HARKIMOIDEN HATTUTEMPPU

Transkriptio

1

2

3 Pentti Sainio HARKIMOIDEN HATTUTEMPPU Lastenklinikalla Hartwall Areenalle

4 Penmedia Taitto: Prominor Oy ISBN Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1999

5 Sisällys Johdanto lukijalle Kummit ry maksoi haamufinnalle Kummien kummi Teemu Hyväntekeväisyysjääkiekkoa Hjallis Pointyn takapiruna "Älkööt huijarit tulko lasten asialle" Hyksin pimeät palkat Tuki ry viedään konkurssiin Harkimoiden kummisedät 9 Jokereiden velat saataviksi. 10 Jokereiden kummisedät Kaikki tiet vievät Areenaan Jälkisanat... Liitteet

6

7 Johdanto lukijalle Urheiluviihde ja hyväntekeväisyys on Suomessa pitkälle yhdistetty jääkiekkojoukkue Jokereihin ja Helsingin lastenklinikkaan. Aikanaan hyväntekeväisyys oli kuninkaallisten ja aatelisten etuoikeus. Heillä oli siihen varaa. Nykyään hyväntekeväisyydestä on kasvanut merkittävä bisnes, jonka ympärillä hyötyä tavoittelevat Suomessakin monenkirjavat liikemiehet ja -naiset. Olen tutkinut pöytäkirjoja, rekisteriotteita, kauppakirjoja, tarkastuskertomuksia, pesäluetteloita, tilinpäätöksiä, muistioita, kirjelmiä, laskelmia, laskutositteita, kirjallisuutta sekä mediamateriaalia. Aineistoa on kilotolkulla. Haastatteluja ja eräitä asiakirjoja lukuunottamatta koko aineisto on pääosin kerätty julkisista lähteistä. Asiakirjojen paljaslama totuus ei katoa, vaikka selittelemällä näkökulmaa voidaan muuttaa ja tekojen motiiveja vaihtaa kuulijasta riippuen. Kirja kertoo, kuinka eräät hyväntekeväisyyden asialle lähteneet muuttuivatkin hyvän asian hyväksikäyttäjiksi. Kirja selvittää kuinka Leena ja Harry Harkimon perheyritys, jääkiekkojoukkue Jokerit ja sen ympärille perustetut yhtiöt, selviytyivät Jokeri-bisnesten rahavaikeuksista ja konkurssiuhasta muun muassa aikamaila vuonna 1991 käyttää

8 markkinoinnissa hyväkseen sairaita lapsia, sairaille lapsille kerättyjä varoja sekä hyvän asian tuomaa myönteistä julkisuutta. Samalla selvitetään myös muiden Jokeri-bisnesten taustoja. Harkimoitaja Jokereita huomattavasti hyödyttänyt Lastenklinikan Tuki ry ajettiin vuoden 1993 elokuussa perusteettomasti konkurssiin Hjalliksen avukseen pyytämän asianajaja Juha RantasiJan avustuksella. Sama joukko perustikin vanhan yhdistyksen toimintaajatkamaan Lastenklinikan Kummit ry:n syyskuussa Jääkiekkoilija Teemu Selänne -ilmiölle perustettiin marraskuussa 1994 Harkimo-yhtiöiden urheiluviihteen apuyhdistys, Finnish Flash ry, joka markkinoi itseään myös hyväntekeväisyysjärjestönä. Asianajaja Juha RantasiJa sai haltuunsa tämän kirjan päivätyn käsikirjoitusversion. Tutustuttuaan oikeudettomasti haltuunsa saamaan käsikirjoitusversioon asianajaja Rantasila uhkasi tehdä kaikkensa estääkseen kirjan myynnin, jos se julkaistaan. Olen ottanut huomioon Rantasilan esittämiä seikkoja. Lisäksi olen huomioinut mitä varatuomari Katri Syväranta on esittänyt Harry ja Leena Harkimon, Teemu Selänteen sekä 'kikko M. Vuorisen osalta. Helsingissä 7. huhtikuuta 1999 Pentti Sainio toimittaja 6

9 Antti Arve kirjassaan Hjallis, Helsinki 1987: "Koulusta selviäminen oli hänelle peli, joka oli voitettava pelimiehen taidoilla, mahdollisimman vähällä vaivalla. Hjalliksen pelissa oli säännöstö, jonka perusperiaatteen mukaan melkein kaikki oli sallittua niin kauan kun ei jäänyt kiinni. Lunttaaminen ei aiheuttanut missään määrin huonoa omaatuntoa. Lunttaaminen oli yksi keino selvitä." Marketta Ratia Radio Suomen Sopuli-ohjelmassa, : "Säälimättömyys ja ahneus ovat ne kyvyt, joilla maailmassa pärjää. On syntynyt kaksi lajia: uhrit ja hyväksi käyttäjät. Uhreja ei auta kukaan. ''Hilkka Ahde, Lastenkilinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja City-lehdessä lokakuussa 1998: "Pahimpia ovat lapsen parantamisella rahaa tekevät huijarit, toiseksi pahimpia ovat pedofiilit ja kolmanneksi pahin on Hitler."

10

11 Käytetyt lähteet LastenklinikanTuki ry:n kirjanpitoaineisto LastenklinikanTuki ry:n muuta tositeaineistoa LastenklinikanTuki ry:n hallinnon asiakirjoja Lastenklinikoiden Kummit ry:n tilinpäätökset vuosilta ja yhdistyksen asiaki oja Lastenklinikan Kummit ry:n hallinnon asiakirjoja Jokerit HC Oy:n vuosikertomus Veikkaus Oy:n hallinnon asiakirjoja ja vuosikertomukset Helsingin kaupungin eräät päätökset Harkimo-asioissa Helsingin käräjäoikeuden pöytäkirjat Matti Toivosen rikosoikeudenkäynnistä liitteineen ja lausuntoineen Matti Toivosen jutun esitutkintapöytäkirjat liitteineen Erikoistilintarkastuskertomus Lastenklinikan Tuki ry:stä (Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy) aj alta Tarkastuslausunto Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpidostaja hallinnosta (maisteri \eli-matti Lääkkö) aj alta Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssiasiakirjat Helsingin käräjäoikeudessa

12 Noin 400 yrityksen kaupparekisteritiedot Noin 20 yhdistyksen yhdistysrekisteritiedot Lastenklinikan Kummisäätiön tilinpäätökset ja vuosiilmoitukset Eräiden yhtiöiden konkurssiasiakirjat Helsingin, Vctntaan, Espoon ja Lahden käräjäoikeuksissa. Eräitä asioihin liittyviä muita asiakirjoja Internet Lehdet: Ilta-Sanomat Iltalehti Helsingin Sanomat Apu-lehti Kummit-lehti Anna-lehti Seura Jaana Me Naiset Suomen Kuvalehti Fakta-lehti Kirjat: Hjallis, Antti Arve (Kirjayhtymä 1987) Hjallis, Hartwall Areena, Ari Mennander (Otava 1997) Te emu, Ilmari Selänne (WSOY 1993) Jokerit, Suomalaisen jääkiekkoilun tuhkimotarina, Pasi Kostiainen (WSOY 1997) Nappulat, huijarit & liikemiehet, Hannu Sokala (D-Works 1997) 10

13 Haastattelut: Hilkka Ahde Antti Arve Aarno Arvela Maria Ekroth Seppo Hankkio Harri llander Erkki K. Laine Veli-Matti Lääkkö Frank Moberg Jari Pekkanen Juha Rantasila Mika Sulin Katri Syväranta (asianajotoimisto Rantasila & Co Oy) edustaen Harry ja Leena Harkimoa, Teemu Selännettä ja Veikko M. Vuorista ja Juha Rantasilaa Matti Toivonen Yrjö Tuokko Jyrki Vainio Parikymmentä muuta henkilöä, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen. II

14 12

15 1 Kummit ry maksoi haamufirmalle S yyskuun 3. päivänä 1993 perustettiin pahamaineiseksi muuttuneen hyväntekeväisyysyhdistys Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssin raunioille uusi yhdistys, joka sai nimekseen Lastenklinikan Kummit ry. Tämän uuden saira l lle lapsille tarkoitetun hyväntekeväi syysyhdistyksen taustahahmoina olivat samat henkilöt kuin konkurssiin haudatussa yhdistyksessä. Uutena tulokkaana hyväntekijöiden joukkoon nousi Jokeri-liikemies Harry Harkimon hyvä ystävä, asianajaja Juha Rantasila, joka teki saattohoidon edelliselle tukiyhdistykselle Leena ja Harry Harkimon etujen ja toiveiden mukaisesti. Lastenklinikan Kummit ry:n perustajajäsenet olivat: näyttelijä Taneli Mäkelä. liikemies Harry Harkimo, jääkiekkoilija Teemu Selänne, laulaja Riki Sorsa ja asianajaja Juha Rantasila. Yhdistyksen hallitukseen valittiin edellä mainittujen lisäksi merkonomi Matti Lustig (konkurssiin ajetun yhdistyksen viimeinen hajlituksen puheenjohtaja) ja lastenklinikan ylilääkäri, professori Jaakko Perheentupa. Puheenjohtajaksi valittiin Mäkelä ja varapuheenjohtajaksi Rantasila. Uuden yhdistyksen nokkamiehet pitivät parin päivän päästä näyttävän tiedotustila_\suuden. Sen tarkoitus oli puhdistaa kon- 13

16 kurssiin viedyn Lastenklinikan Tuki ry:n inhottava taloussotkujen pöly uuden yhdistyksen vetäjien harteilta. Iltalehden (7.9.93) kuuden palstan suuressa kuvassa myhäilivät asianajaja Juha Rantasila, professori Jaakko Perheentupa, merkonomi Matti Lustig, näyttelijä Taneli Mäkelä ja liikemies Harry Hjallis Harkimo. Jutun neljän palstan otsikko kertoi uuden yhdistyksen puheenjohtajan Taneli Mäkelän suulla: "Nyt rahat menevät pomminvarmasti oikeaan osoitteeseen." Jutussa Mäkelä korosti sitä, että uuden yhdistyksen hallituksessa ei kukaan päätä yksin asioista, vaan yhdistyksen sitoumuksista vastaa koko hallitus. Vuoden loppu 1993 oli uudelle yhdistykselle vasta alkutahteja. Yhdistys oli mukana muutamissa Jokereiden otteluilmoituksissa ja järjesti joulukonsertin sekä Geena & Rennygaalan,joka televisioitiin Helsingin Kaivohuoneella. Syyskuun lopulla yhdistyksen toiminnanjohtajaksi valittiin urheilun vanha sotaratsu. eläkkeellä oleva opetusneuvos Kalevi Tuominen. Vuonna 1994 Lastenklinikan Kummit ry:n suurin varainhankintaprojekti oli vuoden 1995 julkkiskalenteriprojekti, josta on kirjattu yhdistyksen tilinpäätöksessä tuottoja 2,361 miljoonaa markkaa. Jonnekin noista kalenteribisneksen rahoista hävisi noin 90 prosenttia. Kuluja kirjattiin 1,563 miljoonaa, josta Fe-Markkinointi Oy -nimisen tahon palkkio oli 1,331 miljoonaa markkaa. Saamisiksi Fe-Markkinointi Oy:ltä kirjattiin kirjanpidossa markkaa, joka velka on maksamatta tänäkin päivänä, koska Kummit ry:n kirjanpitoansa merkitsemää Fe-Markkinointi Oy -nimistä yhtiötä ei ole olemassakaan. Kummit ry:lle merkittiin puolestaan ostovelkaa olemanomalle yht ölle lähes markkaa. Vasta vuoden 1996 tilinpäätöksessä tuo saamisten ja velkojen välinen ero, markkaa, merkittiin tappioksi tuosta 14

17 Fe-kalenteriseikkailusta. Eli tämä tappio kuljetettiin kahden tilikauden läpi saamisena, jota ei koskaan saatu. Fe-rahojen lopu11ista kohtaloa on vaikea tarkasti päätellä, koska tämä Kummit ry:n suuri varainhankintaprojekti sumplattiin yhdistyksen tilinpäätöksiin. Tappiota kuitenkin tuli ja joku vei isot rahat. Minne menivät nämä hyväntekeväisyyden varjolla hankitut pari miljoonaa markkaa? Haamuyhtiö "Fe-markkinointi Oy:n" perustamiskokous pidettiin asiakirjojen mukaan ja yhtiön asiamies Asse Lindblom jätti rekisteröimisasiakirjat patentti- ja rekisterihallitukseen, jossa ne kirjattiin Asiakirjoista selviää, että yhtiön omistaja, hallituksen varsinainen jäsen ja toimitusjohtaja on Kari Juhani Helenius, joka asui Thaimaassa, osoitteessa 14M 14 Amphor Muang, Nasai, Nakhon Phanom. Yhtiön hallituksen varajäsen oli Alex Kullervo Punkeri, Suomen kansalainen Helsingistä. Perustamiskirjaan merkittiin läsnäolleiksi Helenius ja Punkeri. Fe-Markkinointi Oy:n osakepääomaksi oli merkitty markkaa. Sitä ei kuitenkaan koskaan ollut maksettu. Asiakirjojen liitteenä on kauppakirja, jolla ehkä pyrittiin osoittamaan osakepääoma maksetuksi. Kauppakirjassa todettiin: "Telesnooker Oy on myynyt Fe-Markkinointi Oy:lle hallinnassaan olleet HPY:n vuokrapuhelinliittymiä 16 kpl. siirtomaksukuluineen yhteishintaan viisitoistatuhatta markkaa ( :- ), joka kuitataan saaduksi allekirjoituksessa." Allekirjoittajana Telesnookerin puolesta oli Anita Ketonen. Kuitenkaan nämä 16 puhelinliittymää eivät todellisuudessa vaihtaneet omistajaa. Helsingin Puhelin Oy:n rekisterin mukaan nuo liittymät siirrettiin osoitteesta toiseen, Eerikinkadulta Iso-Roobertinkadulle, jossa oli Fe-Markkinointi Oy:n toimitilat. Kauppaa ei koskaan tapahtunut, eikä liittymien omistussuhde koskaan muuttunut. 15

18 Nämä liittymät irtisanottiin Telen kautta helmikuun alussa 1995 ja Anita Ketosen edustama Telesnooker Oy sekä Fe Markkinointi Oy jäivät velkaa maksamattornia puhelinlaskuja niin, että velka oli vuonna 1998 kaikkiaan ,90 markkaa. Lastenklinikan Kummit ry:n vuoden 1995 julkkiskalentereiden myynti ainakin noista liittymistä päättyi tammikuun lopussa Patentti-ja rekisterihallitus lähetti Fe-Markkinointi Oy:lle täydennysilmoituspyynnön, johon yhtiön piti vastata 3. helmikuuta 1995 mennessä sillä uhalla, että rekisteröioli raukeaa. Viranomaiset vaativat, että Fe-Markkinointi Oy:n on pidettävä kokous, jossa on valittava yhtiölle tilintarkastaja sekä toimitettava tilintarkastajan todistus siitä, että yhtiön osakepääoma on maksettu ja yhtiön hallussa. Lisäksi yhtiölle vaadittiin kauppa-ja teollisuusministeriön lupa, koska sen omistaja ja johtaja asui Thaimaassa; ainakin annettujen tietojen mukaan. Fe-Markkinointi Oy ei koskaan vaivautunut toimittamaan kaupparekisteriin vaadittu ja asiakirjoja, joten yhtiötä ei siten ole ollut koskaan olemassakaan. Lastenklinikan Kummit ry on tehnyt miljoonien markkojen kaupallisen yhteistyösopimuksen olemattoman yhtiön kanssa. Miksi Kummit ry:n hallinto on suostunut asioimaan yhtiön kanssa, jolla ei ollut edes rek.isterinumeroa, ei ly-tunnusta eikä verotoimiston ennakkoperintärekisteriotetta? Miten veroja on voitu maksaa? Kun yhtiötä ei lopulta ollutkaan, olisi henkilölle tai henkilöille maksetuista palkkioista pitänyt Lastenklinikan Kummit ry:n pidättää veroja 60 prosenttia. Miksi yhdistyksen tilintarkastaja Yrjö Tuokko on hyväksynyt tällaisen menettelyn Lastenklinikan Kummit ry:lle? Ja miksi valvontatientarkastaja Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy on hyväksynyt Yrjö Tuokon menettelyn? Fe-sopimus ja sen rahaliikenteen hoito oli Lastenklinikan 16

19 Kummit ry:n sopimuksen mukaan Juha Raotasilan toimiston tehtäviä. Toimisto hoiti kaiken rahaliikenteen. Käytännössä kummien juridisia asioita hoiti RantasiJa itse, avustajanaan varatuomari Leena Pyy mäki. Kirjanpitoa piti RantasiJan tuttu toimisto Tietotili Consulting Oy. Ja KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko katsoi päältä, että paperit olivat muodollisesti kunnossa. Juha RantasiJa neuvotteli Fe-Markkinoinnin kalenterisopimuksen Harry Harkimon ja Markku Laxin tuttavan Kari Juhani Helenioksen kanssa kesällä Olihan Helenius myös RantasiJan kaveri jääkiekkokaukaloista. Bisnestä varten sovittiin, että Helenius perustaa yhtiön tulevaa yhteistyötä varten. Niin hän toimitti asiamiehen kautta Fe-Markkinointi Oy:n täysin puutteelliset perusilmoitukset kaupparekisteriin, eikä hän ole huomautuksesta huolimatta koskaan täydentänyt niitä. Fe Markkinointi-yhtiötä ei näin koskaan todella syntynyt. Bisnes pyöri jo täysillä kun RantasiJa toi Helenioksen ja Alex Punkerin kanssa valmistellun sopimuksen Lastenklinikan Kummit ry:n hallitukseen 31. Jokakuuta Sopimuksesta olivat lopullisesti neuvotelleet RantasiJa ja toiminnanjohtaja Kalevi Tuominen. Hallituksen kokouksessa olivat läsnä Taneli Mäkelä, Harry Harkimo, Matti Lustig, Jaakko Perheentupa, Juha Rantasila, Riki Sorsa ja muuten paikalla toiminnanjohtaja Kalevi Tuominen, Maria Ekroth ja Leena Pyymäki. Kokouksen 7. pykälään kirjattiin, että yhdistys hyväksyi markkinointisopimuksen "Fe-Markkinointi Oy:n kanssa yhdistystä sitovaksi". Sopimus kirjattiin liitteeksi numero 4. Lastenklinikan Kummit ry:n vuosikokous pidettiin 6. maaliskuuta Tuossa kokouksessa käsiteltiin vuoden 1994 tilinpäätös, tuloslaskelma ja tilintarkastuskertomus. Läsnä olivat Jaakko Perheentupa, Matti Lustig, Taneli Mäkelä, Harry Harkimo, Juha Rantasila, Aira Samulin, Pasi Hailio ja Alf Backman. Lisäksi paikalla olivat Kalevi Tuominen, Maria 17

20 Ekroth ja Leena Pyymäki. Kun tilinpäätöstä käsiteltiin, merkitsi kokouksen sihteeri Leena Pyymäki, että kokouksen puheenjohtaja "Juha Rantasila selosti Fe-markkinointi Oy:n kanssa tehtyyn kalenterisopimukseen liittyviä epäselvyyksiä". Kokous vahvisti tuloslaskelman ja taseen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle. "Merkittiin, että kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti." Juha RantasiJa puhui varmasti hyvin Helenioksen ja Alex Punkerin puolesta, koska kellään ei ollut mitään huomautettavaa esimerkiksi siitä onko yhtiötä edes olemassa! Kuinka tällainen Thaimaassa asuva liikemies pääsi heti miljoonabisnekseen Lastenklinikan Kummit ry:n kanssa, yhdistyksen alkuaikojen suurimman kampanjan rahastajaksi? Kari Helenius kuuluu siihen muutaman henkilön ydinjoukkoon, jotka usein juuri Harry Harkimon esitteleminä pätevinä markkinointimiehinä saavat itselleen mukavia sopimuksia erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen rahankeräyksissä. Nuo sopimukset ovat itse järjestöille tai yhdistykselle monesti kuoleman suudelma, kuten aikanaan Harry Harkimon esittämät liikemiehet, Kari Helenioksen kaverit Markku Lax ja Kari Koponen erikoisine yhtiöineen (Kaivokadun lnvest Oy, Telecity, Pointy Trading Oy) Lastenklinikan Tuki ry:lle. Kari Helenius oli rekisterin mukaan vuonna 1994 Markku Laxin omistaman yhtiön Kaivokadun Invest Oy:n hallituksen varajäsen, kun Lax itse oli varsinainen jäsen. Fe-Markkinointiin merkitty Helenioksen hallituksen varajäsen Alex Punkeri on ollut puolestaan myös Markku Laxin Markkinointi Oy:n hallituksen varajäsen. Suurin piirtein Samoihin aikoihin kun Helenius perusti Fe-Markkinointi Oy:n, niin Kaivokadun Invest Oy:n hallinnossa Helenioksen kotiosoite merkittiin Helsinkiin, mutta Fe-Markkinoinnin asiakirjoihin hän merkitsi asuinpaikakseen Thaimaan. Markku Lax puolestaan merkitsi osoitteekseen 18

21 Karlsruhen Saksassa. Lisäksi Helenius omisti aikanaan täysin Fermitronic Oy:n (entinen Betaron Oy),jonka hallinnossa hän oli Markku Laxin kanssa. Fermitronicin kaikki osakkeet siirtyivät 15. syyskuuta 1993 päivätyllä kauppakirjalla Kari Heleniukselle ja samana päivänä Markku Lax. valittiin yhtiön hallintoon Helenioksen kanssa. Nämä asiakirjakopiot todistivat oikeiksi Kari Koponen ja Laxin puoliso Kati Lax. Kari Helenius on ollut myös puhelinmyyntiyhtiö lnterkas Telemarketing Oy:n toimitus johtaja. Hyväntekeväisyyskuppaukseen osallistuvat vaihtavat tiheään yhtiöidensä nimiä, omistussuhteita keskenään, halli tuksen jäsenyyksiä ja toimitusjohtajuuksia. Kun yhtiöiden paperit ja kirjanpito ovat sotkuisen puutteellisia, niin heidän perässään on vaikea kulkea. Siksi asioita pyritäänkin sekoittamaan. Keskenään ristiin rastiin hallitutja omistetut yhtiöt lainaavat keskenään varoja ja tekevät ulkopuolisesta käsittämättömiltä näyttäviä kauppoja ja liiketoimia. Ehkä tässä verkoston toimintatavassa on se syy, ettei Juha Rantasila pystynyt Lastenklinikan Kummit ry:n vuoden 1995 vuosikokoukselle kovin tarkasti selvittämään Fe Markkinointi Oy:n kanssa tekemäänsä sopimusta ja maksuliikennettä. Koska Lastenklinikan Kummit ry:n tilinpäätöksessä ei veromaksuja kuitenkaan näy, yhdistys voi joutua maksa maan noin 60prosenttia veroja Kari Heleniukselle (tai muille) henkilönä maksetuista noin 1,3 miljoonan markan palkkioista. Kun tähän lisätään yhdistykselle saamatta jääneet markkaa, on Helenioksen kuittaamien palkkioiden loppu summa lähes l, 8 miljoonaa. Jos verottajajoskus vaatisi tuosta haamufinnalle maksetusta summasta osuutensa, summa olisi korotusmaksuineen lähes 1, 7 miljoonaa markkaa. Tuossa sotkuisen rahaliikenteen kalenteriprojektissa, kui 19

22 tenkin valmistui ainakin jokin määrä Kummien vuoden 1995 kalenteria, joiden suurissa värivalokuvissa esiintyivät muun muassa hyväntekeväisyyden symboleina suomalaisten kotien ja konttoreiden seinillä: Kaija Aarikka, Hjallis Harkimo, Waltteri Immonen, Eero Aalto, Anne Pohtamo, Leena Harkimo lapsineen, AilaArajuuri ja puolisonsa Kalevi Tuominen, Juha Rantasila, Kaija Koo, Sinikka Sokka, Sanna Saarijärvi, Pekka Karhuvaara, Eija Vilpas, Katariina Ebeling, Tino Singh, Mikko Kivinen ja tietysti Riki Sorsa ja Teemu Selänne. Lastenklinikan Kummit ry:n vuoden 1994 joulukorttien myynti tuotti edellistä vuotta paremmin eli markkaa. Nalle-projekti oli taas surkea: tuottoja oli markkaa, mutta kulut hyppäsivät markkaan, joten tappioksi jäi markkaa. Hallinnon kulut hyppäsivät jo vuonna markkaan. Bisnestä paransivat markan lahjoitukset. Varallisuutta yhdistyksellä oli tilinpäätöksen mukaan noin 2,6 miljoonaa markkaa, vaikka eräät projektit tuottivat suuria tappioita. Kummiyhdistyksen järjestämä Joulukonsertti tuotti tappiota markkaa, sillä kuluihin meni ja lipputuotot olivat vain markkaa. Hjallis Harkimon kaverin Rene Pousarin aikanaan ideoima Teemu-risteilyprojekti tuotti vuonna 1994 Viking Linelle markkaa, La tenklinikan Kummit ry:lle siitäjäi tuottoa vain markkaa. Vuosi 1995 oli Viking Linelle tosi hyvä, se sai Teemu-risteilystä Kummit-yhdistykseltä markkaaja Lastenklinikan Kummit ry kuittasi koko risteilystä markan tappion. Mutta hauskaa oli julkkiskermalla eikä tarvinnut itse maksaa. Eikö yhdistyksen hallituksen olisi ollut aiheellista tuossa vaiheessa antaa potkut toiminnanjohtaja Kalevi Tuomiselle ja joillekin muillekin? Potkuille olisi ollut perusteita riittävästi: yhdistyksen kanssa asioi hämäräliikemiehiä, joiden jäljiltä jäi tuloottamatta suuria rahasummia. 20

23 Potkuja ei Tuomiselle voinut kuvitella. Hänet oli otettu mukaan, jotta Suomen urheilun taloudellinen ja poliittinen valtaeliitti saataisiin pienen piirin urheiluun ja elämysviihteeseen kytketyille hyväntekeväisyysbisneksille myötämielisiksi tukijoiksi. Kalevi Tuominen tuntee kaikki urheilun ja rahamaailman nokkamiehet Kalevi Tuominen on ollut Suomen olympiakomitean pitkäaikaisin valmennuspäällikkö ( ), joka jo vuoden 1980 Lake Placidin talvikisoissa heitti kultamitalisti Jouko Tönnästä ilmaan työväen urheilupomon Matti Ahteen kanssa. Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) suomalaisjäsenen Peter Tallbergin kanssa Tuominen isännöi KOK:n pomon Juan Antonio Samaranchin Suomen vierailua Kalevi Tuomisen vetämällä koripallon valmentajakursilla Vierumäellä oli oppilaana myös Martti Ahtisaari vuonna Kalevi Tuominen on kovaksikeitetty urheilupomo, jonka suhteilla Harry Harkimo voiteli mahdollisuuksiaan olympiabisnekseen, jossa Harkimoiden yritykset ovat nyt mukana kun Suomi hakee Helsinkiin ja Lillehammeriin vuoden 2006 talviolympialaisia. Harry ja Leena Harkimon yritysten pääsyä olympiabisnekseen auttoi vahvasti myös heidän tukijansa ja liikekumppaninsa vuorineuvos Martin Saarikangas, joka johtaa Helsingin talviolympialaisten hakukomiteaa. Ja onhan Suomen olympiakomiteassa Harkimon ja RantasiJan kaverin, Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahteen (Suomen olympiavaltuuskunnan puheenjohtaja) lisäksi myös Hjalliksen ja Rantasilan ystävä, tukimies ja liikekumppani Kalervo Kummola, jolle Kalevi Tuominen keksi aikoinaan nimen "rautakansleri". Vuonna 1995 Kummit ry käynnisteli huonosti menneitä nalle-projektejaan uudella tavalla. Nyt oli tarkoitus myydä pehrnaisia Teemu-nalleja. Tuohon projektiin valitun puhelinmyyntiyhtiön pelisäännöt 21

24 ja tekijät tuntuivat yhtä tutuille kuin jo aikanaan Lastenklinikan Tuki ry:n Lapsi ja unelma -kirjaprojektista, johon puhelinmyyjiksi Hjallis Harkimo hankki liikemiehet Markku Laxin ja Kari Koposen, joiden menetelmiä ja sopimusmallia Jaakko Perheentupa ja yhdistyksen hallituksen viimeinen puheenjohtaja Matti Lustig arvostelivat ja pitivät toiminnanjohtaja Matti Toivosen potkujen perusteena toukokuussa Lastenklinikan Kummit ry nimittäin teki nallemyynnistä sopimuksen provisiopalkalla puhelinmyyntiyhtiö Tele-markkinointi Sky-line Oy:n kanssa. Sky-line "myy puhelimitse tukipakettia, joka sisältää nallen, kunniakirjaoja pinssin, hintaan 295 mk" (Lapsi ja unelma -hankkeessa 395 mk). "Sununasta noin 120,00 mk Sky-Linelle provisiona. Kummit maksavat nallen hankinta- ja pakkauskulut, postimaksun ja verot yhteensä noin 105,00 mk, Kummeille jää näiden erien jälkeen keskimäärin noin 70 mk. Tällaisen projektin Jaakko Perheentupa ja Matti Lustig hyväksyivät uuden tukiyhdistyksen hallituksessa, vaikka muka kauhistelivat vastaavaa Lastenklinikan Thki ry:ssä! Vuoden 1996 toiminnastaan Lastenklinikan Kummit ry kertoi, että "vuoden alussa solmittu sopimus Sky-Linen kanssa Teemu-nallen myymisestä yrityksille ja kotitalouksille purettiin syksyllä.'' Mikähän mahtoi olla syynä, koska nalleja myytiin lähes kappaletta. Projektin koko rahaliikenne kulki Kummit ry:n kautta. ''Tällä toimenpiteellä haluttiin ehkäistä mahdolliset väärinkäytökset", selitettiin yhdistyksen toimintakertomuksen ensimmäisessä versiossa. Vaikka Kummit ry ilmoitti vuoden 1996 toimintakertomuksessaan, että Teemu-nalle -projekti "tuotti 2,2 miljoonaa markkaa'', silti sopimus Sky-linen kanssa purettiin. Hämmingit olivat jo niin suuria. Sky-linen sopimuksen yhdistykselle neuvottelivat Juha Raotasila ja toiminnanjohtaja Kalevi Tuominen, jonka pojat Mikko ja Kari ovat toimineet hyväntekeväisyysverkostossa eräissä Sky-linen yhteistyöyrityksissä. 22

25 Mikko Thominen työskenteli myös Kummit ry:n toimistossa. Sopimuksen purkua edisti se, että Sky-linen riskitön bisnes oli roimasti parempaa kuin Kummien. Tämä hyväntekeväisyysbisnes sairaiden lasten kustannuksella toi puhelinmyyntiyhtiö Sky-linelle 3,2 miljoonaa markkaa. Eli Sky-line sai miljoona markkaa enemmän kuin projektin kohteet, sairaat lapset, joiden auttamiseksi yritykset ja kotitaloudet Teemu-nalle -paketin ostivat. Kummien vuosikertomuksesta jäteniinkin pois, että nalleprojektin koko laskutus oli 7,5 miljoonaa, josta Sky-line nappasi 3,2 ja Kummeille jäi kulujen jälkeen yksi miljoonaa vähemmän. Eli Lastenklinikan Kummit ry sai koko potista vaatimattomat 2 miljonaaja muut tahot yhteensä yli 5 miljoonaa! Tuossa projektissa Kummeille jäi tuotoksi noin 30 prosenttia. Kuinka sitten kävi tuottoisia hyväntekeväisyysbisneksiä tehneelle Telemarkkinointi Sky-line Oy:lle? Sky-line-yhtiö haki itsensä konkurssiin toukokuussa Yhtiön pääomistaja ja johtaja Petri Hynninen vannoi oikeaksi pesäluettelon, jonka mukaan verottaja menetti noin 1,8 miljoonan saatavat, mutta yhtiöllä oli kuitenkin saman verran saatavia Petri Hynniseltä, joka oli lainannut yhtiön varoja lähes 2 miljoonaa, ellei enemmän, koska hieman ennen kenkurssia yhtiön kirjanpito oli hävinnyt tai hävitetty. Esimerkiksi laskutuksessa käytetty tietokone oli ilmoitettu varastetuksi. Sky-line oli jatkanut hyvää nallebisnestä Lastenklinikan Kummit ry :n jälkeen Suomen Kansanterveysyhdistys ry:n kanssa. Kaikkiaan nallekampanjasta Sky-line laskutti Kansanterveysyhdistyksen kautta 8,5 miljoonaa markkaa, josta Skylinen osuus oli tuottona 79 prosenttia. Kuinka Suomen Kansanterveysyhdistys ry selittää sen nimissä tehdyn "rahankeräyksen" hyvää tarkoittaneille ihmisille, kun hämäräliikemiehet veivät yhdistyksen 8,5 miljoo- 23

26 nan markan potista 7 miljoonaa ja yhdistykselle jäi vain 1, 5 miljoonaa markkaa? Sky-linelle virtasi rahaa tileille kuin joesta. Kansanterveysyhdistys maksoi vielä silloinkin, kun yhtiön tosiasiallinen toiminta oli päättynyt. Yksi nalle maksoi tutusti 295 markkaa. Sky-linen omaisuus myytiin vähän ennen konkurssia sinne sun tänne. Yhtiöllä oli Porsche-merkkisiä autoja ja uljas noin 15 metrinen luksusvenekin, mutta kuitit puuttuvat, eikä rahoja ole tilitetty yhtiölle. Sky-linen työntekijät siirtyivät toimintaa jatkavalle Moni Tele Oy:lle (entinen Rofaton). Kun Sky-linen konkurssi 21. elokuuta 1998 raukesi varojen puutteeseen, piti Petri Hynninen täysin omistamansa MoniTele Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen kolme päivää myöhemmin ja valitsi hallituksen jäseneksi Paul Goosin. Ja Hynninen varmisti kokouksen 5. pykälässä pääsynsä yhtiön rahaliikenteeseen: "Päätettiin myöntää tilinkäyttöoikeus Petri Hynniselle." Millaista oli Sky-linen ja Lastenklinikan Kummit ry:n välinen nallebisnes yhtiön (yhtiöiden) sisältä nähtynä? Siitä kertoo eräs entinen työntekijä, joka oli mukana näissä hyväntekeväisyysbisnesten ristikkäin kudotuissa verkoissa vuonna 1996: "Varsinaiset duunit hoidettiin pimeänä. Olin töissä kesäkuusta syyskuuhun. Nallepaketteja myytiin postiennakolla. Siihen asti lunastukset ja palkkarahat olivat kulkeneet suurin piirtein käsi kädessä. Kari Helenius kävi kerran kuussa perimässä saataviaan omien karpaasiensa kanssa." Sky-linen laskuluksesta huolehti jonkin aikaa eräs nainen, joka oli töissä myös Lastenklinikan Kummit ry:ssä tilaajapalvelun hoitajana. Heinäkuussa Petri Hynninen kertoi, että eräs pakkausyhtiö,jolle jäi huomattavat verorästit, pudotetaan bisneksestä pois. "Tämän jälkeen minä siirtyisin lailliseksi työtekijäksi Sky-linelle. Uusia kampanjoita oli tulossa, muun muassa Sydäntautiliiton kynttiläprojekti. Lisäksi kummeilta 24

27 oli tulossa julkkiskummikalenteri 1997,joka sekin työllistäisi. Kalenteriin liittyen sovin Tarmo Vihannan kanssa pakkausduunin laillistamisesta ja palkkiosta." Tarmo Vihaota liittyy muun muassa seuraaviin yrityksiin: H.W. Syndicate Oy, Moni-Tele Oy, Madonic Oy ja Doriasol Oy. Vihaota ja Hynninen riitaantoivat myöhemmin erään keskinäisen yrityskaupan vuoksi. Työntekijän mukaan keväästä lähtien oli myyty menestyksellisesti pitkälle yli Teemu-nailea (a 295 markkaa) ja tuhansia ed-levyjä sekä c-kasetteja (a 195 markkaa). "Elokuun 5. päivä oli palkanmaksu. Kari Helenius haki viimeisen kerran saataviaan. Hän sai pakkaustyöstä rahat lunastetusta nallepaketista ja 49 1 ed-levystä ja kasetista ja paineli ovesta ulos maksamatta mulle liksoja. Jonnekin katosi mystisesti myös nallepakettia, mikä tarkoitti käytännössä 53 rullakkoa eli kahta kuorma-autollista paketteja. Myös Kummit ry:ltä alkoi sadella kysymyksiä puuttuvista rahoista." Nallemyynti hiipui hiljalleen ja se siirtyi iltavuorolle, kun taas päivävuoro myi jo uutta Sydäntautiliiton kynttiläpakettia. Mikko Tuomisella ja Petri Hynnisellä olivat isot työhuoneet samassa tilassa Sky-linen konttorissa. Tuominen konsultoi Lastenklinikan Kummit ry:tä samalla, kun hoiti Hynnisen kanssa nallebisneksiä. Sky-linen tiloihin ei koskaan päästetty ulkopuolisia, kaikki neuvottelut käytiin muualla. "Hynninen ja Tuominen jättivät aina Kummit ry:n toimistossa asioidessaan metallinhohtoväriset Porscheosa muutaman korttelin päähän, jottei tulisi kateellisia puheita. Hjallis Harkimokaan ei koskaan käynyt yhtiön tiloissa, vaan Hynninen neuvotteli hänen kanssaan kaupungilla tai Jokeri-toimistossa." Jatkuvat rahaepäselvyydet Lastenklinikan Kummit ry:n kanssa askarruttivat Sky-linen entistä työntekijää: "Se tietysti ihmetyttää, etteikö Mikko Tuominen muka tietäisi toimista, jos kerran istuu päivästä päivään Hynnisen kanssa samassa konttuurissa ja konsultoi lisäksi yhdistystä?" 25

28 "Aluksi tavaran toimitus tapahtui Elimäenkadun kautta, jossa sijaitsi Mikko Tuomisen äidin kirpputori. Mikko Tuomisen veli hoiti kaikki pahvilaatikot, joihin nallukat pakattiin. Muualta pahvilaatikoita ei saanut tilata, ennemmin koko tivolia seisotettiin viikkojakin." "Kaikki verot jäteniin maksamatta ja rahat kulkivat aina käteisenä. Ihmeellisyyksiin sai tottua. Aleksi Punkeri puhalsi kummien Juha Raotasilalta markkaa ohi, vaikka se oli puhtaasti kummien moka. He maksoivat Aleksilie laskusta, joka kummien olisi pitänyt itse hoitaa. Aleksi kiitti rahoista ja kummit maksoivat laskun uudemman jälkeen", sanoo entinen työntekijä. Syyskuun alussa 1996 nallebisneksen kiemurat menivät niin koviksi, että entinen työntekijä joutui harkitsemaan itselleen aseen ostoa. "Jos ovista tullaan läpi, on edes joku kapine millä puolustautua." Yhtä puhelinmyyjää, jolle palkatjätettiin maksamatta, uhattiin myös, jos hän ei tyydy nuolemaan näppejään. Eräille henkilöille, joille jäi saatavia nallebisneksestä, tehtiin selväksi että tarpeen tullen elämä laitetaan todella sotkuun. "Yksi pomomies kertoi minulle, että rahalla saa kyllä jonkun hörhön listimään ihmisiä", muistaa entinen työntekijä. Entinen työntekijä hieroi vielä sovintoa asioissa syyskuun puolivälissä 1996 helsinkiläisessä Happy Days -ravintolassa. Petri Hynninen ja Tarmo Vihaota olivat paikalla. "Hynninen ilmoitti laskelmoineensa asian niin, etten minä saavu yksin hakemaan rahoja. Kerroin kyllä miettineeni miltä kalanruokana oleminen tuntuu. Poliisiauto seisoi Häppärin ulkopuolella parkissa- mistä Iie syystä?" Petri Hynninen pyysi entistä työntekijää takaisin hommiin. Oli suunnitteilla lehti, johon Sky-line möisi ilmoitukset. "Ja Hjallis ja Hartwall Areenakin oli Hynnisen kuvioissa mukana. Hynninen kertoi sijoittaneensa jonkin tonnin siihen hankkeeseen ja että sieltä oli tulossa kaukalonreunamyynnit ja ehkä jotain muutakin pientä sälää sivussa. Hynninen kertoi, että 26

29 siihen systeemiin voisi sekoittaa yhden lehdenkin." Keskustelussa tuli ilmi entiselle työntekijälle sekin, että "Sky-Line Oy oli kuitannu! nallukoita markalla luo! totappioihin, mikä riimittyy oivallisesti heinäkuussa 'kadonneiden' nallukoiden määrään 2369 kappaletta". Näin pyörii loputon hyväntekeväisyysrahastus. Liiketoiminnan aloittaminen on helppoa: tarvitaan vain puhelinja pankkitili. Kumpikin vain aina vähäksi aikaa. Lisäksi tarvitaan joku ystävä hyväntekeväisyysjärjestössä, joka on valmis kohtuuttomiin rahastusbisneksiin,joista ei hoideta lainmukaisia maksuja, saati juuri mitään muutakaan lainmukaista. Silmitön rahastus voi jatkua vuosikausia, kun kulisseina käytettävien yhdistysten ja yritysten julkisivu pidetään kunnossa. Taustalla pyörivät sadat yhtiöt sekoittavat toimintaansa laillisen myyntityön, harmaan talouden ja talousrikokset. Ainakin Juha RantasiJalla ja Kummien silloisella toiminnanjohtajalla Kalevi Tuomisella oli luottoa antaa Petri Hynnisen yritykselle yhdistyksen historian suurin varainhankintakampanja. Olivathan opetusneuvos Kalevi Tuomisen kaksi poikaa Mikko ja Kari olleet Petri Hynnisen liikekumppaneita. Vuonna 1996 Lastenklinikan Kummit ry sai uuden toiminnanjohtajan syyskuussa, kun lastentarhanopettaja Hilkka Ahde valittiin tehtävään. Hilkka Ahteen puolison, Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahteen kautta yhdistys ja RantasiJa sekä Harkimot (Leenan kaksoissiskon puolison kautta) pääsivät tiivistämään yhteistyötään rahasampo Veikkaus Oy:n kanssa. Olihan Veikkaus Oy jo saman vuoden keväällä luovuttanut 41 myymäläänsä lähes ilmaiseksi Rantasilanja Harkimon lähipiirille. Kalevi Tuominen siirtyi Kummit-yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajaksi. Lokakuun 28. päivänä 1996 Laslenklinikan Kummi! ry kokoontui yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen Asianajotoimisto Ahola, Pentzin, Rantasila & Sokka Oy:n tiloihin 27

30 kello Läsnä olivat muun muassa yhdistyksen jäsenet Jaakko Perheentupa, Juha Rantasila, Taneli Mäkelä, Marjatta Leppänen, Aira Samulin, Kalevi Häkkinen, Riki Sorsa, Jari Reponeo ja Jani Levänen. Tuossa kokouksessa muutettiin yhdistys uudelle nimelle Suomen Lastenklinikoiden Kummit ry ja mukaan otettiin uuteen yhdistykseen Suomen lastenklinikoiden yhdistys ry. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Raotasila ja kokouksen sihteeriksi varatuomari Leena Pyymäki Kokous totesi, että alkaen kaikki toiminnat on yhdistetty. Kun eri lastenklinikoiden edustajat tulivat mukaan, niin nyt uudella yhdistyksellä on 31 äänivaltaista varsinaista jäsentä. Todettiin, että Matti Lustig on eronnut hallituksen jäsenyydestä. Hallitusta täydennettiin siten, että hallitukseen kuuluvat: Taneli Mäkelä, Riki Sorsa, Marjatta Leppänen, Kalevi Tuominen, Harry Harkimo, Juha Rantasila, Jaakko Perheentupa, Paavo Mäkelä ja Petri Ahoniemi. Lisäksi Hilkka Ahde ja Juha RantasiJa selostivat sitä, että Kummit ovat muuttamassa osoitteeseen Itälahdenkatu (Rantasilan toimiston osoitteeseen) vuodenvaihteessa Keskusteltiin muutosta ja siihen liittyvistä asioista. Näin oli asianajaja Juha RantasiJan toimisto ikään kuin fyysisestikin Kummit ry:n kanssa symbioosissa. Toukokuussa 1997 ilmestyi yhdistyksen ensimmäinen Kummit-lehti. Sen kansikuvassa oli tietysti Teemu Selänne. Lehti, eli lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja ja yhdistyksen hallituksen jäsen Petri Ahoniemi sai matkustaa aina Kaliforniaan saakka haastatellakseen Teemua ja hänen perhettään Kalifornian Anaheimissa, jossa Teemu hankki kymmeniä miljoonia vuodessa pelaamaha Disney-yhtiön The Mighty Ducks of Anaheim (Mahtiankkojen) jääkiekkojoukkueessa NHL-ammattilaisena. Teemulie ja hänen perheelleen uhrattiin lehdestä kuusi 28

31 värisivua. Luonnollisesti lehden juorupalstalla löytyi kuva Jokereiden toimitusjohtaja Leena Harkimosta. joka "jo innolla odottaa uuden SM-liigan alkua". Siis jo toukokuussa. "Jokerit pelaa tulevalla kaudella ottelunsa Euroopan nykyaikaisimmassa hallissa." Värivalokuvaan lehden sivuille pääsi tietysti myös Hjallis Harkimo uuden kirjansa kansiesittelyssä. Kyse oli Kummitlehden toimituspäällikön Ari Mennanderin toimittamasta kirjasta "Hjallis, Hartwall Areena". Jari Sillanpään ja muiden julkimoiden ohella värivalokuvaan pääsivät presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä käyneet lehden päätoimittaja Hilkka Ahde ja Ari Mennander. Rouva Eeva Ahtisaari otti vastaan hänelle 7. toukokuuta Mäntyniemen sisätiloissa luovutetun ensimmäisen Kummitlehden. Hilkka Ahde lausui Mäntyniemessä: "Samalla kun meillä on ilo ojentaa Teille uunituore ensimmäinen Kummit-lehti, kutsumme Teidät, Suomen Tasavallan Presidentin puoliso, Rouva Eeva Ahtisaari, yhdistyksemme Kunniakummiksi." Renny Harlininja Teemun vauvojen lisäksi Kummit-lehden sivut ovat olleet pullollaan nousevia ja Iaskevia julkisuuden tähtiä. Lukuisat heistä Harkimoiden ystäviä. Kummit lehti tuottaa erinomaisesti. Lehti on jatkuvasti kasvava idioottivanna bisnes, jossa liikutellaan suuria rahoja. Lehden vuosikerta (4 numeroa) maksaa tilattuna 295 markkaa ja sillä on yli kappaleen levikki. Lehden väliin myydään ilmoitustilaa, aivan kuten ennenvanhaan Jokerien ottelu-ilmoituksiin Lastenklinikan Tuki ry :n aikana. Yhden Kummit-lehden pelkkä tuki-ilmoitusmyyntituotto on nykyisin reilusti puolitoista miljoonaa markkaa. Kuka on valittu tätä loistobisnestä pyörittämään? Lehteä ei kustanna Lastenklinikoiden Kummit -yhdistys vaan sitä kustantaa erillinen yhtiö Suomen LK Lehden Kus- 29

32 tannus Oy. Yhtiö perustettiin maaliskuussa Perustajina olivat Martin Bemer ja Kaj Kuhlefelt, joka omisti yhtiön ja josta tuli yhtiön hallituksen varsinainen jäsen. Kuhlefelt on Markku Laxin ja Kari Koposen hyvä ystävä ja liikekumppani. Heillä on ollut vuosien varrella paljon yhteisiä yrityksiä puhelinmarkkinoinnissa. Yhteistoiminta on kiinteää tänäkin päivänä. Martin Bemer ja Kaj Kuhlefelt perustivat tammikuussa 1998 Irti Lehden Kustannus Oy:n ja merkitsivät kaikki sen osakkeet. Heistä tuli hallituksen jäseniä. Irti Huumeista ry:n hallitus hyväksyi helmikuussa 1998, että perustettava yhtiö saa käyttää nimeä Irti Lehden Kustannus Oy. Samalla yhdistyksen hallitus hyväksyi kustannussopimuksen perustettavan yhtiön kanssa. Tämä ilmoitus lähetettiin kaupparekisteriin huhtikuussa ja niinpä kesällä alkoi tapahtua. Irti Lehden Kustannus Oy:n omistus siirtyi Markku Laxille, joka vaihtoi yhtiöön uuden hallituksen. Nyt yhtiön hallintoon tuli Anita Ketonen, joka veljensä Pauli Ketosen kanssa risteilee kymmenissä yhtiöissä, joiden bisnes perustuu pitkälle hyväntekeväisyystyön varaan. Kummit-lehden kustannusyhtiö on tukevasti Markku Laxin ja Kari Koposen ystävän Kaj Kuhlefeltin käsissä. Bisnes tiedettiin entisten hyväntekeväisyyskokemusten perusteella tuottoisaksi, joten ei ihme että Kuhlefelt kirjoitti kaupparekisteriin kiirehtimispyynnössään nimen muutoksen yhteydessä: "Yhtiö harjoittaa Suomen Lastenklinikoiden Kummit ry:n Kummit-lehden kustantamista, markkinointia ja myyntiä. Tämä toiminta on jo aloitettu." "Jotta saisimme ennakkoperintärekisteriotteen, pääsisimme rekisteröidyksi työnantajaksi ja muutoinkin voisimme hoitaa kaikki asiat lain ja virallismääräysten mukaisesti sekä tyydyttää Kummien edellyttämät toimenpiteet, haluaisimme, että rekisteröioli toimitettaisiin mahdollisimman pian." Siis Kummit ry oli aloittanut Kuhlefeltin kanssa kovalla 30

33 kiireellä yhteistyön. vaikka hänen yhtiönsä asiat eivät olleet vielä lain edellyttämässä tilassa. Tätä nopeaa bisneksen käynnistystä kummiyhdistyksen kanssa edisti tietysti se, että Lastenklinikoiden Kummit ry:n tilintarkastajan Yrjö Tuokon johtama toimisto oli valittu myös Kuhlefeltin kustannusyhtiön tilintarkastajaksi. On kuitenkin outoa, että Kummit-lehden miljoonabisnes annettiin liikemis Kaj Kuhlefeltin käsiin, koska hänellä on takanaan hämäräbisneksiä, jotka pohjautuvat Nikatex Oy:n liiketoimiin. Ja miksi Kuhlefeltin lehtibisnestä "valvoo" Juha Raotasila Kummit ry:n puolesta? Kummien viihdebisnes kulkee hyvin. Kummeista on tullut merkittävä viihdebisneksen tekijä. Kummien konsertit televisioidaan joka kotiin. Eräät tapahtumat järjestetäänkin sopivasti Hartwall Areenalla. Näiden tapahtumien ja Hartwall Areenan jatkuvanjulkisuusmarkkinoinnin hoitaa MTV-3, jota kummeissa edustaa Eero Aalto. Kun televisiokanavat Nelonen ja MTV-3 Jokereiden otteluiden ja muiden tapahtumien kautta puffaa Hartwall Areenaa säännöllisesti, on ympärivuotinen ilmainen markkinointi Areenalle kunnossa. Näiden tapahtumien markkinointiin uhrataan paljon tilaa myös Kummit-lehdessä: erityisesti lehdessä puffataan niitä viihdemaailman tähtiä, jotka ovat yhdistyksen kummeja. Tällä viihdebisnekseen merkittävästi vaikuttavalla yhdistyksellä on 376 kummia, joista suuri osa on Jokereiden ja Harkimoiden ystäviä ja kannattajia. Osa heistä on vielä Harkimoiden yritysryppäässä mukana. Lastenklinikan Kummienjohtoporras on jatkuvasti päivänpaisteessa kotimaisten ja ulkomaistenkin merkkihenkilöiden seurassa. Hyväntekeväisyyden suhdeverkko kulkee korkealla tasolla. Kummit-tehti kertoi muun muassa, että toukokuussa 1998 rouva Eeva Ahtisaari ja Puolan presidentin puoliso Jolanta 31

34 Kwasniewska kävivät Hyksin lastenklinikalla, missä heidät otti vastaan ylilääkäri, professori Jaakko Perheentupa. Puolan presidentin puoliso "oli erityisen kiinnostunut suomalaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen varainhankintatavoista". 32

35 2 Kummien kummi "'MHftt J ääkiekkoilija Teemu Selänteen ihailijasivulla intemetissä hänet tuodaan esille myös suurena hyväntekijänä, ensimmäisenä kummina Helsingin Lastenklinikan hyväntekeväisyystyössä, koska hän on lahjoittanut paljon rahaa ja aikaansa sairaiden lasten hyväksi. Jokereiden tähtipelaaja Selänne on itsekin sanonut: "Me oltiin ensimmäinen joukkue, joka alkoi ottaa vastuuta muustakin kuin pelaamisesta. Se ei kuitenkaan vaadi meiltä paljoa." Todellista rahaa Teemu ei ole lahjoittanut, mutta nimenomaan hän on ollut näyttävästi markkinoitu sympaattinen superjulkkis sairaiden pikku potilaiden auttajana Suomessa. Jo 1991 ja erityisesti 1992 Teemu sai suurta julkisuutta, kun hänen kuvaansa ja silloisen Lastenklinikan Tuki ry :n toiminnanjohtajan Matti Toivosen kirjoittamia "Teemun terveisiä" käytettiin esimerkiksi Ilta-Sanomien, Iltalehden ja Helsingin Sanomien lehti-ilmoittelussa. Ilmari Selänne, Teemun isä, puolestaan nostaa Teemu-kirjassaan (1993) poikansa todella suureksi hyväntekijäksi, joka yksin ja kavereineen keräsi lähes kaikki varat, jotka Lastenklinikalle saatiin Lastenklinikan Tuki ry:n kautta vuosina "(Kanadan) harjoitusleirillä Teemu tutustui myös Winni- 33

36 pegin harjoittamaan hyväntekeväisyys- ja PR-toimintaan. Yksi sen ilmentymä oli Goals for Kids -projekti, jossa kunkin pelaajan tekemät maalit oli myyty eri yhtiöille. Kun joku näistä pelaajista teki maalin, kyseinen yhtiö maksoi määräsumman, joka sitten kartutti lastensairaalan hankintatiliä. Idea oli Teemun mielestä hyvä, ja Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Matti Toivosen pyytäessä Teemua samankaltaiseen hankkeeseen Suomessa, hän suostui empimättä. Ideaa hieman muutettiin täällä, mutta tarkoitusperä oli sama: pelaajien yleisönsuosiota käytettiin hyväksi kerättäessä varoja lastensairaalalle. Teemun ja muiden julkisuuden henkilöiden avulla ehdittiinkin kerätä jo miljoonia markkoja, ennen kuin rahojen käytössä havaittiin epäselvyyksiä", kirjoitti Ilmari Selänne Teemu-kirjassa. Isä-Ilmarin väite, että Teemunjohdolla kerättiin miljoonia markkoja, saattaa pitää hyvinkin paikkansa, mutta niin sanotuista Jokeri-projekteista ei koskaan tilitetty markkaakaan Lastenklinikan Tuki ry:lle. Tai suoraan Lastenklinik.alle. Nuo rahat ovat siten jossain muualla. Kun Matti Toivonen otti yhteyttä Teemu Selänteeseen, oli Teemu aivan vihreä hyväntekeväisyystyössä. Ilmari Selänteen maalailu Kanadan kokemuksista on jälkikäteistä kaunistelua. Rahankeräystä Lastenklinikalle oli haijoitettu jo vuoden verran, ennen kuin Teemu tuli mukaan Matti Toivosen pyynnöstä. Matti Toivosen kutsusta yhdistyksen alkuaikojen toimintaan saatiin mukaan näyttäviä ja nuhteettomia julkisuuden henkilöitä. Toivosen tarkoitus oli alusta lähtien, että mukana on henkilöitä, jotka todella aj avat lasten etua, eivätkä hae itselleen julkisuutta sairaiden lasten kustannuksella. Tavoite oli ollut, että Lastenklinikan täyttäessä vuonna 1993 sata vuotta, sairaiden lasten hoidon rahoitus olisi eduskunnassa ratkaistu. Vuosina 1991 ja 1992 oli tarkoitus tehdä asia kummien kautta niin tunnetuksi, että eduskuntakin sen ym- 34

37 märtäisi tai ainakin suostuisi päättämään hoidon rahoituksesta myönteisesti julkisuuden "painostuksesta". Toinen puoli kummiajatuksessa oli etsiä menestyneitä hyvämaineisia, tunnettuja nimiä kulttuurin eri aloilta edistämään asiaa. Toivonen pyysi kummeja hyvälle asialle. Alkurivissä olivat mukana esimerkiksi Elisabeth Rehn, Lill Babs, Harry Belafonte, Helena Säkkinen, Annaliisa Tilus, Markku Alen, Juha Kankkunen, Timo Salonen, Taneli Mäkelä, Jukka Puotila, Riitta Väisänen, Riki Sorsa, Kirka Babitsin, Aake Kalliala... Vuonna 1991 Suomen eduskunta allekirjoitti YK:n lastenoikeuksia koskevan sopimuksen. Tämän pohjalta uusi yhdistys, Lastenklinikan Tuki ry, pyrki houkuttelemaan poliittisia päättäjiä siihen, että Lastenklinikan vuotuinen 170 miljoonan markan budjetti voitaisiin suoraan kattaa valtion rahoista. Tämä laki olisi lisännyt valtion budjetoituja vuosittaisia menoja sosiaali- ja terveysministeriön kautta l 00 miljoonaa. Mutta se olisi vastaavasti aiheuttanut samansuuruiset säästöt kuntien valtionavuista, joten päätös ei olisi maksanut juuri mitään kenellekään. Näin kaikki lapset ympäri Suomen olisivat olleet tasavertaisessa asemassa keskenään aj atellen pääsyä hoitoon Lastenklinikalle. Pääasiassa nämä muualta tulevat 100 miljoonaa olivat eri kuntien ja kaupunkien maksuja Helsinkiin lähetettyjen pikkupotilaiden hoidosta. Mutta kun samanaikaisesti valtionapujärjestelmä muuttui, kunnat alkoivat säästöviromassaan harkita itse mitä palveluja ja mistä ne nämä palvelut sairaille lapsille ostavat. Kun vaikka joensuutaisen lapsen kohdalta harkittiin hoitopaikkaa, niin Helsingin lastenklinikalla hoitopäivämaksu oli seitsemänkertainen verrattuna paikallisen sairataan kustannuksiin. Kunnille tuli suuri kiusaus hoidattaa lapset omissa sairaaloissaan ja säästöt tehtiin sairaiden lasten terveyden kustannuksella. Lastenhoidon tietotaito oli huipussaan Helsingin lasten- 35

38 klinikalla, johon arkkiatri Arvo Ylppö oli luonut maailmallakin ihaillun tehokkaan järjestelmän. Nyt tämä järjestelmä oli romahtamassa kuntien säästötavoitteiden alle. Lapsista saattoi tulla eläviä koekaniineja, kun paikallistasolla muualla Suomessa vasta opiskeltiin tietoa, joka oli arkipäivää Helsingissä. Juuri tuohon tiedon keskittämiseen Helsingin lastenklinikalle perustui Arvo Ylpön luoma järjestelmä. Maassa oli viisi lapsille tarkoitettua erikoissairaalaa. Alueellista erikoisosaamista oli kerätty Tampereelle, Ouluun, Kuopioon ja Turkuun. Vaikeimmat sairaudet hoidettiin Helsingissä. Lastenklinikan Tuki ry:n tavoitteena oli positiivilla viesteillä kertoa suurelle yleisölle sairaiden lasten hoidon tila. Viestit pyrittiin saamaan julkisuuteen konserteilla, lastenjuhlilla ja muilla tempauksilla, joilla myös auttajat saataisiin hyvälle mielelle. Kun suuri yleisö ottaisi asian omakseen, se voisi tavallaan painostaa eduskuntaa rahoittamaan Lastenklinikan vuosikustannukset niin, että hyväntekeväisyysjärjestö olisi sen jälkeen tarpeeton ainakin rahankerääjänä. Tämä ei koskaan toteutunut. Keväällä 1991 Toivonen oli lukenut Ilta-Sanomista jutun, jossa kerrottiin nousevan kiekkotähden Teemu Selänteen olevan jossain lasten päiväohjaajana. Hän soitti Teemulie ja Teemu suostui mukaan. Muutkin kummit oli valittu median perusteella: Toivonen selasi naistenlehtiä ja iltapäivälehtiä löytääkseen henkilöitä, joista kirjoitettiin paljon. Teemu puhui muutamia tuttujaan asialle myönteiseksi, mutta Harry Harkimo ei innostunut suuresti vielä vuoden 1991 puolella asiaan. Hän katsoi ettei Teemunkaan kuuluisi olla toiminnassa mukana, koska se vei Teemun huomiota pois jääkiekosta turhan takia. Hj allis Harkimo suorastaan suuttui Teemun hyväntekeväisyystyöstä lasten parissa, kun Selänne pelasi eräässä tem- 36

39 pauksessa Pietarinkadun Oilersien joukkueessa, joka on julkkiksista koottu (oikea) hyväntekeväisyysjoukkue. Erityisesti Harkimoa ärsytti, että Oilersien pelipaita muistutti liiaksi HIFK:n peliasua sponsorikilpailija KOFF:n tunnuksilla. Loppujen lopuksi Harkimo kielsi tuolloin täysin Teemun osallistumisen Oilersien myöhempiin peleihin. Ehkä toinen syy Hjalliksen kieltoon oli, että Oilersien todellisissa ja aidoissa hyväntekeväisyysotteluissa ei rahojen tilityksiä päässyt tekemään itse pomojen pomo: Harry Harkimo. Mutta pikkuhiljaa Harry Harkimoliekin alkoi valjeta, että hyväntekeväisyyden hyväksikäyttö on parasta sponsoroinnin metsästystä. Hjallis Harkimon lähdettyä lopulta kesällä 1992 Jokereineen keräämään täysin rinnoin sairaiden lasten nimissä tempauksilla rahaa, alkoi meno, joka hakee median hjallituksessa venaistaan. Kun Matti Toivosta syyllistettiin Iltalehdessä ensimmäisen kerran epäillyistä varojen katoamisista 27. toukokuuta 1993, nostettiin jutun lopussa esiin lasten 'kummeina' toimivista huippu-urheilijoista 'kummien kummi' jääkiekkotähti Teemu Selänne, joka ojensi lehden mukaan juuri yli markan lahjoitussekin Lastenklinikalle". Lehti mainitsi Teemun omaksi panokseksi summasta markkaa. Tuo lahjoitussekki oli määrältään markkaa ja sen Teemu Selänne allekirjoitti 9. päivänä toukokuuta 1993 Hyvinkään Motosport-tapahtumassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, jossa kuvaajien kameroiden moottorit kävivät kilpaa. Valtavan kokoinen kuvasuurennos- PR-sekki oli merkitty osoitetuksi Lastenklinikan Tuki ry:lle. Myös sairaiden lasten hyväntekijänä Hjallis Harkimo oli rakentamassa Teemusta jumalolentoa, joka samalla toi Jokereille seuran kipeästi kaipaamaa jatkuvaa myönteistä julkisuutta, josta toivottiin helpoltajaa Jokereiden tiukkaan 37

40 talouteen. Siksi Harry Harkimo oli Motosport-tempauksen alla soittanut Matti Toivoselle. Hjalliksella oli idea, että tilaisuuden julkkisarvoa nostettaisiin amerikkalaistyyliin rakennetulla sekillä, jonka markkamäärä lahjoitetaan sairaille lapsille, siis Lastenklinikan Tuki ry:lle. Harkimo kertoi Toivoselle sopineensa Motosport-tapahtuman järjestäjien kanssa, että yhdeksi tempauksen vetonaulaksi halutaan Teemu, joka pistäytyy paikalla helikopterilla. Harkimo oli sopinut Teemun esiintymispalkkioksi markkaa, joka tällä sekillä lahjoitettaisiin lapsille. Jotta lahjoitusekistä saisi vielä näyttävämmän, Hjallis tiedusteli Toivoselta, voitaisiinko sekkiin yhdistää ja näin summaa nostaa joillakin muilla tulossa olevilla summilla. Harkimo perusteli, että näin saataisiin mahdollisimman suuri rahamäärä ja mahdollisimman suuri julkisuus. Toivonen mainitsi tässä yhteydessä yhdistyksen oman, äitienpäivään liittyvän projektinsa, joka tuottaisi ehkä noin markkaa. Lopulta Harkimon ideointiryhmä kirjoitti sekin lahjoitussummaksi tuulesta temmatun markkaa. Näyttävyys oli taattu tyylipuhtaalla sekkijoumalismilla. Vasta sekin julkistamistlaisuudessa Matti Toivonen sai tietää summan, josta hän yllättyi. Teemu saapui tilaisuuteen ystävänsä Seppo Hankkion kanssa helikopterilla, kävi ottamassa ystävällisesti hymyillen julkisuuspisteet itselleen ja Jokereille, ja lensi pois. Samalla lensivät pois nuo markkaa, joita ei ollut olemassa ja joita ei tietenkään voitu kenellekään lahjoittaa. Samoin kävi myös oikealle rahalle, lapsille Harkimon lupaaman Teemun markan esiintymispalkkion lahjoituksen kanssa. Tuo raha ei koskaan ainakaan tullut Lastenklinikan Tuki ry:n tileille. Sen kohtalosta ja käytöstä tietää vain Hjallis Harkimo. 38

41 Tuon Harkimon sopiman markan osalta hänen puheensa eivät myöskään muutenkaan pitäneet paikkaansa. Matti Toivonen soitti Motosport-tapahtuman järjestäjille ja sai heiltä kuulla, että sovittu palkkio Harkimon kanssa Teemun esiintymisestä olikin vain markkaa. Mutta koska Toivonen halusi pitää ainakin sen markan sekin julkisuusarvosta kiinni, hän oli valmis Lastenklinikan Tuki ry:n puolesta hyvittämään takaisin markkaa myyntitilan vuokrana järjestäjille, jos he maksavat Teemulle esiintymispalkkiona Harkimon mainitseman markkaa. Miksi Hjallis Harkimo sitten ryhtyi näin röyhkeään julkisuustemppuun jopa ystäväänsä hyväksikäyttäen ja sairaiden lasten kustannuksella? Vastaus on Jokereiden taloudessa. Sillä hetkellä ei ollut varaajättää mitään keinoja käyttämättä, koska Jokeri-Hockey Oy oli pahasti velkaantunut. Hjallis Harkimo teki kaikkensa pelastaakseen yhtiönsä: sairaiden lasten auttaminen oli yksi pelastusrengas. Lastenklinikan Tuki ry:n kautta saatiin jatkuvasti myönteistä julkisuutta ja yhdistystä käytettiin Jokerien peli-ilmoitusten maksajana. Jo pelikautena Jokereiden päätavoite oli päästä Helsingin suosituimmaksi liigajoukkueeksi eli HIFK:n edelle katsojamäärissä. Vuoden 1991 kesällä Harkimo oli ottanut haltuunsa Jokerit. Talous oli tiukalla. Hän oli ostanut pitkään asiallisesti konkurssikypsänä olleen jääkiekkojoukkueen, jonka nostamiseen tarvittaisiin erikoisia taloudellisia tempauksia, jotta miljoonaveloista selviäisijuuri taloudellisen laman karkottaessa katsojia ja sponsoreita. "Teemu palasi Kanadan-kiertueeilaan ilman sopimusta, mikä antoi uutta toivoa Jokeri-faneille ja varsinkin Harry Hjallis Harkimolle", kirjoittaa Teemun isä Ilmari Selänne kirjassaan "Teemu" vuonna Harkimo oli keväällä kovalla touhulla etsimässä yhteistyökumppaneita eli sponsoreita 39

42 Jokereiden taloudessa ammonavien reikien paikkaamiseksi. "Jos hänellä olisi esittää Teemun nimi Jokereiden yhteydessä. se varmaan antaisi neuvotteluille lisäpotkua ja toisaalta mahdollistaisi paremman sopimuksen Teemulle. Hjallis laittoi hihat heilumaan entistä innokkaammin", kertoo isä Ilmari. Uskottavasti ja aiheellisesti Ilmari Selänne kehuu poikaansa Teemua Jokereiden sydämeksi. Kun Teemu toukokuussa 1991 järjesti tiedotustilaisuuden. jossa kertoi jatkavansa Jokereissa, uutinen huomioitiin lehdissä kautta maan kuvan kera. "Ruumis ei toimi ilman sydäntä, ja Teemu on Jokereiden sydän, kommentoi Hjallis Teemun merkitystä Jokereille. Teemu todella oli tuossa vaiheessa elintärkeä Jokereille - ei ehkä niinkään pelillisesti (Teemun saattoi Harkimon mukaan korvata pelillisesti muutamalla hyvällä pelaajalla) kuin taloudellisesti, niin kummalliselta kuin se kuulostaakin. Teemu oli nimittäin tärkeä valttikortti Hjallikselle yhteistyöneuvotteluissa eri sponsorien kanssa, sillä osa niistä asetti yhteistyön ehdoksi nimenomaan Teemun jatkamisen. Kun vielä otetaan huomioon Teemun tuoma lisäys Jokerien pääsylipputuloihin, voidaan häntä itse asiassa pitää Jokereiden edullisimpana hankintana keväällä 1991 huolimatta ehkä kalliista sopimuksesta", selventää Ilmari-isä asiaa. Miksi sitten Teemu ei lähtenyt tuolloin rahakkaisiin NHLkaukaloihin? Siihenkin isä Ilmari antaa vastauksen: "Oman joukkueen Jokereiden kohtalo taisi olla kuitenkin suurin syy jäämiseen. Hjallis Harkimo oli tehnyt ahkerasti töitä, ja Teemulle voitiin tarjota huomattavasti parempi sopimus kuin aikaisemmin. Hjalliksen ja Teemun välille oli kehkeytynyt myös ystävyyssuhde. Nyt kun Hjallis vastasi Jokereista, Teemu oppi kunnioittamaan hänen asiallista ja rehellistä tapaansa hoitaa pelaajien asioita. Hjallis ei käyttänyt ylisanoja eikä luvannut taivaita, mutta piti minkä lupasi." Myös Apu-lehden kesäkuun 4. päivän 1993 jutussa. jossa kauhisteltiin toiminnanjohtaja To ivosen erottamista ja 40

43 väitettyjä rahasotkuja, nostettiin sairaiden lasten auttajana jalustalle Teemu Selänne. Lehden kannessa oli otsikko: "Kirsti Paakkanen ja Teemu Selänne pelastivat lasten lahjarahat". Jutun pääkuvana komeilivat hymyilevät miehet Teemu Selänne ja Matti Toivonen välissään Osuuspankkien keskuspankki Oy:n, OKO:n sekki. Kuvateksti kertoi: "Teemu Selänne on ohut Lastenklinikan näkyvin kummi viimeisen parin vuoden ajan ja hänellä on usein ollut tuomisinaan muhkea sek.k.i. Teemun vierellä yhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Matti Toivonen, jolle Teemu ja Hjallis Harkimo järjestivät potkut." Se oli vanha valokuva, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 24. huhtikuuta Ilta-Sanomat otsikoi kuvajuttunsa: "TEEMUN RAHAT HYKS:Ile". Juttu kertoi Teemun rahalahjasta näin: "Jokerit jääkiekkoilun Suomen mestaruuteen johtanut Teemu Selänne on rutinoitu mies palkintojenjaossa. Eilen tuli yksi kunnianosoitus lisää kun Teemu palkittiin play offsin parhaana miehenä markan stipendillä." 'Teemu siirsi sekin kuitenkin suoraan oman harrastuksensa Lastenklinikan kummilasten hyväksi. Lastenklinikka pystyy tällä rahalla ostamaan lääkettä neljän keskoslapsen pelastamiseksi." Tuota hyväntekeväisyyden kaikkivoipaisuutta keväällä 1992 kuvasi myös Teemun isä Ilmari Selänne seuraavana vuonna kirjassaan Teemu: "Voiton huumasta huolimatta Teemu muisti myös Lastenklinikan Tuki ry:tä. Hänet palkittiin pudotuspelien parhaana miehenä OKO:n markan stipendillä, jonka hän heti lahjoitti pikkupotilaiden hyväksi. Hän oli myös organisoimassa pelaajapaitojen huutokauppaa, josta karttuikin mahtava potti pikku potilaille. Parhaista paidoista saatiin jopa markkaa kappaleella!" 41

44 OKO:n lahjasekkiin oli markan saajaksi todellakin merkitty "HYKS LASTENKLINlKKA". Mutta mitä oli tämän julkkistempun takana? Lahjoittiko Teemu pyytettömästi rahaa sairaille lapsille ja heitä tukevat Ie yhdistykselle, joka on ollut mukana nostamassa myls Teemun julkisuusarvoa huikeasti? Näin ainakin lehdet kertoivat ja Ilmari-isä sen kirjassaan vahvistaa. Kyllä. Teemu lahjoitti sairaille lapsille pankilta saamansa markkaa, mutta tämän Teemun lahjoituksen lopullinen hyötylaskelma on aika erikoinen. Tosiasiassa Teemu Selänne ei lopulta lahjoittanut mitään, vaan käytti hyväkseen sairaille lapsille tarkoitettuja varoja. Kun Selänne oli saanut tietoonsa OKO:n tunnustuspalkinnon, hän kääntyi Matti Toivosen puoleen ja esitti huolensa lahjarahan vuoksi: "Teemua hannitti se, että tuosta kymmenestä tuhannesta menee veroa kuusikymmentä prosenttia ja käteen jää vain neljätuhatta markkaa", muistaa Matti Toivonen. " Siksi hän kysyi, että jos hän lahjoittaa kymppitonnin lasten hyväksi, niin voisinko minä vastavuoroisesti Tuki ry:n nimissä lahjoittaa hänelle Teemu-taulun", Toivonen kertoo. Koska tämäkin sekkijoumalismi toisi näyttävää myönteistäjulkisuutta yhdistyksen asialle, Matti Toivonen suostui Teemun esitykseen. Olihan Teemu muutenkin mukava kaveri, jonka auttamisessa ja toiveiden täyttämisessä monet ihmiset halusivat olla mukana. Teemu tarkoitti pyytämällään Teemu-taululla isokokoista noin metri kertaa metri öljyvärityötä, jossa komeili jääkiekkoilija Teemu Selänne Suomen jääkiekkojoukkueen maaotteluasussa. Tämä näyttävä taulu oli esillä helsinkiläisessä urheiluun erikoistuneessa taidekaupassa nimeltä Sporting Art. Teemu kertoi Toivoselle käyneensä kysymässä liikkeessä taulun hintaa, joka ilmoitettiin markaksi. Matti Toivonen sai hyvän asian vuoksi (taulu tulee Lastenklinikan seinälle) tingittyä taulun hinnaksi lopulta

45 markkaa, jonka hän maksoi Lastenklinikan Tuki ry :n tililtä 26. kesäkuuta Teemu-taulu oli jonkin aikaa näytteillä Lastenklinikan tiloissa, jonka jälkeen Matti Toivonen luovutti sen Teemu Selänteelle. Lastenklinikan Tuki ry:n kannalta tilanne oli laskennallisesti se. että markan arvoinen lahjoitus oli kutistunut markkamääräisesti taulun oston jälkeen markkaan. Tosiasiassa tämä markkaakio palautuijo ennen taulun maksua Teemulie ja hänen ystävilleen niin, että koko operaatiossa Tuki ry jäi kaiken kaikkiaan noin markkaa maksun puolelle. Sillä toukokuussa Matti Toivonen kustansi Lastenklinikan Tuki ry:n varoista markan edestä Teemulie ja hänen ystävilleen "virkistystä" Kolin kauniissa lomamaisemissa. Toivonen vei viikonlopuksi Teemun ja Jokerien lääkärin sekä kolme viehättävää naista hippasille Kolin lähellä, keskellä Pielistä olevaan Kelvänsaaren piilopaikkaan, johon kenelläkään ulkopuolisella ei ollut mahdollisuuksia tulla kutsumana. Julkkiselämä oli tuolla virkistysretkellä muutenkin suuripiirteistä: paikalliselle kyläkauppiaalle jätettiin maksamatta reilun 500 markan lasku, joka koostui Matti Toivosen ja Teemu Selänteen kaupasta tilaamasta ruuasta ja oluesta. Lastenklinikka ei siis pystynyt ostamaan Teemun markan lahjoitukseha lääkettä "neljän keskoslapsen pelastamiseksi". Tästä markan viikonloppureissun kustantamisesta aikanaan virallinen syyttäjä, kaupunginviskaali Harri Ilander syytti Toivosta rahojen kavaltamisesta yhdistykseltä. Vaikka oikeudenkäynnissä selvitettiin kuitin kanssa minne rahat olivat menneet. Siis yhdistyksen sisäisen PR:n ja tähtikummin mielenvirkistykseen, jotta hän jaksaisi jatkossakin olla sairaiden lasten parissa. Jotta Teemu-taulun kulut eivät näkyisi ja herättäisi ihme- 43

46 tystä Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpidossa, niin Toivosen erottamisen jälkeen ennen aineiston antamista erikoistilintarkastukseen, joku repi maksutositteesta Sporting Artin laskun pois. Siinä luki "Teemu-Taulu. Teemu Selänne." Lisäksi laskuun oli merkitty taulun tekijä, sen koko ja "öljyvärityö". Mutta maksusta on olemassa pankkisiirtokuitti. Entäs kuinka kävi isä-11marin kirjassaan mainitsemille Jokereiden pelipaidoille, joiden huutokauppaa Teemu "oli organisoimassa" ja "josta karttuikin mahtava potti pikkupotilaille". Ilmari Selänne tarkoittaa samaa kevään 1992 Jokereiden pelipaitojen huutokauppaa, josta Hjallis Harkimo kertoi vuoden 1994 alkupuolella Fakta-lehdessä. Näin maalaili tilaisuutta Hjallis: "Tärkeä asia on, että ideoidaan yhdessä yrityksen kanssa semmoista, jossa ne käyttävät meidän pelaajia. Miten se mainonta tehdään, miten pelaajat tulevat mukaan ja miten Jokerit näkyy. Esimerkiki Leiras käyttää aika paljon meidän maalivahtia: 'Torju flunssan oireet'." "Yhdessä ottelussa jaettiin Telen valkoista t-paitaa. Suurin osa pani päälle. Koko katsomo oli valkoisena. Kai se idea on jostakin Kanadastajäänyt päähän. Kun peli oli loppu, pelaajat menivät Telen tilaisuuteen. Niillä oli Jätkävarusteet päällä ja ne paidat, jotka niillä oli päällä. huutokaupattiin siinä tilaisuudessa. Rahat menivät Lastenklinikalle." Tosiasiassa Lastenklinikan Tuki ry:lle tilaisuuden taloudellinen merkitys oli yhtä tyhjän kanssa. Miksi sairaille lapsille sitten ei saatu varmasta ideasta kunnolla tuottoja? Se johtui Hjalliksesta. Tele todella lahjoitti kyseiset Jokereiden pelipaidat Lastenklinikan Tuki ry :lle Matti Toivosen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti huutokaupattavaksi yhdistyksen varainhankkimiseksi. Kun huutokauppatilaisuus läheni, niin Hjallis Harkimo ilmoittikin Toivoselle, ettei hän voi antaa 44

47 Jokeri-paitoja huutokauppaan. koska on luvannut paidat itse A-junioreille. Siinä vaiheessa ei auttanut kuin yrittää pelastaa mikä pelastettavissa oli: Toivonen lupasi Harkimolle. että Tuki ry ostaa Jokereiden A-junioreille uudet pelipaidat. koska tilaisuutta ei voinut enää peruuttaa. Niinpä Thki ry maksoi syksyllä 1992 Sport Faetorylle noin markkaa Jokeri-paidoista, joiden huutokauppa tuotti suunnilleen saman verran. Teemu Selänteen isän kuvaus Teemun "organisoimasta" pelipaitahuutokaupasta ei siis pidä paikkaansa. Siitä ei kertynyt mitään "mahtavaa pottia pikkupotilaille" eikä parhaista paidoista "saatu jopa markkaa kappaleella", kuten isä Ilmari väitti. 45

48 46

49 3 Hyväntekeväsyysjääkiekkoa S airaita lapsia auttamaan vuonna 1990 perustetun arvovaltaisen tukiyhdistyksen, Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnan alkuvuodet olivat huikea menestystarina. Yhdistys sai aikaan merkittäviä tuloksia sairaiden lasten hoitoolosuhteiden parantamisessa. Helsingin lastenklinikan hoitajapula ratkaistiin ja vuosikausien leikkausjonot saatiin poistettua vuosina , jolloin tehtiin hoitoennätykset, 350 lasta enemmän kuin aikaisemmin saatiin pelastettua elämälle. Nuo saavutukset olivat arvokkaita kaikille osapuolille. Saavutuksista oltiin ylpeitä ja niihin oltiin tyytyväisiä, kunnes vuoden 1992 lopulla Lastenklinikan Tuki ry:n ympärille tuli liikemiehiä, jotka olivat kiinnostuneita vain rahasta. Vuoden 1998 helmikuun lopussa media toi suomalaisille näyttävästi tiedon siitä, kuka on Helsingin käräjäoikeiden mukaan virallinen syyllinen hyväntekeväisyysjärjestö Lastenklinikan Tuki ry:n rahaepäselvyyksiin ja yhdistyksen konkurssiin elokuussa Ilta-Sanomien perjantain, helmikuun 27. päivän 1998 uutisointi edellisen päivän tuomiosta oli hyvin tyypillistä. Juttu kertoi: "Lastenklinikan Tuen kavalluksesta ja väärinkäytöksistä 47

50 eilen langetettu ankara vankeustuomio ex-toiminnanjohtaja Matti Toivoselle syntyi äänestyksen jälkeen." "Käräjäoikeuden oikeustajua koetteli erityisesti se, että kyse oli hyväntekeväisyysjärjestön rahoista. Vuosikymmenen alussa toiminut Lastenklinikan Tuki ry oli perustettu tukemaan sairaiden lasten hoitomahdollisuuksia HYKS:ssä." "Käräjäoikeus oli yhtä mieltä siitä, että kolmisen vuotta toimineen yhdistyksen taloutta tosiasiallisesti hoitanuttoivonen syyllistyi törkeään kavallukseen, luottamusaseman väärinkäytökseenja kirjanpitorikokseen." ''Toivonen kavalsi tuomion mukaan useissa erissä liki markkaa." "Lisäksi hän sitoi ilman valtuuksia yhdistyksen kirjahankkeeseen, josta oli koitua seitsemän miljoonan vahingot." "\ahinkoa kertyi lopulta puolisen miljoonaa, jonkatoivonen joutuu korvaamaan kavaltamansa toisen puolikkaan kanssa yhdistyksen konkurssipesälle." 'Toivonen kiisti oikeudenkäynnin aikana kavallukset." "Oikeuskäsittely venyi To ivosen käynnistämän koittisirkuksen vuoksi. Keväällä 1993 paljastunutta juttua puitiin oikeudessakin kolmatta vuotta." Kainaiojutussaan "Arvovaltaisia suojelijoi ta" Ilta-Sanomat kertoi: "Lastenklinikan Tuki ry perustettiin juhlallisesti eduskunnan puhemiehen Kalevi Sorsan (sd) edustustiloissa kesäkuussa Matti Toivonen oli oman tyttärensä kautta havainnut, että lastenklinikalla vallitsi ankara henkilökuntapula." "Avustustoiminnalle saatiin julkkiksia kummeiksi. Mm Jokeri-manageri Harry Harkimo ja jääkiekkoilija Teemu Selänne tekivät näyttävää työtä varojenkeruun hyväksi." 'Yhdistys keräsi erilaisilla tempauksilla ja myyntituotteilla miljoonia markkoja. Rahoilla järjestettiin nelisenkymmentä asuntoa hoitohenkilökunnale, mikä kohensi huomattavasti työvoiman saantia lastenklinikalle." 48

51 Lopuksi jutussa mainittiin että konkurssiin haetun yhdistyksen toimintaa jatkaa Lastenklinikan Kummit ry. Noin kuusi vuotta aikaisemmin kaikki oli ollut Matti Toivoselle toisin: hän oli menestyksekkäänja näkyvän hyväntekeväisyysyhdistyksen nokkamies, jonka seurassa julkkikset viihtyivät. Lastenklinikka oli näkyvästi esillä erilaisilla tempauksillaja iltapäivälehtien Jokeri-ilmoittelussa. Jääkiekkoilija Te emu Selänteestä oli tullut To ivosen markkinoimana sairaiden lasten näyttävin tukija. Teemu Selänteen ansiosta Jokerit on hyväntekeväisyyden ja fanihysterian edelläkävijä suomalaisessa jääkiekkoilussa, kirjoittaa Pasi Kostiainen kirjassaan Jokerit-Suomalaisenjääkiekkoilun tuhkimotarina. "Jokerit on ollut Lastenklinikan kummijoukkue hyväntekeväisyystoiminnan alusta lähtien." Te emu Selänteen kautta To ivonen sai lopulta hyväntekeväisyystyöhön mukaan koko Jokeri-joukkueen sekä Leena ja Harry Harkimon. Vuoden 1992 keväällä Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Matti Toivonen perusteli Jokeri-yhteistyötä Teemun kanssa Leena ja Harry Harkimolie sillä, että Jokeripelien lippuja jaetaan julkkiksille ja kun heitä saadaan katsomoon, saadaan mukaan naistenlehdet ja iltapäivälehdet kirjoittamaan Jokereista. Näin media kiinnostuu peleistä muutenkin kuin urheiluosastoilla. Sillä kunteemusta kiinnostuvat naiset, niin sitä kautta naistenlehdet ja sitä kautta naiset tulevat myös katsomaan otteluja ja saattavat ottaa lapsetkin mukaan. Kun siihen lisätään, että voimakas, miehinen Teemu työskentelee lasten hyväksi, alkavat lasten äidit välittää Teemusta ja jääkiekosta ja erityisesti Jokereista. Näin lopulta kävikin. Niinpä jo loppuvuonna 1992 Jokereista oli Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtajan aloitteesta tehty julkinen hyväntekeväisyysjoukkue. Se oli Jokereille ja Harkimoille loistava 49

52 imagoarvo, jonka massiivinen lehtimainonta vuoden 1992 syksyllä loi huippuunsa. Näin herätettiin Hjallis Harkimo lopulta tarttumaan hyväntekeväisyysbisnekseen hartiavoimin. Hän näki kuinka homma toimi ja että rahavirrat ovat huomattavia. V.Usinkin Iama Suomessa ne olivat hyvin tärkeitä. Aluksi Hjallis oli kuitenkin suorastaan vaivautunut siitä, että sairaat lapset yhdistetään Jokereiden urheiluviihteeseen ja bisnekseen. Hjallis vähätteli, kierteli ja torjui pikkupotilaiden auttamisen mahdollisuudet. Jokereiden toimitusjohtajana entinen valokuvamalli Leena Harkimo sen sijaan ymmärsi asian mainosja media-arvot hyvin nopeasti. Hän puhui miehellensä järkeä päähän, muttajostain syystä se oli aluksi hyvin työlästä. Ehkä Hjallis aidosti vierasti ajatusta, koska ei ehkä sisimmässään halunnut sairaita lapsia auttaa? Mutta Hjallis tarttui tosi toimiin kun huomasi, että lasten asialla tehtiin helposti rahaa. Teemun jäähyväisonetu elokuussa 1992 ennen hänen lähtöään NHL-kaukalohin Pohjois-Amerikkaan oli Harry ja Leena Harkimon ensimmäinen suurieteinen hyväntekeväisyystapahtuma sairaille lapsille. Ennen ottelua Lastenklinikan Tuki ry julkaisi kolme koko sivun ilmoitusta tapahtumasta Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä. Iltalehden sivun ilmoitus ( ) oli komea: "TEEMU SELÄNTEEN JÄÄHYVÄISTAPAHTUMA JÄÄKIEKKO-OTTELU POHJOLAN MESTARUUDESTA JOKERIT - MALMÖ lf sunnuntaina kello Helsingin jäähallissa. Kello /6 Jääkiekko-ottelu Lastenklinikan kummien joukkue KINGS vastaan ZOOM. Seremoniamestarina TEEMU SELÄN NE (nalle-tunnus) OSA TUOTOSTA LASTENKUN/KALLE KINGS ja ZOOM- joukkueisiin oli saatu mukaan paljon julkisuuden henkilöitä, jotka olivat kummeina tekemässä pyyteetöntä ja palkatonta työtä sairaiden lasten puolesta. 50

53 Joukkueissa pelasivat muun muassa: Aake Kalliala, Anssi Rauramo, Jari Kurri, Heikki Riihiranta, \ellu Ketola, Christian Ruuttu, Mölli Keinonen, Riki Sorsa, Mikki> Kivinen, Leena Harkimo, Ta neli Mäkelä, Pentti Matikainen, Arvi Lind, Jukka Virtanen, Rele Kosunen, Erkki Kaijanen, Robert Lappalainen, Aarre Elo, Pikkis Kuusla, Päiviö Pyysalo, Matti Hagman ja tietysti Teemu Selänne. Ilmoituksen alaosassa vakuutettiin: TEEMU SELÄN NE PELAA OLE HifKALLA JO KELLO /6.00. Samalla lipulla myös JOKERIT-MALMÖ IF OS4 TUOTOSTA LASTEN KUN/KA LLE' Teemun jäähyväisotleluja Pohjoismaiden "mestaruusottelu" Suomen ja Ruotsin mestareiden välillä oli yleisömenestys. Paikalle tuli kaikkiaan yli maksanutta katselijaa. Tästä odotettiin sopimusten mukaan mahtavaa tuottoa sairaille lapsille. Mutta Harkimot eivät maksaneet sopimusten vastaisesti tempauksesta Lastenklinikan Tuki ry:lle lopulta yhtään mitään. Teemun jäähyväisotlelun kolme lehti-ilmoitusta maksoivat Thki ry:lle markkaa, jotka sopimuksen mukaan Harkimoiden olisi pitänyt maksaa. He eivät maksaneet. Ottelun pääsylipputulot pitivät Harkimotja Jokerit kokonaisuudessaan. eikä niistä tilitetty yhdistykselle markan markkaa. Jokeri-Hockey Oy:n toimistossa tehty tilitys kaksi kuukautta ottelun jälkeen häivytti myös muut sairaille lapsille sovitut maksut eli tuotot. Lastenklinikan Tuki ry:lle olisi lipputuloista Jokereiden (eli Harkimoiden) väittämän sopimuksen mukaan kuulunut vain reilut markkaa. Lipputuloista olisi alunperin pitänyt Matti Toivosen mukaan tilittää huomattavasti suurempi summa, mutta Hjallis ja Leena Harkimo keksivät sille itse oman laskentakaavansa. Lisäksi Harkimot ja Jokerit piti itsellään sairaille lapsille hyväntekeväisyyteen Malmo IF:n lahjoittamat markan osuuden omasta palkkiostaan. jonka ruotsalaiset ilmoittivat 51

54 sopineensa Harry Harkimon kanssa Harry Harkimo puhui kuitenkin omiaan poliisin esitutkinnassa ( ) asianomistajana kuultuna, että Themun jäähyväisottelun, kuten muidenkin hyväntekeväisyystempausten tulot, olisi tilitetty Lastenklinikan Thki ry:lle. Sanatarkasti Harkimon kertomus kuulustelupöytäkirjaan merkittiin näin; 'Thlin Jokeri-Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi elokuussa Joskus kesällä -91 tutustuin Teemu Selänteen kautta Lastenklinikalla Matti Toivoseen, joka hoiti Lasten Thki Ry:n toimintoja. Ottelujen yhteydessä lähinnä Themun vetäminä tehtiin tempauksia ja keräyksiä ja tuotto tilitettiin yhdistykselle." Asianomistajan edustajana Harry Harkimolla on esitutkinnassa velvollisuus pysyä totuudessa. Syylliseksi epäilty saa puolestaan ilman rangaistuksen uhkaa puhua esitutkinnassa mitä haluaa. Totuuden puhumisen velvollisuus ei kuitenkaan häirinnyt Harry Harkimoa, koska hänen kertomistaan kyseisistä "tempauksista tai keräyksistä" Jokeri-Hockey Oy ei ole koskaan tililtänyt Lastenklinikan Tuki ry:lle mitään, sillä rahat ovat vieläkinjossain muualla kuin LastenklinikanTuki ry:n tileillä ja kirjanpidossa. 52

55 Leena ja Harry Harkimon laskelmat Teemun jäähyväisotteluo tilityksistä kulkivat näin: Helsinki Lastenklinikan Thki ry Matti To ivonen TILITYS JOKERIT-MALMÖ OTTELUTULOISTA Lipputuotot Lippupalvelu Jäähalli Jokeri-Hockey Oy , , , , ,- Kulut Lippupalvelu Jäähalli Tuomarikulut Palkkio Hotellit, lennot, ruoka Jäähallin vuokra Ottelutulot , , ,90 Osuutenne sopimuksen mukaan 30 % ,45 JOKERI-HOCKEY OY Leena Harkimo Alkuperäinen sopimus oli Lastenklinikan Tuki ry:lle 30 prosenttia ottelun tuloista ja että Jokerit maksavat ilmoitukset kokonaan. Eikä suinkaan niin, että Harkimotja Jokerit saisivat itse mielivaltaisesti valita, mistä osuudesta 30 prosenttia lasketaan tukiyhdistykselle. 53

56 Ihmeellistä asiassa oli sekin, että ottelun tilitystä ei tehty heti tapahtuman jälkeen, vaan rahat jäivät viikkokausiksi makaamaan Jokereiden haltuun, josta niitä ei lopulta koskaan sitten saatukaan. Tämä oli Harkimoiden tapa pitää sopimus, josta Toivonen oli pari kuukautta pyytänyt sovittu ja rahoja LastenklinikanTuki ry:lle. Tuo tilitys päivättiin muka tehdyksi syyskuussa, mutta se valmistui ja annettiin yhdistykselle vasta loka-marraskuun vaihteessa. Näin Harkimot laskivat tuotot pennien tarkkuudella, mutta kuluja he jakoivat mielensä mukaan, niin että pääosa niistä sopivasti teki yhteensä tasarahan markkaa. Mitään tositteita kuluista ei koskaan esitetty. Lisäksi Hjalliksen tekemästä ja Leena Harkimon allekirjoittamasta tilityksestä puuttuu Malmö IF:n lahjoittama lo 000 markkaa. Tämän Malmö IF:n lahjoituksen oli luvannut joukkueen valmentaja Timo Lahtinen todistajien läsnäollessa ja sanonut, että Harry Harkimo tilittää sen yhdistykselle. Harkimot eivät sitä kuitenkaan tilittäneet, kuten eivät maksaneet myöskään ilmoitusten maksuosuuttaan, joka olisi siis ollut Jokereille markkaa. Tuloista ovat Harkimot vähentäneet markkaa "palkkion" nimikkeellä. Tällaisesta palkkiosta ei ollut kukaan sopinut Lastenklinikan Tu ki ry:n puolesta mitään. Sen Harkimot keksivät tilitystä tehdessään. Tämä Leena Harkimon kirjoittama tilityspaperi syntyi mutkikkaiden kuvioiden jälkeen. Siitä kertoo Jokerit-Hockey Oy:n pitkäaikainen kirjanpitäjä Martta Nurhonen poliisin kuulustelussa todistajana kuultuna : "Lastenklinikan Tuki ry:n kanssajokereilla on käsittääkseni ollutjotain yhteistoimintaajo vuonna 1991, mutta ne kai olivat jotain PR-toimintaa lähinnä sellaista, että Jokereitten ilmoitettiin tukevan Lastenklinikan toimintaa. Jokeri-lippua ioissa LastenklinikanTuki ry:n (LKT) kanssa 54

57 mieleeni tulee syksyllä -92 tapaus, jolloin olin mukana selvittelemässä Jokerit-Malmö ottelun lopputilityksiä. En ole itse ollut mukana missään varsinaisissa sopimusneuvotteluissa ja Harry Harkimolla näyttää olevan tyylinä olleen suulliset sopimukset. Itse en ole nähnyt yhtään kirjallista sopimusta Jokerien ja LKf:n välillä. Itse muistan olleeni kahdessa palaverissa, jossa selviteltiin Jokerien ja LKT:n välisiä asioita ja tällöin oli läsnä Matti Toivonen LKT:n puolelta ja "Hjallis" Harkimo ja minä Jokereitten puolelta. Ensimmäinen tapaus oli Malmö IF:n ja Jokereitten ottelun tuoton selvittely syksyllä -92ja toinen ,jolloin selviteltiin LKT:n Jokereitten lippumyyntiä vuodelta Meillä on toimisto Eteläranta 6:ssa, jossa molemmat palaverit pidettiin. Te in Hjalliksen pyynnöstä päivätyn Lastenklinikan Tu ki ry Matti Toivoselle osoitetun kirjeen, jonka Leena Harkimo allekirjoitti Jokeri-Hockey Oy:n puolesta. Tässä selvityksessä päädytään siihen, että tästä pidetystä ystävyysottelusta tuli Lastenklinikan Tuki ry:lle 30 prosentin osuutena tuotosta yhteensä markkaa. Te in tilityslaskelman tähän kirjeeseen Hjalliksen ilmoiltamien puheiden perusteella. Katsoin kirjanpidostaja osin ilmoitettujen summien perusteella kirjoitin tämän laskelman. En tiedä millaisen sopimuksen Hjallis ja Toivonen alunperin olivat tehneet. Matti To ivonen kävi Jokereitten toimistossa ja hyväksyi kirjoittamani laskelman, joka minulla on nyt mukanani kopiona ja jonka jätän poliisille. Alkuperäiskappale löytyy Jokereitten kirjanpidosta. Kysyttäessä vastaan, että tätä summaa ei ole vielä maksettu tahi kuitattu." Kun Martta Nurhosta kuulusteltiin asiasta noin vuosi tempauksen jälkeen, oli Lastenklinikan Thki ry ollut jo kuukauden konkurssissa. Näin jäähyväisotlelun tuotot jäivät 55

58 sairailta lapsilta ikuisesti saamatta. Nurhonen väitti Matti Toivosen hyväksyneen tehdyn tilityksen. Toivonen sanoo, ettei hän hyväksynyt alkuunkaan esitettyä laskelmaa. koska alunperin tukiyhdistyksen osuuden piti olla 30 prosenttia kaikista tuloista ja vielä niin, että Jokerit maksaa kaikki ilmoitukset sen päälle. Nurhosen kertomuksesta selviää, että markkamäärät jäähyväisotlelun tuloista ja kuluista eivät perustu mihinkään luotettavaan lähteeseen. vaan lähinnä Hjallis Harkimon ilmoittamiin summiin. Yhtään tositetta ei esitetty koskaan. T!lityksessä mainitaan vain epämääräiset, tositteettomat ja todistamattomat väitteet tapahtuneesta lippumyynnistä. Tedellinen katsojamäärä ei ole tiedossa eikä siten myöskään maksettujen lippujen määrä. T!lityksestä oli myös tarkoituksellisesti jätetty pois kaikki sponsoreilta saadut merkittävät mainostulot Sponsorit kuitenkin tukivat tapahtumaa siinä uskossa, että heidän rahansa menevät sairaiden lasten auttamiseen. Nyt ne jäivät Harkimoiden käyttöön. Samassa kuulustelussa Martta Nurhonen selvitteli myös Jokereiden ja Lastenklinikan Tuki ry:n monimutkaisia laskutusja kirjanpitosuhteita: "Jokeri-Hockeyn kiijanpidossamme on edelleen saatavana Tuki ry:ltä ,30 markan määrä, jossa ei ole otettu huomioon ko markan määrää, joka piti vähentää saatavasta Tuki ry:ltä. Olen antanut kopiot tästäkin asiasta kirjanpitoamme tarkastavalle Mårten Forssille, joka tarkasti Lastenklinikan Tuki ry :n kirjanpitoa ennen kuin Tuki ry meni konkurssiin." Varmasti Jokereiden puolesta oli tarpeellista käydä läpi Lastenklinikan Tu ki ry:n kirjanpitoa ennen konkurssiin asettamista,jotta mahdolliset ikävätjäljet voitaisiin peittää. Sinänsä on käsittämätöntä, että tukiyhdistyksen hallitus. erotettuaan ensin To ivosen, nimenomaan pyysi Forssia auttamaan kirjanpitomateriaalin tarkastelussa, kun yhdistyksen suurin 56

59 epäselvyys koskijuuri Jokeri-projektien saamisia yhdistykselle. Jokeri-Hockey Oy ilmoitti Martta Nurhosen kautta, että heillä olisi kirjanpidossa muka merkittyjä saatavia Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesäitä yhteensä ,30 markkaa. Tämä "saatava" rakennettiin laskennallisesti siten, että Jokeri-Hockey Oy oli laskuttanut Lastenklinikan Tuki ry:ltä Matti Toivosella ja yhdistyksellä myyntitilissä olleista lipuista ,30 markkaa, samoin Jokerit olivat lähettäneet aikanaan vielä lisäksi yhden markan laskun Teemun jäähyväisotlelun lipuista. Lastenklinikan Tuki ry:n uunituore hallituksen puheenjohtaja Matti Lustig oli elokuussa 1993 maksanut Jokeri Hockey Oy:lle markkaa. Näiden kolmen luvun yhteenlaskettu loppusumma on ollut ,30 markkaa Jokeri-Hockey Oy:n hyväksi. Laskelma on laskutoimituksena oikein laskettu, mutta se ei anna oikeaa kuvaa todellisista velkasuhteista ja saamisista yhdistyksen ja Jokereiden välillä. Otteluliput olivat yhdistyksellä (Matti Toivosella) myyntitilissä, eivätkä ne olleet missään vaiheessa yhdistyksen omaisuutta. Hjallis Harkimo yritti syksyllä 1993 antaa lehtijutussa sellaisen kuvan, että Matti Toivonen olisi Jokereille velkaa näistä samoista lipuista markkaa, mutta ei ole sitä koskaan vaatinut Toivoselta maksettavaksi. Ja myöhemmissä poliisikuulusteluissa Harkimo luopui lopulta kaikista vaatimuksistaan ( markkaa) myös yhdistykseltä. Miksi hän näin teki? Siksikö, että asian tarkka tutkiminen olisi paljastunut Jokereiden ja Lastenklinikan Tuki ry :n todellisemman velkasuhteen? Jokerit-Hockey Oy:nja Lastenklinikan Tuki ry:n todellinen velkasuhde paljastuu seuraavalla laskelmalla: tuosta Leena Harkimon Lastenklinikan Tuki ry:lle lähettämästä markan laskusta oli tarkoituksellisesti jätetty pois myy- 57

60 mättömät ja palaotetut pääsyliput, yhteensä noin markkaa. (Lisäksi laskussa ei ole huomioitu PR-tarkoituksessa jaettu ja ilmaislippuja yhteistyökumppaneille ja lastenhoitoon osallistuneille, yhteensä markan arvosta. Laskun lähettämisen aikaan olivat Jokereilla maksamatta Teemun jäähyväisottelun ilmoitusosuudet markkaa. Teemun jäähyväisottelun osuus yhdistykselle noin markkaa ja samasta ottelusta Malmö IF:n luovuttama markkaa, Jokereiden lupaama markkaajäähallin lastenhoitohuoneen hoitajapalkoista, sovitut osuudet muista lehtiilmoitteluista syksyltä 1992 ja keväältä 1993 yhteensä noin markkaa, vuoden 1992 joulukonsertin ilmoitusosuus markkaa ja saman konsertin pääsylippumyynnistä markkaa, Euro Games tietokilpailun haastemaksu markkaa (vastustajana HlFK:n Frank Moberg, joka voitti ylivoimaisesti Harry Harkimon, ja myös maksoi sopimuksen mukaan yhdistyksen tilille oman osuutensa markkaa välittömästi). Sekä kulut Jokerien kausikorttien myynnistä pelikaudelle yhteensä noin markkaa. Näiden lisäksi teillä tietymättömillä ovat Jorma Saarikiven kuittaamat 31 ()(X) markkaa ja Teemun kurvailuista Räyskälässä otetun videon kustannukset markkaa. Yhdistyksen vastasaatavat Jokereilla oli Leena Harkimon lähettämän laskun hetkellä laskettuna noin markkaa. Näin ollen Leena Harkimon lähettämän laskun aikaan Jokerit olivat tosiasiallisesti velkaa yhdistykselle noin markkaa. Kun huomioidaan Lustigin suorittama markan perusteelon maksu Jokereille sekä 100 (K)()() markkaa kausikorttimyynnin kuluja, oli yhdistys konkurssihetkellä saamassa Jokereilla vähintäänkin markkaa. Tai ehkä jopa yli miljoona markkaa, riippuen Jokereiden kausikorttimäärästä, joka tuli yhdistyksen maksaman kampanjan kautta. Korttimyynnistä oli yhdistykselle luvattu palkkio-osuus markkaa per paketti, joita ei koskaan ole tilitetty. 58

61 Jokereiden kausikortteja myytiin 1993 kesällä kappaletta. Lisäksi Harry Harkimo on ilmoittanut Lastenklinikan Kummit ry:n hallituksen kokouksessa , että "Jokereilla on hallussaan uudelle yhdistykselle tulevia varoja". Olivatko nämä joitakin vanhalle yhdistykselle Lastenklinikan Tuki ry:lle tilittämättäjääneitä rahoja? Teemunjäähyväisottelusta luvatut tulot Harkimotja Jokerit pitivät siis itsellään. Lisäksi on karkuteillä Hjalliksen tilitykseen sopimuksen vastaisesti merkitsemä markan "palkkio", koska kukaan hyväntekeväisyydessä mukana ollut kummi ei saanut mitään palkkiota. Ttlitykseen merkityt markan hotellit, lennot ja ruoka lienevät Malmö IF:n kuluja. Lisäksi Harkimoiden tilitykseen on merkitty kuluina jäähallin vuokra , joka on normaalisti niin, mutta tähän hyväntekeväisyyden nimissä markkinoituon tapahtumaanjäähalli antoi alennuksen. Missä on jäähallin esittämä lasku? Näissä Teemun jäähyväisottelun lehti-ilmoituksissa, joiden kustannukset olivat yhteensä markkaa, ei olluttoivosen mukaan muita ilmoituksen maksajia, joten sekin jäi Lastenklinikan Tu ki ry:n maksettavaksi. Kaiken kaikkiaan Teemun jäähyväisottelusta Harkimot ja Jokerit jättivät tuloottamatta tukiyhdistykselle Matti Toivosen laskelman mukaan lähes markkaa. Sen lisäksi Lastenklinikan Tuki ry joutui maksamaan tuosta Harkimoiden ja Teemu Selänteen julkkistempauksesta markkaa, joka jäi tukiyhdistykselle puhtaaksi tappioksi. Kaiken lisäksi Jokeri-Hockey Oy lähetti 2. syykuuta 1992 päivätyn laskun Lastenklinikan Tu ki ry:lle Jokerit-Malmö IF:n ottelun ottelulipuista: 100 kpl, yhteensä markkaa. Tämä lasku lähetettiin kaksi kuukautta ennen tilitystä. Luuliko joku, että se yhdistyksessä epähuomiossa maksettaisiin, kun summakin oli vaatimaton? (Matti Lustig maksoi liput juuri ennen 59

62 yhdistyksen konkurssia elokuussa 1993!) Jokereille Teemun jäähyväisottelu oli valtava menestys. lopullisen nousun lähtölaukaus. Kirjassa Hjallis, Hartwall Areena (1997) Ari Mennander kuvaa tuota tapahtumaa Jokereiden kannalta: "Ehkä liikuttavin yksittäinen tapahtuma oli Teemun jäähyväisotlelu Jokerit-Malmö (tulos 2-3, yli 6000 katsojaa) 23. elokuuta Sadat hysteerisesti itkevät fanit ryntäsivät pelin jälkeen jäälle, ja Teemu pääsi pukukoppiin vasta tunnin halailunjälkeen. Silloin tunnelataus oli valtava.'' Ari Mennander puolestaan selittää Hjalliksen menestyksen salaisuutta kirjassaan näin: "Hjallis markkinoi Jokereita, kuten hän vain osasi. Lamasta huolimatta ( ) tuote myi hyvin. Hjallis oli avoin ja rehellinen, maksoi laskut aj allaan ja keräsi pikkuhiljaa luottamustayhteistyökumppanien ja maksavanyleisön ke.o;;kuudessa. Jääkiekkoasioissa häntä tuki Kummola... Jokereista tuli pitkästä aikaa luotettava yhteistyökumppani." Mennander selvittää vielä: "Suurin Jokeri-ilmiön yksittäinen tekijäoli Teemu Selänne,josta tuli myös Hjalliksen hyvä ystävä. Teemu on kuin luotu tähdeksi, joka vetoaa niin äitiin kuin tyttäreen. Teemun positiivisuus ja ystävällinen käytös yhdistettynä Hjalliksen markkinoiotitaitoon tehosi tiedotusvälineisiin. Puheenjohtaja Harkimolla ei olisi voinut olla parempaa keulakuvaa. Ja lisäksi Teemun esiintyminen la'iten parissa oli juuri sitä, mikä herätti myös naistenlehdet kiinnostumaan jääkiekosta." Ari Mennander on nykyisin monien toimiensa lisäksi Suomen Lastenklinikoiden Kummit ry:n Kummit-lehden toimituspäällikkö. Velipoika Pasi Mennander mahtuu saman lehden palkkalistoille toimitussihteerinä. Itse Hjallis selineli Hjallis, Hartwall Areena -kirjassa menestyksen avaimiaan Jokereiden johdossa näin: "Ensin oli saatava markkinointi kuntoon ja pelaajien luottamus joukkueen sisällä. Rakensimme tiedotuskampanjan 60

63 Teemun ympärille. Naistenlehdet saivat Teemusta kuvia hiihtämässä vesisuksilla ilman paitaa. Yhteistyösopimukset tehtiin niin, että niistä varmasti hyötyivät molemmat osapuolet." Teemun jäähyväisottelun lisäksi pelkästään vuoden 1992 aikana Jokeri-yhteistyö toi Lastenklinikan Tu ki ry:lle kaikkiaan tappiota noin markkaa. Esimerkiksi Räyskälän kolmaskisa vei lasten rahoja markkaa. Teemu Selänne ajoi kisassa rallia, ja se kuvattiin videolle kuten Teemun jäähyväisottelukin. Näihin markkinointivideoihin Harry Harkimo oli luvannut hankkia sponsorit, mutta niin rahat kuin sponsoritkin jäivät saamatta. Joulukonsertista vuonna 1992 tuli Jokereiden kautta tappiota markkaa, lisäksi Jokerit ja Harkimotjättivät maksamatta sairaanhoilajille jäähallissa lastenhoitohuoneen pitämisestä luvatut markkaa. Jokerien peli-ilmoituksistajäi syksyllä 1992 saamatta Jokereiden osuuksista yhteensä ,30 markkaa. Koko vuoden 1992 syksyn Jokerit loi mainettaan sairaiden lasten kustannuksella. Ilta-Sanomien koko sivun ilmoitus kertoi: "Lastenklinikalle tarvitaan ultraäänilaite (1,4 mmk)ja paljon muuta. JOKERJT-REIH\S otte/u swmuntaina / kello (suurissa valokuvissa oli kolme Jokeri-pelaajaa: Juha Salo, Tuomas Kalliomäki ja Rami Koivisto) JOKERIEN NELOSKETJU: Osta meidät, olemme kaupan (tai ainakin mainostila peliasuissamme). Myyntihinta käytetään Lastenklinikan laite- ja lääkehankintoihin. Hyvän mielen lisäksi saat näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Miljoonien taalojen mahdollisuudet. (Iso Teemun kuva) TEEMUN TERKUT: Jos koko JOKERikatsomo tekisi kuten Waseniuksen Linda ( IIv.) olisi Lastenklinikalla paljon paremmat oltavat, Linda otti 61

64 ja keräsi viime talvena tyhjää /imsapulloa, myi ne ja lahjoitti saamansa rahat(555 mk) Lastenk/inikalle. Eikä siinä vielä kaikki. Lindajatkoi uurastustaan koko kevään, kesän ja alkusyksyn. Nyt on kasassa pulloa lisää ja niistä kertyneet 1111 mk. Se on hattutemppujos mikä!!! Se on myös halauksia ja rntistuksia, rakkautta. Hieno Homrruz! Ottelun jälkeen KAIVOHUONEELLE HOCKEY NIGHT tilaisuuteen. JOKEREIDEN lisäksi vauhdittamassa TA NEU MÄKELÄ, JUKKA PUOTILA, FIRST JA REISKA LAINE BAND. Pääsyliput 30 mk. TUOTTO LASTENKUN/KALLE " Kaivohuoneen juhlasta ei ole tilitetty Lastenklinikan Tuki ry:lle mitään. Jokeriketjujen myynnistä ei myöskään ole koskaan tullut tukiyhdistykselle mitään. Teemun terkut lehti-ilmoituksiin kirjoitti aina Matti Toivonen. Te rkut lapsipotilaiden auttamiseksi lähtivät Toivosen kynästä, eivätkä suinkaan Teemun suusta, ajatuksista tai sydämestä. Jokerit ja Harkimot saivat ottelutulojen ja muiden mahdollisten tulojen lisäksi suurien lehti-ilmoitusten valtavan PRhyödynja medianäkyvyydenvuoden 1991 syksystä vuoden 1993 talveen. Tällainen medianäkyvyys vaatisi miltä tahansa yhtiöltä noin 3-5 miljoonan markan panostuksen. Mutta Harkimot eivät suostuneet maksamaan edes ilmoituskustannuksista sovittua omaa osuuttaan, joka esimerkiksi vuonna 1991 oli vaatimaton markkaa yhdeltä ilmoitukselta. Thokin Jokereiden sovittu maksuosuus jäi tukiyhdistykselle tappioksi. Vuosien 1991 ja 1992 kaikki Jokeri-ilmoitukset kulkivat saman kaavan mukaan: Lastenklinikan Tuki ry:lle kuluja, Jokereille puhdasta tuottoa sekä rahallisesti että PR-mielessä. Sen lisäksi Jokerit ja Harkimot saivat suuren yleisön myötätunnon, koska kuviteltiin ja uskottiin heidän olevan sairaiden lasten merkittäviä auttajia. Kalliiksi Lastenklinikan Tu ki ry:lle tuli myös Jokeri- 62

65 yhteistyö Lasten Suuressa Joulushow-esityksessä Helsingin jäähallissa4.joulukuuta Lastenjuhlaa mainostettiin lehtiilmoituksilla mahtavasti monissa lehdissä. Ilta-Sanomat , koko sivu: "Jäähallissa perjantaina kello /8-20 SUOMEN SUURIN HYVÄNTEKEVÄ/SYYS JOULUSHOW Nyt tempaavai Lastenklinikan KUMMIT: JOKERIT. VJJH DE7AJTEJUJAT JA MARIMEKKO Ohjelma: Shownjuontaa Jukka Virtanen Tilaisuuden avaavat Hja llis Harkimo, Taneli Mäkelä ja Kirsti Paakkanen, Anna Hanski, Paula Koivuniemi, Arja Koriseva, 1ksa-Matti Loiri, Ta neli Mäkelä, Ressu Redfo rd, Kari Tapio Teemu Selänteen tervehdys. Ja mukana tietenkin koko Jokeritjoukkue. Annetaan yluiessä Suomen SUURIN JOULU RAHA. Suuren joulushown kaikki tekijät ovat mukana korvauksetta. Juhlan koko tuotto lahjoitetaan suoraan Lastenklinikan pikkupotilaille" Joulujuhlasta ilmoiteltiin mahtavasti lukuisissa Ilta Sanomien ja Iltalehden koko sivun ilmoituksissa. Niihin ilmoituksiin kytkettiin myös Jokereiden peli-ilmoituksia,jotka saivat maksimaalisen huomion siinä samalla. Ilta-Sanomat : (Iso Teemun kuva) "TEEMUN TERKUT. Kutsun Sinut tänään JOKERIT H-RE/H\S-otteluun Helsinginjäähalliin kello Ostamalla lipun A7-katsomoon saat kaupan päälle lipun mahtavaan Lasten itsenäisyysjuhlaan ja -konserttiin perjantaina alkaen kello (Keskellä sivua on suuri kuva pikkutytöstä) Marjaanakin tulee Lastenklinikan suureenjuhlalwnserttiin. Suuri juhla koskettaa myös lasta. Marjaana Haukka Ia (/0,5 v.) Ylihärmästä tulee riemumielellä pienten konserttiin. Koulumenestys erinomainen. 63

66 Ainoa poikkeus ikätovereihin on Marjaanan SLE-sairaus, jonka vaikutuksesta hän menetti täydellisesti näkönsä puolitoista vuotta sitten. Peruuttamattomasti. " Tämä Lasten Suurjuhla oli suuri tappio Lastenklinikan Tuki ry:lle, mutta loistava menestys Harkimoille. Kun Jokeri-Hockey Oy jätti sovitut ja luvatut tilitykset tekemättä, juhlasta kirjattiin tukiyhdistykselle siltä osin tappioiksi markkaa. Joulukonsertin lippuja siis jaettiin ilmaiseksikin Jokeriottelujen lipunmyynnin yhteydessä yhteensä 400 kappaletta eli noin markan edestä, koska ennakkolippumyynti osoitti etteivät liput menneet kaupaksi, eikä haluttu tyhjää katsomoa. Va ikeaa oli myös varsinainen joulujuhlan järjestelytyö yhdessä Jokereiden ja Marimekon kanssa. Lasten tapahtuma oli vielä muutama päivä ennen tilaisuutta yhtä levällään kuin sen tilitykset tähän päivään saakka. Matti To ivonen kirjoitti huolissaan Harkimolie ja Paakkaselle : "Marimekko Oy Kirsti Paakkanen LASTEN TAPAHTUMA JÄÄHALLISSA Lienee yhdestoista, jos ei kohta kahdeskintoista hetki tarkastella syntynyttä tilannetta mukanaolevien intressiryhmien subjektiivisista näkökulmista. Kuten kaikissa hyvissä projekteissa, niin tässäkin, on lopputulos sitä uskomattomampi mitä useampi taho luulee olevansa vastuussa jostakin osa-alueesta. Alkutilanteessa näytti siltä, että Marimekko ja Jokerit on järjestämässä Lastenklinikalle upeaajoulushowta. Mukaan pyydettiin Lastenklinikan Tuki ry, jonka kautta kertyneet varat voitaisiin sittenjakaa eri osastoille. Meillä (Lastenklinikan Tu ki ry:ssä) oli sellainen käsitys, että roolimme rajoittuisi suurinpiirtein shekin vastaanottamiseen juhlatilaisuudessa. Ta idettiinpa meitä pyytää tiedustelemaan kummeiltamme mahdollisuuksia olla mukanajollakin suorituksella. 64

67 TILANNE ON TÄLLÄ HETKELLÄ SEURAAVA : Lastenklinikan Tu ki ry on joutunut allekirjoittamaan sopimuksen juhlan pitopaikan kanssa syntyvien kustannusten maksamisesta (huolimatta reilusta. yli 50 %:n alennuksista, on meille tulossa mk:n lasku) - äänentoisto ja valaistuslasku yhdistyksellemme on mk (Eastway) - lehti-ilmoittelu on jo tähän päivään mennessä maksanut meille mk ja kaksi ilmoitusta on vielä tulossa - hankkimamme kummit ovat ihmeissään tilaisuuden tarkoituksesta, koska näyttää siltä, että Lastenklinikan Tuki ry ja Lastenklinikan kummit ovatjärjestämässä huippuhienoa myynninedistämistilaisuutta vain Marimekon tuotteille - pääsylippuja on myyty vain sen verran, että tappiota näyttää syntyvän yhdistyksellemme kaikenkaikkiaan n mk. Olemme pitäneet kriisi kokouksen, jossa oli mukana Taneli Mäkelä, Lasse Norres, Olli Ahvenlahti ja Matti Toivonen. Kokouksessa päätettiin, että selvitetään välittömästi Jokereiden ja Marimekon halukkuus osallistua syntyvien kustannusten kattamiseen. Jokereilta pyydetään ilmoituslaskuja vastaan suoritukset ja Marimekolta pyydetään äänentoisto ja hallivuokrat sekä yksi ilmoitus juhlasta Helsingin Sanomissa. Mikäli kustannuksia ei saada katetuksi edes siihen pisteeseen, että tulokseksi saadaan puhdas nolla, harkitaan tilaisuuden peruuttamista. Päätös tilaisuuden pitämisestä tehdään viimeistään tiistaiaamuna klo mennessä. Kunnioittavasti Matti Toivonen tiedoksi: Hjallis Harkimo jakelu: Ahvenlahti, Koski, Mäkelä, Norres, Tci vonen" Sopimukseen päästiin. Lasten juhlashow pidettiin, mutta Jokerit ja Marimekko eivät pitäneet sopi mustaan. Toivosen pel- 65

68 käämät tappiot toteutuivat. Lopulta konserttiin myytiin myös oikeasti lippuja, joiden tuotoista Marimekko lahjoitti osuulenaan markkaa suoraan Lastenklinikan osasto kahdelle, saaden siitä ylimääräistä PR -julkisuutta, kun Kirsti Paakkanen ja professori Jaakko Perheentupa pääsivät Apu-lehdessäkin kesällä 1993 lehtikuvaan, jonka otti marimekkolainen Riitta Keljonen. Nämä Marimekon rahatilitykset eivät olleet Marimekon "lahjoituksia" vaan sopimuksen mukaisia konserttitilityksiä, jotka olisi pitänyt tilittää Lastenklinikan Tuki ry:lle. HJK:n juniorit tilittivät lipputuloista sopimuksen mukaisesti markkaa. Tästä Kirsti Paakkasen omalaatuisesta tempauksesta syytti myöhemmin keväällä 1993 valittu Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Lustig Matti To ivosta, että hän oli pannut taskuunsa nuo Kirsti Paakkasen hallussa olleet markkaa, koska rahat eivät näkyneet yhdistyksen kirjanpidossa. Sen sijaan Jokereiden myymistä lipuista ei tullut lastenklinikalle tai tukiyhditykselle markkaakaan, vaikka olisi pitänyt sopimuksen mukaan tulla noin markkaa. Juhlakonsertin kaikki ilmoituslaskut olivat yhteensä markkaa. Yhteispalaverissa tehdyn sopimuksen mukaan Jokereiden ja Marimekon piti maksaa ilmoituslasku kumpikin puoliksi. Jokerit eivät maksaneet omaa markan osuuttaan koskaan. Marimekko ei ollut yhtään parempi sopimuskumppani: sekin jätti ilmoituslaskunsa maksamatta, joten todellisuudessa Marimekko kulutti puolestaan omien tuotteidensa markkinointiin lapsille tarkoitettuja varoja markkaa 66

69 4 Hjallis Pointyn takapiftll'la S uomessa hyväntekeväisyydessä liikkuu rahaa vuosittain kaikkiaan noin miljoonaa markkaa. T tä summasta muutama sata miljoonaa kulkee hyväntekeväisyysbisneksen kautta. Järjestöjä ja yhtiöitä, joiden kautta rahat liikkuvat, on useita satoja. Nämä yleensä puhelinmarkkinointiin erikoistuneet yhtiöt rahastavat operaatioista noin prosenttia ja pahimmissa tapauksissa vieläkin enemmän. Näissä epämääräisissä yhtiöissä omistajat ja vastuuhenkilötja yhtöiden nimet vaihtuvat tiheään. Syksyllä 1992 Hjallis Harkimo innostui toden teolla hyväntekeväisyysbisneksessä käytettyyn tehokkaaseen markkinointiin ja tehokkaisiin puhelinmarkkinointiyhtiöihin. Matti Toivonen oli ideoinut kirja-projektin, jota oli esitelty eräille kummeille ja yhdistyksen sisällä. Tarkoitus oli. että kun vuonna 1993 Lastenklinikka (lasten sairaanhoito Suomessa) täyttäisi 100 vuotta niin tapahtumaa juhlistettaisiin muiden tapahtumien ohella kirjalla, joka kertoisi lapsista sairaalassa, lasten hoidosta ja näiden lasten hartaimmista toiveista. Samalla kirjan tarkoituksena oli kertoa lastenklinikan henkilökunnasta, historiasta ja nykytilasta, johon oman inhimil- 67

70 Iisen ja eropaattisen lisänsä olisivat tuoneet lukuisat nimekkäät ja hyvää tarkoittavat lastenklinikan kummit. Kummien osalta khjassa oli tarkoitus kertoa kummien omista lapsuusajan toiveista, haaveista ja unelmista ja antaa tätä kautta pikkupotilaille mahdollisuus samaistua idoleihinsa, joilla myös joissakin elämänvaiheissa oli ollutjokin haasteellinen tai tukala tilanne, josta he olivat kuitenkin selviytyneet voittajana. Kirjan sanoman piti vahvistaa sairaan lapsen ainoaa toivetta. unelmaa päästä mahdollisimman pian terveenä kotiin ja kohti uusia seikkailuja. Näistä aj atuksista syntyi kiijalleja projektille nimi Lapsi ja unelma. Lapsi ja Unelma -projekti olisi ollut oikein toteutettuna merkittävin ja suurin varainhankinta sairaille lapsille. Kirjan koemarkkinointi onnistui parissa viikossa loistavasti: noin 7()()() tilaajaa. Se olisi tuottanut vuonna 1993 yhdistykselle ja Jastenklinikalle todennäköisesti miljoonaa markkaa puhdasta tuottoa. Mutta kun hankkeeseen osallistuneiden toimintaa leimasi ääretön ahneus, röyhkeys, taitamattomuus ja suoranainen hölmöys, tuli kirjahankkeesta yhdistykselle painajainen. Miksi toiminnanjohtaja Toivonen ryhtyi yhteistyöhön Harry Harkimon esittelemien liikemiesten kanssa - varsinkin kun hänellä oli huonoja kokemuksia Jokeri-projektien puuttuvista tilityksistä? Miksi hän suostui kohtuunomaan 50 %:n palkkioon hämärätaustaisille puhelinmyyntiyhtiöille, kun olisi voinut tehdä sopimuksen vakavaraisen ja luotettavan puhelinmyyntiyhtiön kanssa alalla vallitsevalla 33%:n myyntipalkkiolla? Miksi hän maksoi toistuvasti yhteensä satoja tuhansia käteismaksuina, joka maksutapa herättää jo sinänsä epäilyjä, vaikka kuitit jälkeenpäin löytyvätkin? Kuultuaan kirjaideasta Toivoselta Harry Harkimo nappasi sen lennosta hoiviiosa ja suojelukseensa. Harry Harkimo suostuueli Toivosen solmimaan sopimuksen omien suosikkiensa kanssa. 68

71 Hjallis pyysi Matti Toivosen Jokeri-toimistoonsa Helsingin Etelärantaan ja esitteli tuolloin To ivoselle ystävänsä, uudet yhteistyökumppanit, jotka Harkimon mukaan "panevat kirjamyyntiin vauhtia"'. Nämä Harkimon kaverit olivat Markku Lax ja Kari Koponen. Markku Lax ja Kari Koponen ovat liikemiehiä, jotka edustavat yhdessä tai erikseen aina tilanteeseen sopivaa yhtiötä, jonka nimissä tietyt operaatiot tehdään. Hjallis esitti Matti Toivoselle, että hänen oma hovitoimittajaosa Antti Arve olisi sopiva päätoimittaja kirjalle. Antti Arve oli kirjoittanut maailmanympäri-purjehtija Harkimosta kirjan Hjallis vuonnna Antti Arvelle katsottiin työtilatkin lastenklinikaltaja Toivonen sopi Harkimon kanssa, että Arven palkkaus hoidetaan projektin aikana niin, ettei yhdistykselle tule kuluja tai taloudellisia riskejä. Ennen kirjahanketta Hj allis halusi kuitenkin Koposen ja Laxin mukaan välittömästi käynnistettävään Jokereiden ja Lastenkilinikan Tuki ry:n lehti-ilmoittelubisnekseen. Ensimmäisessä yhteisessä palaverissa sovittiin, että aloitetaan yhteistyö ensin lehdissä joulutervehdysilmoituksilla ja kun varoja saadaan, niin kirjan koemarkkinointi aloitettaisiin vuoden 1993 tammikuussa. Hjallis Harkimo antoi luvan käyttääomaa nimeääoja Teemu Selänteen nimeä Lapsi ja unelma -kirjan markkinoinnissa. Asiaan innostuneesta Harkimosta tulikin kirjahankkeen aktiivinen taustahahmo, joka näki hankkeessa suuret mahdollisuudet. Jokereiden ja Lastenklinikan Tuki ry:n välinen "koeluontoinen" sopimus lehti-ilmoittelun yhteistyöstä kirjoitettiin Jokeri-Hockey Oy:n toimistossa, Eteläranta 6:ssa 11. joulukuuta Paikalla olivat Harry Harkimo, Matti Toivonen ja Markku Lax, joka edusti pöytälaatikkofirma Kaivokadun Invest Oy:tä eli Telecityä eli lopulta Pointy Trading Oy:tä, jonka helmikuussa 1993 omistivat Markku Lax, Kari Koponen ja myös Ahti 69

72 Virtanen yhtiönsä Blue Waves Oy:n kautta joka lainasi helmikuussa Pointy Tradingille miljoona markkaa. Markku Lax perusti Kaivokadun Invest Oy:n 20. päivänä tammikuuta 1992 ja valitsi itsensä toimitusjohtajaksi ja hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Saman vuoden elokuun l.päivän ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön omisti jo Timo Purosalmi ja Lax erosi kaikista tehtävistä. Muutos saapui kaupparekisteriin helmikuun alussa Joten hänellä ei ollut mitään virallista asemaa edustaa Kaivokadun Invest Oy:tä joulukuussa 1992 Jokeri -toimistossa pidetyssä palaverissa. Seuraava muutosilmoitus kaupparekisteriin saapui vasta helmikuussa Sen mukaan Lax jälleen omisti yhtion, oli hallituksen jäseneksi ja valitsi varajäseneksi Kari Juhani Helenioksen (Fe-Markkinointi Oy:n liikemies). Nämä muutokset merkittiin kaupparekisteriin huhtikuussa Yhtiöllä ei ole ollut aputoiminimeä Telecity. Pöytälaatikkoyhtiö Pointy Trading Oy perustettiin heinäkuussa 1992 nimellä Green Point Oy ja jo syyskuussa nimi muutettiin. Joulukuun 28. päivänä 1992 yhtiön koko osakekannan ostivat Markku Lax ja Kari Koponen. Mutta jo ennen yhtiön ostoa, 23. joulukuuta, Markku Lax esitti Lapsi ja unelma -hankkeesta esisopimuksen Lastenklinikan Tuki ry:lle Pointy Tradingin nimiin, vaikka Laxilla ja Koposella ei ollut mitään asemaa yhtiössä. Neuvottelumuistion allekirjoitti itse Harry Harkimo. Siinä todettiin muun muassa: "1. Harry Harkimo ehdotti, että Lastenklinikan Tuki ry:nja JOKEREIDEN yhteistyössä Ilta-Sanomiin hankkimissa ilmoituksissa käytettäisiin vastedes alihankkijana Kaivokadun Invest Oy-nimistä yritystä, joka aputoiminimenään käyttää TELECITY-nimeä. 2. Harkimo kertoi neuvotelleensa TELECITY:n edustajien kanssa alustavasti myyntiehdoista ja palkkion maksuun liittyvistä ehdotuksista. 70

73 3. Ilmoitustilaa myytäisiin lltalehteen, Iltalehden välissä olevaan JOKERI-Iiitteeseen ja Ilta-Sanomiin. Ilmoitukset käsittelevät JOKEREIDEN kotiotteluita. 4. Sovittiin, että yhteistyö aloitetaan koetuontoisena välittömästi ja ehä ensimmäinen julkaisupäivä on mahdollisesti jo joulukuussa Myyntipalkkiosta sovittiin siten, että Lastenklinikan Tuki ry suorittaa TELECITY:IIe 50 %:n myyntipalkkion ilmoituksista saadun nettosumman perusteella.'' Näillä Harkimon muistioon kirjatuilla ehdoilla bisnes oli loistava Telecitylle, jolle ei jäänyt mitään riskiä. Harkimon ystävät saivat käyttöönsä Lastenklinikan Tuki ry:n hyvän nimen ja tehokkaan myyntivaltin: apua sairaille lapsille. Miksi Harkimo halusi hämäävästi sopimukseen Telecitynimisen aputoiminimen, jota ei koskaan ole edes rekisteröity? Sen tietävät vain Lax, Koponen ja Harkimo. Jokeri-Hockey Oy ja Harkimot olisi voinut tietysti rahastaa muilta sponsoreilta ilmoituskulunsa tai maksaa ne jopa itse. Harkimo päätteli kuitenkin oikein, että sairaiden lasten avustuksen varjolla kerätään rahaa huomattavasti helpommin. Lastenklinikan Tuki ry maksoi lehdille ilmoitukset, koska sen nimissä toimittiin ja yhdistys sai hyvään tarkoitukseen tuntuvat alennukset ilmoitushinnoista. Lastenklinikan pikkupotilaiden avustamisen varjolla tietysti oli tehokkaampaa houkutella ilmoituksiin maksajia, kuin jos pyytäjä olisi ollut Harry Harkimo tai Markku Lax tai Kari Koponen, joille ilmoitusten tuoma hyöty lopulta meni. Markku Laxin ja Kari Koposen liiketoimet olivat lopulta painajainen Lastenklinikan Tuki ry:lle. Ne ovat olleet painajainen myös muille hyväntekeväisyysjärjestöille. Ty y pillistä on, että suurin osa maksuistajätetään pystyyn, erityisesti verot. Markku Laxin ja Kari Koposen yhtiöt ja bulvaaniyhtiöt kuuluvat osana verkostoon, joka rahastaa keitä tahansa hyvä- 71

74 uskoisia yhteistyökumppaneita. Jos jokin verkoston yhtiö joutuu vaikeuksiin verottajan tai muun saamamiehen kanssa. se vain häviää pelikentällä. Pian samaa toimintaa jatketaan eri nimellä. Verkoston firmojen todelliset rahanliikkeet ovat sekavia koska hallintoasiakirjat ja kirjanpito eivät vastaa lain vaatimuksia. Heinäkuun lopussa 1997 verottaja haki Kari Koposen omistaman vuoden 1993 lopulla perustetun Prestonic Oy:n konkurssiin. Prestonicin pesänhoitajalla oli vaikeuksia selvittää yhtiön asiat, varsinkin kun kirjanpito oli lähes vuoden ajalta pitämättä. "Kari Koponen on omistanut yhtiön koko osakekannan asti, jolloin osakekanta on siirtynyt USA:ssa rekisteröidylle Teleconsult lnc:lle", kirjoitti pesänhoitaja. Tuon yhtiön omistussuhteista ei ole varmuutta, asiakirjoista löytyneiden suunnitelmien mukaan on päätelty omistuksen jakautuvan Koposen ja Mikko Mäkisen ja heidän puolisoidensa kesken. Helmikuun 6. päivänä 1997 Prestonicin liiketoiminta oli myyty yhtiön toimintaa jatkavatie Eufulmen Oy:lle (entinen Saltero Oy) 1,5 miljoonan kauppahinnasta. Tuossa vaiheessa Prestonic oli konkurssikypsä eikä sillä ollut kirjanpitoa. Mistä Eufulmen siis olisi maksanut? No Eufulmen ei ole tuota kauppahintaa suorittanutkaan. Eufulmenin edustaja kertoi pesänhoitajalle. että pieni osa kauppahinnasta on maksettu, mutta sitä ei ole maksettu Prestonicille, vaan "Prestonicin USA:Iaisen emoyhtiön pyynnöstä osoitettu Helsingin Digjet Oy -nimiselle yhtiölle". Koponen myi Prestonic-yhtiön irtaimiston markalla Eufulmen Oy: IIe, mutta rahoja ei ole tilitetty Prestonic-yhtiön tilille! Koposen mukaan Prestonicin ja samaan intressipiiriin kuuluvien muiden yhtiöiden toimintaan "kohdistuneet viranomaistoimenpiteet ja niistä johtunut kielteinen julkisuus" on heikentänyt tulosta. 72

75 Tulos on aina ohut tällaisilla yhtiöi11ä hyvä ja sitä on parantanut se, ettei veroja makseta. Prestonic Oy: Itä Uudenmaan lääninverovirasto jäi kaipaamaan noin viittä (5) miljoonaa markkaa. Suomen Posti Oy menetti Prestonicin konkurssissa markkaa ja Te lecom Finland Oy markkaa. Lisäksi Koponen oli lainannut satojatuhansia sinne tänne. Esimerkiksi Prestonicin pesäluetteloon merkittiin varoiksi Koposen 50 prosenttisesti omistamansa Europokaali Oy:n osakkeet, joiden arvoksi merkittiin 0 markkaa. Samaten merkittiin, että Koponen oli lainannut sille tielleen Europokaali Oy:lle markkaa. Koko Europokaali Oy:tä ei enää ole, vaan se jatkaa toimintaansa uudella nimellä. Velka olisi pitänyt Prestonicin konkurssiin asettamisen hetkellä merkitä Tigram Oy:lle. Tämä vuoden 1995 lopulla perustettu yhtiö aloitti nimellä Mascap Oy, jatkoi toimintaansa Pendemar Oy:nä, mutta olikin pian Europokaali Oy ja sitten Tigram Oy ja vuoden 1998 alusta nimi on toistaiseksi ollut Bird-family Oy! Kesällä 1997 haudattiin siis käräjäoikeuden arkistoihin Kari Koposen ja kumppaneiden hyvin tuottoisayhtiö Prestonic Oy, joka "oli harjoittanut puhelinmarkkinointia myyden Perheliitto ry:n, Irti Huumeista ry:n, Mielenterveyden Keskusliitto ry:nja Koulukiusattujen Tu ki ry:n lehtiä". Irti Huumeista ry on hyvällä ja vakavalla asialla, mutta erityisen surullinen oli yhdistyksen toimintavuosi 1997: 'Toimintavuonna ilmeni vaikeuksia valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Ilmoitusmyyntiä hoitaneen Mediafirstin sopimus irtisanottiin. Varainhankinnassa merkittävä osa tukeutui Irti-lehden vuosikertamyyntiin ja ilmoitustuottoon. Irti-lehden tuottoja rasitti Mediafirst Oy:n konkurssi ja sen kautta saamatta jääneet ilmoitusmyyntiprovisiot." Irti Huumeista ry:ltä jäi saamatta lähes puoli miljoonaa markkaa. 73

76 Mediafirst Oy asetettiin konkurssiin marraskuussa Sitä ennen sen kaikki osakkeet oli myyty 1 markalla LK-Saudia Oy:lle,jonkaomisti Kari Muurinen,joka nopeasti myi osakkeet eteenpäin yhdellä (1) markalla eräälle henkilölle, joka sitten merkittiin Mediafirst Oy:n ainoaksi hallituksen jäseneksi ja vastuunkantajaksi vähän ennen edessä olevaa konkurssia. Myöhemmin tämä yhtiön viimeinen omistaja ilmoitti saaneensa rahakorvauksen siitä, että ryhtyy konkurssikypsän yhtiön omistajaksi eli siinä vaiheessa bulvaaniksi. Yhtiön konkurssipesän haltuun ei ole luovutettu mitään kirjanpitoa eikä pesänhoitaja ollut tavoittanut kirjanpitäjää, kuten ei Espoon käräjäoikeuskaan. Yhtiön viimeinen omistaja puolestaan istui tulkintavankeudessa toukokuussa 1998 epäiltynä huumausainerikoksesta, varkaudesta ja kätkentärikoksesta. Iloisiakin asioita Irti Huumeista -yhdistys pystyi vuodelle 1997 kirjaamaan: "Joulukuussa Jokerit Fan Club aloitti terveiden elämäntapojen kampanjoinoin pääkaupunkiseudun kouluissa. Jokereiden ja Fan Clubin lisäksi koulukiertueella on mukana yrityksiä." Millainen tämä Lastenklinikan Tuki ry:n uusi yhteistyökumppani Markku Lax oli kumppaninsa Kari Koposen kanssa talvella ja millainen oli heidän yrityksensä, jonka Harkimo välttämättä halusi hoitamaan lehti-ilmoituksia ja rahastamaan riskittömästi puolet nettotuotosta? Xx-press Oy:n toimitusjohtaja Leif Nygård osoitti 15. helmikuuta 1993 kirjeen Lastenklinikan Tu ki ry:n hallitukselle, koska ilmoitussivuja teknisesti valmistanut Xx-press oli tukehtumassa Laxin toimiin. Nygård kirjoitti hallitukselle muun muassa: 'Viime vuoden joulukuussa yhdistys aloitti yhteistyön TELECITY-nimisen yhtiön kanssa, ja siitä lähtien aina viimeiseen julkaistuun ilmoitukseen Helsingin Sanomissa on toiminta ollut lähes kaoottista. Useista pyynnöistä huolimatta ja yhteisesti pidetyistä neu- 74

77 votteluista ja sopimuksista poiketen, on TELECITY/Markku Lax toiminut säännöllisesti sopimusten vastaisesti." Julkaistavaksi tarkoitetun aineiston Lax toimitti alkeellisesti käsin, myöhässä, "vaikeasti tulkittavassa" muodossa eli ammattitaidottomasti siten, että "yhdistyksellenne on myös koitunut tästä kovin paljon harmia". "On jouduttujulkaisemaan sellaista materiaalia, jolla ei ole ollut yhtään varsinaista maksajaa, koska ilmoituksissa on jouduttu käyttämään sellaisia sponsoreita, jotka ovat jo aiemmin olleet ilmoitusten maksajia"! Nygård totesikin, että "ilman Matti Toivosen voimakasta henkilökohtaista panosta ja hänen lehdistösuhteitaan, ei suurinta osaa ilmoituksista olisi koskaan voitu julkaista". "Mikään vaan ei muutu, Markku Lax jatkaa katteettomien lupausten antamista ja toimittaa aineistot miten sattuu." Tällaisen yhteistyökumppanin ja riesan Hjallis Harkimo Lastenklinikan Tuki ry:lle toi. Ainoa mikä yhteistyössä pelasi oli Laxin vaatimat maksut. Oudosti nuo maksut piti maksaa käteisenäja reilusti ennakkoon. Maksuvaatimukset olivat niin tehokkaita, että II. päivänä kirjatun sopimuksen maksuja maksettiin Lastenklinikan Tuki ry:n tileiltä jo päivää ennen, eli 10. joulukuuta 1992 olleesta ilmoituksesta! Bisnes oli siis sovittu jo ennen kirjattua neuvottelua. Jollakin oli kova pula käteisestä rahasta. Kun siis tehtiin kirjallinen sopimus Harkimon, Laxinja Toivosen (Tuki ry) kanssa tulevasta yhteistyöstä, jossa "ensimmäinen julkaisupäivä on mahdollisesti jo joulukuussa", Markku Lax lähetti Pointy Trading Oy:n nimissä (tällaista yhtiötä sopimuksessa ei edes mainittu) jo takautuvasti 10. joulukuuta päivätyn laskun Lastenklinikan Tu ki ry:lle Iltalehdessä olleesta ilmoituksesta. Laskussa Lax eritteli tuon 10. päivän ilmoituksen ilmoitusmyynniksi yhteensä markkaa, josta laskutti myyntipalkkiona heti markkaa. 75

78 Jo tuo ensimmäinen lasku oli laadittu väärin, koska sopimuksen mukaan Laxin yhtiön 50 %:n myyntipalkkiota ei ollut Hjallis Harkimon vetämässä palaverissa sovittu brutt myynnistä, kuten Lax laskutti, vaan vasta nettotuotosta, josta on vähennetty Thki ry:n maksamat ilmoituslasku- ja sivunvalmistuskulut, jotkaolivat sivua kohden noin markkaa. Joten Laxin periaatteella tehty laskutus toi hänelle ja hänen taustavoimineen käytännössä noin 70 %:n tuoton ilmoitusmyynnin nettotuotosta, sopimuksen vastaisesti. Tätä eivät Lastenklinikan pikkupotilaiden hoidon parantamiseksi tuki-ilmoituksia antaneet yritykset ja yhteisöt tietysti tienneet. Yritykset eivät olleet tarkoittaneet lahjoittaa rahojaan Markku Laxille ja hänen ystävi11een, joista aktiivisin kirjahankkeen parissa ja Jokeri-ilmoittelussa oli Harry Harkimo. Tällä tavalla laskutus kuitenkin juoksi. Laxin pyynnöstä Laxille piti maksaa laskut käteisellä, pankkipuhtailla seteleillä. Jo 7. tammikuuta 1993 Markku Lax sai taskuunsa seteleitä Matti Toivoselta markkaa, jotka hän kuittasi Pointy Trading Oy:n nimiin. Seuraavana päivänä Lax sai markkaa käteensä, sitten 22. tammikuuta markkaa, sitten 25. tammikuuta markkaa ja 2. helmikuuta markkaa sekä 3. helmikuuta markkaa... Kaikki väärillä laskutusperiaatteilla, koska Lax laati kaikki laskut jälkikäteen täsmäämään tarkasti kaikkien saamiensa ennakkosuoritusten määriä. Laxille maksetut tasasummat olivat ennakkomaksuja. Ja jotta ne näyttäisivät perustuvan joihinkin oikeisiin laskelmiin, Lax purki ennakkosummat pienempiin eriin ja pyrki näin väittämään, että Lastenk1inikan Tuki ry muka noudatti yhteisesti sovittuja maksatussääntöjä ja että kaikki suoritukset Laxille olisivat olleet etukäteen hyväksyttyjä ja ettei niissä näin ollen olisi voinut olla mitään epäselvää Epäselvyyksiä laskutoksissa ei muka olisi, vaikka Matti 76

79 Toivonen sittemmin osoitti, että Lax laskutti ja peri saatavia sellaisista myynneistä, joita ei ollut olemassakaan. Lisäksi Toivonen osoitti, että Lax laskutti osin asiakkaita kahteen kertaan samasta asiasta, joitakin asiakkaita jopa kolmeen kertaan! Ilmoitusten päällekkäislaskutukset ja kirjan haamutilaajien esittely johti lopulta siihen, että Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksessa Matti Toivonen vaati hallitusta katkaisemaan yhteistyön Laxin kanssa jo helmikuussa Toivonen vaati yhteistyön irtisanomista PointyTradinginja kaikkien Markku Laxin edustamien yhtiöiden kanssa. Silloin alkoi Toivosen ja Harkimon yhteistyö rakoilla. Harkimo kun ei nähnyt mitään syytä yhteistyön lopettamiseksi Lastenklinikan Tuki ry:n ja Markku Laxin kanssa. Tukiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ve li Sunila kirjoitti hallituksen päätöksen jälkeen 19. helmikuuta 1993 Pointylle kaiken yhteistyön päättyneen: "Lastenklinikan Tuki ry:n hallitukselle esitetyn asiakirjan mukaista sopimusta, joka on päivätty , ei ole syntynyt Lastenklinikan Tuki ry:nja Pointy Trading Oy:n välille. Pointy Trading on myynyt nimettyjen projektien yhteydessä ilmoitustilaa ja Lapsi ja unelma -nimistä teosta LastenklinikanThki ry:n nimissä. Kaikki toimeksiannot päättyvät tällä ilmoituksella välittömästi." Tämän Sunilan ilmoituksen kuittasi samana päivänä saaduksi Markku Lax. Yhteistyön katkaiseminen ei kuitenkaan Pointyaja sen puuhamiehiä pysäyttänyt. Matti To ivosta ja hänen lapsiaan uhattiin puhelimessa "vakavilla seuraamuksilla" ja liikekumppanit pyrkivät sitkeisiin neuvotteluihin yhdistyksen johdon kanssa, jonka Lax. ystävineen oli huomannut toimivan täysin vailla kritiikkiä ja hölmösti. Helmikuun II. päivänä 1993 Markku Lax tuli Pointy Tradingin toimitusjohtajana professori Jaakko Perheentuvan puheille, jotta yhteistyötä jatkettaisiin. Tuossa tapaamisessa oli 77

80 mukana myös Matti Toivonen ja yhdistyksen käyttämä lakimies, varatuomari Jukka Rahikkala. Lax toi Pointyn asiamiehenä neuvotteluihin Pekka Virkamäen, joka jakoi käyntikortteja, joissa hänen tittelikseen oli merkitty Helsingin kaupungin apulaiskaupunginsihteeri. Hänet on myös merkitty Pointy Trading Oy:n tilintarkastajaksi. Edustiko Virkamäki tässä asiassa myös Helsingin kaupunkia. jonka edustajaksi hänet kokouspöytäkirjaan merkittiin? Helmikuun 11. päivänä pidettiin lastenklinikalla kokous, johon pöytäkirjan mukaan osallistui Pointy Trading Oy:n silloisena toimitusjohtajana Markku Lax, sekä "Helsingin kaupunki edustajanaan Pekka Virkamäki". "Markku Lax ja Pekka Virkamäki esittivät sopimukseksi väittämänsä asiakirjan Pekka Virkamäki totesi pyytäneensä Markku Laxia allekirjoittamaan em. asiakirjan Pointy Trading Oy:n puolesta ja merkitsemään asiakirjaan myöskin väitetyksi allekirjoittamispäiväksi " "Kirjamyyntiinja sitä tukevan ilmoitustilan myyntiin liittyvän palkkion maksamisesta Lax ja Virkamäki ehdottivat, että Lastenklinikan Tuki ry maksaa Pointy Trading Oy:lle tulevan palkkion vasta sitten, kun palkion määrä on maksettu yhdistykselle." "Virkamäki totesi, että kirjaa voidaan myydä huomattavasti suurempi määrä kuin kappaletta ja että he voivat ottaa vastuulleen kirjan painattamis- ym. kustannukset kappaleen painamisen jälkeen." Asioita valvottiin keväällä ja kesällä 1993 yhdistyksen hallituksessa jatkuvasti. Välillä sopimus irtisanottiin ja kun Pointy Trading uhkaili, siitä neuvoteltiin uudelleen. Tämä riita jatkui yhdistyksen konkurssiin saakka -ja vielä sen jälkeenkin. Lastenklinikan Thki ry:n hallituksen kokouksessa 24. maaliskuuta 1993 tuosta kirjahankkeen yhteistyöstä keskusteltiin värikkäästi. Matti Toivonen esitti hallitukselle kirjelmän, jossa hän selkeästi arvosteli Pointy Tradingin tempauksia, joiden 78

81 vuoksi Toivonen ehdotti yhteistyön siirtämistä tuonnemmaksi odottamaan tarkempia selvityksiä. "Lisäksi Toivonen ilmoitti tehneensä rikosilmoituksen Laxia ja Virtasta vastaan sekä tuntemattomalta taholta puhelimitse tehtyjen uhkausten johdosta niinikään rikosilmoituksen." Tämä rikosilmoitus ei johtanut mihinkään. Poliisitutkimusten käynnistämiseksi ei löytynyt näyttöä. Yhdistyksen hallituksen kokouksessa "Jaakko Perheentupa totesi, että on kaksi mahdollisuutta: joko oikeudenkäynti, jonka tulos voi olla Thki ry:lle epäedullinen tai uusi sopimus hyväksyttävillä ehdoilla ja kallistui viime mainitun puolelle." To ivonen oli ehdottomasti sitä mieltä, että asia viedään käräjille, mutta puheenjohtaja varatuomari Veli Sunila väitti selvittäneensä prosessia asiantuntijaystäviensä kanssa ja tullut siihen lopputulokseen, ettei oikeuteen kannattanut mennä! Lastenklinikan Thki ry:n hallituksen kokouksessa 26. maaliskuuta 1993 kirjattiin: "1. Veli Sunila selosti Pointy Tradingin hallituksen puheenjohtaja Ahti Virtasen kanssa käytyjä neuvotteluja. Neuvottelut oli käyty positiivisessa hengessä ja Veli Sunila kertoi Ahti Virtasen esittäneen, että tähänastiset virheet laskutuksessa välittömästi korjataan ja Pointy Tradingin korvaus myynnistä olisi 57,5 %. Todettiin, että Thki ry ei voi tähän suostua, koska silloin Thki ry joutuisi tulon sijasta jokaisesta kirjasta maksumieheksi." Pointy vaihtoi välillä toimitusjohtajakseen Ahti Virtasen Markku Laxin tilalle. Maaliskuun 29. päivänä Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen kokouksessa todettiin hankkeesta: "keskusteltiin uudestaan Lapsi ja unelma -kirjan myynnistä tehtävästä sopimuksesta. Ahti Virtanen olisi ilmeisesti valmis hyväksymään edellisen hallituksen kokouksen päätöksen mukaisen tarjouksen, mutta hän ei ole valmis hyväksymään 10 mk:n tekijäpalkkiotalkiija." Päätettiin neuvotella uudelleen. Hallituksen kokouksessa 4. toukokuuta todettiin hallituk- 79

82 senjäsenten saaneen Ahti Virtasen kirjallisen selvityksen kirjaprojektista. "Päätettiin, että Matti Lustig neuvottelee Ahti Virtasen kanssa mahdollisesta jatkoyhteistyöstä... Neuvotteluissa Lustig esittää mahdollisen sopimuksen pohjaksi, että Tuki ry tarjoaa 33 % kirjan myyntihinnasta myyntipalkkiona." Toukokuun 11. päivänä Matti Lustig kirjoitti muistion keskustelustaan Ahti Virtasen kanssa. "Varsinaista järkevää keskustelua ei syntynyt koko puolentoista tunnin aikana. Yritin hänelle selvittää, että hajuan keskustella hänen antamastaan 'tarjouksesta'. Asiat kuitenkin poukkoilivat hänen osaltaan jatkuvasti laskutuksen epäselvyyteen, tietojen pimittämiseen ja ennen kaikkea Matin ja Pekan haukkumiseen sekä lopulta uhkauksiin raastuvalla", kirjoitti Lustig. Virtanen esitti kirjan tulevan maksamaan aikaisemmin arvioitua enemmän. "Tästä hän huomautti, että olisi kai järkevämpi antaa 'roskaa' tilaajille ja näin jäisi lasten tukemiseen pari miljoonaa enemmän." "Tästä huomautin, että olisi järkevämpää pudottaa markkinointikuluja 22 miljoonasta markasta esim. 10 miljoonaan markkaan. Se ilahduttaisi lapsia vielä enemmän. Ihmettelen vieläkin, että hänen laskelmissaan tämä 22 miljoonaa ei ole esitetty kuluna, vaan Pointy Tradingin osuutena. Myöhemmin tätä aihetta jatkettiin, kun sanoin muiden yritysten tekevän vastaavan homman 33 %:1la. Ahdin mielestä tämä saisi aikaan konkurssin." Loppuvaikutelmaksi Lustig kirjoitti: "En näe mitään syytä jatkaa yhteistyötä tällaisen yrityksen kanssa. Heidän kaikki liiketoimet antavat epäilyttävän kuvan." Niinpä Matti Lustig yhdistyksen puheenjohtajana 14. toukokuuta lähetti Pointyn Ahti Virtaselle kirjeen, jossa hylkäsi Pointyn tarjouksen. Lustig huomautti kirjeessään: "Pääpaino varojen hankintaan on oltava sellainen, että se kestää ankarimmankin julkisen tarkastelun. Toiminta ei saa olla 80

83 liiketoimintavoittoinen, jossa kerätyistä varoista yli puolet menee muuhun kuin kerättyyn kohteeseen. Tätä ei missään tapauksessa avunantajat hyväksy... Tukijamme hylkäisivät meidät välittömästi, mikäli toiminnastamme kirjoitettaisiin samoin kuin SE-lehden no 6 artikkeli Arto Tuomisen järjestämästä keräyksestä." Kuitenkin Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen kokouksessa 10. kesäkuuta, pari viikkoa Toivosen potkujen jälkeen, käsiteltiin Lapsi ja unelma -projektin jatkotoimenpiteitä. Pöytäkirjaan merkittiin: "Matti Lustig ilmoitti hallitukselle, että Pointy Trading ja toimitusjohtaja Ahti Virtanen ilmeisesti on halukas yhteistyöhön uusilla ehdoilla ja että hän on pyytänyt lisäneuvotteluja. Hallitus päätti aloittaa uudestaan yhteistyön Pointy Tradingin kanssa.'' Kirjahankkeen toteuttamista hallitus piti parhaana vaihtoehtona. "Päätettiin, että Matti Lustig selvittää tätä mahdollisuutta ensisijaisesti alunperin tekijäksi sovitun toimittaja Antti Arveen kanssa." Vielä monet kerrat sopimus katkaistiin. Ja aina vähän ajan kuluttua hallitus valtuutti jonkun neuvottelemaan sopimuksen jatkamisesta uusin ehdoin. Noin kuukausi sen jälkeen kun Lastenklinikan Tu ki ry:n hallitus erotti Matti Toivosen, se kokoontui 23. kesäkuuta 1993 Jaakko Perheentuvan kansliassa, puheenjohtajanaan Matti Lustig. Kokous kirjasi kirjahankkeesta näin: "Matti Lustig raportoi Ahti Virtasen kanssa käymistään neuvotteluista. Aikaisemmin tapahtuneen perusteella on välttämätöntä saada aikaan puhelinmarkkinointisopimus Vutasen Pointy Trading-yhtiön kanssa. Myyntikohde on vielä päättämättä: joko toteutetaan Lastenklinikan kummeja ja historiaa koskeva kirjahanke tai myydään 'Auringon puolella' kuvateos ja '100-vuotta lastensairaanhoitoa' -historiikki. Kummassakin tapauksessa pakettiin kuuluu äänite ja jälkim- 81

84 mäisessä vaihtoehdossa mahdollisesti pieni kummeja esittelevä pehmeäkantinen kirjanen. Viimeksi mainitun tarpeellisuus selvitetään kyselemällä, kuinka paljon kummit ovat olleet esillä tähänastisessa puhelinmarkkinoinnissa." Hallitus päätti valtuuttaa Matti Lustigin allekirjoittamaan Pointy Tradingin kanssa uuden, uudet ehdot täyttävän sopimuksen. Tämä Lustigin uusi esisopimus vain nosti Pointyn palkkioprosentteja! Elokuun 2. päivänä 1993 Lastenklinikan Tuki ry:n hallitus paini vielä Pointyn kanssa. Matti Lustig selvitti yhdistyksen olevan "velkaa Pointylle markkaa ja tämä summa voidaan maksaa sen jälkeen kun tilintarkastajat ovat laskun hyväksyneet." Tätä ennen Lustig oli maksanut kesäkuussa Pointylle jo markkaa, huomattavasti todellisen laskutuksen yli ja tässä vaiheessa Pointy oli todellisuudessa jo noin markkaa velkaa Thki ry:lle! Elokuun 2. päivän ha11ituksen kokouksessa Matti Lustig vielä totesi neuvottelujen Pointyn kanssa olevan vielä kesken. "Pointy Tradingin uusi yli markan lasku on perusteeton, tästä ilmoitetaan sille heti" Elokuun 9. päivän kokouksessa Latenklinikan Tuki ry:n hallitus kirjasi kirjaprojektista näin: "Matti Lustig totesi, että Pointy Tradingin esittämä mk:n lasku ei kirjanpidon mukaan ole asiallinen. Tähänastisen selvityksen mukaan yhdistys on maksanut Pointy Tradingille noin mk liikaa." Ahti Virtanen oli lähettänyt hallituksen jäsenille samana päivänä päivätyn kirjeen. Pöytäkirjaan merkihiin: "Matti Lustig totesi. että yhdistys ei voi toimitusjohtaja Virtasen sopimusluonnoksen mukaiseen toimintaan ryhtyä, koska kirjan tuottaminen ja myyminen saattaa tuottaa yhdistykselle tappiota. Lisäksi hän kertoi hallitukselle, että toimitusjohtaja Virtanen oli illalla noin klo 21 soittanut hänelle kotiin ja esittänyt, että edellä mainittu mk:n lasku annetaan anteeksi, 82

85 jos yhdistys tekee Pointy Tradingin kanssa sopimuksen. Kyseessä oli kiristys, josta Matti Lustig tulee tekemään ilmoituksen viranomaisille." Nämä jatkuvat riidat Pointyn ja Tuki ry:n kanssa olivat yhdistyksen hallituksessa esillä aina konkurssiin saakka 24. elokuuta Silti yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja maksoi Pointyn perusteettornia laskuja. Näistä syytettiin oikeudessa myöhemmin Matti To ivosta. Kun Matti Toivonen helmikuussa 1993 halusi panna pelin poikki Pointynja Lastenklinikan Tu ki ry:n välillä, siitä suuttui Hjallis Harkimo -yhdistyksen ulkopuolinen henkilö. Miksi Harkimo asiasta suuttui? Millaisia omia etuja Haekimolla oli vaivattavanaan Laxin, Koposen ja Virtasen kanssa, kun halusi että outo yhteistyö jatkuu heidän ja Lastenklinikan Tuki ry:n välillä? Tästä tuli merkittävä välirikon siemen Harkimon ja Toivosen välille. Kun siihen lisätään, ettei Toivonen enää suostunut julkaisemaan sellaisia ilmoituksia, joissa Jokerit oli pääosassa, niin on ymmärrrettävää, että Harkimo alkoi taustalla juonia Toivosen selän takana hänelle potkuja. Lisäksi Harkimoa harmitti kun To ivonen oli antamassa potkuja hänen suojatilleen Rene Pousarille, joka To ivosen mielestä ei saanut muuta aikaan kuin kuluja yhdistykselle. Esimerkiksi Rene Pousar oli Harkimon pyynnöstä ja Themu Selänteen kaverina järjestelemässä kesäkuun alkuun Teemu-risteilyä Viking Isabella -alukselle, josta Lastenklinikan Tuki ry:n odotettiin saavan "noin markkaa " noin 700 osanottajan kautta. Harkimon kanssa käymässään palaverissa To ivonen sanoi, että Pousarin pitää lopettaa risteilyn suunnittelu, koska siitä ei näytä tulevan mitään, eikä se tulisi ainakaan tuottamaan yhdistykselle mitään. Harkimo kuitenkin suostuueli Toivosta, että Pousar saisi organisoida risteilyn, "antaa pojan yrittää". Niin kävi ja Lasten- 83

86 klinikan Tuki ry:lle Teemu-risteilystä tuli noin markan tappiot. Sen lisäksi Pousar laskutti, Toivosen erottamisen jälkeen, tappiollisen Teemu-risteilyn eteen tekemästään työstä (saamansa ll 000 markan kuukausipalkan lisäksi) vielä markkaa. Mutta kummit,julkkiksetja vieraat saivat ruokaajajuomaa mukavasti kesäisten meren aaltojen tahdittamissa pirskeissä. Jokerit ja Teemu Selänne saivat risteilystä korvaamattoman määrän myönteistäjulkisuutta seuraavan pelikauden sponsorineuvouelujen alla. Siinä sivussa kruunattiin myös Jokereita sekä Leena ja Harry Harkimoa hyväntekijöiden aateliin. Harkimo oli päättänyt hankkiutua kuitenkin Toivosesta eroon toukokuun aikana, koskatoivonen ei enää pysynyt hänen ruodussaan ja oli penäämässä jatkuvasti Jokereilla Lastenklinikan Tu ki ry:n saamisia. Myöhemmin oikeudessa professori Jaakko Perheentupa syytti Matti Toivosta "järjettömästä" kirjahankkeesta. Järjetön tämä hanke loppujen lopuksi olikin Lastenklinikan Tu ki ry:n kannalta, kun Harkimon yhteistyökumppaneiksi esittelemät henkilöt tekivät mitä tekivät. Ei edes Lastenkilinikan Tuki ry:n hallitus voinut eikä halunnut pysäyttää järjetöntä rahastosta, vaan Harkimo järjesti Toivoselle potkut ja mieletön meno Pointy Trading Oy:n kanssa jatkui konkurssiin saakka. Se, mitä Harkimo lopulta hyötyi Pointyn Trading Oy:n nimissä kiertäneistä rahoista, on vain hänen, Markku Laxin, Koposen ja Virta en välinen salaisuus. Mutta on vaikea kuvitella, että Hjallis olisi ilmaiseksi tehnyt niin paljon töitä Pointyn puolesta. Noin hyvässä uskossa kirjan ennakkotilannuha suomalaistajäi nuolemaan näppejään: rahat menivät, kirjaa ei tullut. Ja kaiken tämän Harkimon hyvä ystävä asianajaja Juha Ran- 84

87 tasila. Matti Lustig ja Jaakko Perheentupa kaatoivat MaHi Toivosen niskaan. Pointy Trading Oy riitauni syksyllä 1993 Lastenklinikan Tu ki ry:n konkurssissa markan väitetyn saatavansa Lastenklinikan Tu ki ry:n konkurssipesästä ja vaati 6,5 miljo(>naa markkaa menettämistään tulevista bisneksistä! Myö hemmin Pointy Trading Oy luopui kaikista vaateistaan erillisessä oikeudenkäynnissä. Matti Toivonen puolestaan tuomittiin ( ) Helsingin käräjäoikeudessa luottamusaseman väärinkäytöstä siksi, että oli tällä Pointy Tradingin kanssa tekemäitään sopimuksella muka aiheuttanut yhdistykselle noin 7 miljoonan markan vahingon vaaran! Pointy oli aikanaan laskuttanut Lastenklinikan Tu ki ry:tä myös sellaisista lehti-ilmoituksista, joita ei ollut edes julkaistu. Esimerkiksi julkaistu[ ilmoitukset olivat niin sanottuja Jokeri-liitettä koskevia ilmoituksia, joista oli sovittu Harkimon toimistossa 4. tammikuuta 1993.Tuossa kokouksessa olivat paikalla muun muao;;sa Harry Harkimo. Matti Toivonen, Timo Tuominen (Xx-Press Oy), Markku Lax, Kari Koponen ja Rene Pousar, joka kirjasi kokouksen päätökset. Tuolloin sovittiin. että ilmoituksen bruttohinnasta suoritetaan ensin Jokeri-Hockey Oy:lle markkaa jokaisesta käytetystä sivusta. Sivun suunnittelu maksaa noin markkaaja sivun valmistus saman verran. Nämä kulut vähennetään brunohinnasta. Jäljelle jäänyt nettosumma jaetaan tasan Telecityn (eli PointyTradingin) ja Lastenklinikan Tuki ry:n kanssa. Sopimukseen kirjattiin, että "Lastenklinikan Thki ry laskuttaa ilmoittaja-asiakkaita ja maksaa Jokerit Oy:lle 15 ()(X) markkaa... " Näin sairaiden lasten asian kautta hyödytettiin Jokeri-Hockey Oy:tä, koska jääkiekkoseuran ja Harkimoiden oli itse vaikea pajjastaa omaa rahastustaan sairaille lapsille suunnatussa projektissa eli kertoa lahjoittajille Jokeri-Hockey Oy:n olevan kampanjan suurin hyötyjä. (Tämän periaatteen 85

88 mukaisia ilmoituksiajulkaistiin vain 2 kappaletta),joista Tuki ry maksoi Jokeri-Hockey Oy:lle markkkaa. Mutta Pointy laskutti yhdistyksellä ilmoituksia bruttohinnan mukaisesti. Kun siihen vielä lisätään päällekkäislaskutus eli samoja asiakkaita laskutettiin samasta asiasta monta kertaa, ei ihme, että Pointylle maksettiin liikaa kaikkiaan yli markkaa. Nämä maksut maksoi hallituksen puheenjohtaja Matti Lustig To ivosen erottamisen jälkeen. Miksi Lustig näitä maksuja maksoi? Sen viisauden tietävät hän, Lax, Virtanen ja Harkimo, joka opasti Lustigia Lastenklinikan Thki ry:n rahojen käytössä ennen konkurssia. Tuossa tammikuun 4. päivän kokouksessa Pousar kirjasi kohtaan 5: " Sovittiin, että Lastenklinikan Tuki ry ei saa Jokerit HIFK otteluihin myydyistä lipuista mitään alennusta, koska Jokerit antaa jo niin paljon vastinetta Lastenklinikan Tuki ry:lle toisaalta ilmaiseksi saamastaan mainostilasta peliilmoitusten yhteydessä." Vielä kokouksessa todettiin, että "ilmoittaja-asiakkaalle voidaan lähettää lasku ilmoituksesta jo etukäteen, koska etukäteen mak.satusta voidaan perustella sillä, että Lastenklinikan Tuki ry ei halua ottaa riskiä ilmoiltaja-asiakkaiden maksukyvystä ja että yritykset houkutellaan mukaan ensisijaisesti tukemaan 100 vuottaan täyttävää Lastenklinikkaa sen laitehankinnoissaan". Näillä sopimuksilla tuettiin lähinnä Jokeri Hockey Oy:tä ja Harkimoita. Lisäksi tuossa neuvottelussa sovittiin, että "jokeripelaajat laittavat hiharnerkin Goals for kids, pelattavasta Jokerit - TPS ottelusta alkaen aina kauden loppuun saakka." "Tällä projektilla hankitaan varoja yrityksiltä Lastenklinikalle. Lastenklinikan Tuki ry saa pitää kaikki Goals for kids projektista tulevat mainosmarkat lyhentämättömänä yksin." Yhdestä yritykselle myydystä maalista piti Tuki ry:n 86

89 laskuttaa markkaa. Tämä projekti ei tuottanut Lastenklinikan Tuki ry :lle mitään. Neuvottelussa sovittiin yksityiskohdista näin: "Peliä edeltävässä lehti-ilmoituksessa on koko sivun levyinen ilmoitusosa. jossa kerrotaan peliajankohta. kuka JOKE REILLA on vastustajanaja että JOKERIT (sekä kulloinenkin vao;tustaja) onnittelevat 100 vuotta täyttävää Lastenklinikkaa. Samalla sivulla on maininta Goals for kids projektista, mukanaolevat yritykset ja mahdollisesti muut sellaiset tiedot, jotka koskevat JOKERI-ottelussa tapahtuvia erityistoimenpiteitä. Näistä on aina informoilava Harkimoa hyvissä ajoin etukäteen siten, että asiasta on ensin sovittu Harkimon kanssa ja vasta sitten sen saajulkaista lehdessä." Näissä ilmoituksissa Lastenklinikan Tuki ry:lle jäi maksajan osa. Pointy Tradingin hämärämiehet saivat Lastenklinikan Tuki ry:ltä rahaa yhteensä Jokereiden lehti-ilmoittelusta ja Lapsi ja unelma -kirjan ennakkomyynnistä parissa kuukaudessa markkaa. Matti Toivonen maksoi Pointy Tradingille ja sen apuyhtiöille noin markkaa, loput maksettiin Toivosen erottamisen jälkeen. Näiden projektien tuotoista maksettiin vielä hieman ennen yhdistyksen konkurssia Jokereille perusteettomasti markkaa Tästä Jaakko Perheentuvan "järjettömäksi" väittämästä projektista oli tullut yhdistyksen tileille keväällä!993 jo yli 3 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi kiijatilaajilta oli tulossa vielä yli miljoona markkaa yhdistykselle, koska osa tilaajista halusi maksaa paketin kahdessa erässä. Mihin nämä Laxille osaksi käteisinäkin maksetut rahat oikein katosivat, kun puuhamiehet eivät maksaneet edes puhelinmyyjiensä palkkoja? Nimittäin maaliskuun alussa LastenklinikanTuki ry:n hallitus päätti maksaa Laxin, Koposen ja Virtasen puhelinmyyjien palkkoja. 87

90 Lastenklinikan Tuki ry maksoi "palkkarahat" Markku Laxin pyynnöstä maaliskuun alussa (12.3): Kaivokadun Invest Oy:lle markkaaja LMU-Enterprices Oy-nimiselle yhtiölle (5.3) markkaa. Nämäkään rahat eivät ilmeisesti kaikki menneet sinne minne oli tarkoitus. koska vielä huhtikuun 7. päivänä 1993 kaksi puhelinmyyjää kirjoiui anomuksen Lastenklinikan Tuki ry:n hallitukselle: "Erääntyneet Kaivokadun Invest Oy:nlfelecityn palkat. Koska Telecity on palkk.ojemme suhteen maksukyvytön, pyydämmeteitä hoitamaan 1993 erääntyneet paikkamme. Olemme irtisanoutuneet yrityksestä ja loppupaikkamme olisi pitänyt olla meillä 26.3." Huhtikuun alussa LastenklinikanTuki ry joutui vielä maksamaan Laxinja Koposen ja Virtasen yhtiöiden puolesta palkkoja puhelinmyyjille noin markkaa. LMU-Enterprices Oy:lle maksetut palkkarahat oli varmaan vaikea ohjata puhelinmyyjille, koska tuollaista yhtiötä ei kaupparekisteristä löydy. Kaupparekisteristä löytyy maaliskuussa 1991 Mikko Mäkisen perustama yhtiö Large Market Unit LMU Oy. Kuitenkin keväällä 1993 kyseisellä yhtiöllä tuskin oli mitään muuta toimintaa kuin pankkitilin tyhjentäminen,jos sinne maksuja tuli, koska yhtiön viimeinen hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Esa Tarkiainen ja varajäsen Mika Rummukainen olivat eronneet yhtiöstä jo vuotta aikaisemmin toukokuussa 1992! Yhtiön ensimmäisessä hallituksessa oli jäsenenä Mikko Mäkinen ja varalla Markku Lax. Tilintarkastaja oli Kari Koponen. Yhtiön viimeinen tilintarkastaja ja asiamies oli Janne Henrik Venho, joka ilmoitti postiosoitteekseen: "Poste Restante Hki." 88

91 5 "Älkööt huijarit tulko lasten asialle" H elmikuun 26. päivänä 1998 päättyi Helsingin käräjäoikeudessa valtiolle kallis, pitkä ja uuvuttava oikeusprosessi, jossa oikeus tuomitsi Matti To ivosen kolmen ja puolen vuoden ehdottomaan vankeuteen kirjanpitorikoksesta, luottamusaseman väärinkäytöstä ja törkeästä kavalluksesta. Tuomiota, 53-sivuista asiakirjaa, eivät lehtien ja televisioiden uutistoimitukset viitsineet enää käydä läpi, vaan uutisten sisällöksi televisiossa ja lehdistössä kautta maan jäi päällimmäisenä Toivosen saama ankara tuomio. Ankaraa tuomiota perusteltiin sillä, että kyse oli hyväntekeväisyysvarojen väärinkäytöstä. Suuri yleisö sai kuvan, että LastenklinikanTuki ry:n rahasotkuihin muutama vuosi sitten näyttävästi julkisuudessa syylliseksi leimattu toiminnanjohtaja To ivonen sai ilmeisesti ansionsa mukaan. Suomen Tietotoimiston STT:n uutinen levisi laajasti läpi lehdistön. Uutinen kertoi: 'Toivonen joutuu maksamaan Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesälle kavaltamiaan varoja liki markkaaja saman verran aiheuttarnastaan vahingosta. Toivonen allekirjoitti 89

92 oikeudettomasti yhteistyösopimuksen erään yrityksen kanssa, josta aiheutui yhdistykselle huomattavaa vahinkoa." "Lastenklinikan Tuki ry haettiin konkurssiin Erikoistilintarkastus paljasti, että erotettu toiminnanjohtaja oli käyttänyt sairaiden lasten auttamiseksi kerättyjä varoja omiin tarkoituksiinsa. Asiasta nousi kova kohu, sillä varojen keräyksessä oli ollut mukana paitsi näkyviä poliitikkoja, myös laajajoukko julkkiksia kuten jääkiekkoilija Teemu Selänne ja jääkiekko joukkue Jokerit." Suurella yleisöllä ei ollut mahdollisuuksia ymmärtää tuomion perusteita, koska kyse oli hyvin monimutkaisista asioista, joihin media ei ollut oikeudenkäynnin aikana paneutunut. Miksi Matti Toivonen tuomittiin niin ankarasti? Siihen vastaa nykyisen Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja Hilkka Ahde näin: "Hyväntekeväisyyskeräyksissä on paljon onnenonkijoita. Me emme lähde mukaan sellaisiin projekteihin, joistajoku yrittää vain rikastua. Meidän mielestä on hyvä, että Matti To ivonen sai niin ankaran tuomion, siitä olemme tyytyväisiä. Onhan se ennalta ehkäisevä varoitus: älkööt huijarit tulko lasten aliialle, koska se on niin arvokas." Jutun pitkän esitutkinnan aikana Matti To ivosen oli vaikea puolustautua, koska hän ei saanut käyttöönsä yhdistyksen kirjanpitoaineistoa,jota Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän pesänhoitaja, asianajaja Juha Rantasila, ei suostunut luovuttamaan. Kuitenkin koko esitutkinta, syyte ja tuomio, rakentui tuon kirjanpitoaineiston pohjalta tehtyyn erikoistilintarkastukseen, jonka teki KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokon toimisto, tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy. Yrjö Tuokko puolestaan on ollut asianajaja Juha RantasiJan vuosien takainen yhteistyökumppani ja luottomies. Yrjö Tuokko on ollut mukana niin suurissa operaatioissa, että hänelle ovat tuttuja monet poliitikot. pankit ja ison rahan bisnesmaailma. Yrjö Tuokko on istunut muun muassa jo vuodesta

93 Suomen itsenäisyyden ajan suurimman rahakirstun. pankkikriisin kymmenien miljardien raunioita hoitamaan perustetun valtion omaisuudenhoitoyhtiön eli roskapankki Arsenal Oy:n, valvonnan kolmoisroolissa: hänen toimistonsa hoiti samalla kertaa Arsenalin valvonnan. tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen. Eikä huomautettavaa ole ollut. Yrjö Tuokosta tuli Arsenal Oy:n luottomies, kun hän oli kunnostautunut aikanaan Talousosuuspankin tilintarkastajana, eli sen tappioiden hautaajana. Talousosuuspankin viimeisessä kaupparekisteriin toimitetussa tilintarkastuskertomuksessa 16. maaliskuuta 1990 Yrjö Tuokko kirjoitti: "Osuuspankkia on hoidettu ammattitaidolla eikä tarkastuksessa ole todettu aihetta muistutuksen tekemiseen osuuspankin tilinpäätöksen, kirjanpidon eikä muutoinkaan osuuspankin hoidon mukaan." Jonkin aikaa Thokon lausunnon jälkeen konkurssikypsä Talousosuuspankki fuusioitiin Suur-Helsingin Osuuspankiin. Tämä siksi, että pankkia ei Suomessa päästetä konkurssiin, ja sen noin 1,16 miljardin sotkut siivottiin lopulta Realum Oy -nimiseen yhtiöön. Aikanaan toiset tilintarkastajat antoivat kertomuksensa Suur-Helsingin Osuuspankin konserniin kuuluneesta Talousosuuspankista ja he totesivat, että "toiminnan tulos on ollut niin raskaasti tappiollinen, että pankki on voinut toimia vain erityisen huomattavan ulkopuolisen tuen turvin". Tappiollisen Suur-Helsingin Osuuspankin johtokunta totesi myös, että valtaosa pankin vaikeuksista on perua Ta lousosuuspankista". Talousosuuspankin hallintoneuvostossa vaikutti aikanaan myös Tuokon hyväveli Juha Rantasila. Matti Toivoselle ei annettu Tuokon toimiston tekemän, asioita osin vääristelevän "syytekirjelmän" pohja-aineistoa, eli tositteita ennen kuin vuosienjälkeen pakon sanelemana oikeuden määräyksestä. 91

94 \asta rikosoikeudenkäynnin kolmannen istunnon jälkeen Toivosella oli mahdollisuus normaaliin puolustukseen. kun tuomioistuin lopulta määräsi Raotasilan toimiston luovuttamaan yhdistyksen kirjanpito-ja hallintoasiakirjat Toivosen puolustus oli kuitenkin oikeudessa turhaa. koska hänet oli jo vuosikausia leimattu altavastaajaksi. jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia oikaista asioita. Myöhemmin selvitettyjäja täysin kiistatta yhdistykselle kuuluneita maksuja. jotka ilmenevät kirjanpidon tositteista. merkittiin Tuokon toimiston tarkastuskertomuksessa "saamisiksi Matti Toivoselta". Taloustieteiden maisteri Veli-Matti Lääkkö kävi vuosia myöhenunin saman aineiston läpi puolustuksen kutsumana asiantuntijatodistajana ja osoitti Yrjö Tuokko Oy:n useat laskelmat ja johtopäätökset vääriksi. \aikka Matti Toivosen puolustus aikanaan kuitti kuitilta murensi Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen virheitäja vääriä olettamuksia, joille pesänhoitaja Juha Raotasilan edustaja varatuomari Leena Pyymäki perusti oman syyttelynsä, ei sillä ollut juurikaan oikeudessa merkitystä. Tuokon toimiston vääristelmien oikaisujen ainoa lopputulos oli vain se, että Pyymäki pilkkasi Toivosen pelkästään pitkittävän oikeudenkäyntiä "kuittisirkuksella"! Jo syksyllä 1993 Juha Rantasila jakoi, suuren yleisön harhauttamiseksi, lehdistölle valikoituaja valmisteltua materiaalia Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpidosta. Näin Raotasila Harkimon kanssa pyrki todistamaan Matti Toivosen syyllisyyden ennakkoon ennen varsinaista rikostutkintaaja oikeudenkäyntiä sen jälkeen kun Toivonen oli erotettu yhdistyksestä. Sen seurauksena lehdet olivatkin pullollaan Toivosen nimiin heitettyjä taloussotkuja. Suomen oloissa kummallisen lehdistötilaisuuden Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän väliaikainen pesänhoitaja Raotasila piti lokakuun 7. päivänä Raotasila esitteli toi- 92

95 mittajille erikoistilintarkastusta,jonka sepitelmien avulla Matti Toivosta mustamaalattiin etukäteen. Velkojain kokouksissa ei yleensä ole lehdistö paikalla. Esimerkiksi Kemoran Moottorishowssa Jokeri-Hockey Oy:n hallituksen jäsen Jorma Saarikivi kuittasi Te ddy-bear Racing Teamin nimiin ennakkomaksuja markkaa, jotka jäivät sille tielleen. Saarikiven kuittaamista rahoista ei jäänyt Lastenklinikan Thki ry:lle muuta kuin ruutupaperin palaselle kirjoitettu väliaikaiskuitti: 'Tällä PVM:llä olen ottanut tilitystä vastaan Lastenklinikan Thki ry:ltä ( kolmekymmentäyksituhatta mk) ennakkomaksua, Helsingissä , Jorma Saarikivi". Jorma Saarikivi kertoi toiminnajohtaja Matti Toivoselle, että hän haluaa osallistua Kemoran kuorma-autokisaan ja että hänellä on sponsoreita valmiinaja autoon saadaan hyviä mainostajia. Mutta auto piti vuokrataja tuoda Englannista saakka. Näihin vuokraus-ja laivauskuluhin Saarikivi pyysi Lastenklinikan Tu ki ry:ltä ennakkoa tuon markkaa. Kun auto olisi Suomessa, Saarikivi kertoi Toivoselle pääsevänsä silloin lac;;kuttamaan tukifirmojaanja silloin hän tekisi yhdistykselle tilityksen hankkeestaan, jonka piti hänen mukaansa tuottaa sairaille lapsille noin markkaa. Tilitystä ei ole koskaan tullut tältä Jokereiden hallituksen jäsenellä. Näiden Saarikiven viemien rahojen kohtaloa ei ole kuitenkaan tutkittu kavalluksena tai petoksena. Tämän Saarikiven täysin toisen tapahtuman kuitin liitti Yrjö Tuokon toimisto erikoistilintarkastuksessaan Jyväskylän Suurajot -nimiseen projektiin. Kun Tuokon toimisto vielä lisäsi muita Jyväskylän Suurajot -projektiin kuulomattornia kuluja ja unohti tuloja, pystyi Juha Rantasila 7. lokakuuta 1993 toimistossaan esinelemään lehdistölle Tuokon tarkastuksen perusteella, että esimerkiksi Jyväskylän Suurajot -projekti tuotti yhdistykselle tappiota markkaa. Kaksi päivää ennen Tuokon toimiston tarkastuksen julkis- 93

96 tamista Juha Rantasila kertoi Iltalehdelle: "Kaikki on mahdollisimman avointa. Velkojainkokouksessajulkistetaan myös erityistilintarkastuskertomus ja siellä selvitetään mahdo11isimman havainnollisesti mitä on tapahtunut." Yrjö Tuokon toimiston esitys kuului: "Edellä esitettyjen tositteiden perusteella Jyväskylän Suurajot -projektin tulos oli markkaa tappiollinen. Kyseistä projektia ei ole kirjattu yhdistyksen kirjanpitoon erillisenä projektina. Saadun tiedon mukaan olisi yhdistykselle pitänyt tulla voittoa projektista noin markkaa." Näin Raotasila Tuokon toimiston tarkastuksen avulla heitti vielä epämääräisen rahojen hävikin Matti Toivosen harteille. Lehdet nappasivat väitteen lennokkaasti uutisiinsa. Tuokon toimiston menettely nimenomaan tässä asiassa oli törkeää, sillä Yrjö Tuokon toimiston edustaja haki useita viikkoja ennen tarkastuksen valmistumista kuittauksella rikospoliisista Jyväskylän Suurajot -projektin täydellisen kirjanpidosta vahvistetun laskelman, joka osoitti projektin tuottaneen voittoa markkaa. Yrjö Tuokko esitteli itse tarkastuksensa vaiheita sen tilaajille ja kuuli ohjeita sen tekoon vielä pari viikkoa ennen sen valmistumista. Tuokko kävi asioikseen uuden yhdistyksen, entisen toimintaa jatkamaan perustetun Lastenklinikan Kummit ry:n, hallituksen kokouksessa 21. syyskuuta 1993, joka pidettiin Raotasilan toimistossa. Läsnä olivat Ta neli Mäkelä, Juha Rantasila, Harry Harkimo, Matti Lustig, Riki Sorsa, Jaakko Perheentupa, Kalevi Tuominen ja Leena Pyymäki. Pöytäkirjaan merkittiin: "Yrjö Tuokko esitteli konkurssiyhdistyksen erityistilintarkastusta ja selitti mitä havaintoja tarkastuksessa on tähän mennessä tehty." KHT:n vala tuskin antaa tällaiseen neuvonpitoon mahdollisuuksia? Toisaalta olivathan RantasiJa ja Pyymäki Tuokon vanhoja ystäviä monenlaisista liiketoimista eli Tuokko selvitteli asioita ikään 94

97 kuin perhepiirissä. Jyväskylän projekti olisi tuottanut 562 markkaa enemmän, ellei näyttelijäaake Kalliala olisi tapahtuman aikana Rantasipihotellissa tyhjentänyt huoneen minibaaria viinoista,jotka maksettiin sairaille lapsille kerätyistä varoista. Ikävintä oikeuden toteutumisen kannalta kuitenkin oli se, että rikostutkiota oli pysähdyksissä jonkin aikaa, kun poliisi odotti tutkinnan pohjaksi juuri Tuokon toimiston tarkoitushakuista kertomusta siitä, kuka teki ja mitä Lastenklinikan Tuki ry:ssä. Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen pohjalta ei voinut syntyä muuta kuin osin väärä rikostutkiota osin vääristä seikoista, sillä siinä ei puututtu laisinkaan esimerkiksi Jokeri Hockey Oy:n velkoihin tukiyhdistykselle. Tuokon toimisto käytti harhaanjohtavasti muun muassa aineistoa, jota ei ole olemassa yhdistyksen kirjanpidossa. Matti Toivosen piikkiin pyrittiin panemaan yhdistykselle velaksi ja saatavaksi häneltä jopa yhdistyksen vuoden 1991 voitto, joka oli vahvistettu tilinpäätökseen markan toimintarahastoksi. Tämä tuotiin erikoistilintarkastuksessa esiin tahallisen virheellisesti velaksi yhdistykselle. Oikeudessa todistajana kuultu Tuokon toimiston edustaja Harri Koponen ei pystynyt selittämään kuinka voitto oli tarkastuksessa muuttunut velaksi. Tuokon toimiston "löytämä" paperi, johon heidän tulkintansa perustui, oli erilaisella printillä, kuin tilinpäätökseen vahvistettu tase-erittely. Niinpä varatuomari Leena Pyymäen monin paikoin vaikeasti käsiteltävät väitteet rikosoikeudenkäynnissä purivat Matti Toivosta vastaan. Eikä Helsingin käräjäoikeus koskaan asettanut Tuokon toimiston tarkastuksen luotettavuutta kyseenalaiseksi. Käräjäoikeus totesikin tuomiessaan muun muassa, että "luotettavana pidettävästä erikoistilintarkastuskertomuksesta ilmenee"... Itse Yrjö Tuokko on myöhemmin toisen asian yhteydessä 95

98 puolestaan puhunut rankasti toimistonsa tarkastuksen luotettavuutta ja todistusvoimaa vastaan. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle Yrjö Tuokko puolusteli eräässä toisessa toimistonsa tarkastuksessa tehtyjä rankk.oja laskuvirheitä: "Erikoistilintarkastus ei nauti minkäänlaista julkista luotettavuutta eikä sitä voida oikeudenkäynnissä käyttää sellaisenaan todisteena, koska se olisi OK 17 luvun I I pykälän tarkoittama ns. kielletty kitjallinen yksityisluontoinen kert<r mus. Vain niillä dokumenteillaja havainnoilla itsellään, joihin tarkastuskertomus perustuu, on oikeudellista todistusvoimaa ja merkitystä." Näin on tullut selvitetyksi, että Leena Pyymäen ivaama "kuittisirkus" on juuri sitä lainmukaista oikeusprosessin käyntiä, jota Matti To ivonen oli avustajansa, asianajaja Aarno Arvelan kanssa puolustuksekseen pyrkinyt esittämään. Julkisuudessa Jyväskylän projektista annettuja Yrjö Tuokon toimiston tietoja korjattiin myöhemmin lehdissä, mutta Apulehti ei antanut koskaan periksi levittämissään perältämissä väitteissä. Apu-lehden silloinen päätoimittaja Jorma K. Virtanen ei suostunut koskaan julkaisemaan useista vaatimuksista huo limatta oikeaa tietoa projektista. Samalla kun Raotasila syksyllä 1993 Tuokon toimiston erikoisen tarkastuksen avulla harhaotti lehdistöä, hän pystyi luomaan ennakkokäsityksen Toivosen syyllisyydestä myös käräjäoikeuden jäsenille. Käräjäoikeus tuomitsi Toivosen yhteensä markan törkeästä kavalluksesta, jota käräjäoikeus perusteli muun muassa sillä, että asian ratkaisemisen kannalta ei ole merkityksellistä, olisiko Toivoselle mahdollisesti kuulunut palkkio hänen tekemistään projekteista. "Toivosella on aikanaan ollut mahdollisuus esittää yhdistyksen hallitukselle päätöksen mukainen selvitys ja lasku hänelle tulevista palkkioista ja kulukorvauksista. Tätä Toivonen ei kuitenkaan ole tehnyt. Toivosella ei siten ole ollut 96

99 oikeutta nostaa tai kuitata itselleen palkkaa tai palkkiota vuosilta 1992ja 1993." To ivonen oli käräjäoikeuden tulkinnan mukaan nostanut noin vuoden aikana yhdistyksen tileiltä reilut sata tuhatta markkaa itselleen pimeitä palkkioita verottajalta salaa, kylläkin tehdystä työstä. Toivonen on tunnustanut maksaneensa pimeitä palkkioita useille henkilöille. Näistä veropetoksista häntä ei syytetty eikä palkkioiden saaneitakaan. Suoritetun rikostutkinnan mukaan kaikki palkkioita saaneet olivat myöntäneet saaneensa rahaa Lastenklinikan Tuki ry:lle tekemästään työstä ja näistä summista kertyi yli markkaa. Käräjäoikeus tulkitsi asian kuitenkin niin, että se katsoi Toivosen kavaltaneen nämäkin varat itselleen, vaikka varat oli saatu lainaksi eräältä yrityksellä eivätkä ne olleet edes yhdistyksen omaisuutta. Vastoin käräjäoikeuden näkemystä, Toivonen oli ( ) tehnyt selvityksen ja vaati maksettavaksi hänelle kuuluvat vuosien 1992 ja 1993 palkkiot. Tällä ei ollut silti mitään merkitystä käräjäoikeuden harkinnassa, joka tuomiossaan lausui: "Tällä perusteella käräjäoikeus katsoo Toivosen kiistämisen perusteettomaksi siltä osin kuin Toivonen on palkka- ja palkkiokuittauksiin sekä kulukorvauksiin vedoten kiistänyt törkeätä kavallusta koskevan syytteen." Lisäksi käräjäoikeus katsoi myös törkeään kavallukseen sisältyvän muun muassa markkaa viidelle nimetylle ja esitutkinnassa kuulustelluille työntekijöille maksettuja palkkoja ja yhdistyksen toimitilojen vuokria. Tämän lisäksi kavallukseen vielä luettiin Jokereiden jääkiekkolipuista tilittämättä jääneiksi väitettyjä varoja markkaa, vaikka liput olivat myyntitilissä Matti Toivosella ja Lastenklinikan Tuki ry:llä. Eli pääsyliput eivät missään vaiheessa olleet yhdistyksen omaisuutta, vaan Jokeri-Hockey Oy:n omaisuutta. Näin ollen asianomistajana näiden lippujen ( markkaa) osalta ei ole Lastenklinikan Tuki ry, vaan Jokeri-Hockey Oy. Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpidon vastuu sysättiin yksin 97

100 Matti Toivoselle ja vain hänet tuomittiin vuosien 1991, 1992ja 1993 kirjanpidon puutteista, joita ei yksilöity oikeuden päätöksessä. "Asiassa on siten selvitetty, että Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpito on ollut laillisella tavalla järjestetty, mutta liiketapahtumien kirjaaminen on osaksi laiminlyöty ja kirjaukset ovat osaksi perustuneet epäluotettaviin tositteisiin, mikä on olennaisesti vaikuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan taloudellisesta tuloksesta ja asemasta". perusteli käräjäoikeus tuomiotaan. LastenklinikanThki ry:n kirjanpitoa käsiteltiin muun muassa yhdistyksen viimeisen hallituksen puheenjohtajan Matti Lustigin kotona, jonne hän vei aineiston tilitoimistosta tutkittavakseen. Eräät yhdistyksen varainhankintaan liittyvät projektimapit olivat kateissa niin, että ne löytyivät vasta kun Matti Toivosen puolustus sai käräjäoikeuden määräämään Juha RantasiJan luovuttamaan kaiken hallussaan olleen aineiston. Yhdistyksen rahastonhoitajaa dosentti Alf Backmania kuultiin todistajana Matti Toivosen rikosjutun 2. käsittelyssä 28. syyskuuta Ensin häntä tenttasi Leena Pyymäki, sitten Toivosen puolustusasianajaja Aarno Arvela: "Pyymäki: Oliko (Lastenklinikan Tuki ry:llä) olemassa projektikohtaista kirjanpitoa? Backman: Ihan 1992 kirjanpidossa siitä on olemassa. Pyymäki: Oliko kuitit siellä projekteittain? Backman: Kyllä. Arvela:Teittekö koskaan havaintoja mapeista tai kansioista, joissa niitä olisi ollut projekteittain" Backman: Kyllä. Arvela: Olivatko sama kansiot edelleen yhdistyksen hallussa silloin, kun Matti Toivonen irtisanottiin vuonna 1993? Backman: Sitä en tiedä, koska uusi puheenjohtaja Lustig silloin otti haltuunsa kaikki paperit. En osallistunut siihen asiaan." 98

101 Käräjäoikeus ei kertonut tuomiossaan suoraan, mitkä kirjanpidon tositteista ovat epäluotettavia ja mitä kirjauksia on laiminlyöty. Oikeus myötäili pitkälle syyttäjän tekemää syytekirjelmää, joka perustui yhdistyksen konkurssipesän (Juha Rantasilan) esittämiin väitteisiin, jotka pohjautuivat Yrjö Tuokon toimiston tekemään erikoistilintarkastukseen,joka taas perustui Rantasilan, Matti Lustigin ja Harry Harkimon evästyksiin yhdistyksen taloudesta ja vastuuhenkii öistä. Toisaalta yhdistyksen koko hallitus oli ollut lain mukaan vastuussa kirjanpidosta. Yleensä juuri kirjanpitorikoksesta syytetään yhtiöiden tai yhdistysten hallitusten jä"eniä, koska heillä on valta ja vastuu. Lastenklinkan Tuki ry:n kirjanpito oli hoidettu ulkopuolisessa tilitoimistossa eikä Toivosella ollut henkilökohtaisesti mitään tekemistä kirjausten ja tilitapahtumien suorittamisessa. Oudosti on esitutkinnassaja syyteharkinnassa katsottu. että kolme kuukautta ennen konkurssia yhdistystäjohtanut hallitus sai Toivosen erottamisen jälkeen tehdä mitä tahansa. Hallitus ei joutunut siitä vastuuseen. kuten ei sitä edeltäväkään hallitus vuoden 1992 osalta, eikä sitä edeltävä hallitus vuoden 1991 osalta. Vain ja ainoastaan Toivonen. Lisäksi Toivonen pantiin vastuuseen myös niistä toimista, joita yhdistyksen hallitus ja sen jäsenet erikseen tekivät hänen erottamisensajälkeen! Esimerkiksi juuri ennen konkurssia puheenjohtaja Matti Lustig maksoi kaksi, yhteissummaltaan markan perusteetonta ennakkomaksua Pointy Trading Oy:lle. Näistä Lustigin maksuista syytettiin Matti Toivosta rikostutkinnassa, jonka Matti Lustig käynnisti! Asianomistaja eli Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesä (Juha Rantasila) edustajanaan varatuomari Leena Pyymäki, väitti loppuun saakka, että Lustigin maksamat markan maksut Pointy Trading Oy:lle olivat Matti Toivosen tekemiä luottamusaseman väärinkäytöksiä. vaikka Toivosella ei erotta- 99

102 misensajälkeen ollut mitään asemaa yhdistyksessä silloin kun Lustig rahat maksoi. Kaikkijohti lopulta siihen, että Lustigin maksamista rahoista vielä syyttäjäk.in syytti Matti Toivosta ja vaati niistä Toivo selle rangaistusta. Oikeus ei sentään hyväksynyt konkurssipesän (Rantasilan) vaatimusta, että nuo Lustigin maksamat markkaa tulisi Toivosen korvata konkurssipesälle lähes viiden vuoden korkokuluineen. Kun kerran Toivosta kuitenkin syytettiin hallituksen puheenjohtaja Lustigin teoista, niin miksi niistä ei Lustigia edes syytetty? Tällaista on maallikon vaikea käsittää. Kummallista onkin, että Matti Lustig oli yksi syyttäjän päätodistajista. Merkonomi Matti Lustig kertoi valan velvoittamana todistajana kirjanpitorikoksesta oikeudessa: "Esimerkkinä tilittämättäjääneistä käteisvaroista Lustig on maininnut, että pidetystä Suomen suurinjoulushow-tapahtumasta Toivonen oli jättänyt tilittämättä käteistuoton, noin markkaa". Tuokaan Lustigin todistus ei pitänyt paikkaansa. Sillä nuo markkaa tapahtumassa omalta osaltaan mukana ollut Marimekko Oy:n johtajaja omistaja Kirsti Paakkanen maksoi suoraan Lastenklinikan osasto kahdelle tehdyn sopimuksen vastaisesti. Rahat olisi pitänyt tilittää Lastenklinikan Tuki ry:lle, jolloin ne olisivat näkyneet oikein kirjanpidossa. Helsingin käräoikeuden mukaan tuo Lustigin todistus kuitenkin lisäsi Toivosen syyllisyyttä kirjanpitorikokseen. Kirjanpitorikoksesta todistajana kuultu kauppatieteiden maisteri, Yrjö Tuokon toimiston edustaja tilintarkastaja Harri Pekka Koponen, kertoi että "yhdistyksen hallitukset ja hallintoneuvostot ovat laiminlyöneet kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan". Suomessa kansalaiset ovat lain edessä yhdenvertaisia. Lain mukaan olisi pitänyt syyttää myös muita vastuunkantajia ja 100

103 asiassa toimineita yhdistyksen johtohenkilöitä, jos kerran Toivosta syytettiin. Jos yhdenvertaisuusperiaatetta olisi noudatettu, olisi syytettyjen penkille pitänyt istuttaa esimerkiksi Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksessa olleet professori, varatuomari, entinen SYP-pankin johtokunnan jäsen, oikeustieteen kandidaatti, dosentti, kansanedustaja, viihdetaiteilija ja K-kauppias. Tätä syyttäjä ei halunnut tehdä. Syyttäjä syytti kirjanpitorikoksesta kuitenkin Matti Toivosta eri vuosilta nimenomaan "Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen puheenjohtajana, hallituksen jäsenenä sekä hallintoneuvoston varapuheenjohtajanaja hallintoneuvoston puheenjohtajana". Kummallista on, ettei syyttäjä syyttänyt esimerkiksi Leena Harkimoa yhdistyksen hallintoneuvoston varapuheenjohtajanaja puheenjohtajana, vaikka syytti Toivostajuuri niilläkin perusteilla. Suomalaisessa oikeuslaitoksessa ei tosin ole viime aikoina ollut tapana vaivata käräjöinnillä merkittävässä asemassa olevia kansalaisia. Korkeimman oikeuden esittelijä, oikeusneuvos Eeva Vuori vältti mökkikauppojensa veropetossyytteen, kun Hämeen lääninsyyttäjä Kari Hemminki päätti tammikuussa 1997, että hän ei syytä Eeva ja Ilkka Vuorta. Myöhemmin kesäkuussa 1997 eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja tutki tapauksen ja totesi, että Vuoria olisi pitänyt syyttää kesämökkikauppaan liittyvästä veropetoksesta. Lehtimajan mukaan lääninsyyttäjä teki virheen. Vielä tammikuun lopussa apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen oli puolestaan pitänyt lääninsyyttäjä Hemmingin ratkaisua oikeana, koska mökkikaupassa pimitetty summa, markkaa, oli niin pieni ja koska julkisuus oli jo antanut tuomionsa. Oikeusasiamies Lehtimajan päätöksen jälkeen asia oli kuitenkin jo vanhentuneena hautautunut oikeudellisen vastuun ulkopuolelle. 101

104 Julkisessa hämmingissä Eeva Vuorikin puolusteli tekoaan sillä, että hänen suuriin tuloihinsa nähden noin markan hyöty oli melko pieni. 'hratuomari Leena Pyymäki vaatikin Matti Toivoselle kovaa rangaistusta, ehdotonta vankeutta sillä perusteella että Toivonen on köyhä, todettu ulosotossa varattomaksi ja väitetty hyöty markoissa oli siten suuri hänen varallisuuteensa nähden. Helsingin käräjäoikeus tuomiessaan vahvisti tulkinnan köyhän suuremmasta syyllisyydestä ja Vuoren ja Pyymäen ajatuskulun vallitsevaksi maan tavaksi, kun tuomitsi Toivosen pitkään ehdottomaan vankeuteen. Tulkinnassa ja syytteessä kehiteltiin sellaista pesänhoitaja Juha RantasiJan ja pesän asiamiehen varatuomari Leena Pyymäen näkemystä, että Matti Toivonen itsevaltiaasti päätti ja vastasi Lastenklinikan Tu ki ry:n kaikista ac;ioista. Muut eivät tehneet mitään. Muut ikään kuin eivät kuulleet, eivät nähneet, eivät osallistuneet, eivätkä vaikuttaneet millään lailla yhdistyksen asioihin. Tähän päätyi myös Helsingin käräjäoikeus päätöksessään. jossa tuomitsi Toivosen luottamusaseman väärinkäytöksestä ja kirjanpitorikoksesta. Luottamusaseman väärinkäytössyytteen toi ensin oikeuteen varatuomari Leena Pyymäki vuonna LastenklinikanTuki ry:n konkurssipesän edustajan Leena Pyymäen esittämä syyte todettiin myöhemmin vanhentuneeksi, mutta kun virallinen syyttäjä Harri Ilander yhtyi syytteeseen ja katsoi että yleinen etu vaatii syyttämistä, hyväksyi oikeus tämänkin syytteen harkittavakseen ja antoi siitä Matti Toivoselle rangaistuksen. Tämä syyte johtikin oikeudessa hullunkuriseen näytelmään. Syyttäjä syytti Matti Toivosta siitä, että Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Lustig oli maksanut Pointy Trading Oy: IIe markkaa ja syyttäjän todistajana Matti Toivosta vastaan oli syyksi luetun maksun maksaja Matti Lustig! 102

105 6 Hyksin pimeät palkat L astenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Matti Toivosella oli laajat valtuudet toimia yhdistyksen puolesta, sehän kuuluu toiminnanjohtajan työn kuvaan. Hallitus kuitenkin piti tiukasti hallinnon käsissään. Raha-asioista ja kirjanpidosta vastasivat hallitus ja hallituksen puheenjohtaja niin tiukasti, että puheenjohtajan, varatuomari Veli Sunilan päätöksellä yhdistys joutui keväällä 1992 maksuvaikeuksiin, kun Suomen Yhdyspankin, SYP:n entinen johtokunnan jäsen Sunila lakkaotti yhdistyksen pankkitilit ja sitoi rahat, yli markkaa määräaikaistilille tietenkin SYP-pankkiin. Sen lisäksi, että maksuliikenne vaikeutui, Sunilan temppu johti muutaman sadan tuhannen markan tappioon, kun Osuuspankin tili lakkautettiin. Osuuspankin kanssa Matti Toivonen oli tekemässä sopimusta, joka olisi tuonut yhdistykselle useita satoja tuhansia markkoja, jos tili olisi pidetty Osuuspankissa. OP-Kotipankki Oy:n toimitusjohtaja Matti Korkeela lähetti asian johdosta 21. toukokuuta 1992 päivätyn kirjeen Lastenklinikan Tuki ry:lle. "Lastenklinikan Tuki ry Matti Toivonen Viitaten kirjeeseenne, jonka allekirjoittajana on Veli Sunila ja jonka perusteella yhdistyksenne tilit on lopetettu OP- Koti- 103

106 pankissa, katsomme, että käymämme yhteistyöneuvottelut on syytä lopettaa. Tuntuu aika merkilliseltä toiminnalta se, että toisaalta jo runsaan vuoden kestäneet yhteistyöneuvottelut lopetetaan tällä tavalla; siitä erikseen ennakolta ilmoittamatta. Käydyt neuvottelut kanssasi oli tarkoitus konkretisoida tämän kevään aikana sopimukseksi, joka oli suunniteltu kestävän jopa useita vuosia. Olimme keskuudessamme ajatelleet, että sopimuksen loppusumma olisi ollut useita satojatuhansia markkoja. Yhdistyksenne poikkeava tapa käsitellä ja hoitaa yhteistyö kumppaneitaan, antoi meille aiheen uskoa, että olisimme kerrankin saaneet olla tekemisissä hyväntekeväisyysyhdistyksen kanssa, josta turha byrokratia on pois että avustettava kohde on tärkein. Vahinko, että käydyt neuvottelut eivät vastaakaan yhdistyksenne todellisia toimintaperiaatteita. Kaikesta huolimatta toivotan Sinulle hyvää kesää ja menestystä jatkossa." Veli Sunilan pyysi hallituksen puheenjohtajaksi professori Jaakko Perheentupa Lastenklinikan professori Ilmo Louhimon kautta. Louhimo ja Sunila olivat tunteneet toisensa 20 vuotta. Jaakko Perheentupa oli halunnut Sunilan yhdistyksen johtoon, jotta Sunila saisi Matti Toivosen luopumaan Lastenklinikan sairaanhoitajien asuntojen vuokrahyvityksistä, joita Tuki ry heille maksoi. Tämä merkittävä asia oli kääntynyt laitoksen sisäisen kateuden vuoksi professori Perheentuvalle ja koko Hyksille hyvin kiusalliseksi. Kun Matti Toivonen toi vuoden 1990 alkupuolella Lastenklinikalle tutkittavaksi 2-vuotiaan tyttärensä, hän sai lapselleen apua ja samalla tietoa kuinka katastrofaaliset Lastenklinikan hoito-olosuhteet olivat: osastoja oli jopa suljettu siksi, että oli huutava hoitajapula, 48 virkaa oli avoinna. Kun tyttären tutkimukset kestivät useita kuukausia, tutustui 104

107 Toivonen klinikan toimintaan tarkasti. Hän sai tietää, että hoitajapulan vuoksi 960 lasta oli leikkausjonossa. Matti Toivonen ehdottikin ratkaisuksi, että perustetaan yhdistys, joka vuokraisi asuntoja hoilajille edulliseen hintaan. Tästä ajatuksesta syntyi syksyllä 1990 Lastenklinikan Tuki ry. Kun Tu ki ry vuokrasi edullisesti asuntoja hoitajille, saatiin virat täyteen noin kolmessa kuukaudessa. Lastenklinikan ylihoitaja Leena Linden haastatteli viranhakijoita ja kertoi, että yhdistys tarjoaa vapailta markkinoilta asuntojajopa puolet käypää hintaa halvemmalla. Hoitajien ansiotaso nousi huomattavasti tämän vuokrahyvityksen ansioista ja keskimäärin he saivat reilut markkaa enemmän käteen vuodessa. Hoitajapulan poistuttua klinikalla tehtiin pian kaikkien aikojen hoitoennätyksiä: vuosina 1991 ja 1992 pelastettiin yli 350 lasta enemmän elämälle Lastenklinikan Tu ki ry:n ansiosta. Sairaita lapsia ja heidän perheitään autettiin tehokkaasti. Toivosen aloitteesta oli ratkaistu hoitajapula,joka oli vaivannut laitosta vuosikaudet. Kaikki meni hyvin, kunnes muilta Hyksin klinikoilta alkoi tihkua keskushallintoon kateellisia tiedusteluja tällaisen pienen erityisryhmän etuoikeuksista. Pian vaadittiin myös muille samoja etuja. Se oli Hyksissä täysin mahdotonta. Mutta kateutta vastaan oli vaikea taistella. Pian tulkittiin, sinänsä aivan oikein, että Lastenklinikan hoitajien vuokratuki olikin veron kiertoa: hoilajille maksettiin näin pimeää palkkaa. Kun sitä ei maksettu kaikille, niin erityisryhmältä se piti myös lakkauttaa. Silloin professori Jaakko Perheentupa hermostui. Hän esitti To ivoselle, että vuokratuki tuli laukkauttaa. Tähän Toivonen ei suostunut. Syksyllä 1991 Ilmo Louhimo keksi kiusalliseen tilanteeseen ratkaisun: hän pyysi hyvän ystävänsä Veli Sunilan Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen puheenjohtajaksi, joka ryhtyisi poistamaan vuokratuessa syntyneen epäkohdan. 105

108 Siksi Sunila keskitti kaiken tarmonsa ja aikansa epätoivottujen vuokrasopimusten alasajoon. Professori Jaakko Perheenlupaa odotti skandaali, koska Hyks hänen johtamallaan klinikalla maksaa "pimeitä palkkoja". Tällaisesta pa1jastuksesta Jaakko Perheentupa ei halunnut tahraa omaan toimintaansa. Lastenklinikan Tu ki ry:n hallituksen puheenjohtajaa, varatuomari Veli Samuli Sunilaa, kuulusteltiin 5. joulukuuta 1994 asiassa syylliseksi epäiltynä rikosnimikkeellä kirjanpitorikos, veropetos. Lopulta hänen asemansa muutettiin syyttäjän todistajaksi Toivosta vastaan. Sunila oli hyvin huonomuistineo todistaja; hän syytti Toivosta ja peitteli omia tekojaan. Veli Sunila esiintyi oikeudessa jutun 3. käsittelyssä Sunilaa kuulusteli oikeudessa myös Toivosen asiamies. asianajaja Aamo Arvela. Arvela: "Kuinka paljon tiesitte yhdistyksen toiminnasta, kun tulitte mukaan?" Sunila: "En käytännöllisesti katsoen mitään." Arvela: "Onko teillä mielikuvaa, mikä (yhdistyksen) talous oli sillä hetkellä, kun te tavallaan aloititte (vuoden 1992 alussa)?" Sunila: "Sitä en muista." Arvela: "Muistatteko alkuvuodesta 1992 käsiteltyä (vuoden 1991) tilinpäätösmerkintää tällaisesta toimintarahastosta?" Sunila: "En." Arvela: "Kun vuonna 1992 alettiin tehdä hankintapäätöksiä, oliko teillä mitään käsitystä, mitä varoja yhdistyksellä on? Samaan aikaan tehtiin hankintoja, kaijollakin tavalla peilattiin, onko yhdistyksellä varoja niihin?" Sunila: "Kyllähän meille esitettiin muun muassa vuoden 1992 tilinpäätös, jossa oli pikkuisen alle miljoonan hankinnat." Arvela: 'Vuoden 1992 tilinpäätös?" Sunila: "Kyllä." Arvela: "Eikö se tapahtunut vasta vuona 1993?" 106

109 Sunila: "Kyllä." Arvela: "Te puhutte nyt siitä?" Sunila: ''Kyllä." Arvela: "Laitehankinnoista taekentaisin sen verran, että tuliko teille käsitystä siitä, kuka sairaalan puolelta ne esitti, sillä ei kai Toivonen sentään niitä voinut esittää?" Sunila: "Ei, kyllä se oli sairaalan henkilökunta." Arvela: "Sieltä tuli esitys tilauksista?" Sunila: "Kyllä." Arvela: "Onko teillä mielikuvaa siitä kuka keväällä 1992 tilasi 1,2 miljoonan markan laitteet lastenklinikalle?" Sunila: "Ei ole." Arvela: "Eikö tämä ole kuitenkin aika suuri tilaus. Oliko siitä hallituksessa teidän mielikuvien mukaan minkäänlaista keskustelua?" Sunila: "Kyllä siitä on täytynyt olla... Se, mitä hallituksessa käsiteltiin oli se, mikä todettiin, ettäjoku vekotin on tarvittu ja että siihen on rahaa." Kun huonomuistineo puheenjohtaja Veli Sunila keväällä 1992 lakkauni yhdistyksen tilit ja siirsi rahat SYP-pankkiin, se aiheutti maksuvaikeuksien lisäksi sen, että Hyksin lastenklinikan sairaanhoitajien vuokranmaksut Tuki ry:lle loppuivat ja koko vuokraseuranta meni täysin sekaisin. Pankit palauttivat vuokramaksuja sairaanhoitajille, koska maksutilejä ei enää ollut. Näin yhdistyksellä jäi saamatta lyhyessä ajassa yli markkaa vuokrarahoja lastenklinikan hoitajilta. Veli Sunila päätti yhdistyksen pankkitositteiden kulusta yhdessä Jaakko Perheentuvan kanssa siten, että tositteet pankeista toimitettiin ensin Perheentuvalle. Kun käytäntö todettiin huonoksi, pankeista lähetettiin tositteet myöhemmin suoraan tilitoimistoon. Sunila kuitenkin purki markan määräaikaistalletuksen kesken kolmen kuukauden sopimuskautta, jolloin sieltä ajateltu parempi korkohyöty jäi lopulta saamatta. Sunila 107

110 purki talletuksen siksi, että saisi maksettua Tuko Oy:lle markan laskun, vaikka Matti Toivonen oli neuvotellut Tukon ylimmän johdon kanssa laskun anteeksiantamisesta Thkon lahjoituksena. Yhdistys menetti Sunilan kautta turhaan markkaa. Näillä menettelyillä Sunila aiheutti yhdistykselle useiden satojen tuhansien markkojen vahingot. Veli Sunila halusi aikanaan myös salata Jokeri-projektien tappiot tilinpäätöksestä 1992 ja siksi ne kirjattiin kuluiksi muihin, tuottaneisiin, varainhankintaprojekteihin. Veli Sunila antoi yhdessä Jaakko Perheentuvan kanssa Lastenklinikan taloustoimistolle luvan hankkia lastenklinikalle laitteita 10. ja II. kesäkuuta 1992 siten, että yhdistys ne lopulta maksaa. Laitetilaukset tehtiin Hyksin lastenklinikan taloustoimiston nimiin, vaikka Matti Toivonen oli jo vuoden alussa huomauttanut, ettei yhdistyksellä ollut laitetilauksiin varoja. Kun To i vonen tällä perusteella kieltäytyi tilauksista, Sunila ja Perheentupa tekivät toisin ja yhdistykselle tuli velkaa 1,2 miljoonaa markkaa. Laitetilaukset tehtiin kahden päivän aikana ( ) viidellätoista erillisellä tilauslomakkeella, koska laitehankinnoista virallisesti vastuussa oleva Hyksin talouspäällikkö Tuula HaggrCn-Holsti "oli tilapäisesti poissa niinä päivinä". Tilaukset allekirjoitti toimistonhoitaja Anne Silv3n. Ttlauksissa lasku pyydettiin "3 kappaleena osoitteella: HYKS lastenklinikka, taloustoimisto, Stenbäckinkatu II, Helsinki". Laitteita ei koskaan tilannut yhdistys, vaikka yhdistys ne lopulta maksoi. Näitä laitteita ei voinut tilata toimistonhoitaja yksin, hänellä ei ollut sellaiseen mitään valtuuksia eikä asiantuntemusta. Ne on pystytty tilaamaan vain professori Jaakko Perheentuvan ja lastenklinikan johtoryhmän antamilla valtuuksilla ja asiantuntemuksella. Nämä Hyksin laitetilaustositteet olivat pitkään kadoksissa 108

111 ja löytyivät vasta Matti Toivosen rikosoikeudenkäynnin alettua. Ne seikkailivat jossakin, kuten esimerkiksi erilliset pro jektikansiot, joista väitettiin, ettei sellaisia ole olemassakaan. Lastenklinikan ylilääkäriä, professori Jaakko Pentti Perheentupaa, kuulusteltiin 12. joulukuuta 1994 Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen varapuheenjohtajana syylliseksi epäiltynä rikosnimikkeellä kirjanpitorikos. veropetos. Helsingin käräjäoikeudessa häntä kuitenkin kuultiin ( ) syyttäjän kutsumana todistajana. Todistajana hän oli yhtä huonomuistineo kuin Veli Sunila. Perheentupa ei edes muistanut, että juuri hän tilauni keväällä Lastenklinikalle 1,2 miljoonan markan arvosta laitteita, vaikka sillä hetkellä Lastenklinikan Tu ki ry:llä ei ollut niihin varoja. Aamo Arvela: "Keväällä 1992 tilattiin lastenklinkalle 1,2 miljoonan markan laitteet. Kuka ne tilasi? Jaakko Perheentupa: 'Tätä seikkaa en osaa sanoa." Arvela: "Muistatteko sel laista tapahtumaa, että lastenklinikan taloustoimiston kautta olisi tilattu tällaiset laitteet... Kysymys oli nimenomaan 1,2 miljoonan markan määräisten laitteiden hankkimisesta?" Perheentupa: "En osaa tarka1leen tästä ao;ia<öta sanoa... mutta en valitettavasti osaa sen paremmin kieltää kuin vahvistaakaan tällaista 1,2 miljoonan markan laitetilausta. Muistini ei ole siihen riittävä" Arvela: "Onko teillä muistikuvaa sellaisesta keskustelusta, jota olisi käyty Matti Lustiginja Matti To ivosen kanssa sellaisesta ongelmasta, että laitehankintoihin varatut niin sanotut korvamerkityt varat oli jo käytetty aikaisempien edellisten vuosien laitteiden hankintamenoihin?" Perheentupa: "Ei ole muistikuvaa... " Arvela: "Käytiinkö tällainen neuvonpito kuitenkin samasta ongelmasta?" Perheentupa: "En muista sellaista." Arvela: "Oliko teillä tiedossa, että yhdistyksen tilillä oli noin 109

112 1,5 miljoonaa rahaa, kun Matti Toivonen erotettiin?" Perheen tupa: "En muista tätä asiaa." Arvela: "Muistatteko. että tilintarkastajien raportissa olisi ollut maininta siitä, että vuoden 1992 tilinpäätöksen yhteydessä kassan saldo on ollut negatiivinen?" Perheentupa: "En muista." Näistä laitehankinnoista ei kukaan halunnut ottaa vastuuta, koska oikeudessa pyrittiin kaikin puolin vaalimaan sitä varatuomari Leena Pyymäen luomaa kuvaa, että Matti Toivonen oli vastuussa kaikesta mitä Lastenklinikan Tu ki ry teki. Myöskään kovin hyvin ei muistanut noita laitehankintoja Hyksin lastenklinikan talouspäällikkö Tuula Haggren-Holsti, kun Matti To ivosen avustaja Aarno Arvela kuulusteli häntä todistajana kaksi vuotta myöhemmin ( ) rikosoikeudenkäynnissä: Arvela: "Näiden laitehankintojen osalta osaatteko sanoa, kuka näitä laitetilauksia teki?" Haggren-Holsti: "Hyksin sääntöjen mukaan se on klinikan talouspäällikkö eli minä, joka virallisesti tein tämän tilauksen. Sitä edelsi hankintapäätös... Kun klinikka virallisesti tilaa, meillä on virallinen, numeroitu lomake siihen ja se on silloin niin sanottu virallinen." Arvela: "Näytän todistajalle yhtä tilausta. Onko tuossa virallinen tilaus?" Haggren-Holsti: " Kyllä. Tämä on numeroitu lomake, niitä on määrätty määrä annettu klinikoiden käyttöön. Tämä on revision valvonnassa. Tämä on minun toimistonhoitajani allekirjoittama. Hän joutui, en tarkkaan tiedä missä tilanteessa, allekirjoittamaan nipun tilauksia silloin, kun minä olin sattumalta poissa talosta sinä päivänä. Anne Silvån, toimistonhoitajani,joutui ilmeisesti hyvässä uskossa nimensä laittamaan tilaukseen. Itse olisin kyllä peräänkysynyt tämän tilausprosessin oikeellisuutta. Näitä oli muutama, jotka tuotiin Anne Silvånille valmiiksi kirjoitettuina." IlO

113 Puheenjohtaja: "Kuka toi?" Haggren-Holsti: "En tarkkaan tiedä." Puheenjohtaja: "\biko se olla muu kuin Hyksin organisaatioon kuuluva henkilö?'' Haggren-Holsti: "Ei varmaankaan. Anne Silvån on järkevä ja tarkka ihminen, mutta käsitän, että hän on ollut sellaisessa pakonomaisessa tilanteessa." Arvela: "Minulla on kädessäni esimerkiksi kahdeksan vastaavaa tilausta, joissa on hänen allekirjoituksensa ja nämä on kaikki II. ja " Haggren-Holsti: "Muistan, että tulin töihin seuraavana päivänä ja Anne Silvån aika onnenomana kertoi tästä tilanteesta, että hän olijoutunut allekirjoittamaan nipun tilauksia." Arvela: "Kuka tällaiset laskut maksoi, jotka tällaisista tilauksista syntyi?" Haggren-Holsti: "Hyks on tavalla tai toisella maksanut taikka maksettu näistä lahjoitusvaroista. Nyt oli se tilanne, kun näitä laskuja tuli, vaikka tämä raha oli siirrettytoivosen tilille, Matti Toivoselle ilmoitin, että tä1lainen ja tällainen lasku on tulossa ja kyllä aina sen rahan siirsi sitten käyttöön, jolla minä maksoin tämän laskun... ja mikäli tässäkään tapauksessa tätä rahaa ei olisi löytynyttuki ry:ltä, niin kyllä se olisijäänyt ihan viimeistä penniä myöten Hyksin maksettavaksi." Professori, Lastenklinikan Thki ry:n hallituksen varapuheenjohtajaja lastenklinikan ylilääkäri, Jaakko Perheentupa oli itse asiassa hyvin pitkälle yhdistyksen tosiasiallinenjohtaja ja päättäjä. Jaakko Perheentupa esitti yhdistyksen perustamiskokouksessa yhdistykselle tilintarkastajaksi Pirkka Haarlaan, joka jo entuudestaan oli Perheentuvan ystävä lastenklinikan osasto lo:n tukiyhdistyksestä. Keväällä 1993 yhdistyksen hallitus pestasi juuri Haarlaan tekemään ensimmäisiä tutkimuksia Matti Toivosen väitetyistä epäselvyyksistä sekä selvityksen yhdistyksen rahavaroista ja 111

114 veloista. Pirkka Haarlaa oli kuitenkin itse ollut jo pitkään poliisitutkimuksissa omien liiketoimiensa epäselvyyksistä vuosina 1991 ja 1992, yhteensä 12 yhtiön konkurssien yhteydessä. Kyse oli yli 140 miljoonan markan veloista. Syksyllä 1993 alkanut prosessijohti siihen, että Pirkka Haarlaa sai Hei singin hovioikeudessa ( ) tuomion liiketoimintakieltoon. Kun Perheentupa halusi Pirkka Haarlaan tukiyhdistyksen toimintaan mukaan tilintarkastajaksi, oli Haarlaa jo marraskuussa 1991 syytteessä kavalluksesta Helsingin raastuvanoikeudessa, jossa prosessissa Helsingin hovioikeus syyskuussa 1993 tuomitsi hänet kavalluksesta. Haarlaa olijättänyt tilittämättä myymistään tauluista markkaa. Eräänkin Haarlaan yrityksen mennessä helmikuussa 1993 konkurssiin, sen varat olivat 2000 markkaa ja velat 19,6 miljoonaa markkaa. Yhdistyksen vuosikokouksessa keväällä 1993 Jaakko Perheentupa esitti yhdistyksen tilintarkastajaksi Pirkka Haarlaata. Toivosen esittämä vastaehdokas ei saanut äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä, koska Perheentupa piti kärkevän suosituspuheen Haarlaan puolesta. Toivonen tiesi Haarlaan taustoista, josta he keskustelivat välittömästi yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen. Haarlaa suuttui Toivoselle. Jaakko Perheentupa päätti myös, kuka Lastenklinikalle tulevista uusista hoitajista sai yhdistyksenjärjestämän edullisen vuokra-asunnon. Vuosina käytettiin yhdistyksen varoja vuokra-asuntoihin kaikkiaan markkaa. Perheentupa päätti erityistä ammatillista osaamista vaativien hoitolaitteiden ja koneiden hankinnoista arvoltaan markkaa. Oikeudessa ( ) asianajaja Aarno Arvela kysyi Jaakko Perheentuvalta lastenklinikan hoitajien vuokra asunnoista: Arvela: "Kuinka suurella summalla teidän muistamanne mukaan yhdistys tuki vuokra-asuntotoimintaa?" 112

115 Perheen tupa: "... käsitykseni mukaan yhdistyksen varoja kului noin markkaa näinä kahtena vuonna 1990 ja Senkin asian junailu oli kokonaan Toivosen hallussa enkä tiedä, miten kävi niin, että ei tullut mitenkään esille, että siellä ihan suotta paloi suuria määriä rahaa." Arvela: "Kuinka pitkään asuntojen vuokraus jatkui?'' Perheentupa: "Sitä ruvettiin kiireesti!opettelemaan niin nopeasti kuin mahdollista silloin, kun tämä asia selvisi vuonna 1992, juuri silloin, kun tämä Sunilan hallitus ryhtyi tehtäväänsä." Arvela: "Oliko niin, että vuokra-asuntoja oli kuitenkin loppuun asti yhdistyksellä?" Perheentupa: "Silloin sovittiin, että niin pian kuin mahdollista, niistä pitää luopua. Siinähän oli joitakin ongelmia saada asukkaat niistä pois... Tämä oli asia, jota tuomari Sunila puheenjohtajana ryhtyi hyvin pontevasti hoitamaan yhdessä meidän johtavan ylihoitajan kanssa." Perheentupa päätti lehti-ilmoitusten sisällöstä siten, että ilmoitukset piti hyväksynää hänellä ennen julkaisemista. Suuri osa tästä lehti-ilmoittelusta oli Jokereiden otteluiden mainoksia, joista eniten hyötyivät Jokerit, varsinkin kun Leena ja Harry Harkimo eivät koskaan suostuneet maksamaan mitään sovittuja osuuksia ilmoittelusta. Tämän tiesivät myös Perheentupa ja Haarlaa Uolle Toivonen oli kertonut jo hyvissä ajoin ennen tilinpäätöksen valmistumista ja ennen sen esittämistä yhdistyksen hallitukselle todellisen tilanteen Jokeri-saatavista). Jokeri-saatavia ei merkitty yhdistyksen vuoden 1992 tilinpäätökseen, koska Harry Harkimo ilmoitti haluavansa tehdä yhdistyksen kanssa tilit selväksi yhdellä kertaa pelikauden päättymisenjälkeen keväällä, myöhemmin sovittavana ajankohtana. Toivonen oli suostunut järjestelyihin, koska hänellä oli hallussaan Jokeri-Hockey Oy:n omistamista lipuista saatuja myyntituloja ja lisää lippuja oli luvassa jokaiseen Jokereiden kotiotteluun. Lisäksi Harkimo oli selittänyt, että Jokereiden 113

116 taholla tilitykset erilaisista lipunmyynneistä yhdistyksen tilaisuuksiin eivät olleet valmiina ja että kaikenlaisia ilmoitussopimuksia ja ilmoitustuloja oli tulossa yhdistykselle vaikka millä mitalla. Perheentupa päätti yksin, että lastenklinikan talouspäällikkö Tuula HaggrCn-Holsti siirsi lastenklinikan johtoryhmän hallussa olleita, klinikalle suoraan tulleita lahjoitusvaroja, Lastenklinikan Tu ki ry:n tileille. Tämän professori Perheentupa teki vastoin Hyksin keskushallinnon asiasta antamaa käskyä, jonka mukaan kaikki eri klinikoiden saarnat lahjoitusvarat olisi pitänyt välittömästi lahjoitusten jälkeen siirtää Hyks-säätiön tileille. Tällä Perheentupa vältti säätiön vaatiman 12 prosentin palkkion varojen hoidosta. Tällaisia varoja siirrettiin kaikkiaan noin 1,4 miljoonaa markkaa. Professori Perheentupa ei välittänyt vähääkään hallinnollisten esimiestensä antamista määräyksistä. Perheentupa päätti yhdistyksen kirjanpidosta ja tositteiden kulusta yhdessä Veli Sunilan kanssa ja tilintarkastaja Pirkka Haarlaan kanssa. Jaakko Perheentupa oli päättämässä mitä varainhankintaprojekteja hyväksyttiin ja mitä hylättiin. Hän oli päättämässä yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana myös Jokeriprojektien aiheuttamien tappioiden hyväksymisestä yhdistyksen yksin vastattaviksi. Lisäksi Perheentupa oli hallituksessa vastuussa. Jokeri Hockey Oy:lle elokuussa 1993 perusteenomasti maksetusta markasta. Jaakko Perheentupa oli myös päättämässä, että yhdistyksen hallituksen asiantuntijaksi kutsuttiin Harry Harkimo ja että Harkimoa esitettiin hallintoneuvostolle yhdistyksen uudeksi hallituksen jäseneksi. Perheentupa oli lakkauttamassa kaikki projektit elokuussa 1993 ja hän neuvotteli ensin yksin asianajaja Juha RantasiJan kanssa yhdistyksen luovuttamisesta konkurssiin elokuussa

117 7 Tuki ry viedään konkurssiin K un Matti Toivonen saatiin ulos Lastenklinikan Tuki ry:stä toukokuun lopulla 1993, alkoi Lastenklinikan Tuki ry:n johdon ja taustavoimien kovaotteinen, jääkiekkomainen peli yhdistyksen reilun 1,3 miljoonan markan käteisvarojen jakamisessa ja syyllisen osoittelussa. Lastenklinikan Tuki ry :n hallituksen kokous 21. toukokuuta 1993 merkittiin "hätäkokoukseksi". Paikalla olivat Pekka Jussila, Jukka Rahikkala, Alf Backman ja puheenjohtaja Matti Lustig. Kokouksen pöytäkirjaan kirjattiin: "Todettiin yksimielisesti toiminnanjohtaja Matti Toivosen ylittäneen valtuudet yhdistyksen asioitten hoidossa ja vaarantaneen yhdistyksen talouden, luottamuksen ja maineen. Koska tilanne todettiin todella vaaralliseksi ja todettiin tapahtuneen mahdollisia vero-ja kirjanpitoväärinkäytöksiä. päätettiin seuraavaa: Matti Toivonen erotetaan välittömästi toiminnanjohtajan tehtävistä. Suoritetaan ylimääräinen tilintarkastus. Pääasiassa hallituksesta koostuva työryhmä suunnittelee toiminnan jatkon paremmin yhdistyksen tavoitteita vastaavaksi. 115

118 Toistaiseksi yhdistyksen tehtäviä hoitaa yhteistyökumppaneiden luottamusta nauttivat henkilöt ja käytännön toimista vastaa yhdistyksen hallitus. Todettiin, että edellämainitut päätökset ovat myös hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenen ylilääkäri Jaakko Perheentuvan kannan mukaiset, jonka hän oli jättänyt kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle päätösten tueksi." Hallitus ei merkinnyt tarkasti keitä olivat ne yhteistyökumppanit, joiden luottamusta nauttivat henkilöt tehtäviä toistaiseksi hoitavat. Nuo merkittävät yhteistyökumppanit olivat silloin Harry ja Leena Harkimo ja Jokeri-Hockey Oy sekä Teemu Selänne. Aluksi kaikki oli mennyt vuonna 1990, 1991 ja 1992 kaikkien mielestä erinomaisen hyvin. Yhdistyksen ja Toivosen julkisivu olivat kunnossa. Yhdistyksen hallintoneuvoston kokouksessa 14. huhtikuuta 1993 asiat olivat vielä kunnossa. Tuolloin hallintoneuvoston varapuheenjohtajana toiminut Leena Harkimo aloitti puheenjohtajana. Pöytäkirjaan merkittiin hallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Perheentuvan puheenvuoro: "Perheentupa toi esiin sen erinomaisen työn, jonka Lastenklinikan Tuki ry on Lastenklinikan hyväksi tehnyt. Perheentupa esitti myös kokoukselle Lastenklinikan edellytykset hyvälle yhteistyölle Lastenklinikan Tuki ry:n kanssa." Sitten hallintoneuvosto Leena Harkimon johdolla valitsi yhdistykselle uuden hallituksen, joka reilu kuukausi myöhemmin erotti toiminnanjohtaja Toivosen. Vuoden 1992 lopulla tilanne lasten hyväntekeväisyyskeräyksessä sai Matti Toivosen kohdalla uuden käänteen, kun Lastenklinikan Tuki ry:n varainhankintaan ryhtyi aktiiviseksi Jokeri-pomo Harry Harkimo. Harkimon ja hänen tultavieosa visioista piti alkaa suuri nousu sekä sairaille lapsille että Lastenklinikan Tuki ry :n toiminnalle yleensä. Se piti kehittää kunnon bisnekseksi, olihan 116

119 tarkoitus ylevä. Tuon yhteistyön seurauksena oli yhdistyksen konkurssi kahdeksan kuukauden kuluttua. Toivosen eroharoiseksi Harkimo ja Selänne pehmittivät puolelleen Lastenklinikan johtajan, professori Jaakko Perheentuvan, Lastenklinikan Tuki ry :n hallituksen varapuheenjohtajan. Häntä ei ohut vaikea taivutella Matti Toivosen vastaiseen ristiretkeen, koska Perheentuvallakin oli peiteltävää ry:n ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Hyksin rahojen käytöstä, joista tiesi myös Toivonen. Matti Toivosen lähtölaskentaa toiminnanjohtajan paikalta kuvasi Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja, eläkkeellä oleva dosentti Alf Hugo Backman myöhemmin oikeudessa ( ) todistajana: "Viimeinen pisara oli se, kun Hjallis Harkimo ja Teemu Selänne kävivät Jaakko Perheentuvan luona kertomassa. että Jokeri-lippujen tilitykset eivät olleet kunnossa." Matti Toivonen ei keväällä 1993 ollut suostunut Harkimon esittämään väärään laskutukseen epämääräisessä myyntitilissä olleista Jokereiden kotiotteluiden lipuista. Hän oli vaatinut Harkimoa maksamaaan myös Jokereiden aikaisemmat satojen tuhansien velat Lastenklinikan Tuki ry :lle. Mutta Harkimo ei halunnut maksaa Lasteklinikan Tuki ry:lle mistään mitään. Toukokuun 26. päivälle oli sovittu Toivosen ja Hjallis Harkimon kanssa palaveri,jossa kaikki yhdistyksen ja Jokereiden väliset raha-asiat piti selvittää. Tapaaminen oli sovittu hyvissä ajoin, muna yhdistyksen hallitus oli sillä vä1in ehtinyt erottaa Matti Toivosen Harkimon toiveiden mukaisesti. Siksi Harkimo ei ollut enää halukas mistään sopimaan, varsinkin kun Toivonen oli menettänyt asemansa vaikuttaa yhdistyksen asioihin. Matti Toivonen kävi sovittuna päivänä Jokerien toimistossa, jossa paikalla oli Hjalliksen lisäksi hänen vaimonsa Leena Harkimo. Leena Harkimo seurasi vierestä kun Hjallis käsitteli Toivosta ja hänen asiaansa. Harry Harkimo uhosi, ettei Jokerit 117

120 selvitä mitään keskinäisiä asioita tukiyhdistyksen kanssa eikä Toivosella ole tässä maassa tulevaisuutta. Tuosta tapaamisesta Toivonen kertoi myöhemmin ( ) poliisikuulustelussa: "Hjallis ilmoitti, että hän ei enää asioita kanssani selvitä, vaan saan selvittää asiat tilintarkastajieni ja poliisin kanssa. Hjallis ilmoitti vielä, että hänelle oli sama kusetinko minä yhdistystä tahi muita, muttajos kusetin häntä, niin hän pitäisi huolen siitä, että en saa tästä tasavallasta ikinä mitään töitä." Toisin olivat asiat vielä kaksi kuukautta aikaisemmin, kun Hjallis ja Matti Toivonen tapasivat helsinkiläisessä ravintola Adlonissa, missä huutokaupattiin Jokeri-pelaajia "orjiksi". Hjallis tuli Toivosen seurueen pöytään ja pummasi Matti Toivoselta 300 markkaa. Yhdessä vaiheessa iltaa ravintolan tanssilattialla Hjallis halasi kaksin käsin Toivosta ja vuodatti: "Matti, sinä olet niin saatanan hyväjätkä ja tehnyt niin paljon meidän puolesta, että saat olla ihan varma siitä, että minä en saatana sua koskaan jätä enkä petä." Miten Matti Toivonen sitten kusetti Hjallista, kun Harkimo lopulta hylkäsi Toivosen, joka oli tehnyt niin paljon Jokereiden puolesta? Oliko kyseessä kahden pelurin mittelö, jossa Hj allis ylivoimaisine media- ja bisnessuhteineen selätti Toivosen? Harkimo oli yhdistyksen hallinnon ulkopuolinen henkilö, joka kuiskutteli taitavasti yhdityksen hallituksen jäseniä Toivosta vastaan. Hän sai aikaan myös uhkaamansa poliisi tutkinnan. Itse hän ei tietenkään sitä voinut tehdä, vaan pani Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen puheenjohtajan Matti Lustigin asialle. Syntipukki Toivonen irrotettiin Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnasta ja yhdistyksen tositeaineistosta. Näin Jokereillekin ikävät todisteet voitaisiin häivyttää yhdistyksen kirjanpidosta ja asiakirjoista. 118

121 Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpitoa käsiteltiinkin Matti Toivosen erottamisen jälkeen. Osa kuiteista ja tositteista oli nypitty pois kirjanpidosta. Mutta näpelöitsijä ei ollut hoksannut kirjoittaa uudelleen koko atk:lla ollutta päiväkirjaaja pääkiljaa, joista näkyy tositteen numero, maksun aihe, markkamäärä, päivämäärä, maksaja ja maksun saaja. Syyskuun II. päivän 1997 istunnon oikeudenkäyntipöytäkirjaan kirjattiin asiasta asianajaja Aamo Arvelan lausuma, että hän "totesi kirjanpidosta puuttuvien kuittien tarkoittavan sitä, ettäjoku ihminen olijostain syystä sen jälkeen, kun kirjanapito oli tehty, poistanut sieltä kuitteja". Lisäksi "Arvela viittasi tältä osin todistaja Pitkäsen esitutkinnassa ja 2. käsittelyssä kertomaan. Kirjanpito oli siirtynyt Pitkäseltä Lustigille moitteenomana kuitit talella." Matti Toivosen asunnon puhelin soi Helsingin Välskärinkadulla saman päivän illansuussa keskiviikkona toukokuun 26. päivänä 1993, kun hän oli tavannut Harry Harkimon. Oli kulunut vain viisi päivää siitä kun Lastenklinikan Tuki ry:n hallitus oli erottanut hänet toiminnanjohtajan paikalta. -Tässä Pekkasen Jari Iltalehdestä, moi! sanoi toimittaja. - Niin? vastasi Toivonen. - Mä oon saanu vinkin, että sä oot saanu potkut ja että muun muassa sulia myynnissä olleista Jokeri-lipuista puuttuu satoja tuhansia! Olen tarkistanut jutut Harkimolta. Sadat tuhannet muut suomalaiset saivat Iltalehden jutun seuraavana päivänä arvioitavakseen. Jokainen selväjärkineo lukija leimasi Toivosen sairaiden lasten rahoilla keinotelleeksi konnaksi. Iltalehden jutun ydinsanoma oli selkeä otsikosta alkaen: "Johtaja sai potkut, erikoistilintarkastus meneillään, Lastenklikinkan Tuki ry :stä epäillään kadonneen satoja tuhansia markkoja". Näin oli käynyt ja Toivosen potkujenjälkeen yhdistys hävitti parissa kuukaudessa vielä noin miljoona markkaa, ennen 119

122 kuin yhdistys Matti Lustigin. Harry Harkimon ja hänen Leena-vaimonsa, professori Jaakko Perheentuvan ja asianajaja Juha RantasiJan avustuksella vietiin konkurssiin. Iltalehden jutun ilmestymisen ja Toivosen potkujen aikaan Lastenklinikan Tuki ry oli taloudellisesti hyvässä kunnossa. Pankkitileillä oli rahaa noin 1,3 miljoonaa markkaa. Mutta parin kuukauden kaluaminenjätti yhdistyksen varallisuudesta jäljelle vain luukasan, joista niistäkin tempuista myöhemmin syytettiin ainoastaan Toivosta. Iltalehti kertoi puheenjohtaja Matti Lustigin antaneen Toivoselle potkut, "koska yhdistys haluaa palauttaa mahdollisimman nopeasti sidosryhmien, tukijoiden ja yrittäjien luottamuksen Tuen toimintaan". - Tärkeintä on, että lapset eivät joutuisi kärsimään tilanteesta. Enää yhdistyksen toiminnan ympärillä ei saa olla viime aikoina kuuituja ikäviä huhuja, valisti Lustig lehden lukijoita. Lehti kertoi, että Lustigin mukaan Toivonen on ylittänyt valtuuksiaan muun muassa panemalla nimensä "hölmöön" kustannussopimukseen,jota yhdistyksen hallitus ei ole missään vaiheessa hyväksynyt. - Katkaisin sen projektin heti, Lustig sanoi lehdessä. Lustig valehteli. Tosiasiassa hän itse maksoi myöhemmin Lapsi ja Unelma-kirjan markkinointiyhtiölle markkaa Toivosen potkujen jälkeen, kun hän vähää ennen leonkurssia syyti yhdistyksen rahoja sinne sun tänne. Lapsi ja Unelmaa kirjaa oli myyty noin kappaletta ennakkoon. Lustigin ja Rene Pousarin johtama Lastenklinikan Tuki ry ei koskaan toimittanut yhtään kirjaa tilaajille. Sitä ei edes valmistettu. Iltalehden jutussa Lustig kuitenkin vakuutti: - Kirja korvataan ennakkoon kirjan tilanneille vielä hienommalla teoksella tai rahat palautetaan tilaajille, lupasi Lustig. Kirjaa ei koskaan korvattu millään muulla kirjalla. Eikä 120

123 rahoja palautettu ennakkomaksun maksaneille tilaajille, vaan nekin rahatjaettiin parempiin taskuihin, joiden omistajat olivat läheisesti vaikuttamassa Lastenklinikan Tuki ry:n toimintaan Toivosen potkujen jälkeen ja ennen konkurssia. - Toiminnanjohtajan erottaminen ei aiheuta häiriöitä meneillään oleviin projekteihin. Tuen toiminnassa jatkavat yhteistyökumppaneiden luottamusta nauttivat henkilöt, julisti Lustig ja vakuutti: - Jotta yhdistyksen nauttima luottamus ja maine säilyvät, suoritetaan ylimääräinen tilintarkastus ja tarkennetaan organisaatiossa työskentelevien valtuuksia sopimusten ja varainhoidon suhteen. "Seuraava toiminnanjohtaja pääsee Lustigin mukaan varmasti aloittamaan puhtaalta pöydältä. Asiat tutkitaan nyt perinpohjin, sillä sairaiden lasten ei haluta missään nimessä kärsivän tilanteesta." Iltalehden jutussa Matti Toivonen totesi potkuistaan: "Kai minuun oltiin sitten tyytymättömiä. Olen kai ollut uppiniskainen ja omapäinen. Samoin minulla on ollut niin kiire, että en ole ehtinyt hoitaa kaikkia asioita." Jutun lopussa nostettiin esiin Lastenklinikan lasten kummeina toimivista huippu-urheilijoista, kummien kummi jääkiekkotähti Teemu Selänne, joka oj ensi lehden mukaan "juuri yli markan lahjoitussekin Lastenklinikalle". Lehti mainitsi Teemun omaksi panokseksi summasta 50 ()(X) markkaa. Seuraavan päivän Ilta-Sanomissa 28. toukokuuta Lustig puhui samoista asioista toisella tavalla, huomattavasti lievemmässä sävyssä kuin Iltalehdessä. Ilta-Sanomien juttu otsikoitiin "Lastenklinikan tukiyhdistyksen tilit ovat olleet rempallaan". Jutun alussa todettiin, että "mitään näyttöä ei ole siitä, että lahjoitusrahoja olisi kadonnut johonkin". Ilta-Sanomissa Lustig viittasi kyllä luottamuspulaan Toi- 121

124 vosen kanssa ja selvitti että "kirjanpitoa ei ole hyvin hoidettu". Mutta "hän korostaa sitä, ettäjoidenkin keräyksillä saatujen rahasummien katoamisesta ei ole mitään näyttöä". Lustigin mukaan yhdistyksen organisaatiota mietitään kesän aikana ja "se mitoitetaan toiminta-ajatukseen. Tarkoitus on löytää jokin toimelias kaveri vetämään työtä, mutta suuri osa meistä tekee tätä palkatta." "Lustig täsmentää myös toiminnanjohtaja Toivosen saarnan palkkion suuruutta." - Lahjoituksista hän ei ole saanut mitään. Hän on saanut korvauksen ainoastaan projektien eteen tekemästä työstä eli 20 prosenttia niiden tuotosta. Se on hyvin kohtuullista ja summa on pieni vuoden palkaksi, sanoi Lustig Ilta-Sanomissa. Lustig antoi ymmärtää, että hän itse kuuluu hallituksen puheenjohtajana niihin henkilöihin, jotka tekevät hyväntekeväisyystyötä aatteellisen palon innoittamana ilman palkkaa. Kun Lastenklinikan Tuki ry:n konkursivalvonta alkoi samana syksynä, toi Lustig valvottavakseen pesän tuhkiin oman kolmen kuukauden palkkasaatavansa lisättynä lomakorvauksilla eli markkaa. Vuositasolla se olisi noin markkaa. Matti Toivosen palkkio varsinaisesta työstä oli alkuvuosina vuodessa. Yhdistyksen edelliset hallituksen puheenjohtajat eivät olleet iljenneet itselleen palkkaa pyytää. Toivosen potkuista kertovaa Apu-lehden juttua oli valmisteltu samoihin aikoihin kun Iltalehden ensimmäinen juttu tuli ulos, koska viikkolehden aikataulu sitä vaati. Niinpä 4. kesäkuuta 1993Apu-lehden kannessa komeili otsikko: "Kirsti Paakkanen ja Teemu Selän ne pelastivat lasten lahjarahat''. Itse juttu oli otsikoitu: "Lastenklinikan kummi Te emu Selänne jyrähti MIHIN OVAT MENNEET SAIRAILLE LAPSILLE ANNETUT LAHJARAHAT?" Otsikko oli todella oivallinen. Vastausta vain etsittiin Harki- 122

125 mon ja Selänteen selityksillä ja vihjauksilla. Näin alkoi Avun juttu: "Lastenklinikan Thki ry:n hallitus antoi potkut toiminnanjohtajalleen Matti Toivoselle. Syynä ovat epäluottamus johtajaan ja sotkut yhdistyksen tileillä, joita parhaillaan tutkitaan." "Yhdistyksen puuhamiehet ja kummitteemu Selänne sekä Hjallis Harkimo vaativattoivosen erottamista ja ylimääräistä tilintarkastusta yhdistyksessä." - Halusimme ottaa selvää, onko todellisia väärinkäytöksiä tapahtunut. On tärkeää, ettei Lastenklinikan Tuki ry:n maine tahriinnu, kertoo Hjallis. "Kummien harmistuksen ymmärtää, sillä he ovat keränneet ahkerasti rahaa lapsille erilaisten tempausten kautta. Erityisesti Selänteelle lastenklinikan lapset ovat olleet sydämen asia jo pitkään." Uusi puheenjohtaja Matti Lustig loi lehden lukijoille kuitenkin uskoa toiminnan tulevaisuuteen, olihan asia päätetty antaa poliisin tutkintaan, "jos kaikki epäselvyydet eivät selviä omin voimin". Lehden ilmestyessä Lastenklinikan Tuki ry:n asiamies oli jo tehnyt asiasta rikosilmoituksen, eikä Matti Toivoselle koskaan annettu mahdollisuutta selvittää itse asioita, joista selvityksiä kaivattiin, vaikka niin Lustig vakuutteli Avun lukijoille, kun hän sanoi: - Neljän viikon kuluttua kaikki sotkut on selvitetty ja voimme aloittaa puhtain paperein. Jokaisen lahjoituksen käytöstä on tästä lähtien annettava Iahjoittajalie selvitys. Muuten yhdistyksen uskottavuus kärsii. Tässä jupakassa täytyy muistaa sairaita lapsia. He tarvitsevat apua eivätkä saa kärsiä näistä epäselvyyksistä. Melko pian tämän Lustiginjulkisen ripinjälkeen, hän kavereineen maksoi kiistanalaisia maksuja LastenklinikanTuki ry:n noin 1,3 miljoonan markan käteisvaroista,jaoli näin viemässä Thki ry:tä konkurssiin. 123

126 Avunjutun pääkuvana komeilivat hymyilevät miehet: Teemu Selänne ja Matti Toivonen välissään Osuuspankkien keskus pankki Oy:n, OKO:n sekki. Kuvateksti kertoi: 'Teemu Selänne on ollut Lastenkiinikan näkyvin kummi viimeisen parin vuoden aj an ja hänellä on usein ollut tuomisinaan muhkea sekki. Teemun vierellä yhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Matti Toivonen, jolle Teemu ja Hjallis Harkimo järjestivät potkut." Av un seuraavassa, elokuun 20. päivän näyttävässä jutussa Toivosen todisteleminen sairaiden lasten rahojen kähveltäjäksi oli helppoa, kun yhdistyksen johto oli siinä vaiheessa käynnistänyt poliisitutkinnan Toivosta vastaan. Näyttöjä ei ollut sen kummempia, mutta rikosilmoituksen teko mukavasti sävähdyttää julkisen sanan portinvartijoita. Kuka epäilisi, että Lastenklinikan Tuki ry:n ruumiilla nok kii vielä korppiparvi, kun kerran oikein nimetty konna oli paljastettu suurelle yleisölle ja poliisille tutkittavaksi. Silti pelimiesten piti vielä potkia Matti Toivosen julkista ruumista Apu-lehdessä isolla saappaallaja näyttävälläjoukolla. jotta Toivosen uskottavuudesta ei jäisi mitään jäljelle. Näyttävä yhdistyksen konkurssi oli pienessä piirissä suunni teltu elokuun 24. päiväksi. Siksi syyllistä asiaan osoitettiin vielä suurelle yleisölle muutamaa päivää ennen kenkurssia Apu lehden kautta. Niinpä kaksi viikkoa ennen konkurssia kokoontui Tuki ry:n hallitus Lastenklinikan hallinnon neuvotteluhuoneessa. Elo kuun 9. päivän kokouksessa olivat kello lä."'nä puheen johtaja, merkonomi Matti Lustig, professori Jaakko Perheen tupa, K-kauppias Pekka Jussila, oikeustieteen kandidaatti Jukka Rahikkala ja rahastonhoitaja Alf Backman. Pöytäkirjaan merkittiin: "Hallitus keskusteli kummikokouksesta ja hyväksyi ohjelmaehdotuksen. Samalla todettiin, että A-lehdet tukee yhdistystä." Tämä samana päivänä (9.8) koolle kutsuttu kummikokous oli virallinen lähtölaukas uuden yhdistyksen perustamiseksi, 124

127 vaikka vielä useissa Tuki ry:n elokuun aikana pidetyissä hallituksen kokouksissa annettiin se kuva, että vanha yhdistysjatkaa toimintaansa kun pätevät miehet ovatjohdossa ja suunnittelee miljoonien tempauksia varainhankintaan elokuulle ja loppuvuodelle. Edellisessä kokouksessaan (2.8) hallitus oli hyväksynyt projekteihin seuraavat suunnitelmat: "22.8. on nurmikiekkoottelu Espoossa, Tu ki ry on mukana ilman riskiä ja voi saada pieniä tuloja. Ottelussa ovat mukana kuuluisiajääkiekkoilijoita ja muitajulkisia henkilöitä pyritään järjestämään jäähallissa jääkiekko-ottelu maajoukkue-muu Suomi. Tässä Tu ki ry:n riski on n mk ja, jos saadaan katsojaa, olisi tuloja noin mk järjestetään Dipolissa Lapinlahden Lintujen konsertti. Tilaisuuteen voi mahtua katsojaa; järjestäminen on riskitön ja mahdollisia tuloja n mk joulukonserttijäähallissa. Konserttiin on jo lupautunut runsaasti esiintyjiä. Tarkoitus on myydä lippuja paketteina yrityksille ja loput Lippupalvelun kautta. Jäähallin vuokra mk + valaistus ovat riskinä." Lisäksi hallitus kirjasi tuolloin suunnitelmiinsa muitakin hyvältä kuulostavia ja ilmeisen tuottoisia projekteja kuten Ystävänpäivän korttiprojektioja Info-ketjun valmiuden markkinoimaan yhdistyksen joulukortteja ehdolla, että Info ostaa kortit markan kappale ja hoitaa myynnin eteenpäin ilman riskiä yhdistykselle. 'Tämä ehdotus päätettiin hyväksyä" Lisäksi Info oli halukas neuvottelemaan nalle-tunnuksen käyttämisestä muiden korttien myyntiin, jolloin Tu ki ry saisi 10 penniä kortilta. 'Tästä neuvotellaan lisää Info-ketjun kanssa." Jo Info-ketjun kanssa tehty sopimus ja sen toteutus olisi varastossa olevilla noin miljoonalla joulukortilla tuonut rahaa yhdistykselle noin miljoona markkaa. Mutta tuo näennäinen toiminta oli vain hämäystä, si11ä samassa kokouksessa hallitus hyväksyi Matti Lustigin esittämän 125

128 kummien tapaamisen 9. päivänä elokuuta Fenniassa. Ja tämä kokous tuli asiallisesti hautaamaan vanhan LastenklinikanTuki ry:n, vaikka kaikki eivät sitä tienneetkään. Tuossa (2.8.) pidetyssä kokouksessa todettiin rahatilanteen osalta, että "tilintarkastajat tulevat lähiaikoina antamaan yh teenvedon tileistä ja tämän hetken tilanteesta; ne luovutetaan poliisille." Ennen mahdollista asiakirjojen poliisille luovutusta niiden satoihin sallittiin hallituksen päätöksellä perehdyttää ensimmäinen yhdistyksen ulkopuolinen henkilö: "Päätettiin pyytää Jokerit Oy:n tilintarkastaja Mårten Forssilta lausunto yhdistyksen tilintarkastajien lausunnostaja kutsua Mårten Forss hallituksen kokoukseen keskustelemaan yhdistyksen tilasta." Tämä mahdollisti Harry Harkimolie Forssin avulla valvoa yhdistyksessä omia ja Jokereiden etuja. Harkimon tulo halli tukseen kariutui siihen, että Matti To ivoseen luottavan yhdistyksen hallintoneuvoston enemmistön mielestä uusia Harkimoja ei enää yhdistyksessä enempää tarvita. Harry Harkimo sai nimittäin LastenklinikanTuki ry:n hallituksen suosion sen kokouksessa 16. kesäkuuta Lastenklinikan hallinnon neuvotteluhuoneessa. Tuossa kokouksessa päätettiin, että "Hjallis Harkimoa pyydetään hallituksen asiantuntijaksi ja ehdotetaan valittavaksi hallituksen jäseneksi seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa." "Päätös pannaan täytäntöön sen jälkeen, kun Tu ki ry:n taloudellinen tilanne on selvitetty." Hallitus käsitteli myös yhdistyksen rahoitustilannetta (per 10.5.) ja totesi, että aloitetut projektit ilmeisesti korjaavat negatiivisen tilanteen. Todellisuudessa rahoitustilanne oli positiivinen. Aloitetut projektit olisivat siis entisestään parantaneet yhdistyksen taloutta. Esimerkiksi projekteista todettiin muun muassa, "että joulukortteja on lähes 1 milj. kpl varastossa. Ne ovat hyvä1aatuisiaja niiden myynti tapahtuu omana projektinaan." 126

129 "Pyritään järjestämään yhteistyössä Jokereiden kanssa hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelu, jonka esisopimusta suunnitellaan." 'Todettiin, että yllämainittujen projektien Tu ki ry:lle tulevan tuoton arvioinnin perusteella kesän ja syksyn -93 tuotot saavat yhdistyksen talouden kuntoon." Kaikki näytti siis kesäkuun puolivälissä hyvin valoisalta. Ainakin pöytäkirjojen mukaan. Yksi tärkeä liiketoimikin kirjattiin hallituksen pöytäkirjaan. Päätettiin vuokrata Matti Lustigin ehdotuksesta Lauttasaaresta "3 kk:n sopimuksella kerrallaan toimistohuone projektityöntekijöitä varten." "Samalla todettiin, että Tuki ry:n Mikonkadulla oleva huoneisto on ollut projektityöntekijöiden käytössä ilman, että Tuki ry olisi tehnyt sen vuokraamisesta sopimusta. Sopimuksen on tehnyt entinen toiminnanjohtaja ilman valtuuksia. Todettiin, että Tuki ry poistaa omaisuutensa ko. huoneistosta." Enteellistä yhdistyksen toiminnalle oli, että puheenjohtaja Lustig halusi vain kolmen kuukauden vuokrasopimuksen. Miksi? Olihan vuokra Lauttasaaressa todella edullinen, vain 1000 markkaa kuukaudessa. Tiesikö hän suuria projekteja maalaillessaan, että yhdistyksen toiminta päättyy syksyllä? Hän itse samanaikaisesti valmisteli uuden yhdistyksen perustamista. Ja professori Jaakko Perheentupa oli jo ottanut hallituksen jäsenten kanssa keskustellessaan esiin mahdollisen konkurssin seuraamuksia jo alkukesällä, melko pian Matti To ivosen erottamisen jälkeen. Hallituksen jäsen, juristi Jukka Rahikkala, huomautti Perheentuvalle, että konkurssi ei varmaankaan ollut tarpeellinen eikä siitä ainakaan olisi mitään hyötyä tai muutakaan myönteisiä seurauksia. Kun Rahikkala huomasi, ettei hänen näkemystään konkurssiasiassa otettu lainkaan huomioon, hän erosi yhdistyksen hallituksesta , koska ei halunnut olla mukana aj amassa mielestään elinvoimaista yhdistystä perusteet- 127

130 tomaan konkurssiin. Minne katosivat Mikonkadun huoneiston toimistohuonekalut? Huoneistossa Mikonkadulla oli käytännössä noin markan arvoiset upeat toimistohuonekalut nahkasohvineen ja neuvottelupöytineen. Ne oli saman vuoden toukokuussa Timo Tiihonen luovuttanut Lastenklinikan Tuki ry:lle, kun Apple Computer yhtiö saneerasi Espoossa tilojaan ja henkilökuntaansa. Timo Tiihonen oli antanut kalusteet Matti Toivoselle hyvän asian puolesta pilkkahintaan markalla. Lisäksi Matti Toivonen oli sopinut, että ne voidaan maksaa ilmoitusvaihtosopimuksella, jolloin ne olisi saatu käytännössä ilmaiseksi. Tämä arvokas kalusto siirtyi tuona kesäkuun 18.päivänäjoihinkin tiloihin ja käyttöön. Ilmaiseksi. Mitkään hallituksen pöytäkirjat eivät kerro miksi ne annettiin vastikkeetta jollekin taholle, jolla oli niille käyttöä ja riittävät toimistotilat Helsingissä. Tällaisen omaisuuden poistopäätöksen pystyi Tuki ry:n hallitus professori Perheentuvankin myötävaikutuksellajämäkästi tekemään, vaikka isojen ja tärkeiden asioiden kanssa se sohlasi miljoonabisneksiä ees-taas -tyyliin. Kesäkuun puolivälin kokouksen jälkeen kävi kuitenkin selväksi, ettei Matti Toivoseen luottava Lastenklinikan Tuki ry:n hallintoneuvosto nimittäisi Hjallis Harkimoa hallituksen jäseneksi. Keväällä valittu hallintoneuvosto oli To ivosen takanaja sen enemmistön tuki oli ilmeisesti vielä Toivosella hänen erottamisensa jälkeenkin. To ivosenbao erotti yhdistyksen hallitus ja epäluottamusta hänen toimiinsa ei koskaan viety käsiteltäväksi hallintoneuvostoon. Siksi Harkimon perhe joutui perääntymään yhdistyksen täydellisestä muodollisestakin haltuunotosta (olihan Leena Harkimo jo hallintoneuvoston puheenjohtaja) ja pakotettu muiden avustuksella kuoppaaman Lastenklinikan Tuki ry ja perustamaan uusi yhdistys, jossa Harry Harkimokin saisi virallisen aseman. 128

131 Siksi pieni piiri puheenjohtaja Matti Lustigin vetämänä tiesi hallituksen kokouksessa 16. elokuuta kello mitä tuleman piti ja valmisteltu oli. Yhdistystä oltiin jo taustalla hautaamassa uuden tieltä. Ensimmäiset merkit siitä tuotiin eräiden tietoisuuteen juuri 16. elokuuta pidetyssä kokouksessa. Rahoitustilanteesta hallitus totesi (16.8): "Rahoitustilanne näyttää, että yhdistyksen alijäämä rahoituksessa on vähintään mk. Matti Lustig ilmoitti keskustelleensa asiantuntijoiden kanssa, jotka ovat mielipiteenään ilmoittaneet, että hallintoneuvosto on kutsuuava koolle harkitsemaan konkurssihakemusta. Hallitus yhtyi ehdotukseen yksimielisesti." Sitten hallitus päätti "ehdottaa hallintoneuvostolle kokouspäiväksi klo ja paikaksi lastenklinikkaa. Hallintoneuvostonjäsenille lähetetään kutsukirje ja esityslista, mistä ilmenee yhdistyksen nykyinen tilanne ja hallituksen täydennystaive." Tuossa kokouksessa hallituksesta erosi Jukka Rahikkala, ja kun aikaisemmin oli eronnut yksi hallituksen jäsen, oli yhdistys sääntöjensä vastaisessa eli laittomassa tilassa. Kun vielä Matti Lustig ilmoitti "jättävänsä seuraavaan hallintoneuvoston kokoukseen eronpyyntönsä hallituksen puheenjohtajan tehtävistä", oli yhdistys tyhjenemässä vastuunkantajista. Lisäksi hallitus totesi olevansa pakotettu pysäyttämään kaikki suunnitteilla olevat projektit lähtien. Tilanteesta päätettiin tiedottaa yhteistyökumppaneille. Tämä oli outo päätös kun hallintoneuvosto olisi kokoontunut seuraavana päivänä, mutta tuo päivämäärä ilmeisesti lipsahti pöytäkirjaan, koskajoku tiesi konkurssin tulevan jo sitä edeltävänä päivänä. Konkurssiin yhdistys haettiin Juha RantasiJan avustuksella 24. elokuuta yhdistyksen hallituksen ollessa päätösvallaton puutteellisessa kokoonpanossa, siis sääntöjensäja lain vastaisesti 129

132 Vielä tuon viimeisen varsinaisen kokouksen 5. pykälässä käsiteltiin "moraalinen ja lain vaatima tiedottaminen nykytijanteesta yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille." Tässä käytettiin välineenä Apu-lehteä. Hallituksen pöytäkirjaan merkittiinkin kuinka tämä "moraalinen ja lain vaatima tiedottaminen" hoidettiin: 'Todettiin, että A-lehdet -yhtiön lehdissä tulee kirjoitus yhdistyksestä. Matti Lustig on tarkastanut käsikirjoituksen ja todennut sen asianmukaiseksi. TV ja radio ovat ottaneet yhteyttä (kokouspäivänä) yhdistyksen toimistoon kysyen tietoja yhdistyksen toiminnasta. Kyselijöille on ilmoitettu, ettei ole mitään uutta kerrottavaa." Ilmeisesti Matti Lustig ja Harry Harkimo eivät olisi pystyneet valvomaan ja ohjaamaan radion ja television toimitusta niin hyvin kuin Apu-lehteä. Apu-lehden juttu 20. elokuuta oli siis yhdistyksen taustavoimien viimeinen voimannäyte Matti Toivosta vastaan ennen yhdistyksen konkurssia. Se oli nelisivuinen pommi suurten sairaiden lasten kuvien kanssa. Juttu alkoi: - Keväällä paljastuneet epäselvyydet Lastenklinikan Tuki ry:n tileillä masensivat meitä ja lamauttivat hetkeksi keräystoimintaa sairaille lapsille. Nyt masennus on kääntynyt sisuksi. Aiomme jatkaa entistä laajemmalla joukolla. kertovat yhdistyksen kummit Teemu Selänne ja Taneli Mäkelä. "Epäselvyyksillä kummit tarkoittavat entisen toiminnanjohtajan Matti Toivosen jättämiä sotkuja Lastenklinikan Tuki ry:n tilinpitoon. Osa yhdistyksen rahoista on kadoksissa ja asia on annettu poliisin tutkittavaksi." "Osa kummeista kyllästyi entisen toiminnanjohtajan huolimattomuuteen ja jätti koko keräystouhun. Kun johto on nyt vaihtunut ja pöytä puhdistettu, niin kummit palailevat takaisin." Teemu Selänne esiintyi isossa valokuvassa lasten ympäröimänä nimikirjoituksiaan jakamassa. Kuvateksti kertoi: 'Teemu Selänteen PR-arvo on mahtava mille tahansa kam- 130

133 panjalle. - Toivonen käytti kummiuttani härskisti hyväkseen, mutta se ei estä minua keräämästä lapsille rahaa entistä sisukkaammin." Yhdessä kuvassa Lastenklinikan ylilääkäri Jaakko Perheentupa esitteli leikkauksesta taipuvaa kahdeksan kuukauden ikäistä Timo Matjusta. Jo juttua tehdessä oli Jaakko Perheentupa yhdistyksen hallituksessa tietoinen tulevasta konkurssista. Myös Riitta Väisänen toijutussa esiin närkästymisensä: "Jos niitä (varoja) on käytetty väärin, se on todella alhaista." "Lastenklinikan Tuki ry:n uusijohto eli hallituksen puheenjohtaja Matti Lustig ja uusi toiminnanjohtaja Rene Pousar kutsuivat kummit yhteiseen kokoukseen (9.8.) kertoakseen heille, mikä yhdistyksen tämänhetkinen tilanne on." - Yhdistyksen taloudellinen tilanne on nyt todella huono. Laskut yritetään maksaa syksyn projekteilla, joiden tuotoksi on laskettu noin kaksi miljoonaa markkaa, selventää Lustig. "Syyskaudella lapsille kerätään rahaa mm. erilaisilla urheilutapahtumilla, suurellajoulukonsertilla sekäjoulukorttien myynnillä." '1Jusijohto aikoo säännö1lisin väliajoin tiedottaa lahjoittajille ja kummeille, missä mennään ja miten keräyksetja tempaukset ovat onnistuneet." Tämä tiedottaminen lahjoittajille ja suurelle yleisölle tapahtuikin sitten kertarysäyksellä, kun neljä päivää jutun ilmestymisen jälkeen yhdistys vietiin suunniteltuun konkurssiin. Mutta Apu-lehden jutussa konkurssin mahdollisuuskin oli häivytetty pois. Matti Lustigin hyväksymä käsikirjoitus kertoi lukijoille: "Maksamattomien laskujen lisäksi yhdistyksen taloutta hiertää Toivosen aloittama kirjaprojekti. Hän aloitti puhelinmyyntiyrityksen kanssa suuruudenhullun projektin, jossa Lapsi ja unelma -kirjaa piti myydä 20 miljoonan markan arvosta." "Kirjaa on Toivosen aikana jo myyty etukäteen, mutta sitä 131

134 ei ole vielä painettu. Yhdistys toimittaa kirjan ostaneille asiakkaille Lapsi ja unelmat -teoksen sijasta Auringon puolella -kuvateoksen sekä Lastenklinikan historiikin, jotka ovat jo valmiiksi painettuja." Koko yhdistyksen hallitus tiesi omissa päätöksissään, että kaikki projektit pysäytetään 25. elokuuta lähtien. Eikä kirjoja olisi pystytty koskaan toimittamaan sen vuoksi. Eikä niitä koskaan toimitettukaan jatkuvista julkisista lupauksista huolimatta. "Lastenkilikan Tuki ry:llä on kirjaprojektista maksamattornia velkoja tällä hetkellä noin markkaa. Yhdistyksen hallitus ei ole koskaan katsonut sopimusta päteväksi, mutta puhelinmyyntiyritys laskuttaa edelleen." Tosiasiassa kirjahanke oli tuottanut yhdistykselle siinä vaiheessa yli miljoona markkaa puhdasta tuloa. Tämän miljoonan päältä Matti Lustig maksoi puhelinmyyntiyritykselle Pointy Trading Oy:lle perusteettornia ennakkomaksuja 15. kesäkuuta markkaa ja 24. kesäkuuta markkaa, vaikka "yhdistyksen hallitus ei koskaan katsonut sopimusta päteväksi". Rahan jakamisen innossaan Lustig ehti maksaa Pointy Tradingille reilusti yli kolmesataatuhatta markkaa ylitse todellisten saatavien. vaikka itse laskutuksessa oli epäselvyyksiä, päällekäisyyksiä! Mutta varmasti joku taitava neuvottelija joutui suostuuelemaan Matti Lustigia noihin markan maksuihin parhaimman kykynsä mukaan. koska hallituksen uusi puheenjohtaja Lustig esitteli keväällä Lastenklinikan Tuki ry:n hallitukselle päiväämänsä yhteenvedon keskustelustaan Pointy Tradingin hallituksen puheenjohtajan Ahti Virtasen kanssa. Lustig kirjoitti muistiossaan: ''\aikutelma lopuksi: En näe mitään syytäjatkaa yhteistyötä tällaisen yrityksen kanssa. Heidän kaikki liiketoimet antavat epäilyttävän kuvan ja yleensäkin riskit ovat äärettömän suuret toimia yritysten kanssa, joiden taustat ovat epäselvät, varsinkin 132

135 kun on kyseessä isot rahat. Tämä oli meille hyvä opetus olla tarkaavaisempia valitessamme tulevia yhteistyökumppaneita." Näin aj atteli Lustig vielä 10 päivää ennen Matti To ivosen potkuja. Toivonen oli ollut pitkälti samaa mieltä yhdistyksen ja PointyTradingin välisestä yhteistyöstä. Mutta Toivosen erottamisen jälkeen Lustigin mieli muuttui. Poliisikuulustelussa todistajana puhelimessa kuultu Lustig kertoi maksuista seuraavan version: "Olen maksanut Pointy Tradingille kaksi mk:n suoritusta, koska Matti Toivonen ei ollut niitä maksanut. Käsitin. että Matti Toivonen ei halunnutkaan niitä maksaa." Siinä Lustig oli oikeassa. Matti Toivonen ei halunnut maksaa Pointylle mitään, kun yhtiön edustajien sählingit laskutuksessa olivat selvinneet hänelle. Silloin kun Lustig maksoi Pointylle nuo markkaa, oli yhdistys itse asiassa saamassa Pointylta. Jostain syystä Lustig maksoi näitä perusteettornia laskuja. Apu-lehdessä annettua kuvaa Tuki ry:n taloudellisen tilan heikkoudesta vahvisti myös se, että hallituksen puheenjohtaja Matti Lustig maksoi muutamaa päivää ennen virallista konkurssihakemusta Jokerit Oy:lle täysin perusteetloman suorituksen: markkaa. Tätä Jokereille maksettua tai muutakaan maksettavaa summaa ei Matti Toivonen ollut hyväksynyt keväällä ennen erottamistaan. Näistä maksuista ei tietenkään kerrottu Apu-lehden lukijoille. Mutta se vielä Apu-lehdenjutun lopussa kerrottiin, että "Matti Toivonen erotettiin viime toukokuussa kummien Teemu Selänteen ja Hjallis Harkimon vaatimuksesta." - Kaupungilla liikkui keväällä huhuja Toivosen holtittomasta toiminnasta tukiyhdistyksessä ja epäluottamusta häneen virtasi usealta eri taholta. Otimme asioista selvää ja huomasimme, etteivät kaikki asiat ole järjestyksessä. Harmi, ettemme aiemmin puuttuneet asiaan, sanoo Teemu Selänne. -Asia olisi pitänyt tutkia jo paljon aikaisemmin, sanoo myös Matti Lustig. 133

136 -Tällaisen hyväntekeväisyysjärjestön tileillä ei saa olla mitään epäselvyyksiä, korosti Teemu Selänne Apu-lehden jutun lopuksi. Näin Lastenklinikan Tu ki ry oli hoitanut hallituksensa mieltämän "lain vaatiman tiedottamisen" viikkoaennen konkurssia. Kun LastenklinikanTuki ry haettiin konkurssiin 24. elokuuta 1993, olivat mediatjälleen kiinnostuneet asiasta ja yhdistyksen puuhamiehet saivat jälleen tilaisuuden syytellä Matti To ivosta ja kaataa yhdistyksen kaatuminen hänen syykseen. Elokuun lopussa toimittaja Simo Rantalainen soitti Matti Toivoselle ja tarjosi tilaisuutta esiintyä Hyvät, pahat ja rumat -ohjelman suorassa lähetyksessä 2. syyskuuta 1993 MTV 3 -kanavalla. Toivonen asetti ehdoksi esiintymiselleen sen, että Hjallis Harkimo ja Teemu Selänne ovat myös paikalla. Sillä ehdolla Toivonen lähti suoraan lähetykseen. Teemu ja Hjallis lupasivat tulla ohjelmaan. Näin vakuuttivat myös ohjelman tekijät. Teemu Selänne ja Harry Harkimo kuitenkin jänistivät Matti Toivosen kohtaamisen suorassa lähetyksessä. Kun Toivonen odotteli studiossateemuaja Hjallista, hänelle ilmoitettiin hieman ennen lähetyksen alkua, etteivät Teemu ja Hjallis nyt "valitettavasti päässeet tulemaan". Niinpä Toivonen oli saatu houkuteltua ansaan, suoraan lähetykseen yksin Simo Rantalaisen ja Jari Sarasvuon grillattavaksi. Sarasvuolla ja Rantalaisella oli kopioita papereista, joita ohjelman tuottajan Broadcasters Oy:n laki miehellä, asianajaja Juha Raotasilalla oli hallussaan. Näistä papereista toimittajat vetivät vihjailevasti johtopäätöksiä. Lähetyksestä tuli julkinen tuomioistuin Matti Toivosta vastaan. Jari Sarasvuo: "Mukana ollut kirjanmyyjä väittää, että olet pyytänyt 10 markkaa per kirja omalle tilille. Myyntitavoite oli kirjaa, jolloin Matti Thivosen tili olisi paisunut miltsillä. Onko tää satua?" 134

137 Matti Toivonen: "Perätön väite". Sarasvuo tarkoitti kirjanmyyjällä Markku Laxia,joka oli esittänyt väitteensä sen jälkeen, kun huomasi Toivosen saaneen yhdistyksen koko hallituksen taakseen purkamaan kaiken yhteistyön Koposen ja Laxin kanssa. Tälle Laxin väitteelle ei myöhemmin poliisitulkinnassa löydetty mitään näyttöä. Ehkä väite olikin keksitty vaintoivosen leimaamiseksi, mutta se eli julkisuudessa hyvin syksyllä Toivosen vastaukseen Simo Rantalainen suhtautui monimielisesti: "Mielenkiintoista. Mä keskustelin tänään Teemu Selänteen ja Harry Harkimon kanssa ja sinähän oletjulkisuudessa ainakin meidän tietojen mukaan niin hieman ryöpyttänyt tiettyjä yhteistyökumppaneita myös urheiluseuroja Jokerit mukaan luettuna. Ja Selänteen ja Harkimon kommentit olivat varsin kitkeriäja siinäjopa käytettiin sellaisia termejä 'kuinka Toivonen kehtaa edes kaiken tämänjälkeen tulla julkisuuteen'. Minkälaisia ovat nämä ryöpytykset ja syytökset joita olet heittänyt esimerkiksi urheiluseuroihin kuten Jokerit ry:hyn?" Matti Toivonen: "En nyt oikeastaan Jokereihin, omia tällaisia mielipiteitä olen lausunut Harry Harkimosta." Toivonen kertoi, että vuosi sitten pelatustajääkiekon hyväntekeväisyysottelusta niin kutsutusta Teemun Jäähyväisottelusta, on Jokerit Oy:ltä tilittämättä ainakin luvatut markkaa. Jari Sarasvuo: "Olisiko mahdollista, että tämä tilittämättömyys olisi aj oitettu vaan niin, että sut on saatu ikäänkuin pois sähläämästä sieltä. Ja sitten kun on varmaa, että se fyrkka ei ikäänkuin mystisesti häivy jonnekin, niin... niin... en tiedä, tää on vaan arvaus... Sääli, että Hjallis ja Teemu eivät saaneet luitaan tänne." Simo Rantalainen: "Joo, me pyysimme Hjallista ja Teemua tähän lähetykseen, mutta se ei sitten, sitten onnistunut ja näin ollen Matti Toivonen on nyt sitten täällä yksin. Kun Jari puhui näistä yksilöidyistä, ei syytöksistä vaan vätteistä, joita meidän tietoon on tullut, sinä voisit nytjoko kumota tai myöntää tiettyjä väitteitä, joita edelleen korostan, eräät asiaa läheltä seuranneet 135

138 tahot ovat meille kertoneet." Simo Rantalainen vuodatti lähetyksen loppupuolella: "Sinä olet minun mielestäni aika rohkea mies, jos olet pitänyt yhdistyksen varoja kotonasi noin miljoona markkaa, ja pankkihan on kuitenkin, vaikka pankkiryöstöjähän meillä päivittäin tapahtuu, aika turvallinen paikka, ja on jopa väitetty, että entinen toiminnanjohtaja ei ole tiennyt kuinka pankkisiirtolomakkeet täytetään, vaan hän miljoonan markan kotikäteisvaroistaan on maksanut laskuja kuten vuosisadan alun hevoskaupoissa. Uskalsit sä pitää tällaisia summia kotonasi?" Matti Toivonen: ''En." Simo Rantalainen: "Eli tämäkään ei pidä paikkaansa?" Matti To ivonen: "Ei." Jari Sarasvuo: 'Viimeinen tällainen väite, näähän on kaikki likaisen mielikuvituksen tuloksia... " Matti To ivonen pyysi puheenvuoroa ja sai sen. Kun hän oli pääsemässä esitykseen Hyvinkään Motosport-tapahtuman aikana Harkimon tekemiin sopimuksiin Jari Sarasvuo keskeytti hänet: "Nyt ihmiset, jotka katsovat tätä ohjelmaa ovat tulleet vakuuttuneeksi siitä, että numeroita on paljon, mutta voinko vetää sellaisen johtopäätöksen, että rikollinen olisikin Hjallis?" Matti Toivonen: "Minä en syytä ketään." Jari Sarasvuo: "Mut on tämmösiä yhteensattumia... " Matti Toivonen: "Sanotaan niin, ettäjos minä olisinjättänyt tilittämättä rahojajostakin ottelusta, niin minua todennäköisesti syytettäis varsin raskailla nimikkeillä." Ohjelman tuottajan Broadcasters Oy:n toinen omistaja on Arto Tuomisen poika Saku Tuominen. Arto Tuominen puolestaan oli junallemassa Lastenklinikan Tuki ry:lle omistamansa Headline Oy:n kautta "Sihteeripäivän"-keräystä vuonna 1991 ja sai osallistumisestaan muhkean sekin. Sittemmin Arto Tuominen ja Headline Oy menestyivät loistavasti hyväntekeväisyysbisneksessä järjestämällä Lapsen ääni ry:n kanssa Lasten Suomi-Hyvä Suomi -nimisen keräyksen, jonka noin 3 miljoo- 136

139 nan markan tuloista luovutettiin Suomen lastenklinikoille vain kolmannes. Helsingin lastenklinikka sai ( ) tuosta keräyksestä käytettäväksi lasten sydänvikojen ultraäänitutkimuslaitteiden hankintojen rahoitukseen markan sekin, jonka professori Jaakko Perheentupa luovutti Lastenklinikan Tuki ry:n rahaston hoitajalle, dosentti Alf Backmannille. Sekin varat siirrettiin yhdistyksen tilille ilman asianmukaisia siirtoallekirjoituksia ja sittemmin Helsingin lastenklinikka sai vielä SYP:ltä ylimääräisenä korvauksena markkaa Juha Raotasilan järjestämänä. Sama summa merkittiin sitten konkurssiin haetun Lastenklinikan Tuki ry:n velkoihin. Hyvät, pahat ja rumat -ohjelman lähetyksen jälkeisenä päivänä, 3. syyskuuta 1993, perustettiin Harry Harkimon ja Juha RantasiJan johdolla uusi yhdistys pikkupotilaiden hoitoa edistämään: Lastenklinikan Kummit ry. 137

140 138

141 8 Harkimoiden kunwnisedät L astenklinikan Tukiyhdistystä ei ollut vielä saatettu hautaan, kun jo ruumiin valvojaisten aikana suunniteltiin vainajan hyväksi havaitun toiminnan jatkajaksi uutta yhdistystä, jolle oli lähes kolmen vuoden aikana markkinoitu hyvä pohja ja nimi: Lastenklinikan Kummit ry. Kurnmithan oli yksi lukuisista Matti Toivosen keksimistä projekteista, joista lähes kaikki ideat napattiin uuden yhdistyksen käyttöön. Sairaiden lasten tukeminen julkkiskummien avulla ja eri tempausten kautta havaittiin uudenyhdistyksen perustajapiirissä niin hyväksi bisnekseksi, että sitä haluttiin ehdottomasti jatkaa. Samat henkilöt, jotka veivät LastenklinikanTuki ry:n konkurssiin, olivat jatkamassa toimintaa uudella nimellä. Näin saatiin samalle toiminnalle pöytä todella puhtaaksi. Vanhan yhdistyksen velkoja ja velvoitteita ei tarvinnut pitää, vaikka niin julkisestikin luvattiin. Vanhan yhdistyksen rahat oli jaettu muutamille tahoille, velat olivat ainakin Jokerit Hockey Oy:lle ja Harkimon perheelle muuttuneet saataviksi tällä tempauksella. Suuri yleisö unohtaisi pian, että uuden yhdistyksenjohdossa oli vanhan yhdistyksen johtajia, jotka olivat julkisesti luvanneet 139

142 toimittaa noin tilaajalle Lapsi ja unelma -kirjan. Kirjaa ei toimitettu. Jotta kaikki lupaukset eri sidosryhmille, esimerkiksi kirjan tilaajille, voitaisiin tyylikkäästi perua, piti löytää syntipukki, johon ihmisten inho kaadettaisiin. Tähän rooliin valittiin yksimielisesti Matti Toivonen. Kun Harry Harkimo sai yhdistyksen hallituksen erottamaan Matti Toivosen, Hjalliksella oli yhdistyksen ulkopuolisenakio merkittävä asema: Lastenklinikan Tuki ry toimi vielä kolme kuukautta Hjalliksen ja hänen avustajiensa nuottien mukaan. Harkimolie uskollisia henkilöitä palkattiin nopeaan tahtiin Lastenklinikan Tuki ry:n toimistoon: Maui Lustig puheenjohtajana sai markan kuukausipalkkaa ja korvaukset auton käytöstä, Harkimon luottomies Rene Pousar valittiin toiminnanjohtajaksi markan kuukausipalkalla sekä lisäbonuksilla ja autoedulla, vaikka Toivonen oli yrittänyt lopettaa aikanaan kaiken yhteistön Pousarin kanssa, jonka viritelmät varainhankintaprojekteissa menivät yksi toisensa jälkeen pieleen. Pousar ei esimerkiksi antanut koskaan Toivoselle tämän useasti vaatimia kuittauksia niistä rahoista, jotka hän sai palveluksistaan, joita kertomansa mukaan oli tehnyt yhdistyksen hyväksi, muttajoita hän ei pystynyt yksilöimään. Pousar ei antanut mitään selvityksiä itselleen ja ystävilleen ottamistaan Jokeri-otteluiden pääsylipuista, joita Pousarin perhe ja tuttavat käyttivät jatkuvasti. Pousar otti toimistosta mukaansa yhdistyksen myyntiartikkeleita kuten joulukortteja, julisteita, paitoja, pelejä ja lahjaesineitä. Tavarat jäivät sille tielleen. Kun Pousar järjesteli myöhemmin uudelle Lastenklinikan Kummit -yhdistykselle Teemu-risteilyjä, niistäkin tuli suuria tappiota. Näiden tappioiden jälkeen uusi yhdistys ei enää ikävöinyt menettää Pousarin palveluja muualle. Tosin Teemun luotto- 140

143 miehenä Pousar pääsi palvelemaan idoliaan Teemun suosion varaan rakennettuun uuteen urheilusponsorointiin erikoistu neeseen Finnish Flash -yhdistykseejl Teemu Selänteen englanninkielistä lempinimeä (Suomalainen salama) kantava Finnish Flash ry ilmoittaa olevansa myös hyväntekeväisyysyhdistys. Jo helmikuussa 1993 Toivonen pyrki eroon Pousarista siksi, enä Pousar ei saanut hänen mielestään aikaan mitään muuta kuin pelkkää hämmennystä ja rahankulua. Mutta Pousar menikin silloin Hjallis Harkimon Juokse ja sai häneltä tukea. Pousarin asema Harkimon ja Teemu Selänteen uskottuna perustui osaltaan hänenjärjestämiinsä lukuisiin riemukkaisiin kalastusmatkoihin Porvoon saaristossa Teemulie ja hänen ystävilleen, kuten Waltteri Immoselle, Markus Kellererilie ja Keijo Säilynojalle. Kala<;tusta näillä matkoillaolivat vauhdittamassa nuoret, kauniit ja rohkeat naiset. Pousar itse herkutteli näil1ä "kalastustarinoilla" niin, että saattoi useita mukanaolleita henkilöitä kiusalliseen asemaan. Harry Harkimon suostumuksella saivat Lastenklinikan Tuki ry:n toimistossa Toivosen potkujen jälkeen jatkaa pal kallisina kolme muuta henkilöä Pousarin lisäksi. Yksi heistä oli Tarja Salmi, jonka ainoana tehtävänä oli Jokerien kausikorttimyynti kaudelle Harkimo oli lu vannut itse maksaa Salmen palkan, mutta ei maksanut, vaan se otettiin Lastenklinikan Tuki ry:n tileiltä Truja Salmi möi tukiyhdistyksen palkkaamana, yhdistyksen nimissä ja lasten auttamisen julkisuusarvona Jokerien kau sikortteja kolme kuukautta, mutta mitään tilityksiä Harkimo ei tästä tuloottanut tukiyhdistykselle. Harkimon mallilla organisoituna Jokerien kausikorttimyyn ti tuotti hyvin Jokerit-Hockey Oy: IIe, mutta Lastenklinikan Tuki ry:lle se maksoi lähes markkaa. Eikä kukaan varansa pikkupotilaille antanut voinut hurjimmissakaan aatok sissa kuvitella, että nämäkin rahat todellisuudessa menivät 141

144 Jokereiden bisneksen pönkittämiseen Tietenkin se maksoi Lastenklinikan Tuki ry:lle sen lisäksi toimistotyöntekijän panoksen puuttumisen oikeassa hyväntekeväisyystyössäja varainhankinnassa. Kausikorttimyynti syksyllä 1993 olikin Jokereiden talouden avain. Ilta-Sanomat kertoi asiasta jääkiekon SM-liigan kauden avauspäivänä 18. syyskuuta 1993: "Lama puree myös kiekkoilun huipulla. Seurojen talous tiukalla." "Jokereilla on edelleen miljoonaluokan velat, mutta seuran näkymät ovat muuten valoisat. JOKERIT PORSKUTTAA KAUSIKORTEILLA" "Viime kaudella seura myi 3600 kausikorttiaja tänä vuonna kauppa on käynyt entistä ehommin. Kausikortin vitsi piillee siinä, että rahatovat seuran käytössä heti eikäjoskus myöhemmin. Nyt myyty 3700 kausikorttia." - Lama aiheuttaa yhä vaikeuksia, sanoi puolestaan Frank Moberg, HIFK:n vahva mies Ilta-Sanomien lukijoille. Kausikorttimyynti toi Jokereiden kassaan kipeästi tatvittua rahaa noin 5-7 miljoonaa markkaa. Ilman tätä Lastenklinikan Tuki ry:nkin rahoilla tehtyä aktiivista kolmen kuukauden myyntityötä, Jokerit olisi ollut taloudellisesti rapakunnossa. Kausikorttimyynnin menestykseen vaikutti varmasti sekin, että Jokerit miellettiin näin sairaiden pikkupotilaiden auttajaksija hyväntekijäksi myös laman aikana. Kesäkuun 10. päivänä 1993 Jokereiden kausikorttimyyntiä käsiteltiin LastenklinikanTuki ry:n haltituksessa puheenjohtaja Matti Lustigin johdolla. Pöytäkirjaan merkittiin: "Puheenjohtaja kertoi keskusteluistaantuki ry:lle työtä tehneen henkilökuiulan kanssa. Tarja Salmen kanssa on tehty 3 kk:n työsopimus projektia varten, missä hän myy Jokereiden kausikortteja. Tämä projekti edistyy hyvin" Tarja Salmi postitti Lastenklinikan Tuki ry:n rahoilla yri- 142

145 tyksille tuhansia tarjouskirjeitä, joissa kerrottiin mitä Goals for kids -paketti sisälsi. Paketilla sai nimimaininnan Jokereiden kotiottelun kokosivun lehti-ilmoituksessa Ilta-Sanomissa, kenttäkuulutuksen ottelun alussa ja Jokereiden tehtyä maalin kuulutetaan... ja tämän maalin yhteistyökumppanimme on... Lisäksi paketista sai maininnan Jokereiden kausikirjassa omassa osastossa, J 00 kappaletta ''Ystävä on aina ystävä" -kortteja, yhden yhteisen tilaisuuden Lastenklinikan kummien kanssa, mukana Teemu Selänne, kutsun tutustumiskäynnille lastenklinikalle sekä 2 kappaletta Jokereiden kausikortteja. Ystävä on aina ystävä -korteissateemu Selänne oli kuvattuna pikkulapsen kanssa. Korteissa luki takana: Lastenklinikalla ystävänpäivä on 365 päivää vuodessa. Kaikki tämä olisi maksanut listahinnoilla 8000 markkaa, mutta Lastenklinikan Tuki ry:n lähettämän tarjouksen mukaan siitä tarvitsi maksaa vain 5000 markkaa. "Saatte toki maksaa enemmänkin, koska loppusumma on meille puhdasta tuottoa. Tästä summasta menee Jokereille markkaa", kirjoitti Tarja Salmi LastenklinikanTuki ry:n puolesta tarjouskirjeessään Tämä Goals for kids -paketti ei tuottanut sairaille lapsille mitään, koska myydy!stä paketeista ei koskaan tilitetty mitään Lastenklinikan Tuki ry:lle. Jos kerran Jokerit tyytyivät osuudekseen merkittyyn markkaan, niin minne menivät välirahat paketista? Jäivätkö rahat tilittämättä, koska Lastenklinikan Tuki ry vietiin elokuussa konkurssiin vai vietiinkö Lastenklinikan Tuki ry konkurssiin siksikin, ettei noiden huomattavien rahamäärien perään kukaan kysyisi? Harkimot jättivät maksamatta Jokereiden kausikorttien myyntiin osallistuneiden palkat, jotka olivat noin markkaajajotka Tuki ry maksol Tämä Jokereiden kausikorttibisnes Lastenklinikan Tuki ry:n kustannuksella alkoi jo toukokuun lopussa, heti Matti 143

146 Toivosen erottamisen jälkeen. Matti Lustig sopi Harry Harkimon kanssa asiasta. Ja jo 31. toukokuutta Micromedia-yhtiö lähetti Jokeri-kausikorttiprojektin ensimmäiset laskut Lastenklinikan Tuki ry:lle. Ne Matti Lustig maksatutti yhdistyksen varoista jo 7. päivänä kesäkuuta. Eli Jokeri-kausikorttipmjekti oli jo hyvin käynnissä, ennen kuin asia tuotiin yhdistyksen hallitukseen(l ) vain puheenjohtajan toteamuksena eli ilmoituksena. Matti Lustig oli tilannut Micromedialta Jokereiden kausikorttiin liittyviä töitä: tarjouskirjeiden painatus (5 000 kappaletta), esitteen painatus (5 000 kappaletta), tajjousten postitus, seurantalistat, seurantarekisterin perustaminen sekä rekisterin ylläpitäminen ja "Jokereiden kannattajien merkkaaminen'' ja Jokereiden kannattajaluettelon painatus. Matti Lustig maksoi nämä työt neljällä erillisellä laskulla, yhteensä ,50 markkaa. Näin paloi lähes markkaa sairaille lapsille tarkoitettuja varoja Jokeri-bisnesten pönkittämiseen. Pirkka Haarlaan yhtiön tekemä Lastenklinikan Tuki ry:n viimeinen tilinpäätös ( ) ei sisältänyt mitään tilityksiä Jokeri-Hockey Oy:ltä. Tästäkään Jokeri-projektista ei tehty kirjallista sopimusta, jonka Lastenklinikan Tuki ry:n hallitus olisi vahvistanut yhdistystä sitovaksi. Eikö Lustig menetellyt asiassa omavaltaisesti? Miksi konkurssipesä ei ole vaatinut takaisin näitä rahoja Lustigilta tai Jokeri-Hockey Oy:ltä? Näin kesällä 1993 Lastenklinikan Tuki ry:n toiminta oli muuttunut lähes täysin Jokeri-Hockey Oy:n tukiyhdistykseksi. Vuoden 1993 aikana Lastenklinikan Tuki ry oli maksajana erilaisissa Jokerien liiketoimintaa edistävissä bisneksissä kuten esimerkiksi lehti-ilmoittelussa, joista Jokereiden olisi osuutenaan pitänyt maksaa noin markkaa, joka jäi maksamatta. Harry Harkimon, Matti Lustigin ja Juha Rantasilankin opaslamassa Yrjö Tuokon toimiston tekemässä erikoistilintar- 144

147 kastuksessa ei koskaan puututtu yhteenkään Jokeri-projektiin, joissa yhdistys olisi ollut saamamiehenä, vaikka projektit olivat selvästi laskettavissa tappiollisiksi, eikä Harkimo tilittänyt sovittu ja osuuksia. Koko erikoistilintarkastuksessa ei mainita Jokereilla mitään saatavia yhdistykselle. Eräs naistyöntekijä sai jäädä Lastenklinikan Tuki ry:n toimistoon Harkimon suostumuksella lähinnä paikalliseksi "seurustelu-upseeriksi", koska oli Teemu Selänteen hyväksi katsoma henkilö. Hänkin oli myymässä Jokereiden kausi kortteja. Harry Harkimon, Juha RantasiJan ja Jaakko Perheentuvan valmistelema uusi sairaiden lasten hyväntekeväisyysyhdistys aikoi hyödyntää kaikkia niitä projekteja ja niiden periaatteita, jotka Matti Toivonen oli luonut. Asianajaja Juha RantasiJa oli Harry Harkimon pyynnöstä tullut hoitamaan Lastenklinikan Tuki ry:n asiat lopulta niin, ettei Jokeri-projektien perään enää kukaan koskaan pääsisi kurkkimaan. Oli siis täysin luontevaa, että Juha RantasiJa oli kätilönä uudelle yhdistykselle. Uusi yhdistys sementoitiin vahvasti pikkupiirin bisnekseksi: hallitukseen valittiin vain kuusi henkilöä ja yksinkertaisesti hallituksella oli kaikki valta. Se oli samalla itseään täydentävä elin, koska perustajajäsenten eli varsinaisten jäsenten lisäksi muilla mahdollisillajäsenillä oli yhdistyksessä vain kuuntelijan tai rahankerääjän osa. Lastenklinikan Kummit ry:n syntysanat lausuttiin kesällä 1993, kun eräille Lastenklinikan Tuki ry:n hallinnossa ja asiallisessa taustajohdossa toimineille henkilöille selvisi, että salaisuudet haudataan parhaimmin hautaamaila konkurssiin koko yhdistys. Kun Lastenklinikan Tuki ry :n rahojen pääosa oli jaettu, voitiin vastuut heittää konkurssin myötä roskakoriin, jonne Matti Toivonen tungettaisiin pinon päälle erikoistilintarkastuksen, rikossyytteiden ja oikeudenkäynnin avulla. Poliisitutkintaa 145

148 ohjattiin muun muassa Matti Lustigin huikeilla väitteillä, kuten "minne katosivat 9 miljoonaa markkaa?" Tämäkin väite osoittautui perättömäksi. Lustig selitti myöhemmin, että näin saatiin viranomaiset tutkimaantoivosen asioita! Heinäkuussa 1993 Lastenklinikan Tuki ry:n hallitukseue ja Harry Harkimon ystäville kävi selväksi, ettei Matti Toivosen puolena oleva yhdistyksen hallintoneuvosto nimitä Harry Harkimoa yhdistyksen hallitukseen, vaikka sitä kuinka puheenjohtaja Matti Lustig ja Lastenklinikan ylilääkäri Jaakko Perheentupa aj oivat. Harkimon ja RantasiJan neuvottelupiiri päätyi siihen, että perustetaan sitten uusi yhdistys, sille uudet säännöt ja jätetään koko hallintoneuvosto pois. Näin tapahtui. Lastenklinikan Kummit ry:n perustava kokous pidettiin 3. syyskuuta 1993 asianajotoimisto Ahola, Pentzin, RantasiJa & Sokka Oy:ssä. Perustamisella oli kiire, koska jääkiekon SMliiga oli käynnistymässä ja Jokereiden lehti-ilmoituksille tarvittiin taas maksajia. Uusi yhdistys esiintyikin eräissä Jokerien pelien lehtiilmoituksissajo syksyllä Näin Jokeritjulkistettiin edelleen sairaiden lasten hyväksi toimivaksi hyväntekijäksi uuden yhdistyksen siunaamana. Perustamiskokouksessa yhdistyksen perustajina olivat Taneli Mäkelä, Harry Harkimo, Teemu Selänne, Riki Sorsa ja Juha Rantasila, jotka merkittiin perustamiskirjaan. Kello alkaneessa hallituksen kokouksessa olivat läsnä yhdistyksen perustajajäsenet Taneli Mäkelä, Espoo Harry Harkimo, Helsinki Teemu Selänne, Espoo Riki Sorsa, Helsinki Juha Rantasila, Helsinki Nämä henkilöt muodostivat pöytäkiijan mukaan yhdistyksen hallituksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tane1i 146

149 Mäkelä ja sihteeriksi Juha Rantasila. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Taneli Mäkelä. Patentti-ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin saapui 21. syyskuuta ilmoitus yhtiön hallituksesta, johon kuuluivat edellisten lisäksi Matti Lustigja Jaakko Perheentupa. Juha RantasiJa oli merkitty varapuheenjohtajaksi. Kun uutta yhdistystä pienessä piirissä valmisteltiin taustalla, pysäytti Lastenklinikan Tuki ry:n hallitus kaikki projektit 16. elokuuta. Se oli virallinen ja kiireellinen toimenpide konkurssin alla. Edellisinä päivinä vielä tyhjennettiin Lastenklinikan Tuki ry:n kassaa, kun Matti Lustig maksoi sieltä Harry Harkimon pyynnöstä Jokeri-Hockey Oy:lle perusteettornia saatavia kahdella laskulla yhteensä tasasumman! markkaa. Muita, asialiisiaja oikeitakin maksuja, olisi ollut, mutta noin markan pohjakassajätettiin pesänhoitajan palkkioksi. Seuraavana päivänä 17. elokuuta professori Jaakko Perheentupa, Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen varapuheenjohtaj a, lähetti kirjeen yhdistyksen hallintoneuvoston jäsenille: "AIVoisa Lastenklinikan Tuki ry:n Hallintoneuvostonjäsen Lastenklinikan Tuki ry:n näkymät ovat ikävällä tavalla muuttuneet sen jälkeen, kun uusi hallintoneuvosto valittiin. On ilmennyt, että yhdistyksen varat eivät lähimainkaan kata velvoitteita. Hallintoneuvoston kokouksessaan / valitsema hallitus ja erityisesti sen puheenjohtaja Matti Lustig ovat työskennelleet tarmokkaasti saadakseen yhdistyksen kuiville. Tässä ei kuitenkaan ole toistaiseksi onnistuttu ja hallitus on katsonut välttämättömäksi kutsua koolle hallintoneuvmton päättämään yhdistyksen toiminnan jatkamisesta. Kokoonkutsuminen on välttämätöntä senkin vuoksi, että hallituksen toimintakyvyn tuivaamiseksi sille on valittava puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Syntynyt tilanne on erittäin ikävä paitsi yhdistyksen, erityisesti Lastenklinikan ja koko hyväntekeväisyystoiminnan kannalta. Toivon hartaasti, että kaikki hallintoneuvostonjäsenet 147

150 voivat osallistua tähän kokoukseen viime hetkellä tapahtuvasta kutsusta huolimatta. Parhain terveisin Jaakko Perheentupa lastenklinikan ylilääkäri " Jaakko Perheentuvan kirjeen ohessa seurasi kokouskutsu: "Lastenklinikan Tuki ry:n hallintoneuvoston kokous Aika kello Paikka lastenklinikan hallinnon kokoushuone Kokouksen työjärjestys ja käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus, hallintoneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo. 5. Hallituksen katsaus lastenklinikan Tu ki ry:n ylimää räisestä tilintarkastuksesta, poliisitutkinnnstaja taloudellisesta tilanteesta. 6. Hallituksenjäsenten valitseminen eronneidenjäsenten tilalle. 7. Mahdollisten korvausvaatimusten esittäminen Matti To ivoselle, edelliselle hallintoneuvostolle, edelliselle hallituk selle, tilintarkastajille, SYP:lle tai muille mahdollisille, jotka ovat laiminlyöneet valvonnan, rikkoneet lakia tai yhdistyksen sääntöjä, nimenkirjoitusoikeutta tai niiden valvontaaja muutoin aiheuttaneet yhdistykselle taloudellista vahinkoa. 8. Päätös yhdistyksen toiminnnn jatkamisesta. Lastenklinikan Tu ki ry Hallitus " Tuossa kokouksessa oli tarkoitus puida läpi kaikki yhdis tyksen sotkut. Siinä olisi aivan oikein käsitelty myös hallinto neuvoston ja hallituksen vastuut. Mutta sitä kokousta ei koskaan pidetty. Ainakaan Harkimot eivät voineet viedä yhdistyksen asioita sen korkeimman päättävän elimen, hallintoneuvoston, tarkasteluun. koska siellä istui jäseninä henkilöitä, jotka olivat vai miita ottamaan esiin myös Jokereiden maksamatlomat rahat. Siksi RantasiJa ohjasi Jaakko Perheentuvan suostumuksella 148

151 yhdistyksen konkurssiin päivää ennen hallintoneuvoston kokousta. Lain ja yhdistyksen sääntöjen vaatimaa kokousta ei pidetty, koska Jaakko Perheentupa ensin yksin sopi muutamaa päivää ennen tätä kokousta asianajaja Juha RantasiJan kanssa yhdistyksen varojen ja yhdistyksen luovuttamisesta konkurssiin 24. elokuuta Kokouskutsun 8. pykälään kirjatun päätöksen yhdistyksen toiminnan jatkamisesta ei tehnytkään yhdistyksen hallintoneuvosto, vaan sen valmistelivat Jaakko Perheentupa ja Juha Rantasila. Vaikka yhdistyksen sääntöjen mukaan sen purkamisesta päättää yhdistyksen kokous, jolle hallintoneuvosto olisi voinut sitä esittää. Laillisesti Lastenklinikan Tuki ry:tä ei ole purettu vielä tänäkään päivänä. Tällä Raotasilan ja Perheentuvan sopimuksella tuota hallintoneuvoston kokousta ei "tarvinnut" pitää eikä puida yhdistyksen asioita enää sen enempää. Hallintoneuvoston ei tarvinnut enää koskaan ottaa kantaa siihen mitä yhdistyksessä oikein tapahtui ja ketkä siitä ovat vastuussa. vaikka se oli yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen korkein päättävä elin. Juha RantasiJan toimistossa kirjoitettiin asianajotoimiston papereille Lastenklinikan Tu ki ry:n vajaalukuisen hallituksen kokouspöytäkirja 23. elokuuta Thossa pikakokouksessa hallitus päätti "luovuttaa yhdistyksen omaisuuden konkurssiin". Samalla hallitus valitsi konkurssipesän väliaikaiseksi pesänholtajaksi Juha Rantasilan. Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittivat Matti Lustig, Jaakko Perheentupa, Alf Backman ja Pekka Jussila. Millaisen "valtakirjan" yhdistyksen hallintoneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo antoi Perheentuvan ja RantasiJan toimille? Leena Harkimo ei tietenkään voinut antaa mitään valtakirjaa. Mutta Leena Harkimo hyväksyi kaiken yhdistyksen hallinto- 149

152 neuvoston puheenjohtajana, jolle päivää aikaisemmin kerrottiin, ettei hänen tarvitse tulla 25. elokuuta kello turhaan Lastenklinikan hallinnon kokoushuoneeseen johtamaan hallinto neuvoston kokousta, koska kokousta ei pidetä. Nolosti kävikin niille muutamalle yhdistyksen hallintoneuvoston jäsenelle. jotka turhaan tulivat sovittuna aikana Lastenklinikalle koska heitä ei oltu infonnoitu kuten Leena Harkimoa siitä, että yhdistystä ei enää ole. Leena Harkimo ei vaivautunut paikalle koska tiesi, ettei yhdistystä enää ole. Lastenklinikan Thki ry:n hallituksen elokuun 16. päivän kokouksen jälkeen ei yhdistyksen hallitus lähestynyt asianajaja Juha Rantasilaa, vaan sen teki yhdistyksen ulkopuolinen henkilö Harry Harkimo, joka näin ohjaili taustallayhdistyksen kohtaloa. "Kokouksen jälkeen minuun oltiin ensimmäistä kertaa yhteydessä yhdistyksen epäselvyyksien vuoksi. Yhteydenotto tapahtui henkilökohtaisen ystäväni ja asiakkaani, Jokeri Hockey Oy:n pääomistajan, Harry Harkimon toimesta, jonka vaimo Leena Harkimo oli yhdistyksen vuosikokouksessa valittu yhdistyksen hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi", kirjoitti Juha RantasiJa vuosia myöhemmin Suomen Asianajajaliittoon helmikuussa 1997 vastatessaan hänestä tehtyyn Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssia koskevaan kanteluun, joka ei johtanut liitossa mihinkään toimiin häntä vastaan. "Harkimo oli ymmärrettävästi huolissaan paitsi yhdistyksen asioista yleensä niin vaimonsa asemasta yhdistyksessä, kun sen toimiin näytti liittyvän epäselvyyksiä", kirjoitti Rantasila. "Harkimon yhteydenoton jälkeen olin ensimmäisessä yhdistystä koskevassa neuvottelussa Lastenklinikan professori Jaakko Perheentuvan luona". Thosta 18. elokuuta tapahtuneesta Perheentuvan tapaamisesta alkoi Juha Raotasilan laskutus Lastenklinikan Tuki ry:n varoista. Toi menpideluetteloon Raotasila merkitsi: "Neuvottelu toimiston ulkopuolella/perheentupa, hankittu yhdistysrekisteriote". 150

153 RantasiJan mukaan "Jaakko Perheentupa toi neuvottelussa esille sen, että yhdistyksen vastuut ja velvoitteet olivat suuremmat kuin sen varat ja näin ollen asianajajana selostin Perheentuvalle ainoan mahdollisuuden asioiden selvittämiseksi olevan sen, että yhdistys asetettaisiin konkurssiin". Tosiasiallisesti yhdistyksen konkurssista oli jokin ryhmä päättänyt jo aikaisemmin, muodolliset toimenpiteet olivat vain noiden kabinettipäätösten jatkoa. Päättivätkö yhdistyksen konkurssista Harry Harkimo ja Jaakko Perheentupa kahdestaan, kun kerran juuri Harkimo yhteytti RantasiJan ja Perheentuvan toteuttamaan muodollisia päätöksiä? Miksi Perheentupa ei antanut hallintoneuvostolle mahdollisuutta pitää kokoustaan, jonka oli itse koolle kutsunut? Miksi hän, ennen kuin hänen kokouskutsukirjeensä olivat edes saapuneet vaastaanottajillekaan, sopi Rantasilan kanssa yhdistyksen viemisestä konkurssiin ennen hallintoneuvoston kokousta? LastenklinikanTuki ry:n hallituksesta eronnut puheenjohtaja Matti Lustig suunnitteli pienen ydinjoukon kanssa uuden yhdistyksen perustamista täyttä päätä jo ennen entisen kaatamista. Hänkään ei malttanut odottaa hallintoneuvoston kokousta ja sen päätöksiä, vaan 23. elokuuta 1993 päivätyssä muistiossa kirjoitti muun muassa: 'TOIMINNAN JATKAMINEN LASTENKLINIKAN HYVÄKSI Halu auttaa lapsiaja Lastenklinikkaa ei ole laantunut laisinkaan, joten uuden organisaation perustaminen ja toiminnan nopea käynnistäminen on varsin perusteltua. Uuden organisaation perustamiseen liittyy joukko tehtäviä ja toimintaperiaatteita, jotka on tehtävä huolella ja saatettava mahdollisimman luotettavassa hengessä julkisuuteen kaikille sidosryhmille: - tiedotusvälineiden mukanaolo ensisijaisen tärkeää, jotta liike-elämän ja suuren yleisön luottamus saavutetaan nopeasti ja hyvin. 151

154 Organisaation on oltava pieni ja tehokas. - toiminta voidaan aloittaa välittömästi perustajien henkilökohtaisella vastuulla. Toiminnasta vastaa Uo lain mukaan) mahdollisimman monipuolinen ja aktiivisesti työskentelevä hallitus esim 5-6 jäsentä. Hallitus vastaa ja päättää kaikista sopimuksista ja pro jekteista. Hallitus päättää myös kaikista uusista yhdistyksen jäsenistä. Edellämainittujen aj atusten takana on varmaankin koko kummijoukko (ainakin se kuva tuli 9.8. kokouksessa). joten nimiehdotus on Lastenklinikan Kummit ry. Aktiivisesti näistä asioista on keskustellut noin viiden kummin ydinjoukko, jolla toiminta polkaistaisiin käyntiin." "Noin viiden kumminydinjoukko" oli Harry Harkimo, Juha Rantasila, Teemu Selänne, Taneli Mäkelä ja Riki Sorsa, jotka ao; iallisesti perustivat uuden Lastenklinikan Kummit ry:n siis 9. elokuuta 1993, vaikka viralliset paperit tehtiinkin myöhemmin (3.9.93) Siksi ei ole ihme, että kun uudesta yhdistyksestä oli jo käytännössä päätetty, niin viikko sen jälkeen ( ) Lastenklinikan Tu ki ry:n hallitus päätti kokouksessaan lakkauttaa kaikki varainhankintaprojektit ja odottaa vain yhdistyksen papereiden kippaamista Juha Rantasilalle, joka oli sovittu yhdistyksen tulevan pesän väliaikaiseksi pesänhoitajaksi. Raotasilan hoitaman Lastenklinikan Thki ry:n konkurssipesän haltuun jätettiin noin markan pohjakassan lisäksi myös muuta rahanarvoista omaisuutta, kuten esimerkiksi kaksi miljoonaa posti korttia, jotka siirtyivät uuden yhdistyksen, Lastenklinikan Kummit ry:n omistukseen. Vuonna 1993 Lastenklinikan Kummit ry:n hallinnon kulut olivat neljältä kuukaudelta noin markkaa. Lahjoituksia tuli markkaa. Joten yhdistyksen alkutaival pyöri aika mukavasti. Joulukuun loppuun 1993 mennessä Jokereiden hallituksen 152

155 jäsen Jorma Saarikivi oli ehtinyt tehdä matkakuluja kummiyhdistykselle vasta 790,40 markalla. verrattuna siihen, että Lastenklinikan Tuki ry:n kassasta hän nosti markkaa, jotkajäivät sille tielleen. Kaikkiaan ensimmäisen vajaan vuoden tilikauden ylijäämä oli markkaa. Vuonna 1994 Harry Harkimo nousi Lastenklinikan Kummit ry:n hallituksen varapuheenjohtajaksi, eli kun Taneli Mäkelä ei päässyt paikalle, hoiti Harkimo putiikkia. Yhdistyksen rahaliikenteen: laskujen maksut, tiliotteet, varojen sijoitukset yms. hoiti Asianajotoimisto Ahola, Pentzin, RantasiJa & Sokka Oy. Ja jotta yhdistyksen papereita ei olisi tarvinnut kuljettaa kovin kauaksi yhdistyksen tilintarkastajan Yrjö Tuokon jäljiltä. niin yhdistyksen valvontatilintarkastukset suoritti Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Ky. Yhdistyksen toiminnanjohtajana aloitti opetusneuvos Kalevi Tuominen. Vuonna 1994 Kummit ry perusti Lastenklinikan Kummisäätiön ja maksoi sen pääomaksi markkaa. Kukaan ulkopuolinen ei juurikaan tiedä mitä Kummisäätiö varsinaisesti tekee. Kummisäätiön hallituksen puheenjohtajana on asianajaja Juha Rantasilajajäseninä Harry Harkimo, Riki Sorsa ja Taneli Mäkelä. Säätiön asiamies on opetusneuvos Kalevi Tuominen ja säätiön tavoittaa osoitteesta elo Asianajotoimisto Ahola. Pentzin, RantasiJa & Sokka Oy, Itälahdenkatu 15-17, Helsinki. Kummisäätiö ei ole toimittanut ajallaan rekisteriviranomaiselle lain vaatimia vuosi-ilmoituksia eli tilinpäätöstä ja vuosikertomusta vuosilta 1995, 1996, Kun kaupparekisteristä 6. toukokuuta 1998 pyydettiin Kummisäätiötä toimittamaan asiakirjat: niin niistä paljastui kummia. Asiakirjat piti toimittaa 27. toukokuuta 1998, mutta niitä ei voitu toimittaa, koska Kummisäätiön kirjanpito oli ollut tekemättä vuosina 1996 ja Hädissään Raotasilan toimiston varatuomari Pekka Kokko 153

156 ilmoitti viranomaiselle, että he eivät ehdi toimittaa kyseisiä asiakirjoja määräaikaan mennessä, mutta "joka tapauksessa tämän jälkeen ja viimeistään kesäkuun 1998 aikana". Tuokaan Raotasilan toimiston varatuomarin ilmoitus ei pitänyt paikkaansa. Voista syyskuun lopussa 1998 säätiö sai toimitetuksi pyydetyt asiakirjat. Lastenklinikan Kummisäätiön tilintarkastaja KHT Yrjö Tuokko sai muotoiltua 18. syyskuuta 1998 päivätyn tilintar kastusmerkinnän vuosilta 1996 ja 1997 seuraavasti: 'Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus." Tilintarkastuskertomuksessa oli pakko jo sanoa totuus vuosilta 1996 ja 1997: "Molempien vuosien tilinpäätökset ovat valmistuneet kirjanpitolaissa sekä säätiön säännöissä säädettyä määräaikaa myöhemmin." Esimerkiksi vuoden 1996 tilinpäätös tehtiin puolentoista vuoden kuluttua määräajasta myöhässä, vasta kun rekisteri viranomainen vaati asiakirjoja. Tämän menettelyn vahvisti vielä Yrjö Tuokonjohtama KHT yhteisö Tuokko, Deloitte & Touche Oy. Kummisäätiössä oli rikottu kahtena vuonna kirjapitolakia ja säätiön sääntöjä. 154

157 9 Jokereiden velat saataviksi V uonna 1991 Harry ja Leena Harkimolla oli vain miljoonaveloissa seikkaileva jääkiekkoj oukkue Jokeri-Hockey Oy ja vasta joitakin asian ympärille vihittyjä tuki yhtiöitä. Pelillinen menestys tähtikiekkoilijoiden, kuten Teemu Selänteen, kautta oli vasta puhkeamassa kukkaan. Vuosina 1991, 1992 ja 1993 Jokerit olisi asiallisesti pitänyt asettaa konkurssiin. V.Un tilinpäätöskikkailuilla eri intressitahojen (kuten esimerkiksi Lastenklinikan Tuki ry:n) kanssa, pystyttiin pitämään Jokerit pelissä. Siksi Leena Harkimo esimerkiksi lähetti Lastenklinikan Tuki ry:lle päiväämänsä laskun Jokereiden ottelulipuista, yhteensä markkaa. Tämä lasku oli Tuki ry:lle perusteelon ja myös asiallisesti väärä. Mutta kun Jokereiden tilikausi loppui huhtikuun lopussa, niin tämäkin noin markan "myyntisaaminen" kaunisti osaltaan Jokereiden todellista taloudellista tilannetta. Tällä laskulla Leena Harkimo laskutti lippumäärät täysimääräisinä, vaikka myyntitilissä olleista lipuista myytiin vain osa. Laskussa ei siis oltu otettu esiin myymättömiä ja palautettuja lippuja, joiden arvo oli noin markkaa, eikä 155

158 yhteistyökumppaneille ilmaiseksi jaettu ja lippuja, joiden arvo oli markkaa. Pääsyliput olivat Jokeri-Hockey Oy:n omaisuutta ja niistä olisi Jokereiden pitänyt maksaa yhdis tykselle vain sovittu myyntipalkkio tilitysten jälkeen. Jokeri Hockey Oy:n lähettämä lasku Lastenklinikan Tuki ry:lle oli juridisesti väärä ja harhaanjohtava. Näin kuitenkin Lastenklinikan Tuki ry:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo halusi toimia. Vuonna 1992 syksyllä hyvään vauhtiin päässyt yhteistyö Lastenklinikan Tu ki ry:n kanssa oli Jokereille hyvin ratkaiseva sekä taloudellisesti että julkisuusmarkkinoinnissa. Kun Jokereista rummutettiin medioissa sairaiden lasten hyväntekijöinä, se samalla automaattisesti avasi kipeästi kaivatut sponsori- eli mainossopimukset Jokerit markkinoitiin tuolloin hyvin merkittävästi Lastenklinikan Thki ry:n rahoilla ja yhdistyksen tuomalla myönteisyydellä helsinkiläisten fanien ja yritysten, erityisesti yritysjohtajien ja heidän vaimojensa sydämiin. Jokeri-yhteistyö oli kuitenkin hyödyllistä taloudellisesti vain yhteen suuntaan: HarkimoillejaJokereille. LastenklinikanlUki ry:lle se tuottijatkuvasti tappiota, koska Harkimotjättivät alusta alkaen (vuodesta 1991) kaikki Jokereita koskevat sopimusehdot (maksut) täyttämättä. Tämä "yhteistyö" Lastenklinikan Thki ry:n kanssa oli ollut Jokereille lopullisen läpilyönnin ja talouden vakauttamisen aikaa: noiden tiukkojen lamavuosien jälkeen Harkimoiden bisnekset ovat laajenneet uusille urille Hartwall Areenan (1997) myötä. Hyvin pitkälle juuri tällä lasten asian varjolla tehdyllä hjallituksella Harkimoiden perheyritys onnistui kääntämään osan veloistaan saataviksi ja kaikkiaan miljoonaluokan hyödyksi. Lastenklinikan Tuki ry :n kaataminen kesällä 1993 oli välttämätöntä Harkimon näkökulmasta myös siksi, että Matti Toivosesta voitiin rakentaa konna, jonka nimiin voitiin kaataa 156

159 kaikki sotkut ja pitää Jokereiden hyväntekeväisyysbisneksen todellinen luonne salassa. Hyväksi pesämunaksi uudelle yhdistykselle. Lastenklinikan Kummit ry:lle saatiin vielä heti käyttöön vanhan yhdistyksen miljoonaomaisuus. Samaan aikaan kun Juha Ranta-;ila oli tyrkyllä oikeudessa varsinaiseksi pesänhoitajaksi. hän oli aktiivisesti käynnistämässä suurta hyväntekeväisyysbisnestä Lastenklinikan Kummit ry:ssä väliaikaisena pesänhoitajana valvomaosa Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän aineetlomien ja aineellisten oikeuksien ja varallisuuden varaan. Jopa PointyTrading Oy:n asiamies vaati 7. syyskuuta 1993 pidetyssä Helsingin raastuvanoikeuden veikajaio kuulustelussa, että yhtiön asiamies asianajaja Jukka Luukkainen valittaisiin pesänhaitajaksi ja että "jäljempänä yksilöityjen erittäin painavien syiden vuoksi velallisen edustajaa ei määrättäisi konkurssipesän uskotuksi mieheksi." "Pointy Trading Oy:n käc;ityksen mukaan on vaarana, että tapahtumia ja erityisesti laiminlyöntejä pyritään edelleen peittelemään. Ei siksi ole suotavaa, että pesään nimitetään velallisyhdistyksen oma edustaja uskotuksi mieheksi." Väliaikaisena pesänhoitajana RantasiJa ei halunnut 7. syyskuuta 1993 istunnossa korostaa oikeuden puheenjohtajalle. vt. oikeusneuvosmies Pauliina Rekolle turhaan uusia bisnes-ja intressialueitaan, vaan totesi oikeuden puheenjohtajan kysyessä miten Raotasila on toiminut Lastenklinikan Tuki ry:ssä, "että häntä oli pyydetty hoitamaan asia, koska yhdistyksen hallitus oli todennut, että varat eivät vastaa velkoja." Oikeuden pöytäkirjaan merkittiin: "Rantao;;ila ilmoitti, että muutoin hän ei ole toiminut Lastenklinikan Tuki ry:ssä. Raotasila ilmoitti toimivansa kuitenkin nyt perustetussa uudessa yhdistyksessä. mutta se on kokonaan eri asia. eikä sillä ole mitään tekemistä entisen Lastenklinikan Tuki ry:n kanssa." Tämä Raotasilan ilmoitus ei ollut rehellinen, koska Lasten- 157

160 klinikan Kummit ry perusti toimintansa vanhan yhdistyksen ideoillejajatkoi bisnestäjuuri niillä tuotteillajavälineillä,jotka LastenklinikanTuki ry:ltä pesän kautta saatiin halvalla. Raotasilan ilmoitus käräjäoikeudelle hänen asemassaan oli oikeuden sumutusta, koska hänen avustajansa, (tuleva yhtiökumppani) varatuomari Leena Pyy mäki, kirjoitti samana päivänä, eli 7. syyskuuta 1993 Yhdistysrekisteritoimistoon Lastenklinikan Kummit ry:n rekisteröinnin kiirehtimispyynnön perusteluina, että "yhdistys on perustettujatkamaan LastenklinikanTuki ry -nimisen yhdistyksen toimintaa". Varmemmaksi vakuudeksi Pyymäki kirjoitti: "Lisäksi on olemassa suuri määrä testamentteja, joissa edunsaajaksi on merkitty vanha yhdistystestamentintekijät ovat valmiita siirtämään testamentit uuden yhdistyksen nimiin, kunhan yhdistys saadaan rekisteröityä" Tällaisia testamentteja Juha Ranta.;;ila ja Leena Pyymäki eivät merkinneet LastenklinikanTuki ry:n pesäluetteloon. Esimerkiksi 29. tammikuuta 1993 professori Jaakko Perheentupa ilmoitti Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen kokouksessa, että eräs kassanhoitaja "on testamentannut suurimman osan omaisuudestaan, Mannerheimintiellä sijaitsevan asunto-osakkeen, Lastenklinikan Tuki ry:lle". Minne on kulkeutunut tämäkin arvokas testamentti, kun sitä ei merkitty yhdistyksen pesäluetteloon? Vielä kesäkuun 16. päivänä 1993 Lastenklinikan Tuki ry:n hallitus kirjasi kokouksessaan, että "yhdistykselle osoitetut testamenttiasiakirjat säilytetään sihteerin mapissa". Juha RantasiJa edusti toimistonsa kautta velkojain kuulustelussa siis Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesää, velkojaa Jokeri-Hockey Oy:tä, velkojaa Helsingin yliopistollista keskussairaalaa Hyksiäja lopulta myös hallituksen puheenjohtajaa Matti Lustigiaja toiminnanjohtaja Rene Pousaria sekä lukuisia yhdistyksen entisiä työntekijöitä sekä tuhansia Lapsi ja unelma -kirjan ennakkotilaajia, joilta hän pyysi valtakirjoja Lasten- 158

161 klinikan Kummit ry:n nimiin ja lisäksi muutamaa päivää aikaisemmin perustamaansa Lastenklinikan Kummit ry:tä. Konkurssiasiamiehen toimiston mukaan häntä ei tämän päivän lainsäädännön perusteella olisi saatu valita, ei edes harkita pesänhoitajaksi. RantasiJa lopulta kuitenkin valittiin yksin pesänhoitajaksi. Esimerkiksi Hyksin edustajana RantasiJa löi pöytään perusteetloman velkasaamisen: 1,7 miljoonaa markkaa. Se perustui Pirkka Haarlaan kehittelemään aj atuksenjuoksuun, jonka tarkoituksena oli toisaalta tuoda esiin erotetun toiminnanjohtajan mielivaltaisuus lahjoittajiin nähden ja saada aikaiseksi vaikutelma, että konkurssi oli perusteltu. Lustigin etujen ajaminen oli Raotasilalle mieluisaa, koska Lustig jätti sopimuksen mukaan Lastenklinikan Tu ki ry:n kassaan ja pankkitileille ennen konkurssia markkaa. Rahat jätettiin siksi, että Juha RantasiJa voisi kirjoittaa väliaikaisen pesänhoitajan muistioonsa: "Yhdistyksen varat riittävät konkurssimenettelyn jatkamiseen" - eli hänen ja Leena Pyymäen palkkioihin. Kukaan lapsipotilaiden hyväksi rahaa lahjoittanut ei varmaan aavistanut, että yhdistyksen viimeiset rahat vie asianajaja Juha RantasiJa ja hänen yhtiökumppaninsa Leena Pyymäki, joille ne tuskin oli alunperin tarkoitettu. Konkurssipesä on edelleen lopettamarta. RantasiJan asiamies varatuomari Leena Pyymäki kirjoitti oikeudelle 19. elokuuta 1997, että 'Toivonen on väittänyt, että kun hänet irtisanottiin, tileillä oli 1,2 miljoonaa markkaa, mikä väite perustuu täysin hänen omaan ilmoitukseensa. On huomattava, ettei yhdistyksen tileillä ja sen varoissa yleensä ole havaittu väärinkäytöksiä erikoistilintarkastajien toimesta kevään 1993 jälkeen. Mikäli varoja on ollut keväällä , 2 miljoonaa markkaa, on ne käytetty asianmukaisesti yhdistyksen toimintaan eikä mainitulla summallaole merkitystä, kun harkitaantoivosen syyllisyyttä." 159

162 Taloustieteiden maisteri Veli-Matti Lääkön kuinikohtaisessa tarkastuksessa on todistettu, että yhdistyksellä oli lopulta 1,3 miljoonaa markkaa rahaa, kun Toivonen erotettiin. Sama asia on todistettu myös Tuki ry:n viimeisen hallituksen johdolla tehdyssä laskelmassa ( ). Näiden varojen käytön oikea tilintarkastus olisi näyttänyt, että niiden käytöllä saattaa olla merkitystä, kun arvioidaan Toivosen erottamisen jälkeisen hallituksen syyllisyyttä tai syyttömyyttä. Nuo reilut miljoona markkaa käytettiin pääosin outoihin maksuihin. Puheenjohtaja Matti Lustig antoi muun muassa viikko Toivosen erottamisenjälkeen työmääräyksen IS-Yhtymä Oy: IIe painaa Lastenklinikan Tuki ry:lle ystävänpäiväpostikortteja kappaletta hintaan markkaa. Tästä laskusta Lustig maksoi IS-Yhtymälle ( ) vain markkaa, loppulaskun maksamatta jättämisestä syytettiin myöhemmin Matti To ivosta! Lisäksi Lastenklinikan Tuki ry Lustigin johdossa maksoi samojen postikorttien JOO 000 kappaleen erän muovituksesta 5 kapppaleen nippuihin ja niiden laatikoinoista Pro Mail Oy: IIe Matti Lustigin työmääräyksensä mukaisesti 2. elokuuta markkaa. Nyt pankkisiirron allekirjoittajana oli poikkeuksellisesti Tuki ry:n puolesta Kirsti Claverth-Ranne. jonka palkkasaamista, 480 markkaa, asiamiehenä pesäitä myöhemmin valvoi Juha Rantasila. (Juha Raotasila oli myös Matti Lustigin kolmen kuukauden palkan, markan saamisen asiamiehenä.) To inen kappaleen kortin käsittelylasku maksettiin Pro Mail Oy:lle 9. elokuuta Summa oli markkaaja taas pankkisiirron Lustigin tilaoksista allekirjoitti Lastenklinikan Tuki ry:n puolesta Kirsti Claverth Ranne. Kaikkiaan tästä seurasi IS-yhtymälle pesäluetteloon merkittäväksi saatavia markkaa, jotka jätettiin härskisti 160

163 maksamatta ja epäsuorasti tehtiin siihen syylliseksi erotettu toiminnanjohtaja. Nämä miljoona ystävänpäiväkorttia siirtyivät myöhemmin Juha Raotasilan isännöimän Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän kautta uudelle yhdistykselle Lastenklinikan Kummit ry:lle. Samoin siirtyivät Lastenklinikan Kummit ry:lle konkurssipesän kautta mukavaksi pesämunaksi vaikka mitä. Muun muassa joulukortteja kappaletta, First LP-levyjä kappaletta, kirjekuoria kappaletta, nallepaitoja kappaletta, nallekorvakoruja 273 kappaletta, ystävänappia, 600 Teemu-nappia, kopiokone, Canon laserkirjoitin, GSM-puhelin, pöytiä ja muita kalusteita, Mikromikko-tietokone, mikroaaltouuni, kahvin keitin, minikasettinauhuri, puhelinvao;taajia neljä kappaletta, 8 neuvottelupöytää, 100 Teemujulistetta... Uudelle yhdistykselle Lastenklinikan Kummit ry:lle saatiin siirrettyä pesämunaksi käyttöomaisuutta, jonka hankkimiseen sen olisi heti kättelyssä pitänyt kerätä jostain rahaa reilu miljoona markkaa. Lisäksi pelkästään postikorttien bruttomyyntiarvo oli useita miljoonia markkoja. Jollekin ulkopuoliselle omaisuuden arvo olisi saattanut olla vähäisempi, mutta kun Lastenklinikan Kummit ry jatkoi suoraan Lastenklinikan Tuki ry:n toimintaa, niin konkurssipesän tavaroiden arvo oli huomattavan suuri ja helpotti uuden yhdistyksen liikkeelle lähtöä. Yksi ongelma uudella kummiyhdistykselläoli kuitenkin noin kahden miljoonan postikortin myynti, koskajokaisessa kortissa oli LastenklinikanTuki ry:n nalle-logo. Oikeudet tähän nalletunnuksen käyttöön piti saada kiireesti, muuten korttien myynti olisi vaikeaa, käytännössä mahdotonta. NiinpäJuha Rantasila,joka pesänhoitajana itse arvosti nalletunnuksen aineettomana oikeutena markkaan, keksi oivan keinon lunastaa logo tuolla määrittelemällään hinnalla. 161

164 Nalle-tunnus oli tärkeä, koska se oli ollut kansakunnan tajunnassa jo pari vuotta pikkupotilaiden hyväntekeväisyyden symbolina. Lokakuun 7. päivänä Juha RantasiJa kutsui kokoon Lastenklinikan Tuki ry:n velkojainkokouksen, jossa hän lehdistölle poikkeuksellisesti esitteli YrjöTuokon toimistolta tilaamaansa erikoistilintarkastustatuki ry:n taloudesta. RantasiJa osti samassa tilaisuudessa lähes vaivihkaa Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesäitä (itseltään) nalletunnuksen käyttöoikeuden markalla Lastenklinikan Kummit ry:lle (itselleen). Kun Raotasila oli sekä myyjänä että ostajana, kauppa kävi tosi notkeasti. Näin RantasiJa esti tehokkaasti muiden velkojien tai ulkopuolisten vastatarjoukset nalle-tunnuksesta. On todennäköistä että tuo markkaa kiersi pian myyjältä takaisin ostajalle. Tuolla "kaupalla" tuo nalle-tunnuksen käyttöoikeus ei ehkä siirtynyt minnekään, koska tekijänoikeudet nalle-logoon ovat Matti Toivosen mukaan hänellä, logon suunnitelijalla, vaikka sen piirsikin puhtaaksi erään mainostoimiston ammmattilainen. Toivonen oli nimenomaan kirjeessään yhdistyksen hallitukselle toukokuussa 1993 ilmoittanut pidättävänsä itselleen kaikki tekijänoikeudet ja copywrightit kehittämiinsä ja ideoimiinsa varainkeräysmenetelmiin. Neljä päivää ennen Tuki ry:n konkurssipesän velkojain kuulustelua olivat RantasiJa ja Harkimoystävineen perustaneet 3. syyskuuta 1993 uuden yhdistyksen Lastenklinikan Kummit ry:n. Väliaikaisen pesänhoitajan muistiossaan Juha RantasiJa esitti oikeudelle Lastenklinikan Tuki ry:n omaisuuden koostuvan "lähes kokonaisuudessaan nalle-tuotemerkillä varustetuista t-paidoista jne. tavaroista, jotka on pesäluettaloon arvioitu hankintahintaan." RantasiJa ilmoitti oikeudelle pesän tavaroiden ja laitteiden (todelliselta hankintahinnaltaan reilun miljoonan markan omai- 162

165 suuden) arvoksi markkaa. Tuossa velkojain kuulustelussa Matti Toivonen ei voinut vannoa RantasiJan laatimaa pesälutteloa oikeaksi, koska hän tiesi sen vääräksi. Ja koska hän ei pystynyt millään tarkistamaan ja vertaamaan omia tietojaan, kun RantasiJan laatima pesäluettelo annettiin hänelle 10 minuuttia ennen oikeuden istunnon alkua. Mutta Matti Lustig vannoi väärän pesäluettelon oikeaksi siltä istumalta. Olihan hän ollut laatimassa sitä Rantasilan kanssa Rantasilan toimiston asiamies. vararuomari Leena Pyymäki, oli kyllä kirjoittanut 25. elokuuta 1993 päivätyn asiallisen ja kohteliaan kirjeen Toivoselle: "Kuten tiedätte, on Lastenklinikan Tuki ry, Barnklinikens Stöd rf asetettu konkurssiin omasta hakemuksestaan Helsingin raastuvanoikeudessa Konkurssipesän väliaikaisena pesänhoitajana toimii asianajaja Juha Rantasila.Velkojain kuulustelu konkurssissa on Konkurssinjohdosta hallintaoikeus omaisuuteen ja rahavaroihin sekä käyttöoikeus pankkitileihin siirtyy asettamispäivänä väliaikaiselle pesänhoitajalle. Täydellinen luettelo pesän varoista ja veloista(velkoja, osoite ja velan määrä) on oltava valmiina hyvissäajoin ennen velkojain kuulusteluaja myös te entisenä toiminnanjohtajana olette velvollinen vannomaan pesäluettelon henkilökohtaisesti valan velvoituksin oikeaksi. Pesäluettelo tullaan laatimaan yhteistyössä yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Matti Lustigin kanssa. Pesäluettelon valmistuttua toimitan teille kopion siitä tutustuttavaksi ennen vannontatilaisuutta. Mahdolliset kommenttinne pesäluetteloon pyydetään ennen velkojainkuulustelupäivää. Mikäli teillä on asian johdosta kysyttävää tai haluatte lisätietoja, voitte olla yhteydessä suoraan allekirjoittaneeseen tai pesänhoitaja Rantasilaan. Kunnioittavasti Leena Pyymäki varatuomari" 163

166 Vaikka aikaa oli lähes kaksi viikkoa, ei Matti Toivonen voinut toimittaa Pyymäen pyytämiä kommentteja pesäluetteloon ennen velkojainkuulustelupäivää, koska hänelle lupauksesta huolimatta ei koskaan toimitettu Raotasilan laatimaa luetteloa tutustuttavaksi hyvissä aj oin, vaan 10 minuuttia ennen oikeuden istunnon alkua. Matti Toivonen yritti useita kertoja itse ja erään asianajajan kanssa tavoittaa puhelimitse Pyymäkeä ja Rantasilaa, mutta nämäeivät toimittaneet pesäluetteloa Toivoselle lupaamassaan aikataulussa. Asianajotoimisto Rantasilalla ei ollut aikomustakaan pitää sanaansa. Toivonen haluttiin oikeuden eteen vannomaan sellaista, joka ei hänen mielestään pitänyt paikkaansa Toivosen asianajaja sai ilmoitettua Rantasilalle, että Toivo sella on omia kommentteja ja varauksia pesäluetteloon. Mutta se ei vaikuttanut RantasiJan toimintaan millään tavalla. RantasiJa luovutti myöhemmin yhdistyksen kirjanpitoaineistonkin Toivosen puolustuksen käyttöön vasta vuosien jälkeen oikeuden päätöksellä. Toivonen esitti 7. syyskuuta istunnossa huomautuksia pesäluettoloon muun muassa Jokeri-Hockey Oy:ltä olevat laskusaatavat Lastenklinikan Tuki ry:lle. Hän pyysi merkitsemään pesäluetteloon esittämästään kahdeksasta eri Jokeri-projekteista siihen mennessä la'ikettuina yhteensä markan saamiset Jokeri-Hockey Oy:ltä. Summa oli silloin nopeasti laskettu Jokereiden velka Lastenklinikan Tuki ry:lle, myöhemmin tarkennettuna se paisui vielä. Oikeuden pöytäkiijaan merkittiin: "Puheenjohtajan kysyessä Jokeri-Hockey Oy:n markan saatavasta ilmoitti RantasiJa hänelle kerrotun, että asiat on selvitetty, joten Toivosen esittämät tiedot eivät hänen mielestään pidä paikkaansa." Näin Juha RantasiJa oli Lastenklinikan Tuki ry:n asiamiehenä kysynyt Jokereiden edustajalla Juha Rantasilalta, oliko 164

167 asia niin kuin Toivonen väitti. vai oliko niin. että LastenklinikanTuki ry olikin velkaa Jokereille. Tässä "palaverissa" Juha RantasiJa ilmoitti Juha Ranta'iilalle, että yhdistys on velkaa Jokereille. Tämän Juha RantasiJa ilmoitti oikeuden puheenjohtajalle aivan totisena. Ja oikeuden puheenjohtaja uskoi selvitystä. Nuo Jokereiden velat LastenklinikanTuki ry:lle olivat tietysti ikävää kuultavaa Rantasilalle, siksi hänen piti asia kiistää. Olihan Harkimo itsekinjulkisesti sanonut palkanneensa hänet asioiden selvittäjäksi, pesänhoitajaksi. Juha Raotasilan edustaman Jokeri-Hockey Oy:n markan saatava konkurssipesäitä perustui vain Harkimoiden väittämään, että heillä on yleensä ollut saatavia Lastenklinikan Tuki ry:ltä, koska tietty määrä Jokereiden ottelujen pelilippuja on ollut yhdistyksellä. Liput olivat kuitenkin myyntitilissä. kuten Jokereiden kiijanpitäjä Martta Nurhonen vuosia myöhemmin rikosoikeudenkäynnin yhteydessä todisti Vaikka Leena Harkimo aikanaan virheellisesti yritti lippuja Lastenklinikan Tuki ry:ltä laskuttaa, ei yhdistys ollut niistä vastuussa. Leena Harkimon laskutusosoite oli väärä. Pääsyliput ovat lain mukaan olleet koko ajan Jokeri-Hockey Oy:n omaisuutta, eivätkä ne ole missään vaiheessa siirtyneet Lastenklinikan Tuki ry:n omaisuudeksi. Miten näistä lipuista voitiin sitten velkaa tukiyhdistystä,jolla ne eivät olleet ja joka ei niistä ollut vastuussa? Juha Raotasila pystyi siihen menestyksellisesti, sillä myöhemmin kurssipesästä tuomittiin Jokereille maksettavaksi tuo RantasiJan edustama markkaa, josta vaatimuksesta ( rikosoikeudenkäynnin aikana) kuitenkin Harry Harkimo luopui vuonna Velkojain kuulustelua jatkettiin raastuvanoikeudessa 5. päivänä lokakuuta Tuolloin Pointy Trading Oy:n asiamies Jukka Luukkainen esitti itseään pesän uskotuksi mieheksi. "Rantasilaa ei ainakaan yksinään tule määrätä uskotuksi mieheksi, koska tämä edusti myös niitä tahoja, jotka olivat 165

168 laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa yhdistyksen toiminnassa." Tällä hän tarkoitti yhdistyksen hallituksen jäseniä. Oikeudelle esittämässään muistiossa Juha RantasiJa kumosi Pointy Trading Oy:nja Luukkaisen vaatimuksen näin: "Lähtökohta on, ettei Lapsi ja unelma -kirjasta tehty sopimus sido yhdistystä ja näin ollen Pointy Trading Oy:lläei ole konkurssiyhdistykseltä saatavia tuon sopimuksen suhteen. Koska asia tulee selvittää perin pohjin, ei ole yleisen edun mukaista, että Pointy Trading Oy:n edustaja määrättäisiin pesänhoi tajaksi yhdistyksen konkurssissa." Näillä perusteilla puheenjohtaja Pauliina Reko määräsi pesän uskotuksi mieheksi asianajaja Juha Rantasilan. Kun Juha Raotasila omassa asiassaan totesi, että Pointyn väittämä sopimus ei sido yhdistystä, niin koko myöhemmän rikosoikeudenkäynnin peruspilari oli, että Matti Toivonen oli suuri konna, koska oli tehnyt yhdistystä sitovan ja "sil1e vahingon vaaran aiheuttavan sopimuksen" Pointyn kanssa. Juuri tätä kantaa painotti Toivosen rikostutkinnassaja oikeudessa asianomistajan eli pesän asiamies, varatuomari Leena Pyymäki, jonka toimista kantaa vastuun pesänhoitaja Rantasila. Toisaalta käydessään pesän puolesta käräjiä Pointy Tradingin vahinkokorvauksia vastaan, varatuomari Leena Pyymäki oli samasta asiasta aivan eri mieltä nyt sitten niin, että Pointyn "väittämä sopimus ei sido yhdistystä". Pointy luopuikin aikanaan toisessa oikeuden käynnissä vaatimuksistaan kaikilta osin. Mutta taas rikosprosessissa Leena Pyymäki olijäl1een kerran toista mieltä: Matti Toivonen pitää tuomita, koska oli tehnyt Pointyn kanssa yhdistykselle turmiollisen sopimuksen! Helsingin käräjäoikeus tuomitsikin ( ) Matti Toivosen luottamusaseman väärinkäytöstä, juuri tuosta Pointy Tradingin kanssa tehdystä sopimuksesta. Oikeus katsoi, että Toivosen tekemästä sopimuksesta on "aiheutunut yhdistykselle 166

169 huomattavaa vahinkoaja noin 7 miljoonan markan määräisen vahingonvaaran. minkä torjumiseksi yhdistykselle on aiheutunut taloudellista vahinkoa". Eli pesänhoi tajaksi haluava RantasiJa oli sopimuksesta täysin eri mieltä, kuin myöhemmin vuonna 1996, jolloin pesänhoitaja RantasiJa halusi asianomistajana Matti Toivosta syytettävän vielä luottamusaseman väärinkäytöstä juuri tuon sopimuksen yhdistykselle muka tuottaman vahingon vuoksi! Raotasila selvitti konkurssiprosessissa eräät päämiehensä, kuten Harry Harkimon ja Jokeri-Hockey Oy:n kuiville, eikä Jokereiden tarvinnut maksaa velkojaan yhdistykselle tai sen konkurssipesälle. Harkimot ja Jokerit säilyttivät hyväntekijän maineensa. Rantasilan, yhdessä Matti Lustigin kanssa aatima Lastenklinikan Tuki ry:n pesäluettelo laadittiin niin, että yhdistyksellä oli "velat varoja suuremmat markkaa". Vuosia myöhemmin taloustieteiden maisteri Veli-Matti Lääkkö asiakirja- ja tositeaineiston sekä koko kirjanpidon läpikäytyään todisti, että RantasiJan toimiston laatima luku on väärä, sen olisi pitänyt olla: varat ovat velkoja suuremmat markkaa. Asianajaja Raotasilan laskelmat kyhättiin nopeasti kasaan. Laskelmilla piti perustella konkurssija osoittaa erotettu toiminnanjohtaja konnaksi, jolta merkittiin saatavia noin markkaa. Tätä summaa perusteltiin arviona, jonka antoi Matti Lustig. Lustig myönsi myöhemmin, että hän heitti Toivosen niskaan suuria lukuja, kysyijopa "minne katosi 9 miljoonaa?", jotta saisi viranomaiset kiinnostumaan asiasta ja epäillyn rikostutkinnan alle! Tuntuisi luontevalta ja inhimilliseltä, että jälkikäteen aj an kanssa tehdyt Lääkön laskelmat saattaisivatkin jonkin verran erota nopeasti laaditusta pesäluettelosta, muttajos pesäluettelon ja Lääkön laskelmien ero on noin 5,3 miljoonaa markkaa, niin jotain on ollut Raotasilalla ja Lustigilla pielessä. 167

170 Maisteri Lääkkö esiintyi rikosoikeudenkäynnissä Matti Toivosen puolustuksen kutsumana asiantuntijatodistajana, eikä hänellä luulisi oman ammattikunniansa vuoksi olevan syytä tehdä näin mittavaa virhettä? Maisteri Lääkön todistuksen ja laskelmien jälkeen, varatuomari Leena Pyymäki lausui oikeudelle: "Lääkön laskelmille ei tule antaa mitään merkitystä". Ei vannasti tulisi antaa pesän mielestä mitään merkitystä Lääkön laskelmille, koskajos niille annetaan oikeudessa arvoa, koko pesäluettelon rakentaminen Raotasilan ja Lustigin sapluunalla olisi silloin todettava vääräksi. Väliaikaisena pesänhoitajana Juha Raotasila kirjoitti 7. syyskuuta 1993 oikeudelle: "Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan/Lastenklinikan ja kirjatilaajien jälkeen suurimpana velkojana pesäluettelon mukaan on Acuson Oy -niminen osakeyhtiö. Velan ottaminen pesäluetteloon petustuu Acuson Oy:n lähettämään laskuun, jossa laskutusosoitteena on Lastenklinikan Tuki ry. Laskussa mainittu laite on tällä hetkellä Lastenklinikan hallussa... Acuson Oy:n puolesta on kokurssipesälle ilmoitettu puhelimitse, että Acuson Oy:llä ei ole saatavia Lastenklinikan Tuki ry:ltä. Lähetetyn laskun perusteella on velka kuitenkin otettu pesäluetteloon." Tuollakin tavalla RantasiJa sai kasvatettu pesäluetteloon velkaa pelkästään Acusonille markkaa. Tämä Acusonin toimittama laite oli niitä Jaakko Perheentuvan ihmeellisesti suoraan Hyksille tilaamia laitteita, joista kukaan ei halunnut kantaa vastuuta. Yhdistyksen hallitus ei ollut tehnyt tuollaista tilauspäätöstä. Lopulta mutkien kautta tuokin lasku maksettiin Lastenklinikan Tuki ry :lle kuuluvista varoista, vakuutuskorvaoksista saaduista markasta, jotka olisi pitänyt tuloottaa konkurssipesälle eikä Hyksille, jonne rahat salamyhkäisesti kulkeutuivat. Nämä toimetjohtivat siihen, että jo tältä osin pesässä on yhteensä reilun 1,6 miljoo- 168

171 nan markan virhe. Lisäksi pesäluetteloon merkittiin yhdistykselle velkaa Pointy Trading Oy:lle markkaa. Tämä velka ei perustunut oikeasti mihinkään, vaan Pointylle oli maksettu jo reilut markkaa liikaa ennen yhdistyksen konkurssia. Tuota ylimaksua ei kuitenkaan pesä ole perinyt Pointy Trading Oy:ltä takaisin. Pirkka Haarlaan yhtiön tekemä Lastenklinikan Tuki ry:n viimeinen tilinpäätös ( ) ei sisältänyt mitään velkaa Pointy Tradingille. Taseessa oli merkitty velkaa Pointyn kohdalle tasan nolla (0) markkaa. Mistä siis hyppäsi Pointyn markan velka pesäluetteloon? Nämäkin esimerkit osoittavat, että Juha RantasiJan isännöimä Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesä on ollut täysin tuuliajolla yhdistyksen varoista ja veloista. Lopullisen konkurssituomion antoi Helsingin käräjäoikeuden 5. osasto 5. huhtikuuta Tästä päätöksestä sikisi uusia oikeuden käyntejä, kun saatavia riitautettiin. Mutta Juha RantasiJa ja hänen Harry Harkimon kanssa yhdessä vetämänsä uusi yhdistys Lastenklinikan Kummit ry pärjäsi hyvin. Käräjäoikeus ei hylännyt Lastenklinikan Kummit ry:n saatavia, jotka oli tuotu oikeuden pöytään ennen valvonta-ajan umpeutumista. Oikeus tuomitsi, että Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän varoista maksetaan muun muassa Lastenklinikan Kummit ry:lle markkaa 16 prosentin korkoineen 24.8.l993 lähtien. Saatava vastasi suurin piirteintuki ry:n tavaroiden ja laitteiden hankintahintaa. Miten LastenklinikanTuki ry, joka meni konkurssiin lo päivää ennen kuin Lastenklinikan Kummit ry perustettiin, pystyi velkaantumaan Kummit ry:lle? Tämä Lastenklinikan Kummit ry:n markan saatava perustui sille väitteelle, että ne henkilöt ja yritykset jotka olivat ennakkoon tilanneet ja maksaneet (359 markkaa tai puolet 169

172 siitä) LastenklinikanTuki ry:lle Lapsi ja unelma -kirjasta, olisivat siirtokirjoilla siirtäneet saatavansa valvonnan uudelle yhdistykselle. Näin perusteli Leena Pyymäki asiaa oikeudelle kirjelmässään 10. tammikuuta 1994: "Saatava perustuu konkurssiyhdistyksen pesäluueloon merkittyyn ns. kirjatilaajavelkaan... Kirjatilaajat ovat oheisen erittelyn mukaisesti siirtokirjoilla siirtäneet saatavansa valvovalle yhdistykselle (Lastenklinikan Kummit ty)." Näitä kirjatilaajia oli noin 7 000, joista noin puolet on Leena Pyymäen mukaan antanut hänen edustamalleen yhdistykselle siirtokirjan. Mutta Helsingin käräoikeudelle on Pyymäki Lastenklinikan Kummit ry:n asiamiehenä toimittanut vain neljä (4) allekirjoitettua siirtok.irjaa. Missäovat muut noin siirtokirjaa? Pyymäki oheisti kirjelmässään 66 sivun nimiluettelon, jossa oli henkilön sukunimi ja etunimi sekä kirjasta maksettu summa. Josjokainen näistä henkilöistäolisi tehnytjuridisesti oikean ja sitovan siirtokirjan, olisi ne pitänyt niputtaa noin 14 mappiin. Tällaisia siirtokirjamappeja ei ole Helsingin käräjäoikeudessajutun asiakirjoissa, joissa ne pitäisi olla. Tällaisella prosessoinnilla kuka tahansa voisi käydä huutamassa käräoikeuden ovelta minkä tahansa konkurssipesän istunnossa, että antakaa minullekin miljoona! Tälle Pyymäen edustamalle reilun 1,1 miljoonan markan haamuvelalle, antoivat avoimen asianajovaltakirjan Lastenklinikan Kummit ry:n puolesta Taneli Mäkelä ja Juha Rantasila, konkurssipesän pesänhoitaja. Lastenklinikan Kummit ry:lle tuomittiin pesän maksettavaksi myös palkkasaatavia (Matti Lustigin) markkaa. Näin päätti Heli Saarinen, vt. ylimääräinen käräjätuomari. 170

173 10 Jokereiden kummisedät K eväällä 1990 ja viimeistään keväällä 1991 miljoonaveloissa rimpuillut Jokeri-Hockey Oy olisi lain mukaan pitänyt asettaaa selvitystilaaoja käytännössä sitä kautta konkurssiin Tätä vaihtoehtoa ei olisi silloisten Jokereiden taustajoukkojen talous kestänyt. Siksi he pelastivat itsensäjuuri niillä samoilla keinoilla, joilla koko Suomi oli ajettu täydelliseen talouslamaan: pääosin maksamatta jääneillä pankkilainoilla ja pelaamalla pöytälaatikkoyhtiöillä. Niinpä Jokeri-bisnesten pelastamiseksi jouduttiin rikkomaan kirjanpitolakia, osakeyhtiölakiaja pumppaamaan rahaa useiden yritysten verkostoon, joka tuki toistaan kunnes yksi romahti alta pois toisen viritelmän korvattavaksi. Kalervo Kummolan ja Harry Harkimon sekä muiden taustamiesten yhteispeli Jokeri-bisneksissä alkoi niinkin kaukaa kuin Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa tammikuussa Kummola oli kavereineen tullut Uuteen-Seelantiin asti, maailman toiselle laidalle, tapaamaan yksinpurjehtija Hjallis Harkimoa. Mukana olivat muun muassa silloinen Jokerien osakas, nykyinen europarlamentaarikko Jyrki Otila, aitajuoksija, entinen kansanedustaja Arto Bryggare ja silloinen 171

174 kansliaministeri Ilkka Kanerva (Veikkaus Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja), joka matkusti neuvotteluun luontevasti valtion rahoilla, kun Kummolan veli konsuli Ari Hallenberg järjesti sopivasti tuohon aikaan siirtolaisten metsäpäivät Uuteen-Seelantiin. Noissa neuvotteluissa hahmoteltiin Jokereiden tulevaisuutta jääkiekossa Hjalliksen komennossa ja omistuksessa. Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Arto Bryggare ja entinen huippukoripatloilija, entinen kansanedustaja ja nykyinen Helsingin kaupungin IiikuntajohtajaAossi Rauramo ovat olleet jo vuosia Hjalliksen bisnesten läheisiä tukijoita. Mutta ennenkuin nykyiset tukijoukot oli saatu Hjallisbisneslen ympärille, piti alkuvuosina turvautua kopulikonsteihin. Hjalliksen jääkiekkobisnekset ovat koostuneet lukuisista pöytälaatikkoyhtiöistä, joiden omistukset, hallinto, varat ja velat ja vakuudet ovat kulkeneet ristiin kuin hämähäkinverkko. Todellisia tuloksia ei ole voitu näyttää ja siksi on tarvittu apuyhtiöitä pitämään talous kunnossa ainakin paperilla. Helmikuussa 1991 Henrik de Ia Chapellella ja Harry Harkimolla oli reilu enemmistö Jokeri-Hockey Oy:n osakkeista. Heillä oli täten käsissään miljoonavelat ja konkurssiin valmis yhtiö. He eivät olleet silti hulluja, vaikka se siltä ulkopuolisesta saattaisi näyttää. Taustalla kudottiin varsinaisten pelimiesten kesken Kalervo Kummolan ja Kokoomusta lähellä olevien säätiöiden rahojen vartijat, ekonomi Aarre Lepistöoja Martti MannerJan johdolla bisnesverkostoja, jotka tulisivat apuun. Kulissien takana harsittiin Jokereiden taakse kokoon sellaisiakin, konkurssikypsiä yrityksiä, joista ohjattiin markkoja Jokeri-ryppäälle ja joiden miljoonavelat haudattiin myöhemmin konkurssien kautta pankkitukimarkkoina veronmaksajien maksettavaksi. Kaikki tämä vaati aikaa, muttajuuri siksi de Ia Chapellen ja Harkimon käsissä oleva konkurssikypsä Jokeri-Hockey Oy 172

175 ei mennyt konkurssiin. Papereita vain piti kylmänviileästi järjestellä. Va ikka yhtiön tilikausi loppui 30. huhtikuuta, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä rukkailtiin vielä kuukausia sen jälkeen. Tilintarkastuskertomuskin päivättiin vasta 23. lokakuuta Se kertoi karusti: 'Tilikauden aikaisessa kirjanpidossa ja varainhoidossa on ollut puutteita", jotka ovat osaltaan "vaikuttaneet siihen, ettei tilinpäätös ole valmistunut lain edellyttämässä aj assa." Tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen sitä oli jouduttu "korjailemaan". Ti lintarkastuskertomus evästi lopuksi, että "yhtiön oma pääoma on jo aikaisemmissa tilinpäätöksissä ollut negatiivinen ja yhtiö olisi tullut asettaa selvitystilaan." "Näiltä osin emme voi puoltaa vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle." Tietenkin omistajat myönsivät vastuuvapauden lähinnä itselleen ja ystävilleen. Monta paperia piti kuitenkin pyöräyttää ja päivätä "oikein" tiettyjä tarkoituksia varten, joten noina aikoina ei joka viikko voinut tietää, kuka oli milloinkin hallituksessa ja kuka oli missäkin vaiheessa toimitusjohtaja. Pankkitilien käyttö pysyi kuitenkin tiukasti Harry ja Leena Harkimon käsissä. Jokeri Hockey Oy:n yhdeksi pelastajaksi kiepautettiin sopivasti 30. huhtikuuta 1991 ostettu pöytälaatikkoyhtiö Quel, jonka nimi samana päivänä muutettiin Jokerien Pelaajapörssi Oy:ksi. Tästä yhtiöstä on monien vaiheiden kautta tehty ristiin rastiin omistetun Jokeri-yritysryppään emoyhtiö Jokerit HC Oy, jota yritetään viedäjulkiseksi pörssi yhtiöksi. Näillä järjestelyillä tehtiin myöhemmin myös noin 300 Jokereiden pienomistajan osakkeet arvottomiksi, vaikka juuri he, jokerifanit, olivat yhteensä 2 miljoonan markan uhrauksilla pelastaneet Jokereita. Liikekumppaneiden, pankkien, viranomaisten ja suuren 173

176 yleisön on ollut mahdotonta pysyä perässä mitä yhtiötä tai yhdistystä oikeastaan tarkoitettiin kun puhuttiin Jokereista. Lisäksi yhtiöiden hallintoa, tai edes niiden muodollisia toimitusjohtajia on työläs jäljittää. Leena Harkimon Jokereiden toimitusjohtajuus vuodesta 1991 vuoden 1998 kesälle on ollut osaksi markkinointijippo julkisuustarkoituksiin. Jokerien Pelaajapörssin takana olivat omistajina ja hallinnossa Kalervo Kummola, Harkimot, Aarre Lepistö ja de Ia Chapellen perhe. Samat tahot olivat Jokeri-Hockey Oy:ssä lisättynä Cristian BergenheimilJa ja Jorma Saarikivellä. Yhtiöiden asiamiehinä ovat alusta asti olleet Juha RantasiJa tai hänen kaverinsa tai Jokeri-yhtiöiden kirjanpitäjä Martta Nurhonen - aina tilanteen mukaan. Juuri Pelaajapörssi järjesteli paljon Jokeri-Hockey Oy:n taloutta paperilla, kun pankit antoivat lainarahaa sille eikä velkoihinsa tukehtumaisillaan olevalle Jokeri-Hockey Oy:lle. Lukuisien Jokeri-yritysten yritys-ja omistuskiemurat ovat sekavia. Esimerkiksi Jokeri-Hockey Oy:n omistajaksi merkittyä Aarre Lepistön yritystä Yrityskonsultit Oy ei löydy kaupparekisteristä. Alkuvuodesta 1991 pyöriteltiin asianajaja Juha Rantasilan toimistossa paperiyhtiöitä kovalla kiireellä. Esimerkiksi 30. huhtikuuta 1991 de Ia Chapellen perheyhtiö CHC-Invest Oy perusti Harkimo Service Oy:n (myöhemmin fuusioitu yhtiö) kanssa JHC-Holding Oy:n. Rantasilan toimistossa kuitenkin töpättiin, kun kyseisen yrityksen hallituksen kokous kirjattiin pidetyksi 26. huhtikuuta eli neljä päivää ennen yhtiön perustamista! Jokerien Pelaajapörssi Oy:n (entinen pöytälaatikkofirma Quel) omistivat aluksi lähes samansuuruisin osuuksin CHC Invest Oy, Harkimo Service Oy, Kalervo Kummolan omistama Moro Oy ja jälkikäteen pöytäkirjaan merkitty SST-yhtiöt. Outo yhtiö Yrityskonsultit Oy oli vielä lokakuussa 1997 Jokeri-Hockey Oy:n yhtiökokouksessa merkitty yhdeksi yhtiön 174

177 omistajaksi. On kuitenkin hyvin merkillistä, että olematon yhtiö voi omistaa jotain. Ari Mennanderin kirjassaan mainitsemaa Kalervo Kummolan kaverin Aarre Lepistön Yrityskonsultit Oy:tä ei löydy kaupparekisteristä siksi, että yhtiö, jossa Aarre Lepistökin oli mukana, oli oikealta nimeltään Yrityskonsultit Oy SST, haettiin konkurssiin maaliskuussa Hakijana oli KOP. Miten on mahdollista, että jo keväällä 1992 konkurssiin mennyt yritys Yrityskonsultit Oy (SST) merkitään vielä 9. lokakuuta 1997 Jokeri-Hockey Oy:n osakasluetteloon, kun yhtiön pesänhoitaja Juha RantasiJa purki yhtiön eli lopetti konkurssipesänkin,jo huhtikuussa 1996? Tämä Jokeri-Hockey Oy:n outo osakasluettelo on ollut voimassa vielä yhtiön yhtiökokouksessa 1. lokakuuta 1998! Ovatko tuon yhtiökokouksen ja aikaisempien kokousten päätökset laillisia, jos mukana on ollut omistajana haamuyhtiö, edustajanaan Aarre Lepistö? Jokerien Pelaajapörssi Oy:n omistajaksi merkitty "SSTyhtiöt" tarkoitti juuri sitä monimutkaista SST-yritysrypästä, jonka osia kuopattiin konkursseihin jo vuonna Yrityskonsultit Oy SST:n konkurssiketjuun kuuluivat ristiin rastiin omistetut yhtiöt kuten SST lnvest Oy, SST Group Jne ja monta muuta tuolloin samanaikaisesti haudattua yhtiötä. Yrityskonsultit Oy SST:n perusti aikoinaan talousjohtaja Aarre Lepistö toukokuussa 1986 edustamillaan Antti Chydenius seuran Tuki ry:n ja Tuhatkunnan Tu ki ry:n rahoilla. Kaikista "SST-yhtiöiden" yrityksistä todelliset johtajat ja rahanpyörittäjät hyppäsivät ulos viime tingassa juuri ennen konkursseja ja luovuttivat hallituspaikkansa ja vastuunsa bulvaaneille. Yleensä yhtiöiden viimeiseksi kotipaikaksi vaihdettiin Helsingin sijasta Lahti. Nykyisen Jokerit HC Oy:n (entinen Pelaajapörssi, entinen Quel) yhtä alkuperäisomistajaaja perustajaa "SST-yhtiöt"-nimistä voidaan pitää kaikkien 90-luvun postilokeroyhtiöiden äitinä. 175

178 SST- Yhtiöt Oy perustettiin muutama päivä ennen kuin nykyisen Jokerit HC Oy:n edeltäjä, paperiyhtiö Quel Oy, muutettiin 30. huhtikuuta 1991 Jokerien Pelaajapörssi Oy:ksi. SST-Yhtiöt Oy:n taakse kätkeytyi kaksi miljoonaveloissa olevaa konkurssikypsää yhtiötä Oy SST Group lnc ja SST Invest Oy, joita edusti Martti Mannerta. SST-Yhtöt Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiinkin yhtiön perustaja Martti Mannerlajajäseneksi Pertti \anhanen, Kokoomusta lähellä olevien yhdistysten talouskonkarit Aarre Lepistöä ei valittu yhtiössä mihinkään tehtävään, mutta muutaman päivän kuluttua hänet kuitenkin merkittiin SST Yhtiöt Oy:n edustajaksi Pelaajapörssin perustamiskokouksessa! Näiden lukuisten "SST-yhtiöiden" kautta pyöritettiin satojen miljoonien markkojen bisneksiä, joiden pankkivelat lopulta kipattiin veronmaksajien harteille, heille maksettavaksi langetettujen pankkilukien muodossa. SST-yhtiöissä meno oli kansainvälistä ja korkeatasoista. Esimerkiksi SST-Group lnc:in johdossa olivat yhteen aikaan muun muassa Leroy M. Sylverts New Yo rkista, ministeri Olavi J. Mattila, maaherraja ministeri JohannesAntonsson Ruotsista, kokoomuksen rahakirstujen päällä istunut talousjohtaja Martti Mannerta ja tietysti Hjalliksen ja Raotasilan ystävä Aarre Lepistö. Martti Mannerlaila oli vaikutusvaltaaja suhteita niin paljon, ettei hänen tarvinnut edes vannoa SST-Group Inc:in konkurssissa yhtiön pesäluetteloa keväällä Ihmeellisesti pesäluettelon vannoi Lahden raastuvanoikeudessa oikeaksi täysin yhtiön ulkopuolinen henkilö, MannerJan puoliso, rouva Pirkko Mannerta. Rouva Mannerta ilmoittikin oikeudelle että "tietoni yhtiön ja ns. indressiyhtiöiden toiminnasta koostuvat lähinnä, joihinkin kotonani tapahtuneisiin, kahvia tarjoillessani, kuulemiin keskusteluihin''. Pelkästään huhtikuussa 1992 konkurssiin asetetun Yrityskonsultit Oy SST:njäljiltä haudattiin pankkivelkoja (KOP. Skop, 176

179 SHOP, PSP, SSP, SYP ja Interbank) veronmaksajien harteille yhteensä noin 53 miljoonaa markkaa. Yrityskonsultit Oy SST:n taloussotkujen hautaajaksi valittiin perhepiiristä uskottu mies, asianajaja Juha Raotasila ja saattehoidon valtion pankkitukimultiin siunasi Yrjö Tuokko ja Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Ky. Pesät lopetettiin vuonna 1996 ja näin maksut sittemmin siirtyivät valtiolle. Pesien hautauskokousten pöytäkirjat allekirjoittivat Juha Raotasila ja Leena Pyymäki, joka edusti yhtä suurvelkajaa eli Kansallis-Osake-Pankkia. Ari Mennanderin kirjassa Henrik de Ia Chapelle kertoo Jokereiden olleen hänen ylivoimaisesti paras sijoituksensa ja korostaa kuinka paljon positiivista julkisuutta toi Jokereiden markkinointi "Harkimoiden perheyrityksenä". Tosiasiassa Jokerit oli kummisetien perheyritys. Yhtiöiden monimutkaisen verkoston taustalta löytyi sama pieni piiri, Henrik de Ia Chapelle ja hänen suomenruotsalaisen aatelissukunsa varallisuus ja maine lainojen takaajana, Harry Harkimon suomenruotsalaisen rahasuvun (Hackman) tausta, Leena Harkimo ja hänen perheyhteytensä Veikko M. Vuorisen kanssa taustalla vaikultavaan asianajaja Juha Rantasilaan sekä Kalervo Kummola ja hänen yhteytensä jääkiekkopiireihin, olympialiikkeeseen sekä mediaanja epämääräinenjoukko liikemiehiä. Kalervo Kummola sai suostuteltua vuonna 1990 Harry Harkimon Jokereiden kautta tapahtuvan bisnesvyörytyksen julkiseksi keulahahmoksi, lupaamalla auttaa häntä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Jos Harkimo ei olisi ottanut (Henrik de la Chapellen kanssa) näkyvää toimijan roolia, olisi Kummola ollut miljoonavelkaisen Jokeri-Hockey Oy:n huomattavana takajaana taloudellisessa ahdingossa. Kummolan urheiluun ja viihteeseen liittyvät bisnekset olisivat todennäköisesti kaatuneet Jokereiden myötä. Miksi sittenjuuri Harry Harkimo suostui yrittämään sellais- 177

180 ta johon jääkiekkoguru Kummolakaan ei ollut pystynyt: nostamaan taloudessaan täysin epäonnistuneen, tosiasiassa selvitystilassa olleen, Jokeri-yhtiön kuuden miljoonan velkataakasta? Kummolan piiri tarvitsi aikaa pari vuotta järjestelläkseen kaikilla tahoilla tukea Jokereiden ympärille rakennettavaan laajaan jääkiekkobisnekseen, jossa hänellä olisi hengissä selviämisen mahdollisuudet. Kummola pystyisi Jokereiden ja muiden intressiyhtiöiden hallinnoissa ja osakkaana käyttämään tehokkaasti suhdeverkkoaan ja Jääkiekkoliiton käskykanavaa kiekkobisnesimperiumin perustamiseen. Kalervo Kummola on Harkimon tyylineo pelimies, jolle päämäärät pyhittävät keinot. Jääkiekkotoimittajien etiikkaseminaarissajoulukuussa 1996 Kummola paljasti esimerkiksi, että "olin minäkin 70-luvulla vanhassa SM-sarjassa sopimassa yhtä tasapeliä". Kaikilla mahdollisilla areenoilla Kummola on härskisti vetänyt välistä Jokeri-kortilla, samoin kuin hänen hyvä ystävänsä ja taustavoimansa vuorineuvos Martin Saarikangas, joka hänkin omistaa yhtiönsä Masa-Marine Consulting Oy:n kautta miljoonapotin Jokeri-bisneksistä. Kummola on jääkiekon näkymätön käsi, joka tarvitsi kulissikseen Harkimoita. Mediassaja bisnespiireissä Kummolan olemus ja tyyli herättävät vastakarvaa. Niinpä Kummola pyristeli irti taloudellisesta ahdingosta pukemalla tavoitteensa Jokereiden tuhkimotarinassa purjehtijaprinssi Harry Harkimon ja malliprinsessa Leena Harkimon vaatteisiin. Itse Kummola on menestynyt hyvin valitsemassaan roolissa: Jokeri-linnan jokapaikan taustavelhona. Mediamiehenä Kummola tiesi, ettei Harry Harkimo yksinään juuri herätä kansan unelmatarvetta, vaan siihen vaaditaan nainen, puoliso Leena, josta tehtiin suurelle yleisölle Jokereiden toimitusjohtaja, vaikka muut taustahenkilöt pyörittivät operaatioita. Lisäksi kun aluksi tarvittiin pieni 178

181 uskottujen piiri bisneksiin, niin Harry Harkimon bisnestavoille lojaali vaimo sopi siihen hyvin. Tämä julkisuussapluuna on toiminut loistavasti. Muun muassa vuoden 1997 itsenäisyyspäivän presidentinlinnan juhlista Ilta-Sanomien toimittaja kirjoitti Leena Harkimosta: "Leena muistutti Jukka Rintalan suunnittelemassa puvussa prinsessa Dianaa." Vuoden 1998 syyskuun lopulla Ilta-Sanomat kertoi lukijoilleen, ettei Leena Harkimo tiennytjääkiekosta aluksi mitään, mutta hänestä tuli miehensä kanssajääkiekon "kuningaspari". Tänään Kummola omistaa yhdessä Jarmo Porolan, Lasse Lehtisen ja Arto Tuomisen kanssa VBH Television nimissä 11 prosenttia Neloskanavasta ja on kanavan hallituksen varapuheenjohtaja. Kummola omistaa Kimmo Leinosen ja Jarmo PoroJan kanssa kahdeksan prosentin osuuden Jokerit HC Oy:stä, Jokerikonsernin emoyhtiöstä, jonka Arvopaperilehti on arvioinut syksyllä 1998 noin 150 miljoonan arvoiseksi. Näin Kummolan omistus kavereidensa kanssa on nykyisen markkina-arvon mukaan noin 12 miljoonaa. Harry Harkimo itse arvioi Jokerit noin 250 miljoonan haarukkaan. Myös Jokeri-Hockey Oy:n hallinnossa piipahtanut Kimmo Leinonen, on Kummolan istuttamana Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF:n) suhdetoiminnasta ja markkinoinnista vastaava johtaja järjestön päämajassa Ztirichissä Sveitsissä. Kummola on itse IIHF:n johtoryhmässä. Kummola itse istuu kymmenien virkojensa lisäksi muun muassa Helsinki Halli Oy:n hallituksessa yhdessä Juha Rantasilan, Hjalliksen, de Ia Chapellen, Martin Saarikankaan ja Jussi Länsiön kanssa. Helsinki Halli Oy perustettiin Juha Raotasilan toimistossa 8. toukokuuta Yhtiön perustaja oli Harry Harkimon omistama Hjallis Promotion Oy (entinen Oy Ecu-Capital Ab), jota edusti Hjallis. Osakepääomaksi merkittiin tulevaan areena- 179

182 hankkeeseen nähden vaivaiset markkaa. Perustamiskokouksessa Hjallis valitsi Helsinki Halli Oy: IIe hallituksen, eli itsensä ja Kummolan, de Ia Chapellen ja Rantasilan. Samassa tilaisuudessa valittu hallitus palkitsi luottamuksen ja huusi Hjalliksen puheenjohtajakseen. Yhteistyö oli saumatonta. Niin kuin aina Raotasilan toimistossa asioitaessa. Asialla oli kova kiire. Siksi Raotasilan toimistosta asianajaja Lasse Lagus lähetti kaupparekisteriin 17. toukokuuta 1995 päiväämänsä kiirehtimispyynnön. Lasse Lagus perusteli kiireellistä käsittelyä muun muassa sillä, että "perustettavan yhtiön lukuun neuvotellaan tällä hetkellä rakennusluvan saamisesta sekä monista rakennusurakoiden solmimisista". Painottaakseen asiaansa ja tehdäkseen käsittelijän työn merkittäväksi, Lasse Lagus evästi viranomaista: "Kyseisessä hallissa on tarkoitus pelata vuoden 1997 jääkiekon MM-kisat, joten hallin valmistuminen on myös kansallinen kunniakysymys suurten taloudellisten intressien lisäksi." Yksi ongelma RantasiJan toimistolla kuitenkin on vuosien varrella ollut: siellä työskentelevät juristit osaavat hyvin huonosti tehdä yhtiöiden tai yhdistysten perustamisasiakirjoja, koska ne lähes säännöllisesti lähetetään kaupparekisteristä uusittavaksi, korjattavaksi tai täydennettäviksi. Esimerkiksi loppuvuonna 1997 toteutettu Helsinki Halli Oy:n osakepääoman korotus meni pieleen. Kaupparekisterin korjauskehotukseen vastasi 19. marraskuuta 1997 Raotasilan yhtiökumppani varatuomari Leena Pyymäki. Ensin hän selineli asioita ja sitten totesi virkailijatie lopuksi: "Ilmoitan tiedoksesi, että olen lomalla , mutta tarvittaessa voit Helsinki Halli Oy:n asioissa olla minuun yhteydessä GSM-numerooni. Asia on ollut niin yksin minun 180

183 hoidossani, ettei 'sen levittäminen' kenellekään muulle toimistossamme ole tarkoituksenmukaista." Pikkukorjauksia on kaupparekisteriin helppo tehdä, mutta kuinka on He1sinki Halli Oy:njuridinen pohja rakennettu? Onko yhtiötä edes olemassa? Suurennuslasilla lakipykäliä tarkastellen voitaisiin todeta, että Helsinki Halli Oy:tä ei ole viral1isesti olemassa, koska sitä ei ole perustettu oikein. Nimittäin tehdessään itse yhtiön perustamispöytäkirjoja Juha Raotasila merkitsi yhtiön perostajaksi Hjallis Promotion Oy:n. Tällaista yhtiötä ei ole olemassa. On kylläkin olemassa yhtiö nimeltä Oy Hjallis Promotion Ab. Helsinki Halli Oy:lle ministeri Olli-Pekka Heinosenjohtama opetusministeriö antoi huhtikuussa 1996 valtionapuja 20 miljoonaa Keväällä 1998 Harry Harkimo kumppaneineen sai puhuttua A-lehtien kustantajan edustajan Olli-Pekka Ly ytikäisen sijoittamaan A-lehtien varoja yli kolme miljoonaa Jokerit HC Oy:hyn. Sitä kautta Hjallis yrityksineen olisi vastavuoroisesti sijoittanut miljoonia jalkapalloseura HJK:n toimintaa tulevaisuudessa hallitsemaan osakeyhtiöön keväällä Hjallis kuitenkin veti rahansa HJK:sta yllättäen, esisopimuksesta huolimatta. Marraskuun 9. päivänä 1998 Hjallis ostikinjalkapalloareena-hankkeensa pelikaveriksi Pallokerho- 35:n jalkapallajoukkueen ottamalla Jokerien vastuulle PK:n parinsadan tuhannen markan velat. Halpa hankinta hyvin menestyneestä joukkueesta, joka kaudella 1998 nappasi jalkapallon SM-pronssia. Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut usein vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta. Ari Menoader kuvaa kirjassaan Hjallis, Hartwal Areena, että jääkiekkojoukkue HIFK petti sopimuksensa Hjalliksen 181

184 kanssa seuran mukaan tulosta areenalle. "Hjallis oli myynyt kaikki aitiot ja yhteistyösopimukset olettaen, että HIFK siirtyy Jokerien mukana uuteen suurhalliin. Sen piti olla täysin selvää. HIFK oli allekirjoittanut asiasta esisopimuksen, jota se ei katsonut sitovaksi. Kyseinen sopimus riitti kuitenkin pankkien ja vakuutuslaitosten lakimiehille, kun Hjallis ja Pekka Laitto olivat rahoituskierroksellaan." Rahoituskierrokselle tuota sopimusta Hjallis kumppaneineen tarvitsikin. Tuo esisopimus syntyi siten, että Hjallis soitti vuoden 1995 kesä-heinäkuun vaihteessa HIFK:n varapuheenjohtajalle Frank Mobergille ja ilmoitti, että "tarvitaan rahoituksen kasaan saamiseksi ilmoitus, että tekin pelaatte tällä areenalla". Moberg otti yhteyttä HIFK:n puheenjohtajaan Kimmo Heinoon. HIFK:n piirissä mietttiin ehdot ilmoitukseen suostumiselle. Ne ilmoitettiin Hjallikselle,jonka toimistosta ne faksattiin takaisin esisopimuksen muodossa. Esisopimuksessa luki muun muassa: "HIFK sitoutuu pelaamaan ottelunsa Pasilaan rakennettavassa uudessa Helsingin monitoimihallissa. Otteluvuokraksi on sovittu 10% lipputuloista. Mikäli HIFK siirtää toimistonsa uuteen halliin, on vuokra 70 mk/neliö. HIFK saa myös yhden hallituspaikan Helksinki Halli Oy:n hallituksessa." Kimmo Heino allekirjoitti esisopimuksen 21. heinäkuuta Sitten asiassa ei pitkään aikaan kuulunut mitään. "Tähän esisopimukseen ei koskaan saatu Hjalliksen allekirjoitusta. Kun sitä ei kuulunut. niin meille heräsi ajatus, että mitenkä nämä ehdot nyt ovat? Kun kyselimme perään, että missä viipyy se sopimus, joka perustuisi näihin ehtoihin, niin Juha Raotasilalta tuli sopimusehdotus, jossa puhuttiin 20 %:n vuokrasta, ei tullut hallituspaikkaa eikä toimistoa", kertoo Moberg. "Meillä raksutti nopeasti missä mennään. Kysyimme Jää- 182

185 kenttäsäätiöltä millä ehdoilla saamme jäädä Jäähalliin. Kun se selvisi tiedotimme julkisuuteen maaliskuussa 1996, että HIFK pelaa Helsingin Jäähallissa". Moberg sanoo ja ihmettelee, että senjälkeen häntä mollattiin Harkimon piiristäjulkisuudessa ''kusettajaksi". Hjallis-kirjassa Hjallis on jo kiitollinen, ettei HIFK tullut mukaan Hartwall Areenalle. "Saimme niiden otteluiden tilalle parempia tapahtumia, joista tulee myös enemmän rahaa. Mutta en koskaan anna anteeksi sitä temppua, mitä ne tekivät." Hjallis-kirjassaan Ari Menoader kertoo: "Hartwall Areenan tilojen näyttely-, messu- ja tapahtumapalvelujen vuokrauksesta vastaa Pasilan Markkinointiareena Oy, joka isännöi tiloja. Hinnat vaihtelevat, mutta keskimäärin ilta uudella areenalla maksoi kevään 1997 markkinatilanteessa markkaa tai 20 % lipputuloista." Saattoi se niin vielä keväällä 1997 ollakin, mutta jo saman vuoden syksyllä Pasilan Markkinointiareena Oy oli konkurssissa. Yhtiön varsinainen toiminta alkoi keväällä 1997, mutta jo 14., lokakuutta yhtiön omistaja Jyrki Vainio luovutti yhtiön omaisuuden konkurssiin. "Suurin syy yhtiön konkurssiin hakemiseen on Helsinki Halli Oy:n purkama yhteistyösopimus", joka koski näyttelyjen ja tapahtumien järjestämistä Hartwall Areenalla, mikä oli ollut yrityksen liikeidea. Väliaikaisen pesänhoitajan muistiossaan ( ) asianajaja Tapani Taskinen selvitti yhtiön konkurssin syitä: "Varsinainen syy oli Jyrki Vainion ilmoituksen mukaan ja aivan ilmeisesti yhteistyön epäonnistuminen tilojen omistajan Helsinki Halli Oy:n kanssa. Tilanne luisui täydelliseen molemminpuoliseen epäluottamukseen." "KT-tapahtuman näyttelypaikat saatiin kylläkin myydyiksi. Katetta ei kuitenkaan jäänyt, koska yhtiö menetti reklamaatioiden johdosta satoja tuhansia markkoja sen johdosta, että näyttelytilojen valmstuminen viivästyi sovitusta aj ankohdasta. 183

186 Tähän oli Jyrki Vainion mukaan syynä se, että jää ei sulanut ilmoitetussa ajassa. Halliyhtiö ei kuitenkaan osallistunut vahingon kattamiseen." KT Data tapahtuma peruutettiin siksi, "että halliyhtiö järjesti lähes samanaikaisesti kilpailevan tilaisuuden.'' Leikki -97 tapahtuma peruutettiin siksi, "että halliyhtiö ilmoitti näyttelytiloissa olevanjäätä eikä antanut sitovaa tietoa tilanteesta suunniteltuna näyttelyaikana." "Lopulta kävi niin, että hallitiloissa ollutta näyttelykalustoa suorastaan katosi eikä yhtiön edustajia Jyrki Vainion ilmoituksen mukaan päästetty sovitusta ajasta huolimatta hakemaan kalusteita eikä edes tarkastamaan tilannetta." Pesäluetteloon merkittiin vieläareenan maanrakennuksiin, kuljetuspalveluihin ja siivouksiin liittyviä laskuja markkaa, joita Jyrki Vainio pitää oikeudettomina. Lisäksi yhtiöltä velottiin Jääkiekko MM 97-projektiin liittyviä laskuja noin markkaa, joiden laskutuksen Vainio on todennut yhtiölleen aiheettomaksi. Kun Pasilan Markkinointiareena Oy asetettiin konkurssiin 22. 1okakuuta 1997, toi Harryn veli Roy Harkimo pesän tuhkiin vielä marraskuun 4. päivänä päivätyt Roykino Ltd:n kaksi laskua yhteensä markkaa. Kun Helsinki Halli Oy ja Harkimot kohteli näin kaltoin yhteistyökumppaniaan, luulisi Jyrki Vainion olevan katkera Harry Harkimolle. Asia on kuitenkin päin vastoin: Syksyllä 1998 Vainio ylistää Harkimoa menestyvänä liikemiehenä, eikä hän uskaltaudu puhumaan mistään Harkimon ja hänen yhteistyöhön liittyvistä sotkuista. Aikoinaan jääkiekkomessuja järjestämässä ollut Seppo Hankkio joutui bisneksistä syrjään Harkimon vuoksi. Seppo Hankkiokaan ei halua mennä sotkujenja erimielisyyksien yksityiskohtiin, vaan viittaa siihen, että Harkimon lähipiiristä on uhattu häntä kovilla otteilla, jos hän puhuu menneistä ulkopuolisille. 184

187 Jalkapalloareena-hankkeeseen moottoriksi kaavaillun yhtiön Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n, perusti puolestaan tällä kertaa olemassa oleva yhtiö: Oy Hj allis Promotion Ab. Yhtiö piti perustamiskokouksensa 1. heinäkuuta 1998 ja jokaisessa asiakirjassa on yhtä loogisesti perustajana olemassaoleva yhtiö Oy Hjallis Promotion Ab, kuin olematon yhtiö Helsinki Halli Oy:n perustamisasiakirjoissa. Nyt kun tulevaisuus näyttää varmemmalta Hjallis pani yhtiönsä rahaa osakepääomaksi vain pakollisen minimin markkaa. Jalkapallohallin kustannuksiksi on arvioitu noin IlO miljoonaa markkaaja se raha tulee muualta. Helsingin kaupunki on luvannut lainaa 32 miljoonaa sekä 5 miljoonan edestä maanrakennustöitä ja valtio avustaa opetusministeriön päätöksellä 14 miljoonalla, eli yhteiskunta avustaajalkapallobisnestä yhteensä 51 miljoonalla. Loput kerätään yhtiöiltä, jotka haluavat tukea Hjallis-bisneksiä. Perustaja halusi yhtiölle toistaiseksi pienen piirin: toimitusjohtajaksi valittiin Hjallis, hallituksen ainoaksi jäseneksi valittiin Hjallis ja varajäseneksi Leena Harkimo. Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n lakiasioita hoitaa asiamiehenä juristi Klaus Kavanne, Lastenklinikan kummi, Raotasilan ja Harkimon pitkäaikainen ystävä Kavanne on myös se Lastenklinikoiden Kummit ry:n lakimies, joka on kieltänyt näyttämästä ulkopuolisille kummiyhdistyksen hallituksen pöytäkirjoja, "koska ne sisältävät sopimuksia, jotka saattavat paljastaa liikesalaisuuksia", kuten Hilkka Ahde asian muotoilee syksyllä Kaikilla Hjalliksen ja Raotasilan yhtiöillä on aina kiire rekisteröityä, poikkeusta ei tee jalkapalloareena-yhtiökään. Yhtiön edustaja Martin Heinrichs lähetti kaupparekisteriin kiirehtimispyynnön, kun nimi meni yhtiöllä uusiksi. Yhtiön puolesta hän merkitsi kiirehtimisperusteeksi: 'Yhtiön tulee anoa Helsingin Kaupungin ja valtion tukirahoja kiireesti." Helsingin kaupunki perusti 19. elokuuta 1998 Helsingin 185

188 Pallokenttä Oy:n markan pääomalla. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin kaupunginasiamies Yrjö Kivi laakso. Kivilaakso kiirehti yhtiötä kaupparekisteriin sopimusneuvotteluilla "rakennusyhtiön kanssa". Helsingin kaupunginvaltuustonjalkapalloareenahankkeelle myöntämä 32 miljoonan laina kanavoidaan kaupungin omistaman Helsingin Pallokenttä Oy:n kautta Harkimo-yhtiöille. Kun rahaliikenne tehtiin yhtiöiden väliseksi, ei se ole enää julkista, vaan kuuluu yhtiöiden liikesalaisuuksien piiriin. Näiden salaisuuksien vartijaksi Helsingin kaupunki valitsi oman yhtiönsä, Helsingin Pallokenttä Oy:n, tilintarkastusyhteisöksi Yrjö Thokon johtaman Tuoko, Deloitte & Touche Oy:n. Jääkiekkobisnes on veristä taistelua faneistaja sponsoreista. Se on taistelua rahasta, joka tulee lippukassan ja mainossopimusten kautta yhtiölle. Jos samalla omistajalla on vielä oma halli, oma joukkue, oma lipunmyyntijärjestelmä ja muutamia muita sponsorointiin ja mediatapahtumiin erikoistuneita yhtiöitä, on rahapeliketju täydellinen. Se on amerikkalainen mallijossa pyöritetään suuria summia ja hallitaan rahavirrat, laskutukset, sopimukset ja tilikaudet, joilla voidaan ainakin tilapäisesti tasata yritysryppään eri osien mahdollisia tappioita. Hjallis-kirjassaan Ari Mennander kuvaa, kuinka Hjallis on hakenut jääkiekkobisnesoppinsa Amerikasta. Ajatus NHLtason hallista oli juolahtanut ensimmäisen kerran Hjalliksen mieleen syksyllä 1992, kun hän Teemun jäähyväisottelun jälkeen seurasi Teemun pelejä NHL:ssä. Hjallis pitää tuota matkaa suurena elämyksenä, koska sai Teemun joukkueen Winnipeg Jetsin kanssa kulkea samoissa "busseissa, lentokoneissa ja hotelleissa". Hjalliksen ja kumppaneiden ideat on jalostettu Suomen olosuhteisiin Pohjois-Amerikasta, missä "ammattilaisurheilulla 186

189 on paljon pitemmät perinteet kuin Euroopassa". Keväällä 1994 Suomessa vieraili NHL:n pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Bob Goodenow. Tuolloin Goodenow kertoi Hjallikselle, että on hienoa omistaajääkiekkojoukkue, "mutta bisnes siitä tulee vasta kun omistat oman hallin". Se on totta. Pohjoisamerikkalaisessa urheiluviihteessä kaikki vaikuttavat kaikkeen, siksi pelipaikan omistus on todella tärkeä osa kaikkien rahavirtojen ohjailussa. Siksi Kummola on puuhannut hallia Ta mpereelle, mutta hanke on vastatuulessa. Martin Saarikangas oli mukana Espoossa jo toisen hallin rakentamisessa ja rahoituksessa. Espoon Areena valmistui keväällä 1999 ja sai nimekseen Länsi Auto Areena. Jos Hjallis, Kalervo Kummola, Martin Saarikangas, Juha Rantasila ja Henrik de Ia Chapelle ovat jotain oppia NHL:stä ottaneet, on kyse varmaan kaikkien intressipiirien koplaamisesta nelivaljakon käsiin. He nimittäin edustavat ja omistavat lukuisten muiden urheiluun ja viihteeseen liittyvien yhtiöidensä lisäksi Jokeri- ja Hartwall Areena bisnestä (Harkimo, Saarikangas, Kummola, Rantasila, de Ia Chapelle) sekä vaikuttavat Suomen Jääkiekkoliiton (Kummola, Rantasila, Saarikangas), SM liigan (Saari kangas, Harkimo), Eurooppan liigan, EHL:n (Kummola, Harkimo), Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (Kummola ja Kimmo Leinonen) ja pelaajayhdistyksen, Suomen Jääkiek koilijat ry:n (Rantasila) asioissa ristiin rastiin. Tällaiset verkos tot ovat tyypillisiä NHL:ssä. NHL:ssä liikutellaan huikeita rahasummia. Amerikkalainen urheilubisnes on aina taitavasti kietonut syliinsä myös hyväntekeväisyysbisneksen. Esimerkiksi Teemu Selänteen hyvä ystävä ja joukkuetoveri Paul Kariya Anaheimin Mighty Ducksissa (Mahtiankoissa) joutui 1997 "lahjoittamaan" palkkapussistaan 10 miljoonaa markkaa hyväntekeväisyyteen pelaajasopimuksen ehtona. 187

190 Ikävänä puolena on ollut, että valitettavasti amerikkalainen jääkiekkobisnesmalli on ollut mielettömän rikollista. Tätä puolta on kuvannut selkeästi Hannu Sokala kirjassaan Nappulat, huijarit & liikemiehet (1997). NHL:n menneisyys ja nykyisyys on värikäs tarina, Suurimmista rötöksistä ja huijauksista ovat tulleet kuuluisiksi joukkueiden omistajat. Harold Ballard oli joukkueiden omistajista oikukkain ja omaperäisin, itsevaltias johtaja, joka erotti 12 vuodessa 11 valmentajaa. Hän osti vuonna 1972 enemmistön NHL:n menestyneimmästäjoukkueesta eli Toronto Maple Leafsista 1972, eikä joukkue ole senjäjkeen päässyt loppuotteluun. Vaikkajoukkue ei kunnolla enää pärjännyt, rahan tulo oli hyvää Kun Ballardilta kysyttiin 1980-luvun puolivälissäjoukkueen huonosta menestyksestä, hän sanoi, että osakekurssimme on kunnossa ja teemme voittoa. joten "helvettiäkö me siitä välitämme". Ballard tuomittiin lähes 70-vuotiaana 1970-luvun alussa kolmeksi vuodeksi vankilaan. Oikeudessa hänet tuomittiin 47 petoksesta ja varkaudesta. Ballard oli pannut taskuunsa dollareita Maple Leafs-joukkueelta sekä Maple Leafs Gardenshalliyhtiöltäkin. Ballardin tarvitsi hyväkäytöksisenä miehenä istua tuomiostaan vain vuoden vankilassa, jonka vierashuoneen yleisöpuhelimesta hän hoiti joukkuettaan ja hallibisneksiään. Pisimmän vankilatuomion seurojen omistajista sai Los Angeles Kingsin entinen omistaja Bruce McNall, joka passitettiin vankilaan maaliskuussa 1997 kärsimään lähes kuuden vuoden tuomiotaan. Aikanaan McNall sai toimistaan kehuja ja ihailua, hän oli jopa seurojen omistajista kootun NHL:n hallintoneuvoston puheenjohtaja. Häntä pidettiin uuden ajan omistajana ja johtajana, joka tuo todella suurta liiketaloudellista aj attelua liigaan. 188

191 Sen McNall tosiaan teki oikein megaluokassa. Juhlittu McNall valehteli kuitenkin kulissien takana, petti ja huijasi. Hän onnistui julkisuudessa pitkään esittämään menestyvää liikemiestä, mutta rahavaikeudet pakottivat jo 1984 McNallin ja hänen liikekumppanit väärentämään yritysryppäänsä kirjanpitoaja he panivat omiin taskuihinsa LosAngeles Kingsin lipputuloja. Vi ime vaiheessa McNall merkitsi jo kuolleita kilpahevosia lainojensa vakuudeksi. Amerikkalainen talouslehti Fortune kertoi talvella 1997 First Los Angeles-pankin pääjohtajan Thomas Kempfin Juotottaneen McNallin bisneksiä vuosikaudet, vaikka tämä ei ollut pystynyt maksamaan lainojaan takaisin. Hyvät ystävät matkustelivatja huvittelivat hulvattomasti "toistensa rahoilla". Kempfin myöntämät lainat melkein kaatoivat hänen pankkinsa. McNallin vararikko paljastui 1994, kun häneen pettyneet bisneskumppanit haastoivat hänet oikeuteen. Siitä seurasi konkurssi ja Yhdysvaltain liittovaltion tutkijat alkoivat selvitellä McNallin pankkisuhteita. Tutkimuksista paljastui historian pahimpiin kuuluva pankkipetos: McNall liikekumppaneineen oli pystynyt huijaamaan 11 pankilta, investointipankki Merrill & Lynchiltä sekä Los Angeles Kingsiltä kaikkiaan noin 1,4 miljardia markkaa. Kolmas NHL:n suuri rötöstelijä on lakimies Alan Eagleson, joka johti NHL:n pelaajayhdistystä 25 vuotta. Hän kuppasi dollareita taskuihinsa sieltä täältä sillä seurauksella, että on nyt etsintäkoulutettu Yhdysvalloissa. Oikeudenkäyntejä hän on pakoillut piiloutumalla Kanadaan. Liukasliikkeisen juristi Eaglesonin ongelmaksi tuli se, että hän edusti monia tahoja niin ristiin, että intressit löivät toisiaan korvalle: toisen etu oli toisen haitta ja toisessa tilanteessa päinvastoin. Usein Eagleson ajoi seurojen omistajien etua paremmin kuin edustamansa 150 pelaajan. Kun kerran Eaglesen teki niin paljon vilunkihomrnaa, niin miksi häntä ei paljastettu aikaisemmin? Hannu Sokalan kirjan 189

192 mukaan vastaus kuuluu: "Jääkiekko on kuitenkinjopa Pohjois Amerikassa suhteellisen pienen piirin toimintaa, eikä kukaan halua ryhtyä likaamaan omaa pesäänsä." Muttajoskus suojamuuritklo murtuvat. Alan Eaglesonin touhut saattavat koitua koko NHL:n kohtaloksi. Eräiden arvioiden mukaan pahin vaihtoehto on koko NHL:n konkurssi, kun pelaajat hakevat Eaglesonin huiputtamia, saamatta jääneitä eläkemaksuja yli miljardin markan edestä. Lisäksi toinen oikeusjuttu perää Eaglesoninja seurojen harjoittamaa yhteispeliä, jonka avulla seurat vuosina säästivät palkkakuluja noin 4 miljardia markkaa. Keväällä 1994 Hjallis Harkimo kertoi Fakta-lehdessä kuinka Jokerien keikkabisnes voittaa ideavarkauksilla: "Pohjois-Amerikassa on aina pikku juttuja, pikku palasia. Niitä ideoita voi varastaa sieltä hyvin. Eihän tässä tarvitse oikeastaan mitään itse keksiä. Kopioit vain tarpeeksi hyvin ja sovellat tarpeeksi hyvin." 190

193 11 Kaikki tiet vievät Aleenaan A ikoinaan jääkiekkokaukaloissakin kovaotteinen ja liukasliikkeinen HIFK:n puolustaja, asianajaja Juha Raotasila lausui Hjallis - Hartwall Areena kirjan syntysanat toimittaja Ari Mennanderille 28. maaliskuuta 1996: "Helkkari, on se niin mielenkiintoinen kuvio, että siitä pitäisi tehdä kirja". Niin syntyi lopulta kirja ja mielenkiintoinen kuvio, jonka lankoja veteli taustalla Juha Rantasilakin. Julkinen viisikko Haewall Areenan takana oli Henrik de Ia Chapelle, Kalervo Kummola, Juha Rantasila, Harry Harkimo ja Martin Saarikangas. Heilläjokaisella oli tärkeä rooli projektin puuhamiehinä. Hjallis Harkimoa, Juha Rantasilaa, Kalervo Kummalaa ja Martin Saarikangastayhdisti myös hyväntekeväisyysharrastus Lastenklinikoiden Kummit ry:n puitteissa. Hjallis Harkimo ja Juha RantasiJa yhdistyksen hallinnossa vaikuttajina ja muut heidän mukanaan rakensivat mukavaa julkisuutta sairaiden lasten asialle ja samalla itselleen. Martin Saarikangaskin pääsi esiin televisiossa ja lehdistössä, kun Kummit ry järjesti Geena & Renny gaalan 30.joulukuuta 1993 Helsingin Kaivohuoneella. 191

194 Elokuvaohjaaja Renny Harlin oli juuri mennyt naimisiin tähtinäyttelijä Geena Daviesin, "Suomen Superminiän" kanssa syyskuussa. Harlinin bisnekset ystävänsä tuottaja Markus Selinin kanssa olivat hiljattain menneet Suomessa rajusti tappiolle. Kesäkuun alussa Apu-lehti otsikoi: "Hollywoodissa juhlitaan, Planet Fun Funissa itketään, Rennyn huvipuisto jakelee potkuja," Kyse oli Keravalla sijainneesta huvipuistosta, joka teki edellisen vuoden syksyllä rajun konkurssin. Markus Selinin yhtiön Funente Oy:njäljiltäjäi velkaa yli 40 miljoonaa markkaa. Kenkurssia ei pelastanut sekään, että mainoskampanjat hehkuttelivat Renny Harlinia yhtiön takuumieheksi ja osakkaaksi. Harlin hääri julkisuudessa ykkösmiehenä kun huvipuiston toimintaa jatkoi Panzelda Oy, jolla oli kaukaa tulevat omistajat. Renny Harlin auttoi ystäväänsä Seliniä uuden bisneksen alkuun ravintola Kaivohuoneen uusina ravintoloitsijoina vuoden 1993 lopulla. Listalle oli luvattu muun muassa Rennyn uusimman elokuvan nimen mukaista Cliffhanger-viiniä. Sisustustöitä ja ohjelmasuunnitteluajohti Renny. Harlinilla ja Selinillä oli kuitenkin yksi pulma: kuinka saadaan Kaivohuoneen avajaiset markkinaitua Suomessa kerralla räväkästi? Apuun tuli Lastenklinikan Tuki ry:n raunioille perustettu Lastenklinikan Kummit ry ja Harlinin sekä Selinin hyvä ystävä Harry Harkimo kumppaneineen. Näin Kaivohuoneen avajaiset televisioitiin MTV 3-kanavalla suoraan suomalaisten olohuoneisiin, kun tempauksen nimeksi saatiin sairaiden lasten hyväntekeväisyyttä edistävä Geena & Renny -gaala. Joulun alun Ilta-Sanomat kertoi Rennyn ja Geenan saapuneen Suomeen: "Tuore aviopari nähdään Helsingin Kaivohuoneella, jossa he esiintyvät Lastenklinikoiden kummien hyväntekeväisyysgaalassa." 192

195 Myöhemmin gaalan jälkeen Ilta-Sanomat kertoi kuvien kanssa kuinka "Geena ja Saarikangas maistelivat yhdessä shampanjaa". Gaalassa oli mukana myös Hjalliksen hyvä ystävä Thomas Zilliacus, Nokian ex-viestintäjohtaja, HJK:n jalkapallojaoston entinen pomo, joka oli syyskuussa kertonut, että Hjallis yritti ostaajalkapalloseura Finnairin Pallon. Harkimo halusi jo silloin laajentaa urheilubisneksiään: ''Halusin tehdäjotain futikselle." Siitä ei tullut kuitenkaan mitään. Gaala oli pullollaan Hjalliksen kavereita ja muita julkkiksia: näin pienijulkkiskerma sai mainetta koko kansan töllistellessä heidän juhlintaansa. Ohjelman tuotti MTV:lle luonno11isesti Markus Selin. Tuotantoyhtiö ei talvella 1999 enää löytänyt Gaalasta tehtyä taltiointia. Lastenklinikan Kummit ry:n hallituskin luotti Seliniin,jolle eräässä kokouksessaan annettiin huoleksi gaalan pääsylipputulojen kerääminen. Te levisioidussa hyväntekeväisyyshuutokaupassa tuotiin esiin näyttävästi myös Harlinin, Hjalliksen, Selinin ja Zilliacuksen tulevia bisneksiä, kuten myöhemmin vuonna 1995 Helsinkiin avattua ravintolaa Planet Hollywoodia. Renny oli tuotattanut aioa Arnerikasta asti nahkatakin,jonka selässä luki komeasti Planet Hollywood. Lisäksi sitä komistivat superjulkkisten nimikirjoitukset: Arnold Schwartzenegger, Demi Moore, Bruce Willis ja Sylvester Stallone. Joku huusi tämän Planet Hollywood -nahkatakin lopulta gaalan huutokaupan korkeimpaan hintaan, markkaan. Tuolla takkikaupalla ostettiin samalla Planet Hollywoodravintolaketjulie kattavaa näkyvyyttä joka mediassa. Apu-lehti kirjoitti gaalasta heti tammikuun alussa Lehti kertoi, että "osa hyväntekeväisyyshuutokaupan tavaroista meni nimettömien toimeksiantajien piikkiin, joita kuvailtiin 'ulkomailla toimiviksi sijoittajiksi'. Salissa kuiskittiin, että markan Planet Hollywood -nahkatakista olisi voitu 193

196 maksaa markkaa!" Olisihan siitä maksimaalisen julkisuuden saamiseksi voinut luvata vaikka miljoonan, koska Planet Hollywood -takin huutaja ei koskaan maksanut edes tuota markkaa. Kummit ry:n tilinpäätöksissä tätä markan myyntisaamista kuljetetttiin kahden tilikauden läpi ja kirjattiin vasta tilikaudella 1995 hallinnon kuluihin Geena & Renny -gaalan luottotappiot mk". Entäs kuinka kävi Geena & Renny -gaalan muiden luotto jen? Paljonko tilaisuudesta lopulta saatiin rahaa sairaille lapsille? Sitä on mahdotonta sanoa. Kuitenkin tiedetään, että gaalassa ollut Apu-lehden toimittaja oli haltioissaan: "Renny Harlin ja hänen ihana vaimonsa Geena Davies ovat ansainneet syvän kumarruksen ja hatunnoston paneutumaha koko persoonallisuudellaan Lastenklinikan Kummit ry:n asialle ja Lastenklinikan pienten potilaiden auttamiseen. Gaalassa kerättiin rahaa yli markkaa." "Summan suuruus on meille kovin mieluisa yllätys ja tulee todella kipeään tarpeeseen", kertoi gaalassa mukana ollut ylilääkäri Jaakko Perheentupa, Lastenklinikan Kummit ry:n hallituksen jäsen Apu-lehden lukijoille. Apu-lehden toimittaja oli myös iloinen siitä, mitä professori Jaakko Perheentupa vakuutti: "Rahojen kohtaloa ei tarvitse tällä kertaa surra. Ne menevät suoraan ja lyhentämättöminä Lastenklinikan lahjoitustilille ja käytetään kiireisimpiin laitehankintoihin" Tosiasiassa hyväntekeväisyyteen saaduksi ilmoitetut yli markkaa, eivät koskaan menneet suoraan, eivätkä lyhentämättöminä, eivätkä Lastenklinikan lahjoitustilillje. Ne rahat, jotka tilitettiin menivät Lastenklinikan Kummit ry:n tilille. Lastenklinikan Kummit ry:n vuoden 1993 tilinpäätöksestä 194

197 voi lukea, että Geena & Renny -gaalan tuotoiksi merkittiin vain markkaa, joista vähennettiin kuluja markkaa. Ilmoitetusta markasta oli jo siinä vaiheessa huvennut jonnekin markkaa, mikäli Jaakko Perheentuvan julkisuuteen ilmoittama summa piti paikkansa. Silti tuosta noin markastakaan ei kuitenkaan tilitetty Lastenklinikan Kummit ry:lle kuin vain markkaa! Loput markkaa merkittiin myyntisaamisiksi. Gaa }an huutokaupasta jäi tuolloin tilittämättä huutokauppatuloja markkaaja lipputuloja markkaa. Miksi gaalan tuottoa ei tilitetty kokonaan, vaan vain osa siitä? Saatiinko sitten Lastenklinikan Kummit ry:lle koskaan tilittämättömiä markkaa? Mahdotonta sanoa, koska Kummit ry:n tilinpäätöksiin on kätketty erikoisiajuoksutuksia. Vuoden 1995 tilinpäätös, kertoo, että sen vuoden Geena & Renny -gaala toi puhdasta tuloa markkaa. To isaalta vuoden 1996 tilinpäätöksen liitetiedot kertovat, että tuo vuoden 1995 gaala toikin voittoa vain markkaa. Tasattiinko tässä vuodelta 1993 saamatta jääneitä Geena & Renny -gaalan myyntisaamisia noin markkaa? Tällaiset ristiriitaiset merkinnät vahvistaisivat sitä otetusta, että vuoden 1993 gaalan saamattajäänyt loppuosa olisi haudattu vuoden 1996 tilinpäätökseen. Yksityiskohdat tästä operaatiosta tuntevat Juha Raotasila yhdistyksen rahaliikenteen hoitajana ja Yrjö Tuokko tilintarkastajana. Helsingin Planet Hollywood -ravintolasta on tullut joka tapauksessa yksi kummien tukikohta, ja niinpä Lastenklinikan Kummit ry vietti siellä yhdistyksen viisivuotisjuhliaan 5. lokakuuta Kummitja yhdistyksen toiminnanjohtaja Hilkka Ahde ovat saaneet aina mukavaa julkisuutta, kun Planet Hollywood tekee omia markkinointitempauksiaan. Viimeksi superjulkuista kävi Planetissa heinäkuussa 1998 multimiljonääri, näyttelijä 195

198 Sylvester Stallone, jonka vasemman käden nimenörnässä sormessa komeili hänen Muhammad Alilta 1,6 miljoonalla markalla ostamansa sormus. "Saan siitä sisäistä tyydytystä". Seiska-Iehti kertoi, että Stallone keräsi ravintolan eteen tuhatpäisen ihailijajoukon. "Hän luovutti Lastenklinikoiden Kummit ry:n Hilkka Ahteelle kaksi nahkatakkia huutokaupattavaksi uusien laitteiden hankkimiseksi." ''Säälin sairaita lapsia koko sydämestäni ja yritän tehdä niin paljon hyvää kuin mahdollista. Totuus on kuitenkin se, että hyväntekeväisyys auttaa monien uraa, kuten tietysti minunkin", kertoi Stallone Seiskalle. Seiska kertoi vielä, että seuraavaksi Stallone tuo mukanaan lson-arskan, eli Aarno S:n ja Bruce Willisin, jotka ovat Stallonen liikekumppaneita, "sillä he omistavat kimpassa Planet Hollywood -ravintolaketjun". Tämä ei pidä paikkaansa, vaan Planet Hollywoodin maailmanlaajuisen ravintolaketjun omistavat muut miljardiluokan liikemiehet Yhdysvalloissa. pääpaikkanaan Orlando, Florida. Tämän hyvin tuottavan ravintolake un pääasiallinen markkinointikeino ovat Hollywoodin julkkikset ja heihin liitetty hyväntekeväisyys, joka filmitähden kanssa takaa palstatilaa missä päin maailmaa tahansa. Elokuvatähdet omistavat emo yhtiöistä pikkuriikkisen osan osakkeita, jotta heidän omistuksensa toisi lisäarvoa ketjun markkinointiin. Helsingin Planet Hollywood on nykyisin ulkomaisen emo yhtiön omistuksessa. Bisnes luotiin 1995 kuitenkin kotimaisen yhtiön varaan. Mutta tämä ensimmäinen ravintolaa pyörittänyt yhtiö on haettu syyskuussa 1998 konkurssiin. Planet Hollywood -ravintolaa piti aluksi PH-Helsinki Oy -niminen yhtiö, joka perustettiin toukokuussa Yhtenä osakkaana oli Harlin & Selin Productions Oy, jota edusti varatuomari Antti Sipinen, joka aluksi omisti myös pienen siivun yhtiöstä. Antti Sipinen on hoidellut muun muassa Planet Fun Funin, Funente Oy:n, Panzelda Oy:n ja Luma- 196

199 Blanco Oy:n sekä Kummit-lehteä kustantavan yhtiön asioita. Harlin & Selin Productions Oy on sittemmin mennyt konkurssiin sellaisella nimellä kuin Lauttasaaren \erkko Oy. Planet Hollywoodin rahaliikenteen pyörityksessä olivat aluksi mukana Hjallis Harimo, Markus Selin, Renny Haelinja Thomas Zilliacus. Kun PH-Helsinki Oy:n toiminta pääo;i vauhtiin lokakuussa 1995 mahtavien julkkisavajaisten jälkeen, olivat yhtiön hallituksessa Harry Harkimo, Thomas Zilliacus ja Gary Reginald Davis. PH-Helsinki Oy:n talous pyöri päin prinkkalaa heti alusta lähtien, vaikka rahaa kulki pankkitileillä suuria summia. Esimerkiksi Hartwall Oy:n sponsoritukiainen 1, 2 miljoonaa markkaa pantiin nopeasti menemään. Jo muutaman kuukauden toiminnan jälkeen PH:n tuho häämötti. Ulkomaiset rahankierrätyksetkään eivät auttaneet, vaikka erilaisia osakaslainoja oli muun muassa International Metal Traders lnc:ltä, Asia-Pacific Strategic Alliances Group lnc:ltä, Lago Invest Oy:ltä, Eurocren Oy: Itä, Erik Ahlströmiltä ja Renny Harlinilta merkityiksi saatuja rahoja. Kaikkiaan aluksi markan osakepääoman yhtiöllä kiersi lyhyenä toimintaaikana "vierasta pääomaa" noin 14 miljoonaa markkaa. Palkko jen ennakonpidätysvelkoja ehti kertyä noin 1 miljoona markkaa ja arvonlisäverovelkaa yhtiöllä oli kesällä 1996 pystyssä jo 1, 3 miljoonaa markkaa. Yhtiönjohtojätti yhtiön heitteille kesällä Ensimmäisenä hyppäsi ulos Harry Harkimo, hänen eronsa merkittiin kaupparekisteriin 9. heinäkuuta. Sitten seurasivat Zilliacus ja Davis. Yhtiön kirjanpito oli retuperällä, tappiota oli tullut lyhyessä ajassa yli 2 miljoonaa. Yrityksen tilinpäätöstä on yritetty ''koplata" aina syksyyn 1998 saakka. PH-Helsinki Oy:n osakasrekisteriin merkittyä Lago Invest Oy:tä ei löydy kaupparekisteristä. Yhtiötä edusti osakas- 197

200 sopimuksen allekirjoituksessa ( ) Christian Kolster. PH-Helsinki Oy:n hallituksen ja erityisesti Thomas Zilliacuksen omin päin ilman valtuuksia tekemät paperityöt lainajärjestelyissä ja osakepääomissa sekä liiketoiminnan myynnin kauppahinnanjakamisessa johtivat keväällä 1998 rikospoliisille tehtyyn tutkintapyyntöön. PH:n entiset, eli viimeiset hallituksen jäsenet saavat aikanaan vastata tekemisistään, kun konkurssipesän asioita myöhemmin puidaan. Tutkintapyynnössään eräs noin 2 miljoonan markan lainan antaja epäilee, että hänen rahansa puhallettiin jonnekin. Te hokkaasti Zilliacus hoiti ilman valtuuksia myymänsä liiketoiminnan kauppahinnasta, noin 12 miljoonasta markasta, kuitenkin maksut esimerkiksi ErikAhlströmille (yksi miljoona) ja edustamalleen yritykselle Asia-Pacific Strategic Alliances Group (APSAG). Tämä kansainvälisissä veroparatiiseissa liikkuva APSAG sai päältä noin 1,5 miljoonaa, joka maksettiin pikaisesti luxemburgilaiseen pankkiin. Sittemmin Zilliacuksen edustama APSAG sijoitti rahojaan Jokerit HC Oy:n osakkeisiin ja näin hän tai joku omistaa yhtiönsä kautta myös Hartwall Areenaa. Kun Hartwall Areena, elämysten monitoimihalli, avattiin 19. huhtikuuta 1997 leikkasi sinivalkoisen nauhan juhlallisesti tasavallan presidentti Martti Ahtisaari Harry Harkimon rinnalla. Ennen avajaisia kello 16 saivat Leena ja Hjallis Harkimo kunnian nauttia päivällisen presidentin ja rouva Eeva Ahtisaaren seurassa Areenan ryhmäaitiossa. Myös asianajaja Juha Raotasilalla oli kunnia kuulua tuohon arvokkaaseen seurueeseen halliyhtiön hallituksen jäsenenä. Hartwall Areenan avajaishow oli Markus Selinin käsialaa ja illan juontaja oli kukas muu kuin näyttelijä Taneli Mäkelä, Lastenklinikoiden Kummit ry:n puheenjohtaja. Juha RantasiJa on toimittaja Ari Mennanderin mielestä lausunut Hjalliksesta "ehkä parhaan analyysin": - Hänellä on uskomaton kyky koota ympärilleen oikeat ja 198

201 parhaat mahdolliset kaverit ja olla maksamatta heille mitään. Näihin Hj alliksen kavereihin kuului aikanaan myös Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Matti Toivonen, joka potkaistiin palliltaan Harkimon aloitteesta syylliseksi epäiltynä poliisikuulusteluihin. Juristi Juha RantasiJa antaakin Mennanderin kirjassa kehuja Hjallikselle: "Hän teki minuun erityisen vaikutuksen Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssin yhteydessä ja sen raunioille perustetun Lastenklinikan Kummit ry:n määrätietoisen toiminnan käynnistämisen yhteydessä." Ensimmäisessä poliisikuulustelussa Matti Toivonen sai puolestaan vastattavakseen yllättäen poliisilta kysymyksen, mitä hän tietää Harkimon rahanpesusta? Urheilubisneksessä verotlomat tulot, ruskeat kiijekuoretovat olleet maan tapa jo juoksuratojen kuninkaan Paavo Nurmen ajoista lähtien 1920-luvulta. Jääkiekossa pelaajasopimukset solmitaan agenttien välityksellä ja rahat kierrätetään usein ulkomaisten veroparatiisiyhtiöiden kautta. Mutta varsinaisesti pelikuviot lisääntyvät ja laajenevat elämysbisneksen muillekin aloille todella suuriksi, jos joku yksi taho pyörittää omaa monitoimihalliaan, lipunmyyntiyhtiötä, markkinointi- ja sponsorointiyrityksiä sekä promootioyhtiötä kansainvälisten veroparatiiseihin perustettujen paperiyhtiöidenkin kautta. Hjallis Harkimolla ja hänen lähipiirillään on kaikki nämä urheilubisneskortit käsissään ja jokereitakin löytyy. Vuoden 1998 syyskauden markkinoinnissaan,jääkiekko joukkue Jokerit lähti suureen ilmoituskampanjaan, jossa mainostettiin Jokereita "pirullisina pelikortteina". Vuoden 1999 alussa Veikkaus Oy käynnisti Harry Harkimon kuvilla toteutetun miljoonien mainoskampanjan rahapeli Jokerin vauhdittamiseksi. Hjallis Harkimo esiintyi miljoonissa lehtikuvissa läpi valtakunnan. Veikkauksen on-line -pisteissä 199

202 oli Hjalliksen luonnollisen kokoisia nelivärisiä pahvikuvia, joissa hän esiintyi Tee se-itse Jokeripelin markkinahoukuttimena. Samalla kun miljoonien mainoskampanja saattoi innostaa uusia Jokeri-pelimarkkoja Veikkaus Oy:lle, kampanja markkinoi urheilubisneksen Suomen ykkösnimenä Harry Harkimoa ja hänen Jokeri-yrityksiään. Tämä yhteistyö Harkimon ja Veikkaus Oy:n välillä ei ole yllättävää, vaan päinvastoin. Harry Harkimon lähipiiriitä on ollut vuosien aikana mittavaa ja kannattavaa liiketoimintaa Veikkaus Oy:n kanssa. Tässä liiketoiminnassa on Veikkaus Oy ollut aina maksajan paikalla hämmästyttävän runsaskätisesti. Samaan aikaan kesällä 1995, kun Hjallis oli Juha Rantasilan avustamana perustanut Helsinki-Halli Oy:n valmisteltiin Hartwall Areenaankin liittyvien bisnesten tulevaa operointia. Vantaalla pidettiin erään uuden yhtiön perustamiskokous 14. heinäkuta Koolla oli mielenkiintoinen seurue. Läsnä oli Veikko M. Vuorinen, liikemies, jonka yritysryppäässä oli osaksi toimimattomiakin pikku yrityksiä. Pari yhtiötä oli konkurssissa, jotka olivat varojen puutteessa rauenneet ja valtiolle jäi verosaatavia yhteensä satoja tuhansia markkoja ja ulosmittauksessa oli maksuja. Hänellä on paljon yhteisiä yrityksiä Juha Raotasilan kanssa. Lisäksi Vuorinen on myös Leena Harkimon kaksoissiskon Liisa Alamäen puoliso. Läsnä oli Juha Rantasila, joka edusti Vuorisen kanssa hallinnoimaansa Slotline Oy:tä. Läsnä oli Risto Kippola, Veikkaus Oy:n yristyspalvelupäällikkö, jolla oli takanaan Ecomen Oy:n mittava konkurssi ja hyvät yhteydet Ulf Sundqvistiin; olihan Kippola muun muassa Ulfin ja ja hänen Björn-veljensä kanssa Wayup Oy:n hallituksessa, kun yhtiö anoi olemattomilla vakuuksilla Sundqvistin johtamasta STS-Pankista 20 miljoonan lainaa, joka myön nettiin. (Tästä lainan otosta on helmikuun alussa 1999 käynnistynyt Helsingin käräjäoikedessa oikeudenkäynti. jossa 200

203 entistä STS-Pankin pääjohtajaa Ulf Sundqvistia syytetään törkeästä kavalluksesta.) Läsnä oli Matti Ahde, muun muassa Suomen olympiakomitean valtuuston puheenjohtaja ja valtionyhtiö Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja. joka oli palkannut Risto Kippolan yhtiöön erikoisoperaatioiden luottomiehekseen. Ahde on puolestaan presidentti Martti Ahtisaaren erityinen luottomies. Tämä joukko perusti tuolloin Onnenpelit Oy -nimisen yhtiön. Osakepääomaksi merkittiin yksi miljoona markkaa. Veikko M. Vuorisen osuus oli markkaa, joka pöytäkirjan mukaan todettiin siinä tilaisuudessa maksetuksi. Slotline Oy:n puolesta Raotasila maksoi markkaaja Veikkaus Oy:n puolesta Matti Ahde nimikirjoituksellaan vahvisti Veikkaus Oy:n markan osuuden. Siatline Oy on Raotasilan ja Vuorisen hallinnoima yhtiö, jonka tilintarkastajana on Yrjö Tuokko. Onnenpeleihin siis lyötiin rahaa pöytään miljoona markkaa, josta suurimman osan veti taskustaan ulosottoveloilla rasitettu liikemies Vuorinen. Harva saa liiketoimiensa epäonnistumisen ja verojen maksamatta jättämisen jälkeen näin lentävän ja luottokelpoisen lähdön, varsinkin kun bisneksissä on mukana miljardiluokan valtionyhtiö. Veikko M. Vuorisen luotto tuohon aikaan oli kuitenkin vankalla pohjalla, koska kaksi viikkoa myöhemmin pidetyssä hallituksen kokouksessa Onnenpelit Oy hallituksen puheen johtaja Vuorinen valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi ja hänet vaituotettiin avaamaan yhtiölle 3 miljoonan Iuotoilinen sekkitili Merita Pankkiin. Lainan vakuudeksi oli sovittu yrityskiinnitys. Lisäksi lainaa takasi markan osalta Slotline Oy ( ) ja Vuorinen henkilökohtaisesti markan osalta. Vuorisen luottokelpoisuutta Meritao suuntaan paransivat varmasti Juha RantasiJan häikäisevät pankkisuhteet Meritaan, josta hän on saannut bisneksilleen niin paljon tukea kuin on 20 1

204 kehdannnut tai joutunut pyytämään. Lisäksi Vuorisen luottokelpoisuutta paransivat myös uuden yhtiökumppanin, Veikkaus Oy:n, erinomaiset suositukset. Vuorista auttoi bisnesmaailmassa erityisesti Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde, joka teki lähes kaiken minkä Vuorinen ja RantasiJa kehtasivat pyytää. Alussa Onnenpelit Oy:n asiamiehenä oli asianajaja Klaus Kavanne Lastenklinikoiden Kummit ry:n nykyinen lakimies. Onnenpelit Oy:n tarkoitus oli toteuttaa yrityskauppa, jonka Risto Kippola olijunaillut Veikkaus Oy:n puolesta Matti Ahteen tiukkojen erityisohjeiden mukaan. Yhtiön perustamispäivänä laadituo sopimuksen mukaan tarkoitus oli myydä Veikkaus Oy:n 41 myymälää Veikko M. Vuoriselle perustettavan yhtiön lukuun. Nämä myymälät olivat Veikkaus Oy:lle hieman tappiollisia, niiden liikevaihto oli lähes 300 miljoonaa. Myymälöiden ostamisesta oli kiinnostunut myös Rautakirja Oy, mutta Kippola, Ahde ja RantasiJa pelasivat sen pois kauppakuvioista. Kun myymäläkauppa vuoti julkisuuteen, kirjoitti Helsingin Sanomat 18. elokuuta 1995 asiasta otsikolla: "Veikkauksen myymälät myytiin varattomalle liikemiehelle". "Liikemies Veikko M. Vuorinen maksoi noin miljoonan markan kauppasummasta vain pienen osan. Sopimuksen mukaan loppu suoritetaan myymälätoiminnan tuloksesta." Helsingin Sanomien mukaan Veikkaus-yhtiön yrityskaupat kiinnostavat rikospoliisiaja niistä on kerätty tietoa. Myymäläkauppa oli näistä tuorein. Toimitusjohtaja Matti Ahde kertoi Helsingin Sanomille olleensa tietoinen Vuorisen taloudellisesta taustasta. "Meidän tekemiemme selvitysten mukaan ei kuitenkaan ollut estettä myydä myymälöitä hänelle. Meidän mielestämme Vuorinen on ostajana sellainen, että hän pystyy vastaamaan kauppakirjasta." Matti Ahteen väite ei pitänyt paikkaansa. 202

205 Kun Veikko M. Vuorinen ja hänen yhtiönsä ei pystynyt vastaamaan kauppakirjasta, vaan Veikkaus Oy:n piti tulla myöhemmin apuun tuntuvilla kauppahinnan alennuksilla ja muilla miljoonaluokan avustuksilla, jotka ovat liike-elämässä todella harvinaisia; kun myyjä alkaa omilla rahoillaan tukea ostajaa! Vaikka Matti Ahde vakuutti myös Ilta-Sanomille, ettei yhtiö aio "missään tapauksessa ottaa kauppaa uudestaan esiin", niin Veikkaus otti kaupan uudestaan esille. Onnenpelit Oy muutti syksyllä 1995 nimensä yxplus Oy:ksi. Yhtiön hallituksessa olivat vielä jäljellä Risto Kippola varsinaisenajäsenenäja Veikkaus Oy:n lakimies Carl-Henrik Nyberg varajäsenenä. Vuoden 1996 keväällä, 23. huhtikuuta piti Veikkaus Oy:n hallitus kokoustaan Lapissa, keväthankien kultaamassa Saariselän lomakeskuksessa yhtiön edustustalossa. Läsnä olivat muun muassa Matti Ahde, yhtiön kaupallinen johtaja Jussi Isotalo, juristi Car-Henrik Nyberg ja Risto Kippola. Nyberg ja Kippola edustivat tuossa kokouksessa sekä myyjää että ostajaa. Hallituksen pöytäkirjaan merkittiin, että " Jääkiekkoliitto on esittänyt kutsun kahdelle yhtiön edustajalle seurata jääkiekon MM-kisoja Wienissä " Päätettiin, että yhtiötä edustavat kaupallinen johtaja Jussi Isotalo ja yrityspalvelupäällikkö Risto Kippola. Tämä oli pieni palkkio siitä suuresta työstä, jota myös Isotalo ja Kippola olivat tehneet edistääkseen Kalervo Kummolan, Veikko M. Vuorisen, Harry ja Leena Harkimon ja Juha Raotasilan yhteisiä bisneksiä. Kohdassa yxplus Oy Veikkauksen hallitus kirjasi: "Kuultiin Risto Kippolan selostus yxplus Oy:n edustajien kanssa käydyistä neuvotteluista solmitun sopimuksen muuttamisesta kauppahinnan suorittamisen osalta. yxplus Oy on esittänyt kauppahinnan alentamista 2,3 miljoonalla markalla sen johdosta, että yxplus Oy luopuu sopimuksessa mainitun 203

206 pääteoption käyttämisestä. Tämän johdosta Oy Veikkaus Ab ei peri viikottaista, kauppakirjan kohdassa 10.1 mainittua 0,75 %:n osuutta myynnistä, osana kauppahinnan lyhennystä, alkaen viikosta 18/%." "Edelleen osapuolet ovat neuvotelleet myydyn kaluston ja irtaimen omaisuuden kauppahinnan alentamisesta epäkuranttiuden vuoksi 1 miljoonalla markalla." 'Tämän lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että Oy Veikkaus Ab myy lo %:n omistusosuutensa markan kauppahinnasta Veikko M. Vuoriselle myöhemmin määriteltävän yhtiön lukuun.'' Kippola kertoi hallitukselle, että sopimukset tul1aan kirjoittamaan ensi tilassa. Veikkauksen hallitus totesi Kippolan neuvotteleman tuloksen yhtiön kannalta hyväksyttäväksi ja "päätettiin hyväksyä sopimusluonnokset" Vaikka kyse oli vasta sopimusluonnoksista alkoi taustana nopea vyörytys. Nyt kaikki oli helppoa, olihan 'kikkaus Oy Lapin lumien kevättunnelmissa muuttanut Matti Ahteen ohjailussa kaupan ehtoja Vuorise11e niin edullisiksi, että hän sai myymälät käytännössä ilmaiseksi. Tu levina vuosina liiketoiminnan tuottoon pääosin sidottu maksutapa katkesi Saariselän päätöksillä välittömästi ja Veikkaus antoi yli 3 miljonaa markkaa anteeksi. Osamaksukauppanakin kauppahinta olisi ollut kaikkiaan laskennallisesti hyvin edullinen eli 17,7 miljoonaa markkaa. Nyt noitakaan miljoonia ei tarvinnut maksaa Veikkaus Oy: IIe. Tällainen Veikkaus Oy:nja Harkimoiden lähipiirin sopupeli on mahdollista hyväveli-verkoston kesken, niin kauan kun se pysyy pienessä piirissä salassa. Kun Veikkaus Oy irroittautui yxplus-yhtiöstä juridisesti, se ei kuitenkaanjättänyt Vuorisen yhtiötä taloudellisesti pulaan. Kaupanteon jälkeenkin Veikkaus Oy, juuri toimitusjohtaja Matti Ahteen tahdosta, pönkitti vielä miljoonilla markoilla 204

207 Veikko M. Vuorisen liiketoimintaa. Veikkaus Oy sitoutui kauppasopimuksessa auttamaan Vuorisen pääosin omistamaa ostajayhtiötä markkinoinnissa ja muussa liiketoiminnan käynnistämisessä. Myöhemmin Veikkaus Oy onkin maksanut yxplussan markkinointimateriaalia, ilmoittelua, esitteitä ja liikelahjoja sadoilla tuhansilla markoilla. Veikkaus Oy:n henkilökuntaa on ollut kokopäivätoimisesti Vuorisen yhtiön töissä. Veikkaus Oy on maksanut Vuorisen yhtiön koulutusta, hotelli- ja muita matkakuluja sekä kustantanut avokätisesti Vuorisen yhtiön sidosryhmille järjestettyjä juhlatilaisuuksia. Miksi näin on toimitusjohtaja Matti Ahteen johdolla tehty? Mitä Veikkaus Oy tai sen toimihenkilöt ovat hyötyneet tästä valtion yhtiön rahoilla kustannetusta yksityisen bisneksen poikkeuksellisesta tukemisesta, joka esti Vuorisen yhtiötä ajautumasta konkurssiin? Veikkaus Oy jopa rajoitti online-sopimusten myöntämistä eräille R-kioskeille, koska Vuorisen yhtiön myymälä oli lähistöllä. Eräs Veikkaus Oy:n johtaja onkin todennut, että Vuorinen yhtiöineen olisi mennyt nurin, ''ellemme olisi suojelleet häntä, koska yhtiön johdon halu on, ettei Vuorista voi päästää konkurssiin". Veikkaus Oy:njohto on kuitenkin edellä mainitulla toiminnallaan aiheuttanut useiden miljoonien markkojen vahingon Oy Veikkaus Ab:lle. Osakeyhtiölain mukaan on ehdottomasti kiellettyä tehdä oikeustoimia, jotka vahingoittavat yhtiötä. Rautakirja Oy olisi varmasti pystynyt maksamaan oikein arvioidun, huomattavasti paremman kauppahinnan. Muutama päivä Saariselän kokouksen jälkeen yxplus Oy piti ylimääräisen yhtiökokouksen,jossa Veikkausta edusti Risto Kippola. Tuossa kokouksessa Kippola ja Veikkaus Oy:n kaupallisen sektorin myyntipäällikkö Ilkka Rokala erosivat hallituksesta. Uuteen hallitukseen valittiin: Veikko M. Vuorinen, Juha Ran- 205

208 tasilaja Vuorisen puoliso Liisa Alamäki. Näin VeikkausRastimyymälät olivat huhtikuussa 1996 täysin Harkimon ja Raotasilan lähipiirissä. Mikä oli se myöhemmin määriteltävä yhtiö, jolle Veikkaus Oy Vuorisen lukuun möi lo prosentin osuutensa loo 000 markalla, koska se ei ollut yxplus Oy? Marraskuun II. päivänä 1996 perustettiin Raotasilan toimistossa uusi yhtiö Suomen Lippuluukku Oy. Perustajina olivat Helsinki Halli Oy edustajanaan Harry Harkimo ja Tiilimäki Rahoitus Oy edustajanaan Juha Rantasila. Yhtiöt merkitsivät puoliksi loo 000 markan osakepääoman. Näin käytännössä siirtyi 18 Veikkaus Oy:n myymälää Harkimon ja RantasiJan hallintaan vaivaisella markalla. Tiilimäki Oy on Raotasilan ja Vuorisen hallinnoima yhtiö, joka aikaisemmin kulki nimellä Oy Helsingin Indoor Golf Ab, jonka tilintarkastaja on Yrjö Tuokko. Lippuluukku Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Veikko M. Vuorinen ja hallitukseen valittiin puheenjohtaja RantasiJa sekä jäseniksi Harkimo, Vuorinen ja Mika Sulin. Kaupparekisteristä tuli tammikuussa 1997 Lippuluukku Oy:lle kehotus ilmoittaa, onko osakepääoma maksettu ja jos on, niin kuinka paljon siitä on maksettu ja että se on yhtiön hallussa. Näin alkeellisen "pikkuseikan" RantasiJa oli unohtanut ilmoittaa viranomaiselle. Taas piti pitää uusia kokouksia ja antaa vakuutuksia, että osakepääoma oli tosiaan maksettu, vaikka siitä ei perustamisvaiheessa ollut mitään tietoa tai todistusta. Näin edullisesti saatiin erityisesti Hartwall Areenan tapahtumia markkinoiva ja tilaisuuksiin lippuja välittävä myyntiketju pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin ympäri Suomen. Jos tuota markkaa ystävien ja sukulaisten kanssa oikeasti edes rahana liikuteltiin? Loppuvuodesta 1997 Suomen Jääkiekkoliitto muutti toimistonsa Helsingissä Amerin taloon, josta liiton puheenjohtajan 206

209 ja Suomen olympiakomitean hallituksen jäsenellä Kalervo Kummolalla on näköyhteys myöskin yksityiseen bisnekseensä Hartwall Areenaan. Jääkiekkoliiton toimistosihteerit puo lestaan välittävät oman työnsä ohessa myös Lippuluukku Oy:n palveluja. Kalervo Kummolan ja hänen kumppaneidensa satsaus yksinpurjehtijana julkisuuteen itsensä läpilyöneen Harry Harkimon jääkiekko-ja viihdebisneksiin on toistaiseksi ollut. ainakin rahassa mitattuna suurin suomalainen urheilu- ja elämysbisneksen menestystarina. Myöskin Lastenklinikan Kummit ry saattoi Veikkaus Oy:n myymäläkaupan jälkeen laajentaa ja tehostaa hyväntekeväisyystoimintaansa. Yhdistyksen vuoden 1996 toimintakertomuksessa todettiinkin toiminnanjohtaja HilkkaAhteenjohdolla näin: 'Thotemyynti Olarin, Myyrmäen ja Itäkeskuksen City Marketeissa, Kesport-Tapiolassa sekä Stockmannilta oli odotettua heikompaa ja hiipuikin vuoden aikana lähes kokonaan. Sensijaan VeikkausRasti-myymälöissä myynti laajennettiin koskemaan kaikkia 41 veikkausmyymälää kautta maan. Tämä helpotti tuntuvasti niitä paineita, jotka normaalisti kohdistuvat toimistosta käsin tapahtuvaan joulunajan omaan tavaramyyntiin." 207

210 208

211 Jälkisanat T aloudellisesti tuottoisat kokemukset Lastenklinikan Tukiry:nja Lastenklinikoiden Kummit ry:n hyväntekeväisyysbisneksessä rohkaisivat Harkimon lähipiiriä uusiin aluevaltauksiin hyväntekeväisyyden ja urheiluviihteen markkinoinnin yhdistämisessä. Te emu Selänne -ilmiö oli hyödynnetty loistavasti tukiyhdistyksessä ja kummiyhdistyksessä. Samaa Teemu-sapluunaa on alettu käyttää jo kolmannessa Harkimoidenkin junailemassa hyväntekeväisyysyhdistyksessä, jonka nimi on Finnish Flash ry. Yhdistyksen nimi on kopio Te emu Selänteen englanninkielisestä lempinimestä Finnish Flash, suomalainen salama. Salamavauhtia Finnish Flash onkin parina viime vuotena noussut urheilumarkkinointiverkoston merkittäväksi linkiksi rahamaailman, urheilutapahtumien ja viihdeareenojen yhdistäjäksi. Finnish Flash perustettiin 21. marraskuuta 1994 Helsingissä. Perustajina olivat jokerifanaatikko, liikemies Rene Pousar, jokerijääkiekkoilijat Petteri Immonen, Wa ltteri Immonen, Keijo Säilynojaja Teemu Selänne sekä Nokia Oy:n yritysviestinnän apulaisjohtaja Tapani Yli-Saunamäki. Finnish Flash ry:n tarkoituksena on "kannustaa, edistää ja tukea urheiluseurojen toimintaa ja yksilölajien harrastajia niin aatteellisesti kuin 209

212 taloudellisestikin. To imintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia sekä kannatusmaksuja yksityisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä." Yhdistys lahjoittaa varoja kannustuspalkintoina tai varusteiden muodossa juniori-, vammais-ja naisurheiluun. Nykyisin Finnish Flash markkinoikin itseään hyväntekeväisyysyhdistyksenä, joka järjestää jääkiekkoleirejä, urheilumarkkinointiseminaareja ja tietysti hyväntekeväisyysotteluja. Hyväntekeväisyysotteluilla kerätään ilmainen medianäkyvyys, mutta iso bisnes kulkee markkinointi-, promootioja sponsorointikuvioissa, jonne pyritään sitomaan vain ne intressipiirit, joilla on rahahanojen avaajinajotain merkitystä. Niinpä Hartwall Areenan suuret urheiluun liittyvät tapahtumat, kuten taitoluistelun 1999 MM-kisat, on sponsoriohjailussa otettu Finnish Flashin siipien suojaan. Urheilumarkkinointiseminaareihin kootaan usein parin sadan vaikuttajan joukko koolle luomaan tosiasialliset kontaktit juuri Harkimo-verkoston urheilutähtiin ja urheilubisneksiin. Tässä markkinointi- ja yhteysverkostossa toimivat tehokkaasti juuri Harkimo-bisneslen intressiyhtiöt kuten Event Partnership Finland Oy ja We lldone Agency Oy, Thunder & Flash Oy (Hjalliksen ja Teemu Selänteen yhteinen yritys) sekä KS Promotions (Jari Kurrin ja Teemu Selänteen yhteinen yritys) ja lukemattomat muut sidosyhtiöt, joista tärkein on Hartwall Areenaakin isännöivä Jokerit HC Oy. Uutena bisnesalueena Finnish Flashin toimintaan pyritään sitomaan jalkapallo Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:njajalkapallojoukkue FC Jokereiden kautta. Pesäpallon sponsoribisnes saattaa lakastua itsestään, kun Veikkaus Oy pani rikostutkintaan eräät Superpesiksen ottelut elokuussa Pesäpallo oli noussut vaarallisen menestyksekkääksi kilpailijaksi yritysten sponsorimarkkojen kerääjänäjuuri jääkiekon ja jalkapallon rinnalle. Harkimoiden lähipiiri myhäileekin varmaan tyytyväisenä kun rikospoliisi on selvitellyt 210

213 pitkävetopelin sotkuja, joihin Superpesiksessä sorruttiin. Lajissa, jonka bisneksiin Harkimo ei vuonna 1994 päässyt, vaikka yrittikin kovasti ystävänsä Renny Harlinin kanssa. Aivan kuten Lastenklinikan Tuki ry:ssä ja Lastenklinikan Kummit ry:ssä, yritysten ja suuren yleisön sydänten sulattajana Finnish Flash ry käyttää Teemu Selännettä. Kaava on toiminut loistavasti vuosikausia. Yksi tähti valaisee tien sponsorirahoihin. Perustamisen jälkeen myös Hjallis Harkimo tuli Finnish Flashin hallintoon ja on ottamassa siitä yhä enenevässä määrin vastuuta ja valtaa. Hjallis erosi Lastenklinikoiden Kummit ry:n hallituksesta "kiireittensä'' vuoksi maaliskuussa Harkimoiden edunvalvojilla on Kummiyhdistys täysin hanskassaan, joten hän voi nyt täysipainoisemmin oliajo kolmannen hallinnoimansa hyväntekeväisyysbisneksen jokerinaja takapiruna. Niinpä Finnish Flash ry:n yhteistyökumppaneina ovatkin jo muun muassa: Finnair, Hartwall, Hartwall Areena, Iltalehti, Jokerit HC, Katinkulta, Keuhkovammaliitto, Kustannus Oy Kiekkolehti, Kuopion kaupunki, MTV-Viihde Oy, Neste-lvo, Nike Finland, Opel Oy, SAS, Sonera, Veikkaus Oy, Viking Line ja Vuokatin Urheiluopisto. Olikin varsin luonnollista, että Teemu Selänteen jääkiekkoleiri kesäkuussa 1998 Sotkamon Vuokatissa sai nimekseen "Hartwall Jaffa/ Teemu Selänne" -leiri. Aivan yhtä luontevaa oli, että urheilumarkkinoinnin "huippuseminaari" järjestettiin samaan aikaan Vuokatin Katinkullan urheilulomakeskuksessa. Tapahtuman suurimpia maksajia oli Nokia. jonka rahoilla näin saatiin pariksi päiväksi kokoon noin kaksisataa henkilöä, joiden yhteinen mahdollisuus on olla mukana edistämässä Harkimo-yhtiöiden hyvinvointia. Nokia Oy on tiukasti mukana Hjallis-bisneksissä yhtymän yritysviestinnästä vastaavan apulaisjohtaja Tapani Yli-Saunamäen kautta. Hän on Finnish Flashin puheenjohtaja, mutta mukana myös monessa muussa urheilubisneksessä, kuten Event 211

214 Partnership Finland Oy:ssä. Tämä urheilubisnesyhtiö perustettiin asianajaja Juha RantasiJan toimistossa 21. lokakuuta!996. Perustajina olivat osakkaat Yli-Saunamäen lisäksi Hjallis Harkimo (Helsinki Halli Oy ja Hjallis Promotion Oy), Mika Sulin ja Jukka Kunnas. Finnish Flash ry luonnehti Vuokatin sponsoriseminaarin luennoitsijoita siten, että he ovat "maamme eturivin poliitikkoja, business-elämän vaikuttajia, urheilujohtajia sekä urheilijoita''. Aivan kuten Lastenklinikoiden Kummit ry, niin myös Finnish Flash ry julkaisee omaa lehteään ja myy fanituotteita. Lehden nimi on Flash Mail. Lehti jaetaan kappaleen painoksena pääosin Kiekko-Lehden väjissäja tietysti Hartwall Areenan tapahtumissa sekä muissa yhdistyksen omissa yleisötilaisuuksissa. Ilmoitusmyynnistä vastaa liikemies Rene Pousar. Flash Mail tehostaa yhdistyksen partnership-toimintaa ja tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa ja tarjoaa "yrityksille mahdollisuuden viestittää tästä yhteistyöstä" -tietysti yritysten maksamilla mainosmarkoilla. Aivan samalla tavalla kuin Lastenklinikoiden Kummit ry, on myös Finnish Flash ry pienen, tarkasti valikoidun ja rajatun piirin suljettu yhdistys. Olennainen osa Finnish Flashin toimintaa Harkimobisneslen edistämisen lisäksi, on partnership-yhteistyö, jossa yritykset voivat tarjota tuotteita ja palveluksia tai tehdä suoria rahalahjoituksia. 212

215 Lh.., i l, t.>l,.,. JOht J.: l>a" topt.to,,. ;f -:::, : :,:::,::: ::... : : : ::, ; :: :::::,l - i; To:....., y[t ui<apdom '"' k< k n&l"'-'"d GU.& l '"&"utt... PU.t ttl>n hy y& uor tt ttu "'' " "'* 'klnu. p rugtnt O.trJan Ehdotu Y"t lojmj S<yl pu.t<>ttlln hyyak y.o. '"'"'"'""- ltt.o. Yht lo p.o..o.t t t>ln p u, ''' -'l ltu upp.. al> toctl" 3 1 PUt ttlln.. u.oth hol lttul.-. n JA" nt<>n lu u,.,>," ' ' loi J &.Jh""''"" '"''"'"&<41. yl t. l' o n>l" " ' '''""" " 1 r > n&>.ll-.l,n.. n: l l t l "" Joht, A.o Lepl.. to, H OH"''I M,,,,,, P.o. t tt>ln yaj tt<> t<>! t >ul t ttll"t.-""'"'j.>i<<t tloloun- 1\htl yt l Jd v&<.>t o:l,.u< l411lh J " "' '""''" J"ilt. J.., Aarre Lepistö perusti Kokoomuksen taustajärjestöjen, Anni Chydenius Seuran Tuki ry:n ja Tuhatkunnan Tuki ry:n rahoilla Yrityskonsultit Oy SST:n. 213

216 -.. ft '"""..:::::-.:: ;;:.. -._,.,,n._. " - J JHC-Holding Oy perustettiin , mutta Harry Harkimo ja Henrik de Ia Chapelle pitivät hallituksen kokouksen jo

217 C31C Inv.H Oy Herl<boo Servtooo Oy LUIII<Bl l&enll oll i..bbee Legus. KokoukBen avfui.l RAriy Hark hoo, jol<o vol 1tt11n kokoulcaen johtajokal. Lan" La!J" tol l Lallllauue ja paatoavdtaleuua KOaka k t ouvat palkalla. to4ett11n kol<oo.la laul1-ei ja paatoava ltateakel, PIUIItattUn oruutta.a koko yhtlöjftrj<>lltyb kuuluaaan ltttt..., l eukal-ett. Yht!OjftrjeatykiKin '""utok-n johdoata yhtton uudat 300 0llokatta jaettlln oeal<l<--.ooolataj1en ka.allen l>eldlln yhtlöo:>euuten.aa ukalaaaaa auht-aaa aau- Quel Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan on myöhemmin toisella kirjoituskoneella lisätty läsnäolleeksi myös SST-Yhtiöt Oy. 215

218 : :..-.. THTJO (l( Aika jo pui<i<a t'if: wto 1992, - 1,... 1 : ::. -: = : 0:: : :.i:.:: :. '/6( Morki.u Lu kof1ol011o::.:j<.n t"ibt>is\)o.ij,.;;-..('..):.:., t.o.tz.. -.:of'co.>""' Kaupparekisterin mukaan Markku Lax ja Kari Juhani Helenius olivat Kaivokadun Invest Oy:n viimeiset va ruuhenkilöt keväällä f

219 '-' '-' '- ----=--= =----= =------""" ::... Tällaisilla Hyksin virallisilla tilauslomakkeilla tilattiin I kaikkiaan noin 1,2 miljoonan markan edestä laitteita lastenklinikalle. Jaakko Perheentupa ei ole tunnustanut olleensa tilausten määrääjä. Kuitenkin toimistonhoitajalla yksin ei ole valtuuksia tällaisiin tilauksiin. Tilauksia ei koskaan hyväksytty Lastenklinikan Tuki ry :n hallituksessa. vaikka yhdistyksen varoista tilaukset lopulta maksettiin. 217

220 ...._..., _," Ul'ilf-"1.1"1'"" 'll"! "' "' YLT"I!OE SH:(IIIFIU»<.T0:1 Tämä Jokeri-Hockey Oy:n hallituksen jäsenen Jorma Saarikiven väliaikaisesti kuittaama markkaa Lastenklinikan Tuki ry :Jtä on edelleen maksamatta ja tilittämättä. 218

221 ..:, ;: :'L r.: 6- l..._., Jokeri-Hockey Oy:n, Leena Harkimon allekirjoittama tilitys Lastenklinikan Tuki ry:lle Teemun jäähyväisottelusta (Jokerit-Malmö IF -ottelu ). Mitään tositteita tilityksessä ei ole esitetty. 219

222 Jokeri-Hockey Oy:n toimistossa käydystä neu vottelusta alkoi rä väkkä meno, kun Harry Harkimo esitteli Lastenklinikan Tuki ry :n projekteihin liikemies Markku Laxin. 20

223 "9. Kuntf'tslölahj ohus L,k lcj' Todettiin. Pttä oliv11t Jaakko Perheentupa ja Alf Backman j 1 1 b) lle l s i ng i n me istreetl ssl! vestaenottaml!ssii pi irt ä j ä senja Anita Tu0111aisen viidelle j!!rjestölle l!ntl!m&n ll'lhj oi t ukse n Timantti-Tuomaala -nimisen t i l iin Rn :o 42 VehmPrsalmen Enonlahden kylässä. l.as tenk l inik.11.n Tuk1 ry :n osuus lahjoituksesta on ls ' Muut lahjoi tuksen Sl!l!j a t ovet Suomen Unicef -yhdistys, Suomen kristillinen liitto, Suomen pe lastu.iil!rmeijl!n siuitiö ja Hels i ngin rl'luhftnyhd istys. Alf Bllck..,an on.,.duatanut Tuki ry : UI 27.l pidett.llv.ll ssä lfthjotuksen Blll!ne i den kokouksessl'l, missä tode ttiin. ett!! tila pyr it.lllln 111yym.lllln kev!!l!in 1993 e.lkanl'l. H ;l litus pä.llt ti vl'll tuuttlla Alf Back"'"" hoi tamaan kiinteistölahjoitusta edelleen. Samalla tode ttiin, ette koska lahjoi tus oli ;nnettu vuoden 1992 aikana. on aste hu oi t l!vl! vuoden 1992 omeisuustaseesse. 10. Muu t.. ehdo lli set as i a t Erikoissair-aanhoitl!ja Minna Yrjösen anomus "'atka-avustuksesta The Association of European Ped iatric Cl!I"d iologtst -työry hm8n j.!i.i"jest.!lmä.lln kou 1u"tu t1lat uuteen I ta.val taan. Hl'll litus p,ouitti myöl"lt.!i.a IIIIII"kkae. "'aintttue metkal! varten. c l Teho-osaston osas tonhoi ta ja Riitta Oksalan esi tys Tuki ry :lle henkirmoistll teho-osastol! ver-ten hyväksytti in. d l Le ikkl!usselien hoi tej ien mlltke-evus tusl'lnomus Australil!ssa ;! v.ll!h"l kokoukseen pantiin pöydll lle selvittely!!., P8Atettiin hakea virl!llista arpaj aislupaa Porvoon kauppl! oppileitokaelle p1dett8viuin lasten tepahtumaen. Seurl!IIVa kokous pidetiui.n klo Lastenklinikan hal linnon neuvotteluhuoneess11. Alf Backm11n. s i htee r 1 Lastenklinikan Tuki ry:n hallitus kirjasi kokouksessaan Jaakko Perheentuvan ilmoituksen huomattavasta testamentista yhdistykselle. Siihen kuului arvokas huoneisto Mannerheimintiellä. Minne tämä omaisuus on kulkeutunut, kun sitä ei enää merkitty Tuki ry:n konkurssipesän omaisuudeksi syksyllä 1993? 22 1

224 p 0 ' 6 l,, ) )? 1". '" Näin maksettiin Lastenklinikan Tuki ry :n varoista markkaa Teemu Selänteen saamasta Teemu Selänne -taulusta Sporting Art -yhtiölle ;:: : - -:.s;; ;!1 f-::-l--,-----i -,, - -: 0 "' "'-.. a.:.:r:-..._00! '"'=: Lastenklinikan Tuki ry :n hallituksen puheenjohtaja Mntti Lustig maksoi vähän ennen yhdistyksen konkurssia ( ) vielä Jukeri-Hockey Oy :lle markkaa. 222

225 03,0<' SUJ JÄLJENNÖS KOPLA 2 L""" Matti Toivosella oli outo tapa maksaa suuriakin rahasummia käteisellä useille yhteistyökumppaneille. Helmikuun 3. päivänä 1993 Toivonen antoi markan verran seteleitä Pointy Trading Oy:n Markku Laxin taskuun. 223

226 T A R 0 u s Goals for klds-pakatti sisattaå: 1. nimimaininta Jokareiden kotiolialun kokosivun lehti-ilmoituksessa lha- Sanomissa (1000, ) (l<s. ite 1.) 2. kenttakuulutus ottelun alussa (max tojottelu) ja Jokereiden tehtyä maa n kuulutetaan:... ja tarnän maalin yhteistyokumppanimme on... r (2000, ). 3. maininta Jokareiden kausikirjassa omassa osaslossa (500,-) kpl "YstAvA on aina yslåvä"-kortteja (500, ) S. yksi yhteinen tilaisuus Lastenklinikan kummien kanssa (sovitaan myöhemmin), mukana Teemu Selänne 6. kutsu tutustumlsklynnille Lastenklinikalla 7, 2 kpl Jokereiden kausikortteja (3600, ) Kaikkitämä tarfous 5000,-. (Saatte toki maksaa enemmankin, koska loppusumma on meille puhdasta tuottoa.) Tästä summasta menee Jokereilla 2500,-. Otamme teihin yhteytta pikaisesti. Voitte myös laxata vastauksenne oheisella laxvastauslomakkeella. Kiitos jo etukäteen. Lastenklinikan Tuki ry:n puolesta o. J., walm l Tällä tarjouspaketilla Lastenklinikan Tuki ry markkinoi Jokereiden kausikortteja kesällä

227

228 8ANKGIRO lbu (;:! 4,..,_......, 'E. IJ"l"\!,w:;O.1"!!'\<-itl; L-<>l' u g,' R':t\1 f.----'---,----1 LAt -..u...,!: :g -:r= L.A.t.'f1:.N.):..U \..J \ \ -...: S Q.1 l w)ia'f\j tl - -,:;._o Vt-"'Lt (J ILOJ,.: IL1?:s :n;.... l._.,.,.w.,.nao. "ZJ.tuo - -.'f'!s:..i"'= ""D ""....,....., ,,,....., , tj.do. C>oo -. Puheenjohtaja Matti Lustig maksoi Pointy Trading Oy:lle Matti Toivosen potkujen jälkeen 400 ()(X) markkaa perusteetlomia laskuja. eli reilut J(X) 000 markkaa yli yhtiön todellisten saatavien. Kuvassa ensimmäisen maksuerän (200 ()()() mk) suorituksen ( ) kuitti. 226

229 Lastenklinikan Tuki ry:n hallituksen varapuheenjohtajan, ylilääkäri Jaakko Perheentuvan kilje ( ) hallintoneuvoston jäsenille paljastaa, että yhdistyksen hallitus ei ollut enää toimintakykyinen. Silti Perheentupa oli viemässä yhdistystä konkurssiin päivää ennen ha11intoneuvoston kokousta. 227

230 1 USTEH,l"t ll rtm< 1VU U Att i/ito/ieiivosto U fr/lltr/ij,(,i./1 fi/u ar:/1 HHt.rHTOIIliiVOSTOH I:OIOIJS ;u.e.un hlh u.oo nyriutju Cu.tu tljha nl l a u. l<lko kua cuua ullato.-ohuhu JoJIIJuJuo jo pllth>'oltoluudoa Utou/ua. llolihuuu htuuo tutuuhjku TuU ry :a, tlhlhij- =!:,!!:;;:: ::: outo, po1 1lol tutuaooou jo uloadol /lo llltukun juouon ro!jtoulnon uonnoi4u JH u tuolh. IIUdo/Jlo.u.torvououo<oldett nlttblnuo Ilotel hlnoolh, odolllul o ollhto.. uvoouj Jo, odollloo!jo l>oujuk.. lh. tllhtu 'otoj.h lo, Sf', lh toi oui llo ool>doljiouh, juko o.. hlo alyheu ulruun. rakouu ldlo tai ruheyk un uur jl. olouihjot tuulhuhh UI ttlidu uhoa<u Jo ounot olhunu.. t y dlotfk.. llo uloudd JJolo ualo hjo Tätä Lastenklinikan Tuki ry :n hallintoneuvoston kokousta ei koskaan pidetty, vaan yhdistys vietiin sen korkeimman päättävän elimen kokousta edeltävänä päivänä ( ) konkurssiin. 228

231 ..., \."' "' ""'' "'"'" \h.,l.t.f\ w H"nvo.< l.o& k H '' LASTF.NKLINIKAN KIJMMIT RY BAR.>;J(L[Nli(E."'S FADDII.AR RF P jao TaroehMikeii.Espoo Harry llartimo, Hcl mko Tecmu S<:IInl>o. E.opoo IUio Sor,;a. Uolsinki Juh&Ronwila, Hehlnk! Söpimu. 0\anrne peru.< onecl Laslenldintkln K mm11 ry. Bamklmokens r.oddrar rf -nimi;enyhdis!yuen. luu nc<t uhcnj!send<so sekl hyvlks)nm "lleohcaoliiic!)'i.atmgi Tällä perustamiskirjalla perustettiin Lastenklinikan Kummit ry. 229

232 Asiou"'Jl'" '''.. '' \ll<.t...l'o:"t7 ". Rwola'>ll;o /!..: okluo <> KOPIO VoJvo,11 l.ajrt:nklinilwikumrnitl)',s.mklmikomfoddmrrl; rebsler6ily yhdistys, HcWJW 1lirrolwjoibiapcnatu._SIIIIll,... l.l3l io nwtu:aa kort.. l6%kooik\lnsin albmi:!ala SWava pctlls!iiukoclunsiybdlstybl:n pcsllucoolom mcrb!lyyn na. ti!}lril.ujavelkun. Usat ybityixlhealciioclliyntykscloimi tilam>cct kwumoon!dcgiiod!loybdutybelll ki:)ap j& uoclma"jl eanill::oonjoi<o kolo: 3S9 marttba loli poolctlllll l19,so...tba. ICJrjut:i olc:toimotcaujol nlill ollc:a lo:ijjlolilujill oa IIWIIlwn.!IILifllisci: $AA111 konkoauua mamcdtl yhdirybdtl. Kn}llilaaj.ol ovat oi>ci.-cri!ldyumukailesa ainobrjoilla siorllnoccl saatavmua val...ue ylldistybdle Hclsing>ssl wnmib&un io pll VoJvojo Ustcnldin.ibnKWIIINl i}'. B&n>klonokcns F..sdnrrf retium'!oty ymistys.hd uw l.ccruo l'yymlko VBfBIUOmari, Hel!inlr.i Näin varatuomari Leena Pyymäki perusteli käräjäoikeudelle Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssissa. että noin Lapsi ja Unelma-paketin tilannuha kirjatilaajaa olisivat myös veikoneet pesää Lastenklinikan Kummit ry :lle antamilla valtakirjoilla. Tätä määrää (noin 14 mapillista) valtakirjoja ei löydy oikeuden asiakirja-aineistosta. 230

233 l-'o8tleigu.lnlllm iti,m<it RY -IMINTIK 9S P IILIIIIQll / /H.U.9<1 1 7/USIU / <1 --- QRAII'UI In' <1 0010!1071!o00 /23.l2.9<1 t=:"oo,30. U.9<& OY JOU<l6T&UYISIO.\ !725 /3t.U.9<1 l'lno'l'lt.l COJISUI.l'l OY !7867 / AAC>IO C!TY t oou; eeooo 1 <&.n.u <IOOOQI5/128S00 / <1 NCIIL FIUIS 01' <10215 / IIE.=... : l L II U.T Lastenklinikan Kummit ry joutui tilinpäätöksessään pyörittelemään haamuyhtiö Fe-Markkinointi Oy:n velkoja ja saamisia. 23 1

234

235 ::":'".='.::"'..:" "-=-=-.= L =:-:--=-..::.= =::=:..:.=="""--==-= =-= --=> -=.:..=:.::.::;== "..,,.._, = ""- =- =..."":'..:.=. -=--- L Kari Juhani Heleniuksen ja Alex Punkerin ( ) perustama Fe-Markkinointi Oy:tä ei koskaan virallisesti syntynyt, vaan yhtiö jäi haamufirmaksi. 233

236

237 --._ _... ::::"':..:.::::.- - {/ '...,,..t16lja. n..16a , tl... oj.'p... _... j :..'":::::;- :.:::::.:.. -" Onnenpelit Oy:n perustajana perustamiskirjan allekirjoittivat liikemies Veikko M. Vuorinen. asianajaja Juha Rantasilaja Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde Osakkeet merkitsi Veikkaus Oy:n puolesta mm. Risto Kippola 235

238 ,....._ l.. R...,...,_,,....la6k!okkohi.>.-. MIIIii'IJ't,.., jllldloiocin lon-kltojo W.-niull _-yMa..:ki ( )ONijaJ-* ) ;:;., -Anii&Mo1-21l11 re ,..., )ll lalau...ton '-PO<III t98 e21 E- )'!ltion ) jd><looio OI<Itlilo>ool -n yl\l)l'tp""'""p'- Rislo...,..,. y)(pm O,......,.._ "" """"" kflyl:lyiiiii W5.. 10rrU&o!lo ---1X!*>IOron-.,....,_., _le l,3""'*=b Mn )omo.. oq. O., plmulcihm pllleojmioti III Timtn O.,'i.. I<OuS._D._,., C.15.. n O... fn)'yjviii /ile e- _..,wo.,.,t - myydyl1...mon )l-- w...a.n k_...,.,..., o..._,... $1, "P''_n...,, <M'" Alltn..._...,..,. - TI..., >LI IOII""""'"'.. O.OI or.tl t<tl()yv-..uoai>myy 10 '1i.nomlotuooo'""'llniNI 1Q:) OOO, V-M.V...,._ nnii<i O'\ -yl'ltl6n""'""" S..,.. )'hiio<> --.., )It jm IIIM\ V.,..., uulla...,opol1ao i(jppolo _.. =:,::.:=--,..:: =. -==::-...- d JII I>IIIIIW.,.... J,._O*I 3-5) K--- - EORI K.. ooootlllo yi'tii(in m n rte e) UYGon k...,._...""'-....,n.u - ry!vmioi)')<i TyOehtoi<>Pm\A<HIM O,_. -1& ,_.,._ LO!o,.,... IAI)ollln1II,O..... atl... li.ll vooma.. o yt>lleln...,_...,..,....,...,tallli <t;y wuvan..v. pltii.u koo JII """,..._._...,_.,.,.. Veikkaus Oy:n hallituksen kokouksessa ( ) Saariselällä kevennettiin huomattavasti yxplus Oy:n maksuja Veikkauksen 41 myymälän kaupassa. 236

239 l.. U118 11<111 tld0 \l" lu.l\-nwn. R.mta. du & Soi,Ju Tllllpcru:!WIIiskii:J&U pa tcwd oslkeyhli6,jonkltoinlimmton Lippuluuktu OyjakOiipo.lkUHelsin.ki K.usiWn osakkcata on mabcaa.,.. yhlilllle luhal (I.OOO)roarku. Ybtilla osatkcct matilllo bdi. Ybeilln osakkeel llllbcuan ,. ok!!u!i pllldlln hetl iuujjul allekiljoiuw>isera Jl[kcca ilin.ujaikatsul. Ebdolulllyt p::rustectavan yhlillll i obeisictajul llhlnpcru$1ao miskiljua eriiutlee:ni Lippuluukku Oy perustettiin

240 \q,'"k - - -, ,.;;---!. f ! 1997/021 --=-- -= 9YWY 294 [Kv"" 11l Lthdt"' IZvsfc.;nt"lvS. 01 "' _ f'a --- N' _ Sk... _ t.k /_&. 'C. -:::' _ r _,=- - -;f -=:;; ::,_ -_ -- 1 :L.fn. : / &:4/.Vtä 0'1 b{. <J3/ Suomen LK Lehden Kustannus Oy perustettiin

241 1,,._. IW 'fo 0r......,..., z,., "'a 7 1 f- ---;lo(.c:>.,----c<jvk..,--:,.:-,-,---;; = -=,.,Äo,---11,-- J-. w»j.)., <i>jk"'""f <.: Harkimo-yhtiön, Helsingin Jalkapallostadion Oy:n, asiamies Manin Heinrichs kirjoitti syyskuussa 1998 kauppareksiteriin kiirehtimisperusteeksi: "Yhtiön tulee anoa Helsingin Kaupungin ja valtion tukivaroja kiireesti". 239

242

243 Ilta-Sanomat * 1-L tenklinikon "H11nllmme U!stenklinikan a:.t )'ntyneidcn teho-osa tolle,_, ariultrul:inilaiuccn. Sen hmtn on miijoonamarkl..aa. Pel:bimmc kiihl..ciln pail..alhsottcluu HJK vastlwn Pu:tarinl..at.lun Oilcr;, Pdin luotto markka.a onjo pcs:ämunana. Sijoit:t Sin:i lisä1i. 24 1

244 Ilta-Sanomat llrn.jeiw.,,., Teemun rahaji HYKS:IIe i äṉ Teemun - Teemun lahjasekistä Lastenklinikalle kertoi mm. Ilta-Sanomat oik. Teemun jäähyväistapahtuman ilmoitus Iltalehdessä Ilmoituksen alalaidassa luvataan: "osa tuotosta lastenklinikalle". 242

245 Iltalehti htlij.,...tiolj<l!j»l, K.. u..l..,.o l>io f..tu -'<hil:<lile r , 1 Uput Uppupalvelusta ja Stockmannitta! i:= L i2o -C f katsomoista 75 m. muut,smmapa1kat 6S mk, se1sonu 1 1 Uput UpPupalvelusta (4,SO mklmm+ppm) $.U1AL1.A UPUU.A KOKO P ih OHJELMA. OSANOTOSTA LASTENKUNIKAL.Li:.

246 Ilta-Sanomat Lastenklinikka 100 vuotta /Mifo cajna... e, Lakaisukoneen kuljettaja, ltliikåri/:i<jilaja, j}(>/iisi, diplomaatti. rallikuski, len/(!jii, opetulja... tielj Stil KM/k/Ut> md/mqn m<1mlll. jal(>it'<'ttuli<'ly$li /.Mlfl"l<lmlltanjol<a/Mot pl-. pctiinm harltdn lr>tt.. <m f>d<bl<l l.,-,llttj. n....,..ttt Rmny fklrl io, T.. mu.l'<'l<lm..,, Nlld.'><>rJa. }Mr; J>:turl, l..fftu> llwt.:fm<>. X..., No>:b<'f'l, lla"yikwfiml<!}s mlluj I.<tlh thnlltan ltt""''"''-'j!> ldj IffiJ<:>Ialn lnd.:/lf< lnc'rllt114o>'id Siotll t'o/r pailr_u"'"''"'id< rtoir'<'id<'f! II Th.l! m...,.., W..lfflltliniJum :n""'?' nj»#t1111' /.Ar.ii}A /C.'El.M-1. l'n>jt>ltlllla _,.,., vttn.!f<l l00 t""l"' '"Y'i<f"1/kh Uet#dlnl/wlk. Näinkin markinoitiin Lapsi ja Unelma -pakettia Ilta-Sanomissa

247 lltalehti Tästä lltalehden ( ) jutusta alkoi La tenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtajan julkinen mollaus. 245

248 Apu nro 22, Apu-lehdessä (22/ ) kysyttiin mihin rahoja meni Laslenklinikan Tuki ry:ssä. Lehden kannessa oli otsikko: "Kirsti Paakkanen ja Teemu Selänne pelastivat lasten lahjarahat". 246

249 Ilta-Sanomat TÄNÄÄN Selänne ja Lustig puhdistavat Hjalliksen maineen: Toivonen on velkaa,. ei Harkimo Ilta-Sanomien jutussa (3.9.93) Harry Harkimo kertoi, että hän "palkkasi" asianajaja Juha Raotasilan selvittämään Lastenklinikan Tuki ry:n asioita. 247

250 Ilta-Sanomat Lasten nimissä rahastettiin härskillä tavalla Ilta-Sanomien ( ) jutussa näytettiin Teemu Selänne allekirjoittamassa markan sekin Hyvinkään Motosport-tapahtumassa saman vuoden toukokuussa. 248

251 IIIT!Jl]}>IP1JJC]J'[fJTIE]LaJ JR U... rnrr KCO 0700 H<LS,NG'N JAÄHALU55A KAUSIKORTTIEN VAIKTOMl'YNTI ASTI...lot<E<'<ITOihUSTOSSA JA OTTEl-Ut AIK.o.NA.!UHAUJSSA. KAIJSIKORTnEN VAPAAMYYNT1 ALKAA JOKERITOIMISTOSSA. 1!}11iifii'31f!!&V13"6'6!11-5*111M1111Md!.! '?14 11!!.i!33* LASTENKLINIKAN KUMMIEN LAHJA LAPSILLE mm -HELSlNGIN JÄAHALUS$A SU KLO SUSANNA HAAVlSTO KURRE ANNA HANSKI TONY MONTANA KUJU HYTnNEN TANELI MÄt<>ELÄ. I<ATRI-H!?t FNA IIIKI<A PltnTIO,..A KIRKA I<At.JA Koo ARJA KORISEVA RESSU REDFORD RIKI SORSA TAilEJWOIDEN LAULUISTA TULOSSA MYYNTIIN MYÖS ÄÄNILEVY ELOKUVATEATTERI BIO BRISlOLISSA KE ALADDIN ELOKUVA KOKO PERHEELLE. HYVANTEKEVÄISYYSNÄYTOS. LIPUT 40:- Myös uusi yhdistys Lastenklinikan Kummit ry tuli jo syksyllä 1993 mukaan Jokereiden lehti-ilmoitteluun. Tässä ilmoituksessa ( ) infonnoidaan suurta yleisöä myös Jokereiden kausikorteista. 249

252 250 Kummit-tehti on rahasampo, joka samalla pitää yllä tehokkaasti henkilöiden ja tapahtumien julkkisarvoa.

253 kummi t; IJSP.t Presidenttien rouvat vierailivat lastenklinikalla,;" " 0 Kummit-lehti (2/98) kertoi rouva Eeva Ahtisaaren ja rouva Jolanta Kwasniewskan käynnistä Hyksin lastenklinikalla. 25 1

254

255 Hjallis, Hanwall Areena -kirjassa Harry Harkimosta julkaistiin tällainen Juha Loikkasen ottama kuva, sivulla

256 254 Suomalaisen urheiluviihdesponsoroinnin verkottamista ja keskittymistä Harkimo-yhtiöihin tehostetaan Finnish Flash ry :n kautta Teemu Selänne keulakuvana. Ilmoitus Iltalehdessä