Merenkulkulaitoksen luotsija väyläasemien kuljetuskaluston

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen luotsija väyläasemien kuljetuskaluston käyttö selvitys..s, tiiu. I : S Helsinki 2000

2 Julkaisija Merenkulkulaitos Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Merenkulkulaitos MKL:n luotsi ja väyläasemien kulj etuskaluston käyttöa selvittävä työryhmä KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Selvitys Toim eksiantaja Merenkulkulaitos/pääjohtaj a Toimielimen asettamispäivämäärä Mylly, Kostiainen, Aaltonen, Kurkela Helmikuu 2000 Julkaisun nimi Merenkulkulaitoksen luotsi ja väyläasemien kuijetuskaluston käyttöselvitys Tiivistelmä Selvityksessä on koottu tietoja merenkulkupiirien kuijetuskaluston käytöstä v. 999 ja tehty niiden perusteella huomioita ja esitetty toimenpiteitä talouden ja tehokkuuden parantamiseksi. Kaikki tilastot kuijetuskaluston käytöstä perustuvat piirien antamiin tietoihin. MKL:n mandollinen liikelaitostaminen vaikuttaisi siten, että laitoksen toimintoja jouduttaisiin kilpailuttamaan yhä enenmriän yleisillä markkinoilla. Jotta nykyinen organisaatio olisi kilpailukykyinen uudessa tilanteessa, on siihen valmistauduttava ja tehostettava oleellisesti toimintaa. Tämä koskee myös väylänhoitoa ja luotsausta. Välittöminä toimenpiteinä tulisi poistaa turhaa lähes käyttämätöntä kalustoa. Yleensäkin kuljetuska luston ajotunnit ovat niin vaatimattomia, että kaluston käyttö on epätaloudellista. Toisaalta eräiden autojen ajokilometrit ovat niin suuria asemien tehtäviin nähden, että autojen käyttöä tulisi selvittää erikseen. MKL:n tulisi laatia strategia, jota toteuttamalla saadaan aitjksen oma kalusto ja henkilöstö kilpailukykyiseksi tuleviin haasteisiin. Toimintoja kehitettäessä on pidettävä mielessä, että tehokkaalle kalustofle ja henkilöstölle riittää mielekästä työtä ympäri vuoden. Ruuhkaaikojen huiput tulisi teettää ulkopuolisilla. Selvityksessä käytetyt tiedot ovat eri lähteistä, joissa on ollut toisistaan poikkeavia lukuja. Tämän vuoksi yksittäisissä tapauksissa voi olla epätarkkuuksia, mutta kokonaisuuteen ne eivät vaikuta. Avainsanat (asiasanat) Kuljetuskalusto, kaluston käyttö, kehittäminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 3 + liitteet (2) Suomi Julkinen

3 MERENKULKUPIIRIEN LUOTSI JA VÄYLÄASEMIEN KULJETUSKALUS TON KÄYTTÖ SEL VITYS SISÄLLYSLUETTELO Sivu LUOTSIASEMIEN KULJETUSKALUSTO VÄYLÄASEMIIEN Suomenlanden mkp Saaristomeren mkp Pohjanlanden mkp 2 JärviSuomen mkp 3 KULJETUSKALUSTO 4 Suomenlanden mkp 4 Saaristomeren mkp 5 Pohjanlanden mkp 6 JärviSuomen mkp 7 VÄYLÄALUKSET 8 MERENKULKUPITRIEN KUUETUSKALUSTON ARVO 9 JOHTOPAATÖKSET Suomenlanden mkp 9 Saaristomeren mkp 0 Pohjanlanden mkp JärviSuomen mkp 2 Merenkulkupiirien kuijetuskalusto yhteensä 3 4 LIITTELUETTELO. ja 2. Luotsiasemien kutterien käyttö 3. ja 4. Luotsiasemien yhteysveneiden käyttö 5. Luotsiaseman autojen käyttö 6. ja 7. Väylänhoitoveneiden käyttö 8. ja 9. Väyläasemien autojen käyttö 0.,. ja 2. Väylaalusten käyttö

