Alkusanat. rinnalla Sektoriluokitus 2000:a suositellaan käytettäväksi myös muissa tietojärjestelmissä.

Transkriptio

1

2

3

4 Alkusanat Tilastokeskus julkaisee täten Sektoriluokitus luokitusstandardin. Standardien tarkoituksena on edistää tilastojen käsitteellistä selkeyttä ja vertailukelpoisuutta yhdenmukaistamalla luokittelukäytäntöä ja tekemällä luokituksiin liittyvät luokitteluperusteet ja määrittelyt tunnetuiksi. Sektoriluokitus 2000 korvaa vuoden 1996 institutionaalisen sektoriluokituksen. Kun vuoden 1996 luokitusta laadittiin, oli Euroopan unionin kansantalouden tilinpitojärjestelmän uudistus vielä meneillään ja Suomi uutena EU-jäsenmaana tarkistamassa tilinpitojärjestelmän kansallista sovellusta EU-standardin mukaiseksi. Vuoden 1996 institutionaalisen sektoriluokituksen määrittelyt tehtiin EU:n tilinpitojärjestelmän (ESA) uudistamisen aikana. Sen periaatteita ja määrittelyjä noudatettiin niin pitkälti kuin ne olivat tiedossa - mutta tietoisena siitä, että kun tilinpidon uudistus on saatettu loppuun, joudutaan sektoriluokitus vielä tarkistamaan. Sektoriluokitus 2000 vahvistetaan myös julkisen hallinnon standardina ts. JHS-järjestelmään sisältyvänä suosituksena vastaavasti kuin vuoden 1996 institutionaalinen sektoriluokitus vahvistettiin. Tavoitteena on täten lisätä julkishallinnon toiminnan kannalta keskeisten tietojen ja tietojärjestelmien luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta. Tilastotoimen rinnalla Sektoriluokitus 2000:a suositellaan käytettäväksi myös muissa tietojärjestelmissä. Sektoriluokitus 2000 on laadittu Taloudelliset olot -yksikössä. Käsikirjan on toimittanut Tilastokeskuksen luokituspalvelut, joka myös ylläpitää sektoriluokitusstandardia. Luokituksen nimikkeistö ja määritelmät ovat saatavissa myös elektronisessa muodossa Luokituspalveluista. Sektoriluokitusta koskeviin kysymyksiin vastaavat Taloudelliset olot -yksikkö ja Luokituspalvelut. Helsingissä 20. maaliskuuta 2000 Kari Suokko Riitta Poukka 3

5 Förord Sektorindelningen 2000 publiceras här som en av Statistikcentralens klassificeringsstandarder. Avsikten med dessa standarder är att främja en enhetlig klassificeringspraxis och informera om klassificeringens grunder och definitioner, för att på så sätt öka statistikens begreppsliga klarhet och jämförbarhet. Sektorindelningen 2000 ersätter den tidigare Institutionella sektorindelningen (ISI) som publicerades När den tidigare sektorindelningen utarbetades pågick ännu revideringen av det europeiska nationalräkenskapssystemet (ENS). Samtidigt var Finland i egenskap av nytt EU-medlemsland i färd med att anpassa sitt nationella räkenskapssystem till EU-standarden. Definitionerna för ISI utarbetades parallellt med revideringen av ENS i enlighet med de reviderade principer och definitioner som då var tillgängliga. Det var dock uppenbart att det skulle bli aktuellt med en justering av sektorindelningen när ENS-revisionen väl var slutförd. Sektorindelningen 2000 fastställs, liksom ISI tidigare, som offentlig förvaltningsstandard i form av en JHS-rekommendation. Sektorindelningens syfte är att skapa ökad tillförlitlighet och konsekvens i fråga om uppgifter och informationssystem av central betydelse för den offentliga förvaltningen. Sektorindelningen 2000 rekommenderas för användning i statistikväsendet och inom övriga informationssystem. Sektorindelningen 2000 har utarbetats vid enheten för ekonomistatistik. Handboken har redigerats av Statistikcentralens enhet för klassificeringar, som även svarar för uppdateringen av sektorindelningsstandarden. Nomenklaturen och definitionerna finns också att tillgå i elektronisk form hos enheten för klassificeringar. Frågor som gäller sektorindelningen besvaras av enheten för ekonomistatistik och enheten för klassificeringar. Helsingfors den 20 mars 2000 Kari Suokko Riitta Poukka 4

6 English summary The Classification of Sectors is a basic classification of the European System of Accounts ESA of the European Union. It is applied to economic and social statistics for classifying the activities, financing modes, owner types and legal forms of decision-making units into equivalent categories. The sectors (non-financial corporations, general government, households and so on) defined by the classification are sufficiently similar in their economic behaviour for national economic monitoring and analysis. The sector level is used as the main summation level between the economic units and the whole national economy when describing output, income formation, secondary distribution of income, accumulation, and the structure and development of financing. The monitoring of the Growth and Stability Pact of the EU s Economic and Monetary Union also requires close application of the sector classification for the definition of general government (general government deficit and debt). The classification of sectors is compiled as uniformly as possible with the basic ESA structure and codes. Additional classifications required by national information needs and special economic features as well as the euro area are adjusted to this basic hierarchy. The uniform accounting system and details of its introduction have been decreed by a EU regulation 2 that binds all Member States. Compared to the 1996 classification, amendments or specifications have been made to the definitions of all main groups. The comparability of the new classification of sectors is given in the Appendix. The Classification of Sectors 2000 will also be confirmed as a public administration standard, that is, as a recommendation included in the system of public administration standards, similarly as the Classification of Institutional Sectors The purpose is thus to increase the reliability and uniformity of data and information systems central to the operation of public administration. In addition to official statistics, the Classification of Sectors 2000 is recommended to be used in other information systems. The Classification of Sectors 2000 was made at the Economic Statistics unit. This handbook was edited by Statistics Finland s classification services where the sector classification standard is also maintained. This classification replaces the Classification of Institutional Sectors The headings of the classification are available in Finnish starting from page 16 and in Swedish from page 37 onwards. The classification in English is presented on page 6. 1 European System of Accounts ESA 1995, Eurostat Council Regulation (EC) No. 2223/96 on the European system of national and regional accounts in the Community. 5

7 Nomenclature of the Classification of Sectors S.11 Non-financial corporations and housing corporations S.111 Non-financial corporations S.1111 Public non-financial corporations S Central government corporations S Local government corporations S.1112 Private non-financial corporations S National private non-financial corporations S Finnish-owned private corporations S Foreign minority-controlled private corporations S Foreign majority-controlled private corporations S.112 Housing corporations S.12 Financial and insurance corporations Monetary financial institutions (S.121, S.122) 1) S.121 Bank of Finland S.122 Other monetary financial institutions S.1221 Deposit banks S.1222 Money market funds S.1223 Other monetary financial institutions practising financial intermediation S.123 Other financial intermediaries S.124 Financial auxiliaries S.125 Insurance corporations S.13 General government S.1311 Central government S.1312 State government (not used in Finland) S.1313 Local government S Municipalities S Joint municipal authorities S Government of Åland S.1314 Social security funds S Employment pension schemes S Other social security funds S.14 Households S.141 Employers and other own-account workers (ESA95: S.141+S.142) S.1411 Employers and own-account workers in agriculture S.1419 Other employers and own-account workers S.143 Employees S.144 Recipients of property income, pensions and other transfer incomes (ESA95: S.1441, S.1442, S.1443) S.145 Institutional households S.15 Non-profit institutions serving households S.151 State churches S.152 Other non-profit institutions serving households S.2 Rest of the world S.21 The European Union S.211 The Member States of the EU S.2111 The Member States of the EMU S.2112 The other Member States of the EU S.212 The institutions of the EU S.22 Other countries and international organisations S.221 Other countries S.222 International organisations 1) The European Central Bank: http// 6

