1. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT, JÄSENISTÖ, HENKILÖSTÖ JA HALLITUKSEN KOKOONPANO. Vuoden 2016 vuosikokoukseen saakka hallituksen kokoonpano oli seuraava:

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2016

2 1. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT, JÄSENISTÖ, HENKILÖSTÖ JA HALLITUKSEN KOKOONPANO Yhdistyksellä oli vuonna 2016 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 102 kappaletta jakautuen seuraavasti: 46 henkilöjäsentä, 50 yhteisöjäsentä ja 6 kuntajäsentä. Vuoden 2016 vuosikokoukseen saakka hallituksen kokoonpano oli seuraava: Varsinainen jäsen Varajäsen Julkisyhteisö: Minna Ropponen, Suonenjoki; pj Juha Kilpeläinen, Leppävirta vpj alkaen Matti Vepsäläinen, Rautalampi Harri Voutilainen, Leppävirta Seija Korhonen, Tervo Yritys/yhdistys: Heikki Kiiski, Tervo Alma Hyvönen, Tervo Esko Ropponen, Varkaus Pekka Hahl, Varkaus Alois Böhmisch, Leppävirta Osmo Pulliainen, Leppävirta Asukas: Aila Riikonen, Vesanto; vpj. Juuso Markkanen, Vesanto Helena Kauppinen, Suonenjoki Pekka Manninen, Tervo Iris Niskanen, Leppävirta Liisa Paakkunainen, Rautalampi Lisäksi hallituksen nuorisojäsenenä toimi Ville Leskinen, Varkaus ja hänen varajäsenenään Tiia Mensonen, Varkaus. Nuorisojäsenellä oli hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kevään vuosikokouksissa valittiin hallitus, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Varsinainen jäsen Varajäsen Julkisyhteisö: Pekka Leskinen, Leppävirta; pj Juha Kilpeläinen, Leppävirta; vpj Matti Vepsäläinen, Rautalampi Harri Voutilainen, Leppävirta Seija Korhonen, Tervo Yritys/yhdistys: Tiina Korhonen, Vesanto Henna Ritvanen, Vesanto Esko Ropponen, Varkaus Pekka Hahl, Varkaus Teija Korhonen, Tervo Anni Pihl, Rautalampi

3 Asukas: Erja Puoskari, Rautalampi Riia Iivarinen, Tervo Helena Kauppinen, Suonenjoki Pekka Manninen, Tervo Iris Niskanen, Leppävirta Liisa Paakkunainen, Rautalampi Hallituksesta on yhdistyksen sääntöjen mukaan erovuorossa vuosittain kolmannes. Uusina varsinaisina jäseninä hallituksessa v aloittivat Erja Puoskari, Tiina, Korhonen ja Teija Korhonen Puheenjohtajaksi yhdistyksen vuosikokous valitsi Pekka Leskisen (julkisyhteisömandaatti). Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Yhdistyksessä työskenteli v aikana 5 eri henkilöä. Varsinaisina työntekijöinä (hallinto/toimintaraharesurssit) työskenteli toiminnanjohtaja ja hankesihteeri. Toiminnanjohtaja Sanna Kauvosaaren jäätyä opintovapaalle elokuussa 2016 tehtävään sijaiseksi valittiin Riikka Pehkonen. Mahdollisuuksien maaseutu Pohjois-Savossa -viestintähankeeseen palkattiin tiedottajaksi Hannakaisa Markkanen. YTYÄ Yrittäjyyteen -hankkeessa hankevetäjänä toimii Aila Riikonen. 