Pohjois-Satakunnan Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen

Transkriptio

1 Pohjois-Satakunnan Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen RAHOITUSHAKEMUS Kuntien omarahoitusosuus Metsähallitus hakee Pohjois-Satakunnan kunnilta seuraavan taulukon mukaista omarahoitusosuutta Lauhanvuori Region Geopark-valmistelun investointihankkeen toteutukseen. Pohjois-Satakuntaa koskeva hanke toteutetaan seuraavien kuntien alueella: Jämijärvi, Kankaanpää, Honkajoki, Karvia, Parkano. Kunnittain omarahoitukset jakautuvat 55,49 %:n tuella seuraavasti: Rahoitus Yhteensä Maaseuturahoitus - Leader Pohjois-Satakunta 55,49 % , Metsähallitus , Karvia 6 925, Honkajoki 1 020, Jämijärvi 4 050, Kankaanpää 8 937, Parkano 510, Talkootyö , Yhteensä , Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Geopark-jäsenyyden saavuttamisen kannalta kriittisimpiä toimenpiteitä kohdealueella ja hakea Geopark-jäsenyyttä vuoden 2018 syksyllä. Tavoitteena on saada luontomatkailualueen retkeily- ja matkailuinfra sellaiselle tasolle, että kohteet ovat saavutettavissa ja turvallisia ja että ne edistävät alueen geologisesta ja luonnonperinnöstä viestimistä kohderyhmille. Tavoitteena on saada yritykset mukaan opastustoimintaan ja aktiviteettien tarjontaan geologisten kohteiden ympärillä myös kansainvälisille matkailijoille. Retkeilypalvelujen tasolla on suuri merkitys matkailutoiminnan paikallistaloudellisille vaikutuksille. Lauhanvuori Region Geopark-alueella asetetaan tavoitteeksi 25 % matkailijamäärien kasvu kymmenen vuoden aikajänteellä. Hankkeen kesto on 24 kk (1/ /2017 ja kokonaisbudjetti Hankkeen rahoittajat ovat Leader Pohjois-Satakunta (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma) 55,49 %, Metsähallitus ja alueen kunnat 44,51 % Hankkeen toimenpiteitä, joihin rahoitus kohdistuu, ovat lähinnä seuraavat: Kauhaneva Salomaan ja P-paikan välin sorastus esteettömäksi Kyrönkankaantien hoito-ohjeet + kunnostusta Invakäymälä Pyöräilyreitin merkitseminen Lauhanvuoresta Kauhanevalle Hämeenkangas Tienvarsiopasteet asennuksineen Koivistonvadin esteetön keittokatos Niinikodalle esteetön vessa ja P-paikan opastus Kulunohjausaitojen rakentaminen Kunkunpesän katto Tulisijoja Viidentienristeys, Kuninkaanlähteen laavu, Ruskalaavu Jatkokompostori

2 Uhrilähteen ja Kylmänmyllynlähteen rakenteiden muuttaminen kohteiden saavutettavuuden parantamiseksi ja hienoimpien osien näyttämiseksi Haapakeidas Huidankeitaan parkkipaikan kunnostus (tasaus, sorastus) m polku Alkkianvuori Viitoitus Kompostoiva käymälä Kuntien ja yritysten saamat hyödyt Hankkeesta hyötyvät erityisesti alueen koti- ja ulkomaiset matkailijat ja niille palveluja tarjoavat yritykset. Matkailuinfraa kehitetään sille tasolle, että Geopark-hakemus voidaan jättää syksyllä Alueen parantunut retkeily- ja matkailuinfrastruktuuri mahdollistaa kohteiden ja reittien tuotteistamisen geo-/ympäristökasvatuksen ja geomatkailun näkökulmasta niin paikalliselle, valtakunnalliselle kuin kansainvälisellekin yleisölle. Kyrönkankaan tien hoitosuunnitelman laatiminen ja tien kunnostaminen turvaavat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriperintökohteen arvojen säilymistä. Mm. GeoBike -pyöräilyreitti tuo uusia ekologisia vaihtoehtoja kohteisiin tutustumiselle. Luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset lisääntyvät matkailijavirtojen kasvun myötä (tavoitteena 25 % kymmenen vuoden sisällä) Lisätietoja antaa puistonjohtaja Tuula Peltonen, puh , tuula.peltonen@metsa.fi. LIITE: Hankesuunnitelma

3 1 Pohjois-Satakunnan Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen PROJEKTISUUNNITELMA Kuva: Metsähallitus/Timo Halme ja Tuomo Häyrinen