4 kutterilla MERENKULKIPIIIRIEN LUOTSI JA VÄYLÄASEMIEN KULJIETUSKA LUSTON KAYTTÖSELVITYS LUOTSIASEMIEN KULJETUSKALUSTO (Liitteet.2, 3.4 ja 5) Suomenlanden mkp kutterit veneet autot Kotka: Kotka 2 Hamina 2 Orrengrund Helsinki: Emasalo 2 2 Harmaja 2 2 Porkkala 2 Hanko: Suomenlanden nykyiseen luotsausrakenteeseen on kalusto sopeutettu. Hangon toisella on ollut perin vähän käyttöä. Mikä on sen tarve jatkossa? Mikäli toimintamallia muutetaan esim, tehtäviä ulkoistamalla tai yhteistyötä väylänhoidon tai Rajavartiolaitoksen kanssa kehittämällä, tulee kaluston tarvetta selvittää tässä yhteydessä. Hydrokoptereiden (Kotkassa 2) ja moottorikelkkojen (Kotkassa 4 ja Helsingissä 2) käytöstä ei ole tietoja käytettävissä. Saaristomeren mkp kutterit veneet autot Turku: Turku I Pärnäinen Utö 2 Lillmälö Maarianhamina: 2 Uusikaupunki: 2 Rauma: 2 Mäntyluoto: yht. 8 4 Meriliikennekeskuksen (Pärnäinen) aluksia käytetään Pä.rnäisten ja Utön välillä henkilökuljetuksiin. Yhteysliikenteestä ei ole käyttöseurantaa. Utön yhteysvene on ollut peruskorjauksessa 0 kk. Jatkossa voitaneen harkita luopumista esim. Utön vanhasta kutterista.

5 2 Lillmälön tukiaseman kutterillaja viittaveneella ei ole ollut luotsikäyttöä eikä juuri muutakaan käyttöä. Mihin tarvitaan jatkossa ko. veneitä ja mikä on tukikohdan tarve yleensäkin? Maarianhaminan toisella kutterilla on vähän käyttöä ja sekin lähinnä muussa kuin luotsauksessa. Onko kutteri mielekkaässä käytössä? Uudenkaupungin aluskalusto on kohtuullisessa käytössä. Rauman aluskaluston käyttöä tulee tarkastella, kun nähdään Kylmäpihlajasta luopumisen vaikutukset. Porin aluskalusto soveltunee hyvin nykyiseen luotsaukseen. Saaristomeren mkp:n ongelma on jäaolosuhteiden suuret vaihtelut vuosittain. Leutoina talvina kutterikalusto makaa käyttämättömänä. Mutta miten tullaan toimeen vaikeina jaätalvina, jollei ole varakuttereita? Kuttereita tarvitaan jääolosuhteissa myös vaylien hoitoon. Autojen vuotuinen käyttö luotsiasemilla on ollut 5500 km:stä km:iin. Hydrokoptereiden (3 kpl), moottorikelkkojen (4 kpl) ja ilmatyynyaluksen ( kpl) on ollut vähäistä piirin alueella leudon talven takia. käyttö Pohjanlanden mkp kutterit veneet autot Kaskinen: 2 Vaasa: 2 Leppäluoto: 2 S Tankar: 2 2 Raahe: 2 Marjaniemi: 2 Ajos: 2 yht, Piirin yhteiskäytössä on seitsemän autoa. Kaskisten kutteri 320 (hankintavuosi 966) on tehoton talvikäyttöön eikä sitä tarvita arvovesikautena. Vaasan toinen yhteysvene on huonokuntoinen ja sen käyttö olematonta. Vene myyntiin.

6 3 Leppäluodon kutteri 34 (hankintavuosi 966) on tehoton talvikäyttöön eikä sitä tarvita avovesikautena. Tankkarin toisella kutterilla (3) ja yhteysveneellä (3208) on ollut vähän ajoa. Raahen toinen kutteri 308 (hankintavuosi 966) on tarpeeton. Marjaniemen toinen kutteri on varalla. Ajoksen toisen kutterin 302 hankintavuosi on 967 Kuttereista huonoimmasta päästä joutaa heti neljä poistoihinja lisää poistoja, kun kalustoa uusitaan. Jäljelle jäävät varakutterit voivat olla myös viereisten asemien käytössä. Luotsausten uudelleenjärjestelyt muuttanevat piirin tilannetta niin, että aluskaluston tarvetta tulee muutosten yhteydessä tarkastella uudestaan. Kuttereilla on ongelmia jääolosuhteissa, minkä vuoksi luotsaukseen on jouduttu käyttämään Va Lettoa, jolla on suuret käyttökustannukset. Piiri on tilannut uuden luotsikutterin ja toiseen on varattu optio. Autojen vuotuinen käyttö luotsiasemilla on vaihdellut 4000 km:sta km:iin. Purikonttorin autoilla on ajettu km km. Ajojen luonteesta ei ole tietoja. Moottorikelkkoja on yksi asemaa kohti, paitsi Leppäluoto on myynyt kaikki kolme keikkaaja Tan ckarissa on varalla toinen vanha ja huonokuntoinen ke]kka. Hydrokoptereita on sekä Marjaniemessä että Ajoksessa kolme, joista osa joutaa myyntiin. Muilla asemilla on yksi hydrokopteri. JärviSuomen mkp kutterit veneet autot Mälkiä Lauritsala Puumala Savonlinna 2 3 Varkaus Vuokala 2 Piirikonttori yht. 5 9

