksut Neuvontapalvelu Biosidiasetus (BPR) Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEFFI ja ohjelmistopatentit. GNU/Linux Summit 27.2.2004
EFFI ja ohjelmistopatentit GNU/Linux Summit 27.2.2004 EFFI mikä..? Perustettu 2001 elokuussa Esikuvana Electronic Frontier Foundation Puolustaa käyttäjien oikeuksia digitaalisessa maailmassa Kuluttajajärjestö
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta
6.9.2018 A8-0245/170 170 Johdanto-osan 3 kappale (3) Digitaalitekniikan nopea kehitys muuttaa jatkuvasti sitä, miten teoksia ja muuta aineistoa luodaan, tuotetaan, jaellaan ja hyödynnetään. Uusia liiketoimintamalleja
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 359/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 359/2010 vp Hallituksen esitys Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen 65 artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.2.2009 KOM(2009)81 lopullinen 2009/0023 (CNS) C6-0101/09 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2017 C(2017) 6967 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 20.10.2017, tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen
Lisätiedot1994 vp - HE 103 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 103 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi patenttilain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan patenttilakiin lisättäväksi lääkeaineiden lisäsuojatodistuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2011. 743/2011 Laki. patenttilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2011 743/2011 Laki patenttilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan patenttilain
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2017 COM(2017) 13 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2009/0035(COD) 20.3.2009 ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtiömuodoltaan tietynlaisten
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2003 SEK(2003) 627 lopullinen 2002/0123 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen
LisätiedotTyösuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 28.2.2018 Direktiiviehdotuksen taustaa Direktiiviehdotuksen taustalla vuonna 1991 annettu todentamisdirektiivi, jonka tarkoituksena
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0008 (NLE) 9666/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENV 544 COMER 73 MI 452 ONU 72 SAN 221 IND 138 NEUVOSTON
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08 Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi
LisätiedotRef. Ares(2014) /07/2014
Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. heinäkuuta 206 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 206/026 (NLE) 8523/6 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JAI 34 USA 23 DATAPROTECT 43 RELEX 334 NEUVOSTON PÄÄTÖS rikosten
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 292 final 2015/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) allekirjoittamisesta Euroopan
LisätiedotTiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua
Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.5.2019 C(2019) 3557 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 16.5.2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta
LisätiedotNEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1768/92, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta
NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1768/92, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2003 (OR. fr) 2002/0179 (COD) LEX 457 PE-CONS 3647/03 N 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.12.2011 KOM(2011) 904 lopullinen 2011/0441 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti
LisätiedotFiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotIstuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 15.5.2013 A7-0170/2013/err01 LISÄYS mietintöön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi)
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU
LisätiedotSuuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä
Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset
Lisätiedot10425/19 eho/elv/si 1 TREE.2.A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. heinäkuuta 2019 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2019/0107 (COD) 10425/19 TRANS 387 CODEC 1241 CH 34 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan
Lisätiedot