Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohdat 13 f) ja 13 g)

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 203/2012/1 Dnro ESAVI/1/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös jätteen hyödyntämis- ja käsittelylaitoksen ympäristöluvan toiminnan muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, Espoo. HAKIJA Kuusakoski Oy PL ESPOO LAITOS JA SEN SIJAINTI Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupisteen jätteen hyödyntämis- ja käsittelylaitos, joka sijaitsee Espoon kaupungin Kauklahden kaupunginosassa kiinteistöllä , osoitteessa Lasihytti 4, Espoo. Kiinteistön omistaa Jokirantakiinteistöt Oy. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti, 2 momentti kohta 4 ja 3 momentti sekä 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f) ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohdat 13 f) ja 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain mukaisella päätöksellään (No YS 1136) myöntänyt Kuuskoski Oy:n Kauklahden ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 palvelupisteelle ympäristöluvan ongelmajätteiden ja jätteiden käsittelytoiminnalle. Ympäristöluvassa määrätty hakemus luvan tarkistamiseksi tuli jättää viimeistään Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeillään ( , No YS 52), ( , No YS 1152) hyväksynyt toiminnan muutokset ja edellyttänyt käytöstä poistettujen renkaiden ja sähkö- ja elektroniikkaromujen käsittelymäärien raportointia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kirjeellään ( , UUDELY/35/07.00/2010) hyväksynyt sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto- ja käsittelymäärään nostamisen tonniin vuodessa ja hopeoidun romun käsittelyn. 2 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa palvelupisteen alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa 2030 palvelupisteen alue on merkitty keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C). Vanttila IB asemakaavassa palvelupisteen alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kaavamääräysten mukaan aluetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Palvelupisteen viereisillä kortteleilla on vireillä asemakaavan muutos (Lasihytinrinne, ). Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupallisten palveluiden sijoittuminen nykyiselle teollisuusalueelle Hyttimestarintien tuntumaan. Mankin ja Luoman seisakkeiden lähialueiden maankäytön kehittämistä selvitetään yleiskaavatasolla Mankin seudun selvityksessä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupiste sijaitsee Espoon Kauklahden kaupunginosassa. Alueen maankäyttö palvelupisteen ympäristössä koostuu kerrostaloalueesta, teollisuuden ja yleisen pysäköinnin alueesta sekä koulualueesta. Palvelupiste sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Espoon keskuksesta. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 100 metrin päässä palvelupisteestä pohjoiseen ja noin 150 metriä palvelupisteestä etelään. Palvelupisteen ja lähimmän asutuksen välissä kulkee eteläpuolella Kauklahdenväylä ja pohjoispuolella Helsinki-Kirkkonummi -rautatie sekä Hansatie. Liikenneväylät ovat vilkkaasti liikennöityjä. Lähin koulu sijaitsee noin 200 metrin ja lähin päiväkoti noin 150 metrin etäisyydellä palvelupisteestä.

3 Kauklahden palvelupiste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Lähin pohjavesialue on Mankin pohjavesialue, joka sijaitsee noin 400 metriä palvelupisteestä länsi-luoteeseen. Pintavedet virtaavat palvelupisteen alueelta välittömästi kiinteistön pohjoispuolella virtaavaan Espoonjokeen, eikä palvelupisteen vaikutuspiirissä ole vedenottoa tai kaivoja. Lähistöllä ei ole Natura alueita tai muita suojelukohteita. Lähin suojelualue, Espoonlahden suojelualue, sijaitsee Espoon ja Kirkkonummen rajalla, noin metrin päässä palvelupisteestä. Alue on osa Natura verkkoon kuuluvaa Espoonlahti-Saunalahti -aluetta. Palvelupisteen toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia Espoonlahden suojelualueelle. 3 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupisteen toiminnot ovat: - kierrätysmetallin ja muun metallipitoisen materiaalin vastaanotto, välivarastointi, lajittelu, leikkaaminen ja paalaaminen - käytöstä poistettujen ajoneuvojen vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle - käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto, välivarastointi ja esikäsittely - arvometalleja sisältävien liuosten ja muiden jätteiden vastaanotto, välivarastointi ja käsittely - rakennusjätteen vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle - puun, paperin, pahvin ja muovin vastaanotto, välivarastointi ja käsittely - renkaiden vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle - muun teollisuudesta, kaupasta ja kotitalouksista tulevan hyödynnettävän materiaalin vastaanotto, välivarastointi, lajittelu ja käsittely - akkujen ja paristojen sekä muiden ongelmajätteiden pienerien vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle Toiminnot ovat voimassa olevan ympäristöluvan mukaisia. Käsitelty materiaali toimitetaan teollisuuden raaka-aineiksi, jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille tai muuhun hyötykäyttöön. Palvelupisteellä vastaanotettava ja käsiteltävä materiaalimäärä tulee olemaan noin tonnia vuodessa. Toiminta tapahtuu pääasiallisesti maanantaista perjantaihin klo 7-21 ja lauantaisin klo 7-15 pois lukien arkipyhät. Meluamatonta toimintaa voidaan tehdä yöllä, viikonloppuisin ja arkipyhinä sisätiloissa. Vaihtolavoja voidaan tuoda ja hakea myös muina aikoina, tällöin ei kuitenkaan lastata

4 tai pureta kuormia. Ruuhka-aikoina tai poikkeustilanteissa voidaan toimia myös normaalin työajan ulkopuolella. 4 Liikenne Palvelupisteen liikennemäärä on arviolta liikennesuoritetta vuorokaudessa. Kierrätettävä materiaali tuodaan pääosin kuorma-autoilla. Lähtevä materiaali toimitetaan ajoneuvoyhdistelmillä. Reittinä on pääosin Kauklahdenväylä-Hyttimestarintie-Lasihytti. Jätteiden vastaanotto ja varastointi Palvelupisteellä vastaanotettavia ja käsiteltäviä materiaaleja ovat mm. (numerointi Ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukainen): - Maa- ja metsätaloudessa syntyvät metalli- ja muovipitoiset jätteet (02 01) - Valo-, rtg-kuva-, graafisen tms. teollisuuden jätteet (09 01) - Termisissä prosesseissa ja metallien sulatuksessa syntyvät metallipitoiset jätteet (10) - Pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset liuokset, - sakat, -pölyt ja metallijätteet (11) - Mekaanisen metallien ja muovien käsittelyn metalli- ja muovipitoiset materiaalit sekä kierrätysmetallit ja -muovit (12 01) - Metalli-, paperi- tai kartonki-, puu- ja muovipakkaukset (15 01) - Käytöstä poistetut ajoneuvot ja niiden osat (16 01) - Sähkö- ja elektroniikkalaitteistot (16 02) - Epäkurantit tuotteet tai käyttämättömät tuotteet (16 03) - Paristot ja akut (16 06) - Käytetyt katalyytit (16 08) - Rakentamisesta ja purkamisesta syntyvät jätteet (17) - Jätteiden käsittelyssä syntyvät jätteet (19) - Yhdyskuntajätteen erilliskerätyt jakeet (20 01 ja 20 02) - Kotitalouksien, yhdyskuntien ja teollisuuden ongelmajätteet Polttoaineina käytetään työkoneiden vaatimaa polttoöljyä ja polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Toiminnassa varastoidaan vähäisiä määriä koneiden ja laitteiden toimintaan tarvittavia aineita kuten poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita. Arvometalleja sisältävän materiaalin käsittelyssä käytetään pieniä määriä prosessien tarvitsemia kemikaaleja (pääosin erilaisia happoja ja emäksiä). Käytettyjen kemikaalien määrät raportoidaan vuosittain viranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä.

