EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja B6-0170/2009 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t): Konrad Szymański, Adam Bielan, Hanna Foltyn-Kubicka, Mirosław Mariusz Piotrowski, Zdzisław Zbigniew Podkański, Wojciech Roszkowski, Inese Vaidere, Ăirts Valdis Kristovskis, Roberts Zīle ja Ewa Tomaszewska UEN-ryhmän puolesta eurooppalaisesta tietoisuudesta ja totalitarismista RE\ doc PE v01-00

2 B6-0170/2009 Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisesta tietoisuudesta ja totalitarismista Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, ottaa huomioon 9. joulukuuta 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 260 (III) A kansanmurhasta, ottaa huomioon Geneven IV yleissopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana vihollisen käsissä ja vieraan vallan sotilaallisen miehitysvallan alla, ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2001 annetut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot asioissa Streletz, Kessler ja Krenz v. Saksa, ottaa huomioon 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman toisen maailmansodan päättymisen 60. vuosipäivästä Euroopassa 1, ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 2, ottaa huomioon 26. tammikuuta 2006 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1481 tarpeesta totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten kansainväliseen tuomitsemiseen, ottaa huomioon komission 8. huhtikuuta 2008 Brysselissä järjestämän kuulemistilaisuuden totalitaaristen hallitusten tekemistä rikoksista, ottaa huomioon useiden kansallisten parlamenttien päätöslauselmat ja julistukset totalitaaristen kommunistihallintojen rikoksista, ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2008 annetun Prahan julistuksen eurooppalaisesta omastatunnosta ja kommunismista, ottaa huomioon 22. syyskuuta 2008 esittämänsä kannanoton elokuun 23. päivän julistamiseen stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi, ottaa huomioon tarpeen organisoida keskitys- ja tuhoamisleirien nimeäminen, ottaa huomioon Unescon maailmanperintökomitean päätöksen nro 31COM 8B.8, 1 Hyväksytyt tekstit: P6_TA(2005) EUVL L 328, , s. 55. PE v /6 RE\ doc

3 ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan, A. ottaa huomioon, että EU perustuu oikeusvaltion periaatteisiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, B. katsoo, että oikeudenmukaisuus kuuluu näihin Euroopan perusarvoihin ja että vankka historian tuntemus on välttämätöntä oikeudenmukaisuuden noudattamiseksi ja edistämiseksi, C. katsoo, että fasismin ja stalinismin aikana syyllistyttiin hyökkäyksiin, jotka johtivat murhiin ja orjuutukseen, joita voidaan pitää sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan, D. katsoo, että totalitaarisen hallinnon äärimmäiset muodot, joita natsien, fasistien ja neuvostokommunistien diktatuurit harjoittivat, ovat vastuussa harkituista ja vakavista rikoksista, joita tehtiin laajemmin kuin koskaan aiemmin historiassa miljoonia ihmisiä ja heidän perustavanlaatuisia ja luovuttamattomia oikeuksiaan vastaan, E. ottaa huomioon monien sortoa vastustaneiden ihmisten elävän todistuksen ja päättäväisen asenteen, kuten Rotamaster Witold Pileckin, joka ainoana ihmisenä meni vapaaehtoisesti natsien kuolemanleirille Auschwitziin järjestääkseen siellä vastarintaliikkeen ja kerätäkseen tietoa joukkomurhista, F. katsoo, että on myös tärkeää muistaa niitä, jotka Rotamaster Witold Pileckin tavoin vastustivat aktiivisesti totalitaarista hallintoa ja jotka olisi iskostettava eurooppalaisten tietoisuuteen totalitaarisen aikakauden sankareina omistautumisensa, ihanteisiin sitoutumisensa, humanisminsa, kunniansa ja rohkeutensa vuoksi, G. katsoo, että kansanmurhiin syyllistyivät myös totalitaaristen hallintojen totalitaarisen ideologian mukaan toimineet kannattajaryhmät, H. katsoo, että tietämättömyys ja väärät kliseet eurooppalaisten historiallisessa muistossa voivat antaa tilaa kansallismieliselle tai muulle historiallisen muiston väärinkäytölle, I. katsoo, että on tarpeen vastustaa tehokkaasti historian vääristelyä ja pyrkimyksiä tehdä kansanmurhien uhreista osasyyllisiä, J. katsoo, että ainoastaan vahva ja historiansa tiedostava Eurooppa kykenee luomaan mahdollisuuksia päästä ylitse menneisyyden hirmuteoista, K. ottaa huomioon Euroopan totalitaarisen lähimenneisyyden tulkinnasta meneillään olevan ideologisen taistelun, jonka tavoitteena on joko Neuvostoliiton rikosten oikeuttaminen tai natsien rikosten vähätteleminen, L. ottaa huomioon, että oikeus- ja sisäasioiden neuvosto pääsi 19. huhtikuuta 2007 poliittiseen sopimukseen rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumista koskevasta puitepäätöksestä ja päätti, että määräystä rikosten julkista puolustelua, kieltämistä tai vakavaa vähättelemistä koskevasta rikosoikeudellisesta vastuusta ei pitäisi laajentaa koskemaan tapauksia, jotka eivät perustu rasismiin tai RE\ doc 3/6 PE v01-00

