Nenäpäivä-keräyksen avustuskohteet ja esimerkit varojen käytöstä
|
|
- Hannu Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Lions-liitto ja Nenäpäivä Suomen lionit ovat tehneet Nenäpäivä-yhteistyötä jo kolme vuotta. Lions-klubien tuki kehitysmaiden lapsille on ollut valtava, sillä ahkerat klubit ovat keränneet kolmen vuoden aikana yhteensä lähes euroa! Suomen Lions-liitto on yksi Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-kampanjan pääyhteistyökumppaneista. Kampanjan muita pääyhteistyökumppaneita ovat mm. Yleisradio, K-Citymarketit ja Anttila sekä Nordea. Tänä vuonna lionit näkyvät mm. Nenäpäivä-showssa aikaisempaa hauskemmalla tavalla. Nenäpäivä luotettava kumppani Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Sen ovat vuonna 2004 perustaneet Kirkon Ulkomaanapu, SPR ja Suomen UNICEF. Nenäpäivän varoin tehdään kustannustehokasta, pitkäjänteistä ja yhteisöpohjaista työtä kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Kampanjan tuella moni lapsi oppii lukemaan, saa rokotuksia ja eväät parempaan elämään. Avun vievät perille Ylen Hyvä Säätiön jäsenjärjestöt Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, SPR, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Fida International, Solidaarisuus ja SASK. Nämä kehitysyhteistyöjärjestöt ovat alansa huippuja Suomessa. Niiden tekemä työ vahvistaa avunsaajamaissa kansalaisyhteiskuntaa, ja apu saavuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Suomen UNICEF:ia lukuun ottamatta kaikki Nenäpäivä-järjestöt ovat ulkoministeriön kumppanuusjärjestöjä. Nenäpäivä-keräyksen avustuskohteet ja esimerkit varojen käytöstä Fida: Itäisen Afrikan lapsen traumaongelmien hoitaminen Itäisessä Afrikassa varttuu suuri määrä lapsia kriisien ympäröiminä. Köyhyyden, sotien ja konfliktien, sekä HIV:n ja Aidsin seuraukset ovat lasten elämässä konkreettiset. Lapset kasvavat ilman vanhempia tai perhettä, he ovat joutuneet todistamanaan sotien julmuuksia ja usein joutuneet myös sen uhreiksi. Traumatisoituneilla lapsilla on erityinen tarve, että heidän emotionaaliset ja sosiaaliset tarpeensa huomioidaan ja niihin vastataan. Psykologiset tai psykiatriset palvelut ovat kuitenkin näiden lasten ulottumattomissa. Psykososiaalinen tuen kautta halutaan mahdollistaa traumatisoituneiden lasten oikeus saada huolenpitoa, rakkautta ja suojelua. Psykososiaalista tukea voidaan tarjota esimerkiksi vertaistukiryhmien muodossa, jossa lapset voivat puhua traumoistaan ja heitä kannustetaan keskinäiseen vuorovaikutukseen esim. urheilun tai musiikin yms. kautta. Emotionaalisten ja sosiaalisten tarpeiden huomioiminen auttaa lapsia saamaan elämälleen suunnan ja toivon. 1
2 Fida: Itäisen Afrikan ruokaturvahanke YK:n vuosituhattavoitteista ensimmäinen on äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, mutta silti miljardi ihmistä näkee nälkää. Joka kolmas kehitysmaan lapsi kärsii aliravitsemuksesta. Alle kolmevuotiaalle lapselle riittävä ja ravitseva ruoka on välttämätöntä hänen tasapainoisen kehityksensä kannalta. Kehittämällä perheiden kanssa yhdessä tehokkaampia ja kestäviä tapoja viljellä maata taataan ruokaturva koko perheelle. Hyvää ruokaturvaan kuuluu että kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi ravitsemuksellisesti laadukasta ja turvallista ruokaa mukaan lukien naiset, lapset ja muut heikoimmassa asemassa olevat. Tukemalla ja kehittämällä perheen ruokaturvaa mahdollistetaan myös lasten koulunkäynti, sillä ruokaturvan parantuessa perheelle on mahdollisuus lähettää lapset kouluun eikä kenenkään lapsen tarvitse olla työssä tai nälkäisenä koulussa. Kirkon Ulkomaan Apu: Peruskoulujen sisällön kehittäminen, Haiti Hankkeella turvataan haitilaisten lasten oikeuksia laadukkaaseen perusopetukseen ja kehitetään koulujen ja paikallisyhteisöjen yhteistyötä opetuksen saatavuuden ja laadun lisäämisessä sekä oppimistulosten parantamiseksi. Vanhempain yhdistysten ja koulun eri toimijat yhdistävien koulukomiteoiden vahvistamisella edistetään osallistavan ja innostavan oppimisympäristön luomista, kodin ja koulun yhteistyötä sekä tuetaan koulujen roolia aktiivisena osana yhteisöjensä kehittämistä. Hankkeessa edistetään lisäksi opettajien pätevöitymistä, opetussuunnitelmien kehittämistä, opetusmateriaalien saatavuutta sekä kouluympäristön turvallisuutta ja ympäristöllistä kestävyyttä. Hanke toteutetaan Gressierin ja Leoganen kunnan perusasteen kouluissa. Alueen kouluverkoston jälleenrakennus vuoden 2010 maanjäristyksen tuhojen jälkeen on edelleen kesken. Kirkon