Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T11:8 Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot 1996 Kansaneläkelaitos Aktuaari- ja tilastolinja Helsinki 1997

2

3 Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T11 :8 Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot Kansaneläkelaitos Aktuaari- ja tilastolinja Helsinki 1997

4 Tilaukset Kansaneläkelaitos Aktuaari- ja tilastolinja Nordenskiöldinkatu 12 PL 0, FIN Helsinki puh. (09) telefax (09) ISSN

5 LUKIJALLE Sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot 1996 sisältää sairausvakuutusjärjestelmää kuvaavia ikä-, alue-, sairaus- ja ammattitilastoja. Julkaisuun sisältyy lisäksi tilastoja lasten kotihoidon tuesta ja lapsilisistä. Sairausvakuutustilastot 1996 on toimittanut Anu V a 11 e. Atk:n avulla tuotetut taulukot on tulostanut Sirpa R a i 1 i m o. Vuosikatsausta on saatavissa Kansaneläkelaitoksesta (aktuaari- ja tilastolinja) puh. (09) Helsingissä Jussi Haapa-aho Kari Lindroos

6 4 SISÄLLYS Johdanto Sivu Kuviot 1. Sairaanhoitokorvauksia saaneiden väestöosuudet lääneittäin Yksityissektori n sairausvakuutuskorvaukset lääneittäin Sairauspäivärahapäivät sataa 1 fh>4-vuotiasta kohti lääneittäin Vanhempainpäivärahapäivät sataa vuotiasta naista kohti lääneittäin Vuonna 1996 alkaneet sairauspäivärahakaudet sairauspääryhmittäin eri ikäryhmissä Sairauspäivärahansaajat ammatin mukaan eri työtuloluokissa Vanhempainpäivärahaa saaneet äidit ammatin mukaan eri työtuloluokissa Taulukot lkätilastot Sairaus- Ja vanhempainpäivärahat 1. Sairauspäivärahat 1996: päivärahansaajan sukupuoli ja ikä Sairauspäivärahat 1996: lääni ja päivärahansaajan ikä Vuonna 1996 sairauspäivärahaa saaneiden keskimääräiset työtulot: sukupuoli ja ikä Vuonna 1995 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto ja ikä Vanhempainpäivärahat 1996: päivärahansaajan ikä ja keskimääräinen päiväkorvaus Äidille korvatut vanhempainpäivärahapäivät 1996: lääni ja ikä Vanhempainpäivärahansaajat 1996: keskimääräiset työtulot ja ikä Vuonna 1996 vanhempainpäivärahaa saaneet isät: lääni ja ikä Sairaanhoitokorvaukset 9. Sairaanhoitokorvaukset 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä O. Lääkekorvauksia saaneet henkilöt 1996 sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut henkilöt korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Lääkkeiden ostokerrat 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Maksetut lääkekorvaukset 1996: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Lääkekorvauksia saaneet 1996: lääni ja korvauksensaajan ikä Yksityissektorin lääkärinpalvelut 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Yksityissektorin lääkärissäkäynnit 1996: lääni ja korvauksensaajan ikä Yksityissektorin hammaslääkärinpalvelut 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Hammaslääkärissäkäynnit 1996: lääni ja korvauksensaajan ikä Yksityissektorin tutkimus- ja hoito 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Yksityissektorin tutkimus- ja hoitokorvausten omavastuukerrat 1996: lääni ja korvauksensaajan ikä Yksityissektorin matkat 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Yksityissektorin matkat 1996: lääni ja korvauksensaajan ikä Aluetilastot Sairaus- ja vanhempainpäivärahat 22. Sairaus- ja vanhempainpäivärahat kunnittain Sairaanhoitokorvaukset 23. Peruskorvattujen ja erityiskorvattujen lääkkeiden korvaukset kunnittain Korvaukset lääkärinpalkkioista kunnittain Korvaukset yksityishammaslääkäreiden palkkioista suurimmissa kunnissa lääneittäin Tutkimus- ja hoitokorvaukset kunnittain