4 2 SISÄLLYS 1 HANKKEEN NIMI HANKKEEN AIKATAULU TAUSTAA HANKKEEN TAUSTATYÖ JA YHTEYS ALUEEN STRATEGIOIHIN GEOPARK-ALUEEN EDELLYTYKSET HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT HANKKEEN TOIMENPITEET HANKKEEN TULOKSET JA HYÖDYT HANKKEEN TULOKSET HANKKEEN HYÖDYT ALUEELLE HANKKEEN HYÖDYT YRITYKSILLE HANKKEEN RISKIT HANKKEEN TOTEUTUSTAPA HANKKEEN KUSTANNUSARVIO RAHOITUSSUUNNITELMA VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN...10

5 3 1 Hankkeen nimi Pohjois-Satakunnan -Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen 2 Hankkeen aikataulu Hanke toteutetaan Taustaa 3.1 Hankkeen taustatyö ja yhteys alueen strategioihin Lauhanvuoren Hämeenkankaan luontomatkailualueella on pitkäjänteisesti parannettu luontomatkailun edellytyksiä vuodesta 2012 alkaen. Alueella on toteutettu kaksi maaseuturahoitteista hanketta (v ). Ensimmäisessä hankkeessa alueelle laadittiin mm. luontomatkailusuunnitelma, jossa nousi esiin geomatkailu ja Geopark-jäsenyys yhtenä keinona alueen luontomatkailun kehittämiseksi. Toisessa hankkeessa toteutettiin luontomatkailusuunnitelmaa, parannettiin alueen saavutettavuutta ja tuotettiin luontomatkailu- ja geologista esittelymateriaalia: mm. verkkosivusto Lauhanvuoriregion.fi, maastoopasteita ja neljä infopistettä matkailukeskuksiin eri puolille aluetta. Parhaillaan Lauhanvuoren Hämeenkankaan luontomatkailualueella on käynnissä Leader-rahoitteinen hanke ( ), jonka puitteissa osallistuttiin kansainväliseen Geopark-konferenssiin Rokualla ja järjestettiin mediaretkeily Lauhanvuoren ja Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuistoihin sekä Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueelle Hankkeessa laaditaan jatkohankehakemus luontomatkailualueella tarvittavista kehittämis- ja investointitoimenpiteistä, jotka ovat edellytyksenä Geopark-statuksen hakemiselle. Geopark-projektialue nimettiin Lauhanvuori Region -Geopark-projektiksi. Alue oli näkyvästi esillä Rokuan Geopark-konferenssissa, ja osallistuminen vahvisti edelleen näkemystä Geopark-jäsenyydestä alueelle sopivana luontomatkailualueen ja sen vetovoimaisuuden kehittämisen välineenä. Mediaretki kiinnosti maakunnallisia ja paikallisia tiedotusvälineitä, ja retkestä tehtiin useita lehtijuttuja. Syyskuusta alkaen hankkeessa on keskitytty jatkohankkeiden valmisteluun. Alueella on vahva yhteinen tahto Geomatkailun kehittämiseen. Hankkeen aikana on oltu tiiviisti yhteydessä rahoittajiin, kuntiin, muihin sidosryhmiin sekä yrittäjiin. Yhteinen kiinnostus Geomatkailun kehittämiseen nousi hyvin esiin Geopark-työpajassa, joka järjestettiin Jämillä (Liite 1. ohjelma ja osallistujaluettelo). Geopark-valmistelua jatketaan kahden erillisen hankekokonaisuuden, kehittämishankkeen ja rakentamishankkeen, avulla. Geopark-statuksen hakemisessa keskeistä on alueen kuntien ja muiden tahojen vahva sitoutuminen ja panostaminen alueen kehittämiseen. Geopark-alue perustuu Metsähallituksen hallinnoimiin suojelualueisiin ja luontokohteisiin. Metsähallituksen näkökulmasta aluekokonaisuudelle suunnitellut jatkokehittämistoimenpiteet ovat kohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisia ja lisäävät paikallistaloudellisia vaikutuksia. Satakunnassa laaditaan parhaillaan matkailustrategiaa toteuttavaa maakunnallista luontomatkailuohjelmaa. Geologia tulee olemaan merkittävä tuotteistamisen teema koko maakunnassa, ja myös luonnosta oppiminen nousee ohjelmassa tuotteistamisen kohdalla vahvasti esille. Lisäksi ohjelman kehittämisteemoina korostuvat luonto- ja matkailutoimijoiden verkottaminen, luonto-osaamisen levittäminen myös matkailutoimijoille sekä paikallisten ja heidän osaamisensa hyödyntäminen yhä vahvemmin luontomatkailussa. Geopark tullaan mainitsemaan potentiaalisena kärkikohteena ohjelmassa.

