Pallo-Pojat Juniorit ry. Toimintalinja

Transkriptio

1 Pallo-Pojat Juniorit ry. Toimintalinja

2 2

3 Esipuhe Tämän PPJ:n toimintalinjan keskeisenä tarkoituksena on linjata seuran toimintaa sekä esittää suosituksia joukkueiden harjoitteluun, pelaamiseen ja muuhun toimintaan liityen. Yhtenäisistä ja selkeistä säännöistä ja käytännöistä hyötyvät niin valmentajat, joukkueenjohtajat, pelaajat kuin pelaajien vanhemmatkin. Toimintalinja jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen. Ensimmäisessä osassa käsitellään seuraa ja sen toimintaa. Osion tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva seuran toiminnasta ja hallinnosta. Toisen osan muodostavat joukkueet ja niiden toiminta. Tarkoituksena on linjata joukkueiden toimintaa eri ikäluokkien harjoittelun ja kilpailutoiminnan osalta. Lisäksi osiossa käsitellään seuran sääntöjä tasoryhmä- ja tasojoukkuetoiminnan osalta, joukkueen pelisääntöjä sekä pelaajien mahdollista siirtymistä toiseen joukkueeseen tai seuraan. Viimeinen osio sisältää ohjeita ja tietoja joukkueiden ja seuran yhteisistä asioista kuten varusteista, tiedotuksesta ja olosuhteista. Tämä on PPJ:n ensimmäinen toimintalinja, ja sitä on tarkoitus kehittää ja täydentää tulevaisuudessa. Helsingissä , Harri Bryk Oskari Koskinen Mikael Anthoni Olavi Similä Antti Raimovaara 3

4 SISÄLLYSLUETTELO SEURA... 6 PPJ:N ARVOT... 7 HALLITUS... 8 SEURATOIMIJOIDEN TYÖNKUVAUKSET... 9 YLEISHALLINTO... 9 VIESTINTÄ... 9 MARKKINOINTI... 9 OLOSUHDEVASTAAVA... 9 VARUSTEVASTAAVA... 9 TALOUDENHOITAJA... 9 VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ... 9 JUNIORIPÄÄLLIKKÖ MAALIVAHTIVALMENTAJA TOIMINNAN SUUNNITTELU PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMA TALOUS SEURAN JÄSENMAKSU JA SILLÄ SAATAVAT EDUT JOUKKUEIDEN TALOUS JOUKKUEET JOUKKUEEN MUODOSTAMINEN PELAAJAT VALMENTAJA JOUKKUEENJOHTAJA VANHEMMAT JOUKKUEEN PELISÄÄNNÖT JOUKKUEENA TOIMIMINEN ONGELMATILANTEET URHEILUTOIMINTA IKÄLUOKKIEN TOIMINTA HARJOITTELU IKÄKAUSITTAIN joukkueet (ikäluokat 8 vuotta ja alle) joukkueet (9 12 vuotiaat) joukkueet Suositukset harjoitusten sisällöksi Talviharjoittelu Harjoitusten suunnittelu Maalivahtivalmennus PELIJÄRJESTELMÄT PPJ:SSÄ JOUKKUEIDEN YHDISTÄMINEN JA SEN ENNAKOINTI, TASORYHMÄT JA TASOJOUKKUEET Tasoryhmätoiminta Tasojoukkuetoiminta SIIRTYMINEN JOUKKUEESTA TOISEEN SIIRTYMINEN SEURASTA TOISEEN KOULUTUS SEURAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

5 OLOSUHTEET TIEDOTUS VARUSTEET PELIPAITA MUUT VARUSTEET SEURATUOTTEET SEURAN MUU TOIMINTA FUDISKOULU KEVÄTRIEHA TAITOKOULU VALMENTAJATAPAAMISET PALKINNOT LIITTEET LIITE 1 - PALLO-POJAT JUNIORIT RY / TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2 - PPJ:N PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMA, NS. VISIO (LAADITTU MARRASKUUSSA 2008) LIITE 3 - SWOT-ANALYYSI (LAADITTU MARRASKUUSSA 2008) LIITE 4 - TAITOKOULUN TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 5 - ESIMERKKI KAUSISUUNNITELMASTA LIITE 6 - ESIMERKKI JOUKKUEEN PELISÄÄNNÖISTÄ LIITE 7 - ESIMERKKI JOUKKUEEN OPPIMISTAVOITTEISTA

