SISÄMINISTERIÖ VASTINE HE 40/2017 vp Rajavartio-osasto Ylitarkastaja Pertti Ojutkangas Rajaturvallisuusasiantuntija, komentajakapteeni Mikko Simola

Transkriptio

1 SISÄMINISTERIÖ VASTINE HE 40/2017 vp Rajavartio-osasto Ylitarkastaja Pertti Ojutkangas Rajaturvallisuusasiantuntija, komentajakapteeni Mikko Simola Eduskunnan hallintovaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain ja rajavartiolain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 40/2017 vp); perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 23/2017 vp) ja hallintovaliokunnan saamat asiantuntijalausunnot Yleistä Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt sisäministeriöltä vastinetta perustuslakivaliokunnan sille toimittamaan lausuntoon PeVL 23/2017 vp ja valiokunnalle toimitettuihin asiantuntijalausuntoihin. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO Eroamisiän ja palvelussitoumuksen sääntely Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetun eroamisikää koskevan sääntelyn perusteet ovat sopusoinnussa valiokunnan käytännön kanssa. Hallintovaliokunnan on kuitenkin lausunnossa mainituista syistä syytä varmistaa, että ehdotettu sääntely on kattavaa ja johdonmukaista, että sen johdosta ei synny sellaisia satunnaisia soveltamistilanteita, joissa virkamiehen oikeusasema voisi kohtuuttomasti heikentyä vastoin lakiehdotusten tavoitteita ja tarkoitusta. Sisäministeriö toteaa, että esityksellä ei ole vaikutusta eläkeoikeuden syntymiseen tai elinaikakertoimeen. Esityksessä kohdellaan kaikkia henkilöstöryhmiä yhdenvertaisesti. Rajavartiolaitoksen sotilasvirkojen ja siviilivirkojen eroamisikä nousee asteittain julkisten alojen eläkelain mukaisesti. Perustuslakivaliokunta painottaa palvelussitoumuksen suostumuksen aitouden ja vapaaseen tahtoon perustuvuuden vaatimuksen johdosta palvelussitoumuksen vastaanottajan velvollisuutta huolehtia ja varmistua myös soveltamistilanteesta siitä, että opiskelija ymmärtää palvelussitoumuksen merkityksen kaikilta osiltaan ja erityisesti korvausvelvollisuuden osalta ennen sitoumuksen antamista. Sisäministeriö toteaa, että rajavartijan peruskurssille pyrkiville kerrotaan palvelussitoumuksen vaatimisesta ensimmäisen kerran jo pääsykoevaiheessa. Ennen allekirjoittamista kurssinjohtaja kertoo valituksi tulleille opiskelijoille palvelussitoumuksen merkityksen ja allekirjoitustilaisuuden ajankohdan. Heille annetaan noin viikko aikaa järjestää itselleen avustaja allekirjoitustilaisuuteen, jos he kokevat sen tarpeelliseksi. Allekirjoittamistilaisuus on lisäksi 1

2 merkitty opiskelijoiden viikko-ohjelmaan. Tilaisuudessa kerrataan vielä sitoumuksen merkitys ja opiskelijoita kehotetaan kysymään epäselvistä asioista. Tämän jälkeen allekirjoitetaan palvelussitoumus. Rajavartijan peruskurssin opiskelijoita vastaavaa menettelyä noudatetaan myös lentävän henkilöstön kohdalla. Menettely perustuu Rajavartiolaitoksen päällikön määräyksenä annettuun pysyväisasiakirjaan Rajainterventioryhmän toimivalta Perustuslakivaliokunta toteaa, että arvioitavana oleva lakiehdotus ei ole perustuslain täysvaltaisuussääntelyn kannalta ongelmallinen. Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kansainvälisen avun pyytämistä säännellään siltä osin kuin päätöksenteko kuuluu ylimmille valtioelimille eduskunnan hyväksymässä laissa kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta (HE 72/2016 vp), josta perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa (ks. PeVL 17/2017 vp, PeVL 64/2016 vp). Valiokunnan käsityksen mukaan hallintovaliokunnan tulee täydentää 3. lakiehdotusta rajavartiolain muuttamisesta viittaussäännöksellä kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettavaksi ehdotetun lain menettelysäännösten suhteesta nyt ehdotettavaan lakiin, jotta säännöksistä käy mahdollisimman selvästi ilmi, mitä päätöksentekomenettelyä kussakin tilanteessa noudatetaan (ks. myös PeVL 66/2016 vp, s. 2 ja HaVM 9/2017 vp, s. 6). Sisäministeriö katsoo, että kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettu laki (HE 72/2016 vp) soveltuu rajavartiolain 15 a :n 1 momenttiin ja 15 b :n 2 momenttiin. Sen sijaan rajavartiolain 15 a :n 2 momentissa kyse on neuvoston päätöksen toimeenpanosta ja lain 15 b :n 1 momentissa raja- ja merivartiostoasetuksen 20 artiklan toimeenpanosta tavalla, joka ei kuulu kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain soveltamisalaan. Sisäministeriö esittää rajavartiolakia koskevan esityksen muuttamista seuraavasti: 15 a Tuki Euroopan raja- ja merivartiovirastolta Valtioneuvoston yleisistunto päättää Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (raja- ja merivartiostoasetus) 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun nopean rajaintervention käynnistämistä koskevan pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle. Jos yleiseen järjestykseen, sisäiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen kohdistuva uhka kuitenkin välttämättä edellyttää pyynnön kiireellistä esittämistä, sisäministeri voi esittää pyynnön, kunnes valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee asian. Valtioneuvoston yleisistunto päättää toimenpiteistä Suomen vastaanottaessa raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan mukaista apua kiireellisiä toimia edellyttävässä tilanteessa ulkorajalla. 2

3 Mitä päätöksenteosta 1 momentissa säädetään, sovelletaan, jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetusta laista ( / ) muuta johdu. 15 b Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen ja teknisen tai operatiivisen avun antaminen ja pyytäminen Raja- ja merivartiostoasetuksen 17 artiklan 9 kohdassa tarkoitetusta rajavartijoiden antamisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston nopeaan rajainterventioon käytettäväksi päättää raja- ja merivartiostoasetuksessa vahvistetun Suomen kiintiön rajoissa Rajavartiolaitoksen päällikkö. Rajavartiolaitos päättää osallistumisestaan Euroopan raja- ja merivartioviraston muihin operaatioihin ja muuhun toimintaan sekä raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitetun teknisen tai operatiivisen avun antamisesta ja pyytämisestä toimialallaan. Rajavartiolaitoksen esikunta on raja- ja merivartiostoasetuksen 23 artiklassa tarkoitettu kansallinen yhteyspiste. Mitä päätöksenteosta 2 momentissa säädetään, sovelletaan, jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetusta laista muuta johdu. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi edelleen huomiota siihen, että apua antavat toisen valtion virkamiehet on perehdytettävä asianmukaisesti muun muassa voimassa olevaan kansalliseen toimivaltuussääntelyyn. Sisäministeriö toteaa apua antavien muiden jäsenvaltioiden virkamiesten perehdyttämisen järjestämisestä seuraavaa: Kaikki operaatioon osallistuvat virkamiehet saavat käyttöönsä Frontexin koordinoiman operaation operaatiosuunnitelman ennen saapumistaan operaatiota johtavaan isäntämaahan. Operaatiosuunnitelma laaditaan yhteistyössä Frontexin ja operaatiota johtavan isäntämaan kanssa. Suunnitelma sisältää toimivaltuuksia käsittelevän osuuden. Kaikki operaatioon osallistuvat virkamiehet ovat velvoitettuja perehtymään operaatiosuunnitelman sisältöön ennen toiminnan aloittamista. Osallistuville virkamiehelle järjestetään vakiintuneen käytännön mukaisesti ohjeistustilaisuus heti heidän saapuessaan operaatiota johtavaan isäntämahan. Ohjeistustilaisuus