6 Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiassa on Lauhanvuori nimetty nousevaksi luontomatkailuattraktioksi. Etelä-Pohjanmaalla on tekeillä myös kansainvälisen matkailun toimintasuunnitelma, joka julkistettiin Suunnitelmassa painotetaan kansainvälistymisessä tarvittavaa pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistyötä. Lauhanvuori Region -alueen Geopark-valmistelu on suunnitelmassa huomioitu. 3.2 Geopark-alueen edellytykset Geopark-verkosto toimii Yhdistyneiden kansakuntien opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn suojeluksessa, ja siihen hyväksytään alueita, joilla on ainutlaatuinen geologinen perintö. UNESCO on yleiskokouksessaan Pariisissa hyväksynyt kansainvälisen Geopark-verkoston osaksi uutta ohjelmaansa nimeltään International Geosciences and Geoparks Programme, IGGP. Samalla päätöksellä kaikista nykyisistä Geopark-verkoston jäsenistä tuli UNESCO:n kohteita. Ohjelman myötä UNESCOn rooli Geoparkien ohjauksessa kasvaa, ja se mm. osallistuu uusien Geopark-alueiden valintaan. Geopuistoiksi pyrkiviltä alueilta edellytetään geologisia nähtävyyksiä, jotka ovat merkittäviä kansallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa. Lisäksi alueella tulee olla merkittäviä kulttuurin ja elollisen luonnon arvoja. Geoparkissa esitellään tarina, joka syntyy niin geologisesta kuin luonnon ja kulttuurihistoriallisestakin perinnöstä. Geoturismi tai geomatkailu on Dowlingin ja Newsomen (2010) mukaan luontomatkailun yksi muoto, joka kohdistuu erityisesti maisemaan ja geologiaan. Se edistää matkailua geokohteisiin, geodiversiteetin suojelua ja maaperää tutkivien tieteiden ymmärrystä sen arvostuksen ja oppimisen avulla. Jäsenalueiden tulee jatkuvasti kehittää toimintaansa ja sitouttaa paikallisyhteisöt mukaan toimintaan. Geopark-toiminnalta edellytetään tuloksellisuutta, ja sen on tuotava myös taloudellista hyötyä alueelle. Geopark-toiminnan tuloksena yhteistyö alueen toimijoiden välillä lisääntyy. Matkailijamäärien lisääntyminen riippuu siitä, miten paljon turismin kasvuun panostetaan ja miten mittavaa se on ollut entuudestaan. Jos matkailu on pienimuotoista, kasvu voi olla suhteessa suurempaa, ja jos matkailu on jo ollutkin merkittävää, vaikutukset näkyvät ennen kaikkea matkailijaprofiileissa. Matkailun kehittyminen riippuu alueen toimijoiden aktiivisuudesta ja pitkäjänteisestä sitoutumisesta kehittämiseen. Statuksella itselläänkin on arvo. UNESCOn logon käyttöoikeus lisää jatkossa Geoparkien vetovoimaa ja tunnettavuutta kansainvälisenä brändinä. Kansainvälisten matkailijaryhmien määrä lisääntyy. Matkailuinfraan liittyvät edellytykset Geokohteiden ja niihin liittyvän tiedon ja tarinan tulee olla kävijöiden saavutettavissa, ja matkailuinfraan liittyviin kestäviin ratkaisuihin on kiinnitettävä huomiota. Alueiden edellytetään mm. edistävän julkisilla liikennevälineillä ja lihasvoimalla tapahtuvia liikkumismuotoja kohteissa ja järjestävän ohjattuja retkiä eri kohderyhmille. Alueella tulee olla sekä geologiaan keskittyviä että kulttuurista ja luonnosta kertovia reittejä. Kävijämääriä, kävijäprofiileja ja kävijätyytyväisyyttä tulee myös seurata. Lauhanvuori Region Geopark-alueena Lauhanvuori Region on tunnustettu Suomen Geopark-verkostossa potentiaalisena Geopark-alueena, jonka kärkiteemaksi nousee suoluonto. Alueella on eri kehitysvaiheessa olevia soita erämaamaisessa miljöössä. Kuvankauniiden maisemien katselun rinnalla voidaan soita tarkastelemalla oppia jääkautta seuranneiden kehitysvaiheiden etenemisestä Suomessa. Soiden lisäksi Lauhanvuori Region tarjoaa hienon ja helposti maastossa tarkasteltavan jatkumon viimeisen jääkauden kehitysvaiheisiin. Saumaharju, vedenalaiset viuhkamuodostumat, merenpinnan yläpuolinen moreenikalotti tai jadat ovat muutamia esimerkkejä monipuolisesta kvartäärigeologisesta tarjonnasta. Lisäksi Lauhanvuorella on mahdollista tarkastella Suomessa erittäin harvinaista vendikautista hiekkakiveä. 4

