Johtava tutkija Pasi Vainikan puhe Sähkömarkkinan tulevaisuus -lounaalla
|
|
- Lauri Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johtava tutkija Pasi Vainikan puhe Sähkömarkkinan tulevaisuus -lounaalla Pori Arvoisat lounasisännät, hyvät kuulijat, Aluksi haluan kiittää kutsusta ja mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro tässä yhteydessä. Kun analysoin energiajärjestelmän tilannetta, olen tavannut hakea vertailukohtia muiden aihepiirien debatista ja menettelytavoista. Sallinette viimeaikaisen vertailukohdan hakemisen poliittisenhistorian tutkimuksen alalta. Suurlähettiläs ja diplomaatti Alpo Rusin kaksi viimeisintä kirjaa ovat juuri nyt ajankohtaisia. Ensimmäinen, Etupiirin ote, kuvaa Suomen ja Venäjän suhdetta yli kolmen vuosisadan ajalta. Samalla tavalla energia-alalla voimme tunnistaa sen pitkän kaaren, jonka kantavana voimana on ollut polttaminen ja sen ohella veden keittäminen. Dramaattisia muutoksia on silti tapahtunut, kuten teollistuminen, maaöljyn käyttöönotto ja sähkön keksiminen. Rusi koki tarpeelliseksi kirjoittaa uuden kirjan, Yhdessä vai erikseen, analysoidakseen Suomen turvallisuuspoliittista kehitystä sitten vuoden Kirjan johdannossa Rusin perustelu tämän lyhyen aikavälin analysoinnin tarpeelle on viiltävän yksinkertainen: On syntynyt uusi tilanne. Hyvät kuulijat: Energia-alalla on vuoden 2000 jälkeen syntynyt uusi tilanne. Meillä: tutkijoilla, virkamiehillä, yritysten teknologia -osastoilla ja päättäjillä on yhteinen ongelma: Se on teknologian kehityksen ymmärtäminen ja siitä seuraava jatkuva ja peräti kiihtyvä tilannekuvan muutos energiasektorilla. Seuraavaksi hahmotan kolmea kokonaisuutta, jotka mielestäni kuuluvat energiatulevaisuuden analysoinnin työkalupakkiin. Ensimmäinen on teknologian kehitys
2 Tiedämme jo, että maailman parhaissa olosuhteissa aurinkosähköä voi tuottaa noin 20 /MWh ja Suomessa hyvissä olosuhteissa tuulivoiman tuotanto maksaa alle 40 /MWh. Se päivä, jolloin robotit alkoivat laajamittaisesti sarjatuottaa voimalaitoksia, pääraaka-aineenaan hiekka, on siis jo nähty. Tällä viittaan tietysti piikiekkoihin joihin aurinkovoimalan toiminta perustuu. Varsinkin mainitun aurinkosähkön hinta-arvion esittämien julkisesti vielä vuonna 2010 olisi ollut silkkaa hulluutta. Tutkimusryhmäämme on syytetty yltiöoptimisista arvioista uusiutuvan energian teknologian hintakehityksen suhteen, mutta jopa me olemme joutuneet korjaamaa teknologian hinta-arvioita alaspäin. Moni kustannustaso jonka olemme arvioineet toteutuvan vuonna 2030, on toteutumassa kymmenen vuotta etuajassa. Tämä on fakta. Raakaöljyn korvaaminen hiilidioksidista valmistetuilla polttoaineilla, eli niin sanotuilla sähköpolttoaineilla, on mahdollista. Vielä muutama vuosi sitten tätä pidettiin utopistisena. Tähän voivat kaikki osallistua: Jokaisen teidän, yhden vuorokauden aikana uloshengittämästä hiilidioksidista voidaan valmistaa jopa puoli litraa polttoainetta. VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat investoineet noin miljoona euroa pilot -yksikköön, joka tuottaa tämänkin puheen aikana raakaöljyn korviketta ilmakehästä erotetusta hiilidioksidista ja vedestä aurinkosähkön avulla. Hiilidioksidin hyötykäyttö on hiilen kiertotaloutta, ja mahdollistaa hiilivetyjen käytön myös kestävässä energiajärjestelmässä. Suomelle tämä on mahdollisuus, ei uhka. Nimittäin: Lisääntyvän puun energiakäytön takia Suomessa puun polton hiilidioksidipäästöt ohittavat fossiiliset päästöt vuoteen 2025 mennessä. Hiilen siirto metsästä taivaalle on tällöin yhteiskuntamme päätoiminto. Sellutehtaan hiilitase kertoo että yli puolet metsästä kerätystä hiilestä päätyy polttoon ja hiilidioksidiksi, ja alle puolet kuituun. Puudieseliä valmistettaessa raakapuun hiilestä päätyy polttoaineeseen vain noin kolmasosa. Sähkön ja hiilidioksidin hyötykäytön avulla kaikki tuo hiili voitaisiin hyötykäyttää valmistamalla korkean lisäarvon tuotteita ja yhteiskuntamme hiilitehokkuus voidaan nostaa aivan uudelle tasolle. Tämä on esimerkki siitä että metsän hiilikierto on siis mittava mahdollisuus, mutta ehkä se mahdollisuus onkin puettu eri vaatteisiin kun nyt ajattelemme.