7 Hanko: ( Savonlinnan kuttereista toinen on nopea avovesikauden alus ja toinen on käytössä jäissä ajettaessa. Vuokalan toinen kutteri on väylänhoidon kalustoa ja ollut vain lamassa oman kutterin tilalla. Luotsiasemien kutterit ovat uudehkoja ja hyväkuntoisia. Tulisi selvittää, voitaisiinko kuttereista luopua kokonaan esim, siten, että Vekaransalmelle rakennetaan laituri korvaamaan Puumalan ja Savonlinnan kuttereilla tapahtuvat luotsien vaihdot. Vihtakannan kanavan laiturilla voitaisiin ehkä korvata Vuokalan kuttereiden käyttö. Luotsiasemien autot ovat eri asemien yhteiskäytössä ja niillä on ajettu km km ja yhdellä jopa km. Savonlinnan kolmesta autosta on kaksi poistettu käytöstä. Piirin autolla on ollut km luotsausajoa. Autokalusto on hyvakuntoista, mutta ajoittain riittämätön. VÄYLÄASEMIEN KULJETUSKALUSTO (Liitteet 6,7,8 ja 9) Suomenlanden mkp Väylänhoito perämoott. autot veneet veneet Kotka: 2 Loviisa: (0 Helsinki: Porkkala: Yht Piirissä on lisäksi yksi vanha rautavene, jota käytetään sukellustukialuksena, jäissä kulussa ym. tehtävissä. Väylänhoitoveneet ovat olleet varsin tasaisessa käytössä huhtikuusta vuoden loppuun h/kk). Veneet sopivat hyvin tehtäviinsä. Riittääkö tehokkaalle kalustolle ja henkilöstölle mielekästä työtä ympäri vuoden? Piirissä on yhteiskäytössä myös kaksi työvenettäja perämoottorivenettä.

8 Latokarin 5 Kullakin väyläasemalla on yksi pakettiauto, joilla on ajettu km. Piirissa on lisäksi yhteiskäytössä seitsemän autoa. Hydrokoptereita piirissä on kolme ja moottorikeikkoja kandeksan. Niiden käytöstä ei ole tietoja ja käyttö vaihtelee jäätilanteen mukaan. Saaristomeren mkp kutteri väylän yhteys viitta perämoot autot hoito veneet veneet toriveneet veneet Latokari: Pärnäinen: Jungfrusund: Långnäs: I 2 2 Uusikaupunki: Rauma: Mäntyluoto: Yht kalustoa käyttävät eri toimialat ja piirikonttori. Ajoista ei ole seurantaa. Kaikkien kuttereiden hankintavuosi on 966. Niitä käytetään jäaoloissa, koska väylänhoitoveneet eivät ole kelirikkokelpoisia. Viittaveneistä kolme on poistolistalla Autoilla ajot ovat vaihdelleet 3400 km:stä (Rauma) km:iin (Pärnä.inen). Yhteis on ajettu km. Mäntyluodossa auto on ollut yhkäytössä olevilla autoilla teiskäytössä luotsien kanssa. Långnäsin toinen auto on keväällä 2000 siirretty Jungfrusundiin, josta taas Lada on myyty. Mäntyluodon auto on yhteiskäytössä luotsiaseman kanssa. Hydrokoptereita piirissä on 4 (Pärnäinen, Jungfrusund, Långnäs ja Uusikaupunki) ja moottorikeikkoja 8, joilla on ollut leudon talven takia vähän käyttöä.

9 Pohjanlanden nikp x) väylän yhteys viitta työvene autot hoitove veneet veneet fleet Kaskinen: Vaasa: Kokkola: 4 4 Oulu: 6 3 Kajaani: 3 Ø man: 2 2 Yht x) Mukana perämoottoriveneet Navin käyttämä kalusto on siirretty Vaasan ja Oulun väyläasemien kalustoiksi. Venekalustolla on ollut kauttaaltaan hyvin vähän ajotunteja. Venekalustoa tulisi oleellisesti supistaa. Ennen piirin suunnittelemia uusia venehankintoja tulisi tarkoin harkita, miten jatkossa pyritaan väylänhoitoa tehostamaan. Rannikolla tulisi kaluston käyttöä tehostaa väyläasemien ja luotsiasemien kesken. Sisävesien väy.iloitotyöt voitaisiin hoitaa rannikoltaja tehdä ne yhdellä liikkuvalla hoitoyksiköllä tai ulkoistaa työt kokonaan tai osittain. S Autojen käyttö on vaihdellut välillä km. Käytön luonteesta ei ole tietoja. Autojen käytöstä olisi aiheellista tehdä tarkempi selvitys. hydrokop moottoritent kelkat Kaskinen: Vaasa: 2 Kokkola: 6 Oulu: 2 5 Kajaani: 2 man: 4 VaLetto 2 Yht. 5 3