7 5 27. Yksityissektorin matkakorvaukset kunnittain Sairausvakuutuskorvaukset ja -maksut kunnittain Erityishoitorahat lääneittäin Lapsilisät. Lapsilisät kunnittain , Lasten kotihoidon tuki 31. Lakisääteinen lasten kotihoidon tuki kunnittain Sairaustilastot Sairauspäivärahat 32. Vuonna 1996 alkaneet sairauspäivärahakaudet: päivärahansaajan ikä, sukupuoli ja sairausryhmä Vuonna 1996 maksetut sairauspäivärahapäivät ja -korvaukset: päivärahan saajan sukupuoli ja sairausryhmä Vuonna 1996 alkaneet sairauspäivärahakaudet sekä maksetut sairauspäivärahapäivät ja -korvaukset: päivärahansaajan sukupuoli, lääni ja sairauspääryhmä Vuonna 1995 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto, päivärahansaajan sukupuoli ja sairausryhmä Vuonna 1995 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto, lääni ja sairauspääryhmä Erityiskorvattavat lääkkeet ao-prosenttisesti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet : korvauksensaajan ikä, sukupuoli ja sairaus prosenttisesti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet sekä 75-prosenttisesti korvattavat kliiniset ravintovalm isteet : korvauksensaajan ikä, sukupuoli ja sairaus Erityiskorvattuihin (100 %, 75 %) lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet : korvauksensaajan ikä, sukupuoli ja lääni Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet : korvauksensaajan ikä, sukupuoli, lääni ja sairaus (diabetes, psykoosit, krooninen sydämen vajaatoiminta, reumaattiset niveltulehdukset sekä hajapesäkkeiset sidekudostaudit, krooninen keuhkoastma ja vaikeat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet, krooninen verenpainetauti ja krooninen sepelvaltimotauti) Ammattitilastot Sairauspäivärahat 41. Sairauspäivärahat vuonna 1996: päivärahansaajan ammatti ja ammattiasema Vuonna 1996 alkaneet sairauspäivärahakaudet: päivärahansaajan ikä, sukupuoli, ammatti ja ammattiasema Vuonna 1996 korvatut sairauspäivärahapäivät: päivärahansaajan ikä, sukupuoli, ammatti ja ammattiasema Vuonna 1996 alkaneet sairauspäivärahakaudet: lääni, päivärahansaajan ammatti ja ammattiasema Vuonna 1996 korvatut sairauspäivärahapäivät: lääni, päivärahansaajan ammatti ja ammattiasema Vuonna 1996 alkaneet sairauspäivärahakaudet: päivärahansaajan sukupuoli, sairauspääryhmä, ammatti ja ammattiasema Vuonna 1996 korvatut sairauspäivärahapäivät: päivärahansaajan sukupuoli, sairauspääryhmä, ammattijaammattiasema Vuonna 1995 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto sekä päivärahansaajan sukupuoli, ammatti ja ammattiasema Sairauspäivärahansaajat 1996: sukupuoli, työtulo, ammatti ja ammattiasema Sairauspäivärahapäivät 1996: päivärahansaajan sukupuoli, työtulot, ammatti ja ammattiasema Vanhempainpäivärahat 51. Äidille maksetut vanhempainpäivärahat 1996: ammatti ja ammattiasema Vuonna 1996 alkaneet äitien vanhempainpäivärahakaudet: äidin ikä, ammatti ja ammattiasema Vanhempainpäivärahaa saaneet äidit 1996: työtulot, ammatti ja ammattiasema Vanhempainpäivärahaa saaneet isät 1996 ammatti ja ammattiasema

8 6 JOHDANTO SAIRAUSVAKUUTUSJÅRJESTELMÅ 1 Sairausvakuutusjärjestelmään sisältyy työtulovakuutus, sairaanhoitovakuutus sekä työterveyshuolto. Työterveyshuollosta julkaistaan erillinen vuosikatsaus. Työtulo vakuutus Työtulovakuutus korvaa sairauden, raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon sekä sairaan lapsen hoidon aiheuttamia työtulon menetyksiä. Sairauspäivärahaa maksetaan korvauksena ansion menetyksestä, joka johtuu sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Sairauspäivärahaan on oikeus vuotiaalla henkilöllä, joka on sairauden takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä, ja sitä maksetaan sairastumispäivän ja yhdeksän seuraavan arkipäivän (omavastuuajan) jälkeiseltä työkyvyttömyysajalta, enintään 0 arkipäivältä. Sairauspäivärahakausi katsotaan alkaneeksi, kun henkilö alkaa säädetyn omavastuuajan jälkeen saada päivärahaa. Jos henkilö sairastuu uudelleen päivän aikana siitä päivästä, jolta viimeksi päivärahaa maksettiin, kysymyksessä on edellisen päivärahakauden jatkuminen. Jos kuitenkin on kysymys uudesta sairaudesta, jonka ei voida katsoa liittyvän aikaisempaan työkyvyttömyyteen, pidetään päivärahakautta uutena kautena. Tällöin päivärahan maksaminen alkaa omavastuuajan jälkeen. Henkilöllä voi vuoden aikana olla useita alkaneita kausia. 1 Selostus sairausvakuutusjärjestelmästä vastaa vuoden 1996 lopussa voimassa ollutta tilannetta Päiväraha maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana vakuutetulle tulisi täyteen 0 päivärahaan oikeuttavaa sairauspäivää. Kun enimmäisaikaa lasketaan,otetaan pääsääntöisesti huomioon kaikki sairauspäivärahapäivät kahdelta työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneeltä vuodelta. Päiväraha on veronalaista tuloa. Sitä maksetaan ansiotyössä olevalle, omaa työtään tekevälle, ilman omaa syytään työttömänä olevalle sekä päätoimisesti opiskelevalle. Sairauspäivärahan suuruus lasketaan yleensä viimeksi toimitetussa verotuksessa todetun vuosityötulon perusteella. Jos päivärahanhakijan tulot välittömästi ennen sairastumista ovat olleet olennaisesti suuremmat kuin edellä mainitut verotuksessa todetut työtulot, päivärahan suuruus lasketaan niiden tulojen perusteella, jotka hakijalla on ollut viimeisen kuuden kuukauden aikana (SVA 10 ). Työntekijäin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu otettiin vuonna 1996 huomioon vähentämällä 4,5 % palkansaajien vuosityötulosta ennen päivärahan laskemista. Sairauspäiväraha korvaa vuodesta 1996 alkaen menetettyä ansiota. Jos vuosityötulot jäävät alle säädetyn tulorajan (5 000 mk 1996), ei päivärahaa makseta lainkaan. Sairauspäiväraha voidaan kuitenkin maksaa myös tulottomille ja vähätuloisille tarveharkintaisena, jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti yli päivää. Tarveharkinnassa otetaan huomioon omat ja puolison tulot. Sairauspäivärahan laskentatapa muuttui vuoden 1996 alusta. Kun henkilön vuosityötulo on markkaa, on päivärahan suuruus 70 % vuositulon 0. osasta (3,33 mk markan vuosityötuloilla). Vuositulon ollessa markkaa, saadaan päivärahan suu-