6 Seura Vuonna 1995 perustettu PPJ (Pallo-Pojat Juniorit) jatkaa vuonna 1935 perustetun jalkapalloseura Pallo-Poikien junioritoimintaa Etelä-Helsingin alueella. Seura toimii kasvattajaseurana tarjoten mahdollisimman monelle oman alueensa nuorelle pojalle ja tytölle mahdollisuuden kehittää taitojaan jalkapallossa ja joukkuepelissä yleensäkin lähellä omaa kotia. PPJ:llä on noin 20 eri joukkuetta, nuoremmissa ikäluokissa useimmiten sekä Lauttasaaressa että Eira-Ullanlinnassa toimivat poikajoukkueet. Vanhemmissa ikäluokissa eri alueilla toimivat joukkueet ovat monessa tapauksessa yhdistyneet. Lisäksi tyttöjoukkueita on monessa eri ikäluokassa. PPJ:llä on nykyään myös miesjoukkueet eri divisioonatasoilla. Kaikki joukkueet pelaavat Palloliiton Helsingin piirin järjestämässä piirisarjassa, josta kertyy 1-2 ottelua viikossa touko-, kesä-, elo- ja syyskuussa. Nuorimmat ikäluokat pelaavat piirin järjestämissä peli-illoissa. Lisäksi joukkueet osallistuvat viikonlopun kestäviin turnauksiin ja leireihin kukin tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. PPJ:n joukkueet ovat myös innolla osallistuneet Helsinki cupiin, ja menestystäkin on tullut. Talvikaudella monet joukkueet osallistuvat Futsal- ja talvisarjoihin. 6

7 PPJ:n arvot Jalkapallo on kehittävä harrastus lapselle. Se opettaa yhteispelin taitoja ja toverillisuutta. PPJ:n arvot ovat iloisuus, taitavuus ja avoimuus. Iloisuus tarkoittaa, että harrastus tuo iloa pelaajille, heidän vanhemmilleen, joukkueen toimihenkilöille sekä muille sidosryhmille. Iloisuus tulee sekä toimimisesta yhdessä joukkueena että menestyksestä, mikäli joukkue on sen itse asettanut tavoitteekseen. Taitavuus tarkoittaa, että jokaisen joukkueen toiminnassa pelaajien taitoja kehitetään kunkin ikäluokan vaatimusten ja Suomen Palloliiton yleisohjeiden mukaisesti. Seura huolehtii myös valmentajiensa ja muiden toimihenkilöidensä osaamisesta kouluttamalla heitä. Avoimuus tarkoittaa, että seuraan voivat liittyä kaikki halukkaat omaan ikäluokkaansa, sitoutumalla joukkueen toimintaan sen kaikissa muodoissa. Avoimuus tulee myös tiedottamisesta. Kaikilla tulee olla joukkueensa ja seuran toiminnasta ajankohtaisimmat tiedot. Lisäksi avoimuus tarkoittaa myös seurassa yhteydenpitoa yli joukkue- ja jopa seurarajojen, joka lähentää jalkapallotoimijoita toisiinsa. Seuran missiona on toimia arvojensa mukaisesti. PPJ on aktiivinen seura Suomen Palloliitossa, Suomen Palloliiton Helsingin piirissä ja muissa alueensa yhteisöissä. PPJ antaa kaikille alueensa lapsille mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa. Sitoutuneimmille ja lahjakkaimmille pelaajilleen seura luo mahdollisuuden jatkaa uraansa joko PPJ:ssä tai muissa jalkapalloseuroissa. PPJ noudattaa Suomen Palloliiton Kaikki Pelaa -ohjelmaa. Ohjelman keskeisimpänä tarkoituksena on taata kaikille nuorille yhdenvertainen harrastusmahdollisuus jalkapallon parissa. 7

8 Hallitus Syyskokouksen valitsema hallitus johtaa seuran toimintaa ja vastaa sen taloudenhoidosta. Se edustaa myös seuraa Suomen Palloliiton eri toimielimissä. PPJ:n hallitus koostuu 3-8 jäsenestä sekä toimintavuodeksi kerrallaan valitusta puheenjohtajasta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja kukin yksin. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vuosittain sovittava vastuualueensa. Keskeisiä vastuualueita ovat mm. olosuhteet, tiedotus, talous, tapahtumat ja markkinointi, joukkueet sekä varusteet. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja toimivat seuran työntekijöiden esimiehinä. Hallituksen kokoonpano löytyy seuran kotisivuilta kohdasta "Hallitus". 8

