Kuopion kumppanuusrahoitusmalli kaupungin, järjestöjen ja rahoittajan välistä yhteistyötä kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi

Transkriptio

1 Teksti ja arvio: Raija Lääperi, Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra Mallin esittely pohjautuu pääosin Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen tuottamiin aineistoihin Kuopion kumppanuusrahoitusmalli kaupungin, järjestöjen ja rahoittajan välistä yhteistyötä kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi Tausta ESR-ohjelmassa Nykyisellä Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakaudella (214 22) tuetaan kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla. Toimet kohdistuvat erityisesti alueille, joilla ei toteuteta Euroopan maaseutu- ja kalatalousrahastosta rahoitettavaa yhteisölähtöistä paikalliskehittämistä. Täten ESR-rahoituksella tuettava toiminta kohdistuu ensisijaisesti isoihin kaupunkeihin ja yli 23 asukkaan kuntien keskusta-alueille. Kaupunkien kansalaistoimijalähtöisessä kehittämisessä tulee huomioida ESR-ohjelman tavoitteet, investointiprioriteetit sekä erityistavoitteet. Toiminnan yhteisenä piirteenä on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittämistoiminta. Toiminta voi olla monimuotoista, lisäksi sen tulee olla laaja-alaista ja osallistavaa. Toiminnan taustalla tulee olla paikallisten toimijoiden yhdessä laatima kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteina ovat työllistämis- ja ansaintamahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen. Toiminta-alue on perusteltava toiminnallisuuden ja paikallisten olosuhteiden näkökulmasta. Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueella, Leader-työ, kylätoiminta, kaupunginosatoiminta ja lähidemokratia nivoutuvat toisiinsa. Reunaehdot tosin ovat kussakin rahoituselementissä erilaiset: ne säätelevät sitä, kuka rahoitusta voi saada, millaista toiminta voi olla, mille kohderyhmälle toiminta tulee kohdentaa ja millä alueella toimintaa voidaan toteuttaa. Suurin osa kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen hankkeista ESR-ohjelmassa on toimintalinjassa viisi, jossa toteutetaan osallisuuden lisäämiseen ja köyhyyden

2 vähentämiseen tähtäävää toimintaa työelämän ulkopuolella oleville. Erityisen paljon kansalaislähtöisiä hankkeita on rahoitettu Itä-Suomen alueella. Joensuussa, Mikkelissä, Oulussa ja Lappeenrannassa kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen hankkeita toteuttaa kaupunki. Savonlinnassa toteuttajana on yhdistys (Savonlinnan seudun Kolomonen ry). Päätoteuttajalla on velvollisuus jakaa organisoimissaan sisäisissä hauissa rahoitusta pääasiassa pienemmille järjestötoimijoille näiden tekemien suunnitelmien perusteella. Rahoituksesta päätetään yhdessä alueellisen ESRrahoittajaviranomaisen kanssa. Toisenlainen rahoitusmalli toimii Kuopion kaupunkialueella. Tässäkin mallissa Pikku-KaKeja, pieniä kansalaislähtöisiä ESR-hankkeita, synnytetään ESR-rahoituksella yhteistyössä kaupungin, etupäässä järjestöjen ja yhdistysten sekä ELY-keskuksen kanssa. Hankehaku Kuopion mallissa ei tapahdu sisäisissä hauissa, vaan samoin kuin muillakin ESR-hankkeilla EURA 214 -järjestelmän kautta yleisinä hakuaikoina, 2 3 kertaa vuodessa. Kuopion mallin raamit Kuopion toimintamallin viitekehyksen muodostavat Kuopion kaupungin strategia vuoteen 22 Vuosittain vahvistettavat Kuopion hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja hyvinvointikertomuksen tiedot Pohjois-Savon maakunnan kehittämisen painotukset Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Toteutukseen on varattu Euroopan sosiaalirahaston ja valtion osarahoitusta enintään 3. euroa / vuosi sekä Kuopion kaupungin kuntarahoitusosuutta enintään 1. euroa / vuosi. Kansalaislähtöisen kehittämisen kokeiluhankkeiden hakuprosessi Kuopiossa: 1. Tiedotus ja markkinointi eri järjestöryhmille järjestötapaamisissa, yhteistyökeskusteluissa yms. kohtaamisissa 2. Hankeideoiden esittely ja keskustelut rahoittajien kanssa, neuvonta ja ohjaus 3. Hankehaku kuten muutkin ESR-hankkeet EURA 214 -järjestelmässä ilmoitettuina hakuaikoina 4. Hankkeiden arviointi ja kommentointi Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella / kansalaistoiminnan aktivointiyksikössä hyödyntäen koko yksikön osaamista sekä ELY-keskuksessa