10 7 Lisäksi Vaasassa on kaksi mönkijää ja ilmatyynyalus ja Kajaanissa telamaasturi. Kalustolla on ollut erittäin vähän käyttöä huomattavalla osalla ei lainkaan. Suurin osa kalustosta joutaa myyntiin. JärviSuomen mkp (tilanne ) kutterit väylän viitta työve perämoot autot hoito veneet neja toriveneet veneet lautat Lauritsalava 2 Ristiinava 2 Puulavesi yht I Puumalava 2 Savonlinna va 2 Joensuuva Vuokalava Varistaipale va Kuopiova Ahkiolahtivht 2 Varkausva I S Tervonsalmi va Vuoksensalmiva 3 Väksyvht Suolahti va Valkeakoski va 2 Orivesivht Ruovesiva 2 Virratvht I Yht

11 ja Noin kymmenen vuotta vanhat väylänhoitoveneet ovat varsin onnistuneita tehtäviinsä ovat kohtuullisessa käytössä. Tätä kalustoa ei ole riittävästi, minkä vuoksi väylänhoitoa joudutaan monilla alueilla hoitamaan vanhalla ja tehtäviin huonosti sopivalla kalustolla. Jääoloissa Kummelia ja kuttereita käytetään syväväylillä väylänhoidossa. Laitoksen omien autojen käytöstä on luovuttu lähes kokonaan. Piirissä lienee hyvä mandollisuus verrata omien autojen käytön taloudellisuutta työntekijöiden auton käyttöön tai ostopalveluihin ja saatuja kokemuksia voitaneen hyödyntää muissa piireissä. hydrokopteri moottorikeikka Lauritsala va Ristiina va Puumala va Puulavesi yht Savonlinna va Joensuu va Vuokala va Varistaipale va Kuopio va Ahkiolahti yht Varkaus va Tervonsalmi va Vuoksensalmi va Vääksy yht Suolahti va Valkeakoski va Orivesi yht Ruovesi va Virrat yht 2 Kummeli I Yht. 0 Lauritsalassa on yksi hydrokopteri, jonka käyttö v. 999 on ollut 30 tuntia marraskuussa. Vuonna 999 piirin seitsemästä moottorikelkasta viidellä on ollut käyttöä. Ylläolevas taulukossa on syksyn 2000 tilanne. sa VAYLAALUKSET (lute 0. ilja 2) Suomenlanden Seiliä on käytetty luotsien harjoitus ja tutkintaajoihin, koijaushuoltoym. ajoihin yhtä paljon kuin väylänhoitoon. Saaristomerellä on neljä 980luvulla rakennettua väyläalusta. Aluksien päätehtävä on ja toissijaisena väylänhoito. Oili Ilja Oili III eivät pysty toimimaan jää öljyntorjunta oloissa.

12 Linjan ja Oilin käyttötunnit väylänhoidossa ovat olleet tuntia. Sektori on ollut yli puolivuotta peruskorjauksessa. Pohjanlanden merenkulkupiirin Letolla on ollut 745 ajotuntia väylänhoidossaja 40 muussa käytössä (luotsauksessa?). Oili IV on ollut 450 tuntia väylänhoidossa (huhtikuujoulukuu). JärviSuomen merenkulkupiirin Kummeli on ollut 520 ajotuntia väylänhoidossa ja 500 tuntia muussa käytössä (jäansärkijänä). Kummelin apukoneet ovat käyneet 400 tuntia. MERENKULKUPIIRIEN KULJETUSKALUS TON ARVO Oheisissa taulukoissa on piirien koko kalusto, eli mukana on esim. piirikonttorien ja kanavien kayttöhenkilöstöjen kalustot. Luvut ovat syksyn 2000 tilastoista. Suomenlanden mkp Alkuperäinen hankintahinta Laskennallinen jäännösarvo Väyläalus : : Kutterit 3 kpl : : 7kpl Yhteysveneet 9kpl : : V'ylänhoitoveneet : : Erikoisvene : : Työveneet 20 kpl : 5 84: Autot 2Okpl 2485: : Hydrokopterit 6kpl : : Moottorikelkat l9kpl : 20538: Yhteensä: : :

13 0 Saaristomeren mkp hankintahinta jäannösarvo Väyläalus : : Kutterit l6kpl : : Yhteysveneet lokpl : : Väylänhoitoveneet lkpl : : Työveneet 32kp : : Autot 9 kpl : : Hydrokopterit 6kpl 5973: 22 66: Moottorikelkat l3kpl 23706: 364: Yhteensä: :

14 Pohjanlanden mkp Väyläalus : : Kuttent l2kpl : : Yhteysveneet 2 kpl : : Väylänhoitoveneet 5 kpl : : Työveneet 26kp 40060: 25 32:. Autot 32 kpl : : Hydrokopterit l6kpl : : Moottorikelkat 36 kpl 93 02: : Yhteensä: : : lj'.