3 VTT:n laboratoriossa tuotamme koe-eriä ravinnoksi kelpaavaa yksisoluproteiinia ja rasvoja, eli Suomeksi sanottuna ruokaa, antamalla mikrobeille raaka-aineeksi sähköä ja hiilidioksidia. Tämä irrottaa ruoanvalmistuksen maaperästä, lähes nollaa päästöt eikä se ole sääriippuvaista. Kutsumme tätä ruokateknologiaksi. Toivomme että voimme aloittaa pilot- tuotannon kesällä 2018 jossa tuotettaisiin ruokaa noin 5 kilogrammaa päivässä. Polttomoottoriauton muistotilaisuutta vietettiin Pariisin autonäyttelyssä, jossa lähes kaikki merkittävät autonvalmistajat julkaisivat sähköautomallejaan saimme lukea Der Spiegel:in uutisen siitä, että Saksan osavaltioiden liittoneuvosto esittää uusien polttomoottoriautojen kieltämistä vuodesta 2030 eteenpäin samaa ehdotti Pariisin ja kahden muun suurkaupungin pormestarit vuoteen 2025 mennessä. Viimeviikolla saimme kuulla kaikkien Volvon uusien mallien sisältävän myös sähkömoottorin. Volvo ilmoitti jo aiemmin uusien malliensa sisältävän sitten ne yhtiön viimeisiksi jäävät dieselmoottorit. Audi ja Volvo ilmoittuvat myös toukokuussa Googlen Androidin laajentuvan kontrolloimaan entistä laajemmin autojen toimintoja. Nyt jo voidaan todeta että Volvon ostaminen 1.5 miljardilla dollarilla oli kiinalaiselta Geelyltä loisto veto. Auto ei siis jatkossa ole liikkuva lämpöä tuottava polttomoottorivoimalaitos, vaan elektroniikkaa. Ja sitähän kiinalaiset osaavat valmistaa, ja siitä he tulevat hakemaan, ja saamaan, maksimaalisen strategisen edun. Energiajärjestelmän osalta tämä kaikki osoittaa vain yhteen suuntaa: auto on ratkaiseva osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. On tarpeellista pohtia mitä tämä tarkoitta Suomen kannalta. On itsestään selvää, että ennen juuri valmistuneen energia- ja ilmastostrategian tarkastelujakson päättymistä vuonna 2030, itseajavat autot ovat olleet arkipäivää jo puolen vuosikymmentä. Taannoin julkaisemamme energian internetin malli kattaen koko maapallon sähköntuotannon osoittaa että perusvoiman tuotantolaitoksia ei tarvita. Jos niin halutaan. Tämän kaiken mahdollistaa poikkitieteellinen teknologian kehitys, digitalisaatio, sensorointi ja asioiden internet. Eikä vähiten sähköakkujen kehitys, joka siis viruksen lailla muuntaa itseään ympäröiviä asioita: ensin sen miten käsitimme puhelimen, nyt liikenteen ja liikkumisen seuraavaksi vuorossa lienevät rakennukset ja energiajärjestelmä.