7 5 Jääkauden kerrostumien alla on ikiaikainen kallioperä. Sen historia ulottuu noin kahden miljardin vuoden taakse, jolloin Suomessa kohosi Alppeja muistuttava vuoristo. Vuoriston tyviosia voimme tarkastella myös Lauhanvuori Region Geopark-projektialueella. Alueen geokohteet ovat helposti tuotteistettavissa. Lisäksi alueella on erittäin monipuoliset luontokohteet suojelualueineen. Geoparkin geologisten kohteiden taustalla on oltava suojelupäätös, ja kaikki tämän alueen kohteet sijaitsevat Metsähallituksen hallinnoimilla suojelualueilla: kansallispuistoissa ja erilaisilla muilla suojeluohjelma-alueilla (soiden-, harjujen- ja lehtojensuojeluohjelmat). Matkailupalvelut ovat pääosin pienimuotoisia mutta kehittyviä, ja luontomatkailu on alueella nouseva vapaa-ajan muoto, johon panostetaan muutenkin erilaisin yksityisin ja julkisin hankkein. Alueella on vahva yhteinen tahto geomatkailun kehittämiseen, mikä on erityisen tärkeää. Geo- ja luontomatkailuun on panostettu jo aiemmissa hankkeissa, joissa on mm. laadittu sisältöjä ja esitysmateriaaleja, tuotettu aluetta kuvaava Lauhanvuoriregion.fi-sivusto ja tiedotuslehti ( sekä parannettu alueen saavutettavuutta lisäämällä tienvarsiopasteita ja maastoopasteita. Geopark-alueeseen otettaneen mukaan ainakin Lauhanvuoren ja Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuistot, Haapakeitaan soidensuojelualue ja Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalue sekä Alkkianvuori ja Karijoen Susiluola (ks. karttakuva alla). Parkanon ja Karvian alueilla sijaitseva Häädetkeitaan luonnonpuisto on Metsähallituksen hallinnassa ja perustettu edustavan pohjoissatakuntalaisen kermikeidassuon säilymiseksi koskemattomana ensisijaisesti tieteellistä tutkimusta varten. Häädetkeitaan roolia osana Geopark-aluetta selvitetään hankkeessa. Lisäksi tutkitaan Parkanon Kaitojenvesien Naturaalueen tuomaa lisäarvoa Geopark-projektialueeseen. Aluetta on mahdollista sopeuttaa vuosien aikana siten, että geologinen jatkuvuus on saumaton, alueen toimijoiden kannalta luonteva ja että Geopark-kriteerit toteutuvat mahdollisimman hyvin. Alueen geologisista arvoista ja nähtävyyksistä on kerrottu lyhyesti liitteessä 2, Alkkianvuoresta liitteessä 3.