15 2 JärviSuomen mkp hankintahinta jäannösarvo Väyläalus : : Kutterit 9kpl : : Yhteysveneet 8kpl : 84886: Vävlänhoitoveneet 38kp : : Muutveneet 80 kpl 5459: : moottoriveneet 57 kpl soutuveneet 23 kpl Autot 59 kpl : ; Hydrokopteri kpl : 03 99: Moortorikclkat 7kpl 95352: 6039: Yhteensä : :

16 3 MIKL:n piirien kuijetuskalusto yhteensä: hankintahinta j aannösarvo : ; Merenkulkupiireillä on neljä vylaalusta, joiden hankintahinta on ollut mk. mkjajäännösarvo Kuttereita on 50 kpl, joiden hankintahinta on ollut mk ja jäännösarvo mk. Yhteysveneitä on piireillä yhteensä 48, joiden hankintahinta on ollut mk ja jäännösarvo mk. Väylänhoitoveneitä on 67, joiden hankintahinta on ollut mk ja jäännösarvo mk. Työ ym. veneitä on 59, joiden hankintahinta on ollut mk ja jäännösarvo mk. Autoja on tilastoissa 30. Niiden hankintahinta on ollut mk jajäännösarvo mk. Hydrokoptereita on 29. Hankintahinta on ollut mk ja nykyinen jäännösarvo mk. Moottorikelkkoja on 75. Niiden hankintahinta on ollut mk ja jäannösarvo mk.

17 4 JOHTOPAATKSET Yleisesti ottaen laitoksessa on paljon kuljetuskalustoa, joka ei ole välttämätöntä ja ja vaatii tilaa josta tulisi päästä eroon. Tarpeeton aluskalusto aiheuttaa turhia kuluja satamissa. Esim. kutterin talvilämmitys voi maksaa tuhansia markkoja kuukaudessa. Kuijetuskaluston polttoainekulut tuntia tai kilometriä kohden vaihtelevat merkittävästi. Syyt muita suuremmista polttoainekuluista olisi aiheellista selvittää. Luotsauksenja väylänhoidon kuijetuskalustoaja niiden henkilöstöä tulisi voida käyttää molempiin tehtäviin, jotta ne olisivat tehokkaammassa käytössä. Uutta kalustoa hankittaessa tulisi harkita alustyyppejä, jotka soveltuvat sekä luotsaukseen että myös väylänhoitoon. Etenkin sisävesillä, mutta myös rannikolla on alueita, joilla voisi olla edullista kilpailuttaa väylänhoito yksityisillä yrittäjillä. Ainakin turvalaitteiden seuranta ja helpot huoltotehtävät voisi teettää ulkopuolisilla yrityksillä, veneseuroilla, kalastusseuroilla yms:lla. Sisävesilläkin on troolareita, joiden nostokalustolla voidaan siirtää raskaitakin painoja. MXL voi tietysti myös myydä palveluitaan, mutta niiden kysyntä on varsin vähäistä ja niistäkin joudutaan kilpailemaan. Ainakin osa MKL:n kalustosta voitaisiin siirtää konepankkiin, jolloin kaluston käyttäjät joutuisivat harkitsemaan taloudellisinta tapaa hoitaa kuljetustehtäviään. Konepankin periaatteena tulisi olla se, että piireiltä velotetaan kaluston käytöstä kulut, jotka sisältävät myös varaukset uuden kaluston hankintaan. Siltä osin kun piiri saa tarvittavaa kalustoa edullisemmin muualta, kalustoa poistetaan konepankista. Laitoksen ulkopuolelta käytetyn kaluston mukana käytettäneen kaluston vuokraajan miehitystä, jolloin omaa ympärivuotista miehitystä voidaan vähentää. Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa voisi myös neuvotella tehtävistä, jotka soveltuisivat niiden tehtävien yhteyteen. Rannikolla Rajavartiolaitos vaikuttaisi sopivan yhteistyöhön. Rannikon tuntumassa ja sisävesillä esim. kuntien pelastus ja öljyntorjunta veneet voisivat olla käyttökelpoisia väylänhoidossa. Neuvotteluissa voisi luonnollisesti selvittää myös MIKL:n mandollisuuksia tarjota palveluksiaan muille viranomaisille. Palveluja voitaneen tarjota naapurimaillekin. Luotseille ja muille merellisille viranomaisille tulisi korostaa, että niillä on velvollisuus välittömsti ilmoittaa havaitsemistaan merimerkkien puutteista. Väylämerkkien tarkastuksiin voitaisiin käyttää helikoptereita, joista nykyisellä tekniikalla voidaan ilmeisesti taloudellisesti tarkastaa väylämerkit laajalta alueelta. Väylänhoitajat voisivat keskittyä varsinaisiin huoltoihin. Viyläalusten hankintaan on aikanaan ollut perustelunsa. Nyt on ainakin rannikolla Perämerta myöten saatavilla yksityistä kalustoa, joka kykenee tekemään väyläalusten työt. Väyläalusten ylläpitoja miehistökustannukset ovat sillä tasolla, että on taloudellista luopua väyläaluksista ja ostaa tarvittavat palvelut. Väylänhoitoluokitustyöryhmä