9 Seuratoimijoiden työnkuvaukset Yleishallinto Seuran yleishallintoa hoitavat jaetusti hallituksen jäsenet. Yleishallintoon kuuluvia tehtäviä ovat kokoustekniset asiat, jäsentietorekisterin ylläpito, työnantajavelvoitteiden hoito ja tiedotus. Seuralla ei ole varsinaista toiminnanjohtajaa, joka hoitaisi jäsenasioita. Viestintä Viestintävastaavan toimenkuvaan kuuluvat kotisivujen päivitys, uutisten lisääminen kotisivuille, tapahtumakalenterin ylläpito sekä sidosryhmille suunnattu ulkoinen viestintä. Tämän lisäksi hän vastaa kerran vuodessa ilmestyvän seurajulkaisun, Junnulehden, toimittamisesta. Markkinointi Seuran markkinointi koostuu mm. medianäkyvyydestä, fanituotteista ja yhteisistä tapahtumista. Näillä toimenpiteillä on tavoitteena nostaa seuran tunnettuutta seuran ulkopuolella ja myös parantaa entisestään seuran imagoa jäsenten ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa. Olosuhdevastaava Olosuhdevastaava huolehtii, että PPJ saa jäsenmääränsä edellyttämät vuorot liikuntavirastolta (ulkokentät ja hallit) ja opetusvirastolta (koulut). Olosuhdevastaava toimii myös aktiivisesti seuran osittain omistaman Hietaniemen Juniorikupla Oy:n hallinnossa. Lisäksi olosuhdevastaava hoitaa seuran sisällä vuorojakoprosessin joukkueille niin ulkoettä sisäharjoituskaudella. Varustevastaava Varustevastaava huolehtii, että joukkueilla on pelipaidat, maalivahdin paidat, harjoitusliivit sekä viirit ja liput. Lisäksi varustevastaava määrittää seuran viralliset verryttely- ja muut vastaavat asusteet, joilla luodaan yhteinen ulkoinen ilme. Taloudenhoitaja Seuran maksuliikennettä ja työnantajavelvoitteita hoitaa kaksi hallituksen jäsentä, joista toinen on seuran taloudenhoitaja. Valmennuspäällikkö PPJ:ssä työskentelee valmennuspäällikkö, jonka ensisijaisia tehtäviä ovat: 9

10 erikseen määriteltyjen PPJ:n nuorimpien ikäluokkajoukkueiden vastuuvalmentajana toimiminen, PPJ:n taitokoulutoiminnan organisoiminen, PPJ:n valmennus- ja pelaajakoulutustoiminnasta vastaaminen, PPJ:n Kaikki Pelaa -järjestelmän yhteyshenkilönä toimiminen, PPJ:n valmennuslinjauksen noudattamisen seuraaminen, PPJ:n valmennusasioiden koordinointi ja valmentajien opastaminen, ohjaaminen sekä tarvittaessa malliharjoitusten pitäminen. Junioripäällikkö Junioripäällikkö tukee valmennuspäällikköä tämän toiminnassa erikseen määritettävällä toimenkuvalla. Seurassa ei ole tällä hetkellä junioripäällikköä. Maalivahtivalmentaja Maalivahtivalmentajan tehtävään kuuluu vastaaminen seuran maalivahtien erityiskoulutuksesta. Tavoitteena on, että hän pitäisi erityiset maalivahtiharjoitukset yhden kerran viikossa jokaiselle seuran maalivahdille. Seurassa ei ole tällä hetkellä omaa maalivahtivalmentajaa. 10

11 Toiminnan suunnittelu PPJ:n toimintaa suunnittelee seuran hallitus. Joka vuodelle tehdään oma toimintasuunnitelmansa (Liite 1), jota linjaa vuosittain tarkastettava pitkän tähtäimen suunnitelma (Liite 2). Osana toiminnan suunnittelua toimii seuran itsearviointi, ns. SWOTanalyysi, joka löytyy liitteestä 3.. Pitkän aikavälin suunnitelma PPJ:n pitkän aikavälin suunnitelmana on kehittyä ja kasvaa juniori- ja kasvattajaseurana Etelä-Helsingissä noin 10%:n vuosivauhtia jäsenmäärässä mitattuna. Olosuhteiden suotuisaan kehittymiseen lähellä omaa toiminta-aluetta pyritään panostamaan aktiivisella osallistumisella kaupungin liikuntapaikkasuunnitteluun. Keskeinen tavoite on varmistaa hyvä talviharjoittelupaikka tulevaisuudessakin. Valmennuksen laatuun panostetaan palkkaamalla seuralle toinen osa-aikainen valmentaja ja kasvattamalla seuran omista junioreista tulevia nuorempien joukkueiden vastuu- ja apuvalmentajia. Jo aloitettua taitokouluohjelmaa jatketaan kyky- ja maalivahtikoulutoiminnalla suunnitelmallisesti. Piirisarjaan osallistuvissa ikäluokissa menestysmittarina pidetään yltämistä vähintään piirin keskitasolle. 11