8 6 4 Hankkeen tavoitteet ja kohderyhmät Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Geopark-jäsenyyden saavuttamisen kannalta kriittisimpiä toimenpiteitä kohdealueella. Geopark-jäsenyyttä haetaan vuoden 2018 syksyllä. Luontomatkailualueen jatkokehittämisen edellyttämistä toimenpiteistä matkailuinfran rakentamishanke vastaa erityisesti geologisten kohteiden esille tuomiseen ja tuotteistamiseen liittyviin tavoitteisiin sekä ympäristökasvatuksellisiin että geomatkailun kehittämistavoitteisiin. Tavoitteena on saada luontomatkailualueen retkeily- ja matkailuinfra sellaiselle tasolle, että kohteet ovat saavutettavissa ja turvallisia ja että ne edistävät alueen geologisesta ja luonnonperinnöstä viestimistä kohderyhmille. Geoparkilta edellytetään taloudellisia vaikutuksia alueella. Tavoitteena on saada yritykset mukaan opastustoimintaan ja aktiviteettien tarjontaan geologisten kohteiden ympärillä myös kansainvälisille matkailijoille. Retkeilypalvelujen tasolla on suuri merkitys matkailutoiminnan paikallistaloudellisille vaikutuksille. Seuraavassa listataan kokonaisuudet, joiden olemassaoloa ja kehittämistä Geopark-jäsenyys alueella erityisesti edellyttää ja joihin rakentamishanke linkittyy kaikilta osin: 1. Geologiset kohteet: määrä, laatu, ainutlaatuisuus, merkittävyys (kansainvälinen, kansallinen, alueellinen, paikallinen) ja niiden suojelu sekä miten niistä viestitään yleisölle (paikallisille ja matkailijoille) 2. Luonto- ja kulttuuriperintö ja niiden merkittävyys (kansainvälinen, kansallinen, alueellinen, paikallinen) sekä miten niistä kerrotaan sekä alueella että matkailijoille. 3. Geoparkin hallintorakenne ja pitkän aikajänteen strategiset suunnitelmat (aluerajaus, Master Planit, markkinointistrategiat, kestävän matkailun sopimukset, opastuksen järjestäminen jne.) 4. Tutkimustoiminta: montako gradua, väitöskirjaa jne. alueelta löytyy tiettynä aikana, alueella toimivat tieteelliset ja akateemiset organisaatiot ym. 5. Ympäristökasvatusohjelmat ja -materiaalit, koulutus, opastus. 6. Geomatkailu: saavutettavuus, opastusrakenteet, aktiviteetit jne. 7. Kestävä aluetalous: paikallisten tuotteiden menekin edistäminen ja yhteistyö yritysten kanssa Erityisesti huomiota on kiinnitettävä alueen sitoutumiseen Geoparkin kehittämisessä. Geoparkin tulee näkyä alueen strategioissa, ja toiminnan tulee perustua strategisiin kumppanuuksiin ja laajapohjaiseen alueen toimijoiden osallistumiseen. Se edellyttää myös rahallista panostusta. Hankkeen kohderyhmiä ovat alueen kunnat, yritykset, yhdistykset, Metsähallitus, LUKE sekä muut yhteistyökumppanit laajasti niin alueella kuin sen ulkopuolella (esim. korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja matkailutoimijat) Yksi hankkeen toiminta-alueista on Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalue, joka on ensisijaisesti Puolustusvoimien käytössä. Alue on Metsähallituksen Metsätalouden tulosalueen omistuksessa. Hankkeen tavoitteissa, toimenpiteissä ja tuloksissa myös myöhemmin huomioidaan se, ettei Puolustusvoimien eikä Metsätalouden nykyistä toimintaa ja toiminta-aluetta rajoiteta millään tavalla ja että kaikki kehittämistyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sekä Puolustusvoimien että Metsähallituksen Metsätalouden tulosalueen kanssa.

9 7 5 Hankkeen toimenpiteet Hankkeessa toteutetaan kehittämistoimia Geopark-kriteereiden mukaisesti. Hankkeessa parannetaan alueen geo- ja luontokohteiden saavutettavuutta ja palveluita. Toimenpiteet listataan seuraavassa kohteittain. 1. Kauhaneva: nykyisten rakenteiden täydentäminen esteettömyyden ja ekologisen puistoon saapumisen näkökulmasta sekä Kyrönkankaan museotien kunnostaminen o Kyrönkankaan tien hoito-ohjeet sekä tien kunnostusta (ko. pohjois-eteläsuuntainen tieosuus on opastettu tienvarsiopastein molemmista suunnista. Opastus johtaa paikoitusalueille. Puiston alueella tie ei ole kuljettavissa autolla.) o Eteläisen Salomaan taukopaikan muuttaminen liikuntaesteisille soveltuvaksi. o GeoBike-pyötäilyreitin suunnittelu ja merkitseminen 2. Hämeenkangas: olemassa olevien palveluiden täydentäminen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti o Tienvarsiopasteiden hankinta ja asentaminen (suunnitelma on tehty) o Koivistonvadille esteetön keittokatos (suurien ryhmien tapahtumapaikka) o Taukopaikkojen tulisijoja ja jatkokompostorin hankinta o Kulunohjausaitojen rakentaminen o Uhrilähteen ja Kylmänmyllynlähteen rakenteiden muuttaminen kohteiden saavutettavuuden parantamiseksi ja hienoimpien osien näyttämiseksi 3. Haapakeidas: Huidankeitaan P-paikan ja uuden polun rakentaminen 100 m matkalta 4. Alkkianvuori: viitoituksen rakentaminen, kompostoiva käymälä 6 Hankkeen tulokset ja hyödyt 6.1 Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena on Geopark-kriteereissä edellytettävien asioiden kehittyminen sille tasolle, että Geopark-hakemus voidaan jättää syksyllä Rakentamishankkeen tulokset ovat edellytyksenä kehittämishankkeen onnistumiselle. Hankkeen tulokset mahdollistavat kohteiden ja reittien hyödyntämisen ympäristökasvatus- ja geomatkailukäytössä aivan uudella tasolla nykytilanteeseen verrattuna. Sen oletetaan lisäävän kohteiden paikallistaloudellisia vaikutuksia merkittävästi. Hankkeessa saadaan kunnostettua alueen maastopalvelut asianmukaiseen kuntoon sekä saavutettavuuden että turvallisuuden näkökulmasta. Hankkeen tuloksena on kohdealueen parantunut retkeily- ja matkailuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa kohteiden ja reittien tuotteistamisen geo-/ympäristökasvatuksen ja geomatkailun näkökulmasta niin paikalliselle, valtakunnalliselle kuin kansainvälisellekin yleisölle. Esimerkkeinä mainittakoon GeoBike-reitti Lauhanvuoren ja Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuistoissa ja Hämeenkankaan harjujen ja lähteiden löydettävyyden paraneminen tienvarsiopastuksen avulla. 6.2 Hankkeen hyödyt alueelle Hankkeessa on rakennettu toimiva Geopark-alue, jonka organisaatiot ja yritykset ovat sitoutuneet jatkuvaan alueensa kehittämiseen UNESCOn ja Geopark-verkoston asettamien kriteerien mukaisesti. Statuksen saamisen jälkeen alue ja sen toimijat hyötyvät UNESCOn ja Geopark-verkoston brändeistä sekä niiden tuomasta kansainvälisestä geomatkailustatuksesta. Geopark-kehitystyö johtaa paikallisväestön aluetuntemuksen ja sitä kautta oman alueen arvostuksen lisääntymiseen, mikä näkyy mm. luonnon ja geologisten kohteiden suojeluhalukkuuden kasvuna sekä lasten, nuorten ja matkailijoiden opastuspalvelumahdollisuuksien lisääntymisenä.