18 5 on omalla tahollaan käsitellyt varsin perusteellisesti väyläalusten tarvetta ja päätynyt myös ehdottamaan raskaista väyläaluksista luopumista. Kuijetuskaluston tarvetta on selvitettävä luonnollisesti yhtenä osana luotsaustaja väylänhoitoa. Esim. nykyaikaisillaja tehokkailla aluksilla ehkä voidaan saada henkilöstökuluissa säästöjä, jotka puoltavat kalliitakin alusinvestointeja. Kalustoa vähennettäessä ja uusittaessa voidaan selvittää, ovatko nykyiset korjaamoym. tilat tehokkaassa käytössä, tarvitseeko niitä kehittää vai voidaanko niistä luopua. Jatkossa tulisi valita päälinja:. Nykyinen käytäntö toimintaa tehostamalla 2. Yhteistyön kehittäminen laitoksessa ja laitoksen ulkopuolisten kanssa 3. Ulkoistaminen 4. Konepankkilhenkilöstöpankki Linjana voisi olla myös eri linjojen yhdistely. Esim. konepankkimenetelmä voisi johtaa ajan myötä töiden ulkoistamiseen. Olosuhteet ja väylästöt vaihtelevat eri puolilla maata oleellisesti, joten alueita tulee tarkastella myös erillisinä. Mikäli MKL liikelaitostetaan siten, että nykinen vylänhoito ja luotsikuljetukset kilpailutetaan yleisillä markkinoilla, nykyinen laitoksen kilpailukyky on erittäin huono. Kilpailukyvyn parantamiseksi tulisi tehdä radikaaleja muutoksia. Tämä olisi myös työntekijöiden etu tulevina aikoina.

19 Luotsiasemien kutterien käyttö Lute (I Polt.aine Piiri Luotsiaema Alus Ajotunnit Kust. mk Mk, tunti kul. mk/h Hamina MKL ,5 84,03 SL Hamina MKL ,23 58,46 Kotka (Orreng rund) MKL ,08 44,40 Kotka (Orrengrund) MKL ,2 70,0 Emäsato MKL ,06 26,58 Emäsalo MKL ,80 67,28 Harmaja MKL ,74 53,64 Harmaja MKL ,45 7,2 Porkkala MKL ,64 29,20 Porkkala MKL ,45 77,67 Hanko MKL ,73 90,9 Hanko MKL ,94 75,98 Pärnäinen MKL ,9 395,35 SM Utö MKL ,8 2,35 Utö MKL ,63 4,58 Lillmålö MKL ,25 200,00 Maarianhamina MKL ,95 32,43 Maarianhamina MKL ,3 30,77 Uusikaupunki MKL ,70 23,5 Uusikaupunki MKL ,5 82,22 Rauma MKL ,73 4,75 Rauma MKL ,96 43,5 Mäntyluoto MKL ,84 60,30 Kaskinen MKL ,27 53,27 Kaskinen MKL32O ,67 0,00 PL Vaasa MKL ,54 43,27 Leppäluoto MKL ,97 46,83 Leppäluoto MKL ,00 50,00 Tankkari MKL ,29 72,55 Tankkari MKL ,2 53,03 Raahe MKL ,7 5,09 Raahe MKL ,00 40,00 Marjaniemi MKL ,47 66,52 Marjaniemi MKL ,50 93,75 Ajos MKL ,5 73,7 Ajos MKL ,64 25,42 Puumala MKL ,78 7,78 JS Savonlinna MKL ,96 59,79 Savonlinna MKL ,67 54,55 Vuokala MKL ,33 46,30 Vuokala MKL ,67 66,67 Yhteensä 4 kpl Keskimäärin talus 377, ,76 Kustannuksiin sisältyy polttoaine, telakointi ym; kustannukset, ei pääomakustannuksia Tiedot vuodelta 999 paitsi Suomenlanden mkp:n osalta vuodelta 998