12 Talous PPJ:n talous perustuu kalenterivuosittain tehtäviin talousarvioihin. Perinteisesti suurimmat tuloerät ovat olleet pelaajien suorittamat jäsenmaksut ja Helsingin kaupungilta saatavat avustukset. Suurimmat menoerät ovat kenttävuokrien subventointi joukkueille, sarja- ja muut kilpailutoiminnan maksut, valmentajien koulutus, pelipaidat sekä tiedotus. Seuran maksuliikennettä ja työnantajavelvoitteita hoitaa kaksi hallituksen jäsentä, joista toinen on seuran taloudenhoitaja. Seuralla on kaksi pankkitiliä, joihin on käyttöoikeus kolmella hallituksen jäsenellä. Seuralla on ulkopuolinen kirjanpitäjä, joka vastaa seuran kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja veroilmoitusten teosta. Tilintarkastajia on kaksi. Taloustoiminnan ohjenuorana on, että kaikki seuran jäsenet ja heidän joukkueensa ovat tasa-arvoisia. Joukkueet eivät voi saada erivapauksia tai poikkeuksellisia tukia. Hallitus voi kuitenkin toimintalinjaustensa mukaisesti palkita pienimuotoisesti joukkueita tai ohjata pienimuotoista tukea tietyille ikäryhmille tai joukkueille. Seuran jäsenmaksu ja sillä saatavat edut PPJ on pyrkinyt pitämään seuran jäsenmaksun matalana ja seuran hallintokulut pieninä, jotta harrastuksen kustannukset pysyisivät pieninä. Jäsenmaksuun kuuluu mm: Pelipaita ja muita varusteita Helsingin piirin järjestämät kesäkauden sarjat sekä peli-illat Ilmaiset kesävuorot ja subventoidut talviharjoitusvuorot kaikille joukkueille Valmennuspäällikön palvelut Seuran ohjeita, tukea ja hallinnollista apua joukkueille ja joukkueiden vastuuhenkilöille sekä viestintään Valmentajien ja vastuuhenkilöiden koulutus Seuran ja piirin tapahtumat, piirien karuselliturnaukset Joukkueiden talous Joukkueet vastaavat omasta taloudestaan itsenäisesti ja tilittävät jäsen- ja harjoituspaikkamaksut seuran tilille. Joukkueet toimittavat vuosittain tilinpäätöksen seuralle kaupunginavustusta varten. 12

13 Joukkueet PPJ:ssä toimii poikien ja tyttöjen juniorijoukkueita ikäluokkien 5 ja A19 välillä. Lisäksi seurassa toimii miesten edustusjoukkue sekä muita aikuisten joukkueita. Seuran tavoitteena on, että P98- ja T97 -ikäluokista lähtien seuralla on joukkue jokaisessa näitä nuoremmissa ikäluokissa. Joukkueen muodostaminen Seura perustaa aina syksyllä uuden poikien ikäkausijoukkueen sekä Eiraan että Lauttasaareen. Vanhemmassa ikäluokassa pelaavat nuoremmat pelaajat siirtyvät uuteen perustettavaan oman ikäluokkansa joukkueeseen. Tarkoituksena on, että seuralla on tarjota pelaajille oman ikäkauden joukkue heidän mennessään esikouluun 5-6 vuoden iässä. Tyttöjoukkueet perustetaan samalla tavalla, mutta vuotta poikia myöhemmin. ikäluokat ovat pieniä, kaksi tyttöikäluokkaa voi toimia yhdessä. Mikäli Joukkueen perustamiskokoukseen tulevat paikalle valmennuspäällikkö, vanhemman ikäluokan vastuuvalmentaja ja joukkueenjohtaja sekä tarvittaessa seuran hallituksen edustaja. Joukkueen vanhemmat valitsevat keskuudestaan joukkueenjohtajan ja apuvalmentajat. Muitakin toimihenkilöitä, kuten esim. rahastonhoitaja ja varustevastaava, voidaan valita. Valmennus- tai junioripäällikkö toimii uusien joukkueiden vastuuvalmentajana aluksi, ellei joukkueella itsellään ole kokemusta omaavaa valmentajaa. Joukkueiden tulee kouluttaa apuvalmentajia vanhemmista, elleivät löydä muita tähän tehtävään. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen valmennuspäällikkö siirtyy joukkueesta pois ja hänen tilalleen nimetään vastuuvalmentajaksi jo koulutettu apuvalmentaja. Valmennuspäällikkö antaa jatkossakin joukkueelle ja sen valmentajille aktiivista tukea harjoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa. 13

14 Pelaajat Joukkue muodostuu pelaajista, joiden tulee noudattaa seuran ja joukkueen sääntöjä. Seura ja joukkueet ovat puolestaan pelaajiaan varten. PPJ ottaa vastaan kaikki halukkaat pelaajat aina D13-ikäluokkaan asti. Tätä vanhemmissa ikäluokissa joukkueenjohtaja ja vastuuvalmentaja voivat yhdessä päättää halukkaiden pelaajien liittymisestä joukkueeseen. Kaikille uusille pelaajille tulee kuitenkin osoittaa paikka, missä voi aloittaa tai jatkaa jalkapallon harrastamista. Pelaajamäärää ei joukkueessa ole syytä rajoittaa. Valmennusresurssit ja harjoitusten tilantarve tulee mitoittaa joukkueen pelaajamäärän mukaisesti. Otteluihin (peli-illat, piirisarjat, turnaukset) mentäessä iso pelaajamäärä on syytä jakaa useisiin (tasaisiin) joukkueisiin riittävän peliajan takaamiseksi kaikille pelaajille. Otteluissa on huolehdittava ennakkoon riittävistä valmentajaresursseista. Mikäli pelaajamäärä ei riitä kahteen joukkueeseen voidaan kuhunkin pelitapahtumaan kutsua pelaajat kiertävällä systeemillä erikseen, kuitenkin niin, että tapahtumia tulee kullekin likimain sama määrä. PPJ noudattaa toiminnassaan Puolen Pelin Takuuta (PPT), jonka mukaan kaikki paikalla olevat pelaajat saavat pelata vähintään puolet ottelusta. Joukkueiden koko otteluissa tulee siis mitoittaa tämän mukaisesti. Valmentaja Valmentajan tehtävänä on johtaa joukkueen urheilullista puolta apuvalmentajien avustamana. Hän tekee joukkueen kausisuunnitelman (Liite 5), neljännesvuosisuunnitelmat ja suunnittelee jokaisen yksittäisen harjoituksen. Valmentajien tulee noudattaa toiminnassaan Suomen Palloliiton nuorisotoiminnanlinjausta ja PPJ:n toimintalinjaa. Valmentajien tulee harjoituksissa, otteluissa ja turnauksissa olla esimerkkinä joukkueelleen. Tämä tarkoittaa mm. asianmukaista varustusta sekä savutonta ja päihteetöntä käytöstä. Otteluissa valmentajan tulee kunnioittaa vastustajia sekä 14