4 Se älypuhelin joka meillä kaikilla on taskuissamme, ja jonka energian takaa luottokortin kokoinen akku, olisi vielä 90-luvulla mahtunut maailman 10:n tehokkaimman supertietokoneen joukkoon. Tätä kaikkea on ihmisaivon vaikea ymmärtää, koska teknologiakehitys näyttää olevan eksponentiaalista. Ymmärrämme, jos otamme kolmekymmentä askelta, että olemme noin 30 metrin päässä. Mutta jos kävelemme eksponentiaalisesti niin, että askelmittamme kaksinkertaistuisi jokaisella askeleella, olisimme samalla askelmäärällä kiertäneet maapallon 13 kerta. Hyvät kuulijat, pidän epätodennäköisenä että teknologinen kehitys hidastuu tai pysähtyy. Päinvastoin: se kiihtyy. Energiatulevaisuus on uskomaton. Eikä paluuta vanhaan ole. Tämä kehitys muuttaa myös sen miten käsitämme energiamarkkinat, joka on toinen kokonaisuus johon toivon kiinnitettävän huomiota. Päästöttömän energiajärjestelmän rakentaminen johtaa sähköistymiseen. Sähkön voidaan ajatella ottavan primäärienergian roolin. Tämä on ylivoimaisesti suurin energiatehokkuustoimenpide, jonka juuri nyt voin kuvitella. Siis sähköistyminen. Nykyisin sähkö tuotetaan pääasiassa, siis globaalisti ottaen, polttamalla polttoainetta ja keittämällä vettä. Jos avaruusoliolta kysyttäisiin mikä lauhdevoimalaitos on, vastaus lienee että se muuntaa maata kaivettua hiiltä hiilidioksidiksi. Bonuksena syntyy lämpöä. Jonkin verran sähköä. Polttoaineesta menee siis kaksi kolmasosaa lämmöksi ja hukkaan, ja yksi kolmasosa päätyy sähköksi. Uusiutuvien tuotantomuotojen energia on suoraan sähkön muodossa. Aurinko-, tuuli- ja vesivoiman käyttöönotto on kaikkein energiatehokkuustoimenpiteiden äiti. Tämä efekti näkyy käänteisesti muun muassa Kansallisen energiastrategian perusurassa kohdassa, jossa Olkiluoto 3 kytketään verkkoon ja alamme lämmittää merta kolmen tuhannen megawatin teholla.
5 Lämpöpumpuilla yhdestä yksiköstä sähköä saadaan jopa 4 yksikköä lämpöä, ja sähköautot kuluttavat vain kolmasosan siitä mitä polttomoottoriautot. Ja niin edelleen. Energiatehokkuutta voidaan siis vaalia merkittävästi jo järjestelmätasolla, sähköistymisen kautta. Uusiutuvan energian käyttöönotto johtaa siis sähköistymiseen, ja sähkömarkkinoista tulee kaiken energian markkinat. Siksi juuri sähkömarkkina täytyy uudelleensuunnitella toimivaksi. Tämä on selvää, eihän fossiilisten polttoaineiden markkinoita yksinkertaisesti voi olla olemassa kuluvan vuosisadan loppupuolella jos Pariisin sopimuksen tavoitteista pidetään kiinni. Uusiutuva energiajärjestelmä edellyttää järjestelmän kokonaishallintaa, jossa on huomattavan paljon enemmän toiminnallisia yksiköitä kuin energiajärjestelmässä on nyt. Pienvoimalat, lämpöpumput, autot, energiavarastot, kylmälaitteet, valaistus ja erilaiset koneet ja laitteet tulevat osaksi asioiden internetiä. Halusi energia-ala sitä tai ei. Tämä energian internet mahdollistaa aivan uudenlaista markkinadynamiikkaa nykyiseen verrattuna. Sen toteuttamiseen me kaikki voimme osallistua, SuomiAreenan ja Suomi 100 -teeman mukaisesti, yhdessä. Energian internet mahdollistaa energiajärjestelmän siirtymisen kohti markkinataloutta, joka itsestään purkaa valtaa ja luonnollisia monopoleja. Tästä syystä otin ilolla vastaa Jorma Ollilan raportin Pohjoismaisesta energiayhteistyöstä, joka taitaa olla ensimmäinen kansallisen tason energiadokumentti jossa ylipäätään mainitaan asioiden internet. Ollilan lisäksi kantaverkkoyhtiömme Fingrid on tuonut esille ajatuksen reaaliaikaisesta energiamarkkinasta. Insinöörillehän se tarkoittaa itse asiassa tehomarkkinaa. Ehdotankin että Suomessa pyritään aktiivisesti hakemaan juuri tästä murroksesta suhteellista etua, siis ei niinkään kiinnittämällä huomiota tuotantoon, ja sen tukiin, vaan voimaannuttamalla markkinatalous käyttöönottamalla energian internet, johon me kaikki voimme ottaa osaa teknologian kehityksen johdosta. Tähän liittyvää laajamittaista kysyntäjoustoa ei pidä kokeilla. Se pitää ottaa käyttöön. Olen aiemmin ehdottanut että energiajärjestelmä tarvitsee kipeästi oman liikennekaari hankkeensa. Ollilan raportti päätyy tulkintani mukaan samaan.