5 5 Kemikaalit Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupisteessä käytetään kemikaaleja seuraavasti: KEMIKAALI KÄYTTÖKOHDE MÄÄRÄ, t/a VARASTOINTI- MÄÄRÄ, t Ferrikloridi Hopeaelektrolyysi 4,5 1,5 Natriumbromidi Hopeaelektrolyysi 0,5 0,2 Natriumhydroksidi Hopeaelektrolyysi Jalometallisyanidiliuosten elektrolyysi Prosessiliuosten metallien jälkisaostus 5 0,5 7,5 6 Suolahappo Vetyperoksidi Natrium-kalsiumkloridi Natriumvetysulfidiliuos Nalmet A-1 Millifloc Hopeaelektrolyysi Prosessiliuosten metallien jälkisaostus Jalometallisyanidiliuosten elektrolyysi Jalometallisyanidiliuosten elektrolyysi Prosessiliuosten metallien jälkisaostus Prosessiliuosten metallien jälkisaostus Prosessiliuosten metallien jälkisaostus 6 1,5 1 0, ,5 0,25 0,05 0,05 Vaahdonestoaine Kehitejätteen käsittely 0,4 0,4 Rikkihappo Prosessiliuosten metallien jälkisaostus 1 1 Typpioksiduuli Laboratorio 0,06 0,06 Rakenteet ja niiden sijainti Toiminta-alue on asfaltoitu ja aidattu. Koko toiminta-alueen sade-, sulamisja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta Espoonjokeen. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden välivarastointi ja esikäsittely tapahtuvat sähkö- ja elektroniikkaromuasetuksen mukaisesti pääosin hallissa tai pihaalueella. Hallitiloissa ei ole viemäröintiä. Esikäsittelemättömien romuajoneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointialueet on pinnoitettu nestetiiviillä asfaltilla ja valumat johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta. Varastointi- ja esikäsittelypaikat täyttävät Valtioneuvoston asetusten vaatimukset. Palvelupisteen alueella on tarvittavat toimisto- ja sosiaalitilat. Palvelupisteellä on myös tarvittavia halli- ja katettuja tiloja.

6 6 Välivarastointi Prosessin varoaltaat Kaikki jätteiksi luokiteltavat materiaalit välivarastoidaan pinnoitetulla alueella, pääosin ulkona. Tarvittaessa materiaalia välivarastoidaan katoksissa tai sisätiloissa. Käytöstä poistetut, ongelmajätteiksi luokiteltavat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet välivarastoidaan hallissa, kontissa tai ulkona nestetiiviillä asfaltilla, josta valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään. Tietosuojamateriaali välivarastoidaan lukittavassa kontissa tai häkissä. Romuajoneuvot, joista ei ole poistettu ongelmajätteitä, välivarastoidaan nestetiiviillä asfaltilla, josta valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään. Akut ja muut ongelmajätteet välivarastoidaan asianmukaisissa varastoastioissa tai -paikoissa (esim. ongelmajätekontti tai lukittava hallitila). Nestemäiset ongelmajätteet välivarastoidaan katetussa ja valumaaltaalla varustetussa tilassa. Nestettä sisältävät akut välivarastoidaan VAKhyväksytyissä varastoastioissa. Arvometalleja sisältävät liuokset välivarastoidaan sisätiloissa, asianmukaisissa varastoastioissa tai paikoissa, tarvittaessa valuma-altaallisessa tilassa. Varastosäiliöt on valmistettu joko lujitemuovista, PE-muovista tai ruostumattomasta teräksestä. Lisäksi ne on sijoitettu suoja-altaaseen. Elektrolyysikennostot on valmistettu lujitemuovista, neutralointi-, liuotus- ja huuhtelualtaat ovat PE-muovisia metallirungolla tuettuja avoaltaita. Kennostot ja em. avoaltaat on sijoitettu elektrolyysihuoneeseen, jossa on mahdollisia putki- tai astiavuotoja varten keräilykouru huoneen keskellä ja lattia on kalteva kouruun päin. Kourusta neste virtaa käsiteltyjen hopealiuosten varastotankkeihin. Putkituksissa käytetään taipuisia kumi- ja muoviletkuja, joissa on varsin pieni hydrostaattinen paine. Prosessiastiat on liitetty toisiinsa letkuilla. Letkujen liittimet ovat haponkestävää terästä. Kaikkien vuototapausten varalle kultasyanidiliuoksen elektrolyysihuone on allastettu, jolloin putki- tai astiavuodon (vastaanotto-, puskuri-, ja varastosäiliöt sekä prosessilaitteet, elektrolyysikennot ja syanidin hapetusreaktori) sattuessa neste kertyy allaskouruihin. Allaskouruista liuoksen voi laskea tyhjennysaltaaseen, josta sen voi pumpata takaisin elektrolyysiin. Allas on mitoitettu siten, ettei suurimman prosessiastian tyhjeneminen aiheuta tulvimista. Jälkisaostustila on allastettu siten, että suurimman yksittäisen prosessisäiliön tilavuus tai prosessiin noin 20 tunnin kuluessa syötettävä jätevesimäärä mahtuu lattialle ilman viemäriin tai muihin huonetiloihin tapahtuvaa ylivuotoa. Puskurisäiliö ja reaktorit on valmistettu muovista. Selkeyttimen rakennemateriaalina on ruostumaton teräs. Polttoneste varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä tai suoja-altaalla varustetussa katetussa säiliössä ja muut koneiden ja laitteiden tarvitsemat kemikaalit sisätiloissa.