15 tuomareita. Valmentajien tulisi käyttää yhtenäistä varustusta joukkueen kanssa ja pukeutua erityisesti harjoituksiin urheilullisesti. Valmentajien vastuulla on, että jokaiselle joukkueen pelaajalle taataan tasokkaita harjoituksia, jotta pelaajat voisivat kehittyä mahdollisimman taitaviksi jalkapalloilijoiksi. Valmentajat huolehtivat omasta kouluttautumisestaan hyödyntäen Suomen Palloliiton piirien järjestämiä kursseja PPJ:n koulutusmäärärahojen puitteissa. Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen hallinnollisesta toiminnasta ja luo puitteet toimivalle harrastukselle. Tyypillisiä joukkueenjohtajan tehtäviä ovat: pelaajaluettelon ylläpito tiedottaminen pelaajille ja vanhemmille sähköpostitse ja netin välityksellä vanhempainiltojen järjestäminen vähintään kerran vuodessa yhteyshenkilö seuraan, piiriin ja muihin tahoihin ilmoittautumiset piirisarjaan, peli-iltoihin ja turnauksiin joukkueen talouden ja maksuliikenteen hoitaminen pelipassien hankkiminen harjoitusvuorojen anominen seuralta valmennusresurssien koordinointi varusteiden hankinta tai sen koordinointi kuljetusten järjestäminen tai sen koordinointi tarvittaessa leirien organisointi Joukkueenjohtaja voi jakaa vastuualueita pelaajien vanhemmille tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tyypillisiä jaettavia vastuualueita ovat mm. rahastonhoito, varusteet ja kotisivujen ylläpito. Vanhemmat Vanhempien tärkeimpänä tehtävänä on tukea lastaan tämän jalkapalloharrastuksessa. Lisäksi vanhempien joukosta tarvitaan paljon vapaaehtoisia osallistumaan joukkueen toimintaan. Apuvalmentajana, rahastonhoitajana, varustevastaavana tai muuna avustavana henkilönä toimiminen sopii vanhemmille erinomaisesti. Harjoituksiin ja otteluihin tarvitaan lähes aina kuljetusapua, jossa vanhempien panos on ensiarvoisen tärkeä. Vanhempien tehtävä on pienimmissä junioreissa vastata myös siitä, että pelaaja on ajoissa harjoituksissa ja otteluissa oikeassa varustuksessa. Vanhempien tulee antaa joukkueen valmentajille työrauha. Ottelutapahtumissa vanhempien tehtävänä on ainoastaan kannustaa. Joukkueenjohtaja toimii ensisijaisesti linkkinä vanhempien ja valmentajien välillä. Vanhempien tehtävänä on myös osallistua joukkueen yhteiseen toimintaan, esimerkiksi vuosittaisiin vanhempainkokouksiin ja mahdollisiin varainkeräystalkoisiin. Vanhempien tehtävänä on vastata siitä, että pelaajan maksut on maksettu ajoissa. Ongelmatilanteessa vanhempien tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä joukkueenjohtajaan. Juniorijoukkue ei toimi ilman aktiivisia vanhempia. 15

