1/2011. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12

Transkriptio

1 1/2011 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12

2 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Päätoimittaja Leena Mannila, puh Vastaava päätoimittaja Irma Iho, puh Toimitussihteeri Jarkko Narvanne, puh Paino Forssa Print 2011 ISSN , ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto puh. (09) Tilaushinta Vuosikerta 60, irtonumero 12, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Leena Mannila (pj.), Tomi Alakoski, Marja Happonen, Irma Iho, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Marita Kukkola, Jarkko Lampiselkä, Juha Oikkonen, Heidi Ronkainen, Maija Rukajärvi-Saarela, Marika Suutarinen, Timo Tapiainen, Kaisa Vähähyyppä, Jarkko Narvanne (siht.) Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila dos. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö prof. Esko Valtaoja toim.joht. Hannu Vornamo D i m e n s i o 1/2011 * etunimi.sukunimi@maol.fi Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) maol-toimisto@maol.fi MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Irma Iho * I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen * III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Leena Mannila * Edunvalvonta Eeva Heikkilä * Oppilastoiminta Irene Hietala * Ruotsinkieliset palvelut Joakim Häggström * Kerhotoiminta Pasi Konttinen * Tiedotus Marita Kukkola * Matematiikka/tietotekniikka ja ekerho Mika Setälä * Matematiikka/tietotekniikka Timo Tapiainen * Fysiikka/kemia ja edunvalvonta Eeva Toppari * TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola * (09) Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * (09) Toimistoassistentti Katja Sopanen * (09) DIMENSION TOIMITUS Toimitussihteeri Jarkko Narvanne, dimensio@maol.fi MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Päivi Ojala, paivi.ojala@mfka.fi Sähköinen maailma Juha Leino, juha.leino@hel.fi Markkinointi Matti Rossi, matti.rossi@heureka.fi Koepalvelu Eeva Toppari, eeva.toppari@maol.fi Tuotetietous, pedagogiikka Sami Sirviö, sami.sirvio@vantaa.fi Kirjat Sari Yrjänäinen, sari.yrjanainen@uta.fi TOIMISTO mfka@maol.fi Toimitusjohtaja Juha Sola * (09) Tuotepäällikkö Lauri Stark * (09) Myyntisihteeri Kirsi Vertanen * (09) Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) Tilaukset:

3 Dimensio 1/2011 sisältö 5 Pääkirjoitus Irma Iho 6 MAOL:n hallitus vuonna 2011 Leena Mannila 10 Kansainvälinen kemian vuosi 2011 Markku Leskelä 12 Kemia - osa hyvää elämää! Eeva Toppari 14 Kemian vuosi 2011: Valokeilassa professori Ulla Lassi 16 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila 17 Tiede yhteiskunnassa PROFILES-hanke Tuula Keinonen ja Anu Hartikainen 20 Maailmankuvaa muokkaamaan roolileikin avulla Anu Tuominen 25 OpeTET-jakso Kokkolan Kampuksella Maire Rajaniemi 29 Virossa palkitaan matematiikan opettajia Elts Abel, Tiit Lepmann ja Hannu Korhonen 41 Ongelmakeskeistä yhteisöllisyyttä Hazem Al-Bermanei, Hannele Kuusisto, Virpi Raivonen ja Niina Punelpuro 47 Laskutaidotko vanhanaikaista rutiinia Hannu Korhonen 50 Om En Arithmetisk Fråga Matti Lehtinen 52 Tekniikan museo innostaa tekniikan tarinoihin ja innovaatioiden äärelle Leenu Juurola 56 MAOL-Päijät-Häme 50 v Hannu Korhonen 58 Survo-ristikot 1 60 Kirjallisuutta: W. Brian Arthur Teknologian luonne 62 Kirjallisuutta: Todellisuuden neliöjuuri 64 Vuoden opettaja Jarmo Sirviö 67 Pulmasivu 32 Suomen ensimmäinen Majava-kilpailu Timo Poranen 34 Saippuakuplien kemialla mestariksi! Marja Happonen 36 Lahjakkaat ja osaavat Hannu Korhonen Kansi: Saippuakupla kohoaa kohti taivasta sulkapallomailan ja hyvän saippuakuplaliuoksen ansiosta. Kemian vuonna saippuakuplat herättävät mielenkiintoa kemiaan. s. XX. Kuva: Antti Pohjola. D i m e n s i o 1/2011