4 muukalaisvihaan, ja että muulla perusteella tehdyt rikokset, esim. totalitaaristen kommunistihallintojen rikokset, eivät kuulu kyseisen asiakirjan alaan, M. ottaa huomioon, että komissio järjesti 8. huhtikuuta 2008 totalitaaristen hallintojen tekemistä rikoksista kuulemistilaisuuden, johon osallistuivat neuvosto ja ryhmä Euroopan parlamentin jäseniä, 1. pahoittelee, että 19. huhtikuuta 2007 tehty neuvoston puitepäätös rikoksista, jotka on tehty rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella ei kata rikoksia, jotka on tehty muulla perusteella, esim. totalitaaristen kommunistihallintojen rikoksia; 2. toteaa, että kansanmurhia, kuten juutalaisten kansanmurhaa, vakavia rikoksia ihmisyyttä vastaan ja laaja-alaisia ihmisoikeusrikkomuksia, kuten joukkokuljetuksia Baltian maista, Puolasta ja muista maista, joukkoteloituksia, kuten puolalaisten upseerien teloittamista Katynin metsässä ja Latvian armeijan upseerien teloittamista Litenessä, keskitysleirien ja vankileirien (gulag) perustamista ja ylläpitämistä tai ihmisen aiheuttamaa nälänhätää Ukrainassa, perusoikeuksiin kuuluvien ilmaisunvapauden, sananvapauden ja liikkumisvapauden epäämistä ja monia muita rikoksia, jotka tehtiin totalitaarisen kommunistihallinnon aikana, ei ole tutkittu asianmukaisesti eikä arvioitu kansainvälisesti; 3. painottaa, että vaikka Euroopan kansat, jotka ovat kärsineet sekä kommunistien että natsien totalitaarisesta hallinnosta, ovat ponnistelleet valtavasti päästäkseen yli niiden seuraamuksista, Euroopan unionin tehtävänä on tutkia ja arvioida kommunistien, natsien ja muiden totalitaaristen hallintojen Euroopan unionin alueella tekemät rikokset, jotta voidaan tuoda julki, mitä tehtiin neljännekselle Euroopan kansalaisista, ja tuomita nämä hallinnot; 4. muistuttaa, että kansalaiset, jotka ovat edelleen totalitaarisen kommunistihallinnon uhreja, ovat pakotettuja entisen Neuvostoliiton blokkiin kuuluneissa maissa alistumaan elämään niiden henkilöiden vieressä, jotka he tunnistavat rikosten tekijöiksi ja sukulaistensa murhaajiksi; 5. painottaa, että neuvostomiehityksestä vapautuneiden maiden kansalaiset kärsivät edelleen totalitaarisen hallinnon seuraamuksista, kuten venäläistämisestä, valtion väestötilanteeseen pakolla tehdyistä muutoksista ja kyseisen hallinnon aiheuttamista vakavista psykologisista ongelmista; pyytää, että nämä tosiasiat otettaisiin huomioon tehtäessä näiden maiden poliittista, yhteiskunnallista ja etnisten ryhmien välistä tilannetta koskevia päätelmiä; 6. on huolissaan siitä, että joissakin EU:n jäsenvaltioissa nuorempi sukupolvi on selvästi jakautunut perheiltään peräisin oleviin täysin erilaisiin ja vastakkaisiin käsityksiin ja näkökantoihin Euroopan historiasta; pelkää, että tämä saattaa johtaa näiden yhteiskuntaryhmien välisiin mahdollisiin yhteenottoihin tulevaisuudessa; on huolissaan siitä, että useissa läntisen yhteiskunnan osissa, erityisesti nuorten keskuudessa, on vakavia puutteita totalitaarisen kommunistihallinnon tuntemuksessa; pyytää lisäämään suuren yleisön tietoisuutta Euroopan historiasta ja pyytää tietoja tämän alan historian jakson sisällyttämisestä koulujen opetusohjelmiin; PE v /6 RE\ doc