8 Sisältö Alkusanat Förord English summary Sektoriluokituksen tausta Sektoriluokituksen pääjako Suomen talousalue Ulkomaat Institutionaaliset yksiköt ja sektoriluokan määräytyminen Kotimaiset institutionaaliset yksiköt Tuottajatyypin määrittely Sektoriluokan määräytyminen Työnantajasektori Sektoriluokituksen nimikkeistö Luokitus määritelmineen Liite: Luokitusavain Innehåll 1 Bakgrund Sektorindelningens huvudnivå Finlands ekonomiska territorium Utlandet Institutionella enheter och fastställande av sektor Inhemska institutionella enheter Fastställande av producenttyp Fastställande av sektor Arbetsgivarsektor Sektorindelningens nomenklatur Indelningen med definitioner Bilaga: Klassificeringsnyckel

9 1 Sektoriluokituksen tausta Sektoriluokitus on Euroopan unionin kansantalouden tilinpitojärjestelmän EKT 1995:n 1 perusluokitus. Yhtenäisestä tilinpitojärjestelmästä ja sen käyttöönoton yksityiskohdista on säädetty jäsenvaltioita sitovalla EU-asetuksella 2. Sektoriluokitus on talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettava perusluokitus, jota käytetään päätöksentekoyksiköiden luokittelemiseksi toiminnaltaan, rahoitustavaltaan, omistajatyypiltään ja oikeudelliselta muodoltaan samanlaatuisiin luokkiin. Luokituksen avulla muodostetut sektorit (yritykset, julkisyhteisöt, kotitaloudet jne.) ovat taloudelliselta käyttäytymiseltään riittävän samankaltaisia kansantalouden seurantaa ja analysointia varten. Sektoriluokituksessa yksiköt jaetaan omistajuuden, toiminnan tarkoituksen ja rahoitustavan perusteella eri sektoreihin. Toimialaluokituksessa yksiköt sijoitetaan yhteen päätoimialaan riippumatta omistajuudesta tai toiminnan tarkoituksesta. Esimerkiksi toimialaluokituksessa yhteen päätoimialaan luokitellut opetuspalveluja tuottavat yksiköt jakaantuvat sektoriluokituksessa omistajuuden, oikeudellisen muodon ja toiminnan luonteen perusteella yrityksiin, julkisyhteisöihin ja kotitalouksia palveleviin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin. Sektoritasoa tarvitaan keskeisenä summatasona talousyksiköiden ja koko kansantalouden välillä, kun kuvataan yritysten, julkisyhteisöjen ja kotitalouksien tuotantoa, tulonmuodostusta, tulojen uudelleenjakoa, varallisuuden muodostusta sekä rahoituksen rakennetta ja kehitystä. Myös EU:n talous- ja rahaliiton vakaus- ja kasvusopimuksen seuranta edellyttää sektoriluokituksen tarkkaa soveltamista julkisyhteisöjen määrittämisessä (julkisyhteisöjen alijäämä ja velka). Tämä kansallinen sovellus on laadittu mahdollisimman yhdenmukaiseksi EKT:n perusrakenteen ja koodiston kanssa. Kansallisten tietotarpeiden ja talouden erityispiirteiden sekä euroalueen edellyttämät lisäluokitukset on sovitettu tähän perushierarkiaan. Verrattuna vuoden 1996 luokitukseen kaikkien pääluokkien sisällön määrityksiin on tullut muutoksia tai täsmennyksiä. Uuden sektoriluokituksen vastaavuus edelliseen esitetään liitteessä. 1 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995, Eurostat Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96 Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä. 8

10 2 Sektoriluokituksen pääjako 2.1 Suomen talousalue Suomen talousalue eli kansantalous muodostuu niistä yksiköistä, joilla on taloudellisen mielenkiinnon keskus (centre of economic interest ) tällä alueella. Taloudellisen mielenkiinnon keskus on maan talousalueella sijaitseva tuotanto- tai asuinpaikka, josta yksikkö harjoittaa taloudellista toimintaa yleensä vähintään vuoden ajan. Suomen talousalue ei välttämättä noudata valtiollisia rajoja, eikä siihen kuuluvilta yksiköiltä edellytetä juridista itsenäisyyttä tai maan kansalaisuutta. Mikäli yksikkö harjoittaa taloudellista toimintaa usean maan talousalueella, sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus jokaisella näistä alueista. Suomalaisia institutionaalisia yksiköitä ovat Suomen talousalueella sijaitsevat oikeudelliset yksiköt ja kotitaloudet. Suomen talousalue käsittää: Suomen maantieteellisen alueen ja vapaa-alueet (mm. tullivarastot) Suomen kansallisen ilmatilan ja aluevedet, alukset, lentokoneet ja muun liikkuvan kaluston, kun liikennöitsijällä on Suomessa kotipaikka Suomen ulkomailla sijaitsevat erillisalueet (lähetystöt, konsulaatit, tutkimusasemat tms.). Suomen talousalueella toimivat yksiköt voidaan ominaisuuksiensa perusteella jakaa kolmeen pääryhmään: 1. Tuotantotoimintaa harjoittavat yksiköt Ainoastaan Suomen talousalueella toimivat oikeudelliset yksiköt Useiden maiden alueilla toimivista yksiköistä se osa, jolla on taloudellisen mielenkiinnon keskus Suomen talousalueella: suomalainen oikeudellinen yksikkö ilman vähintään vuoden kestävää ulkomaista taloudellista toimintaa (esimerkiksi suomalaisen yrityksen sivukonttori ulkomailla) nimellinen suomalainen yksikkö sellaisesta taloudellisesta toiminnasta, jota ulkomainen oikeudellinen yksikkö harjoittaa Suomessa vähintään vuoden ajan (esimerkiksi ulkomaisen yrityksen sivukonttori Suomessa). 2. Taloudellisessa toiminnassa pääasiassa kulutukseen keskittyvät yksiköt Kotitaloudet, joiden kotipaikka on Suomessa. Henkilön kotipaikka määräytyy hänen kotitaloutensa kotipaikan mukaan. Suomalaisiin kotitalouksiin kuuluvat muun muassa: suomalaiset raja- ja kausityöntekijät, jotka työskentelevät ulkomailla alle vuoden alle vuoden ulkomailla asuvat tai työskentelevät suomalaiset virkamiehet, liikemiehet, taiteilijat ja turistit suomalaisen liikkuvan kaluston (alukset, lentokoneet jne.) miehistön jäsenet ulkomailla opiskelevat suomalaiset riippumatta opiskeluajan pituudesta Suomessa sijaitseviin ulkomaisiin lähetystöihin, konsulaatteihin jne. Suomesta rekrytoitu henkilöstö 9