4 Pääkirjoitus Perusopetus lähtöruutuun muuttuuko lukio? Perusopetuksen tuntijakouudistus tuskin etenee tämän hallituksen aikana. Tulevat vaalit ovat kiristäneet hallituspuolueiden välejä eikä neuvottelumaltti enää riittänyt. Opetusministeriössä tuntijakotyöryhmän ehdotukseen tehtiin lausuntokierroksen perusteella MAOLinkin kannalta parannuksia. Työn olisi toivonut jatkuvan, ja hyvä tulos olisi tuonut sulan kaikkien hallituspuolueiden hattuihin. Myös lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmisteleva työryhmä jätti muistionsa vaalikiireiden keskelle. Ideoita viedään luultavasti seuraavan hallituksen ohjelmaan, joten asia on varsin ajankohtainen. Lukiotyöryhmän raportti on perusteellinen selvitys lukion historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Se ei ole vielä tuntijakoehdotus, mutta antaa suuntia siihen. Teksti sisältää paljon hyviä asioita siitä, millaisiksi ihmisiksi lukiossa kasvetaan. Tärkeää on se, että useassa kohdassa korostetaan lukion perustehtäviä, jatko-opintokelpoisuuden takaamista ja yleissivistystä. Myös työelämävalmiudet ja työvoiman tarve eri alueilla otetaan jatkossa paremmin huomioon. Oli korkea aika puuttua tärkeään asiaan. Monia opiskelijoita on johdettu harhaan lupauksilla lukion jälkeisestä hyvästä tulevaisuudesta oppiainevalinnoista riippumatta, ja moni on jäänyt ilman jatko-opintopaikkaa. Työryhmän raportti nostaa esiin OECD:n tilaston, jonka mukaan Suomessa korkea-asteelle siirtymisien mediaani-ikä on maiden viidenneksi korkein. Lukion lopettamisen ja jatko-opintojen aloittamisen väli on suunnilleen lukion mittainen. Yleissivistyksen käsitettä ja historiaa pohditaan perusteellisesti. Työryhmä ehdottaa, että yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja edistää sekä vahvistaa eri osa-alueiden tietoja, taitoja ja valmiuksia. Osa-alueista on selkeästi osoitettu matematiikka ja luonnontieteet. Miten tämä tavoite toteutuu, jos työryhmän ehdotus voimakkaasta pakollisen opetuksen vähentämisestä toteutuu? Myös opetuksen paketoiminen oppiaineryhmiin vaatii harkintaa. Monipuolinen yleissivistys tarkoittaa myös sitä, että jokaisella on riittävä tietotaso erityisesti kaikissa luonnontieteissä, sitä edellyttävät esimerkiksi nykyajan energia- ja ympäristöhaasteet ja monet ammatit sekä elinkeinoelämän tarpeet. Pakollisten kurssien määrän vähentäminen taas pinnallistaisi matematiikan opiskelun, ja osaajien tarve kasvaisi entisestään. Tavoite jatko-opintokelpoisuudesta on hyvä muistaa kaikissa käänteissä. Työryhmä painottaa integroivaa ja kokonaisuuksiin keskittyvää opetusta. Tämä on kannatettava asia, mutta perustiedot on jokaisessa oppiaineessa hallittava ensin. Rakennetaan peruspilareja, jotka kantavat ja joiden päälle voi rakentaa. Sen jälkeen voi eheyttää, kun on jotain eheytettävää. Jossain kohtaa tekstiä työryhmä mainitsee, että varsinkin luonnontieteellinen ja teknologinen tieto vanhenee nopeasti. Oikeammin olisi sanoa, että uutta tietoa tulee valtavasti lisää, ja peruspilarit on rakennettava entistä vahvemmiksi ja vuosikymmeniä kestäviksi. Jokainen oppiaine voi opetussuunnitelmatyönkin kautta eheyttää ja ottaa paremmin huomioon rajapinnat muihin oppiaineisiin. Myös integroivista kursseista löytyy hyviä kokemuksia nykylukiostakin. Työryhmä suosittaa, että lukiokoulutuksessa tietoja viestintäteknologiaa käytetään entistä enemmän opetuksessa ja oppimisessa. Olisi ollut toivottavaa, että työryhmä olisi jo tässä vaiheessa tuonut ilmi, että tieto- ja viestintäteknologiaa myös opetetaan lukiossa. Syvällisiä taitoja tarvitaan jatkossa opiskeluaikana ja työelämässä alalla kuin alalla, eikä niiden oppiminen suju itsestään. Ylioppilaskirjoitukset työryhmä haluaa säilyttää lähes entisellään. Muutos tapahtuu apuvälineiden hyödyntämisessä. Työryhmän kaikki ehdotukset eivät vaadi suuria päätöksiä hallitustasolla. Monet asiat, kuten tietokoneiden monipuolinen käyttö ylioppilaskirjoituksissa ja kirjoitusten hyödyntäminen pääsykokeina ovat juuri sellaisia. Näitä ollaan jo viemässä vauhdilla eteenpäin. Hyvää vuotta 2011 kaikille lukijoille. Koulutuspolitiikan kannalta vuosi tulee olemaan mielenkiintoinen, toivottavasti hyvä. Irma Iho Hallituksen puheenjohtaja D i m e n s i o 1/2011

5 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila Tarua ja totta tyhjästä Irlantilainen Robert Boyle osoitti yli 300 vuotta sitten, että ääni tarvitsee kulkeakseen väliaineen. Hän sijoitti tyhjökuvun sisälle äänilähteen. Kun ilma imettiin kuvusta pois, ääni lakkasi kuulumasta. Boylen tyhjökupukoe ei ole vuosisatojen saatossa paljonkaan muuttunut. Kellomaisen tyhjökuvun alle sijoitetaan äänilähde, perinteisesti joko herätyskello tai sähköinen soittokello. Moderni opetus käyttää kännykkää. Siihen soitetaan kuvun ulkopuolelta ja seurataan hälytysäänen kuuluvuuden heikkenemistä ilman harvetessa. Vanhanaikainen soittokello on kyllä visuaalisesti dramaattisempi soittovasaran takoessa täysillä kelloa hiljaisuuden keskellä. Tyhjökupukoe on iästään huolimatta jäänyt toteutuksessaan monissa suhteissa puolitiehen. Kun kello tai kännykkä on suljettu kuvun sisään ja ennen pumpun käynnistämistä aletaan kuunnella soimista vallitsevassa ilmanpaineessa, ääni kuulukin vain nipin napin, johtuen kellokuvun seinämän lasisen tai muovisen ääntä eristävästä ominaisuudesta. Kun tyhjöpumppu käynnistetään, sen melu peittää alleen ilmiön, jota tällä kokeella on tarkoitus havainnollistaa: soittokellon edellä esitetystä syystä jo heikentyneen äänen lisäheikkenemisen. Usein käy vielä niin, että jos soittokello on kuvun alustalla, ääni vuotaakin rakenneäänenä kuvun pohjan kautta pöytään ja siitä edelleen yleisön kuultavaksi. Pahimmassa tapauksessa soittokello koskettaa kuvun seinämään. Tällaisena koe kuuluu jos ei kokonaan epäonnistuneiden, niin ainakin selitettävien ja anteeksipyydeltävien loputtomaan jonoon. Koska kuvun sisällä olevan äänilähteen ja kuulijan korvien välillä on sekä äänen kulun estettä (kuvun seinämä) että hälyääniä (pumpun käyntimelu), korvat pitää saada kuvun sisälle, samaan tilaan äänilähteen kanssa. Tilanne paraneekin olennaisesti, kun kuvun