7 7 Vedenhankinta ja viemäröinti Palvelupisteellä käytetään vettä pääasiassa konttori- ja sosiaalitiloissa sekä pölynsidonnassa. Arvometallipitoisten materiaalien käsittelyprosesseissa käytetään vuodessa noin 150 m 3 vettä pesu-, huuhtelu- ja elektrolyysiliuosten valmistukseen. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta. Jätevesiä syntyy sosiaalitiloista ja ne johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Syntyvät prosessijätevedet kerätään laitoksen sisätilassa olevaan säiliöön ja kuljetetaan säiliöautolla luvan omaavalle ongelmajätteiden käsittelijälle. Piha-alueen sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta Espoonjokeen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Jätteiden käsittelylle on laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määrittelemä BREF-asiakirja: Integrated Pollution Preventation and Control, reference Document on best Available Techniques for the Waste Treatments Industries, August BREF-asiakirja ei sisällä kierrätysmetallien käsittelyä, mutta sitä on käytetty soveltuvin osin pohjana arvioitaessa Kauklahden palvelupisteen toimintoja. Kauklahden palvelupisteen toiminta edustaa hakemuksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, koska Kauklahden palvelupisteelle vastaanotettavasta ja sieltä lähetettävästä jätteestä kirjataan vaakajärjestelmään tiedot jätteen määrästä, laadusta, toimittajasta tai toimitusosoitteesta sekä kuljettajasta. Kaikille kuormille tehdään visuaalinen laaduntarkastus. Tarvittaessa jätteen tarkempi koostumus voidaan varmistaa analysoimalla. Palvelupisteelle vastaanotetaan ainoastaan sellaisia jätejakeita, joiden vastaanotto on hyväksytty ympäristöluvassa ja joka täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Jätteet toimitetaan ainoastaan luvan omaaville käsittelijöille tai hyödyntäjille. Palvelupisteellä varastoitavista jätteistä pidetään kirjaa ja toiminnanharjoittajalla on tieto palvelupisteellä varastossa olevan jätteen laadusta, määrästä ja varastopaikoista. Erilaatuiset jätteet varastoidaan toisistaan erillään. Varastot on järjestetty siten, että uudelleen siirrot on minimoitu. Kaikkiin materiaalilaatuihin ja varastopaikkoihin on esteetön pääsy. Valmiiden tuotteiden varastolaarit on merkitty. Raaka-aineille on määritelty omat varastoalueensa. Tuotannon apuaineille on omat merkityt varastopaikat. Pihaaluetta puhdistetaan kuivana aikana säännöllisesti. Tarvittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen ehkäisemiseksi. Erityisen pölyävät materiaalit varastoidaan hallissa tai katetussa tilassa. Prosessijätevedet johdetaan säiliöön, josta ne kuljetetaan säiliöautolla luvan omaavalle käsittelijälle. Saniteettijätevedet johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdis-

8 tamoon. Laitoksen koko varastointi- ja käsittelyalue on pinnoitettu. Hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta Espoonjokeen. Hulevesien käsittelyyn BAT-vertailuasiakirja määrittelee kaksi mahdollisuutta johtaa hulevedet ulkopuoliseen käsittelyyn (jätevedenpuhdistamo) tasausaltaan kautta tai käsittelyn jälkeen sadevesiviemäriin. Koska alueella ei ole rakennettua sadevesiviemäröintiä, on jokeen johtaminen tähän verrattava ratkaisu. Palvelupisteen vesienkäsittely täyttää BAT-vaatimukset.BAT-vertailuasiakirjassa (BREF 4.7.7) on annettu BAT:n mukaisilla jätevesien käsittelytekniikoilla saavutettuja päästötasoja. Kun vesienkäsittely toteutetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla, tullaan BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot saavuttamaan. Jätevesien syntymistä pyritään lisäksi ehkäisemään. Toiminta-alue on pinnoitettu kauttaaltaan asfaltilla tai nestetiiviillä kaksoisasfaltilla. Toimintaalueen vedet keräillään hallitusti ja johdetaan käsittelyyn. Pinnoitteiden ja viemäreiden kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset vauriot korjataan säännöllisesti. Nestesäiliöiden vuotoriskien minimoimiseksi tarvittavat putkitus ja säiliöratkaisut on toteutettu maanpäällisin järjestelmin. Maanalaisia säiliöitä ei Kauklahden palvelupisteellä ole käytössä. Nestevuotoja pyritään ehkäisemään koneiden ja laitteiden ennakoivilla huoltotoimenpiteillä ja mahdollisen vuodon sattuessa käytetään imeytysmateriaalia vuodon talteen saamiseksi. Kuusakoski Oy:n Suomen hankintaorganisaatioon on laadittu SFS-EN ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jolle on myönnetty sertifikaatti akkreditoidun sertifioijan toimesta. Kauklahden palvelupiste on liitetty järjestelmään. 8 TOIMINNAN MUUTTAMINEN Kaikki hakemuksessa esitetyt eri toiminnot sisältyvät jo toiminnan nykyisiin lupiin. Myös esitetyt toiminta-ajat ovat nykyisten lupapäätösten mukaisia. Toimintaa esitetään muutettavaksi eräiden jätteiden käsittelymäärien osalta. Kauklahden palvelupisteen tuotteita ovat esikäsitellyt teollisuuden raakaaineeksi tai jatkojalostukseen menevät metallijakeet, renkaat, rakennusjätejae sekä energia-, kivi-, paperi-, pahvi-, puu- ja muovijae. Palvelupisteellä vastaanotettava ja käsiteltävä materiaalimäärä tulee olemaan noin tonnia vuodessa, kun nykyisen, voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset käsittelymäärät ovat yhteensä noin tonnia vuodessa. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksillä on hyväksytty sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelykapasiteetin nostaminen tonnilla ja romurenkaiden käsittely (2 000 t/a), jolloin jätteiden käsittelyn tämänhetkinen kapasiteetti on tonnia vuodessa.

9 Vastaanotettavan sähkö- ja elektroniikkaromun määrää esitetään nostettavaksi nykytasosta tonnilla ja ongelmajätteiden pienerien määrää 100 tonnilla. Arvometalleja sisältävien jätteiden määrää on laskettu aiemmista luvista noin tonnilla ja akkujen määrää tonnilla. Palvelupisteessä vastaanotettavan, välivarastoitavan ja/tai esikäsiteltävän materiaalin määrä on arviolta eri materiaaleittain ilmoitettuna seuraava. Taulukossa on esitetty myös nykyisten lupien mukaiset vastaanotto- ja käsittelymäärät jakeittain: Laatu Määrä, t/a Nykyisten lupien mukainen määrä, t/a Kierrätysmetallit Käytöstä poistetut ajoneuvot (kpl) Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet ) Renkaat ) Akut ja paristot Rakennusjäte (sis. betoni- ja kiviainekset), puu, paperi, pahvi ja muovi (sis. energiajakeen) sekä muu teollisuudesta ja kaupasta tuleva kierrätettävä materiaali Kiinniteliuos Kehiteliuos Filmijäte Kulta- ja hopeapitoiset syanidiliuokset Muut arvometalleja sisältävät jätteet Ongelmajätteiden pienerät Yhteensä ) toiminnanmuutosilmoitus, hyväksytty viranomaispäätöksellä ) toiminnanmuutosilmoitus, hyväksytty viranomaispäätöksellä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin Koko toiminta-alueen sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta Espoonjokeen. Prosessijätevedet johdetaan umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan säiliöautolla luvan omaavalle käsittelijälle. Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Ympäristöluvan määräysten mukaisesti hulevedestä on otettava näyte kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä) ja näytteistä on määritettävä