20 Lute 2 Luotsikutterien käyttö asemittain Lu otsiasema Hamina Hamina iasaai (I Kotka (Orrengwnd) ] Kotka (Orrengrund) Emäsalo Emäsalo Harmaja Harrnaja Porkkala Porkkala Hanko Hanko Pämäinen J Uto Utö a?aea Lillmälö Maananhamina ] Maananhamina tesaai Uusikaupunki rmeaaaeaai Uusikaupunki taäaaani Rauma Rauma a aaraaaae j Mäntyluoto a eaa Kaskinen Kaskinen (I Vaasa Leppäluoto Leppäluoto Tan kkari Tankkari Raahe Raahe Marjaniemi Marjaniemi Ajoa Ajos 'sssaai I Puumala Savonlinna Savonlinna Vuokala Vuokala Käyttötun nit

21 Luotsiasemien yhteysveneiden käyttö Lute 3 Piiri Luotsiasema Alus Ajotunnit Kust. mk Mk / tunti Polt. ainekul. mk I h Hamina MKL ,50 80,00 SL Orrengrund MKL ,29 62,02 Orrengrund MKL ,2 6,4 Emäsalo MKL ,25 72,92 Emäsalo MKL ,08 80,86 (: Harmaja MKL ,22 57,84 Harmaja MKL ,69 5,8 Porkkala MKL ,40 08,76 Hanko MKL ,49 52,63 Hanko MKL ,75 43,8 Pärnäinen MKL ,68 955,26 SM Utö MKL ,9 73,8 Maarianhamina MKL ,95 34,43 Uusikaupunki MKL ,75 63,9 Rauma MKL22) ,74 48,8 Mäntyluoto MKL ,04 45,76 Kaskinen MKL ,66 58,25 PL Vaasa MKL ,57 54,29 C. Vaasa MKL ,00 28,57 Leppäluoto MKL ,82 57,5 Tankkari MKL ,70 57,52 Tankkari MKL ,07 55,56 Raahe MKL ,7 56,9 Marjaniemi MKL ,48 77,6 Ajos MKL ,95 63,75 JS Liikennetoimiala MKL ,33 38,33 Yhteensä 26 kpl Keskimäärin / vene 488, ,92 92,42 80,96 Tiedot vuodelta 999 paitsi SL piirin osalta vuodelta 998

22 Lute 4 Luotsiasemien yhteysveneiden käyttö Lu ots iasema Hamina Orrengrund Orrengrund Emäsalo Emäsalo Harmaja Harmaja Porkkaa Hanko Hanko Pärnäinen Utö Maarianhamina I usikaupunki Rauma Mäntyluoto Kaskinen Vaasa ii Vaasa Leppäluoto Tan kkari Tankkari Raahe Marjanie mi Ajos Liikennetoimiala Käyttötunnit

23 Lute 5 Luotsiasemien autojen käyttö Kotka Emäsalo Harmaja Porkkala Hanko Turku Turku Turku Turku Merillikennekeskus Maarianhamina Uusikaupunki Mäntyluoto Kaskinen C/) Vaasa 3 Raahe Marjaniemi Marjaniemi Ajos Mälkiä Lau ritsala Puumala Savonlinna Savonlinna Savonlinna Varkaus I I Vuokala Piirikonttori I Ajo kilo met nt

24 Väylänhoitoveneiden käyttö vuonna 999 Lute 6 Piiri Väyläasema MKL KäYttö Polttoainekus Telakointi Polttoainekus numero tunnit tannukset mk ym.kulut tannukset mklh (I co : Kotka ,33 Loviisa ,00 Helsinki ,6 Porkkala ,04 Hanko ,86 Pärnäinen ,25 Jungfursund ,4 Långnäs ,70 Uusikaupunki ,3 Rauma ,99 Mäntyluoto ,08 Kaskinen ,95 Kaskinen ,6 Vaasa ,49 Vaasa ,34 Vaasa ,24 Vaasa ,3 Kajaani ,73 nan ,26 lnari ,00 Lauritsala ,93 Lauritsala ,56 Puumala ,43 Savonlinna ,57 Savonlinna ,34 JoensuuLieksa ,00 Joensuu Lieksa ) 4324 Vuokala ,00 Varistaipale ,62 Vuoksensalmi 2) 4368 ' Vuoksensalmi ,5 Vääksy ,30 Vääksy ,00 Suolahti ,7 Orivesi ,95 Ruovesi ,3 Ruovesi ,64 Virrat ,33 Virrat ,58 )Varalla 2) Ei käytössä

