Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle.

Transkriptio

1 PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 21/2002 vp Tiistai kello Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. U 7/2002 vp ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (rasismin ja muukalaisvihan vastainen toiminta) Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle. 4. HE 8/2002 vp yksityisten alojen ja valtion sekä kunnallisen eläkejärjestelmän tietojen saamista, antamista ja salassapitoa koskevien sekä eräiden muiden lainsäännösten muuttamisesta Jatkettu I käsittely Kuultavina: lainsäädäntöneuvos Anna Riitta Wallin, oikeusministeriö professori Timo Konstari Päätetään asiantuntijoiden kuulemisen lopettamisesta / jatkamisesta. 5. HE 9/2002 vp Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liittyviin tietojen saamista ja luovuttamista koskevien säännösten muuttamiseksi Jatkettu I käsittely Kuultavana: lainsäädäntöneuvos Anna Riitta Wallin, oikeusministeriö Seuraava kuuleminen on HE 237/2001 vp laiksi valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta Jatkettu I käsittely Hyväksytään käsittelyn pohjaksi sihteerin laatima lausuntoluonnos. Esitellään luonnos. ESITYSLISTA 21/2002 vp Yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely 7. HE 231/2001 vp terrorististen pommi iskujen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 1(2)

2 Jatkettu I käsittely Hyväksytään käsittelyn pohjaksi sihteerin laatima lausuntoluonnos. Esitellään luonnos. Yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely 8. Muut asiat 9. Seuraava kokous Seuraava kokous on keskiviikkona klo (2)

3 HE 8/2002 vp Lausunnon antaja: prof. Timo Konstari Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys (HE 8/2002 vp) yksityisten alojen ja valtion sekä kunnallisen eläkejärjestelmän tietojen saamista, antamista ja salassapitoa koskevien sekä eräiden muiden lainsäännösten muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain, yrittäjien eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain, luopumiseläkelain, maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain, maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain, merimieseläkelain, valtion eläkelain, valtion perhe eläkelain, valtion eläkerahastosta annetun lain sekä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain tietojen antamista, saamista ja salassapitoa koskevat säännökset. Lakien tarkistamiseen tähtäävässä valmistelutyössä on otettu huomioon henkilötietodirek tiivin ja perustuslain sekä henkilötietolain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännökset. Hallituksen esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja yhtenäistää eläkejärjestelmien tietojen saantia ja luovuttamista koskevat säännökset sekä joustavoittaa ja laajentaa näiden tietojen saamista ja luovuttamista nykyisestään. Valtiosääntöoikeudelliselta kannalta on muutosehdotusten arvioinnissa kiinnitettävä huomiota erityisesti perustuslain 10.1 :ään, jonka mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Saman säännöksen mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Sivuutettavissa ei ole myöskään perustuslain 12.2 :n säännös, jonka mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että ehdotettuja muutoksia valmisteltaessa on erityisesti otettu huomioon myös perustuslain 80, jossa on säädetty asetuksen antamisesta ja lainsäädäntövallan siirtämisestä. Sanotun perustuslain kohdan mukaan lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Perustuslain 10.1 :ssä tarkoitettu sääntely sallii mahdollisuuden tavallisella lailla rajoittaa jonkin verran yksityiselämän suojaaja toteuttaa rajoituksia henkilötietojen

4 suojaan, jos laissa otetaan asianmukaisesti huomioon ne vaatimukset, joita perusoikeuksien rajoittamiseen yleisesti liittyy (PeVL 7/2000 vp). Joukko keskeisiä perusoikeuksien rajoitusperiaatteita on kirjattu perusoikeusuudistuksen yhteydessä perustuslakivaliokunnan mietintöön (PeVM 25/1994 vp). Perusoikeuksien rajoitusten on ensiksikin perustuttava eduskunnan säätämään lakiin. Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Rajoitusperusteiden on myös oltava hyväksyttäviä. Rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima. Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Riittävistä oikeusturvajärjestelyistä on niin ikään huolehdittava eivätkä rajoitukset saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Työeläkejärjestelmien tiedot ovat pääsääntöisesti luonteeltaan salassa pidettäviä. Tämä on perusteltua perustuslain 10.1 :n luomaa taustaa vasten. Salassapitovelvollisuutta voidaan kuitenkin rajoittaa eduskunnan säätämällä lailla. Käsillä olevassa hallituksen esityksessä salassapitovelvollisuuden rajoituksista on tarkoitus säätää tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä säädettävin lakimuutoksin. Hallituksen esitykseen otettujen lakiehdotusten ensisijaisena tavoitteena on se, että asianomaiset eläkelaitokset ja eläketurvakeskus voisivat hoitaa niille laissa säädetyt tehtävät mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja joustavalla tavalla unohtamatta kuitenkaan yksityisyyden suojan vaatimuksia. Tarkoituksena on hallituksen esityksen perustelujen mukaan, että tiedon kulku eri sosiaaliturvaetuuksia myöntävien viranomaisten välillä olisi sellainen, että lakisääteisen eläketurvan toimeenpano olisi mahdollisimman joustavaa ja eläketurvaa toimeenpantaessa käytettävissä olisivat kaikki tarvittavat tiedot (HE s. 13). Vaikka eläkeasioissa onkin suojattava etuuden hakijan ja saajan yksityisyyttä, on myös hänen kannaltaan ensiarvoisen tärkeätä, että etuuksia myöntävien tahojen välinen tiedonkulku on tehokasta ja moitteetonta. Hallituksen esityksen perusteluissa viitataankin siihen, että etuuden hakija voi jäädä ilman sellaista etuutta, joka hänelle lain mukaan kuuluisi, jos tiedonkulku eri etuuksia myöntäviltä tahoilta toisille on yksityisyyden suojan vuoksi vaikeata. Pidän käsillä olevan lakiuudistuksen tavoitteita hyväksyttävinä ja syitä kyllin painavina oikeuttamaan yksityisyyteen kohdistuvat rajoitukset. Säännöskohtaisessa tarkastelussa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, ovatko säädettävät rajoitukset riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Rajoitukset eivät myöskään yksityisyyden suojaa ajatellen saa ulottua liian pitkälle. Uudistuksen kohteena oleviin lakiehdotuksiin otetut tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset on kokonaisuutena arvioiden onnistuttu laatimaan riittävän