10 kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus ja mineraaliöljyt. Lupamääräyksen mukaan myös vesien määrä on mitattava näytteenoton yhteydessä. Näytteet otetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään kuuluvasta tarkkailukaivosta. Kaivosta näytettä otettaessa ei virtaamaa voida määrittää. Vuoden 2011 ajan vesistä on omaehtoisesti tarkkailtu ympäristöluvassa määrättyjen parametrien lisäksi joidenkin metallien (sinkki, lyijy, kadmium, kupari ja nikkeli) pitoisuutta. Vesien happamuus vaihtelee neutraalin molemmin puolin, ollen lähellä normaali sadeveden happamuutta. Sähkönjohtokyky ja kiintoainepitoisuus vaihtelevat tarkkailukerroittain. Veden öljypitoisuudet ovat olleet pieniä. Tutkituista metalleista vesissä on esiintynyt eniten sinkkiä (440 ja 420 µg/l), nikkeliä (160 ja 390 µg/l) ja kuparia (77 ja 45 µg/l). Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet ovat olleet laboratorion määritysrajan tuntumassa. Hulevesitarkkailun tuloksia vuosilta on esitetty seuraavassa taulukossa. Metallit on määritetty vain vuoden 2011 tarkkailukerroilla toiminnanharjoittajan omaehtoisessa seurannassa. 10 Parametri Keskiarvo Vaihteluväli ph 7,1 6,6 7,7 Johtokyky (ms/m) Kiintoaine (mg/l) 38 3,6 150 Mineraaliöljyt (mg/l) 1,4 <0,05 6,4 Sinkki (µg/l) Lyijy (µg/l) 0,97 0,34 1,6 Kadmium (µg/l) 0,46 <0,05 1,2 Kupari (µg/l) Nikkeli (µg/l) Päästöt ilmaan Pitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailukerroittain jonkin verran. Tarkkailutulos kuvaa aina vain tarkkailuhetken tilannetta ja mm. sääolot vaikuttavat mitattuihin pitoisuuksiin. Hakemuksen mukaan haitta-aineiden pitoisuudet ovat kuitenkin olleet pieniä, eikä toiminnasta siten aiheudu haitallisia vaikutuksia vesistöihin. Päästöt vesistöön ovat pieniä ja niitä vähennetään vesienkäsittelyjärjestelmän jatkuvilla huolloilla, tyhjennyksillä ja tarkkailuilla. Päästöjä ilmaan aiheutuu kierrätysmateriaalien esikäsittelystä, metallikappaleiden polttoleikkauksesta ja alueella liikennöivien ajoneuvojen pakokaasuista. Piha-alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien esikäsittely, varastokasojen siirtely sekä liikenne aiheuttavat piha-alueen pölyämistä. Pölyämistä vähennetään piha-alueen pinnoituksilla, tarvittaessa vesisumutuksilla, välivarastoimalla ja käsittelemällä erityisen pölyävät materiaalit hallissa tai katetussa tilassa sekä puhdistamalla piha-aluetta säännöllisesti. Pölyäminen on paikallista rajoittuen pääosin palvelupisteen alueelle. Pölyvaikutus palvelupisteen ulkopuolella on ympäristön kannalta vähäinen.

11 Toiminnan liikenneperäiset päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä. Työkoneiden päästöt ilmaan laimentuvat nopeasti. Polttoleikkauksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa rautaoksideja. Kuusakoski Oy:n Kotkan palvelupisteellä on mitattu vuonna 2006 polttoleikkauksen aiheuttamia päästöjä ympäristöön. Mittausten perusteella hiukkaspäästö laimenee avoimella kentällä nopeasti polttoleikkauspaikalta poispäin mentäessä. Noin 25 metrin päässä polttoleikkauspaikasta hiukkaspitoisuus on laimentunut alle vuorokausipitoisuuden ohjearvon 120 µg/m 3. Koska pitoisuudet laimenevat ilmassa nopeasti, päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Polttoleikkaaminen palvelupisteellä on erittäin vähäistä. Hajapäästöjen, lähinnä pölyn, määrään vaikuttavat mm. kierrätysmateriaalien kosteus, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika ja käytetty kierrätysmateriaali. Toiminnan ulkoilmaan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin ympäristön kannalta vähäisiä. Pölyämistä vähennetään harjaamalla piha-aluetta. Päästöjä pyritään vähentämään työskentelymenetelmien jatkuvalla kehittämisellä. Materiaalit pyritään leikkaamaan mekaanisesti aina kun mahdollista ja polttoleikkauksen määrä pyritään minimoimaan. Pääosin vastaanotettu materiaali toimitetaan muille Kuusakoski Oy:n toimipisteille käsiteltäväksi. 11 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu Toiminta-alueen sade- ja hulevedet kerätään ja johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta Espoonjokeen. Jätteiksi luokiteltavien materiaalien välivarastointi ja muu toiminta tapahtuu pinnoitetulla alueella. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta ja pinnoitusten takia pohjaveden muodostuminen alueella on vähäistä. Kun eri materiaalien välivarastointi ja palvelupisteen toiminnot toteutetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla, ei toiminnasta normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Palvelupisteen alueella melua aiheutuu kierrätysmateriaalien käsittelystä sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 100 metrin päässä palvelupisteestä. Palvelupisteen meluvaikutukset on selvitetty vuonna 2003 tehdyllä meluselvityksellä. Selvityksessä ympäristömelua mitattiin neljässä mittauspisteessä metrin etäisyydellä palvelupisteestä. Kaksi mittauspistettä sijaitsi asuinalueilla ja kaksi palvelupisteen eteläpuolella. Melumittauksen aikaan palvelupisteen toiminta oli normaalia ja taustamelua mittauksiin aiheuttivat Kauklahden väylän ja Hansatien liikenne sekä rautatieliikenne. Mitatut keskimelutasot mittausaikana vaihtelivat välillä 56,0 66,4 db(a). Palvelupisteen toiminnan aiheuttamaa melutasoa ei pystytty tarkasti määrittämään voimakkaan taustamelun takia. Taustamelun voimakkuus huomioiden Kuusakoski Oy:n toimin-

12 nasta aiheutuvan melun arvioidaan kuitenkin alittavan päiväajan ohjearvon 55 db(l Aeq ). Toiminnan aiheuttama tärinä on pääosin raskaasta liikenteestä aiheutuvaa tärinää. Toiminta ei aiheuta tärinähaittaa ympäristölle. 12 Jätteet ja jätehuolto Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupisteen toiminnassa syntyy seuraavia jätejakeita (Ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukainen numerointi): Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta ( ) Pihan siivousjäte ( *) Jäteöljy, omasta toiminnasta ja toimitettavan materiaalin mukana ( *) Öljynerottimen liete, omasta toiminnasta ( *) Öljynerottimen pintaöljy eli öljy-vesiseos, omasta toiminnasta ( *) Kiinteä öljypitoinen jäte, omasta toiminnasta ( *) Sekalainen ei-kierrätettävä jäte, toimitettavan materiaalin mukana Rakennusjätteen lajittelussa syntyvä sekajäte (sisältää mm. kipsipohjaisia rakennusaineita, PVC-muovia, eristysaineita ja tekstiilejä) ( ) Metallilastujen varastoinnissa syntyvät leikkuuemulsiot ( *) Käytöstä poistettujen ajoneuvojen esikäsittelytoiminnoista muodostuvat jätteet: akut ( *), jäteöljyt (13 02*), polttoaineet (13 07*), öljynsuodattimet ( *), jarru-, jäähdytin- ja tuulilasinpesunesteet ( */14*) sekä renkaat ( ) Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittelyssä muodostuvat jätteet: PCB:tä sisältävät muuntajat ja kondensaattorit ( *), käytöstä poistetuista laitteistoista poistetut vaaralliset osat ( *) ja muovijae ( ) Toiminnasta muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin tonnia vuodessa. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. Jätteet toimitetaan sopimusperusteisesti asianmukaisen luvan omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kauklahden palvelupisteen ympäristötarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämään ympäristölupaan (Dnro UUS Y ). Ympäristötarkkailu koostuu käyttötarkkailusta sekä hulevesien tarkkailusta.