järjestetään yhteistyössä operaatiota johtavan isäntämaan ja Frontexin kesken. Operaatiota johtavan isäntämaan edustajat perehdyttävät kaikki osallistuvat virkamiehet voimassa olevaan kansalliseen toimivaltuussääntelyyn. Operaatioon osallistuvat virkamiehet voivat esittää tarpeen mukaan kysymyksiä heille mahdollisesti epäselvistä asioista. Suomessa toimiessaan muista jäsenvaltioista tulevat rajavartiomiehet toimivat aina suomalaisen toimivaltaisen rajavartiomiehen johdossa. Aina työvuorojen alussa operaatioon osallistuville järjestetään työvuoron aloituskokous, jossa kerrataan tarvittavat toimivaltuuksiin liittyvät asiat ja tiedotetaan vallitsevasta rajatilanteesta. 3

4 VALIOKUNNAN SAAMAT ASIANTUNTIJALAUSUNNOT Eroamisiät Ns. vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvien siviilien eroamisiät Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL ry ei pidä perusteltuna ns. vanhojen siviilien eroamisiän nostoa. Palkansaajajärjestö Pardia ilmoittaa yhtyvänsä jäsenjärjestönsä kantaan. Vanhoilla siviileillä tarkoitetaan siviilivirkamiehiä, jotka ovat palvelleet tai sitä ennen ja joilla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa aikaa vähintään 3 vuotta. MPHL ry:n lausunnossa vedotaan ns. vanhojen siviileiden oikeuteen vanhuuseläkkeeseen eroamisiässä (Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki, 7 ), heidän lukumääräänsä sekä siihen, että ns. vanhat siviilit eivät ole rinnastettavissa ammatillisiin eroamisikiin. Sisäministeriö toteaa, että julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 7 :ssä säädetään oikeudesta vanhuuseläkkeeseen muussa laissa säädetyssä eroamisiässä, eikä itse eroamisi'istä. Viimeiset ns. vanhat siviilit jäävät Rajavartiolaitoksessa eläkkeelle 2030-luvun alussa. Valtiovarainministeriö on ohjauskirjeellään tammikuussa 2016 edellyttänyt hallinnonalojen toimivaltaan kuuluvien eroamisikien nostamista siten, että julkisten alojen eläkelain mukainen eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen vaikuttaa yhdenvertaisesti kaikkiin henkilöstöryhmiin. Valtiovarainministeriö ja Keva korostavat hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa henkilöstöryhmien yhdenvertaista kohtelua asiassa. MPHL ry:n lausunnon mukaan lakiehdotuksen vaikutuksiin ei ole riittävästi sopeutumisaikaa. Rajavartiolaitoksen henkilöstöjärjestöjä kuultiin esitysluonnoksesta marraskuussa Ns. vanhojen siviilien tulevasta eroamisiän nostosta on yleisesti tiedotettu Rajavartiolaitoksessa. Sen lisäksi on tarkoitus lähiaikoina erikseen tiedottaa niille henkilöille, joiden eroamisikä on vuonna 2018, että heidän eroamisikänsä siirtyy kolmella kuukaudella eteenpäin. Lisäksi heitä kehotetaan vielä varmistamaan Kevalta, että työnantajan ilmoittama alustava eroamisajankohta pitää paikkansa. Vuonna 2018 eroamisiät nousevat kolmella kuukaudella, joten sopeutumisaikaa voidaan pitää riittävänä. Rajaturvallisuusunioni ry:n mielestä siviiliviroissa palvelevien enimmäisikärajoja ei tulisi nostaa portaittain 70 ikävuoteen, vaan kaikilla tulisi olla oikeus palvella syntymävuodesta riippumatta 70 ikävuoteen asti. JHL ry yhtyy Rajaturvallisuusunioni ry:n kantaan. Sisäministeriö toteaa, ettei kaikilla virkamiehillä ole 70 vuoden eroamisikää, vaan valtion virkamieslain 35 :n mukaan eroamisikä on porrastettu syntymävuoden mukaan vuoteen. Rajavartiolaitoksen ylimmät sotilasvirat Upseeriliitto ry katsoo, että ylimpien sotilasvirkojen osalta eroamisikää ei tulisi nostaa. 4