9 7 ruus lisäämällä 3,33 markkaan 40 o/o em. vuositulon ja markan erotuksen 0. osasta (369,67 markkaa markan vuosityötuloilla). Vuosityötulon ollesssa yli markkaa, saadaan päivärahan määrä lisäämällä 369,67 markkaan 25 o/o vuosityötulon ja markan erotuksen 0. osasta. Päivärahalle ei ole säädetty ylärajaa. Päivärahaperusteiden markkamäärät tarkistetaan yleensä vuosittain TEL-indeksillä. Sairausvakuutuksen päiväraha on yleensä ensisijainen korvaus ansioeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Tapaturmia, ammattitautejaja liikennevahinkoja korvattaessa sairausvakuutuksen päiväraha on toissijainen. Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahasta käytetään vuosikatsauksessa yhteistä nimitystä vanhempainpäiväraha. Vanhempainpäivärahaan on oikeutettu jokainen nainen, jonka raskaus on kestänyt 4 päivää. Vanhempainpäivärahakauden voi aloittaa - 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Riskialttiissa työssä työskentelevälle voidaan tietyin edellytyksin maksaa raskauden ajalta erityisäitiysrahaa. Vanhempainpäiväraha on veronalaista tuloa ja sitä maksetaan 263 arkipäivältä. Vanhempainpäiväraha maksetaan 105 ensimmäiseltä arkipäivältä äidille (äitiysraha). Seuraavilta 8 arkipäivältä päiväraha voidaan maksaa joko äidille tai isälle (vanhempainraha). Isälle voidaan maksaa isyysrahaa 6-12 arkipäivältä lapsen syntymän yhteydessä ja 6 arkipäivältä valinnaisena aikana vanhempainpäivärahakaudella (isän itsenäinen isyysraha). Jos perheeseen syntyy samalla kertaa kaksi tai useampia lapsia, vanhempainpäivärahakausi pitenee arkipäivällä. Pidennetyltä kaudelta päiväraha voidaan maksaa joko lasten äidille tai isälle. Vanhempainpäivärahan suuruus määräytyy samoin perustein kuin sairauspäivärahan suuruus. Pienin maksettava vanhempainpäiväraha on kuitenkin mk/pv (vähimmäistaso). Työssäoloajalta maksettava äitiys- ja vanhempainpäiväraha sekä asevelvollisen isyysraha ovat myös vähimmäispäivärahan suuruisia(.. mk/pv). Vanhempainpäivärahaa voidaan maksaa myös alle kuusivuotiaasta ottolapsesta, jos ottoäiti tai -isä on jäänyt pois ansiotyöstä hoitamaan lasta kotiin. Erityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaan sairaan lapsen vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan poliklinikalla kuntoutustai sopeutumisvalmennuskurssilla tai sairaala-, sairaalan poliklinikkahoitoon liittyvässä kotihoidossa. Edellytyksenä on, että lasta hoitava henkilö on hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä saa palkkaa tältä ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin. Suuruudeltaan se on kuitenkin vähintään mk/ pv. Erityishoitoraha on veronalaista tuloa. Sairaanhoitovakuutus Sairausvakuutus korvaa seuraavien sairaanhoitopalvelujen käytön aiheuttamia kustannuksia: Lääkärin tai hammaslääkärin määrämät lääkkeet, lääkärin määräämät vaikean sairauden hoitoon tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet sekä pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Yksityislääkärin palvelut. Yksityishamrnaslääkärin palvelut vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneille. Ennen 1956 syntyneille korvataan hammashoito vain jos hoito on välttämätöntä jonkin muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi. Rintamaveteraaneilla on erillisen lain perusteella oikeus saada korvausta hammashuollon kustannuksista. Lääkärin tai hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- tai hoitolaitoksessa. Sairauden aiheuttamat matkat ja yöpymiset. Lääkekorvaukset maksetaan kolmessa korvausluokassa. Peruskorvaukseksi kutsutaan korvausta, jossa 50 markan omavastuun ylittävältä osalta korvataan 50 prosenttia. Erityiskorvaus on yhteinen nimitys korvauksille, joissa 25 markan omavastuun ylittävistä kustannuksista korvataan 75 tai 100 prosenttia. Kliinisistä ravintovalmisteista, joita tarvitaan eräiden vaikeiden sairauksien hoitoon, korvataan joko 75 prosenttia 25 markan omavastuun ylittävistä kustannuksista tai 50 prosenttia 50 markan omavastuun ylittävältä osalta (peruskorvaus ). Jos lääkärin määräämien sairausvakuutuslain nojalla korvattavien lääkkeiden korvaamatta jäänyt osa ylittää kalenterivuoden aikana tietyn markkamäärän (3 166,24 mk vuonna 1996) sairausvakuutus korvaa ylimenevän osan kokonaan. Yksityislääkärin palkkioita korvattaessa noudatetaan vahvistettuja taksoja, joiden perusteet määrää sosiaali- ja terveysministeriö. Taksat vahvistaa Kansaneläkelaitos. Korvauksen suuruus on prosenttia ja korvaus lasketaan enintään vahvistetun taksan mukaisesta määrästä.