13 13 Käyttötarkkailu Kauklahden palvelupisteellä pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Yhteenvetotiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Hiekan- ja öljynerotuskaivojen toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja niiden kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset kirjataan. Päästötarkkailu Kauklahden palvelupisteen päästötarkkailu koostuu hulevesipäästöjen säännöllisestä seurannasta. Vesipäästöjä tarkkaillaan huleveden säännöllisellä seurannalla kahdesti vuodessa. Näytteet otetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään kuuluvasta tarkkailukaivosta. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine ja mineraaliöljyt. Vuonna 2011 Kuusakoski Oy on lisäksi omaehtoisesti tarkkaillut vesistä sinkki-, kadmium-, lyijy-, nikkelija kuparipitoisuuksia. Vaikutustarkkailu Meluvaikutuksia on tarkkailtu kertaluonteisesti vuonna Alueen taustamelu on merkittävä, mikä vaikeuttaa toiminnasta aiheutuvan melun mittaamista. Mittausten mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä melutason päiväajan ohjearvoa 55 db lähimmillä asuinalueilla. Toiminnan melutasot eivät ole nousseet mittauksen jälkeen, joten mittausten uusiminen ei ole tarpeellista. Palvelupisteen toiminta ei ole ympäristövaikutuksiltaan sellaista, että erillistä vaikutustarkkailua olisi katsottu tarpeelliseksi. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus Pinta- ja pohjavesinäytteet ottaa henkilösertifioitu ympäristönäytteenottaja, joka on joko Kuusakoski Oy:n työntekijä tai ulkopuolinen, tehtävään palkattu henkilö. Sade- ja hulevesinäytteiden analysoinnin suorittaa ulkopuolinen, akkreditoitu laboratorio. Melumittaukset suoritetaan ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Mittausten toteuttamisesta ja raportoinnista vastaa riippumaton taho. Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi Käyttötarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi aiemmalla tavalla. Vesipäästöjen tarkkailua esitetään jatkettavaksi aiemmalla tavalla kahdesti vuodessa tarkkailukaivosta otetuin näyttein. Hulevesien tarkkailuun lisätään metallien (sinkki, lyijy, kadmium, kupari ja nikkeli) tarkkailu. Koska palvelupisteen toiminnan päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä, ei erillistä vaikutustarkkailua tarvita.

14 14 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Piha-alueen liikenteeseen liittyy henkilövahinkoriski. Liikenteen aiheuttamaa henkilövahinkoriskiä pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle (aitaus ja liikennemerkit työskentelyalueesta). Materiaalin nostoihin (joko trukilla tai kahmarilla) liittyy henkilövahinkoriski. Riskiä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy työskentelyalueelle estetään. Työkoneille ja -laitteille voi sattua hydrauliikkaöljyvuotoja. Hydrauliikkaöljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. Sade- ja hulevesiä voi onnettomuus- tai häiriötilanteissa päästä puhdistamattomina jokeen. Riskejä vähennetään kaivojen säännöllisillä tarkistuksilla ja huolloilla sekä piha-alueen puhtaana pidolla. Hulevesijärjestelmässä on sulkuventtiili, jolloin hulevesien pääsy maastoon voidaan tarvittaessa estää. Polttoleikkauksessa voi syttyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jolloin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tulpatut, umpinaiset höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole umpinaisia tai sisällä kemikaalijäämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä. Hopeaelektrolyysiprosessin mahdolliset häiriötilanteet liittyvät putki- tai astiavuotoon, sähkökatkoksen aiheuttamiin häiriöihin tuotantoprosessissa, laitevian aiheuttamaan kemikaalien virheannostukseen tai inhimilliseen erehdykseen. Elektrolyysihuoneessa on mahdollisia putki- tai astiavuotoja varten keräilykouru huoneen keskellä ja lattia on kalteva kouruun päin. Kourusta neste virtaa käsiteltyjen hopealiuosten varastotankkeihin. Astioiden ylitäyttöä pyritään estämään käyttämällä pinnan korkeuden hälyttimiä kiinniteliuoksen varastosäiliössä ja käsitellyn hopealiuoksen säiliössä. Mikäli säiliössä ei ole pinnankorkeuden hälytintä, ylitäyttö virtaa painovoimaisesti säiliöön, joka on varustettu hälyttimellä. Sähkökatkos pysäyttää pumppujen ja katodien sähkömoottorit ja elektrodeista häviää jännite. Tämän seurauksena ainoastaan elektrolyysiprosessi pysähtyy, joten toiminnan ympäristövaikutuksiin sähkökatkolla ei ole vaikutusta. Emäksen, NaOH:n annostus tapahtuu automaattisesti ph:n mittauksen perusteella.