11 Suomessa sijaitsevien ylikansallisten organisaatioiden (EU:n laitokset) ja kansainvälisten järjestöjen koko henkilöstö 3 Suomen ulkomaisille erillisalueille (lähetystöt, konsulaatit jne.) sijoitetut Suomen viralliset siviili- ja sotilasedustajat sekä heidän kotitaloutensa. Kotitaloudet ovat suomalaisia talousyksiköitä myös alle vuoden kestävän ulkomaan toiminnan ajalta. Kotitalouden jäsenen muuttaessa pysyvästi ulkomaille asumaan hänestä tulee vähintään vuoden ulkomailla oleskeltuaan asuinmaansa kotitalous tai kotitalouden jäsen. Tätä yhden vuoden kriteeriä ei kuitenkaan sovelleta ulkomailla opiskeleviin suomalaisiin, vaan he kuuluvat suomalaisiin kotitalouksiin opiskeluajan pituudesta riippumatta. 3. Kaikki yksiköt maan tai rakennusten omistajina Suomessa maata tai rakennuksia omistavat yksiköt ovat omistustensa osalta suomalaisia talousyksiköitä lukuun ottamatta Suomessa sijaitsevien ulkomaisten erillisalueiden, ylikansallisten organisaatioiden tai kansainvälisten järjestöjen omistamaa maata tai rakennuksia. 2.2 Ulkomaat Ulkomaat käsittää Suomen ulkopuolisten valtioiden talousalueen, ylikansalliset organisaatiot ja kansainväliset järjestöt. Ulkomaisia erillisalueita Suomessa ovat ulkomaiden lähetystöt ja konsulaatit sekä EU:n ja kansainvälisten järjestöjen yksiköt mukaan lukien näiden omistamat maa-alueet sekä rakennukset. Ulkomaan talousalueen kotitalouksiin kuuluvia ovat mm: ulkomaiset rajatyöntekijät ja kausityöntekijät, jotka työskentelevät Suomessa alle vuoden Suomessa alle vuoden asuvat tai työskentelevät ulkomaiset virkamiehet, liikemiehet, taiteilijat ja turistit ulkomaisen liikkuvan kaluston (alukset, lentokoneet jne.) miehistön jäsenet ulkomaiset opiskelijat riippumatta opiskeluajan pituudesta ulkomaiden Suomessa sijaitseville erillisalueille (lähetystöt, konsulaatit) sijoitetut ulkomaiden viralliset siviili- ja sotilasedustajat sekä heidän kotitaloutensa. 3 EU:n laitosten ja kansainvälisten järjestöjen käyttämät alueet luokitellaan omaan luokkaansa. Luokan ominaispiirre on, että ainoat, joilla on siellä kotipaikka, ovat instituutiot itse. 10

12 3 Institutionaaliset yksiköt ja sektoriluokan määräytyminen Institutionaalinen yksikkö on taloudellisen päätöksenteon perusyksikkö, joka päättää itsenäisesti pääasiallisesta toiminnastaan, ja jolla on täydellinen kirjanpito 4. Näiden ehtojen samanaikaista toteutumista ei kuitenkaan edellytetä kaikissa tapauksissa. Institutionaalisella yksiköllä on itsenäinen päätösvalta, jos se omissa nimissään voi: omistaa tavaroita tai varoja sekä muuttaa taloustoimin omistusoikeutta muiden yksiköiden kanssa tehdä taloudellisia päätöksiä ja harjoittaa taloudellista toimintaa, joista se on suoraan vastuussa ja tilivelvollinen ottaa velkaa ja tehdä muita sitoumuksia ja sopimuksia. 3.1 Kotimaiset institutionaaliset yksiköt Nämä voidaan ryhmitellä neljään pääkategoriaan kirjanpidon laajuuden ja päätösvallan itsenäisyyden perusteella: 1) Yksiköt, joilla on täydellinen kirjanpito ja itsenäinen päätösvalta: yksityiset ja julkiset yhtiöt osuuskunnat tai yhtiökumppanuudet, jotka ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä julkiset tuottajat, jotka erityislainsäädännön perusteella ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä julkisen hallinnon toimielimet. 2) Yksiköt, joilla on täydellinen kirjanpito ja joilla katsotaan olevan itsenäinen päätösvalta: yritysmäiset yhteisöt (ei itsenäistä oikeudellista asemaa, toiminta yritysmäistä ja poikkeaa omistajan toiminnasta). 3) Yksiköt, jotka eivät välttämättä pidä täydellistä kirjanpitoa, mutta joilla katsotaan olevan itsenäinen päätösvalta: kotitaloudet. 4) Nimelliset kotimaiset yksiköt ovat aina institutionaalisia yksiköitä kirjanpidon laajuudesta tai päätösvallan itsenäisyydestä huolimatta: maan talousalueella toimivat ulkomaisten yksiköiden epäitsenäisten osat: jotka harjoittavat taloudellista toimintaa vähintään vuoden ajan; rakentaminen aikarajasta riippumatta, kun rakentamisen tuotoksena on kiinteän pääoman bruttomuodostus ulkomaiset yksiköt maan tai rakennusten omistajina. 3.2 Tuottajatyypin määrittely Sektoriluokituksen soveltamisen avaimena toimii tuottajatyypin päättely. Luokiteltavat yksityiset ja julkiset institutionaaliset yksiköt määritetään erityisen päättelyketjun avulla oikeaan tuottajatyyppiin ja edelleen oikeaan pääsektoriluokkaan. 4 tai olisi mahdollista ja mielekästä laatia vaadittaessa täydellinen kirjanpito (EKT 2.12.) 11

13 Tuottajayksiköt luokitellaan kolmeen tuottajatyyppiin: 1. Markkinatuottaja myyntitulot kattavat vähintään 50 % tuotantokustannuksista 2. Omaan käyttöön tuottaja kyseessä on tavaroiden tai asuntopalveluiden tuotanto omaan käyttöön tai palkatun henkilöstön tuottamat kotitalouspalvelut 3. Markkinaton tuottaja myyntitulot kattavat alle 50 % prosenttia tuotantokustannuksista. Käytännössä 50 %:n säännön soveltaminen on usein hankalaa erityisesti julkisen sektorin yksiköiden tapauksessa. Tämän säännön soveltamisen tulee käytännössä perustua usean vuoden ajanjaksoon. Sektoriluokituksen määritelmissä 50 %:n kriteerin asemesta käytetään käsitettä markkinaehtoinen. 3.3 Sektoriluokan määräytyminen Sektoriluokituksen pääjakona on kotimaiset sektorit ja ulkomaat. Luokitusta sovelletaan EKT :n mukaan kotimaisten 5 institutionaalisten yksiköiden luokittelemiseen sektoreihin. Sektoriluokan määräytymisen keskeisiä tekijöitä ovat institutionaalisten yksiköiden omistajuus, oikeudellinen muoto, toiminnan tarkoitus ja rahoitustapa. Taulukossa 1 esitetään pääsektorit tuottajatyypin ja pääasiallisen toiminnan mukaan. Yritykset ja rahoituslaitokset ovat markkinatuottajia, jotka jaetaan eri sektoreiksi erilaisen pääasiallisen toiminnan vuoksi. Julkisyhteisöt ovat markkinattomia tuottajia, joiden tehtävänä on tuottaa ja tarjota markkinattomia palveluita kotitalouksien yksilölliseen kulutukseen sekä julkisyhteisöjen kollektiiviseen kulutukseen. Lisäksi julkisyhteisöillä on keskeinen tehtävä tulojen ja varallisuuden uudelleenjakajana. Taulukko 1. Sektori Tuottajatyyppi Pääasiallinen toiminta ja tehtävä Yritykset Markkinatuottaja Markkinatavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto Rahoituslaitokset Markkinatuottaja Rahoituksen välitys mukaan luettuna vakuutustoiminta Rahoituksen välitystä avustavat toiminnot Julkisyhteisöt Julkinen markkinaton tuottaja Markkinattoman tuotoksen tuotanto ja tarjonta kollektiivista ja yksilöllistä kulutusta varten sekä kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoon tarkoitetut taloustoimet Kotitaloudet kuluttajina yrittäjinä Markkinatuottaja tai omaan käyttöön tuottava yksityinen tuottaja Kulutus Markkinatuotoksen tuotanto ja tuotos omaan loppukäyttöön Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Yksityinen markkinaton tuottaja Markkinattoman tuotoksen tuotanto ja tarjonta yksilöllistä kulutusta varten 5 Pankki- ja rahoitustilastoissa tarvitaan myös ulkomaisista talousyksiköistä tietoja sektoreittain. 12