6 Niin kuin autonomisille autoille on olemassa eri älykkyystasojen standardi, myös energialaitteille tulee energiamerkinnän lisäksi kehittää älymerkintä. Siis älymerkintä. Johtamassani Neo-Carbon Energy tutkimushankkeessa on mallinnettu 100%:sti uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää. Tulokset indikoivat, että Suomessa tarvittava tuulivoiman tuotantokapasiteetti olisi tuossa tilanteessa noin megawattia. Käytännössä vain muutamassa vuodessa syöttötariffin valjastama markkinatalous tuotti tuulivoimaprojekteja lähes megawatin edestä. Yht äkkiä uusiutuva järjestelmä ei olekaan niin kaukainen ajatus. Kun jatkossa tuosta projektipinkasta tehdään uus-investointeja, onhan niistä merkittävä osa halvinta uutta kapasiteettia, niin nykyinen energy only -markkina lienee rakenteellisesti pysyvissä vaikeuksissa varsinkin jos sen pitää rahoittaa uusinvestoinnit. Tämä ongelma on yhteinen tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimalle, joiden kaikkien muuttuvat kulut ovat pienet. Kun katsomme taaksepäin, huomaamme että valtio- ja kunnat ovat pääosin investoineet nykyisen sähköntuotantokapasiteetin. Tavalla tai toisella. Tuulivoima ei ole ollut tässä katsannossa siis poikkeus. Perusvoima on energia-alan Keynesläisyyttä, joka tarkoittaa sitä, että sähköntuotannon rakentaminen on ollut yleisen edun nimissä valtion ja kuntien vastuulla. Ja näyttää olevan sitä käytännössä edelleen. Mielestäni on epärealistista ajatella, että niin kauan kuin valtio- ja kuntatoimijoiden investoima tuotantokapasiteetti on nykyisellä tavalla merkittävä osa pohjoismaista sähköntuotantomarkkinaa, se voitaisiin aidosti tervehdyttää toteuttamaan ne investoinnit ja teknologiamurros, jotka Pariisin sopimus edellyttää. Olen arvioinut että Suomen päätöksentekorakenteet eivät tue riittävällä tavalla sitä ketteryyttä, jota tarvittaisiin Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon. Olen ehdottanut eräänlaisen Energian keskuspankin perustamista Helsingin Sanomien vieraskynässä helmikuussa Jorma Ollilan selvityksen ehdotus numero 14 taitaa tarkoittaa lähes samaa asiaa, mutta pehmeämmin muotoiltuna ja toteutettuna. Idea on, että keskuspankki pystyisi vastaamaan samanaikaisesti teknologia-, markkina-, investointi- ja päästötavoite -haasteisiin. Se vastasi kokonaisvaltaisesti Suomen päästötavoitteiden
7 saavuttamisesta, sekä energiajärjestelmän toiminnasta kuten keskuspankit ovat vastanneet rahajärjestelmästä. Sillä olisi kehittynyt niin sanottu business intelligence -osasto, ja mandaatti tarvittavan regulaation toteuttamiseen sen tapaisesti kun Fingrigillä on nyt, mutta Pankki vastaisi koko sähköisestä energiajärjestelmästä. Näin myös energiapolitiikka voisi eriytyä sopivalla tavalla päivänpolitiikasta ja käsiohjauksesta. Eikä vähiten, energian keskuspankki voisi vastata energian perustulojärjestelmästä. Siis energian perustulo. Energia perustulo tarkoitta sitä, kun kaikkien päästöttömien tuotantomuotojen muuttuvat kustannukset ovat pienet, järjestelmä menettää pysyvästi sen kalliin marginaalituotannon joka määrää tuotannon pörssihinnat nykyisin. Sähkön hinta voi jatkossa olla myös negatiivinen, ja hinta voi muodostua tuotannon sijaan kysyntäpuolella. Sähköenergian hinta voi nykyisessä markkinamallissa jäädä tällöin pysyvästi alle sen tason jonka tuotantokapasiteetin takaismaksu vaatisi. Silti investointeja pitäisi tehdä. Koska polttoainekuluja ei päästöttömässä järjestelmässä ole, ratkaisevaan rooliin nousee rahoitus ja rahoituksen riski, eli korko. Rahoituksen korko on päästöttömän energiajärjestelmän polttoainekustannus. Riskin realisoituessa erotus katettaisiin perustulomallilla, josta itse asiassa emme taida olla tänäänkään kovin kaukana. Myös mahdollista huipputehon puutetta on pidetty esillä monissa puheenvuoroissa, ja sillä onkin kätevää pelotella kansalaisia. Itse olen sillä kannalla, että markkinat pitää luoda sille mistä on puute. Jos se on teho, niin sille sitten. Huomiona todettakoon että jos Olkiluoto 3:een käytetty 8.4 miljardia euroa olisi käytetty Wärtsilän kaasumoottoreiden hankintaan, niitä olisi saatu megawattia. Se on puolitoistakertaisesti juuri tämänhetkinen sähkönkulutusteho Suomessa. 100%:sti uusiutuvan energian simulaatioissa joita olemme laatineet, mallit investoivat halvimpaan energiaan ja halvimpaan tehoon samanaikaisesti. Siis saman aikaisesti.