10 Matkailijamäärät ovat maailmalla Geopark-alueilla lisääntyneet 5-40 % riippuen alueen matkailun tilasta ennen Geopark-statusta. Erityisesti pienillä alueilla, joilla ei ole suurta matkailuveturia ja joissa matkailu on vielä pienimuotoista, ovat tulokset olleet suhteessa suurempia kuin sellaisilla alueilla, joissa matkailijoita on entuudestaan paljon. Niilläkin alueilla matkailijaprofiilit ovat muovautuneet esimerkiksi ympäristötietoisempaan suuntaan. Lauhanvuori Region Geopark-alueella asetetaan tavoitteeksi 25 % matkailijamäärien kasvu kymmenen vuoden aikajänteellä. Kyrönkankaan tien hoitosuunnitelman laatiminen ja tien kunnostaminen turvaavat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriperintökohteen arvojen säilymistä. 6.3 Hankkeen hyödyt yrityksille Hankkeesta hyötyvät erityisesti alueen koti- ja ulkomaiset matkailijat ja niille palveluja tarjoavat yritykset. Matkailuinfraa kehitetään sille tasolle, että Geopark-hakemus voidaan jättää syksyllä Geo- ja luontokohteiden retkeily- ja matkailuinfraa parannetaan merkittävästi, jolloin yritykset pystyvät hyödyntämään suojelualueita aiempaa paremmin omassa toiminnassaan o mahdollistaa mm. kohteiden ja reittien tuotteistamisen geo-/ympäristökasvatuksen ja geomatkailun näkökulmasta niin paikalliselle, valtakunnalliselle kuin kansainvälisellekin yleisölle. Mm. GeoBike -pyöräilyreitti tuo uusia ekologisia vaihtoehtoja kohteisiin tutustumiselle. Luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset lisääntyvät matkailijavirtojen kasvun myötä. 6.4 Hankkeen riskit Hankkeessa on paljon tehtävää kahdelle seuraavalle vuodelle, ja kunnilta vaaditaan merkittävää omarahoitusosuutta ja osallisuutta myös talkootyöhön (yhdistysten tms. muodossa). Mikäli talkootyö ei luvatussa mittakaavassa onnistu, joutuvat kunnat maksamaan erotuksen. Riskinä on, ettei kaikkia toimenpiteitä saada toteutettua, mikäli kunnat eivät saa rahoitusta kokoon. Hanke toteutetaan siinä tapauksessa suunniteltua pienempänä. Unescon uuden ohjelman ja tiukentuvien kriteereiden myötä Geopark-statuksen saaminen ei ole itsestään selvää. On varauduttava myös siihen, että statusta ei alueelle myönnetä tai että statuksen saaminen viivästyy. Kaikki hankkeessa esitetyt toimenpiteet hyödyttävät joka tapauksessa alueen luontomatkailukäyttöä, ympäristökasvatuksen toteutusta, paikallisten tuotteiden valmistusta ja markkinoita sekä paikalliskulttuurin tuotteistamista ja hyödyntämistä sekä matkailussa että paikallisesti. Prosessissa alue saa joka tapauksessa kansainvälistä näkyvyyttä hankkeen alusta lähtien. Geoparkvalmistelu on siis nähtävä aluekehittämisen välineenä statuksen saavuttamisesta huolimatta. 8 7 Hankkeen toteutustapa Geopark-matkailuinfran rakentamishanketta hallinnoi Metsähallitus, sillä toimenpiteet kohdistuvat Metsähallituksen hoitamille alueille. Kunnat, joiden alueella kohteet sijaitsevat, osallistuvat hankkeen toteutukseen sekä rahallisesti että talkootyön muodossa. Hankkeeseen palkataan osa-aikainen projektipäällikkö (1,5 htkk), joka vastaa hankkeen taloushallinnosta ja toimenpiteiden suunnittelusta ja kilpailutuksista. Jo lähtökohtaisesti hankkeessa tehtävien toimenpiteiden kustannukset on pyritty saamaan mahdollisimman pieniksi laskemalla sen varaan, että osa töistä voidaan tehdä talkootyönä. 8 Hankkeen kustannusarvio Osahankkeiden kustannukset ovat yhteensä jakautuen kohteittain seuraavasti:

11 HÄMEENKANGAS, HAAPAKEIDAS JA ALKKIANVUORI BUDJETTI TALKOOTYÖ Sis. Kokonaisbudj (eur) Suunnittelu ja hallinnointi talkootyötä h Projektipäällikön palkkakulut 1,5 htkk Taloushallinto, viestintä Kyrönkankaantien tienhoitokunnan perustaminen (sis. ulkop. asiantuntijatyö) Kilpailuttaminen, lupien hakeminen Projektipäällikön matkakulut Metsähallituksen vakinaisten palkat: suunnittelu ja työnjohto Yhteensä Kauhaneva Salomaan ja P-paikan välin sorastus esteettömäksi x Kyrönkankaantien hoito-ohjeet + kunnostusta (11 km) x Invakäymälä Pyöräilyreitin merkitseminen Lauhanvuoresta Kauhanevalle x Talkootyö, konetyö Talkootyö, miestyö Yhteensä Hämeenkangas Tienvarsiopasteet asennuksineen x Koivistonvadin esteetön keittokatos x Niinikodalle esteetön käymälä x Aitarakennelmia portteineen, mm. Viidentienristeys, Ruskalaavu x Jättikodan ja Kunkunpesän katot x Tulisijat muutamiin taukopaikkoihin Jatkokompostori alueelle Uhrilähteen ja Kylmänmyllynlähteen rakenteiden muutostyöt x Talkootyö, konetyö Talkootyö, miestyö Yhteensä Haapakeidas Huidankeitaan parkkipaikka (tasaus, sorastus), 100 m polku + pengertien polun sorastus Yhteensä Alkkianvuori Viitoitus x Kompostoiva käymälä Talkootyö, miestyö Yhteensä Yhteensä eur

12 10 9 Rahoitussuunnitelma Hankkeelle haetaan maaseuturahoitusta Leader-ohjelman kautta (Leader Pohjois-Satakunta) yhteensä kattaen 55,5 % kustannuksista. Metsähallituksen omarahoitusosuus on (19,5 %) ja alueen kuntien yhteensä (25 %) sisältäen myös talkootyön osuuden (9,7 % kokonaiskustannuksista). Kuntarahoitusta haetaan seuraavilta kunnilta: Karvia, Parkano, Honkajoki, Kankaanpää ja Jämijärvi. Rahoitus Yhteensä Maaseuturahoitus - Leader Pohjois-Satakunta 55,5 % Metsähallitus Karvia Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Parkano Talkootyö Yhteensä Viestintä ja tiedottaminen Hankkeen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti Lauhanvuoriregion.fi-sivustolla, Metsähallituksen verkkosivuilla (luontoon.fi, metsa.fi), sosiaalisessa mediassa sekä tiedotteiden avulla. Yrittäjiin ja sidosryhmiin pidetään yhteyttä sähköpostitse ja yleisötilaisuuksissa. Hankkeen tuloksia esitellään loppuseminaarissa tiedotusvälineiden edustajille.