5 Valtiovarainministeriö on ohjauskirjeellään tammikuussa 2016 edellyttänyt hallinnonalojen toimivaltaan kuuluvien eroamisikien nostamista siten, että julkisten alojen eläkelaki vaikuttaa yhdenvertaisesti kaikkiin henkilöstöryhmiin. Valtiovarainministeriö ja Keva korostavat hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa henkilöstöryhmien yhdenvertaista kohtelua asiassa. Eroamisiän nostaminen ja Rajavartiolaitoksen poikkeusolojen organisaatio Päällystöliitto ry kantaa huolta julkisten alojen eläkelain ja eroamisikien noston vaikutuksista poikkeusolojen organisaatioon. Se ei katso esityksessä mainitun asevelvollisten koulutuksen olevan ratkaisu, jolla korvattaisiin ammattisotilaisiin perustuvan reservin määrää. Sisäministeriö toteaa, että julkisten alojen eläkelaista johtuva sotilasammatillisesti koulutetun johtajareservin määrän pieneneminen joudutaan korvaamaan varusmiespalveluksen suorittaneilla ja kertausharjoitetuilla reserviläisillä. Tällä ei kuitenkaan saavuteta samaa suorituskykyä kuin ammattihenkilöstöä käyttämällä. Tilanteeseen on kuitenkin sopeuduttava ja Rajavartiolaitos on käynnistänyt suunnittelun lakimuutoksen seurannaisvaikutusten hallitsemiseksi. Raja- ja merivartijoiden oikeus jäädä eläkkeelle Rajaturvallisuusunioni ry ehdottaa, että myös raja- ja merivartijoille mahdollistettaisiin sama oikeus jäädä eläkkeelle kuin julkisten alojen eläkelain 102 :n 6-7 momentin mukaan on Rajavartiolaitoksen muilla sotilailla. JHL ry yhtyy Rajaturvallisuusunioni ry:n kantaan. Sisäministeriö toteaa, että esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa julkisten alojen eläkelain säännöksiä. Palvelussitoumukset Päällystöliitto ry, Rajaturvallisuusunioni ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry pitävät ongelmallisena lentävän henkilöstön palvelussitoumuksen muuttamista harkinnanvaraiseksi erityisesti palkkausjärjestelmään liittyvistä syistä. JHL ry yhtyy Rajaturvallisuusunioni ry:n kantaan. Sisäministeriö toteaa, että ehdotetut muutokset selkeyttävät ja yhdenmukaistavat palvelussitoumuksia ja niiden velvoittavuutta koskevan erityissääntelyn Rajavartiolaitoksessa jo voimassa olevan käytännön kanssa. Muutokset ovat siten välttämättömiä sekä virkamiehen että työnantajan oikeusturvan kannalta. Vaikka ehdotetut muutokset tulisivat voimaan, niin pääsääntöisesti palvelussitoumus tullaan edelleen vaatimaan kaikilta, joiden koulutukseen työnantaja on erityisesti panostanut. Jos virkamies on saanut työnantajaltaan lyhyen ja edullisen perehdyttämisen lentävän henkilöstön tehtäväänsä, ei palvelussitoumuksen vaatimiselle välttämättä ole tällöin perusteita. Se, miten tämä mahdollisesti vaikuttaisi virkamiehen lentolisän suuruuteen, voidaan sopia virkaehtosopimusta muuttamalla. Rajavartiolaitoksen vir- 5

6 kamiehen palkkaus määräytyy yksinomaan tarkentavan virkaehtosopimuksen perusteella ja mukaisesti. Ehdotetuilla muutoksilla ei myöskään muuteta vallitsevaa, jo voimassa olevaan säännökseen ja sille oikeuskäytännössä vahvistettuun sisältöön perustuvaa, sitoumusten ottamiskäytäntöä. Rajaturvallisuusunioni ehdottaa, että kaikki päätökset palvelussitoumuksen mukaisen korvauksen perimisestä tulisi tehdä Rajavartiolaitoksen esikunnassa. JHL ry yhtyy Rajaturvallisuusunioni ry:n kantaan. Rajavartiolaitoksen sitoumuskorvausten määrät on määritetty yksityiskohtaisesti Rajavartiolaitoksen virkamiesten koulutuskustannusten korvaamisesta annetulla sisäministeriön asetuksella (721/2007). Päätös sitoumuskorvauksesta on valituskelpoinen. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt hoitavat lukuisia merkittäviä valtion virkamieslain perusteella nimittävän viranomaisen toimivaltaan kuuluvia virkamiestä koskevia asioita. Sisäministeriön mielestä Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden nykyinen päätöksentekomenettely palvelussitoumuskorvausasioissa ei anna aihetta ehdotetulle muutokselle. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto; muutokset poliisilakiin Poliisihallitus huomauttaa, että eduskunnan hyväksymään hallituksen esitykseen HE 107/2016 (HaVM 9/2017 vp) sisältyvässä poliisilain muutoksessa poliisilain 9 lukuun on lisätty uusi 9 a ja 9 b. Nyt puheena olevassa esityksessä ehdotetaan samannumeroisia pykäliä 9 lukuun, mikä tulisi ottaa huomioon jatkovalmistelussa. Sisäministeriö ehdottaa, että ottaen huomioon hallintovaliokunnan mietintö HaVM 9/2017 vp, tässä hallituksen esityksessä ehdotetut poliisilain 9 luvun 9 a ja 9 b tulisi numeroida 9 i ja 9 j :ksi. Lisäksi tulisi ottaa huomioon hallintovaliokunnan mietinnöstä ilmenevä viittaustapa kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettuun lakiin. Sisäministeriö viittaa hallituksen esitykseen HE 106/2017 vp ja hallintovaliokunnan siitä antamaan mietintöön HaVM 9/2017 vp ja toteaa, että tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettua lakia (1522/2016) sovelletaan lain 1 :n 1 momentin mukaan muuan muassa Frontexin toimintaan kansallisena asiantuntijana, Euroopan rajavartioryhmän jäsenenä tai muutoin mainitun viraston käyttöön lähetettynä rajavartijana osallistuvia henkilöitä. Lakia on tarkoitus soveltaa myös rajaturvallisuusapua toisessa EUjäsenvaltiossa antaviin rajavartiomiehiin sekä Prüm- ja Atlas-yhteistyöhön ja muun kansainvälisen avun antamiseen osallistuviin poliisimiehiin (rajavartiolain 35 h ja poliisilain 9 luvun 9 g, HaVM 9/2017 vp - HE 107/2016 vp). Sisäministeriö esittää, että lakia sovellettaisiin myös Frontexin toimintaan nyt puheena olevan hallituksen esityksessä esitetyn mukaisesti osallistuviin poliisimiehiin heidän vakuutusturvansa järjestämiseksi. Sisäministeriö esittää, että ehdotettu poliisilain 9 luvun 9 a kuuluisi seuraavasti: 6

7 Poliisihallitus päättää: 9 i Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen 1) Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (raja- ja merivartiostoasetus) 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta poliisimiesten antamisesta Euroopan raja- ja merivartiovirastolle käytettäväksi pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajiksi; 2) raja- ja merivartiostoasetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle saada Suomessa käyttöön pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajia; 3) poliisimiesten lähettämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston operaatioihin ja muuhun toimintaan. Sisäministeriö päättää pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle raja- ja merivartiostoasetuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun palautusintervention käynnistämisestä Suomessa sekä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta nopean palautusintervention käynnistämisestä Suomessa. Poliisihallituksen on viipymättä ilmoitettava sisäministeriölle 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta pyynnöstä ja poliisimiesten lähettämisestä operaatioihin. Poikkeuksellisessa tilanteessa sisäministeriö voi päättää jo esitetyn pyynnön peruuttamisesta tai lopettaa Poliisihallituksen käynnistämän yhteistyön. Poliisimiehen suorittaessa raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitettua tehtävää hänen toimivaltuuksiinsa sovelletaan Suomessa toteutettavassa virkatehtävässä sovellettavia säännöksiä, jollei raja- ja merivartiostoasetuksesta muuta johdu. Raja- ja merivartiostoasetuksen mukaisiin tehtäviin osallistuvaan poliisimieheen sovelletaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettua lakia. Mitä päätöksenteosta 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan, jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetusta laista muuta johdu. 7