14 Taulukko 2. Oikeudellinen muoto Markkinatuottajat Markkinattomat tuottajat Pääasiallisesti tavaroiden ja palveluiden tuotantoa harjoittavat (pl. rahoituspalvelut) Pääasiallisesti rahoituspalveluiden tuotantoa harjoittavat Julkiset tuottajat Yksityiset tuottajat Yksityiset ja julkiset yhtiöt Yritykset Rahoituslaitokset Osuuskunnat ja yhtiökumppanuudet, jotka Yritykset Rahoituslaitokset ovat itsenäisiä juridisia yksiköitä Julkiset tuottajat, jotka erityislainsäädännön perusteella ovat itsenäisiä juridisia yksiköitä Yritykset Rahoituslaitokset Julkiset tuottajat, jotka eivät ole itsenäisiä juridisia yksiköitä Ominaisuuksiltaan yritysmäisiä yhteisöjä Muut Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat itsenäisiä juridisia yksiköitä Yhtiökumppanuudet, jotka eivät ole itsenäisiä juridisia yksiköitä Yksityiset elinkeinonharjoittajat Hallintoyhtiöt, joita valvovan yritysryhmän pääasiallinen toimintatyyppi on Ominaisuuksiltaan yritysmäisiä yhteisöjä Yritykset Rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Yritykset Rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Yritykset Rahoituslaitokset Muut Kotitaloudet Kotitaloudet Tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen tuotanto Yritykset Rahoituspalvelujen Rahoituslaitokset tuotanto Nimelliset kotimaiset yksiköt Yritykset Rahoituslaitokset Kotitalouksilla on kansantaloudessa kahdenlainen rooli: vain osa kotitalouksista on markkinatuottajia tai omaan käyttöön tuottajia 6, kun taas kaikki kotitaloudet ovat kuluttajia. Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt liittyvät kuluttajakotitalouksiin, sillä kotitalouksien yritystoimintaa palvelevat organisaatiot sisältyvät yrityssektoriin. Taulukossa 2 esitetään institutionaalisten yksiköiden määrittely tuottajatyyppeihin ja sektoreihin omistajuuden oikeudellisen muodon mukaan. Omaan käyttöön tuottajasta esimerkkinä on kotitalous, jonka pääasiallinen toiminta on oman asunnon rakentaminen. Muut markkinattomat tuottajat ovat julkisyhteisöjä tai voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Julkisyhteisöihin luetaan julkisen hallinnon yksiköiden lisäksi sellaiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joita julkinen hallinto valvoo ja rahoittaa. Tällöin edellytetään sekä valvonta- että rahoituskriteerin samanaikaista voimassaoloa. Kuvassa 1 esitetään tuottajatyypin ja pääsektoriluokan määrittämisen päättelyketju vaiheittain. 6 Esimerkiksi maataloustuotteiden tuotanto tai rakentaminen kotitalouksien omaan käyttöön. 13

15 Kuva 1. Institutionaalisten yksiköiden määrittely tuottajatyyppeihin ja sektoreihin INSTITUTIONAALINEN YKSIKKÖ Yksityinen vai julkinen? Yksityinen tuottaja Institutionaalisen Onko voittoa tavoittelematon vai ei? yksikön Ei Kyllä Julkinen tuottaja tyyppi Yksityiset voittoa tavoittelemattomat Kattaako myynti 50 % Kotitalouksien omistamat yhteisöt tuotantokustannuksista? yhtiöimättömät yritykset Kattaako myynti 50 % Kyllä Ei (poislukien kotitalouksien omistamat tuotantokustannuksista? yritysmäiset yhteisöt) Kyllä Ei Muut yksityiset tuottajat, jotka eivät ole voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä Onko pääasiallisesti Muut yksityiset tuottajat julkisyhteisöjen (mukaan lukien kotitalouksien rahoittama ja kontrolloima? omistamat yritysmäiset yhteisöt) Ei Kyllä Tuottajatyyppi Markkinatuottaja tai omaa Markkinatuottaja Markkinatuottaja Markkinatuottaja = Pääsektori loppukäyttöä varten tuottava = Yritykset tai = Yritykset tai = Yritykset = Kotitaloudet rahoituslaitokset rahoituslaitokset Markkinaton tuottaja Markkinatuottaja Markkinaton tuottaja =Julkisyhteisöt =Yritykset tai rahoituslaitokset =Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 14

16 4 Työnantajasektori Työmarkkinoita kuvaavissa tilastoissa kuten palkkatilastoissa ja työvoimatutkimuksessa käytetään sektoriluokitukseen pohjautuvaa työnantajasektoriluokitusta. Se kuvaa työmarkkinoiden sopimuskentän rakennetta; työnantajasektori määritellään työnantajan järjestäytymisen perusteella. Työnantajasektori on puhtaasti kansallinen muunnelma sektoriluokituksesta ja voi yksityiskohdissaan poiketa siitä, koska tarkoituksena on luokitella po. tilastoaineistojen havainnot työmarkkinoiden sopimustoiminnan mukaisesti. Rakenteeltaan työnantajasektoriluokitus on seuraavanlainen: Yksityinen sektori: yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset ja valtion liikelaitokset. Kuntasektori: kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset. Valtio: valtion budjettitalouden piirissä olevat laitokset. Muut; voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, evankelis-luterilaiset seurakunnat ja seurakuntayhtymät, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, säätiöt, KELA sekä muut valtion ja kuntien budjettitalouteen kuulumattomat sosiaaliturvarahastot ja Suomen Pankki. Ansiotasoindeksiin on määritelty neljä työnantajasektoria (yksityinen, kunta, valtio, muut) ja palkkarakennetilastoihin kolme sektoria (yksityinen mukaan lukien muut, valtio, kunta). Työvoimatutkimuksessa pääjakona on julkinen ja yksityinen sektori; julkinen sektori jaetaan edelleen valtioon ja kuntiin. Yksityiskohtaisempi selvitys siitä, miten työnantajasektori määritellään em. tilastoissa ja miten määrittelyt mahdollisesti poikkeavat standardin mukaisesta sektoriluokituksen määrittelyistä, on selvitetty eri em. tilastoista laadituissa julkaisuissa. 15