16 Joukkueen pelisäännöt Suomen Palloliiton Kaikki Pelaa ohjelman mukaisesti joukkueiden on laadittava itselleen pelisäännöt. Säännöt tulee tehdä yhteisesti pelaajien ja valmentajien kesken. Vanhemmille tehdään omat säännöt. Säännöt tulee toimittaa ennen ulkoharjoituskauden alkamista valmennuspäällikölle ja muille vaadituille tahoille. Joukkueen pelisäännöt eivät saa olla ristiriidassa PPJ:n toimintalinjan ja SPL:n Kaikki Pelaa -ohjelman kanssa. Esimerkki joukkueen pelisäännöistä löytyy liitteestä 6. Joukkueena toimiminen Hyvän joukkueen toiminta on laadukkaasti organisoitua. Joukkue on kokonaisuus, joka tarvittaessa voidaan suuren kokonsa vuoksi jakaa pienempiin ottelukohtaisiin kokoonpanoihin. Pelaaminen peli-iloissa, piirisarjassa ja turnauksissa rakentaa joukkueen yhteishenkeä niin pelaajien, valmentajien kuin vanhempienkin kesken. Yhteishenkeä voidaan edelleen rakentaa osallistumalla esimerkiksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestettäviin turnauksiin sekä järjestämällä harjoitteluleiri urheiluopistossa. Yhtenäiset varusteet pelaajilla ja valmentajilla luovat myös joukkueidentiteettiä ja joukkuehenkeä. Vähintään kerran vuodessa pidettävät vanhempainkokoukset, jossa myös pelaajat voivat olla mukana esim. palkittavina, toimivat myös hyvänä joukkuehengen luontipaikkana. Samalla informoidaan menneisyydestä ja tulevaisuudesta ja sitoutetaan vanhempia mukaan toimintaan tai ainakin toiminnan tukemiseen. Joukkue koetaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka voi varsinkin mahdollisen suuren kokonsa takia pelata ottelunsa aina vähän eri kokoonpanoilla. Ongelmatilanteet Mikäli joukkueessa syntyy ongelmatilanteita, pyritään ne ratkaisemaan seuraavaa järjestystä noudattaen: 1. Ongelmatilanteen ratkaiseminen joukkueen sisällä 2. Yhteys valmennuspäällikköön, joka auttaa ongelmatilanteen ratkaisemisessa 3. Valmennuspäällikkö vie ongelmatilanteen hallituksen ratkottavaksi. 16

17 Urheilutoiminta Ikäluokkien toiminta Kausisuunnitelman tekemiseksi ja harjoitusvuorojen haun helpottamiseksi tulee käyttää taulukossa 1 esitettyjä ikäluokkien ohjeellisia harjoitus- ja ottelumääriä. Turnausmäärät ovat koko vuoden määriä ja harjoituksen kesto sisältää alkulämmittelyn ja loppuverryttelyn. Futsalia ja talvisarjoja voidaan käyttää osana talviharjoittelua. Joukkueen pelaajien tulisi pelata 2-8 harjoitusottelua ennen varsinaisen pelikauden alkua. Taulukko 1. Eri ikäluokkien toiminta Ikä Harjoitusmäärä Kesto Peli-illat tai Piirisarjaottelut / Pelaaja Turnaukset / Pelaaja Futsal / Talvisarja krt/vko 60 min ei krt/vko min kyllä krt/vko min kyllä krt/vko min kyllä krt/vko min kyllä 17

18 Harjoittelu ikäkausittain Harjoittelun suunnittelussa tulee huomioida lapsen kehityksen eri vaiheet. Urheilussa ja liikunnassa kehitysvaiheita kutsutaan herkkyyskausiksi. Herkkyyskauden aikana tietyn fyysisen ominaisuuden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Taulukossa 2 on kuvattu ikävuodet, jolloin herkkyyskauden harjoitteluun valmistaudutaan, herkkyyskauden aikainen harjoittelu ja herkkyyskauden jälkeinen ylläpitävä harjoittelu. PPJ:n toimintalinjan valmennukselliset ohjeet pohjautuvat tähän taulukkoon. Taulukko 2. Herkkyyskaudet eri ikävaiheissa Harjoitettava 6 8 v v v v v. 21 v. ominaisuus Aerobinen kestävyys vvvvvvvvvv vvvvvvvvvv hhhhhhhh hhxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx Anaerobinen kestävyys vvvvvvvvvv vvvvvvvhh hhhhhhhh xxxxxxxx xxxxxxxx Lihaskestävyys vvvvvvvvvh hhhhhhhhh hhhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Nopeusvoima vvvvvvvvhh hhhhhhhhh hhhhhhxx xxxxxxxx xxhhhhh hhhhhhhh Maksimivoima vvvvhhhh hhhhhhh hxxxxxxx xxxxxxxx Liikenopeus vvvvvvvvhh hhhhhhhhh xxxxxxxh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Kimmoisuus vvvvvvvvhh hhhhhhhhh xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx Motorinen oppiminen xxxxxxxxxx xxxxxxxxx hhhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Liikkuvuus xxxxxxxxxx hhhhhhhhh hhhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Tasapaino, ketteryys xxxxxxxxxx xxxxxxxxx hhhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Koordinaatio hhhhhhhhh xxxxxxxxx xhhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Taito, tekniikka taidon edellytykset taidon opettaminen taidon hiominen vvvvvvv valmistava harjoitus hhhhhh harjoittelu xxxxxxx herkkyyskausi Herkkyyskausilla tarkoitetaan aikaa, jolloin lapsi pystyy parhaiten omaksumaan tiettyjä liikunnan ja jalkapallon perustaitoja. Herkkyyskausia on hyvä käyttää hyödyksi, kun suunnitellaan ikäluokan valmennusta ja harjoittelua. Valmistava kausi tarkoittaa sitä, että tulevan herkkyyskauden asioita voidaan alkaa kokeilemaan ja opettamaan. Harjoittelukausi tarkoittaa, että kyseistä ominaisuutta kehitetään ja ylläpidetään harjoittelulla. PPJ:ssä noudatetaan Suomen Palloliiton ohjeita harjoitusmääristä ja yksittäisten harjoitteiden sisällöistä. Harjoittelun sisällössä noudatetaan lapsen herkkyyskausiin pohjautuvaa mallia. Harjoittelukausi tarkoittaa loka-syyskuun välistä ajanjaksoa, joka pitää sisällään harjoittelun lisäksi kesän pelitapahtumat. 1+4 joukkueet (alle 9-vuotiaat) Joukkueet aloittavat toimintansa. Ensimmäisenä vuotena joukkueessa harjoitellaan pelaajan henkilökohtaisia perustaitoja ja opetellaan harjoituskäyttäytymistä. Henkilökohtaisen taidon opettamisen osa-alueita ensimmäisenä harjoitteluvuotena ovat lähinnä kuljetus, syöttö, laukaus, monipuolinen liikkuminen ja peliaktiivisuus. Harjoituksissa käsitellään myös jalkapallon keskeisimpiä sääntöjä ja opetellaan toimimista 18