2. YHDISTYKSEN TOIMINTA Leader-toiminta Mannaa Mansikasta -kehittämisstrategian toteuttaminen etenee tosin rahoituskehyksen pienuus vuonna 2016 on jarruttanut kehittämistoimintaa melkoisesti. Mansikan vuosi 2015 oli rahoitushakemusten osalta kiireinen ja avasimme vuoden 2016 rahoituskehyksen jo vuoden 2015 joulukuun kokouksessamme. Vuoden 2016 rahoituskehys oli hyvin niukka ( euroa) suhteessa kysyntään, mistä johtuen yhdistys keskeytti hankehakemusten käsittelyn hallituksessaan helmikuussa Tästä tiedotettiin laajalti. Yritystukihakemuksia yhdistys otti käsittelyyn keskeytyksettä, mutta kesäkuusta eteenpäin myös ko. hakemuksia pyrittiin ohjaamaan suoraan ELY-keskukseen sovitun mukaisesti. Vuonna 2016 hakemuksia saapui 13 kpl jakautuen eri painopisteille seuraavasti: Painopiste 1: minä ja me: aktiivinen osallisuus: 0 kehittämishankehakemusta, kumulatiivinen 2 hakemusta Painopiste 2: Laadukas vapaa-aika ja asuminen: 5 kehittämishankehakemusta (näistä 2 kielteistä päätöstä), kumulatiivinen 17 hakemusta Painopiste 3: Osaaminen, työ ja elinkeinotoiminta: 7 yritystukihakemusta (näistä 1 kielteinen päätös) ja 1 kehittämishankehakemusta, kumulatiivinen 17 yritystukihakemusta ja 4 kehittämishankehakemusta.

4 Kehittämisstrategian painopiste vuosi 2016, Tukisumma, Kumulatiivinen, PP1: Minä ja Me: aktiivinen osallisuus PP2: Laadukas vapaa-aika ja asuminen PP3: Osaaminen, työ- ja elinkeinotoiminta Yhteensä Taulukko 2: Myönnetyn rahoituksen jakautuminen paikallisen kehittämisstrategian painopisteittäin Esimerkki hyvästä hankkeesta vuodelta 2016 on Työtä osuuskunnasta -hanke, joka pyrkii tuomaan työllistämiseen uuden toimintamallin Suonenjoen ja Rautalammin alueelle. Lisäksi hanke järjestää koulutus ja tiedotustilaisuuksia osuuskuntatoiminnasta. Hankkeen tärkeinpä tuloksena on perustettu Pirtsakki-työosuuskunta, jonka avulla nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja myös työelämässä olevat voivat työllistyä osuuskunnan kautta ja ottaa vastaan myös lyhyitä toimeksiantoja tai toimeksiantoja usealta asiakkaalta. Osuuskuntamuotoinen toiminta tuo turvaa verrattuna yksin yrittämiseen sekä palvelujen saatavuus ja varmuus paranevat, kun osuuskunnassa toimivat saman toimialan tekijät voivat tarvittaessa tuurata toisiaan. Asiakkaat voivat ostaa palveluja tarvitsemansa määrän ilman työnantajavelvoitetta ja paperisotaa. Kunnan työttömyydestä aiheutuvat välittömät ja välilliset menot pienenevät Teemahanke Uudenlaiset tapahtumat Yhdistys käynnisti vuonna 2016 rahoitushaun teemahankkeeseen Uudenlaiset tapahtumat. Teemaan haettiin toimenpiteitä, jotka toisivat Mansikan alueen kuntiin uudenlaisia tapahtumia, jollaisia ei ole järjestetty viimeiseen 10 vuoteen. Tapahtumien tuli tuoda alueelle jotain uutta ja erityistä tai olla toteutustavaltaan uudenlaisia. Yhdistyksen puolesta erityistä huomiota kiinnitettiin tapahtumien innovatiivisuuteen ja uutuusarvoon sekä yhdistysten ja organisaatioiden yhteistyöhön. Lisäksi lisäpisteitä sai siitä, mikäli tapahtuma haki Suomi 100-vuotta -tapahtumaksi. Hankevalinnassa korostettiin alueellista tasa-arvoa (valintapisteytyksen jälkeen hankkeet laitettiin saamansa pisteiden mukaiseen järjestykseen kuntakohtaisesti. Jokaisesta kunnasta rahoitetaan eniten pisteitä saanut hakemus ja mikäli jaettavaa kehystä