10 8 Yksityishammaslääkärin palkkiot korvataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin lääkärin palkkiot, lukuunottamatta palkkioita, jotka koskevat v tai sen jälkeen syntyneiden henkilöiden suun ja hampaiden tutkimusta ja ehkäisevää hoitoa. Nämä palkkiot korvataan 75 prosenttisesti. Yksityislääkärin tai -hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito korvataan enintään vahvistetun taksan mukaisesta määrästä. Korvauksen suuruus on 75 prosenttia omavastuun (70 mk vuonna 1996) ylittävältä osalta. Sairauden aiheuttamien matkojen kustannuksista korvataan 100 prosenttia omavastuun ( mk vuonna 1996) ylittävältä osuudelta. Mikäli vakuutetun maksettavaksi jäävät matkakustannukset kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuun (900 mk vuonna 1996), korvaa sairausvakuutus ylittävän osan kokonaan (ns. lisäkorvaus). TILASTOJÅRJESTELMÅ T Sairausvakuutustilastot perustuvat etuusjärjestelmien tietokantoihin. Osa tilastotiedoista perustuu kuitenkin sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Perusotoksen muodostavat kaikki jokaisen kuukauden kahtena tiettynä päivänä syntyneet vakuutetut. Otanta käsittää noin 6,6 % vakuutetuista. Sairaus- ja vanhempainpäivärahoja koskevat ammattitilastot ja sairauspäivärahoja koskevat sairaustilastot perustuvat otantaan. Lääkärinpalvelujen, tutkimuksen ja hoidon sekä matkojen tilastot koskevat vain yksityisen terveydenhuoltosektorin tuottamien palvelujen käyttäjiä. Ammattitietoa ei kerätä ollenkaan sairaanhoitokorvauksia saaneista henkilöistä, joten ammattitilastoja on käytettävissä vain työtulokorvauksia saaneista henkilöistä. TILASTO YKSIKÖT Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen tilastoyksikkönä käytetään tässä vuosikatsauksessa korvausten saajaa, alkanutta kautta, korvattu ja päiviä ja maksettuja korvauksia. Sairauspäivärahakausi katsotaan alkaneeksi, kun vakuutettu alkaa omavastuuajan (sairastumispäivä ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää) jälkeen saada päivärahaa. Koska sama sairauspäivärahakausi voi kestää enintään 0 arkipäivää, päättyvät kaikki tiettynä vuonna alkaneet päivärahakaudet viimeistään seuraavana vuonna muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Siinä tapauksessa, että sairauspäiväraha on toissijainen korvaus, sitä maksetaan vain, jos muun lain nojalla saatu korvaus on sairausvakuutuksen päivärahaa pienempi (tällöin päivärahana maksetaan erotus). Siten päivärahapäiviä koskevista tilastoista puuttuvat ne sairauspäivät, joilta sairausvakuutuksen päiväraha jää pienemmäksi kuin muun lain mukainen korvaus. Markkamääräisiin tilastoihin päivärahan toissijaisuus vaikuttaa myös silloin, kun päiväraha on muun lain mukaista korvausta suurempi. Tällöin päivärahana tilastoituu vain korvausten markkamääräinen erotus. Sairaanhoitokorvausten tilastoyksikkönä on tässä vuosikatsauksessa käytetty korvauksen saajaa, omavastuukertaa ja maksettuja korvauksia. Omavastuukerta tarkoittaa lääkekorvauksissa ostokertaa lääkärinpalveluskorvauksissa käyntikertaa tai lääkemääräyksen antamiskertaa tutkimus- ja hoitokorvauksissa lääkärin samalla kertaa määräämiä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä matkakorvauksissa yhdensuuntaista matkaa. IKÄ TILASTOT (TAULUT 1-21) Sairausvakuutusta koskevissa tilastoissa korvauksen saajan ikä on hänen ikänsä tilastovuoden päättyessä. lkätilastoissa on jakaumien ohella esitetty myös mediaaniikä ikärakenteen havainnollistamiseksi. Mediaani-ikä jakaa taulukoitavan aineiston kahteen yhtäsuureen osaan. ALUETILASTOT (TAULUT 22-31) Sairausvakuutusetuuksia koskevia tietoja esitetään tässä katsauksessa kunnittain ja lääneittäin korvauksensaajan kotipaikan mukaan. Alueellisten vertailujen helpottamiseksi eräitä tilastotietoja on suhteutettu alueen väestömääriin. Sairauspäivärahoissa jakajana on käytetty työikäistä (16-64-vuotiasta) vakuutettua väestöä ja vanhempainpäivärahoissa naispuolista (16-44-vuotiasta) ja hammaslääkärinpalkkioissa o-40-vuotiasta vakuutettua väestöä. Muissa etuuslajeissajakajana on alueen koko väestö. Tilastointiajankohta on vuoden loppu. Väestötiedot perustuvat Kelan vakuutettukohtaiseen tietokantaan. 1 Alueittaisten jakaumien yhteissummat jäävät ulkomailla asuvien henkilöiden ja tunnustiedoiltaan puutteellisten tapausten takia pienemmiksi kuin koko maan yhteissumma.