13 11 LIITE 1. Kutsu/ohjelma Lauhanvuoren - Hämeenkankaan luontomatkailualueen Geopark-työpaja Geopark-valmisteluhankkeen sisältöjen suunnittelu ja alueellisesta yhteistyöstä sopiminen Aika Maanantai klo Paikka Jämin luontokeskus, Sormelantie 77, Jämijärvi Osallistujat Yritykset: matkailu, kulttuuri, paikallistuotteet ym. Kehittäjät Rahoittajat Kunnat Oppilaitokset, tutkimuslaitokset Museovirasto Muut aiheesta kiinnostuneet klo 12:00 Työpajan avaus puistonjohtaja Tuula Peltonen, Metsähallitus klo 12:10 Mikä on Geopark ja mitä se alueella voisi olla? Keskeisimmät kriteerit statuksen hakemiselle projektipäällikkö Terttu Hermansson, Metsähallitus klo 12:25 Geologiset nähtävyydet alueella geologi Ari Brozinski, Metsähallitus klo 12:40 Rokua Geopark: eläviä esimerkkejä toimivan geoparkalueen ratkaisuista: ympäristökasvatus, yhteistyö alueella, matkailu, kysymykset Mikolle projektipäällikkö Mikko Kiuttu, Rokua Geopark Ympäristökasvatushanke, Humanpolis Oy klo 13:40 klo 14:00 klo 15:30 klo 15:55 Kahvitarjoilu Työpajatyöskentely: ryhmät teemoittain (voi muuttua osallistujien mukaan) Johdattelupuheenvuoroissa teeman nykytila ja meneillään olevat hankkeet Ideat hanke-esityksiksi 1) Ympäristökasvatus, ryhmää vetää Anne Savola 2) Matkailuinfra, ryhmää vetää Rami Tuominiemi 3) Geokohteet ja tutkimus: geologia, luonto, kulttuuri, ryhmää vetää Ari Brozinski 4) Tuotekehitys (paikalliset tuotteet ja palvelut, kulttuuri(historia), reitit Outdoors Finland ym.), ryhmää vetää Terttu Hermansson 5) Geopark-projektin hallinnointi ja rahoitus, ryhmää vetää Tuula Peltonen Mikko Kiuttu vastaa työpajan aikana kysymyksiin Ryhmien tiiviit jatkohanke-esitykset Yhteenveto ja jatkosta sopiminen puistonjohtaja Tuula Peltonen, Metsähallitus Ilmoittautumiset torstaihin mennessä Tertulle: p , tai terttu.konttinen@metsa.fi. Kerro myös mahdolliset ruoka-ainerajoituksesi. Tervetuloa!

14 12 Geopark-työpajaan osallistuneet 1 Antila Krista Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 2 Bragge Rauno Vapo 3 Brozinski Ari Metsähallitus 4 Enqvist Valter Isojoen kunta 5 Hermansson Terttu Metsähallitus 6 Hosiasluoma Tarja Karvian kunta 7 Kangas Kaija Karvian matkailu ry 8 Kannosto Joonas Jämikeskus 9 Kiuttu Mikko Humanpolis Oy 10 Lanne Viveka Siikainen 11 Leinonen Linda Isojoen kunta 12 Leppihalme Kirsi Jämijärven kunta 13 Luomahaara Sanni Korsuretket Oy 14 Lähteenmäki Seija Honkajoen kunta 15 Manninen Juha Varsinais-Suomen ELY-keskus 16 Martola Timo Turun yliopisto 17 Myllyviita Seppo Karvian Valokuvaamo 18 Mäkinen Sirkka-Liisa Hostel River 19 Nousiainen Ismo Taikapolku 20 Peltonen Tuula Metsähallitus 21 Raike Eeva Turun yliopisto 22 Raipala Liisa Pohjois-Satakunta/Mediaperhe Oiva 23 Rajamäki Marko PSKK 24 Ranta-Knuuttila Anne Metsähallitus 25 Renfors Sanna-Mari SAMK 26 Riitahuhta Asko Kurkikorven Mummola 27 Riitahuhta Sirkka Kurkikorven Mummola 28 Savola Anne Satakuntaliitto 29 Seppälä Sanna ProAgria Länsi-Suomi ry 30 Skaffari Hannu Jämin Metsätähti & Villa Aurinko 31 Tolvanen Simo Kauhajoen koulukeskus 32 Tuominiemi Rami Metsähallitus 33 Tuovinen Teemu SLL Pohjanmaan piiri ry 34 Tupala Krista Satakuntaliitto 35 Uuro Karoliina SAMK 36 Uusi-Salava Risto Jämin Puhtipojat Oy 37 Vanhapaasto Juha Leader Pohjois-Satakunta 38 Vuorenmaa Heli Kauhajoen koulukeskus 39 Vuori Voitto Reima Country yhdistys ry 40 Väänänen Mari Etelä-Pohjanmaan liitto 41 Ylikännö Leena ProAgria Länsi-Suomi ry