3 5. Hakijoiden kuuleminen yhdessä ELY-keskuksen ja kaupungin kanssa hakemusten jättämisen jälkeen 6. Rahoituspäätöksistä vastaavat: ELY-keskus ja kuntarahoitusosuudesta Kuopion kaupunki / hyvinvoinnin edistämisen palvelualue / kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö Rahoitusta saaneille hankkeille on perustettu yhteinen ohjausryhmä, jonka koollekutsujana on Kuopion kaupunki. Kullakin hankkeella voi lisäksi olla erillinen projektiryhmä tai vastaava. Rahoitusmalli ESR-rahoituksessa on pääasiassa niin sanottu kertakorvausmalli (lump sum), jossa korvaus maksetaan saavutetun tuloksen perusteella. Koska maksatus tässä rahoitusmallissa tapahtuu hankkeen päätyttyä, ovat hakijat voineet pyytää ennakkomaksua hankkeen kustannusten peittämiseksi. Kuopion kaupunki on joissakin yksittäistapauksissa mahdollistanut yhdistyksiltä vaadittavan omarahoituksen lainaamalla vaadittavan summan.

4 Taulukko 1 Kuopion Pikku-KaKet (Tiedot poimittu Lähde: RR-tietopalvelu) S-nro Hankkeen nimi Toteutusaika Toteuttaja Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä S2161 S2292 Kortteliliiga- ja isä/äiti valmentajaprojekti Kuopion Saaristokaupungin nuoret kansalaiset - NuoriZaaristo Kuopion Palloseuran Junioreiden kannatusyhdistys ry Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu Oy S2293 Avoimet tilat ANTI contemporary Art Festival S2294 Kansalaistoimijalähtöinen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työelämävalmiuksien lisääminen Kuopiossa yhdistys ry Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys ry S2295 TAKUULLA YHDESSÄ! Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry S2297 Nuorten oma Kuopio! Kuopion rouvasväenyhdistys ry S2474 Petosen osallisuushanke Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry S2475 Reipas Aamu Kuopion reippaan voimistelijat ry 27 1 S2476 S2518 Hanaa! Erityistä tukea tarvitsevien nuorten vapaa-ajan TATU ry hanke Kaikki mukaan, KaMu-hanke Pallokissat, Kuopio ry S2544 Sote-järjestöjen palvelut tutuksi maahanmuuttajille Suomi-Venäjä-seuran Itä-Suomen piirijärjestö ry 2 52 S2731 Mennään yhdessä eteenpäin Tukikohta diakonia ry S2814 Pallo haltuun Kuopion rouvasväenyhdistys ry S2877 Petosen Pömpeli Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry Hankekohtainen julkinen rahoitus (EU ja valtio sekä kunta) on ollut keskimäärin 5 euroa ja hankkeiden kesto keskimäärin yksi vuosi.

5 Kuvio 1 Kuopion KaKe-hankkeiden suunnitellut osanottajaryhmät Muut Hankkeet Julkisen sektorin toimijat Yritykset ja yrittäjät Oppilaitokset ja oppilaitosten työntekijät Järjestöt ja järjestöjen työntekijät Kunnat ja kuntien työtekijät Yksityiset palveluntuottajat Perheet Opiskelijat Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt Etniset vähemmistöt Vapautuvat vangit Asunnottomat Osatyökykyiset Vammaiset Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat Maahanmuuttajat Ikääntyneet työttömät Pitkäaikaistyöttömät Nuoret Tulkinta: Kahdeksassa hankkeessa nuoret ovat suunniteltuna kohderyhmänä, kahdessa hankkeessa vammaiset ovat suunniteltuna kohderyhmänä ja niin edelleen. Hankkeessa voi olla useita kohderyhmiä, esimerkiksi perheet ja nuoret. Nuoret ovat Kuopion KaKe-hankkeiden yleisin asiakaskohderyhmä. Maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät ovat kohderyhminä neljässä hankkeessa. Joissakin hankkeissa kohderyhmä on määritelty tietyn asuinalueen mukaan, joissakin taas kohderyhmä on määritelty väljästi ja mukaan otetaan osallistujia kiinnostuksen, esimerkiksi urheiluharrastus, mukaan. Moniin hankkeisiin kohderyhmäksi on määritelty myös yhdistysten ja kunnan henkilöstö, mikä kuvastaa hankkeiden kokeiluluonnetta ja monissa tapauksissa innovatiivista, uutta toimintatapaa, jossa organisaatiot ovat mukana paitsi kumppaneina myös oppijoina.