5 yksityiskohtaisiksi, täsmällisiksi ja tarkkarajaisiksi. Sellaisissa tapauksissa, joissa tietosisältöjen tyhjentävä luettelointi ei ole ollut mahdollista, on ehdotuksissa turvauduttu ns. välttämättömyyskriteeriin. Tällaisia säännöksiä on otettu esimerkiksi 1. ehdotuksen 17 :ään, 17 a :ään, 17 d :ään, 17 f :ään ja 17 g :ään; 5. ehdotuksen 19 b :ään, 11. ehdotuksen 26 :ään, 26 c :ään ja 26 d :ään sekä 14. ehdotuksen 12 :ään, 12 b :ään, 12 c :ään ja 12 d :ään. Sääntelytapaa voidaan pitää valtiosääntöoikeudelliselta kannalta hyväksyttävänä, vaikka luovutettavia tietoja ei säännöksissä olisikaan tarkoin yksilöity. Ehdotuksiin sisältyy kuitenkin eräitä säännöksiä, jotka välttämättömyys vaatimuksesta huolimatta eivät kaikilta osin vaikuta riittävän täsmällisiltä. Esimerkkinä voi mainita työntekijän eläkelakia koskevan muutosehdotuksen 17 f :n 6 kohdan, jonka mukaan eläkelaitoksella ja eläketurvakeskuksella on oikeus antaa salassa pidettäviä tietoja julkisuuslain 4.1 :ssä tarkoitetuille viranomaisille. Säännöksessä mainitut tiedot eivät sinänsä ole arkaluonteisia, mutta niitä tahoja, joille tiedot ovat luovutettavissa, ei ehdotuksessa ole riittävän täsmällisesti rajattu. Tiedot ovat säännöksen mukaan luovutettavissa sosiaaliturvaan kohdistuvia rikoksia ja väärinkäyttöä koskevan viranomaisen yksittäisen selvitystyön suorittamiseksi sekä rikoksen syytteeseenpanoa varten. Hallituksen esityksen perustelujen (s.33) mukaan säännöksen tarkoittama selvityshanke voidaan toteuttaa esimerkiksi ministeriöiden tai muiden hallintoviranomaisten yhteistyönä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan säännös mahdollistaa myös salassa pidettävien tietojen yhdistämisen mainitussa tarkoituksessa muiden sosiaaliturvajärjestelmien etuudensaajia koskeviin rekisteritietoihin. Vaikka luovutettavat tiedot eivät olisikaan arkaluonteisia, on kysymys tietojen käyttötarkoitus huomioon ottaen yksityisyyden suojan kannalta merkittävästä rajoituksesta. Pelkkä hallituksen esityksen perusteluihin otettu maininta tietojen yhdistämismahdollisuudesta ei riitä henkilörekisteritietojen yhdistelyperusteeksi. Käsiteltäviin lakiehdotuksiin sisältyy myös säännöksiä teknisen käyttöyhteyden avaamisedellytyksistä. Viranomaistoiminnan osalta sellainen yleissäännös on jo otettu julkisuuslain 29.3 :ään, jonka mukaan viranomainen voi avata toiselle viranomaiselle teknisen käyttöyhteyden henkilörekisteriinsä sellaisiin tietoihin, jotka toisen viranomaisen on laissa erikseen säädetyn velvollisuuden mukaan otettava päätöksenteossaan huomioon. Jos henkilötiedot on säädetty salassa pidettäviksi, käyttöyhteyden avulla saa hakea tietoja vain henkilöistä, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa, jollei salassa pidettävien tietojen antamisesta erikseen nimenomaisesti säädetä toisin. Työntekijäin eläkelain muuttamista koskevan ehdotuksen 17 i :ään on otettu julkisuuslain 29.3 :ssä säädettyä pidemmälle ja laajemmalle ulottuva mahdollisuus teknisen käyttöyhteyden avaamiseen. Vastaavasti on menetelty eräissä muissakin käsiteltävinä olevissa lakimuutosehdotuksissa. Ehdotukset on hallituksen esityksessä (s. 18 ja s. 35) riittävästi perusteltu. Huomiota kiinnittää kuitenkin se, ettei ehdotuksiin ole otettu erikseen viittausta suojausvelvoitteisiin, joista on säädetty

6 julkisuuslain 13.2 :ssä ja 18 :ssä sekä henkilötietolain 32 :ssä. Tämä voisi olla aiheellista. Maatalousyrittäjien eläkelain muutosehdotuksen 19 b :n 1 momentin 2 riviltä puuttuvat sanat tämän lain mukaista. Saman pykälän 2 momentin 3 rivillä pitäisi olla: oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä (kuten muissakin muutettaviksi ehdotetuissa laeissa). Vastaavaa tarkennusta vaatii myös 3 momentin 3 rivi. hallinto oikeuden professori Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2002