5 7. katsoo, että historiallisen muiston asianmukaiseksi säilyttämiseksi Euroopan historian kattava uudelleenarviointi ja Euroopan laajuinen modernin Euroopan kaikkien historiallisten näkökohtien tunnustaminen lujittavat Euroopan integraatiota, sillä parempaa tulevaisuutta voidaan rakentaa ainoastaan ymmärtämällä paremmin yhteistä menneisyyttä, mikä estää myös totalitaaristen hallintojen mahdollisen uuden valtaannousun; 8. ehdottaa, että toukokuun 25. päivä (Auschwitzin sankarin Rotamaster Witold Pileckin kuolemantuomion täytäntöönpanopäivän 25. toukokuuta 1948 vuosipäivä) julistettaisiin kansainväliseksi totalitarismia vastaan taistelleiden sankareiden päiväksi, joka olisi kunnian ja kiitollisuuden osoitus kaikkia niitä kohtaan, jotka tyranniaa vastaan taistelemalla todistivat urheutensa ja todellisen rakkautensa ihmiskuntaa kohtaan, ja tarjoaisi tuleville sukupolville selkeän osoituksen oikeasta asenteesta totalitaarisen orjuuttamisen uhkan edessä; 9. katsoo, että nykyiset käsitykset menneisyyden väärinkäytöksistä ja julmuuksista ovat merkittävä osa parhaillaan käytävää keskustelua demokratiasta; 10. huomauttaa, että totalitaaristen kommunistihallintojen rikoksia ei voida antaa anteeksi eikä kyseisiä hallintoja voida vapauttaa vastuusta sillä perusteella, että Neuvostoliitolla oli osansa ja ansionsa natsihallinnon kukistumisessa; korostaa samalla, ettei voida hyväksyä, että Venäjän federaatio hyväksyy lainsäädäntöä, jolla rangaistaan jokaista, joka yrittää analysoida toisen maailmansodan tapahtumia eri näkökulmasta kuin menneinä vuosikymmeninä; 11. kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan konkreettisia toimia varmistaakseen, että 8. huhtikuuta 2008 järjestetyn kuulemistilaisuuden tulokset, jotka on koottu Document of Contribution of the Hearing -asiakirjaan, on otettu huomioon laadittaessa yhteistä EU:n laajuista lähestymistapaa totalitaaristen hallintojen tekemiin rikoksiin; 12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia tukemaan olemassa olevien kansainvälisen oikeuden välineiden käyttöä, jotta vakavat ihmisoikeusrikkomukset, kuten kansanmurha ja rikokset ihmisyyttä vastaan, julistettaisiin laittomiksi ja jotta niistä nostettaisiin syytteitä ja langetettaisiin rangaistuksia; 13. kehottaa neuvostoa ja komissiota luomaan oikeudelliset välineet, joilla laaditaan parhaat mahdolliset puitteet ja menettelyt kommunistien, natsien ja totalitaaristen hallintojen rikosten tutkimiseksi ja arvioimiseksi EU:n tasolla; huomauttaa, että näiden oikeudellisten keinojen olisi perustuttava kansainväliseen oikeuteen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Nürnbergin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön; 14. korostaa, että kansainvälisen yhteisön vastuulla on valvoa kansanmurhaan syyllistyneiden syytepakkoa, ja muistuttaa, että erityisten syyttäjälaitosten perustaminen useisiin valtioihin on osa kansainvälisiä pyrkimyksiä lopettaa järjestelmällisten joukkomurhien rankaisematta jättäminen; 15. kehottaa perustamaan eurooppalaisen tutkimuskeskuksen käsittelemään Euroopan historian tärkeimpiä vaiheita 1900-luvulla, tunnustamattomat tai unohdetut rikokset tai muut ihmisoikeusloukkaukset ja muiden kansainvälisten velvoitteiden laiminlyönnit mukaan luettuina, tutkimalla tarkasti ja etsimällä tosiasioita, arvioimalla vastuuta, RE\ doc 5/6 PE v01-00

6 arvottamalla oikeudellisia ja moraalisia näkökohtia ja ryhtymällä tarvittaessa oikeustoimiin; 16. ehdottaa elokuun 23. päivän julistamista totalitaaristen hallintojen uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi; 17. kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet Saksan ja Neuvostoliiton keskitys- ja tuhoamisleirien nimeämiseksi asianmukaisesti, jotta voidaan välttyä siltä, että kansanmurha laitetaan uhrien syyksi siihen syyllistyneen sijasta; 18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. PE v /6 RE\ doc