6 KaKe-hankkeisiin osallistuneiden lukumäärä oli toukokuun 217 lopussa EURA järjestelmän mukaan 56 henkilöä. Osallistuneiden ikäjakauma oli: alle 3-vuotiaita 56 % 3 54 vuotiaita 37 % yli 54 vuotiaita 7 % Kevääseen 217 mennessä hankkeissa aloittaneista oli naisia 62 prosenttia. Kuopion mallin hyödyt Kaupungin näkökulmasta mallin hyödyt liittyvät erityisesti siihen, että kaupungin mukanaololla hakuprosessissa pystytään vaikuttamaan hankesisältöihin ja toteutettavaksi voidaan saada hankkeita, joilla kaupungin (ja myös maakunnan) näkökulmasta koetaan olevan tarvetta ja tilausta. Näihin hankkeisiin yhdistykset tuovat mukaan omat kohderyhmät ja siihen liittyvän osaamisensa, jolloin kohderyhmän löytämiseen liittyvä aika lyhenee. Kaupungin osalta toiminta on myös kustannustehokasta, koska hankkeiden arviointi tapahtuu kansalaistoiminnan aktivointiyksikössä hyödyntäen koko yksikön osaamista. Kaupungin toimijat tekevät hankkeistukseen liittyvää työtä oman toimensa ohessa, joten erillisiä kustannuksia ei synny. Hankkeiden kokeiluluonne on tärkeä lisäarvo kaupungin kannalta, koska kokeiluja on mahdollista tehdä ESR-rahoituksen turvin. Perusrahoituksen turvin kokeiluja ei ehkä uskallettaisi tehdä. Hankkeiden juurruttamisen kannalta on oleellista, että kokeilutoiminnassa testataan toimintamalleja täydentämään kaupungin nykyistä palveluvalikkoa. Uudenlaiset toimijat (esimerkiksi urheiluseurat) ja uudenlaisten tahojen yhteistyö (muotoilu, urheilu) hyödyttävät myös kaupunkia ja kaupungin julkisuuskuvaa. KaKe-hankkeiden yhteinen ohjausryhmä puolestaan mahdollistaa ja tehostaa verkostoitumista kunnan ja järjestökentän välillä. Kunta-järjestöyhteistyö valmistaa kaupunkia myös sote-uudistukseen, jossa kolmannella sektorilla on nykyistä suurempi merkitys. Yhdistysten näkökulmasta Kuopion mallin keskeiset hyödyt liittyvät siihen, että kaupungin tuki ja yhteistyö rahoittajan kanssa mahdollistaa yhdistyksiä ja järjestöjä myös perinteisen hakijakentän ulkopuolelta tulemaan mukaan kokeiluhankkeisiin (esimerkiksi urheiluseurat olleet aktiivisia hakijoita). Yhdistykset ja järjestöt oppivat hakuprosessin myötä tekemään hankehakemuksia ja rohkaistuvat osallistumaan uusien ja jatkohakemusten tekemiseen (esim. ESR, STEA). Tämän tavoitteen toteutumisesta on esimerkkinä Hanaa!-hanke, joka on

7 saanut merkittävän jatkorahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä (STEA). Kuopion Rouvasväen yhdistys ja Petosen kaupunginosayhdistys ovat hakeneet ja myös saaneet rahoituksen KaKe-jatkohankkeille. Haku- ja oppimisprosessin sekä yhteisen ohjausryhmän mahdollistavan verkostoitumisen myötä järjestöillä on mahdollisuus profiloitua varteenotettavana yhteistyökumppanina ja potentiaalisena palvelujen tuottajana. Kunta-järjestöyhteistyö valmistaa myös järjestöjä soteuudistukseen, jossa 3. sektorilla on tärkeä rooli. Rahoittajan (ELY-keskus) näkökulmasta Kuopion KaKe-malli antaa varmuutta rahoitettavien hankkeiden kysyntälähtöisyydelle, tuloksellisuudelle sekä myös vaikuttavuudelle. Rahoittajan näkökulmasta on myös tärkeää, että eri hanketoimijat verkostoituvat keskenään. Hankkeiden kokeiluluonne mahdollistaa uudenlaisia, ESR-toiminnassa peräänkuulutettavia innovatiivisia kokeiluja rahoitettavissa hankkeissa. Ohjausryhmän toiminta mahdollistaa ajantasaisen tiedon, myös kaupungin tuottaman arviointitiedon (esimerkiksi SWOT) saamisen KaKe-kentästä. Lisäksi rahoitusmallissa (lump sum) tuki maksetaan tulosten todentamisen perusteella. Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista, ainoastaan hankkeen tuloksilla on merkitystä maksatuksesta päätettäessä. Pikku-Kaket ja osallisuutta lisäävät elementit Kuopion Kake-mallin avulla haetaan uusia ja innovatiivisia sekä mahdollisimman konkreettisia toimenpiteitä ja toimintamalleja täydentämään nykyisiä palveluita. Suurimmassa osassa hankkeita edistetään kaikkein heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien työikäisten ja nuorten osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. Seuraavassa Kake-hankkeita on ryhmitelty erilaisten nimittäjien avulla, jotka kuvaavat hankkeiden sisältöä, toimintaa tai tavoitteita sekä myös menetelmiä osallisuuden lisäämiseksi.