15 Anturivian sattuessa yliannostus aiheuttaa ammoniakin vapautumista kiinniteliuoksesta kun ph nousee yli 8. Elektrolyysin normaali ph on 5,5 ja liuostilavuus huomattavasti NaOH-konttia suurempi. Lisäksi elektrolyysiin tulee koko ajan uutta kiinniteliuosta, joka hidastaa ph:n nousua. Em. perusteella ammoniakin vapautuminen suurina määrinä on hyvin epätodennäköistä (NaOH:n pieni määrä suhteessa elektrolyytin määrään verrattuna). Kiinniteliuos ei ole vaarallinen aine. Se sisältää ammoniumtiosulfaatin lisäksi 1-5 % boorihappoa, natriumasetaattia ja natriumsulfiittia. Vaikka kiinniteliuoksen sekaan joutuisi vahingossa jopa muutamia prosentteja happoa tai emästä, siitä ei vapaudu vaarallisessa määrin myrkyllisiä kaasuja. Happamien liuosten vaaratilanteet liittyvät putkisto- ja säiliövuotoihin sekä suodattimen tukkeutumiseen. Käsittelyä tehdään vain työaikana jatkuvassa henkilökunnan valvonnassa. Käyttölaboratorio laatii analyysikokeiden perusteella tavaraerä- tai toimituspakkauskohtaisen reseptin, jonka perusteella panoskäsittely suoritetaan. Liuokset pyritään käsittelemään siten, että prosessiin syötettävää liuosta ei tarvitse tyhjentää kuljetusastiastaan kerrallaan enempää kuin suodin ehtii suodattaa. Siten mahdollisen vuodon aiheuttama riski on minimoitu. Liuokset käsitellään tehokkaalla kohdepoistolla varustetuissa reaktoreissa viileässä hallissa, ja jätevesisaostuksen panosreaktorissa. Hallissa ei ole lattiakaivoa. Säiliöt ja prosessilaitteisto sijaitsevat ensimmäisen kerroksen varastohallissa, joka on betonipohjainen viemäröimätön tila. Jalometallisyanidiliuosten elektrolyysiprosessin tunnistetut häiriö- tai vaaratilanteet ovat sähkökatkos, putkisto- tai säiliövuoto, mittalaitevika ja siitä johtuva kemikaalin virheannostus, hapon tai hapettavan kemikaalin joutuminen syanidiliuoksen sekaan. Sähkökatkos pysäyttää sähkömoottorit ja keskeyttää elektrolyysin ilman ympäristön- tai työsuojelun kannalta haitallisia seurauksia. Prosessiastiat on liitetty toisiinsa letkuilla. Letkujen liittimien löystyminen tai syöpyminen voi aiheuttaa vuodon elektrolyysilinjassa. Syöpyminen ei ole todennäköistä, koska liittimien materiaali on haponkestävää terästä. Kaikkien vuototapausten varalle syanidiliuoksen elektrolyysihuone on allastettu, jolloin putki- tai astiavuodon sattuessa neste kertyy allaskouruihin. Allaskouruista liuoksen voi laskea tyhjennysaltaaseen, josta sen voi pumpata takaisin elektrolyysiin. Allas on mitoitettu siten, ettei suurimman prosessiastian tyhjeneminen aiheuta tulvimista. Astioiden ylitäyttöä pyritään estämään käyttämällä pinnan korkeuden hälyttimiä kiinniteliuoksen puskurisäiliössä ja syanidin hapetusreaktorissa. Vaihtoehtoisesti ylivuoto voidaan johtaa takaisin prosessiin, varastosäiliöstä hapetusreaktoriin. Redox- ja ph-elektrodivian sattuessa voi tapahtua natriumhydroksidin tai vetyperoksidin yliannostus. Kemikaalien yli- tai aliannostus voi aiheuttaa lievän ammoniakki- tai rikkivetypäästön. Sekä NaOH:n, että vetyperoksidin syöttö tapahtuu automaattisesti ph- sekä redox-potentiaalimittauksen ohjaamana. Vetyperoksidia käytetään myös syanaattien hapettamiseen typeksi, hiilidioksidiksi ja syanaatiksi. Kemikaalien yli- tai aliannostus on mahdollista vain, jos mitta-anturi hajoaa tai kalibrointi on virheellinen. Kalibroinnista huolehtii laboratoriohenkilökunta ja se tehdään kerran kuukaudessa. Annostelupumppujen kapasiteetti on 1,5 l/h ja kemikaaliastioiden 15

16 tilavuus on 30 litraa. Vaikka pumppu pumppaisi täysillä, kestäisi koko kemikaaliastian tyhjeneminen 20 tuntia. Lisäksi prosessiastiat on mitoitettu niin, etteivät astiat yliannostuksesta huolimatta kuumene liikaa eivätkä kuohu yli. Hapon joutuessa syanidiliuoksen sekaan vapautuu myrkyllistä HCN-kaasua. Ainoa tilanne, milloin happoa voi joutua syanidiliuoksen sekaan, on kuljetusastioiden tyhjennyksen yhteydessä. Tämän välttämiseksi on työntekijöille annettu pysyväisohjeet liuosten ph:n mittaamisesta jokaisesta kuljetusastiasta ennen sen kaatamista altaaseen sekä ohjeet olla tyhjentämättä epäselvästi tai puutteellisesti merkittyjä kuljetusastioita. Hapettavan kemikaalin joutuminen syanidiliuokseen on mahdollista kuljetusastioita tyhjennettäessä. Jos kemikaali on voimakas hapetin, hajoaa syanidi kiivaassa reaktiossa typeksi ja hiilidioksidiksi, jotka vapautuessaan kuohuttavat ja saattavat roiskuttaa liuosta. Syanidi imeytyy ihon läpi. Osa hapettimista saattaa muodostaa myrkyllisiä välituotteita hajottaessaan syanidia. Koko tapahtuma on epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Prosessiliuosten jälkisaostusprosessin häiriö- ja vaaratilanteita ovat putkisto- tai säiliövuoto sekä prosessi- ja prosessilaitehäiriö. Astioiden ylitäyttöä pyritään estämään käyttämällä pinnan korkeuden hälyttimiä puskurisäiliössä, reaktoreissa ja selkeyttimessä. Huonetila on allastettu siten, että suurimman yksittäisen prosessisäiliön tilavuus tai prosessiin noin 20 tunnin kuluessa syötettävä jätevesimäärä mahtuu lattialle ilman viemäriin tai muihin huonetiloihin tapahtuvaa ylivuotoa. Kemikaaliannostuksessa aiheutuneet häiriöiden seurauksena laitoksesta pääsee ilmaan rikkivetyä (sulfidisaostus) tai ammoniakkia (happamuuden säätö), joka on todettavissa epämiellyttävänä hajuna työtiloissa. Saostuskemikaalin mahdolliset syöttöhäiriöt käyvät ilmi tehtävissä seurantaanalyyseissä. Renkaiden ja rakennusjätteen välivarastointiin liittyy tulipaloriski, jota ehkäistään asianmukaisella varastoinnilla ja pitämällä varastomäärät mahdollisimman pieninä, jolloin myös mahdollinen palokuorma on pieni. Varastoitaessa renkaita ja rakennusjätettä huomioidaan läheisyydessä mahdollisesti sijaitseva muu kierrätysmateriaali siten, että materiaalit eivät pääse sekoittumaan tai paloturvallisuus vaarantumaan. Eri materiaalit erotetaan tarvittaessa toisistaan palamattomilla seinäkkeillä. Lisäksi renkaat ja rakennusjäte varastoidaan siten, että sammutuskalusto pääsee tarvittaessa hoitamaan sammuttamisen ja palvelupisteeseen varataan riittävä määrä tarkoitukseen sopivia sammuttimia. Piste on myös jatkuvassa vartioinnissa. Akkujen varastointiin liittyy akkuhapon vuotoriski. Riskiä ehkäistään varastoimalla akut asianmukaisesti. Nestettä sisältävät akut säilytetään akkulaatikoissa, jotka toimivat samalla valuma-altaina. Mahdollisen vuodon 16