17 5 Sektoriluokituksen nimikkeistö S.11 Yritykset ja asuntoyhteisöt S.111 Yritykset S.1111 Julkiset yritykset S Valtion yritykset S Kuntien yritykset S.1112 Yksityiset yritykset S Yksityiset kotimaiset yritykset S Yksityiset suomalaisomisteiset yritykset S Yksityiset ulkomaalaisvähemmistöiset yritykset S Yksityiset ulkomaalaisenemmistöiset yritykset S.112 Asuntoyhteisöt S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Rahalaitokset (S.121, S.122) 1) S.121 Suomen Pankki S.122 Muut rahalaitokset S.1221 Talletuspankit S.1222 Rahamarkkinarahastot S.1223 Muut rahoitusta välittävät rahalaitokset S.123 Muut rahoituslaitokset S.124 Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset S.125 Vakuutuslaitokset S.13 Julkisyhteisöt S.1311 Valtionhallinto S.1312 Osavaltiohallinto (ei käytössä Suomessa) S.1313 Paikallishallinto S Kunnat S Kuntayhtymät S Ahvenanmaan maakuntahallinto S.1314 Sosiaaliturvarahastot S Työeläkelaitokset S Muut sosiaaliturvarahastot S.14 Kotitaloudet S.141 Työnantaja- ja muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet (EKT95: S.141+S.142) S.1411 Maatilataloudenharjoittajien kotitaloudet S.1419 Muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet S.143 Palkansaajakotitaloudet S.144 Omaisuustulojen ja tulonsiirtojen saajakotitaloudet (EKT95: S.1441, S.1442, S.1443) S.145 Laitoskotitaloudet S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt S.151 Valtionkirkot S.152 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt S.2 Ulkomaat S.21 Euroopan unioni S.211 Euroopan unionin jäsenmaat S.2111 EMU:n jäsenmaat S.2112 EU:n muut jäsenmaat S.212 Euroopan unionin toimielimet S.22 Muut maat ja kansainväliset järjestöt S.221 Muut maat S.222 Kansainväliset järjestöt 1) Euroopan keskuspankki: http// 16

18 6 Luokitus määritelmineen S.11 YRITYKSET JA ASUNTOYHTEISÖT S.111 Yritykset Yrityssektori käsittää kotimaiset talousyksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto: yksityiset ja julkiset yhtiöt, osuuskunnat, avoimet ja kommandiittiyhtiöt sekä yritysten konkurssipesät yrityksiä ja kotitalouksien yritystoimintaa palvelevat voittoa tavoittelemattomat laitokset tai yhdistykset, jotka ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä markkinatuottajien yhtiöryhmää valvovat hallintayhtiöt yksityiset ja julkiset yritysmäiset yhteisöt 7, jotka ovat pääasiallisesti tavaroiden ja palveluiden tuotantoa harjoittavia markkinatuottajia. Nimelliset kotimaiset yksiköt joiden pääasiallinen toiminta ei ole rahoituspalveluiden tuotantoa. Näitä käsitellään yritysmäisinä yhteisöinä. Nimellisiä kotimaisia yksiköitä ovat: Suomen talousalueella vähintään vuoden toimivat ulkomaisen talousyksikön epäitsenäiset osat, esimerkiksi sivuliikkeet ja myyntikonttorit ulkomaisen talousyksikön uudis- tai peruskorjausrakentaminen Suomen talousalueella rakentamisajan pituudesta riippumatta ulkomaiset talousyksiköt Suomen talousalueella sijaitsevan maan tai rakennusten omistajina. S.1111 Julkiset yritykset Yritykset (pl. rahoituslaitokset) ja yritysmäiset yhteisöt, jotka ovat julkisyhteisöjen yksiköiden valvonnan alaisia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palvelujen tuottaminen markkinaehtoisesti. Julkisen valvonnan alaisissa yrityksissä julkiset yksiköt omistavat vähintään 50 % osake- tai osuuspääomasta joko suoraan tai välillisesti ja niillä on oikeus päättää yrityksen politiikasta ja nimittää johtajat. Julkiset yritysmäiset yhteisöt ovat julkisten yksiköiden suoraan omistamia yritysmäisiä yhteisöjä, esimerkiksi julkiset liikelaitokset. 7 Quasi-corporations 17

19 S Valtion yritykset Yritykset, jotka ovat valtion tai sosiaaliturvarahastojen valvonnan alaisia. Valtion liikelaitokset ja muut valtion yritysmäiset yksiköt, joiden tuotantotoiminta on markkinaehtoista. S Kuntien yritykset Yritykset, jotka ovat kunnan, kuntayhtymän tai Ahvenanmaan maakuntahallinnon valvonnan alaisia. Kuntien, kuntayhtymien tai Ahvenanmaan maakuntahallinnon omistamat liikelaitokset, joiden tuotantotoiminta on markkinaehtoista. S.1112 Yksityiset yritykset Yksityisten institutionaalisten yksiköiden omistamat ja/tai valvomat yritykset, jotka ovat: juridisesti itsenäisiä yksiköitä, ts. osakeyhtiöt, osuuskunnat, kommandiittiyhtiöt, laivanisännistöt tms. liikeyhtymät, avoimet yhtiöt, yritysten konkurssipesät, taloudelliset yhdistykset tms. yrityksen kaltaisia yksiköitä, joiden toiminta on erotettavissa omistajiensa taloudesta, esimerkiksi ulkomaisten yritysten sivuliikkeet ja muut nimelliset kotimaiset yksiköt itsenäisiä liikkeen- ja elinkeinonharjoittajia, joiden toiminta on suhteellisen laajaa ja yritysmäistä. Tällaiset pitävät toiminnastaan yleensä kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpitotavasta riippumatta käytännössä toiminnan yritysmäisyyden kriteeri on, että keskimäärin vähintään kaksi henkilöä yrittäjä mukaan luettuna työllistävät liikkeen- ja elinkeinonharjoittajat (pl. maatilatalouden harjoittajat) luetaan yksityisiin yrityksiin yllä mainittujen liikkeenharjoittajien kuolinpesiä yrityksiä ja kotitalouksien yritystoimintaa palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joiden pääasiallisesta rahoituksesta ja valvonnasta kyseiset yhteisöt vastaavat; tällaisia ovat esimerkiksi työnantajajärjestöt, myynninedistämisyhdistykset ym. 18