jää tämän 1. valintakierroksen jälkeen jäljelle, niin ns. 2. valintakierroksella rahoitetaan eniten pisteitä saaneet hakemukset kohdekunnasta riippumatta). Hakemuksia tuli Mansikan alueen kaikista muista kunnista, paitsi Vesannolta. Kuitenkin Tervon kunnan hakemassa hankkeessa yhteistyökumppaneina oli myös Vesannon alueen yhdistyksiä. Hakemuksia saapui 17 kappaletta, joista eniten pisteitä saaneita hankkeita esitetään valittavaksi teemahankkeen alatoimenpiteiksi vuoden 2017 ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Toimenpiteinä haetuissa hankkeissa oli mm. Teatterifestivaali Suonenjoella, Koti Rannalla - asumismessujen ennakkotapahtumia Tervossa, Valoa ja Virtaa -tapahtumia Leppävirralla, joita toteuttamassa on erittäin laaja yhdistysten ja yritysten joukko, Soiva Satumetsä Suonenjoelle ja Kuutamomelonta Rautalammilla. Lisäksi vuoden 2016 valmisteltiin ja avattiin teemahaku: Kyläturvallisuus ja sähköiset palvelut. Hankkeeseen tuli yhteensä kymmenen hakemusta, joista kaikki päätettiin rahoittaa. Hankkeessa tuettiin mm. aggregaattien, defibrillaattorien sekä atk-laitteistojen hankintaa 75 %:n tuella.

5 Yhdistyksen rahoituskehyksen ulkopuolista rahoitusta on vuoden 2016 aikana saatu yht Mahdollisuuksien maaseutu -viestintähankkeeseen. Viestintähanke on Pohjois-Savon Leaderryhmien (Kalakukko ry, Ylä-Savon Veturi, Mansikka ry) ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteinen, jota hallinnoi Mansikka ry. Mahdollisuuksien maaseutu -viestintähanke tehostaa, koordinoi ja monipuolistaa viestintää maaseudun kehittämisestä ja lisää alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman sekä paikallisten kehittämisstrategioiden tunnettuutta Pohjois-Savossa. Vuoden 2016 aikana on aloitettu valmistelemaan asukkaiden osallisuuteen liittyvää hanketta, johon on tarkoitus hakea vuoden 2017 aikana ulkopuolista rahoitusta ensin esiselvityshankkeen ja sitten varsinaisen hankkeen osalta. Rahoitusta haetaan ensisijaisesti Valtioneuvoston kanslian hankehauista sekä esiselvitystä varten Pohjois-Savon liitolta. Osaamisen kehittäminen & laatutyö Hallituksen jatkuvan oppimisen käytäntöä on jatkettu ja hallituksen kokousten yhteydessä on pidetty lyhyitä koulutuksia seuraavista aiheista: maahanmuuttajien kotouttamistoimet Suomen maaseutualueilla, kalatalousryhmän toiminta, tukimuotojen sisältö ja Leader-toiminnan arvot. Uudet hallituksen jäsenet aloittivat työnsä henkilöstön räätälöimän noin 3 tunnin mittaisen perehdyttämisvalmennuksen jälkeen. Pohjois-Savon Leader-ryhmien henkilöstö on pitänyt vuoden aikana 2 kehittämispäivää, joissa on suunniteltu maakunnallista Leader-toimintaa ja näkyvyyttä yhdessä. ELY-keskuksen kanssa pidimme yhteisiä yhteistyön syventämistilaisuuksia 5 kertaa. Joukukuussa käytiin kahdenväliset keskustelut ELY-keskuksen kanssa ja yhteiset tavoitteet kirjattiin ylös ns. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi. Henkilöstön kehittämiskeskustelut pidettiin loppusyksyn 2016 aikana ja seuraavan vuoden oppimissuunnitelmat on laadittu. Hankesihteeri piti aloituspalavereita hanketoimijoiden kanssa 21 kertaa vuoden 2016 aikana. Kuntayhdyshenkilöille pidettiin kaksi yhteistä yhteistyön kehittämistapaamista (tammikuussa ja joulukuussa), jossa kerroimme, missä mennään maaseutuohjelman toteuttamisen suhteen ja kävimme lävitse jokaisen toiveita yhteistyön sisällöstä. Joulukuun tapaamisessa esiteltiin idea uudesta, paikallisesta yritystukimuodosta, jonka avulla voitaisiin tukea yritysten pieniä kehittämisja investointihankkeita. Kunnat suhtautuivat myönteisesti Mansikan omaan yritysrahoitusvälineeseen, joka rahoitetaan kuntarahalla. Rahoitusvälinettä varten laaditaan säännöt alkuvuodesta -17 ja se avataan todennäköisesti huhtikuussa Yhdistyksen toimialueen elinkeinotoiminnan kehittäjiä yhdistyksen henkilöstö tapaa lähes viikoittain. Yhteistyö on hyvin välitöntä ja tapaamisia järjestetään aina tarvittaessa. Hallituksen itsearviointia jatkettiin vuoden alussa toisella osiolla. Vastauksia tuli niukasti, 5 kappaletta. Hallituksen antamissa vastauksissa korostui Leader-työn periaatteiden huomioonottaminen, jokainen vastannut arvioi, että ruohonjuurilähtöisyys, kestävä kehitys ja tasaarvo toteutuvat hyvin hallituksen tekemissä päätöksissä. Tavoitteiden osalta toivottiin painotusta enemmän osaaminen työ- ja elinkeinotoiminta -painopisteelle, koska em. painopisteen osalta

6 olemme tavoitteiden suhteen hieman jäljessä. Tämän asian suhteen aloitamme toimenpiteet heti vuoden 2017 alussa. Leader-ryhmä alueensa kehittäjänä Mansikka ry tekee maaseudun kehittämistyötä yhteistyössä Sydän-Savon maaseutupalveluiden, Metsäkeskuksen, Pro Agrian, ELY-keskuksen, Pohjois-Savon liiton, MTK Pohjois-Savon, Pohjois- Savon Kylät ry:n, sekä Savon Koulutuskuntayhtymän kanssa. Paikallisesti tärkeimmän yhteistyöverkoston muodostavat Kehitysyhtiöt SavoGrow & Navitas Kehitys, uusyrityskeskus Wäläkky sekä jäsenkunnat. Pohjois-Savossa käynnistettiin keväällä 2015 yhteinen ns. maaseutufoorumi eli Maatinki, jonka tarkoituksena on käsitellä alueellisen maaseutusuunnitelman painopisteiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää maaseututoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Maatinki järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Olemme mukana myös YritysSuomi ohjausryhmässä, Pohjois-Savon kylät ry:ssä Pohjois-Savon Leader-ryhmien edustajana, Itä-Suomen kalatalousryhmässä sekä Suonenjoen maaseudun yhteistyöryhmässä. Myös Leppävirran kyläneuvoston kanssa teemme yhteistyötä etenkin tiedonvälityksen osalta. Mansikka ry on käynnistänyt vuoden 2016 aikana yhden oman rahoitusvälineen (Meidän proggis nuorille) ja on aloittanut valmistelemaan yrityksille suunnattavan rahoitusvälineen toteutusta vuonna Näillä toimenpiteillä vahvistamme asemaamme aluekehittäjänä ja monipuolistamme maaseudun rahoitusmahdollisuuksia, jottemme toimisi pelkästään yhden rahoituslähteen varassa. Leader-ryhmät tarvitsevat käyttöönsä oman rahoitusvälineen, jotta paikallisia pieniä toimijoita voidaan tukea mahdollisimman hyvin ja alueen tarpeita vastaavasti. Toivottavaa olisi, että tulevalla ohjelmakaudella em. rahoitusväline olisi mahdollinen, koska päällekkäisyydet ELY:n ja Leadereiden myöntämissä tuissa hämmentävät kentällä. 