17 sattuessa akkuhappo sidotaan torjunta-aineella ja käytetty imeytysmateriaali toimitetaan käsiteltäväksi luvan omaavalle käsittelijälle. Riskinhallintajärjestelmät Kuusakoski Oy:ssä riskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödynnetään sertifioitua ISO ympäristöjärjestelmää. Ympäristökäsikirjassa on mm. ohjeistusta toiminnasta erilaisissa onnettomuustilanteissa sekä turvallisuusohjeita. Kuusakoski Oy on laatinut ISO standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmäänsä paikkakuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat. Paikkakuntakohtaiseen turvallisuussuunnitelmaan on kerätty listausta näistä ohjeista. Riskit sekä mahdolliset onnettomuus- ja poikkeustilanteet, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön, tunnistetaan ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyllä. Menettelyssä kartoitetaan toimintakokonaisuuksittain normaalitoimintaan sekä onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin liittyvät mahdolliset riskitapahtumat, niiden seuraukset sekä nykyinen varautuminen. Seurausten merkittävyydet pisteytetään ja merkittävyyksien neliportainen tulo ilmaisee tapahtuman tärkeysjärjestyksen. Merkittävyydet ja tapahtumat päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään muutaman vuoden välein. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille luodaan kehitysohjelmat, joilla onnettomuusriskiä tai tapahtuman vaikutuksia saadaan pienennettyä. Ohjelmille luodaan aikataulu sekä määritetään vastuuhenkilöt. Ohjelmien toteuttaminen vähentää tapahtuman merkittävyyttä. Uusia ohjelmia luodaan ja vanhojen tilanteita päivitetään ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyn yhteydessä. Ohjelmien toteutusta seurataan mm. Suomen ympäristöjärjestelmän johdon katselmuksissa. 17 VAKUUS Hakemuksen mukaan ympäristölupapäätöksessä määrätty :n vakuus on riittävä. Perusteena vakuuden suuruuteen on se, että suurimmalla osalla Kauklahden palvelupisteellä käsiteltävistä materiaaleista on kaupallista arvoa. Ongelmajätteiden määrä materiaalin kokonaisvolyymeihin nähden on vähäinen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Täydennykset Tiedottaminen Lupahakemusta on täydennetty , ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut hakemuksesta Espoon kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan sekä ilmoittanut

18 hakemuksesta Hufvudstadsbladet Ab ja Länsiväylä Oy- lehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Espoon kaupungin ympäristökeskuksessa. Tarkastukset ja neuvottelut 18 Hakemuksesta on neuvoteltu Neuvottelumuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta, Espoon Vedeltä/HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Espoon kaupungin terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon ympäristölautakunta antoi lausunnon myös Espoon kaupunginhallituksen puolesta (Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 5). Laitoksen läheisyydessä on asuinrakennuksia ja oppilaitoksia. Toimintaalueen etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin pohjoisessa ja luoteessa, junaradan pohjoispuolella, on ainoastaan 70 metriä. Espoon kaupungin paikkatietojen mukaan 500 m säteellä on viisi päiväkotia ja 3 koulua. Yhden kilometrin säteellä on yhteensä 10 päiväkotia. Lähin koulu sijaitsee 150 m etäisyydellä laitoksesta eli lähempänä kuin hakemuksessa on ilmoitettu. Riiantien päiväkoti sijaitsee radan pohjoispuolella kiinteistöllä, jonka rajan etäisyys toimintakiinteistöstä on 50 metriä. Ympäristöluvan myöntämisen (2005) jälkeen on Espoon ympäristökeskukseen valitettu laitoksen melusta ainoastaan kerran (Hansatie 4, vuonna 2007). Valitus koski metallin lastaamista metallilavalle. Meluhäiriöt ovat kuitenkin mahdollisia, sillä asuinkerrostalot sijaitsevat laitosta korkeammalla ja melu voi päästä esteettä ylimpiin asuntoihin. Espoon ympäristökeskuksella on käytössä laitosta koskeva melumittausraportti vuodelta 2003, jonka mukaan melutaso alittaa päiväajan ohjearvon. On kuitenkin hyvä huomata, että radan pohjoispuolinen mittauspiste oli kerrostalokiinteistöllä lähellä maan pintaa. Mittauspiste oli siten melulta katveessa toisin kuin ylemmät kerrostaloasunnot. (Kyseinen meluselvitys, hakemuksen liite 17D1, puuttuu Espoon ympäristökeskukseen lähetetyistä hakemuspapereista.) Ympäristölautakunta katsoo, että hakijan esittämä kuormalavojen tuominen ja vieminen toiminta-ajan ulkopuolella sekä ruuhka-aikoina ja poikkeustilanteissa tapahtuva toiminta normaalin työajan ulkopuolella (hakemuksen liite 10) saatavat aiheuttaa kerrostaloasuntoihin häiritsevää melua. On huomioitava, että impulssimaisen melun (lavojen kolina) ja kapeakaistaisen melun (peruutussummeri) mittaustuloksiin on lisättävä 5 db. On lisäksi

19 huomattava, että toiminnasta aiheutuva melu voi heijastua laitoksen seinistä meluesteiden ohi. Ympäristöluvan myöntämisen (2005) jälkeen Espoon ympäristökeskukseen ei ole tehty valituksia laitoksen toiminnasta johtuvasta hajusta. Vuonna 2010 Espoon ympäristökeskukseen kuitenkin valitettiin laitoksen savupiipusta tulevasta savusta. Kyse oli kaasupesurin vajavaisesta toiminnasta, jolloin ilmaan saattoi vapautua enintään 1000 grammaa typen oksideja. Ympäristölautakunta katsoo, että laitoksesta ei normaalitoiminnan aikana aiheudu häiriöitä ympäristöön. Poikkeustilanteissa hajuhaitat ovat kuitenkin mahdollisia. Tulipalon yhteydessä ilmaan pääsevistä kemikaaleista voi aiheutua lähimpiin kohteisiin terveyshaittoja. Laitos sijaitsee Espoonjoen rannalla. Jokeen nousee muun muassa meritaimen. Espoonjoki laskee 1,5 km etäisyydellä Espoonlahden luonnonsuojelualueelle, joka on valtakunnallisesti arvokas kosteikkolintujen pesimäalue ja tärkeä muuton aikainen levähdysalue. Espoonlahdella on erityisesti suojeltavan lajin, uhanalaisen meriuposkuoriaisen esiintymispaikkoja, jotka Uudenmaan ympäristökeskus on rajannut. Espoon puolella on rajattu alueet, jotka sijaitsevat joen laskupaikasta 1,5 km etelään Kallvikissa, 2,5 km etelään Saunalahdessa ja 3,5 km etelään Marinsatamassa. Meriuposkuoriaisia on havaittu esiintyvän myös em. Espoonlahden luonnonsuojelualueella. Ympäristölautakunta katsoo, että luonnon kannalta merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät onnettomuustilanteissa vesistöön pääseviin myrkyllisiin aineisiin. Sammutusvesien pääsystä Espoonjokeen ja edelleen Espoonlahteen olisi merkittävää haittaa. On mahdollista, että normaalitoiminnassakin piha-alueelta huuhtoutuu vierasaineita jokeen öljyn- ja hiekanerotuksen läpi. Uudenmaan ELY-keskus on syksyllä 2011 tehnyt laitokseen tarkastuksen, jolla oli mukana myös Espoon ympäristökeskuksen edustaja. Jalometalliliuosten käsittely sijoittuu vanhaan sokkeloiseen tehdasrakennukseen, jossa eri prosessien sijoittumista ja valumien ehkäisyn laajuutta on vaikea hahmottaa. Laitoksella oli tehty parannuksia tiivisrakenteissa (lattiapinnoitteita ja suoja-altaita), mutta niiden toteuttaminen oli vielä kesken vuonna Kerrottiin, että rakennuksesta oli löytynyt suoraan Espoonjokeen johtava sadevesikaivo, joka tullaan sulkemaan. Ympäristölautakunta katsoo, että laitoksesta ei mahdollisten onnettomuuksien yhteydessä saa joutua myrkyllisiä aineita Espoonjokeen. Myös sammutusvesien keräily on huomioitava, pelastuslaitoksen lausunnon mukaisesti. On huomattava, että esimerkiksi syanidit ovat erittäin myrkyllisiä mm. vesieliöille. Aineiden pääsy jätevesiviemäriin on estettävä joko allastuksilla tai sulkemalla viemärikaivo. Ympäristölautakunta esittää, että aluehallintovirasto tekee laitoksella tarkastuksen ja pyytää tarvittaessa selvityksiä ennen lupapäätöksen antamista. Mikäli aluehallintovirasto katsoo, että suojauksissa on vielä puutteita, korjauksille tulee asettaa määräaika. 19

