Dr. Harri Kulmala CEO, DIMECC Oy Lisää tuulta purjeisiin - Miten saada EU:n rahoilla maksimaalinen vaikuttavuus?

Transkriptio

1 Dr. Harri Kulmala CEO, DIMECC Oy Lisää tuulta purjeisiin - Miten saada EU:n rahoilla maksimaalinen vaikuttavuus?

2 Mitä tapahtuu EU:n puiteohjelmissa seuraavaksi?

3 HLG task 3 Name: The High Level Group on Maximising the Impact of EU Research and Innovation Programmes Evaluate H2020 impact and outcomes Give recommendations for FP9 Structure, content, instruments/methods

4 HLG Responsible person: Carlos Moedas EU Commissioner for Research, Science and Innovation Chair: Pascal Lamy President Emeritus, Jacques Delors Institute Members: Martin Brudermüller Vice Chairman of the Board of Executive Directors and Chief Technology Officer, BASF Mark Ferguson Director General, Science Foundation Ireland and Chief Scientific Adviser to the Government of Ireland Lykke Friis Prorector for Education, University of Copenhagen Cristina Garmendia Chair, Fundación Cotec Iain Gray Director of Aerospace, Cranfield University Jan Gulliksen Professor, KTH Royal Institute of Technology Harri Kulmala CEO of DIMECC Ltd Nevenka Maher former dean, Faculty of Business & Management Sciences Novo mesto Maya Plentz Fagundes Managing Director, 50More Ventures Lucyna A. Woźniak Vice-Rector for Science and International Relations, Medical University of Łódź Milena Žic Fuchs Professor, University of Zagreb and Fellow, Croatian Academy of Sciences and Arts

5 The 11 HLG recommendations 1. Prioritise research and innovation in EU and national budgets % kasvu 2. Build a true EU innovation policy that creates future markets EIC 3. Educate for the future and invest in people who will make the change 4. Design the EU R&I programme for greater impact Investoinnilla on takaisinmaksu, ei enää pelkkää tutkimusta tutkimuksen vuoksi 5. Adopt a mission-oriented, impact-focused approach to address global challenges 6. Rationalise the EU funding landscape and achieve synergy with structural funds 7. Simplify further 8. Mobilise and involve citizens P Better align EU and national R&I investment Enemmän EU-rahaa niille, jotka tekevät omilla rahoillaan EU-linjausten mukaan 10. Make international R&I cooperation a trademark of EU research and innovation 11. Capture and better communicate impact

6 Miksi Suomi ei maatasolla juuri nyt saa tuulta purjeisiin?

7 EU speeds up and promotes innovations - Finland cuts down and focuses on fundamental research EU HLG H B FP9 120B or double the budget EU target: 3% of GDP Foster ecosystems for researchers, innovators, industries and governments; promote and invest in innovative ideas with rapid scale-up potential Finland : Total R&D funding -22% Total applied research (-48%/TEM, -51%/Tekes) Total fundamental science (+7%/OKM, +16%/Akatemia) Once upon a time, Finland had almost 4%, 2016 one of the few in EU to have 3%, 2018 hardly 3% one of the fastest ramp-downs in EU! Finland fails in recommendation 1

8 Collaboration between industry and academia enhances the quality of published scientific research Do we want to have high quality research and new jobs? Finland has the second lowest startup contribution to employment in EU (OECD). Finland fails in recommendations 2 & 4 Will nonsystemic money sharing stay as the dominant paradigm? Graph source: Prof. Mark Ferguson, President, Science Foundation Ireland: Small Advanced Economies Initiative using the Elsevier SciVal Scopus database of published papers. 13

9 Share of public R&D&I investments in PPP Stimulate co-design and co-creation through citizen involvement P4.0 could be led by it s initiator (Finland), if PPP funding and funding instruments were available. Finland is a total outliner in EU s PPP policy (OECD). How can we stimulate something that does not exist? Finland fails in recommendations 8 & 9 No systemic alignment of regional and national public funding to EU policies less EU funding. % EU/H2020 FIN/Tekes

10 Yksityisen sektorin T&K-panostus on vähentynyt VAIN Nokian & Microsoft Mobilen kohdalla (B ) Jyrki Ali-Yrkkö Tero Kuusi Mika Maliranta: Miksi yritysten investoinnit ovat vähentyneet? (VN: Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2017) Huom. Kuviossa on esitetty yhteenlasketut Nokian ja Microsoft Mobile Oy:n t&k-menot(sininen alue) ja verrattu niitä t&k-menojen kehitykseen kaikissa muissa yrityksissä. Vuoden 2015 hinnoin (deflatoitu bkt-hintaindeksillä). Lähde: Ali-Yrkön, Kuusen ja Malirannan laskelmat perustuen Tilastokeskuksen aggregaattitason tietoihin yritysten t&k-menoista ja Etlan laskelmiin ja arvioihin Nokian ja Microsoft Mobile Oy:n t&k-menoista.