20 S Yksityiset kotimaiset yritykset S Yksityiset suomalaisomisteiset yritykset Kotimaiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), jotka eivät ole julkisyhteisöjen tai ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden valvonnan alaisia. 8 Tähän alasektoriin sisältyvät kaikki yrityssektoriin kuuluvat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt kuten työnantaja- ja elinkeinojärjestöt. S Yksityiset ulkomaalaisvähemmistöiset yritykset Ulkomaisten suorien sijoitusten kohteena olevat kotimaiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), joissa yksittäisen ulkomaisen talousyksikön omistusosuus on %. Tähän luokkaan eivät kuulu sellaiset kotimaiset yritykset, joissa yksittäisen ulkomaisen yksikön omistusosuus jää alle 10 prosentin, vaikka ulkomainen omistuspohja yhteenlaskettuna ylittäisikin tämän rajan. Nämä yritykset luetaan luokkaan S S Yksityiset ulkomaalaisenemmistöiset yritykset Ulkomaalaisomisteiset yritykset (pl. rahoituslaitokset) alasektori koostuu kaikista yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, joita ulkomaiset institutionaaliset yksiköt valvovat. Tähän alasektoriin luetaan: ulkomaisten yritysten tytäryritykset ulkomaisen julkisyhteisön tai ulkomaisten yksiköiden ryhmän valvomat yritykset ulkomaisten yritysten Suomessa sijaitsevat haaraliikkeet ja muut nimelliset kotimaiset yksiköt. Tähän luokkaan eivät kuulu sellaiset yritykset, joissa yksittäisen ulkomaalaisen yksikön omistusosuus jää alle 50 prosentin, vaikka ulkomainen omistuspohja yhteenlaskettuna ylittäisikin tämän rajan (esimerkiksi pörssiyhtiöt). Nämä yritykset luetaan luokkaan S tai luokkaan S , jos yksittäisen ulkomaisen yksikön omistusosuus ylittää 10 prosenttia. 8 Yksittäinen institutionaalinen yksikkö toinen yritys, kotitalous tai julkisyhteisö varmistaa yrityksen valvonnan omistamalla yli puolet äänivaltaisista osakkeista tai muutoin valvomalla yli puolta osakkeenomistajien äänimäärästä. Lisäksi julkisyhteisö varmistaa yrityksen valvonnan erikoislainsäädännön määräyksillä tai säännöksillä, jotka antavat julkisyhteisölle oikeuden päättää yrityksen politiikasta tai nimittää johtajat. 19

21 S.112 Asuntoyhteisöt Sektoriin luetaan kaikki yhteisömuotoisen asumisen yksiköt: Asunto-osakeyhtiöt, asunto-osuuskunnat, asuinkiinteistöyhtiöt, asumisoikeusyhdistykset ja muut asuntoyhteisöt. S.12 RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSET Rahoituslaitoksia ovat kaikki kotimaiset yritykset ja yritysmäiset yhteisöt, joiden pääasiallista toimintaa on rahoituksen välitys ja/tai rahoitusta avustavat toiminnat. Sektori 12 sisältää myös hallintayhtiöt, jotka ainoastaan valvovat ja johtavat sellaista tytäryhtiöiden ryhmää, jonka pääasiallista toimintaa on rahoituksen välittäminen ja/tai rahoituksen välitystä avustavat toiminnat. Mikäli em. hallintayhtiöt eivät ole itse rahalaitoksia luokitellaan ne alasektoriin S.123. Lisäksi sektoriin S.12 luetaan sellaiset rahoitus- ja vakuutuslaitoksia palvelevat yksityiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joita pidetään itsenäisinä rahoitusyrityksiä palvelevina oikeushenkilöinä ja jotka eivät itse välitä rahoitusta (alasektori S.124). Sektoriin eivät kuulu kiinteistöjen omistusta ja välitystä harjoittavat sijoitusyhtiöt. Ne kuuluvat luokkaan S.111 Yritykset. Rahoitusyhtiötoiminta, joka kohdentuu yhteen yritysryhmään eikä ole esimerkiksi rahoitusvalvonnan alaista, luokitellaan pääsääntöisesti ao. yritystoimintaan kuuluvaksi. Rahalaitokset (S.121, S.122) Tähän luetaan Euroopan keskuspankin määrittelemät rahalaitokset 9. S.121 Suomen Pankki S.122 Muut rahalaitokset Tähän luetaan ne rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt (paitsi keskuspankki), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ja jotka ottavat vastaan talletuksia ja/tai talletuksiin verrattavia vastikkeita sekä myöntävät lainoja ja/tai tekevät arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa. 9 Näistä rahalaitoksista on ajantasainen luettelo Euroopan keskuspankin Internet-osoitteessa: 20

22 S.1221 Talletuspankit Sektoriin luetaan kaikki Suomessa toimivat talletuspankit mukaan lukien ulkomaisten luottolaitosten Suomessa pankkitoimintaa harjoittavat sivukonttorit. S.1222 Rahamarkkinarahastot Rahamarkkinarahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat varansa lyhytaikaisiin pääasiassa jälkimarkkinakelpoisiin instrumentteihin, kuten valtion velkasitoumuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin, lyhytaikaisiin joukkolainoihin yms., joiden jäljellä oleva juoksuaika on enintään vuosi. Usein sijoitus ei ole määräaikainen vaan voidaan muuttaa käteiseksi osittain tai kokonaan vaadittaessa. S.1223 Muut rahoitusta välittävät rahalaitokset Luokkaan kuuluvat muut rahoitusvalvonnan alaiset Euroopan Keskuspankin rahalaitoksiksi määrittelemät rahoitustoiminnan yritykset kuin talletuspankit (S.1221) ja rahamarkkinarahastot (S.1222). Nämä rahalaitokset harjoittavat mm. rahoitusyhtiötoimintaa, kiinnitysluottopankkitoimintaa, luottokorttiyhtiötoimintaa. Tähän luetaan myös ulkomaisten luottolaitosten em. toimintaa Suomessa harjoittavat sivukonttorit. S.123 Muut rahoituslaitokset Luokkaan kuuluvat rahoitusyritykset välittävät rahoitusta velkaantumalla pääasiallisesti muuten kuin ottamalla vastaan talletuksia ja/tai talletuksiin verrattavia vastikkeita. Tähän sektoriin luettavat yksiköt voivat harjoittaa samantapaista rahoituksenvälitystä kuin sektorin S.1223 yksiköt. Hallintayhtiöt, jotka eivät itse ole rahoitusyrityksiä ja jotka valvovat ja/tai johtavat rahoituksen välitystä avustavia palveluja tuottavien tytäryhtiöiden ryhmää luokitellaan tähän luokkaan. Sektoriin kuuluvat myös sijoitusrahastot (paitsi sektoriin S.1222 kuuluvat), henkilöstörahastot, panttikonttorit yms. Tähän luokkaan eivät kuulu omaan lukuunsa arvopaperikauppaa harjoittavat yritykset, vaan ne kuuluvat luokkaan S.111. S.124 Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset Luokka koostuu rahoitusyrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti avustavat rahoituksen välitystä so. toimintoja, jotka liittyvät läheisesti rahoituksen välitykseen, mutta jotka eivät ole rahoituksen välitystä. Ao. laitokset eivät hanki välitettäviä rahoitusvaroja velkaantumalla omaan lukuunsa. 21