8 Liikunta- urheiluseurojen hankkeet Kortteliliiga- ja isä/äiti valmentajaprojekti, Reipas Aamu, Kaikki mukaan, KaMu-hanke, Pallo haltuun monissa hankkeissa väljä määritelmä osallistujista, avoimia monille (nuoret, perheet, maahanmuuttajat, erityisnuoret), esimerkiksi urheiluseurojen hankkeissa urheilullinen taso ei ratkaise matalan kynnyksen liikuntaharrastustoimintaa, perheet yhdessä, nuoret yhdessä, erityisnuoret, tytöt jalkapallo yhdistävänä tekijänä tavoite luoda jokaiseen kaupunginosaan jalkapallojoukkueen ympärille nivoutuva sosiaalinen yhteisö maahanmuuttajanuorten ja heidän perheidensä kotouttaminen muotoiluajattelun ja tiimityön keinoin jalkapallokulttuurin ympärille (päätoteuttajana Kuopion rouvasväen yhdistys) teknologiaa yli kielirajojen (suunnittelua tietokoneavusteisten ohjelmien kautta); urheiluseuran fanituotteet; nuoret tutustuvat yhteisen suunnitteluprosessin myötä (päätoteuttajana Kuopion rouvasväen yhdistys) Muotoilu yhdistää, lisää osallisuutta ja vastuuta omasta lähiympäristöstä Nuorten oma Kuopio! Pallo haltuun Avoimet tilat asukkaiden kansalaislähtöistä toimintaa kaupunkiympäristöjä suunniteltaessa ja nuorille käsityön ja muotoilun avulla keinoja osallistua itse oman elinympäristönsä kehittämiseen maahanmuuttajanuorten ja heidän perheidensä kotouttaminen muotoiluajattelun ja tiimityön keinoin jalkapallokulttuurin ympärille omaehtoista toimintaa, taidelähtöistä toimintaa tavoitteena tasa-arvoinen, monikulttuurinen, värikäs kaupunki-keskusta

9 Ryhmässä tehden ja toimien osallisuutta Mennään yhdessä eteenpäin (Petosen kaupunginosassa) Hanaa! opetetaan osallistujat hahmottamaan ryhmätoiminnan avulla elämäntilannettaan ja pääsemään eteenpäin liikuntaa, taidetta, palveluohjausta monipuolista ja matalan kynnyksen vapaa-ajan toimintaa (erityistä tukea tarvitseville nuorille) monipuolisesti kulttuuria eri muodoissaan, liikuntaa ja vapaa- ajan viettämistä yhdessä toimintaa on järjestetty muun muassa yhteistyössä harrastusseurojen kanssa sekä paikoissa, joissa myös muut nuoret viettävät vapaa-aikaansa Taideperusteista toimintaa osallisuuden lisäämiseksi Takuulla yhdessä Hanaa! edistetään nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä tanssi- ja musiikkityöpajojen avulla perustetaan toimintaryhmiä, joissa kokeillaan erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja aktivoidaan vammaisia nuoria lähtemään kodin ulkopuoliseen toimintaan