11 Suomen ongelma on julkinen T&K-rahoitus ja sen haluttomuus hyödyntää yksityisen sektorin vipua Jyrki Ali-Yrkkö Tero Kuusi Mika Maliranta: Miksi yritysten investoinnit ovat vähentyneet? (VN: Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2017) T&K-tukia leikkaavassa innovaatiopolitiikassa olisi syytä tehdä täyskäännös. Panostusten tulisi tähdätä niiden yritysten innovointien lisäämiseen, jotka innovoivat tehokkaasti ja tuloksellisesti. Kaikkien ei kuulu saada rahoitusta. Parhaat innovoijat yleensä harjoittavat merkittävän määrä innovointia omalla rahoituksella. Julkinen raha tulisi siis antaa yksityisen investoinnin päälle. Tukipäätöksissä tulisi entistä paremmin ottaa huomioon, miten hankkeista tulee hyötyjä Suomen kansantalouteen. Ei siis pidä tarkastella hyötyjä yritykselle, tutkijalle tai osaamiselle, vaan Suomen BKT:lle.

12 Yritys voi saada tuulta purjeisiin: Laske verkostovaikutus (RONE) ja mene mukaan.

13 Suomessa ei muisteta, että tutkimus on myyntiä Yritysten osallistuminen EU-hakuihin on liian vähäistä. Yrityksiltä kysyttäessä syytä heikkoon osallistumiseen, ne vastaavat yleensä näin: EU-hakujen läpimenotodennäköisyys on heikko EU-projektin toteuttaminen on jäykkää ja byrokraattista Talousseuranta ja raportointi on kallista EU-projekteissa konsortion yhteinen tekeminen on olematonta verrattuna DIMECCin ohjelmiin EU-haut ovat vain tutkimuslaitosten liiketoimintaa ja myyntiä Tämä on kaikki ainakin osin totta MUTTA: Yritykset eivät saa EU-projekteista hyötyä rajoitteisen ajattelun vuoksi: EU-projektit otetaan Suomessa liian kirjaimellisesti tutkimus- ja kehitystoimintana Suomessa ei osata lukea EU-toiminnan tarkoituksia ns. rivien välistä EU-projektit ovat todellisuudessa markkinointia, myyntiä ja asiakasrajapinnan tiedonhankintaa Miksi projektin tekniset tavoitteet ja suunnitelma ovat ainoat osallistumiskriteerit? Miksi projektiin kuvitellaan resursoitavaksi vain T&K-ihmisiä ja insinöörejä? Miksi projekteissa halutaan olevan tuttuja toimijoita? Yritykset, jotka käyttävät EU-projekteja systeemiseen myyntiin, menestyvät niissä hyvin.

14 Pysyvä innovaatioalusta maksimoi verkostovaikutuksen ja vapauttaa hankehumpasta. Systemaattisella EUprojektiportfoliolla pääsee mukaan innovaatioalustoihin.

15 PK-sektori ja start-upit pääsevät kiinni osaamiseen suuryritysten vetoavulla! 15

16 Mission-driven One Sea: Autonomous Ships Finland aims to operate world s first autonomous ship system in 2025 Image Rolls-Royce

17 Facts & Figures

18 Innovation performance in EU Ireland after 2014 Spain United Kingdom France Bosnia- Serbia Herzegovina Netherlands Belgium Lux Monaco Switzerland Norway Denmark Germany Sweden Poland Finland Estonia Latvia Lithuania Czech Republic Slovakia Austria Hungary Slovenia Croatia Romania Malta Montenegro Republic of Bulgaria Macedonia Albania Greece Moldova Cyprus Innovation leaders Innovation followers Moderate Innovators Modest Innovators Not ranked

19 [Numbers and figures] equal with the story according to which DIMECC has significant positive impact among it s customers and in mechanical engineering industry in large. Dr. Petri Rouvinen, CEO, ETLA-Tieto Oy Change from 2009 to 2014 DIMECC s customers Comparison group (Technology industries, TOL classification) Turnover 28 % -10 % Operating profit 1823 % negative positive Value added 14 % -9 % Value added/personnel costs 7 % -2 % ROE-% 2 % negative negative Turnover/Company 16 % -7 % (Source: Statistics Finland 2016)

20 Impact: DIMECC customers significantly outperform the others 16,0 Return on Equity, % 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2, ,0 (Source: Statistics Finland 2016) -6,0 DIMECC customers Control group

21 20-kertainen tuotto DIMECCin ohjelmatoimijoiden v.2015 itse laskema liiketoimintapotentiaali ohjelmissa tehdylle työlle oli 2,4 mrd DIMECCin ohjelmiin sijoitettiin M, josta yksityistä rahaa 47% eli 120 M. 20-kertainen tuotto yksityiselle rahalle JA valtava kumulatiivinen avoin osaamiskertymä oppi- ja tutkimuslaitoksiin JA N. 600 M ALV-verotuotto valtiolle (n. 4-kertainen tuotto)

22 In EU, the digitalisation of manufacturing industry is carried out with PPP structures and innovation ecosystems. 22

23 DIMECC is the mother of these PPP structures! EU has copied DIMECC operational model to almost all countries.

24 24 DIMECC in numbers 50M + program volume customers professionals 10+ co-creation fasilitators 10+ program managers 69 shareholder organisations 200M + new program volume ready to be launched Since 2008: publications, almost 1B company-driven projects

25 Where leaders and winners meet - DIMECC