19 pelitapahtumissa. Harjoitukset pohjautuvat pääsääntöisesti erilaisiin leikkeihin. Tästä syystä pelaajalla tulee olla jokaisessa harjoituksessa mukana oma pallo. Toisella ja kolmannella kaudella aloitetaan koordinaatioharjoittelu. Tätäkin harjoittelua tuetaan leikeillä. Myös henkilökohtaista taitoa opetetaan edelleen jokaisessa harjoituksessa. Harjoituksissa pelataan paljon erilaisia pienpelejä ja käytetään aikaa myös 1+4 pelin opetteluun. 1+6 joukkueet (9 12-vuotiaat) Puolikkaalle kentälle siirryttäessä joukkueet aloittavat piirisarjan. Edeltävä talvena joukkue voi osallistua joko futsal- tai talvisarjaan. Talvikauden ottelusarjat tukevat ja piristävät jalkapallon talviharjoittelua. Talvikaudella pääpaino tulee olla jalkapallotaidon harjoitteissa. Talviharjoittelussa painotetaan henkilökohtaisen taidon kehittämistä ja kannustetaan pelaajia harjoittelemaan myös omalla ajallaan. Nousevasti kevättä kohden joukkueiden tulisi harjoitella pelaamista myös uudella 1+6 pelaajamäärällä ja harjoitella pelipaikkakohtaista pelaamista. Pelaajien tulee edelleen pelata kaikilla pelipaikoilla. Harjoituksissa pelaajille tulee opettaa harhautuksia ja haltuunottoja sekä kannustaa haastamaan vastustaja. Haltuunotoissa painotetaan alusta asti ensimmäisen kosketuksen tärkeyttä ja sen oikeaa suuntaamista. Pelaajille opetetaan myös perusteet 1v1, 1v2, 2v1 tilanteista. Tämä kannustaa pelaajia toteuttamaan itseään, johon heitä tulisi rohkaista myös ottelutapahtumissa. Keväällä joukkueen tulisi pelata mielellään yksi harjoitusottelu kuukaudessa viikkoharjoittelun ohella joukkueet (yli 13-vuotiaat) Joukkueet siirtyvät isolle kentälle, jolloin alkaa taktisiin asioihin panostaminen. Harjoittelussa siirrytään uudelle tasolle ja pelaajilta voidaan vaatia jo aikaisempaa enemmän sitoutumista ja asennetta. Harjoitusmääriä voi myös tässä vaiheessa lisätä. Joukkueelle tulee opettaa pelitaktisia asioita, kuten aluepeliä ja koko joukkueen liikkumista pallon ollessa tietyllä osaa kenttää. Lisäksi tulee opettaa koko joukkueen puolustamista ja hyökkäämistä. Tähän kuluu paljon aikaa, jolloin yksittäisen pelaajan kosketukset palloon jäävät näissä harjoituksissa vähäisiksi. Tästäkin syystä olisi hyvä, että harjoittelumäärää nostetaan. Henkilökohtaisia taito-ominaisuuksia ja koordinaatiota tulee edelleen kehittää. Nämä osiot tulisi sisällyttää jokaiseen harjoitukseen. Yhtenä harjoittelun osa-alueena tulee olla pelaajan fyysisiä äärirajoja koettelevat anaerobiset harjoitteet. Erilaiset tempoharjoitukset ovat tähän erinomaisia. Tässä iässä nuorella on aerobisen kestävyyden herkkyyskausi, joten tällaisiin harjoitteisiin tulee myös panostaa. Näitä harjoituksia on hyvä tehdä pääsääntöisesti pallon kanssa. Pelaajat alkavat profiloitua tietyille pelipaikoille. Paikkoja ei ole kuitenkaan syytä lukita täysin pysyvästi, vaan valmentaja voi kokeilla pelaajia eri pelipaikoilla. Tässä vaiheessa joukkueen yhteinen etu on kuitenkin myös tärkeätä. 19