25 (fl 'I Väylähoitoveneiden käyttötunnit ja kustannukset vuonna 999 'fuu UIJU z.i,' c ' I I c < < < < cn c CC.. <<<<<<0)0 i' < < 0 0 S. CD 0 CD CD 0 C CD C CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD ) CD 0) CD CD CD.,, C C Co Co CD : CD CD CD CD 0 0 CD CP CD CD DC CD 0) CD CD < CD 0 < CD 0 CD o 0 0 CD: 0) C C 0 0 CD: CD: CD ' D CD CD CD < < CD a Q CD CD CD C C CD < CD CD CD CCC CD CD '< a CD 3 CD CD? CD CD CD CD 0) _ BB V yiaasema z. (P 0) CD 0) < DKustannukset yht. mk 0 Käyttö tunnit Rauman kustannuksissa mukana telakointikuluja mk Kustannukset yht. sisä'tää telakointi ja käyttökustannukset 0: CD..

26 Väyläasemien autojen käyttö Lute 8 Vaylaasema Numero. Tyyppi. Ajokilometrit Kustannukset markkaa Kustannukset mk/km Polttoainekustannukset mk /00 km Kotka Pauto Loviisa Pauto Helsinki Pauto Porkkala Pauto Hanko Pauto Latokari MKP207 Pauto ,3 34,52 Latokari FAP646 Pauto ,60 28,00 Latokari GCH275 Pauto ,38 27,69 Latokari NAV677 Pauto ,72 40,82 Pärnälnen MKP ,29 0,76 Jungfursund MKP ,49 48,52 Långnäs ÅLB ,67 35,57 Långnäs ÅLF ,7 49,97 Uusikaupunki MKP ,4 27,03 Rauma MKP 206 Hauto ,24 Mäntyluoto LGY366 Pauto ,5 42,44 Kaskinen CAV ,26 6,7 Vaasa HIP42 Pauto ,64 2,70 Vaasa VGJ 368 Hauto ,35 20,27 Vaasa XFS678 Kauto ,22 2,55 Vaasa NIA9 Hauto ,47 5,8 Vaasa EJB984 Pauto ,25 7,64 Vaasa MKH 8 Erik.auto ,03 4,53 Navi Il EHR ,4 25,68 Navi Il EFJ ,76 23,65 Kokkola MKL ,5 2,98 Kokkola MKL ,95 4,28 Kokkola MKL3699 Pauto ,33 4,79 Kokkola MKL ,38 33,36 Oulu MKP ,24 7,37 Oulu OSH ,8 8,00 Navi I MKL3740 Ma. auto Kajaani FBG ,43 9,05 nan FAV ,20 80,84 Lauritsala IFE 773 Hauto ,5 50,00 Joensuu Lieksa RFY28 Hauto ,43 42,50 Vuoksensalmi BGR43 Hauto ,45 44,87 Suolahti TGU 38 Hauto ,57 57,38

27 Porkkala Nav Il Helsinki Loviisa Långnäs Väyläasemien autojen käyttö vuonna 999 Lute 9 AirkiIrmfrit Kustannukset markkaa Kotka Hanko Latokan Latokan (S Latokan Latokari Prninen Jungfursund Langnäs Uusikaupunki Rauma Mäniytuoto Kaskinen Vaasa I5 Vaasa Vaasa Sä Vaasa Vaasa Vaasa Il Navi Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Oulu Oulu I Navi Kajaani nan Launtsala J:suu Ueksa Vuoksensalmi Suolahti

28 Lute 0 Väyläalusten käyttö Piiri Alus Tuntia I vuosi Käyttö Kustannuk Mk/tunti tunnit set mk SL Seili SM Linja Sektori X i II S Oili III PL Letto Oili IV JS Kummeli Peruskorjauksessa S

29 Lute ii Väyläalusten käyttö vuonna S 2000 C C 500 : :ii Cl). 0 = 5 = 0 > 0 E 0 E Väyläalus äyioito9ukäytto

30 F 2500 I Lute 2 Väyläalusten käyttö ja kustannukset vuonna 999 Käyttötunnit Kustannukset 000 mk I,j I s I. p',aj r' I I.+'I t.+ii i r.. L = = 0 > 4 0 a) I Väyläalus D Käyttötunnit Kustannuksetmk Luvuissa on myös muut kuin väyänhoitokustannukset