3. VIESTINTÄ- JA AKTIVOINTITOIMET MAASEUDUN KEHITTÄMISTYÖSSÄ Yhdistys lähetti jäsenistölleen jäsentiedotteen paperitse yhden kerran sekä sähköisesti 10 kertaa. Mansikka ry:n toiminnasta (mukana myös rahoitetuista hankkeista tehdyt lehtijutut) kertovia lehtijuttuja/tiedotteita julkaistiin vuoden 2016 aikana 68 kpl Sisä-Savo lehdessä, Soisalon Seudussa, Uusisavo-lehdessä, Rautalampi -lehdessä, Warkauden Lehdessä, Savon Sanomissa, yhteistyöorganisaatioiden omissa julkaisuissa sekä erillisissä tiedotusliitteissä. Yhdistys on pyrkinyt lisäämään tunnettuuttaan alueen elinkeinotoimijoiden piirissä mm. lisäämällä yhteistyötä Kehittämisyhtiö SavoGrown kanssa. Tästä esimerkkinä toimii mm. kuntakierros, joka järjestettiin huhtikuussa Suonenjoella ( henkilöä), Vesannolla ( henkilöä) ja Tervossa ( henkilöä). Kaikille avoimessa tilaisuudessa kerrottiin molempien organisaatioiden toiminnasta, tukimahdollisuuksista ja meneillään olevista hankkeista. Huhtikuussa olimme mukana Kirkkohallituksen ev.lut seurakunnan työntekijöille maakunnissa organisoimassa EU-rahoitusinfossa pitäen Pohjois-Savon Leader-ryhmien toiminnan ja rahoitusmahdollisuuksien esittelyn. Paikalla oli 12 henkilöä.

7 Pohjois-Savon Leader-ryhmät pyrkivät tapaamaan sidosryhmiään mahdollisuuksien mukaan yhdessä: järjestimme mm. Pohjois-Savon TE-toimiston yrityspalveluiden henkilökunnan kanssa tapaamisen päämääränä yhteistyön kehittäminen ja sujuvoittaminen. Alkusyksy kului kahden teemahankekokonaisuuden suunnittelussa: hankerahoituksen hakemiskynnyksen madaltamiseksi päätimme järjestää toiseen teemahankkeeseen Uudenlaiset tapahtumat alueella teemahakuinfotilaisuuksien lisäksi ns. tapahtumien suunnittelutyöpajat, joihin uudenlaista tapahtumaa suunnitteleva toimija voisi tulla verkostoitumaan, etsimään kumppaneita ja työstämään hankesuunnitelmaansa yhdessä valmiiksi marraskuussa aukeavaa teemahakua varten. Suunnittelutyöpajat järjestettiin kuntakohtaisesti: Varkauden työpajat 27.9 ja , Leppävirran työpajat 28.9 ja , Vesannon työpajat 4. ja 11.10, Suonenjoen työpajat 5. ja 12.10, Rautalammin työpajat 13. ja 25.10, Tervon työpajat 19. ja Työpajoihin osallistui paikkakuntakohtaisesti 0-17 henkeä. Menettely sitoi paljon yhdistyksen henkilöstön työpanosta, mutta kantoi hedelmää laadukkaampien ja ns. valmiimpien tukihakemusten muodossa. Alueiden yhdistys- ja järjestötoimijat yhdistivät voimavaransa ja tekivät yhdessä isompia tapahtumakokonaisuuksia, sen sijaan että jokainen olisi puuhannut pelkästään omien tapahtumiensa parissa. HighWay Savo -tiedotushanke Mahdollisuuksien maaseutu Pohjois-Savossa -viestintähanke on alkanut elokuussa ja tiedottaja aloitti hankkeen työntekijänä syyskuun alusta. Hankkeen ohjausryhmään pyydettiin Mansikka ry:n, Kalakukko