sisälle sijoitetaan mikrofoni ääntä kuuntelemaan. Tällöin tyhjökupu tulee apuun vaimentamaan ulkopuolisia ääniä ja mikrofoni kertoo tarkalleen, kuinka ilman poistaminen kuvun sisältä vaikuttaa äänen kuulumiseen. Tyhjökupukoe kuuluu koulukokeiden vaikuttavimpiin. Se kannattaa tehdä niin hyvin, että oppilaat kertovat vielä kotonaankin kokeesta eikä koetta äheltävästä opettajasta. Kokeesta voi hyödyntää molemmat puolet eli kuunnella ensin äänen heikkeneminen imuvaiheessa ja sen jälkeen, päästettäessä ilma takaisin kupuun, voimistuminen takaisin normaaliksi. Johdonmukaisena jatkokysymyksenä voi pohtia, kuinka kävisi, jos ilmanpainetta lisättäisiin tämän jälkeen kaksin- tai kolminkertaiseksi. Halpa tapa parantaa tyhjökupukoetta on hankkia monimetrinen pitkä paineletku pumpun ja kuvun välille ja sijoittaa pumppu kuulumattomiin sivummalle. Paineletkun pidentämiseen ei sisälly riskejä. Sen sijaan tämän kirjoittaja ei ota mitään vastuuta kännykän eikä mikrofonin painevaihtelukestävyydestä. Yleensä ne ovat kyllä toimineet kokeen jälkeenkin. Kännykän toiminta voi kuvun alla jopa parantua, kuten kertomus kännykkätohtori Martti Mäkisestä tällä palstalla (Dimensio 3/2007) todistaa. Siinä olivat hyvät uutiset. Huonoihin kuuluu ilmiön perinteisen selitysmallin problemaattisuus. Enemmän kuin äänen kulun heikkenemisestä harvennetussa ilmassa koe nimittäin kertookin paineen alenemiseen liittyvästä akustisesta yhteensopimattomuudesta eli äänienergian siirtymisongelmasta soittokellosta välittömästi sitä ympäröivään ilmaan. Samantapainen ongelma esiintyy ihon pinnalta suoritettavissa ultraäänitutkimuksissa. Anturin lähettämät impulssit eivät läpäise kuivaa ihoa, vaan heijastuvat pääasiassa takaisin. Vasta kun anturin ja ihon välille sivellään geeliä, anturi ja ympäristö tulevat impedanssiltaan yhteensopiviksi ja energia pääsee siirtymään esteettä. Tyhjökupukokeessa vastaavan kytköksen järjestäminen on vaikeaa. Boylen tyhjökupukoe ei siis loppuun asti kestä perinteisen syy-seuraussuhteen kriittistä tarkastelua. Tässä mielessä se ei kylläkään ole koulukokeiden joukossa lajissaan ainoa. Heikkeneehän äänen kulku joka tapauksessa ilman harventuessa. 16 D i m e n s i o 1/2011

6 Kansainvälinen kemian vuosi 2011 Kansainvälinen kemian vuosi 2011 on alkanut. Tässä kirjoitussarjassa tutustutaan suomalaisiin kemian alan osaajiin. He kertovat suhteestaan kemiaan, omasta uravalinnastaan, työstään ja vapaa-ajastaan sekä elämästään muutenkin. Sarjan aloittaa Oulun yliopiston soveltavan kemian professori Ulla Lassi (TkT, FM, DI). Kemian vuosi 2011: Valokeilassa professori Ulla Lassi Kemia tarjoaa jatkuvasti uusia virikkeitä Ulla Lassi, Soveltavan kemian professori, Oulun yliopisto Kuva: Katri Hämäläinen Kokkolassa työskentelevä professori Ulla Lassi arvostaa monipuolista työtään kemian opetuksen ja tutkimuksen parissa. Oma tutkimusryhmä ja hyvä tiimihenki sekä aktiivinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa tuovat työhön arvokasta sisältöä. Jokainen työpäivä on erilainen, ja erityisesti opiskelijoilta tuleva rakentava palaute antaa ideoita oman työn kehittämiseen. Kemiasta kiinnostuneet nuoret pääsevät tutustumaan tutkijan työhön jo lukioaikana. Kuvassa professori Ulla Lassi (oik.) ohjaamassa Elina Nissilän (vas.) tutkimusprojektia. 14 D i m e n s i o 1/2011

7 Kansainvälinen kemian vuosi 2011 O len Ulla Lassi, kolmen pienen pojan äiti Kempeleeltä. Synnyin Vetelissä, vartuin ja kävin kouluni Kokkolassa. Ylioppilaaksi tulon jälkeen 1990luvun alkupuolella lähdin opiskelemaan Ouluun, Oulun yliopistoon, josta olen valmistunut vuosien varrella filosofian maisteriksi, diplomiinsinööriksi, tekniikan lisensiaatiksi ja tohtoriksi. Uravalintani ei ollut mitenkään itsestään selvyys, kouluaikoina harrastin monenlaista musiikista liikuntaan, ja myös useat oppiaineet kielistä matemaattisiin aineisiin kiinnostivat. Tuohon aikaan oli mahdollisuus vastaanottaa useampikin opiskelupaikka, ja hetken mielijohteesta ja sukulaisten ohjauksesta päädyin kemian opiskelijaksi. Päivääkään en ole tuota valintaani katunut, sen verran monipuolinen, haastava ja paljon mahdollisuuksia tarjoava oppiaine on. Ehkä valintaani vaikutti myös se, että Kokkolan seutu on tunnettu kemian teollisuudestaan. Kemia on oppiaineena tarjonnut minulle vuosien varrella mielenkiintoisia työtehtäviä. Olen toiminut mm. kemian opettajana yläkoulussa ja lukiossa, kemian alan työtehtävissä teollisuudessa, tutkijana yliopistossa ja kemian tekniikan yliopettajana ammattikorkeakoulussa. 34-vuotiaana tulin valituksi Oulun yliopiston soveltavan kemian professoriksi, jossa tehtävässä nykyäänkin toimin Kokkolan yliopistokeskuksessa. Työtehtäviini kuuluvat mm. kemian opintojaksojen opetus, aikuiskoulutuksen koordinointitehtävät, tutkimustyön ohjaus, yritysyhteistyö ja tutkimusrahoituksen hakeminen. Pidän työstäni, sen tuomista uusista haasteista, ja etenkin siitä, että jokainen työpäiväni on erilainen. Koen onnistumisen hetkiä silloin kun näen, että opiskelijat etenevät opinnoissaan, ja erityi- Olen huolestunut siitä, että oppilaiden kiinnostus luonnontieteitä ja matemaattisia aineita kohtaan on selkeästi vähentynyt. - Ulla Lassi sesti silloin, jos voin heitä tukea. Olen työssäni paljon tekemisissä kemian teollisuudessa työskentelevien aikuisopiskelijoiden kanssa. Heiltä saamani palaute on välitöntä niin ruusuineen kuin risuineen ja auttaa kehittämään omaa työtäni. Työn haasteet, perheen ja työn yhteensovittaminen vaativat paljon hyvää ennakkosuunnittelua. En kuitenkaan stressaannu kovin helposti, pikemminkin pieni stressi saa minut suoriutumaan työstäni paremmin. Jos annan vallan laiskottelulle suuren työtaakan jälkeen, yleensä sairastun. Lapsenakin sairastelin aina lomaaikoina. Matkustan paljon työssäni, ja yleensä ihanimpia hetkiä ovat junamatkat. Voin sulkea silmäni hetkeksi ja puhelinkaan ei soi. Vaihtoehtoisesti voin tehdä tehokkaasti muutaman tunnin töitä rauhassa ennen kotiin saapumista. Illalla, kun pojat ovat nukahtaneet, luen Aku Ankkaa ja lepuutan aivojani :). Joskus äiti on kuitenkin ensimmäisenä unessa. Olen huolestunut siitä, että oppilaiden kiinnostus luonnontieteitä ja matemaattisia aineita kohtaan on selkeästi vähentynyt. Tähän on varmaan useitakin syitä. Tämä näkyy selkeästi myös osaamisen tasossa. Sen sijaan ammatillinen koulutus on suosiossa, mikä on erittäin hyvä asia. Ammatillinen koulutus on yhtä hyvä väylä yliopisto-opintoihin kuin lukiokin. Tärkeintä on se, että nuori löytää paikkansa ja hankkii ammatillisen koulutuksen. Näkisin että vanhempien ja aikuisten tulisi tukea nuorta ammatinvalinnassa. Kokkolassa olemmekin viime vuosina määrätietoisesti kollegoidemme kanssa etsineet keinoja tukea kemian oppimista alakouluista lukioon, mm. lasten yliopiston ja kemian kokeellisten työpajojen muodossa. Kemian ja kemian tekniikan opintoja harkitsevat nuoret toivotan lämpimästi tervetulleeksi kemian opintojen pariin. Haastavan oppiaineen opintojen suorittaminen avaa paljon mahdollisuuksia työelämässä, mm. opettajana, tutkijana tai teollisuuden palveluksessa. Uusia kemian osaajia tarvitaan lähivuosina kemian- ja prosessiteollisuudessa, ja erityisesti kaivannaisteollisuudessa ja uusiutuvan energian alalla. D i m e n s i o 1/

8 Kansiartikkeli Saippuakuplien kemialla mestariksi! Marja Happonen, FM, Kemian Opetuksen Keskus, HY Saippuakuplat ovat kauniita, suuria, pieniä, kevyitä ja ne hajoavat kuin ilmaan kadoten. Miksi saippuakuplat pysyvät kasassa? Miten saippuakuplasta saa suuren ja kestävän? Miten tehdään parhaat saippuakuplat? 34 D i m e n s i o 1/2011

9 Kansiartikkeli Kuva: NesteOil Vuonna 2011 vietetään YK:n ja UNESCO:n julistamaa kansainvälistä kemian vuotta. Suomalaisten Kemistien Seura SKS järjestää yhteistyössä useiden yhteistyötahojen (mm. MAOL ry. ja LUMAkeskus) kanssa ympäri Suomea kemian vuoden paikallistapahtumissaan Saippuakuplakilpailuita. Osallistuminen alueellisiin saippuakuplamestaruuskilpailuihin on avointa ja myös kouluja haastetaan ottamaan osaa Kemian vuoden paikallistapahtumien -kilpailuihin. Saippuakuplan kemia on kiehtovaa ja esimerkiksi kysymykseen Onko saippuakuplaliuoksen pintajännitys pieni vai suuri? -vastaa helposti suuri, mikä on kuitenkin väärin. Saippuakuplakilpailun tarkoituksena onkin herättää oppilaat ja muut ihmiset ajattelemaan saippuakuplien kemiaa. Oman liuoksen testaaminen ja valmistaminen ovat kemiaa hauskimmillaan. Internetistä löytää valmiita saippuakuplareseptejä, mutta saadakseen aikaan todella suuria kuplia tarvitaan hyvää onnea tai tutustumista saippuakuplien kemiaan. Kilpailussa joukkueet tutkivat saippuakuplien valmistusta ja kehittävät itselleen parhaan saippuakuplaliuos reseptin ja saippuakuplan, jolla voidaan voittaa muut joukkueet ja saada mainetta ja kunniaa saippuakuplamestareina. Koulut voivat järjestää itse myös omia tai koulujen välisiä saippuakuplamestaruuskilpailuita. Saippuakuplakilpailussa joukkueen (2 30 hlö) voi muodostaa työporukka, harrastusryhmä, perhe, koululuokka, koulu tai muu ryhmä, jolla on nimi ja kilpailumotto. Kemian vuoden paikallistapahtumissa voi voittaa alueellisen mestaruuden ja saada paikan ja matkan (2 hlö) kemian yönä Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla järjestettävään loppukilpailuun. Koulut voivat järjestää itse myös omia tai koulujen välisiä saippuakuplamestaruuskilpailuita. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa kemian vuotta koululla kuin koko koulun tai vuosiluokan yhteinen kemian vuoden teemapäivä ja suuri saippuakuplakilpailu. Haastamme aktiivisia opettajia järjestämään saippuakuplakilpailun omalla koulullaan. LUMA-keskus ja Kemianluokka Gadolin tarjoavat kouluille valmiit ohjeet ja materiaalia (kilpailuiden säännöt, haaste-, arviointi- ja lomakepohjat, sekä diplomit) kilpailuiden järjestämistä varten. Materiaalipaketti on kouluille maksuton ja saatavissa kouluilmoittautumisen yhteydessä. Koulut voivat halutessaan lähettää koulunsa / alueensa voittajajoukkueen alueellisiin saippuakuplakilpailuihin. Ilmoittautuessa mukaan saippuakuplakilpailuun voi haastaa mukaan tutut, kilpailijat, naapurit, yhteistyökumppanit, yhdistyksen, yrityksen, luokan, ryhmän, koulun tai jonkun muun joukkueen. Ilmo ittautumislomakkeeseen voi täyttää haastettavien joukkueiden / koulujen yhteyshenkilöiden nimet ja s-postiosoitteet. Samalla kun ilmoittautuminen tallentuu, lähtee haaste haastettujen joukkueiden sähköpostiin. Ilmoittautuja haastaa aina samaan tapahtumaan kuin on itse osallistumassa, mutta osallistuja voi osallistua myös muihin kemian vuoden paikallistapahtumien saippuakuplakilpailuihin. Osallistukaa kemian vuoteen koulussanne saippuakuplakilpailun, vedentutkimushankkeen ja valokuvakilpailun avulla. Ottakaa haaste vastaan jo tänään ja osallistukaa! Lisätiedot D i m e n s i o 1/

10 Uusi sarja alkaa! Survo-ristikot 1 Koonnut Hannu Korhonen Tehtävänä on täyttää m kertaa n taulukko luvuilla 1, 2,..., m n siten, että kukin luku esiintyy täsmälleen kerran ja että rivi- ja sarakesummat toteutuvat. Muutama luku voidaan antaa ennakolta joko ratkaisun helpottamiseksi tai ratkaisumahdollisuuksien määrän vähentämiseksi. Esimerkkikuvassa on ratkaistu kolme kertaa neljä taulukko, jossa on annettu luvut 3, 6, ja 8.. Survo-ristikoita on julkaistu vuodesta 2006 lähtien. Ristikoiden keksijä on tilastotieteen professori Seppo Mustonen. Ristikoiden nimi tulee hänen kehittämästään Survo-tilasto-ohjelmasta. EDimensio esitteli Survo-ristikot tuoreeltaan jo ensimmäisenä julkaisuvuotena [1]. Uutinen julkaistiin myös Dimensiossa 6/2006. Survo-ristikot muistuttavat jossain määrin sudokutai kakuro-ristikoita. Niissä ei kuitenkaan rajoituta lukuihin 1, 2,..., 9. Ristikot ovat myös pieniä muihin ristikoihin verrattuina. Survo-ristikoiden ratkaisun etsimisessä painottuu laskeminen, kun taas esimerkiksi sudokussa päättely on keskeisessä asemassa. Helpot ristikot eivät vaadi muuta kuin peruslaskutoimitusten osaamisen. Ne soveltuvat hyvin päässälaskien tai kynällä ja paperilla ratkaistaviksi sekä opettajalle että oppilaalle. Päättelyn merkitys kasvaa ristikoiden vaikeutuessa. Vaativat ristikot edellyttävät laskemisen ohella jo hyvää päättelykykyä. Nyt julkaistavista ristikoista vasemmanpuoleinen on hyvin helppo eikä oikeanpuolimmaisenkaan pitäisi olla kovin vaikea. Ratkaisut ovat edimensiossa osoitteessa Sarja jatkuu! Seuraavalla kerralla kerrotaan ristikoiden vaikeustason arvioinnista. Survo-ristikoista saat lisätietoa ristikoiden omalta kotisivulta [2]. [1] Survo-ristikot. Pikku-uutinen edimensiossa , s. 5 [2] Survo-ristikoiden kotisivut 58 D i m e n s i o 1/2011

11 Palaute Dimensio 5/2010 artikkeliin Matemaattinen lingvistiikka Mielenkiintoinen tehtävä Dimensiossa Dimensiossa 5/2010 Anastasia Vlasova esitti poikkeuksellisen tehtävän, joka oli esiintynyt peruskoulun matematiikkakilpailussa. Siinä piti löytää vastaavuudet swahilin kielen sanojen mtu, mbuzi, mgeni, jito, jitu ja kibuzi ja suomen kielten sanojen jättiläinen, kili, vieras, vuohi, ihminen ja iso joki. (Sanojen ei kuitenkaan tarvinnut olla tässä järjestyksessä.) Kun vielä mainittiin, että 23 kilpailijasta vain 3 sai oikean tuloksen, piti tällaisen emeritus-opettajan tietysti yrittää ensin itse lukematta artikkelia loppuun. Jostain piti lähteä liikkeelle. Ilmeisesti jättiläinen tarkoitti suurta ihmistä, ja koska muut sanat olivat substantiiveja, niin myös sana vieras piti ymmärtää sellaiseksi. Minusta oli luontevaa ajatella, että sekin tarkoitti ihmistä. Koska juuri kolmessa sanassa oli sama osa m, tämä näytti ainoalta mahdolliselta tarkoittamaan ihmistä. Täten päädyin seuraavaan tulokseen: m/tu = ihminen/yleensä (=ihminen) m/buzi = ihminen/suuri (=jättiläinen) m/geni = ihminen/vieras (=vieras) ji/tu = vuohi/yleensä (=vuohi) ji/to = vuohi/pieni (=kili) ki/buzi = joki/suuri (=suuri joki). Kaikki palaset loksahtivat hienosti paikoilleen! Oli aika jännä sitten nähdä, että Dimension artikkelissa johdettiin loogisesti ihan toisenlainen ratkaisu, varmaankin kyllä se, joka pätee swahilissa. Tästä huomaamme, ettei kaikkia asioita voida ratkaista pelkän logiikan avulla. Yleensä on tehtävä lisäoletuksia. Tuli vielä mieleeni artikkelin lause: Puolet kilpailijoista yrittivät käyttää jotain logiikkaa. Olisikohan joku tarjonnut tuota samaa, ja olisiko siitä saanut pistettäkään?! Harri Savolainen, Helsinki Kirjoittajan vastaus palautteeseen: Kiitoksia Harri Savolaiselle hyvästä ja perusteellisesta ratkaisusta. Olisi kiva, jos opiskelijatkin keskustelisivat asiasta ja pohtisivat ratkaisujaan. Kilpailussa tästä olisi tullut täydet pisteet, sillä kaikki oikeat ja perustellut ratkaisut hyväksytään, vaikka ne eivät olisi tulleetkaan tuomariston mieleen. Onneksi sellaista tosiaan tapahtuu aina silloin tällöin. Ilman muuta on hankala saada selväksi oikeat kieliyksiköt niin pienestä sanajoukosta. Tarkistettaessa työryhmä arvosti kaikkia, jotka ehdottivat jotain logiikkaa ja seurasivat sitä ratkaisussaan. Pisteitä annettiin sen mukaan, miten hyvin logiikka näkyi ja perustelut oli esitetty. Keskimäärin kilpailijat saivat yli kolme pistettä (eli yli puolet maksimista). Suurin osa pistemenetyksistä johtui perustelujen puutteellisuudesta. Yhtään perusteluineen täysin samanlaista ratkaisua kuin Harri Savolaisen ei ollut. Yksi opiskelija ehdotti samaa vastausta, mutta sai vain neljä pistettä perustelujen puutteellisuuden vuoksi. Vieras ei ole aina ihminen. Se voi myös tarkoittaa avaruusolentoa ja kummitusta (jos luotetaan sanakirjoihin). Tässä tapauksessa alkuperäinen ratkaisu sopii paremmin, mutta matematiikkakilpailussa logiikka ratkaisee pisteet, ei semantiikka. Anastasia Vlasova Google tukee matematiikkaolympialaisia Hakukoneyhtiö Google ilmoitti 20. tammikuuta tehneensä miljoonan euron lahjoituksen koululaisten Kansainvälisten matematiikkaolympialaisten järjestämistä varten vuosina Vuosittain järjestettäviin Kansainvälisiin matematiikkaolympialaisiin osallistuu nykyisin noin sadan maan joukkueet kaikista maanosista. Kilpailun järjestämisen kalleus on kuitenkin muodostunut uhkaksi sen jatkumiselle, ja taloudelliset syyt ovat estäneet erityisesti Afrikan köyhien maiden mukaan tuloa. Seuraavat Kansainväliset matematiikkaolympialaiset järjestetään Hollannissa ensi kesänä ja Suomen joukkueen valintaprosessi on käynnissä. Seuraava vaihe siinä on Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOLin Lukion matematiikkakilpailu Helsingissä 4. helmikuuta. Lisätietoja: Matti Lehtinen Suomen matematiikkaolympiavalmennuksen johtaja. Puh D i m e n s i o 1/