11 9 SAIRAUSTILASTOT (TAULUT 32-40) Sairauspäivärahatilastot, jotka sisältävät tiedot sairaudesta, perustuvat sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden koodi ilmoitetaan päivärahakauden alkaessa. nut. Jos hakija ei viiden vuoden aikana ennen etuuden hakemista ole toiminut ammatissa, merkitään hänet ammatissa toimimattomaksi. Ammatin harjoittamiseksi katsotaan vähintään kolmen tunnin osapäivätyö ja vähintään neljä kuukautta vuodessa kestävä työ. Sairausdiagnoosit Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat kansainvälisen tautiluokituksen 10. laitokseen (IC D-10), joka otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alusta Se perustuu edelliseen (ICD-9) luokitukseen. Luokituksen rakenne muuttui merkittävästi mm. siten, että tauteja merkittäessä käytetään oire-syy diagnoosiparia. Kelan etuusjärjestelmissä käytetään kuitenkin vain syytä tarkoittavia diagnooseja. Uuden luokituksen käyttöönoton vuoksi vuotta1996 vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja ei voi suoraan verrata tämän vuosikatsauksen tilastoihin. Vuonna 1995 alkaneiden sairauspäivärahakausien kestoa kuvaavat taulut (35 ja 36) perustuvat sairausluokitukseen ICD-9. SAIRAUSVAKUUTUKSEN RAHOITUS Sairausvakuutuksen rahoitukseen osallistuvat vakuutetut, työnantajat sekä valtio ja kunnat. Verohallituksen kunnittainen tilasto vakuutettujen maksuun pannuistasairausvakuutusmaksuista (taulu 28) on yhtä vuotta vanhempi (1995) kuin muut katsauksessa julkaistavat tilastot. Vuonna 1995 suorittivat palkansaajat sairausvakuutusmaksuna 1,9 penniä kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä (3,8 penniä äyriltä äyriä ylittävältä osalta). Eläkeläiset suorittivat sairausvakuutusmaksuna 4,9 penniä kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä (6,8 penniä äyriltä äyriä ylittävältä osalta). Yksityisten työnantajien sairausvakuutusmaksu oli 1, valtion ja kunnallisten liikelaitosten sekä kuntien 2,85 ja seurakuntien 7,85 prosenttia ennakonperinnän alaisen palkan määrästä. AMMATTITILASTOT (TAULUT 41 54) Sairausvakuutuksen ammattitilastoja on saatavissa sairaus- ja vanhempainpäivärahansaajista. Ammattitiedot kerätään sairausvakuutuksen pysyvän perusotannanyhteydessä. Ammatti ilmoitetaan otantaan kuuluvan etuudensaajan ensimmäisen maksukerran yhteydessä. Ammattiluokitus Kansaneläkelaitoksen ammattiluokitus Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta. Luokitus perustuu pohjoismaiseen ammattiluokitteluun, jota on Kelassa jonkin verran mukaeltu sosiaalivakuutuksen tarpeisiin täydentämällä luokittelua eräillä ammatissa toimimattomiin kuuluvien ryhmillä. Tässä vuosikatsauksessa käytetään ammattiaseman ja ammatin yhdistelyyn perustuvaa luokitusta. Ammattitieto ilmoitetaan koodilla, jonka kaksi ensimmäistä merkkiä ilmoittaa ammatin ja kolmas ammattiaseman. LASTEN KOTIHOIDONTUKl1 Laki lasten kotihoidon tuesta tuli voimaan helmikuussa 1985 ja sitä sovellettiin alkaen. Lakisääteisen tuen lisäksi eräillä kunnilla on omia kunnallisia kotihoidon tukijärjestelmiä. Lakisääteisen tuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Eräiden kuntien kanssa Kela on sopinut maksavansa myös niiden omat kunnalliset kotihoidon tuet. Tämän julkaisun tilastot (taulu 31) koskevat vain lakisääteistä lasten kotihoidon tukea. Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle vanhempainpäivärahakauden päätyttyä. Tuen saamisen edellytyksenä on, että tukeen oikeuttava lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Lasten kotihoidon tukeen voi kuulua perusosa, sisaruskorotus ja tulosidonnainen lisäosa. Ammattikäsite Sairaus- ja vanhempainpäivärahaa hakevan henkilön ammatiksi merkitään ammatti, jota hakija on viimeksi harjoitta- 1 Selostus lasten kotihoidon tuesta vastaa vuoden 1996 lopussa voimassa olutta tilannetta.

12 10 Kotihoidon tuen perusosa on perhekohtainen. Sen suuruuteen ei vaikuta lasten lukumäärä. Perusosan määrä vuoden 1996 lopussa oli mklkk. Sisaruskorotusta maksettiin vuoden 1996 lopussa alle? vuotiaasta sisaruksesta 0 mklkk sisarusta kohti. Perusosan ja sisaruskorotuksen voi saada, vaikka lapsi olisi yksityisessä päivähoidossa. Lisäosan saaminen edellyttää, että lasta hoitaa pääasiassa hänen omassa kodissaan jompikumpi vanhemmista tai muu huoltaja ja että perheen bruttotulot eivät ylitä lisäosaan oikeuttavaa tulorajaa. Jos perheen bruttotulot olivat enintään mklkk maksettiin lisäosa täysimääräisenä. Jos bruttotulot olivat tätä suuremmat, lisäosaa vähennettiin o/o:lla siitä määrästä, jolla tulot ylittivät tulorajan. Lisäosan täysi määrä oli mklkk vuoden 1996 lopussa. Osittaiseen kotihoidon tukeen on oikeus alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka on lyhentänyt työaikaansa lapsen hoidon vuoksi enintään tuntiin viikossa. Tuen määrä oli neljännes perusosan määrästä eli 375 mklkk (vuoden 1996 lopussa). Rahoitus Lasten kotihoidon tuen rahoittavat kunnat, jotka saavat siihen valtionosuuden. Kunnat siirtävättarvittavat varat Kelan kautta maksettaviksi. Aineisto Lasten kotihoidon tukea koskeva taulukko (taulu 31) perustuu lasten kotihoidon tuen tietokantaan. Alueittaiset tilastot lasten kotihoidon tuesta esitetään lapsen vanhemman tai huoltajan kotipaikan mukaan siten, että kunta määräytyy viimeisen maksun suorittaneen kunnan mukaan. Alueellisten vertailujen helpottamiseksi on etuuden saajien määrä suhteutettu alueen vastaavaan väestöön. Jakajana on käytetty kunkin kunnan 1-2-vuotiaita. LAPSILISÅ 1 Lapsilisälain toimeenpano siirtyi kuntien sosiaalilautakunnilta Kelan hoidettavaksi. Lapsilisää maksetaan Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Ulkomailla Suomen valtion palveluksessa, kehitysyhteistyössä tai lähetystyössä olevien lapset, ulkomailla opiskelevat tai opiskelevien lapset katsotaan Suomessa asuviksi. Lapsilisää maksetaan myös tilapäisesti ulkomailla oleskelevasta lapsesta. Lapsilisää maksetaan perheen lapsiluvun mukaan porrastettuna. Lapsilisän määrä oli vuonna 1996 yhdestä lapsesta 535 mklkk - toisesta lapsesta 657 mklkk kolmannesta lapsesta 779 mklkk neljännestä lapsesta 901 mklkk viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta mklkk Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta lapsilisä korotettuna 200 markalla. Lapsilisä on verovapaa etuus. Rahoitus Lapsilisät rahoittaa kokonaan valtio. Aineisto Lapsilisiä koskeva taulukko (taulu 32) perustuu aineistoon, joka muodostuu lapsilisän maksatuksen yhteydessä. Alueittaiset tilastot lapsilisästä esitetään lapsen vanhemman tai huoltajan kotipaikan mukaan. 1 Selostus lapsilisästä vastaa vuoden 1996 lopussa voimassa ollutta tilannetta.

13 11 KUVIOT

14

15 13 1. Sairaanhoitokorvauksia saaneiden väestöosuudet lääneittäin vuonna ,5 1a. Peruskorvatut lääkkeet. Korvauksensaajien osuus(%) läänin väestöstä. cr~~ b. Erityiskorvatut lääkkeet (korvaus 80 tai 100 %). Korvauksensaajien osuus (%)läänin väesto~"s:tå~'. ~ll~p.~i~ 19,5 1c. Yksityislääkärin palkkiot. Korvauksensaajien osuus(%) läänin väestöstä. cr i;::.:=======::i 1d. Yksityissektori n matkakorvaukset. Korvauksensaajien osuus (%) läänin väestöstä. Lähde: Taulut 23, 24 ja 27.

16 14 2. Yksityissektorin sairausvakuutuskorvaukset lääneittäin vuonna Eri korvauslajlen osuus (%) kaikista maksetuista korvauksista Koko maa Uudenmaan Turun- ja Porin Ahvenanmaan Hämeen Kymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan ll ~~~...., iiiiiiii:!ihi5.!hilh::e:i l1'llllll'l11 11!"1111!"'!!!1. J.tt:h!!!::!!::::g.:::=:::;;;1 ::::::;:::::;.;:::;;::;;:=:::::1 -- :1:u::;rtte1:~:iiH!!:tiiiYH :u::::::nr.._ n:::siiiiil!li!'iiil _.,1.....t l ::m:::::::::;::::m:m:!!i::ilil :;1 :::::::r.:;:::::::::::::::::::::::1 1- n -., - ~ , ~ SalrauspålvArahat f::::::j Vanhempain palvårahat lll!i!i Låäkekorvauksel Muut sairaanhoitj korvaukset Oulun Lapin Uhde: Kelan vakuutettukohlalsla sairausval<uuwstiastoja vuodelta Sairauspäivärahapäivät sataa vuotiasta kohti lääneittäin vuonna 1996 Koko maa Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan Håmeen Kymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Påiviä Ulhdo: Taulu 22

17 4. Vanheimpainpäivärahapäivät sataa vuotiasta naista kohti lääneittäin vuonna 1996 Koko maa Uudenmaan Turun- ja Porin Ahvenanmaan Hämeen Kymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Lähde: Taulu Päiviä 5. Vuonna 1996 alkaneet sairaupäivärahakaudet sairauspääryhmittäin eri ikäryhmissä V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt IX Verenkiertoelinten sairaudet X Hengityselinten sairaudet XI Ruoansulatuselinten sairaudet XIII Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet XV Raskaus, s nn XIX Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Muut sairaudet % Kaikki kaudet Ikäryhmät Lähde: Taulu 32.

18 16 6. Sairauspäivärahansaajat ammatin mukaan eri työtuloluokissa vuonna 1996 Yrittäjät Palkansaajat Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taitelliinen työ; Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hallinto- ja toimistotyö; Kaupallinen työ % Teollinen työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö sekä rakennustyö Palvelutyö Muut ammattipääryhmät Lähde: Taulu 49. Kaikki saajat Työtulot (mk/v) 7. Vanhempainpäivärahaa saaneet äidit ammatin mukaan eri työtuloluokissa vuonna 1996 Yrittäjät Palkansaajat Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taitelliinen työ; Terveydenhuolto, sosiaalialan työ % Hallinto- ja toimistotyö; Kaupallinen työ Teollinen työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö sekä rakennustyö Palvelutyö Muut ammatti Muut Lähde: Taulu 53. Kaikki saajat Työtulot (mk/v) 1 Muut ammatissa toimineet, ammatissa toimimattomat, ammatia ei voi luokitella

19 IKÄTILASTOT 17

20

21 19 S a i r a u s - ja v a n h e m p a i n p ä i V ärahat 1. Sairauspäivärahat vuonna 1996: päivärahansaajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Päivärahapäivät Päivärahansaajat Alkaneet Maksetut J<eskim. päivärahakaudet päivä- päivärahat korvaus, 1000 Y. 100 Lkm Y. Osuus Kpl Y. 100 milj. mk mk/pv kpl vast. vast. vast. ikäistä ikäi- ikäistä kohti sistä kohti Y. Molemmat sukupuolet Kaikki Z Z Z l Z 419. l ; Z Z2.Z Z Miehet Kaikki 55l : l lz Z Z lz l , Naiset Kaikki Z l l l l l l

22 20 Z. Sairauspäivärahat vuonna 1996: lääni ja päivärahansaajan ikä Lääni Kaikki Ikäryhmä ttedi- aani ikä Päivärahansaajat, lklll Koko maa Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa Hämeen Kymen ikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Z Päivärahapäiviä, kpl Koko maa Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa Hämeen J(ymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Päivärahapäiviä 100 vastaavanikäistä kohti Koko maa Uud.enmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa _ Hämeen Z J(ymen Mikkelin Pohjois-Karjalan 357 si Kuopion z Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Päivärahapäiviä Päivärahansaajaa kohti Koko maa Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa Hämeen J(ymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan 42 ' Oulun Lapin Huom. Ulkomaille maksetut päivärahat sisältyvät vain koko maan yhteisswm1aan.

23 21 3. Vuonna 1996 sairauspäivärahaa saaneiden keskimääräiset työtulot: sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Päivärahansaajia, joilla tvötulojal Keskimääräiset työtulot, ak/vuosi Yhteensä Y. Miehet, Naiset, Y. Y. Kaikki Miehet Naiset Kaikki :4 2: : 44442: : :7.5 2:7.7 2: l :05 52: :1 942: : :2: : :905 l Lukumääriin eivät sisälly ne sairauspäivärahan saajat, joilta puuttui työtulotieto (yht. 547). 4. Vuonna 1995 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto ja Päivärahansaaj.an ikä Ikäryhmä Alka- 'ih- Kauden kesto päivinä, Y. neita teensä kausia : :1- kpl 12:0 180 f81-2:41-2:40 0 Kaikki : :.0 2: : : : :5-2:9 2382: : : : :.4 12: : 13.2: : :.2: :42: : 12: :. 2: 4.0 2:.3 2:.2: : 12: : :.4 2: :.1 12:. 9 12: : : :.5 12:.6 4.2: 2:.4 4.2: : : : l

24 22 5. Vanhempainpäivärahat vuonna 1996: korvaus Ikäryhmä Vanhempainpäivärahapäivät Vanhempainpäivärahan saajat Kpl X päivärahansaajan ikä ja keskimääräinen päivä- Lkm X Osuus Keskimäär. väestöstä päiväkorvastaavassa vaus, mk/pv ikäryhmässä 1,x Äidit Kaikki Z8835 Z5-Z Isät Kaikki Z Z Z.Z Z.O zoo.o Z Z.3 Z o.o Z Z63. l 8276 Zl.l 4.3 Z Z80.3 l vuotiaat naiset vuotiaat miehet. 6. Äidille korvatut vanhempainpäivärahapäivät vuonna 1996: lääni ja ikä Lääni Kaikki Ikäryhmä ttedi- Kaikki Ikäryhmä aani- -Z ikäl -Z Äidille korvattuja Päiviä, kpl Äidille korvattuja pa1v1a 100 vast. ikäistä kohti2 KokQ maji Z Uudenmaan ZOZ Turun ja Porin Ahvenanmaa Hämeen Z9Z9 737 Kymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin l Laskettu äidille korvatuista Päivistä vuotiaat naiset. Huom. Ulkomailla asuvat eivät sisälly lääneittäiseen erittelyyn.