8 Niitä sopivasti yhdistämällä syntyy soiva peli. Se on ominaisuus, ei puute. Uhka se on vain perusvoimalle. Kolmas kohta johon haluan lyhyesti kiinnittää huomiota on energiaturvallisuus. Teknisesti ottaen tiedämme miten 100%:sti uusiutuva energiajärjestelmä voidaan toteuttaa. Eikä sen toteuttamiseen tarvittavien teknologioiden hinnat ole kovasti nousussa. Tällaista uusiutuvaa energiajärjestelmää on vaikea tuhota fyysisesti. Jokaisen aurinkovoimalan ja sähköauton tuhoamiseksi ei yksinkertaisesti ole riittävästi kohteliaita vihreitä miehiä. Mutta. Yhdellä viruksella järjestelmä voidaan lamaannuttaa. Energiaturvallisuus on siis enenevässä määrin kyberturvallisuutta. Muutama vuosi sitten tätä piti vielä erikseen perustella, mutta tänään aihe on otsikoissa päivittäin. Globaali laajamittainen uusiutuvan energian käyttöönotto todennäköisesti lisää valtioiden ja alueiden energiaomavaraisuutta ja vähentää tuottaja- ja kuluttaja -alueiden riippuvuutta toisistaan. Olen pohtinut, voiko Pariisin ilmastosopimuksen tehokas toteuttaminen aikaansaada nykyisin fossiilisten energialähteiden tuotantotuloista riippuvaiset maat reagoimaan voimakkaasti ja aggressiivisesti. Tällainen energia -epäsymmetrioiden purkaantuminen ja fossiilisten resurssien end-game ei liene kaunista katsottavaa. Hyvät kuulijat, Olen edellä kuvannut uusiutuvan energiajärjestelmän riskejä ja mahdollisuuksia, joista yksikään ei liittynyt siihen, että se olisi mahdotonta toteuttaa. Toivon, että kulkiessamme kohti päästötöntä energiajärjestelmää jokainen ongelmaksi koettu tilanne koetaan ennemminkin uutena mahdollisuutena. Kiitos.
Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
ASIANTUNTIJALAUSUNTO Dno 803/072/2016 9.2.2017 1 (5) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 00102 Eduskunta VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari
Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää
Muistio 1 (8) Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää Sähköinen liikenne vähentää merkittävästi liikenteen energiankulutusta Suomen koko henkilöautokannan sähköistäminen lisää sähköenergian kokonaiskulutusta
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii
VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
Kohti sähkömarkkinamallia 2.0
Kohti sähkömarkkinamallia 2.0 Fossiiliset polttoaineet on korvattava puhtailla energiaratkaisuilla Ilmastonmuutos on yksi energiasektorin pääongelmista. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan energiajärjestelmämme
Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
Toimintaympäristö: Fortum
Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
Sähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
Kohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
mihin olemme menossa?
Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!
- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.
Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
Mistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja
Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa
Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &
Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum
Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
Itä-Suomen maakuntien energian käyttö
Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa
Suomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
Hajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
Energiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
Älykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
Millä Tampere lämpiää?
Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti