PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS Dnro: PRH 85/20/09

Transkriptio

1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS Dnro: PRH 85/20/09

2 1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKATSAUS VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnallinen taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritemäärät ja aikaansaadut julkisoikeudelliset suoritteet Palvelukyky HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuman analyysi Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET...35

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 TOIMINTAKATSAUS Kertomusvuonna Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) tulleiden hakemusten ja ilmoitusten määrä kasvoi yhteensä 7,4 %. Virasto saavutti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa tuottavuuden, taloudellisuuden ja asiakaspalvelun laadun suhteen asetetut tavoitteet. Työn tuottavuus nousi 3,0 % ja ylitti asetetun 2,0 % tavoitteen. Vuodesta 1988 PRH:n tuottavuus on noussut 137 %. Yksikkökustannukset laskivat 0,9 %, kun budjettiin kirjattu tavoite olisi sallinut enintään 5,3 % nousun. Asiakkaiden tyytyväisyys PRH:n palveluihin nousi edelliseen kyselyyn verraten ja oli keskimäärin 4,0 (asteikolla 1-5). PRH:n organisaatio muodostuu patentti- ja innovaatiolinjasta (PAI), tavaramerkki- ja mallilinjasta (TML), yritys- ja yhteisölinjasta (YYL), yhdistysasiain yksiköstä (YREK) sekä hallinnosta ja muista yksiköistä. Vuoden 2008 lopussa PRH:ssa työskenteli 507 henkilöä. Kertomusvuonna PRH:n kehittämisen strategisiksi painopisteiksi määriteltiin TTS:n yhteydessä prosessit, henkilöstöstrategia ja aluetoiminta. Viraston kehittämisessä pidetään yhteyttä sidosryhmiin etenkin johtokunnan sekä yritysasiain neuvottelukunnan, yhdistysasiain neuvottelukunnan ja PAIn ja TML:n kontaktitoimikuntien kautta. PAIn tehtäviin kuuluu patenttihakemuksissa olevien keksintöjen uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen ja patenttien myöntäminen sekä hyödyllisyysmallien rekisteröiminen. Linja myös tarkastaa, että kansainväliset patenttihakemukset on muodollisesti laadittu oikein, ja vastaa Suomessa voimaansaatettavien eurooppapatenttien rekisteröinnistä ja julkaisemisesta. Vuosi 2008 oli PRH:lle jo kolmastoista EPOn (European Patent Organization) jäsenenä. EPOn myöntämiä patentteja on saatettu voimaan maassamme yli PRH:n toiminta kansainvälisenä uutuustutkimusviranomaisena (ISA) ja kansainvälisenä patentoitavuuden esitutkimusviranomaisena (IPEA) on saavuttanut vakiintuneen aseman. Hyödyllisyysmallilaki uudistettiin Laki yhdenmukaistui patenttilain kanssa. Tavoitteena on näin entistä kilpailukykyisempi ja suositumpi suojamuoto patentin rinnalle. TML käsittelee kansallisia tavaramerkin rekisteröintihakemuksia sekä ratkaisee Madridin pöytäkirjan mukaisten, Suomeen kohdistettujen kansainvälisten tavaramerkkihakemusten rekisteröintien voimaantulon maassamme. Se käsittelee myös tavaramerkkien voimassaolon uudistamiset ja muut rekisterin pitoon liittyvät asiat sekä antaa tietoja rekisteristä, huolehtii neuvonnasta ja välittää Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointivirastoon OHIMin (Office for the Harmonization in the Internal Market) tehdyt yhteisön tavaramerkkihakemukset. Linjalle kuuluvat myös suomalaiset mallien rekisteröintihakemukset sekä mallien rekisteröintien uudistukset ja muut rekisterinpitoon liittyvät asiat. Mallirekisteröintien määrä on vähentynyt EU:n yhteisömallin seurauksena jonkin verran. Kansallisten tavaramerkkihakemusten määrä kasvoi ja mallioikeushakemusten määrä pieneni jonkin verran. Linja lisäsi palveluiden markkinointia pk-yrityksille, jotka ovat strategisesti nousseet tärkeimmäksi asiakassegmentiksi.

4 YYL:n keskeisiä tehtäviä ovat kaupparekisterin, säätiörekisterin ja yrityskiinnitysrekisterin pitäminen ja tilinpäätösasioiden julkistaminen ja näihin tehtäviin liittyvien ilmoitusten ratkaiseminen, joista useilla on oikeutta luova vaikutus. Lisäksi linja valvoo säätiöiden hallintoa ja päätösten laillisuutta yritysten ja säätiöiden perustamisissa ja niissä tapahtuvissa muutoksissa. Linjan tietojärjestelmien uudistamista koskeva NOVUS-hanke eteni. Vuoden 2009 alkupuollella kaikki järjestelmään liittyvät toiminnalliset määritykset saadaan valmiiksi. Tilinpäätösten yhteinen sähköinen vastaanotto verohallinnon kanssa käynnistyi syksyllä. Toiminta tehostui uuden menettelyn ansiosta merkittävästi, ja vaikutti keskeisesti hyvään tuloskehitykseen linjalla. YREK kehitti toimintojensa organisointia ja tehostamista aiemmin tehtyjen linjausten pohjalta. Sähköiset palvelut laajenivat entisestään. Näihin palveluihin kuuluva Sääntönikkari, joka auttaa yhdistyksen perustajaa laatimaan nopeasti yhdistyksen säännöt sähköisen hakemuksen laadinnan yhteydessä, sai kertomusvuonna Suomen laatuinnovaatiopalkinnon. Hallinto, kuten PRH kokonaisuudessaan varautui toimintaympäristön muutoksiin, jotka hallituksen ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ohella vaikuttavat viraston strategiaan. Strategian painopisteiden määrittelyssä otettiin huomioon myös Suomen laatupalkintokilpailussa 2007 saadun arviointiraportin palaute. Kertomusvuonna käynnistettiin hankkeet henkilöstöstrategian uudistamiseksi ja prosessien hallinnan parantamiseksi. Aluepalveluiden osalta odotetaan, miten maamme aluehallinto kokonaisuudessaan uudistetaan ALKU hankkeen myötä vuonna Tulosneuvottelut uudistuivat TEM:n hallinnonalan uuden konserniohjausmallin myötä. Henkilöstöhallinto ja taloushallinto jatkoivat valmisteluja, jotka merkitsevät eräiden toimintojensa ulkoistamista hallinnonalan yhteiseen palvelukeskukseen. Toiminnan kansainvälisyyden ansiosta patenttien, tavaramerkkien ja mallisuojien tuloista yli puolet saadaan ulkomaisilta asiakkailta. EU-asiat kuten ehdotus yhteisöpatentiksi ja yhteistyö WIPOn (World Intellectual Property Organization) olivat ja ovat jatkuvasti ajankohtaisia. EPOssa ovat olleet voimakkaasti esillä sen ja kansallisten patenttivirastojen keskinäiset suhteet. PRH on toiminut aktiivisesti OHIMin hallinnossa ja kehittämisessä. OHI- Missa päättyi pitkään valmisteltu strategiakeskustelu, jonka tuloksena sovittiin yhteistyön kehittämisestä OHIMin ja kansallisten virastojen välillä. 3

5 4 1.2 Vaikuttavuus 1.3 Toiminnallinen tehokkuus PRH mittaa toimintansa vaikuttavuutta muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyissä noin kolmen vuoden välein. Vuodelle 2008 oli asetettu tavoitteeksi 3,9 (asteikko 1-5). Vaikuttavuutta mittaavat kyselyn osiot ja tulokset ovat seuraavat: - PRH tarjoaa hyvät yhteydet kansainvälisiin patentti- ja tavaramerkkijärjestelmiin sekä alan tietopalveluihin, asiakkaiden vastausten keskiarvo oli 3,6 (2005: 3,7). - PRH edistää suomalaista innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä, vastausten keskiarvo oli 3,6 (2005: 3,7). PRH:n asiakasvaikuttavuus liittyy palvelukykyyn ja se käsitellään luvussa Liitteestä 18 ilmenee tarkemmin PRH:n sähköisten palvelujen kehittyminen Toiminnallinen taloudellisuus Toiminnan tuottavuus PRH:n toiminnan tuloksellisuutta mitataan tunnuslukujen avulla, joita koskevista tavoitteista sovitaan tulosohjausprosessissa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet tulosyksiköille määritellään sisäisessä tulossopimuksessa. Tuloksellisuustavoitteet ja niiden toteutuminen esitetään tulosprismajaottelun mukaisesti. Toiminnan taloudellisuuden kehitystä mitataan tulosyksiköiden yksikkökustannusten muutosten painotetulla keskiarvolla. PRH:n keskimääräiset yksikkökustannukset laskivat viime vuonna 0,9 prosenttia (taulukko 1) pääasiassa hyvän tuottavuuskehityksen vuoksi. Vuodelle 2008 asetettu taloudellisuustavoite saavutettiin, sillä talousarviossa oli rajaksi asetettu, että yksikkökustannukset saisivat nousta enintään 5,3 prosenttia. Reaalisesti yksikkökustannukset laskivat 5,5 prosenttia Nimellinen muutos -0,8-2,8 2,8-2,3-0,9 Budjetissa sallittu muutos 1,9 1,8 0,9 0,9 5,3 Reaalinen muutos -3,9-6,0 0,8-5,4-5,5 Taulukko 1. Yksikkökustannusten muutos edellisestä vuodesta keskimäärin, % Tuottavuusmittaus kohdistuu PRH:ssa työn tuottavuuteen. Koko PRH:n käsittelyprosessien tuottavuuskehitys on tulosyksiköiden tuottavuuden muutosten henkilötyövuosilla painotettu keskiarvo. Tukipalvelut eivät suoraan ole mukana tuottavuusseurannassa. Tukipalvelut vaikuttavat välillisesti tuottavuuteen. Esimerkiksi hyvällä neuvonnalla saadaan parempilaatuisia ilmoituksia ja hakemuksia, jotka taas ovat nopeampia käsitellä, mikä puolestaan lisää tuottavuutta.

6 Käsittelyprosessien työn tuottavuus kasvoi vuoden 2008 aikana keskimäärin 3,0 %, samalla ylittyi tulossopimuksen 2,0 %:n kasvutavoite. Viimeisen kolmen vuoden tuottavuuskehitykset tavoitteineen on esitetty tulosyksiköittäin taulukossa Tot Tav Tot Tav Tot Tav Patenttiasiat 8,2 2,0 4,7 1,3-4,8 2,0 Hyödyllisyysmalliasiat 16,0 2,0-3,7 1,3 7,9 3,5 Tavaramerkkiasiat -6,4 2,0 14,2 2,5-7,6 2,0 Mallioikeusasiat -22,5 2,0 12,0 2,2-10,2 2,0 Kaupparekisteriasiat (ml tilinpäätösasiat ,8 2,0 Yrityskiinnitysasiat -3,9 2,0 26,3 2,8 4,2 2,0 Säätiöasiat ,2 2,0 Yhdistysasiat -2,9 2,0 9,3 2,7-1,7 2,0 Käsittelyprosessit yhteensä -1,5 2,0 7,7 2,0 3,0 2,0 Tot: Työn tuottavuuden (suoritteita henkilötyövuotta kohti) muutos edellisvuodesta. Tav: Viraston sisäisessä tulossopimuksessa asetetut yksikkökohtaiset tavoitteet. Taulukko 2. Työn tuottavuuden muutos ja PRH:n sisäisesti asettamat tulosyksikkökohtaiset tavoitteet (%) Patentin tuottavuuden alenemiseen vaikutti kansallisten hakemusten käsittelyn laatuvaatimusten tarkentuminen, tavaramerkeissä tuottavuuteen vaikutti resurssiongelmat. Tilinpäätösilmoitusten vastaanotto sähköisessä muodossa mahdollisti kaupparekisteriasioissa hyvän tuottavuuskehityksen. Järjestelmäuudistus edisti säätiöasioiden käsittelyä ja mahdollisti erinomaisen tuottavuuden muutoksen. Vuoden 2008 alusta tulosyksikköjaottelua tarkistettiin siten, että tilinpäätösasiat siirrettiin osaksi kaupparekisteriasioita ja säätiöasiat omaksi tulosyksiköksi. Tilinpäätösasiat ovat osa kaupparekisteriä, jonka myös vuonna 2007 uusittu maksuasetus vahvisti suoriteryhmien määrittelyissä. Säätiöasiat ovat oma rekisterinsä, minkä lisäksi säätiöasiat ovat olleet viime aikoina paljon julkisuudessa, joten avoimuus keskeisten tulosmittarien (tuottavuus, käsittelyaika) on perusteltua. Vuodesta 1988 PRH:n tuottavuus on noussut 137 % (kuvio 1). Keskeisimmät syyt hyvään tuottavuuskehitykseen ovat olleet tulosohjaus, tulosmittaus, prosessien parantaminen sekä käsittelyjärjestelmien ja henkilöstön jatkuva kehittäminen.

7 6 PRH:n työn tuottavuuden kehitys ja asetetut tavoitteet (1988 = 100) % Toteuma Tavoite Kuvio 1. PRH:n työn tuottavuuden kehitys ja asetetut tavoitteet Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992, muut. 1175/1994, 1381/1995 ja 75/2007) ja työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (201/2007, muut. 696/2007, 1138/2007, 70/2008, 371/2008 ja 744/2008). Tilikauden aikana on tarkistettu patentin ja hyödyllisyysmallien maksuja. Tilikauden aikana on tehty myös esitykset tavaramerkkien, mallien ja säätiömaksujen tarkistamiseksi. Näiden osalta tarkistukset tulevat voimaan vuoden 2009 alusta. Tavaramerkkien ja mallien maksutarkistukset johtuvat EU-tutkimusten vapaaehtoistumisesta ja niistä saatavien maksujen huomattavasta vähenemisestä vuoden 2008 aikana; näin ollen maksujen korotuksilla kompensoidaan poisjääviä tutkimusmaksuja. Säätiömaksujen korotuksilla tavoitellaan ilmoitusten käsittelyn osalta kustannusvastaavuutta vuodesta 2009 alkaen, mikä voi olla vaikeaa säätiörekisterin asiamäärien vähyydestä ja tietojärjestelmäuudistuksesta johtuen. Säätiövalvonta aiheuttaa yritys- ja yhteisölinjalle kustannuksia, joiden kattamista käsitellään oikeusministeriön säätiölainsäädännön tarkistamista koskevassa hankkeessa. Tuotoista 93 % tulee PRH:ta koskevien maksulain ja -asetuksen perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista, 6 % tuotoista tulee liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista ja lisäksi muita tuottoja on noin 1 % kokonaistuotoista.

8 7 Budjettiin oli kirjattu ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vahvistettu julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteeksi 91 %, liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoite oli 154 % ja alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteeksi oli asetettu 23 %. Julkisoikeudelliset suoritteet Tuhatta euroa Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot Muut tuotot Erillistuotot yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Pääomakustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Tukitoimintojen kustannukset Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% Taulukko 3. Julkisoikeudellisien suoritteiden kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet ylittivät kustannusvastaavuustavoitteet hyvin. Julkisoikeudellisten suoritteiden kysyntä oli erinomaista tasoa. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke eteni tarkistettujen suunnitelmien mukaisesti, mutta keskeneräisistä osajärjestelmähankkeista ei vielä aiheutunut poistokustannuksia niin paljon kuin oli suunniteltu.

9 8 Alle omakustannusarvon hinnoitellut julkisoikeudelliset suoritteet Yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt, tuhatta euroa 2006 Toteutunut 2007 Toteutunut 2008 Toteutunut 2008 Budj.tavoite Tuotot Muut tuotot Erillistuotot yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Pääomakustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Tukitoimintojen kustannukset Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% Taulukko 4. Alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus Alle omakustannusarvon hinnoitellut suoritteet ovat yhdistyksien, uskonnollisten yhdyskuntien ja säätiöiden suoritteita. Niiden maksut voivat olla PRH:n suoritteista annetun lain ja TEMin antaman asetuksen nojalla alihinnoiteltuja yhteiskuntapoliittisista syistä. Laskelma sisältää myös säätiövalvonnan kustannukset. Liiketaloudelliset suoritteet Tuhatta euroa Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot Muut tuotot Erillistuotot yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Pääomakustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Tukitoimintojen kustannukset Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% Taulukko 5. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Koko viraston tasolla liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden osalta päästiin 187 %:n kustannusvastaavuuteen.

10 Tuotokset ja laadunhallinta PRH:n toiminnan laajuus käy ilmi taulukosta 6, jossa esitetään tilastot kertomusvuodelta sekä sitä edeltäviltä kahdelta vuodelta ydinpalveluihin liittyvistä päätöksistä sekä taulukosta 7, jossa on viraston keskeisissä rekistereissä olevien tietojen määrät kertomusvuotena sekä sitä edeltävinä kahtena vuotena. Kertomusvuonna PRH osallistui Suomen laatuinnovaatiokilpailuun. Sääntönikkari yhdistyksen sähköisen perustamispaketin ytimenä voitti julkisen sektorin sarjan. Patentti- ja innovaatiolinjalla kansallisten ja PCT-hakemusten käsittelyprosessit ovat ISO sertifioituja Suoritemäärät ja aikaansaadut julkisoikeudelliset suoritteet Muutos-% 2007/2008 Myönnetyt patentit ,4 % Loppuunkäsitellyt kansalliset patenttihakemukset ,4 % Kansainväliset patenttiasiat - käsitellyt PCT-hakemukset (PCT/RO) - tehdyt uutuustutkimukset (PCT/ISA) ,2 % - tehdyt patentoitavuuden esitutkimukset (PCT/IPEA) ,0 % Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit (EPO) ,3 % Loppuunkäsitellyt hyödyllisyysmallihakemukset ,5 % Ratkaistut tavaramerkkihakemukset (kansalliset) ,3 % Laajalti tunnetut tavaramerkit - käsitellyt hakemukset 1 24 Kansainväliset tavaramerkit: - käsitellyt Madrid-hakemukset (alkuperämaa Suomi) ,7 % - ratkaistut Madrid-hakemukset (kohdemaa Suomi) ,7 % - lähetetyt EU-tutkimusraportit ,8 % Rekisteröidyt mallit ,8 % Rekisteröidyt kaupparekisterin perusilmoitukset ,6 % Käsitellyt kaupparekisterin muutosilmoitukset ,0 % Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat ,3 % Vahvistetut yrityskiinnitykset ,0 % Säätiöasiat - rekisteröidyt uudet säätiöt ,4 % - käsitellyt muutosilmoitukset ,7 % - tarkastetut säätiöt ,6 % Rekisteriin merkityt uudet yhdistykset ,8 % Muutokset ja purkautumiset yhdistysrekisteriin (sisältää nimenkirjoittajamuutokset) ,9 % Päätökset uskonnollisten yhdyskuntien asioissa (sisältää seurakunnat) ,8 % Ratkaistut valitukset ,2 % Taulukko 6. Tilastotietoja PRH:n päätöksistä

11 10 Vuonna 2008 keskeisimpien PRH:n käsittelyä vaativien asioiden yhteismäärä laski 9,1 %. Lasku johtuu pääasiassa EU-tavaramerkkihakemusten tutkimuspyyntöjen määrän vähenemisestä 63 %:lla järjestelmämuutoksen tehtyä ne vapaaehtoiseksi. Loppuunkäsiteltyjen asioiden määrä (taulukko 6) laski 9,8 % edellisvuodesta Muutos-% 2007/2008 Suomeen myönnettyjä (kansallisia) patentteja ,8 % - joista voimassaolevia ,0 % Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit ,8 % - joista voimassaolevia ,8 % Patenttiasiamiesrekisterissä - asiamiestoimistoja asiamiehiä 336 Hyödyllisyysmallisuojia rekisterissä ,6 % - joista voimassaolevia ,5 % Tavaramerkkejä tavaramerkkirekisterissä ,8 % - joista voimassaolevia ,3 % Laajalti tunnetut luetteloon otetut tavaramerkit 1 20 Suomessa hyväksytyt tavaramerkkien kansainväliset rekisteröinnit ,2 % - joista voimassaolevia ,5 % Suomessa hyväksytyt mallirekisteröinnit ,7 % - joista voimassaolevia ,8 % Yrityksiä kaupparekisterissä ,4 % Vahvistettuja yrityskiinnityksiä ,1 % - joiden yhteispääoma (mrd euroa) 48,0 61,3 68,5 + 11,7 % Säätiöitä säätiörekisterissä ,0 % Yhdistyksiä yhdistysrekisterissä ,1 % Uskonnollisia yhdyskuntia rekisterissä (sisältää seurakunnat) ,2 % Taulukko 7. PRH:n rekistereissä olevat yhteisöt ja teollisoikeudet Palvelukyky Merkittäviä asiakaspalvelumuotoja ovat moninaiset tieto- ja neuvontapalvelut, joita on tarjolla PRH:n kotisivuilla, puhelimitse, sähköpostitse sekä Innotalossa Helsingissä. Viime vuosina lisääntyneet sähköiset tietopalvelut ovat lisänneet sähköistä asiointia ja vähentäneet paikan päällä asioivien määrää (liite 18). PatRek-asiakaspalvelupisteessä kävi viime vuonna noin asiakasta. PatRekissa asiakkaat saavat kaikkien yksiköiden palvelut yhden luukun periaatteella. Myös viraston kirjasto, jonka kokoelmissa on yli 60 miljoonaa sähköistä patenttijulkaisua ja kattava teollisoikeudellinen kirja- ja aikakauslehtikokoelma, palvelee myös ulkopuolisia asiakkaita. Patenttijulkaisut ovat asiakkaiden saatavilla maksutta myös PRH:n kotisivujen kautta. Kirjastossa kävi vuonna 2008 noin ulkopuolista asiakasta.

12 11 TE-keskukset (15 kpl) ovat vuodesta 1999 toimineet aluepalvelukeskuksina PRH:n asioissa. Maistraatit toimivat yhteisöasioissa alueviranomaisina ja näiden lisäksi uusyrityskeskukset ja kauppakamarit antavat neuvontapalveluja. Käsittelyn nopeus toimii PRH:ssa yhtenä keskeisimpänä ulkoisen palvelutason ja siten myös asiakasvaikuttavuuden kuvaajana. Sitä mitataan avainsuoritteiden keskimääräisenä (mediaani) käsittelyaikana kirjaamisesta loppuunkäsitelty -vaiheeseen (taulukko 8) Patenttihakemukset (v) kotimaiset 2,9 2,7 2,8 Tavoite 2,7 2,8 2,6 Hyödyllisyysmallihakemukset (kk) 3,0 3,0 3,0 Tavoite 3,0 - - Tavaramerkkihakemukset (kk) kansalliset 6,5 5,1 6,3 Tavoite 6,0 6,0 4,5 Mallioikeushakemukset (kk) 9,7 8,4 7,8 Tavoite 9,5 - - Kaupparekisteri-ilmoitukset ml. tilinpäätökset 0,3 kk 4 työp 4 työp Tavoite 0,5 kk 5 työp 5 työp Yrityskiinnityshakemukset 0,3 kk 4 työp 7 työp Tavoite 0,5 kk 5 työp - Säätiöt; ilmoitukset ja hakemukset (työp) Yhdistysrekisteri-ilmoitukset Nimenkirjoittajamuutokset (pv) Perustamisilmoitukset (kk) 1,9 1,7 1,8 Tavoite 2,0 2,0 2,0 kaikki ilmoitukset (kk) 3,9 2,4 4,6 Valitukset (v) Patenttiasiat 1,3 1,6 2,1 Tavaramerkkiasiat 2,3 2,3 2,1 Mallioikeusasiat 1,5 0,8 1,0 Kaupparekisteriasiat 1,9 0,5 0,3 Hyödyllisyysmalliasiat 0,9 0,7 1,4 Yhdistysasiat 1,6 - - Säätiöasiat 1,3 - - Taulukko 8. Keskimääräiset käsittelyajat (mediaani) PRH arvioi tuloksellisuuttaan säännöllisesti myös asiakastyytyväisyyskyselyin. Asiakastyytyväisyys liittyy palvelujen laatuun ja mittaa myös palvelujen vaikuttavuutta. Kysely toteutetaan kolmen vuoden välein. Loppuvuodesta toteutetussa kyselyssä asiakkaiden tyytyväisyys PRH:n palvelutasoon oli 4,0 asteikolla 1-5 mitattuna. Tämä ylitti tulossopimuksessa asetetun 3,9 tavoitteen. Tulos on vertailukelpoinen edellisiin kyselyihin: vuonna 2005 asiakasarvio oli 4,0 ja vuonna 2002 vastaavasti 3,9. PatRek-asiakaspalvelu sai jälleen parhaan arvion, arvosana kyselyssä oli peräti 4,6. Vuonna 2005 arvio oli 4,5 ja vuonna 2002 vastaavasti 4,4. Asiakkaat kokivat myös PRH:n hinta-laatusuhteen parantuneen, arvio oli nyt 3,6 (vuonna 2005 arvosana oli 3,5).

13 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Patentti- ja rekisterihallituksessa työskenteli vuoden 2008 lopulla 505 henkilöä; henkilötyövuosia kertyi 485,4. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmittuun tulossopimukseen oli kirjattu tavoitteeksi 484 htv:ta. Tuottavuusohjelman toteuttaminen tulee vähentämään lähivuosina suunnitelmallisesti ja vaiheittain henkilöstöä eräistä toiminnoista, mutta toisaalta kansainväliset sopimukset edellyttävät PCT-tehtävissä riittäviä henkilöstöresursseja. Työhyvinvoinnin tavoitteeksi oli asetettu baro-työtyytyväisyyskyselyssä työilmapiirin ja yhteistyön osalta 3,9 (asteikko 1-5), tulokseksi saatiin varsinaisessa kyselyssä 3,7. Työhyvinvoinnin tavoitteeksi oli myös kirjattu sairauspoissaolojen pieneneminen alle 8,5 päivän per henkilötyövuosi, toteuma oli 10,1 päivää. Osaamisen alueella tavoitteiksi oli kirjattu tyytyväisyys kehittymisen tukemiseen (asteikko 1 5) 3,7, koulutuspäivien lukumäärä/htv 5,0 ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 40,3. Tavoitteet oli asetettu varsin korkealle: henkilöstökyselyssä tyytyväisyys kehittymisen tukemiseen oli tasolla 3,4 ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 39,8 prosenttia. Sen sijaan koulutuspäivien lukumäärä ylitti tavoitteet hyvin, niitä kertyi 7,4 päivää/henkilötyövuosi. Työnantajakuvan tavoitteeksi oli asetettu 3,6 (asteikko 1-5) ja lähtövaihtuvuudelle, että lähtövaihtuvuusprosentti olisi alle 4 %. Työtyytyväisyyskyselyssä työnantajakuvaksi saatiin 3,4 ja lähtövaihtuvuus nousi 5,5 %:iin. Johtamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen osoittauti edelleen haasteelliseksi. Ministeriön välillä solmitussa sopimuksessa johtamiselle oli asetettu tavoite 3,7 (asteikolla 1-5), toteuma oli 3,6; tiedon kulun tavoite oli 3,6, toteuma oli 3,1; palautteen saannin 3,6, toteuma oli 3,4. Edelliseen vuoteen verrattuna myönteistä kehitystä oli kuitenkin tapahtunut. Määrätietoiseen kehittämistyöhön on kuulunut henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen. Henkilöstöstrategian laatiminen käynnistettiin kevätkaudella ja se perustuu pitkälti PRH:n henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä laadittuun arviointiin. Vuonna 2009 valmistuvaa henkilöstöstrategiaa on työstetty ja käsitelty kaikilla organisaatiotasoilla. Erillinen tasa-arvokysely osoitti jälleen selvää nousevaa trendiä lähes kaikilla osa-alueilla. Erityisesti sukupuolten välisen palkkatasa-arvon koettiin toteutuneen PRH:ssa hyvin. Myös työtyytyväisyyskysely vahvisti saatua tulosta: Myönteisimmiksi PRH:ssa koettiin mahdollisuudet yhdistää työ- ja yksityiselämä (4,1) ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä (3,9) PRH:n tulosjohtamisjärjestelmään kuuluu tulospalkkio, jota maksetaan erikseen tuottavuuden, asiakastyytyväisyyden ja valikoidusti kehittämishankkeiden onnistuneisuuden perusteella. Palkkioiden perusteet täsmennetään kunkin vuoden osalta PRH:n sisäisessä tulossopimuksessa.

14 13 Tulosyksikön tuottavuuspalkkion saamisen perusteiksi vuodelle 2008 sovittiin työn tuottavuudelle asetetun tavoitteen, tuottavuuden kasvu + 2,0 % saavuttaminen. Jos yksikkö ylittää tavoitteen, sille maksetaan tuottavuuspalkkiota 1,0 % vuoden palkkasummasta. Mikäli tavoite ylittyy, palkkioprosenttia lisätään määrällä, joka saadaan jakamalla toteutuneen tuottavuuden ja tuottavuustavoitteen erotus kahdella. Tulosyksikön tuottavuuspalkkio voi olla enintään 4,0 % palkkasummasta. Yritys- ja yhteisölinjalla myös käsittelyaika ja tietopalvelutulojen kasvu vaikuttivat tuottavuuspalkkioon. Tuottavuus nousi virastotasolla 3,0 %. Tuotavuuspalkkiona maksettiin euroa. Asiakastyytyväisyyspalkkioita maksettiin asiakaskyselyn tulosten perusteella yksikkökohtaisesti. Tavoitteeksi asetettu keskiarvo 8,4 (arvosanaasteikolla 4-10) muutettiin kyselyn toteuttamistilanteessa 3,9:ksi asteikolla 1-5, jota yleisesti käytetään valtoinhallinnossa. Palkkiota maksettiin 1,0 % vuoden palkkasummasta, jos tavoite saavuttiin. Jokainen 0,1 lisäys kerrytti palkkiota 0,2 %:n verran. Maksimi oli 2,0 %. Koko viraston tasolla asiakastyytyväisyydeksi saatiin 4,0. Asiakastyytyväisyyspalkkiona maksettiin euroa. Tämän lisäksi kehittämispalkkioita maksettiin valikoidusti projekteille, jotka saavuttivat asetetut tavoitteet aikataulussa pysyen. Kehittämispalkkion suuruus oli palkittavan yksikön tai ryhmän palkkasummasta laskien: 0,6 %, kun kyseessä oli hyvä ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, 1,2 %, kun kyseessä oli käytännössä jo toteutunut kehittämishanke, jonka myönteiset vaikutukset alkavat näkyä tuottavuudessa, käsittelyajoissa, asiakastyytyväisyydessä tai muissa tuloksellisuusmittareissa, 1,8 %, kun kyseessä oli käytännössä jo toteutunut kehittämishanke, jonka tuloksellisuus voidaan todeta riippumattomalla mittarilla kuten tulokselle myönnetyllä sertifikaatilla, EFQM-pisteillä tai vastaavilla. Kehittämispalkkioina maksettiin euroa.

15 14 Henkilöstömäärä, -rakenne ja kulut Henkilöstömäärä Henkilöstömäärän muutos-% 3,5 1,6-0,4 Henkilötyövuodet 478,7 483,0 485,4 Keski-ikä 45,5 45,9 45,6 Ikäjakauma Koulutustaso, indeksiluku, naiset 4,4 4,5 4,5 Koulutustaso, indeksiluku, miehet 5,9 6,0 5,8 Vakinaiset, naiset, lkm Vakinaiset, naiset, %-osuus 56,7 55,8 56 Vakinaiset, miehet, lkm Vakinaiset, miehet, %-osuus 32,5 29,6 32 Määräaikaiset, naiset, lkm Määräaikaiset, naiset, %-osuus 8,6 7,9 9,3 Määräaikaiset, miehet, lkm Määräaikaiset, miehet, %-osuus 2,2 6,7 5,1 Kokoaikaiset, lkm Kokoaikaiset, %-osuus 89,2 91,3 91,1 Osa-aikaiset, lkm Osa-aikaiset, %-osuus 10,8 8,7 11,3 Kokonaistyövoimakustannukset /vuosi * Tehdyn työajan palkat, /vuosi * Tehdyn työajan palkat, %-osuus palkkasummasta 81,6 * 77,5 Välilliset työvoimakustannukset, /vuosi * Välilliset työvoimakustannukset, %-osuus 53,7 * 61,8 tehdyn työajan palkoista * Järjestelmämuutoksen vuoksi tietoja ei saatu. Taulukko 9. Henkilöstömäärä, -rakenne ja kulut Osaaminen ja muu aineeton pääoma 2006 Toteutunut 2007 Toteutunut 2008 Toteutunut 2008 Tavoite Koulutuspanostus, /htv Koulutus ja kehittäminen, työpäivää/htv 4,3 5,7 7,4 5,0 Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, %-osuus 39,7 40,6 39,8 40,3 Taulukko 10. Osaaminen ja muu aineeton pääoma

16 15 Työhyvinvointi 2006 Toteutunut 2007 Toteutunut 2008 Toteutunut 2008 Tavoite Työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1-5 3,4 3,5 3,5 - Johtaminen, asteikko 1-5 3,4 3,6 3,6 3,7 Tiedon kulku, asteikko 1-5 3,0 3,1 3,1 3,6 Palautteen saanti, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,4 3,6 Kehittymisen tuki, asteikko 1-5 3,3 3,4 3,4 3,7 Työilmapiiri ja yhteistyö, asteikko 1-5 3,7 3,9 3,7 3,9 Työolot, asteikko 1-5 3,8 3,9 3,8 - Työnantajakuva, asteikko 1-5 3,3 3,5 3,4 3,6 Lähtövaihtuvuus*, % henkilöstöstä 3,9 5,4 5,5 < 4,0 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, - % henkilöstöstä 0,8 0,8 0,2 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,9 9,5 10,1 < 8,5 Työterveyshuolto, euroa/htv Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen, euroa/htv * Sisältää myös päättyvät määräaikaiset virkasuhteet Taulukko 11. Työhyvinvointi 1.6 Tilinpäätösanalyysi ja johtopäätökset Tuloksellisuuden kuvaus osoittaa, että PRH saavutti hyvin kattavasti TEM:in kanssa vuodelle 2008 solmitussa tulossopimuksessa olleet toiminnalliset tavoitteet. Yksittäisten yksiköiden tai linjojen toimintojen osalta tilanne vaihteli, mutta verrattuna useimpiin aikaisempiin vuosiin, suoriutuminen oli tasaisempaa. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke sitoo varoja eri tavalla hankkeen eri vaiheissa. Toimintavuonna keskityttiin osajärjestelmien toteuttamisen kilpailutuksiin, määrittelyiden tarkennuksiin ja ensimmäisen suuren osakokonaisuuden toteuttamiseen. Lisärahoitusta hankkeelle haettiin lisätalousarviosta. Hankkeen viimeiset vuodet ovat resursseja eniten sitovimmat vuodet. Henkisten voimavarojen alueella aloitettiin työ henkilöstöstrategian, henkilöstöpolitiikan ja henkilöstösuunnitelman laatimiseksi minkä rinnalla viestintä tulee olemaan jatkossakin selkeä kehittämisalue. Työtyytyväisyys parani lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla, vaikka korkealle asetettuja tavoitteita ei kaikin osin saavutettukaan Rahoituksen rakenne Patentti- ja rekisterihallitus on nettobudjetoitu virasto. Toimintavuonna PRH:n menot ylittivät viraston saamat tulot. Viraston tulot olivat yhteensä ,82 euroa ja menot ,94 euroa. Alijäämä tuloista ja menoista laskien oli ,12 euroa, kun ei oteta huomioon määrärahojen teknisiä siirtoja. Tämä katettiin budjettiin varatuilla määrärahoilla. Viraston normaalin kehysbudjetin suuruinen määräraha on tarkoitettu lähinnä yhdistyksiä ja uskonnollisia yhdyskuntia koskevia maksuja varten, jonka

17 suoritteet on hinnoiteltu yhteiskuntapoliittisista syistä alle omakustannusarvon. Myöskään säätiörekisterin suoritteilta ei odoteta kustannusvastaavuutta. Talousarviovuonna budjettiin oli saatu myös lisää rahaa yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmäuudistusta varten Talousarvion toteutuman analyysi Nettobudjetoidut määrärahat Vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa PRH:lle myönnettiin euron kolmevuotinen määräraha. Edelliseltä vuodelta 2007 oli siirtynyt käyttämätön määrärahaa yhteensä euroa ja vuodelta 2006 oli siirtynyt ,22 euroa. Valtion II lisätalousarviossa PRH sai euroa uuden palkkausjärjestelmän siirtymävaiheen lyhentämistä varten ja valtion III lisätalousarviossa euroa yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uudistamista varten. Vuonna 2008 oli siten käytettävissä yhteensä ,22 euroa. Vuosien 2006 ja 2007 määrärahat kirjattiin käytetyiksi kokonaisuudessaan ja vuoden 2008 määrärahasta käytettiin ,90 euroa. Määrärahasta siirrettiin ,10 euroa käytettäväksi vuonna Budjetointitavoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Bruttobudjetoidut määrärahat Bruttobudjetoiduista tuloarviotileistä oli käytössä arvonlisäverojen tulotili. Vuoden aikana tilille kirjattiin liiketaloudellisten suoritteiden myynnin laskutuksen yhteydessä perittyjä arvonlisäveroja yht ,43 euroa. Hallinnonalan arvonlisäveromenojen tilille kirjattiin ostojen arvonlisäveroja yhteensä ,59 euroa. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin tarkoitettua määrärahaa käytettiin 5 031,45 euroa työvoiman palkkaamiseen Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelman toiminnan tuotot olivat yhteensä 42,6miljoonaa euroa. Tuotot koostuivat varsinaisen toiminnan tuotoista 42,2 miljoonaa euroa, vähäisistä vuokrista ja käyttökorvauksista sekä muista toiminnan tuotoista 0,4 miljoonaa euroa. Tuotot pienenivät edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa eli puoli prosenttia. Muihin tuottoihin sisältyi edellisenä vuonna kertaluonteisena eränä tuottavuuden edistämiseen tarkoitetun määrärahan laskutus yht. 1,8 milj. euroa, mitä osaltaan selittää tuottojen pienenemistä. Varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 prosenttia. Kuviosta 2 selviää tuottojen jakautuminen linjoittain.

18 17 Patentti- ja innovaatiolinja 16,7 milj. euroa Yritys- ja yhteistölinja 21,0 milj. euroa Tavaramerkki- ja mallilinja 4,1 milj. euroa Yhdistysrekisteri 0,6 milj. euroa Hallinto ja muut 0,2 milj. euroa Kuvio 2. Tuottojen jakautuminen linjoittain Toiminnan kokonaiskulut tuotto- ja kululaskelmalla kasvoivat kolme prosenttia ja olivat toimintavuoden aikana yhteensä 41,5 miljoonaa euroa (kuvio 3). Henkilöstökulut olivat suurin kuluerä 24,6 miljoonaa euroa ja ne olivat 59 prosenttia kaikista kuluista. Omaan käyttöön tulevien itkehityshankkeiden osalta aktivoitiin henkilöstömenoja 1,0 miljoonaa euroa, joka näkyy tuotto- ja kululaskelmalla omana eränään. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin käytettiin 9,9 miljoonaa euroa ja vuokriin 5,4 miljoonaa euroa. Aktivoiduista käyttöomaisuusinvestoinneista kirjattiin vuoden aikana poistoja yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,9 milj. euroa Henkilöstökulut 23,6 milj. euroa; sisältää valmistuksen omaan käyttöön Vuokrat 5,4 milj. euroa Palvelujen ostot 9,9 milj. euroa Poistot 1,1 milj. euroa Muut kulut 0,6 milj. euroa Kuvio 3. Kulurakenne 2008 Kokonaiskulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 miljoonaa euroa. Suurinta kasvu oli henkilöstökulujen osalta 1,5 miljoonaa euroa ja vuokrien osalta 0,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen nousun aiheutti palkkausjärjestelmän käyttöönoton aikaistaminen siten, että vuoden 2008 alusta alkaen maksettiin henkilökohtaiset palkanosuudet täysimääräisinä. Ulkopuolisia palveluja käytettiin 0,4 miljoonaa suuremmalla summalla verrattuna edellisvuotiseen. Muut kulut säilyivät ennallaan ja poistot pienenivät edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen aktivoinnit omiin ithankkeisiin (valmistus omaan käyttöön) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 miljoonaa euroa. Aineisiin tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 0,1 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jäämä I oli positiivinen 1,1 miljoonaa euroa.

19 18 Tuotot ja kulut veroista ja pakollisista maksuista koostuivat perityistä ja suoritetuista arvonlisäveroista. Ne olivat nettona yhteensä 4,0 miljoonaa euroa. Tilikauden kulujäämä oli negatiivinen 2,8 miljoonaa euroa Tase Taseen loppusumma oli 18,0 miljoonaa euroa. Tase muodostuu lähinnä Patentti- ja rekisterihallituksen tietojärjestelmien aktivoiduista kehittämis- ja rakentamiseristä ja tietojärjestelmiin liittyvistä it-laitteista. Taseen vastaavaa puolella aineettomat hyödykkeet muodostavat suurimman osan taseen kokonaisarvosta, yhteensä 16,5 miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvo oli tutkimus- ja kehittämismenojen osalta yhteensä 0,9 miljoonaa euroa ja valmisohjelmistojen menojäännös 0,3 miljoonaa euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat myös muut pitkävaikutteiset menot, jotka ovat lähinnä toimitilojen remonteista aiheutuneita aktivoituja kustannuksia sekä itse valmistettujen ja teetettyjen ohjelmien jäännösarvoja yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Muita aineettoman käyttöomaisuuden eriä olivat keskeneräiset kehittämishankkeet (yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen ja yhdistysrekisterin kehittäminen) yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat koneet ja laitteet 0,3 miljoonaa euroa, kalusteet sekä muut aineelliset hyödykkeet yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointeja tehtiin vuoden aikana yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat lyhytaikaiset saamiset sekä muut rahoitusvarat yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Aineettomat hyödykkeet 16,5 milj. euroa Aineelliset hyödykkeet 0,5 milj. euroa Rahoitusomaisuus 1,0 milj. euroa Kuvio 4. PRH:n omaisuuserät 2008 Taseen vastattavaa puolelle kuuluu valtion oma pääoma, yhteensä Patenttija rekisterihallituksen osalta 8,1 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset velat, yhteensä 9,9 miljoonaa euroa.

20 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi- ja vahvistuslausuma perustuu talousarvioasetuksen 69 :n säädöksiin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arvioinnin erityiskohteeksi valittiin henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen sisäisen valvonnan tilan arviointi. Valinnan taustalla on Patentti- ja rekisterihallituksen vuosien 2005, 2006 ja 2007 lausumissa todetut asiaa koskevat kehittämistarpeet ja vuosien 2006 ja 2007 lausumissa raportoidut asiaan liittyvät kehittämistoimenpiteet. Muilta osin Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arvioinnissa on hyödynnetty vuosien 2007 ja 2006 lausumia varten tehtyjä johdon sisäisen valvonnan tilan arviointeja (EFQM-malli ja valtionhallinnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suosituksen arviointikehikko) sekä johdon tietämystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen arviointiin osallistui 42 henkilöä PRH:n johdosta ja henkilöstöstä. Arviointikehikkona käytettiin valtion työmarkkinalaitoksen HEKUMA-työryhmän valtiokonsernille tekemää henkilöstön kehittämisen tarkastuslistaa (Henkilöstön kehittämisen tarkastuslista, HRD TOP 15, HEKUMA-työryhmä, , Valtion työmarkkinalaitos). HEKUMA-työryhmä on johtanut tarkastuslistassa vuosille 2008 ja 2012 konkretisoidut perus- ja tavoitetason tavoitteet valtionyhteisölle määrittelemistään yhteisistä henkilöstön kehittämisen tavoitteista: 1. Henkilöstön hankinta, kohdentaminen ja pysyttäminen palveluksessa on ammattimaista. 2. Osaamista kehitetään ja johdetaan suunnitelmallisesti. 3. Esimiestyö on kannustavaa ja valmentavaa. Näitä tavoitteita laatiessaan työryhmä on ottanut huomioon valtiokonsernin yhteiset linjaukset ja toimintaympäristön muutosten ennakoinnin. Henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen kohdistetun sisäisen valvonnan tilan arvioinnin perusteella Patentti- ja rekisterihallituksella on eniten kehitettävää viestinnän perustason ja tavoitetason tavoitteissa. Edellä mainittuun arviointiin perustuen voidaan todeta, että vuodelle 2008 määritellyistä perustason tavoitteista on kunnossa 53 % ja 47 %:ssa on eriasteista kehitettävää. Vuodelle 2012 määritellyistä tavoitetason tavoitteista on kunnossa 40 %. Patentti- ja rekisterihallitus hyödyntää arvioinnin tuloksia vuonna 2008 aloitetussa henkilöstöstrategiatyössä, joka valmistuu vuonna Työssä määritellään viraston yhteinen henkilöstövisio, siitä johdetut näkökulmat ja strategiset tavoitteet, mittarit sekä keinot. Viraston riskienhallintaa toteutettiin vuonna 2008 osana määräaikaissuunnittelua (strategiasuunnittelu, TTS, TAE, tilinpäätös). PRH:n riskejä hallitaan PRH-tasolla, linjatasolla ja suurimmissa hankkeissa, kuten yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähankkeessa ja tietoturva-asioissa. Näiden lisäksi virastossa käynnistettiin turvallisuusasioiden riskikartoitus.

21 Patentti- ja rekisterihallituksen vuoden 2007 tilinpäätöksen sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausumassa ilmoitetuille kehittämistarpeille on tehty seuraavia toimenpiteitä: - Viraston visio todettiin ajantasaiseksi johdon strategiakokouksessa. Samassa kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin viraston uudistettu ICTstrategia, jossa korostettiin sähköisen asioinnin edelleen kehittämistä, perustietojärjestelmien uudistamisen jatkamista, yhteisten ICT:n pohjautuvien toimintatapojen kehittämistä ja kustannustehokkuutta. ICTstrategian tekemisessä hyödynnettiin virastossa tehdyn sähköisen asioinnin kehittämishankkeen tuloksia eprh. - Suomen laatupalkintokilpailun 2007 tuloksena saadun arvioinnin perusteella viraston toimintaprosessien edelleen kehittämiseksi järjestettiin viraston johdolle ja esimiehille sekä asiantuntijoille prosessijohtamiskoulutusta vuoden 2008 aikana Toimintaprosessien kehittäminen ja siihen liittyvä koulutus jatkuvat vuonna Viraston johdon strategiakokouksessa Patentti- ja rekisterihallituksen kotimaan palveluverkoston hallinnan ja ohjauksen kehittäminen asemoitiin aluehallinnon uudistamisen yhteyteen (ALKU-hanke). Arvioinnin johtopäätöksenä voidaan sanoa, että viraston sisäisessä valvonnassa ja siihen liittyvässä riskienhallinnassa on kehitettävää. Eniten kehitettävää on hankintatoimen ohjeistuksessa ja hankintatoimen organisointiin liittyvissä asioissa. Viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on huolehtia siitä, että kunnossa olevat asiat pysyvät kunnossa ja kehittämistä vaativia asioita saadaan kuntoon lyhyemmän ja pitkän aikajänteen tavoitteellisella työllä. Viraston johdon sisäisen valvonnan lausuma koskee viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle talousarvioasetuksen 69 :ssä säädettyjä tavoitteita talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisesta, johtamisesta ja ulkoisen ohjauksen edellyttämistä oikeista ja riittävistä tiedoista viraston taloudesta ja toiminnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen sisäisen valvonnan menettelyt ovat sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden asianmukaiset lukuun ottamatta hankintatoimen ohjeistuksessa ja organisoinnissa ilmenneitä eräitä puutteita. Taloudellisten tietojen luotettavuutta varmistavassa sisäisessä valvonnassa ei ole puutteita. Normeja on noudatettu. Toiminta virheiden ja väärinkäytöksien estämiseksi on ollut asiallista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa on tunnistettu seuraavat pääasialliset kehittämiskohteet: - hankintatoimen ohjeistuksen ajan tasalle saattaminen ja sen organisoinnin kehittäminen, - viraston toimintaprosessien kehittämistyön jatkaminen, - henkilöstöstrategiatyön jatkaminen ja - viraston viestintään liittyvien keskeisten asioiden kehittäminen koko viraston kattavaksi kokonaisuudeksi. 20

22 Arviointien tulokset Tilivuoden aikana ei PRH:n toiminnasta ole tehty kansainvälisiä tai kotimaisia arviointeja. PRH osallistui hankki vuonna 2007 objektiivisen ulkopuolisen arvion toimintansa laadusta osallistumalla Suomen laatupalkintokilpailuun (SLP 2007). SLP:n palauteraportissa PRH:lle osoitettiin 103 vahvuutta ja 72 parantamisaluetta. PRH:n johtoryhmä on priorisoinut parantamisalueisiin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituksen mukaan TEM teettää PRH:n toiminnasta arvioinnin vuonna Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole havaittu väärinkäytöksiä tai rikoksia eikä esitutkinnassa tai oikeuskäsittelyssä ole näitä koskevia asioita.

23 22 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Osaston, momentin ja Nimi Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 (TA + Tilinpäätös 2008 Vertailu tilinpäätös Toteuma % tilijaottelun numero LTA:t ) talousarvio Arvonlisävero , , ,43 0, Menorästien ja siirrettyjen , , määrärahojen peruutukset Tuloarviotilit yhteensä , , ,43 0, Pääluokan, Nimi ja määrärahalaji momentin ja tilijaottelun numero Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Palkkaukset (kiinteä määräraha) Tilinpäätös , ,67 Talousarvio 2008 (TA+LTA:t) Talousarvion käyttö vuonna 2008 Määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2008 Vertailu talousarvio - tilinpäätös , , ,59 0,00 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä Käytettävissä Käyttö vuonna vuosilta siirtyneet vuonna Siirretty seuraavalle vuodelle , , , ,00 0, , , , , , , ,22 0, , , ,45 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , , ,04 0, , , , ,10 Talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole valtuuksia.

24 23 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,13 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,67 Muut toiminnan tuotot , , , ,32 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,87 Henkilöstökulut , ,05 Vuokrat , ,75 Palvelujen ostot , ,93 Muut kulut , ,47 Valmistus omaan käyttöön , ,32 Poistot , ,84 Sisäiset kulut 225, ,22 0, ,59 JÄÄMÄ I , ,73 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot 4,41 69,56 Rahoituskulut -762,90-758,49-83,57-14,01 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 1 155,98 0,60 Satunnaiset kulut ,62-514, , ,30 JÄÄMÄ II , ,42 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,41 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,04 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ , ,62

25 24 4. TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tutkimus- ja kehittämismenot , ,40 Aineettomat oikeudet , ,76 Muut pitkävaikutteiset menot , ,96 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,71 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet , ,03 Kalusteet , ,16 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,04 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 84,09 84,09 84,09 84,09 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,84 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,80 Siirtosaamiset , ,20 Muut lyhytaikaiset saamiset , , , ,52 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 4 722, ,90 Tiliviraston tulotilit 10, ,80 60, ,90 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,42 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,26

26 25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,48 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,02 Pääoman siirrot , ,96 Tilikauden kulujäämä , , , ,20 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 620,00 580,00 Saadut ennakot , ,33 Ostovelat , ,03 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,08 Edelleen tilitettävät erät , ,99 Siirtovelat , ,03 Muut lyhytaikaiset velat 411, ,38 0, ,46 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,46 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,26

27 26 5. LIITETIEDOT Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1. Patentti- ja rekisterihallitus on nettobudjetoitu virasto, jonka nettobudjetoituina maksullisen toiminnan tuloina budjetissa ovat patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritulot maksuperusteisesti ja säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, kaupparekisteriote- ja tilinpäätösasiakirja- sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot suoriteperusteisesti. Kirjanpito ja tilinpäätös on laadittu budjetinlaadintamenettelyä vastaavasti. Menettelyissä ei ole tapahtunut tilikauden aikana muutoksia ja laskelmat ovat vertailukelpoisia. 2. Ulkomaanrahan määräiset velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamaa vuodenvaihteen valuuttakurssia. Valuutta kurssi GBP 0,95250 SEK 10,8700 USD 1,3917 Ulkomaanrahan määräisiä saamisia ei ollut vuoden vaihteessa. 3. Käyttöomaisuuteen on aktivoitu tietojärjestelmähankkeisiin kulunutta työaikaa sosiaalikuluineen niiden hankinnan ja valmistuksen osalta. Käyttöomaisuuden poistoissa on noudatettu viraston laatimaa poisto-ohjelmaa. Vuoden 2008 alusta on muutettu omaisuusryhmän itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat poistoaikaa kahdeksaksi vuodeksi 4. Aikaisempiin vuosiin ei kohdistu merkittäviä tuotto- tai kulueriä eikä virheiden korjauksia. 5. Tilinpäätöstiedot ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. 6. Tilinpäätösvuoden jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.