25 23 7. Vanhempainpäivärahan saajat vuonna 1996: keskinlääräiset työtulot ja ikä Ikäryhmä Päivärahansaajatl, joilla työtuloja Keskimäär. Keski.lnäär. Äidit työtulo Isät työtulo lkm Y. mk/v lka Y. ak/v Kaikki Lukumääriin eivät sisälly ne vanhempainpäivärahan saajat, joilta puuttui työtulotieto lyht. 234 äitiä ja 53 isää). 8. Vuonna 1996 vanhempainpäivärahaa saaneet isät: lääni ja ikä Lääni Yhteensä Ikäryhmä l'ledi- aani- 40- ikä Päivärahaa saaneet isät, lkla l;!;likki i:td lsyysrahaa saaneet Itsenäistä isyysrahaa saaneet Vanhempainrahaa saaneet l;!;likki isä:t Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa Hämeen Kymen l'likkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin

26 24 S a i r a a n h o i t o k o r v a u k s e t 9. Sairaanhoitokorvauksetl vuonna 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Sairaanhoitokorvaukset Korvauksia saaneet Sairausvakuu- Maksetut korvaukset tuksen kor- Lkm X Osuus vastaa- vaama osuus. Milj. mk Mk/korvanikäisestä X vauksenväestöstä,y. saaja Molemmat sukupuolet Kaikki l l lz.o 8Z Z Z Z 6.Z Z ZZll Miehet Kaikki 1335Z l l Z Z lz l Z l 3Z lz.l Z Z 10.l 87.Z " l Z361 Naiset Kaikki Z Z.4 Z Z ZZ4Z l Zl Z Z l Ei sisällä terveyskeskuskorvauksia.

27 Lääkekorvauksia saaneet henkilöt vuonna 1996 sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut henkilöt 31.lZ.1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Ikä- Korvauksia saaneet Erityiskorvattaviin ryhmä lääkkeisiin oikeutetut Peruskorvatut Erityiskorvatut lääkkeet henkilöt lääkkeet Korvaus 75 X Korvaus 100 X Korvaus 75Y. Korvaus 100% Lkm X Osuus Lkm X Osuus Lknl X Osuus Lkm X Lkm X vastaavan vastaavan vastaavan ikäisestä ikäisestä ikäisestä väest., X väest., X väest., X Molemmat sukupuolet Kaikki 31ZZ Z l 51.8 Z Z z.z 0. 8 Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z.l 3951 Zl. 7 Z Zl Z734 Z7.Z 44.Z 77Z46 ZZ Z06416 Z ZZ. l Z l Z Z4. l Z ZZ Z Z Miehet Kaikki lz Z Z61Z Z Z Z 03 Z.9 -Z4 1Z l Zl z.z 63Z8 4.1 Z lz Z.6 z.z Z Z.6 119Z Z Z Z Zl4 lz Z Z Zl Z Z3 Z zz.o Z Naiset Kaikki Z Z Z.1 46 l. 7 -Z4 17Z z.o 5057 Z Zl Z Z Z Z Z Z l Zl Zl 7577 lz Z8. l Z z Z Z.2 54.l Z Z Z Z

28 Lääkkeiden ostokerrat vuonna 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Ostokerrat Peruskorvatut lääkkeet Erityiskorvatut lääkkeet Korvaus 75 Y. Korvaus 100 Y. 100 kpl X 100 vastaa- 100 kpl Y. 100 vastaa- 100 kpl i: 100 vastaavanikäistä vanikäistä vanikäistä kohti kohti kohti Molemmat sukupuolet Kaikki Z Z Z lzz Z.l 3.Z -Z Z ZZ Zl.O -54 Z Z Z Z Z Z Z31.Z 3336 ZZ Z loz ZZ Z6Z.9 6ZO Miehet Kaikki Z Z Z Z4 Z zzo 3.i 6. 8 Z Z Z lz Z lz Z4Z Z Z Z 14.8 Z6Z Z4.l Z l Z9.l Z Z58 Zl Zl Z z.o 5Z Z Z Naiset Kaikki Z Z Z z.z Z Z Z03 Z Z Z.l lz Z64 lz Z Z Zl ZZ Z 1Z Z l 44Z Z8.6 ZZ5. 7. Z077 Z3.9 8Z Z Z zo.o Z Zl

29 Maksetut lääkekorvaukset vuonna 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Maksetut korvaukset Peruskorvatut lääkkeet Erityiskorvatut lääkkeet Lisäkorvaukset suurista lääke- Korvaus 75 :r. Korvaus 100 :r. kustannuksista 1000 mk Mk/kor- Sairaus mk Mk/kor mk Mk/kor- Kor- Korvauksen- vakuu- vauksen- vauksen- vaksia vauksaaja tuksen saaja saaja saaneet set korvaama lkm 1000 mk osuus, :r. Molemmat sukupuolet Kaikki Miehet Kaikki Naiset Kaikki

30 Lääkekorvauksia saaneet vuonna 1996: lääni ja korvauksensaajan ikä Lääni Kaikki Ikäryhmä Medi- aani ikä P~[Y ~O[VäiYi lääkk~~i Korvauksen saajat, lkm Koko maa Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa Hämeen KYmen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan S Oulun Lapin Korvauksia saaneita 100 vastaavan ikäistä kohti Koko maa Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa Hameen KYmen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin ~tii~i k2t~äiyi lääkk~~i!kq[hy lqq iäi zs ;q Korvauksen saajat, lkm KokQ maa Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa Hämeen KYmen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion i Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Z Korvauksia saaneita 100 vastaavanikäistä kohti K2k2 maa Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaa Hämeen KYmen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin

31 Yksityissektorin lääkärinpalvelut vuonna 1996: korvauksensaajan sukupuoli ja.ikä Ikäryhmä Korvauksia saaneet Lääkärissäkäynnit Sairaus- Maksetut korvaukset vakuutuk- Lkm X Osuus 100 kpl X 100 vas- sen kor mk 11k/korvastaavan- taavan- vaama vauksenikäisestä ikäistä osuus, X saaja väestöstä,:!. kohti 11olemmat sukupuolet Kaikki l l l Miehet Kaikki ' Naiset Kaikki Z