23 Näitä laitoksia ovat mm. arvopaperinvälitysliikkeet, arvopaperien markkinapaikat (kuten pörssit), luottotietoja ja luottokelpoisuutta arvioivat laitokset, johdannaisinstrumentteja järjestävät laitokset, vakuutuksia välittävät liikkeet. Luokkaan kuuluvat myös sijoitusrahastoja hallinnoivat rahastoyhtiöt ja rahoitus- ja vakuutustoimintaa palvelevat järjestöt. S.125 Vakuutuslaitokset Luokkaan kuuluvat laitokset ovat pääasiallisesti riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä. Näitä ovat henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt, vakuutusyhdistykset sekä yksilöllistä vapaaehtoista eläkevakuuttamista harjoittavat yhtiöt. Tähän luokkaan eivät kuulu lakisääteistä tai siihen rinnastettavaa työeläketurvaa (TEL) hoitavat eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja julkiset laitokset. Ne kuuluvat luokkaan S S.13 JULKISYHTEISÖT Julkisyhteisöt tuottavat julkisia palveluja, huolehtivat yleisestä tulonjaosta ja hyvinvoinnista sekä takaavat sosiaalisen ja taloudellisen järjestelmän toiminnan. Näitä tarkoituksia varten ne keräävät veroja kotimaisilta talousyksiköiltä. Luokkaan kuuluvat Suomen julkishallintoa toteuttavat talousyksiköt: valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. Myös julkisyhteisöjä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt kuuluvat tähän luokkaan. Tähän eivät kuulu markkinaehtoisesti tavaroita ja palveluja tuottavat julkisen vallan budjettien ulkopuoliset tai budjettien alaiset yksiköt (esimerkiksi liikelaitokset). Ne kuuluvat luokkaan S.1111 Julkiset yritykset. S.1311 Valtionhallinto Valtion budjettitalouteen kuuluvat talousyksiköt: ministeriöt sekä valtion virastot ja laitokset. Lisäksi valtion budjetin ulkopuolisista rahastoista muut kuin pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt. Tähän eivät kuulu valtion budjettitalouden tai budjetin ulkopuolisista yksiköistä pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt eivätkä valtion liikelaitokset. Ne kuuluvat luokkaan S Valtion yritykset. 22

24 S.1312 Osavaltiohallinto (ei käytössä Suomessa) S.1313 Paikallishallinto S Kunnat Kuntien budjettitalouteen kuuluvat talousyksiköt: kunnan virastot ja laitokset. Tähän eivät kuulu budjettitalouden yksiköistä pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt eivätkä kuntien liikelaitokset. Ne kuuluvat luokkaan S Kuntien yritykset. S Kuntayhtymät Kuntayhtymä voidaan perustaa kunnallislain mukaan kuntien yhteisten pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten. Kuntayhtymä voi toimia yhdellä tai useammalla toimialalla. Kuntayhtymiä ovat esimerkiksi maakuntien liitot ja seutukuntayhtymät Luokkaan kuuluvat kuntayhtymien budjettitalouden talousyksiköt. Kuntayhtymiin luokitellaan myös useita kuntia palvelevat voittoa tavoittelemattomat kuntayhteisöt, kuten kuntien keskusjärjestöt ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Tähän eivät kuulu liikelaitoskuntayhtymät. Ne kuuluvat luokkaan S Kuntien yritykset. S Ahvenanmaan maakuntahallinto Ahvenanmaan maakunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan itsehallinnollinen yksikkö. Luokkaan kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan budjettitalouteen kuuluvat talousyksiköt: maakunnan virastot ja laitokset. Tähän eivät kuulu budjettitalouden yksiköistä maakunnan liikelaitokset. Ne luokitellaan luokkaan S Kuntien yritykset. S.1314 Sosiaaliturvarahastot Pääasiassa julkisen vallan säätämää sosiaaliturvaa toteuttavat yksiköt. S Työeläkelaitokset Lakisääteistä työeläkevakuutusta ja sitä täydentävää lisäeläkejärjestelmää hoitavat eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat sekä itsenäiset julkiset laitokset, kuten Kuntien eläkevakuutus. 23

25 S Muut sosiaaliturvarahastot Muita julkiselle vallalle kuuluvan sosiaaliturvan tehtäviä toteuttavat yksiköt kuten Kansaneläkelaitos ja työttömyysvakuutusjärjestelmää hoitavat yksiköt. Luokkaan kuuluvat myös sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassat. S.14 KOTITALOUDET Kotitaloussektori kattaa henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja markkinatuottajina silloin, kun kotitalouksien yritystoimintaa ei voida erottaa yrityssektoriin luokiteltavaksi. Kotitaloudet saavat palkkaa, omaisuustuloja ja tulonsiirtoja muilta sektoreilta ja yrittäjätuloa elinkeinotoiminnastaan. Kuluttajakotitaloudet määritellään henkilöiksi tai henkilöryhmiksi, jotka asuvat yhdessä ja käyttävät yhteisesti osan tai kaikki tuloistaan ja varallisuudestaan ja jotka kuluttavat kollektiivisesti tietyn tyyppisiä, pääasiassa asumiseen ja ruokaan liittyviä tavaroita ja palveluita. Kotitaloudet luokitellaan alasektoreihin koko kotitalouden saaman suurimman tulolajin mukaan. Tämän tiedon puuttuessa jakokriteerinä voidaan pitää viitehenkilön tai viitehenkilöksi määritellyn tuloja. Kotitaloussektoriin luetaan: yksilöt tai yksilöryhmät, joiden pääasiallinen taloudellisen toiminnan muoto on kuluttaminen yksilöt tai yksilöryhmät, joiden pääasiallinen taloudellisen toiminnan muoto on kuluttaminen ja jotka tuottavat tavaroita ja palveluita yksinomaan omaan käyttöön muut kuin yritysmäisinä yhteisöinä pidetyt yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhtiökumppanuudet, joilla ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa ja jotka ovat markkinatuottajia kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joilla ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa tai joiden taloudellinen merkitys on vähäinen henkilöt, jotka asuvat pysyvästi laitoksissa. S.141 Työnantaja- ja muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet Alasektori koostuu liikkeen- ammatin- ja maatilataloudenharjoittajien kotitalouksista, joilla markkinatavaroiden ja palvelujen tuotannosta saadut tulot ovat merkittävin tulonlähde. Näitä tuloja kotitaloudet saavat yhtiöimättömien kotitalousyritysten omistajina. Näissä yrityksissä voi olla myös palkattua henkilöstöä. Kaikki elinkeinonharjoittajien kotitaloudet pitävät yhdenkertaista kirjanpitoa. 24

26 Kun kotitalouden harjoittama yritystoiminta on laajuudeltaan merkittävää ja voidaan erottaa itsenäiseksi yksiköksi, se luokitellaan yrityssektoriin. Tällaisesta toiminnasta pidetään yleensä kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpitotavasta riippumatta on kuitenkin sovittu käytännön kriteeriksi, että keskimäärin alle kaksi henkilöä (mukaan lukien yrittäjä) työllistävät liikkeen- ja ammatinharjoittajat luetaan kotitalouksiin. S.1411 Maatilataloudenharjoittajien kotitaloudet Kaikki maatilataloudet, henkilöstön määrästä riippumatta, kun maatilatalouden harjoittajana on luonnollinen henkilö eikä yhteisö. S.1419 Muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet Muuta kuin maatilataloutta harjoittavat elinkeinonharjoittajien kotitaloudet, joita ei lueta yrityksiin, koska toiminnan laajuutta tai yritysmäisyyttä koskevat kriteerit eivät täyty. S.143 Palkansaajakotitaloudet Palkansaajakotitalouksia ovat sellaiset kotitaloudet, joiden merkittävin tulolähde on palkkatulot. S.144 Omaisuustulojen ja tulonsiirtojen saajakotitaloudet Tähän alasektoriin luokitellaan kotitaloudet, joiden tulot koostuvat pääosin omaisuustuloista, tulonsiirroista ja erilaisista muista tuloista kuin palkoista ja yrittäjätuloista. Tähän luokitellaan mm. opiskelija- ja eläkeläiskotitaloudet. S.145 Laitoskotitaloudet Henkilöt, jotka asuvat pysyvästi laitoksissa. ja joilla on vähän tai ei laisinkaan itsenäistä toiminta- tai päätösvaltaa taloudellisissa asioissa (esimerkiksi vanhainkodeissa pysyvästi asuvat vanhukset, pitkäaikaispotilaat sairaaloissa, pitkiä tuomioita kärsivät vangit). Näitä ihmisiä käsitellään ikään kuin he muodostaisivat yhdessä yhden institutionaalisen yksikön, toisin sanoen yhden kotitalouden. 25