10 Arjen taitojen kautta osalliseksi Kansalaistoimijalähtöinen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työelämävalmiuksien lisääminen Kuopiossa parannetaan maahanmuuttajien valmiuksia selvitä arjessa, hoitaa talouttaan ja toimia vastuullisina kuluttajina; tutustuttaa heidät suomalaiseen yhteiskuntaan; mahdollistaa heidän siirtymisensä kodinhoito- ja puhtaanapitoalan opintoihin ja työelämään Tieto-osallisuutta Sote-järjestöjen palvelut tutuksi maahanmuuttajille kuopiolaisten sote-järjestöjen toimintaa tutuksi venäjänkielisille maahanmuuttajille mm. tapahtumien, esitteiden ym. avulla; pyritään saamaan venäjänkielisiä maahanmuuttajia mukaan järjestöjen toimintaan Kaupunginosatoimintaa / Petosen kaupunginosa, Saaristokaupunki Petosen Pömpeli, Petosen osallisuushanke NuoriZaaristo matala kynnys, kaikille avointa palveluohjausta, yksilöohjausta, vertaistukea edistetään nuorten osallisuutta vapaa-ajan palveluissa; parannetaan nuorten oikeutta tulla kuulluksi ja saada tietoa; luodaan kanavia, joilla nuoret voivat kertoa kokemuksiaan Pop-up-nuokkari Lopuksi Kuopion kokemusten valossa kuntalaisia osallistamalla voidaan parantaa palvelujen laatua ja myös tuottaa oikeanlaisia palveluja. Hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuus on osa Kuopion strategiaa. Kuopion kumppanuusrahoitusmalli, kansalaislähtöisen kehittämisen malli on osa Kuopiossa tehtävää osallisuustyötä, joka vahvistaa myös kaupungin vetovoimaisuutta. Mitä

11 paremmin asukkaat löytävät oman yhteisönsä ja mitä paremmat vaikuttamisen mahdollisuudet ovat, sitä helpompaa on paikkakuntaan kiinnittyminen (Lätti-Hyvönen 217). Kaupungin edustajat arvioivat syksyllä 217, että KaKe-kokeilujen juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa on pääosin onnistunut. Uusia toimijoita ja ideoita KaKe-toimintaan toivotaan kuitenkin edelleen lisää. Uusille kokeiluille on tilaa, uusia sovelluskohteita löytyy. Kaupungin edustajien mielestä toiminnassa tulisi myös lisätä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa Leader-toimijoiden kanssa, koska Kuopion kaupunkiin kuuluu myös laaja maaseutualue. Kuopion kumppanuusrahoitusmalli on yksi neljästä itäsuomalaisesta kumppanuusrahoitusmallista, joiden avulla ESR-rahoitusta kanavoidaan kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. Kuopion malli omaa selkeitä lupaavan käytännön elementtejä (kysyntälähtöisyys, uudenlainen sisältö, innovatiivisuus, toimivuus (arvioitu kaupungin toimesta) sekä levitettävyys). Malli on levittämiskelpoinen kaupunkialueille ja isompiin kuntiin, jotka eivät voi saada maaseudun kehittämisrahoitusta. Kuopion edustajat ovat esitelleet mallia myös ulkomailla, joten potentiaalisia mahdollisuuksia mallin laajempaankin levittämiseen on olemassa. Tässä koosteessa ei käsitelty Kuopion malliin kuuluvien hankkeiden asiakasvaikutuksia. Kuitenkin viitteitä hyvistä asiakaskokemuksista ja osallisuuden lisääntymisestä KaKehankkeissa on saatu kerättyjen haastattelujen ja havaintojen kautta, joita on esitelty muun muassa Mitä osallisuus on? -julkaisussa (Isola ym. 217). Malliin kuuluvien hankkeiden kokeiluluonne avaa mahdollisuuksia uudenlaisille innovatiivisille ratkaisuille, ja erityisesti ESR-toimintalinjan viisi Kake-hankkeiden osalta ratkaisuille, joilla lisätään osallisuutta sekä ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Lähteet EURA 214 -järjestelmä Euroopan unioni, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto (214) Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Isola, Anna-Maria, Kaartinen, Heidi, Leemann, Lars, Lääperi, Raija, Schneider, Taina, Valtari, Salla & Keto-Tokoi, Anna (217) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuopion kaupunki (216, päivitys) Kestävää kasvua ja työtä EU-rakennerahastoohjelman mukainen kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Kuopiossa v Lätti-Hyvönen, Sirpa (217) Hankkeet tukevat kaupungin strategiaa Kuopiossa. Sokrahankkeen Osallisuutta päätöksiin -uutiskirje 3/217.

12 Niemi, Sirpa & Tuhkalainen, Jaana (216) Kuopios KaKe-Programme (ESF) in Municipality Urban Area For Community Led Local Development Esitys. Norja, Heli (217) Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopion kaupunkialueella. Esitys Mikkeli. Tuhkalainen, Jaana (217) Kansalaistoimijalähtöinen kaupunkikehittäminen mahdollisuutena. Esitys Mikkeli.