ry:n, Ylä-Savon Veturi ry:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajien lisäksi myös edustajat Savon Yrittäjistä, Nuorkauppakamarista ja Savonia AMK:sta. Tiedottaja kiersi kaikki syksyllä Mansikka ry:n, Kalakukko ry:n, Ylä-Savon Veturi ry:n ja Savonia AMK:n toimipisteet ja esitteli hanketta myös syksyn Maatingissa. Hankkeesta käytetään työnimeä HighwaySavo ja sille perustettiin marraskuun lopussa HighwaySavo-nimiset nettisivut, Facebook-sivut, Twitter- ja Instagram-tilit. Tiedottaja kirjoittaa lisäksi kolumnia paikalliseen Uusi Savo-lehteen, joka ilmestyy Suonenjoen, Rautalammin, Tervon ja Vesannon alueella. Tiedottaja kirjoittaa myös Ylä-Savon Veturin Iisalmen sanomissa ilmestyvään Kolmikanta-blogiin. Lokakuussa hankkeen alkamisesta uutisoivat paikallislehti Sisä-Savon Sanomat ja Töllötin. Marraskuussa hankkeen puitteissa tehtiin aukeaman juttu maaseuturahoituksesta ja sen välineistä Uusi Savo -lehteen ja samassa lehdessä ilmestyi myös ensimmäinen Uusi Savo-kolumni. Tiedottajan kolumnit ilmestyivät Uusi Savo lehdessä (2 kpl), Pitäjäläinen-lehdessä (1 kpl) ja Iisalmen sanomien blogissa (1kpl). Lisäksi tiedottajan avustuksella saatiin Kulttuuri kylässä-hankkeen kynttiläuinti musiikilla säestettynä alueuutisten jutuksi (1 kpl). Tiedottajan avustuksella valmisteltiin myös Leader-ryhmien yhteiset yritystukiesitteet ja esittelyvideot. Tiedottaja osallistui myös aktiivisesti Maaseutuverkoston järjestämiin koulutustilaisuuksiin Kuopiossa ja Tampereella (2kpl). Niiden myötä tiedottaja on päässyt tutuiksi niin ministeriön, Mavin kuin muidenkin vastaavien viestintähankkeiden toimijoihin.

8 4. YHTEENVETOA KULUNEESTA Vuonna 2016 on havaittavissa hienoista elpymistä elinkeinotoiminnan kehittämishalukkuuden osalta. Tämä näkyi mm. loppuvuonna yritystukien osalta ns. alustavien tiedustelujen lisääntymisenä. Yleishyödyllisessä kehittämistyössä taas Hyrrä-palvelun ja maksatusten etenemisen epäonnistumiset ovat aiheuttaneet toimijoille hyvin mittavia ongelmia mikä tullee näkymään hakemuskatona. Yhdistykset ovat tulleet varovaisimmiksi ns. kantapään kautta ja enää halukkuutta riskinottoon ei ole; luottamus maaseuturahaston avustusten maksujen etenemiseen on romahtanut. Erityisesti teemahankkeiden maksatusten viivästyminen on aiheuttanut ongelmia yhdistyksen toiminnalle. Maakuntahallinto- ja SOTE-uudistus ovat näkyneet etenkin syksyn 2016 toiminnassa ja yhdistys on aktiivisesti pyrkinyt olemaan mukana kehittämistyössä. Olemme mukana hallituksen maakunnallisten kärkihankkeiden työryhmissä (I&O muutostyöpajat) ja näemme roolimme olla mm. mahdollisten kokeilujen mahdollistajana. Etenkin SOTE-uudistuksen osana strategiamme tavoite lähimmäisistä välittämisen lisäämiseen liittyvät toimet ovat hyvin ajankohtaisia ja pyrimme myötävaikuttamaan omalla aktiivisuudellamme siihen, että kokeiluja syntyisi. Maakuntauudistuksen osalta Mansikka ry on valmistellut asukkaiden osallisuuteen liittyvää hanketta, jonka on tarkoitus käynnistyä vuoden 2017 puolella.