27 S.15 KOTITALOUKSIA PALVELEVAT VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT YHTEISÖT Yhteisöt, jotka ovat juridisesti itsenäisiä yksiköitä ja tarjoavat palveluita pääasiassa kotitalouksille tuotantokustannukset alittavaan hintaan. Kotitaloudet yleensä valvovat näitä yhteisöjä ja rahoittavat niiden toimintaa jäsenmaksuilla tai avustuksilla. Tähän luokkaan kuuluu myös yksityisiä valtion osittain tai kokonaan rahoittamia voittoa tavoittelemattomia laitoksia (esimerkiksi yksityisiä opetus- ja sosiaalialan laitoksia). Tähän eivät kuulu yrityksiä, rahoituslaitoksia tai julkisyhteisöjä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Ne luetaan pääluokkiin S.11, S.12 ja S.13 sen mukaan, minkä sektorin yksiköitä ne palvelevat. Kuitenkin kotitalouksien yritystoimintaa palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt kuuluvat yrityssektoriin (esimerkiksi maatalouden edistämisjärjestöt). S.151 Valtionkirkot Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko. Tähän eivät kuulu muut uskonnolliset yhteisöt. Ne kuuluvat luokkaan S.152 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. S.152 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Esimerkiksi terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluita tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet ja työntekijäjärjestöt sekä muut uskonnolliset yhteisöt kuin valtionkirkot. S.2 ULKOMAAT Ulkomaat käsittää kaikki ulkomaan talousalueeseen luettavat institutionaaliset yksiköt, joilla on taloustoimia, saamisia, velkoja tai omistuksia Suomen talousalueen sektoreiden kanssa. Ulkomaisia yksiköitä ovat myös kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevat tytäryhtiöt, sivukonttorit ja muut rakentamiseen, maan tai kiinteistöjen omistamiseen liittyvät nimelliset ulkomaiset yksiköt. Suomessa sijaitsevia ulkomaisia talousyksiköitä ovat ulkomaiset lähetystöt, konsulaatit ja kansainvälisten järjestöjen yksiköt. Ulkomaat jaetaan alasektoreihin pääjakona EU ja muut maat mukaan lukien kansainväliset järjestöt. Euroopan unionissa erotetaan EU:n toimielimet EU:n jäsenmaista, jotka jaetaan edelleen EMU-alueeseen ja muihin jäsenmaihin. Kansainväliset järjestöt on johdonmukaisuuden vuoksi omana ryhmänään. Ulkomaat-sektori voidaan jakaa myös alasektoreihin kotimaisen sektoriluokituksen mukaisesti siten, että yhteys ensisijaiseen maaryhmäperusteiseen luokitukseen säilyy. 26

28 S.21 EUROOPAN UNIONI S.211 Euroopan unionin jäsenmaat S.2111 EMU:n jäsenmaat S.2112 EU:n muut jäsenmaat S.212 Euroopan unionin toimielimet Esimerkiksi Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. S.22 MUUT MAAT JA KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT S.221 Muut maat S.222 Kansainväliset järjestöt Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto. 27

29 LIITE Luokitusavain: Vuoden 2000 Sektoriluokituksen, vuoden 1996 Institutionaalisen sektoriluokituksen (ISL) ja Euroopan kansantalouden tilinpidon 1995 (EKT95) luokkien vastaavuus SEKTORILUOKITUS 2000 ISL96 EKT95 S.1 Koko kansantalous (kotimaiset sektorit) 1 5 S.1 Koko kansantalous S.11 Yritykset ja asuntoyhteisöt 1, 41 S.11 Yritykset S.111 Yritykset 1 S.1111 Julkiset yritykset 11 S Julkiset yritykset S Valtion yritykset 111 S Kuntien yritykset 112 S.1112 Yksityiset yritykset 12 S Yksityiset kotimaiset yritykset 121, 123 S Yksityiset kotimaiset yritykset S Yksityiset suomalaisomisteiset 121 yritykset S Yksityiset ulkomaalaisvähemmistöiset 123 yritykset S Yksityiset ulkomaalaisenemmistöiset yritykset 122 S Ulkomaalaisomisteiset yritykset S.112 Asuntoyhteisöt 41 S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 S.12 Rahoituslaitokset Rahalaitokset (S.121, S122) S.121 Suomen Pankki 21 S.121 Keskuspankki S.122 Muut rahalaitokset S.122 Muut rahalaitokset (alajako yrityksiä vastaava: S.12201, S.12202, S.12203) S.1221 Talletuspankit 22 S.1222 Rahamarkkinarahastot 26 osa S.1223 Muut rahoitusta välittävät rahalaitokset 23 S.123 Muut rahoituslaitokset 26 osa S.123 Muut rah.laitokset kuin vak.laitokset ja eläkerah. (alajako yrityksiä vastaava) S.124 Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset 25 S.124 Rah. ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (alajako yrityksiä vastaava) S.125 Vakuutuslaitokset 24 S.125 Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (alajako yrityksiä vastaava) S.13 Julkisyhteisöt 3 S.13 Julkisyhteisöt S.1311 Valtionhallinto 31 S.1311 Valtionhallinto S.1312 Osavaltiohallinto (ei käytössä Suomessa) S.1312 Osavaltiohallinto S.1313 Paikallishallinto 32, 33, 34 S.1313 Paikallishallinto S Kunnat 32 S Kuntayhtymät 33 S Ahvenanmaan maakuntahallinto 34 S.1314 Sosiaaliturvarahastot 35 S.1314 Sosiaaliturvarahastot S Työeläkelaitokset 351 S Muut sosiaaliturvarahastot 352 S.14 Kotitaloudet 5 S.14 Kotitaloudet S.141 Työnantaja- ja muut elinkeinonharjoittajien 51 S.141+ S.142 Työnantajat ja muut elinkeinonharjoittajat kotitaloudet S.1411 Maatilataloudenharjoittajien kotitaloudet 511 S.1419 Muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet 512 S.143 Palkansaajakotitaloudet 52 S.143 Palkansaajat S.144 Omaisuustulojen ja tulonsiirtojen saajakotitaloudet 53 osa S S.1441 Omaisuustulojen saajat S.1442 Eläkkeensaajat S.1443 Muiden tulonsiirtojen saajat S.145 Laitoskotitaloudet 53 osa S.145 Laitoskotitaloudet S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 42, 43 S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt S.151 Valtionkirkot 42 S.152 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 43 S.2 Ulkomaat 6 S.2 Ulkomaat S.21 Euroopan Unioni 61 S.21 Euroopan Unioni S.211 Euroopan unionin jäsenmaat 611 S.211 EU:n jäsenmaat S.2111 EMU:n jäsenmaat S.2112 EU:n muut jäsenmaat S.212 Euroopan unionin toimielimet 612 S.212 EU:n laitokset S.22 Muut maat ja kansainväliset järjestöt 62 S.22 Muut maat ja kansainväliset järjestöt S.221 Muut maat 621 S.222 Kansainväliset järjestöt