20 Ympäristölautakunta katsoo, että laitoksen vastaavien henkilöiden tulee olla tietoisia mahdollisista ainereaktioista poikkeustilanteissa ja onnettomuuksien yhteydessä sekä niistä ympäristöön aiheutuvista riskeistä. Vaarallisesti keskenään reagoivia kemikaaleja ei saa varastoida samassa tilassa (ks. pelastuslaitoksen lausunto). Kaikissa astioissa tulee olla merkittynä säilytettävä aine, ja astioissa on oltava tarvittavat varoitusmerkinnät. Koska tulipalon aiheuttamat päästöt voivat olla merkittäviä, ympäristölautakunta katsoo, että hakijan on arvioitava toiminnasta aiheutuva räjähdysvaara ja tarvittaessa laadittava Atex-asiakirja (räjähdyssuojausasiakirja), mikäli näin ei ole tehty. Tulipalojen ehkäisyyn on laitoksella kiinnitettävä erityistä huomiota. Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristöluvassa on annettava määräykset öljyn- ja hiekanerottimen tarkastamisesta, tyhjentämisestä, sulkuventtiilin toimivuuden tarkastamisesta ja niihin liittyvästä kirjanpidosta. Hakemuksen mukaan laitoksella poistetaan kylmälaitteista kylmäaineet. Kuusakoski Oy:n Espoon laitos ei löydy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämästä rekisteristä. Ympäristölautakunta esittää, että lupamääräyksissä huomioidaan valtioneuvoston asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (452/2009). Lautakunta katsoo, että on hyvä, että hakija on oma-aloitteisesti tutkituttanut hulevesien metallipitoisuuksia ja ehdottanut metallien lisäämistä tarkkailuohjelmaan. Aluehallintovirasto voi harkita pihalla tapahtuvan toiminnan perusteella, onko syytä aika ajoin analysoida myös muita aineita kuten PAH-yhdisteitä. Lautakunta esittää, että aluehallintovirasto harkitsee myös poistokaasujen tarkkailua, mikäli saatujen selvitysten perusteella se on tarkoituksenmukaista. Ympäristölautakunta esittää, että hakemusta täydennetään seuraavasti: - Luettelo jätteistä, jotka varastoidaan tai käsitellään kattamatta niin, että alueiden hulevedet kulkeutuvat öljyn- ja hiekanerottimen kautta Espoonjokeen. Minkä tyyppiset SE-romut varastoidaan näin? (Hakemuksen mukaan osa SE-romusta varastoidaan tällä tavoin.) - Arvometallien erilaisten käsittelyjen prosessikaaviot - Listaus vaarallisten kemikaalien käyttömääristä, kerralla varastoitavista määristä ja kemikaalien myrkyllisyystiedoista (mukaan lukien jäteliuokset, kemikaalit, tuotteet) - Mitä kaasuja ja kuinka paljon hopeoidun romun käsittelystä syntyy? - Tarkempi selvitys arvometallien käsittelyyn liittyvien liuosten ja tuotteiden kuljetuksista, lastauksista ja kuormaamista. Voiko näihin liittyen tapahtua vuotoja tai pölyämistä? Mikä on prosessivesisäiliön ja säiliöauton sijainti. - Nestetiiviin kaksoisasfaltin sijaintipaikat - Kylmäainealan pätevyys - Selvitys vartioinnista. Ovatko hälytykset kaukovalvonnassa, kuten voimassa olevan ympäristöluvan selostusosassa on kerrottu? Missä ja miten öljynerottimen hälytin havaitaan? - Ehdotus sammutusvesien keräilystä 20

21 - Ehdotus näytteenoton ja virtaamamittauksen suorittamisesta niin, että saadaan tieto näytteenottohetkellä jokeen joutuvasta ainekuormasta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto Espoon ympäristökeskus on pyytänyt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausuntoa lupahakemuksesta. Pelastuslaitos on antanut seuraavan lausunnon: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos esittää, että ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittajaa edellytetään varautumaan seuraaviin seikkoihin: - Sammutusjätevesien keräilyyn varaudutaan esim. allastamalla pihaaluetta ja johtamalla hulevedet pois suljettavan kaivon kautta. - Peltihallin öljysäiliö tulee tarkastaa, mikäli tarkastusta ei ole suoritettu 5 vuoden sisällä. - Kemikaalisäiliöiden vuodontorjuntaan varaudutaan varaamalla sopivaa kalustoa. - Kemikaalien varastoinnissa on otettava huomioon kemikaalien yhteensopivuustaulukko (Tukes) siten, että vaarallisesti keskenään reagoivia kemikaaleja ei varastoida samassa tilassa. Kemikaaliastioiden merkintään tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Käytettyjen akkujen varastointi ja käsittely tulee suorittaa omassa paloosastossa toimintaan liittyvän merkittävän paloriskin vuoksi. Tila tulee varustaa alkusammutuskalustolla. - Romumetallin säteilyriskiin tulee varautua tekemällä säännöllisesti pistokoeluontoisia mittauksia. Tarkempia ohjeita säteilyvaaratilanteiden varalta tulee tiedustella Säteilyturvakeskuksesta. Espoon kaupungin terveysviranomainen Asutuksen läheisyyden vuoksi tulee kiinnittää erityistä huomiota laitoksen melu- ja ilmapäästöihin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskuksen suorittamassa määräaikaistarkastuksessa kiinnitettiin huomiota arvometalleja sisältävien liuosten varastointiin ja käsittelyyn sekä piha-alueen siisteyteen ja kuntoon. Jäteliuosten käsittely tapahtuu vanhassa tehdasrakennuksessa, joka on sokkeloinen ja valaistukseltaan osin puutteellinen. Kemikaalien käsittely on jakaantunut useaan tilaan. Jätekemikaalien käsittelyssä on otettava huomioon tilojen asettamat rajoitukset ja turvallisuusriski. Käsittely- ja varastoalueet on merkittävä selvästi. Kemikaalien säilytysastiat on merkittävä niin, että merkinnästä käy ilmi yksiselitteisesti astian sisältö. Samassa tilassa ei saa varastoida kemikaaleja, jotka saattavat reagoida keskenään. Kemikaalien säilytykseen ja siirtoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Imeytysmateriaalia ja alkusammutuskalustoa on varattava riittävän useaan pisteeseen. Herkästi reagoivien kemikaalien säilytysastioissa ja käsittelylaitteistoissa on oltava häiriötilanteet ilmaisevat hälyttimet. 21