20 Suositukset harjoitusten sisällöksi Oheiset kaaviot on suunniteltu keskimääräisen poikapelaajan fyysisen kehityksen mukaan. Harjoituksia suunnitellessa kannattaa huomioida, että tyttöjen fyysinen kehitys kulkee keskimäärin 1-2 vuotta poikia edellä vuotiaat Tässä iässä harjoitusten pääpaino on pienpeleissä ja leikeissä. Pienpelejä on hyvä pelata 2v2, 3v3 ja 4v4 kokoonpanoilla, jolloin taataan jokaiselle pelaajalle riittävästi kosketuksia. Pienpelien lisäksi lajitaitoa ja yleistaitavuutta suositellaan harjoiteltavan yhteensä puolet harjoituksen kestosta vuotiaat Tässä iässä lajitaidon osuus kasvaa huomattavasti. Lajitaidossa tulee panostaa henkilökohtaiseen taitoon ja sen pelinomaiseen käyttöön. Fyysistä harjoittelua tulee lisätä ja sitä tulisi harjoittaa oman kehon avulla sekä pallon kanssa. Tässä iässä tulisi myös panostaa alkuja loppuverryttelyn tärkeyteen, venyttelyyn sekä palautumiseen vuotiaat Tässä iässä harjoitteluun tulee mukaan pelipaikkakohtainen harjoittelu sekä ottelutaktiikka, jotka yhdessä pelin kanssa muodostavat ison osan harjoituksen kokonaissisällöstä. Fyysisen harjoittelun rooli korostuu entisestään ja sitä tulisi tehdä monipuolisemmin. Kaavioiden lähde: Nuorisotoimintalinja, Suomen Palloliitto 20

21 Talviharjoittelu Talviharjoittelussa tulisi keskittyä erityisesti henkilökohtaisten taito-ominaisuuksien kehittämiseen. Joukkueiden pääsääntöinen harjoittelupaikka tulee olla jalkapalloharjoitteluun tarkoitettu sisähalli. Täydentäviksi harjoitusvuoroiksi käyvät hyvin koulujen ja oppilaitosten liikuntasalit. Harjoitusten suunnittelu Joukkueiden valmennusjohdon tulee tehdä kausisuunnitelma (Liite 5) ennen seuraavan kauden alkua. Kausisuunnitelmat käydään läpi valmennuspäällikön kanssa ja niiden teko on seuran edellytys talviharjoitusvuorojen saannille. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi neljännesvuosittaiset harjoitussuunnitelmat sekä harjoittelun tavoitteet. Talvikauden jälkeen harjoitussuunnitelmaa päivitetään kesäkautta ajatellen ja talven tavoitteiden toteutumista tarkastellaan yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Kausisuunnitelman tarkoituksena on, että valmentaja miettii etukäteen joukkueen vahvuuksia ja heikkouksia ja kohdentaa harjoittelun niiden mukaan. Tämä on pelaajien kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia, jota ei tule väheksyä. Lisäksi yksittäisen harjoitustapahtuman suunnittelu helpottuu, kun valmentajalla on runko johon tukeutua. Joukkueiden tulee toimittaa kausisuunnitelmat valmennuspäällikölle lokakuun loppuun mennessä. Marraskuun aikana valmennuspäällikkö ottaa yhteyttä ja tapaa yksitellen kaikki vastuuvalmentajat, jolloin valmennussuunnitelmat käydään yksityiskohtaisemmin läpi. Ennen ulkokauden alkua valmennuspäällikkö ja vastuuvalmentajat tapaavat uudelleen, jolloin käydään läpi toteutunut talviharjoittelu ja päivitetään harjoitussuunnitelman toista puoliskoa. Liitteestä 5 löytyy malliesimerkiksi kausisuunnitelmasta, jota voidaan hyödyntää omaa suunnitelmaa tehtäessä. Lisäksi valmennuspäällikön puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Harjoitusten suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä, missä kohtaa vuotta joukkue pitää taukoa harjoittelusta. Luontevimmat tauon paikat ovat kesäkuun puolestavälistä (tai Helsinki Cupin/ulkomaisen turnauksen jälkeen) elokuun alkuun ja syksyn viimeisen peliillan/piirisarjaottelun jälkeen kuplakauden alkuun. Tauoilla on tärkeä merkitys pelaajan ja valmentajien jaksamisen kannalta. Pienen tauon jälkeen pelaajilla on uutta intoa pitkää talvikautta varten. 21