Ulkomaan Apu: Nuorten ammattikoulutuksen ja pienyrittäjyyden kehittäminen, Sierra Leone Nuorten ammattikoulutus- ja yrittäjyyshanketta toteutetaan Pujehunin ja Bon maakunnissa eteläisessä Sierra Leonessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten toimeentuloa kehittämällä sekä koulutuskeskuksissa annettavan ammattikoulutuksen laatua että pienyrittäjyyden osaamista. Hankkeen keskeisiä toimintoja ovat nuorten ammattikoulutus, pienyrittäjyyskoulutus, vaikuttamistaitojen kehittäminen, yhteyksien luominen markkinoille, tuotantovälineiden ja -materiaalien saannin helpottaminen sekä tiedotus ja koulutus mm. HIV/AIDS, lisääntymisterveys-, ihmisoikeus- ja konfliktinehkäisy-kysymyksistä. Ammattikoulutusta annetaan sekä perus- että jatkotasolla mm. puusepän, muurarin, pitopalvelun, kampaamopalveluiden ja kankaan värjäyksen ammattialoilla. Opiskelijat ovat kasvaneet sisällissodan vaurioittamissa olosuhteissa ja monet ovat kouluja käymättömiä teiniäitejä, yksinhuoltajia, entisiä lapsisotilaita tai muita haavoittuvassa asemassa olevia nuoria Suomen Lähetysseura: Lasten koulumielenterveys, Nepal Mielenterveyden Palvelukeskus (CMC) Nepal tukee ja kouluttaa paikallisten koulujen opettajia ja rehtoreita ja terveyskeskusten henkilöstöä, vanhempia ja yhteisöjen terveysvapaaehtoisia ehkäisemään ja puuttumaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin Salyanin ja Kailalin 2
3 vuoristoalueilla läntisessä Nepalissa. Lapsiystävälliset kasvatusmenetelmät yleistyvät ja lasten viihtyvyys ja oppimistulokset paranevat. Tähän päästään opastamalla lapsia, nuoria, heidän opettajiaan ja vanhempiaan tunnistamaan mielenterveysongelmat ja ymmärtämään niiden syitä. Ehkäistään mielenterveysongelmien syntyä erityisesti ala-asteikäisten keskuudessa tuomalla lapsiystävälliset opetus- ja väkivallattomat kasvatusmenetelmät opettajien ja lasten vanhempien käyttöön. Terveysalan ammattilaisia terveysasemilla, perinneparantajia ja yhteisöterveysvapaaehtoisia koulutetaan antamaan mielenterveysneuvontaa ja ohjaamaan lapsi tarvittaessa pidempiaikaisen hoidon piiriin. Suomen Lähetysseura: Oikeus oppia, Nepal Nepalin Yhdistynyt Lähetys kehittää ja tukee paikalliskumppaniensa (kouluja, kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä) kykyä tarjota koulutusta lapsille, nuorille ja naisille niin että heidän oikeutensa peruskoulutukseen toteutuu ja perheitten toimeentuloedellytykset paranevat. Valtaosa hankkeen piirissä olevista on etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, daliteja (ns. alakastisia) ja vammaisia. Tähän päästään parantamalla koulujen, yhteisöjärjestöjen, osuuskuntien ja paikallisten opetus-viranomaisten kykyä vastata syrjäseuduilla asuvien koulutustarpeisiin ja hyvän hallinnon vaatimuksiin. Koulujen opetuksen taso parantuu, vaihtoehtoisen (etä-, aikuis-, jne.) koulutuksen laatu paranee, lastentarha- ja esikouluopetus muuttuvat lapsiystävällisemmiksi ja vanhemmat osallistuvat entistä aktiivisemmin niiden kehittämiseen sekä ammattikoulutusmahdollisuudet lisääntyvät hanke-alueilla. Suomen Lähetysseura: Terveyttä ja ruokaa omin voimin, Nepal Shanti Nepal kouluttaa Dhading alueen vuoristoyhteisöjä ympäristöystävällisessä ruoantuotannossa ja terveys- ja hygieniaolojen parantamisessa. Erityisesti chepang-heimoon kuuluvien naisten ja lasten oikeus parempaan ravintototilanteeseen ja terveyteen sekä omanarvontunto paranevat. Tähän päästään kehittämällä kylien terveysvapaaehtoisten taitoja ja palveluita ja terveyskampanjoin, parantamalla perheitten hygieniaa käymälärakennuskampanjoin ja hygieniakasvatustapahtumin. Hankekylien kouluissa lisätään terveyskasvatusta ja niihin rakennetaan käymälöitä. Toimeentulo ja ruokatilanne paranevat ympäristöystävällistä vihannesten, vaihtoehtoisten viljelylajikkeitten ja pienkarjan (vuohien jne.) kasvattamisen ja aikuisten lukutaito-opetuksen avulla. Pelastakaa Lapset: Köyhimmät lapset perusopetuksen piiriin, Bangladesh Hankkeen tarkoituksena on vähentää köyhyyden vaikutuksia lapsiin ja parantaa lasten elinoloja; lasten työperäisen muuton väheneminen, esi- ja perusopetuksen tarjoaminen kaikkein köyhimmille ja integroiminen valtion perusopetuksen piiriin. Tavoitteena on lasten elinolojen parantaminen mahdollistamalla köyhimpien kotitalouksien pääsy sosiaalitukien piiriin, lisäämällä vanhempien, huoltajien, yhteisöjen jäsenten ja viranomaisten ymmärrystä lasten edusta ja lapsen kehityksestä sekä luomalla toimivat verkostot ja yhteistyö niin paikallis- kuin kansallisella tasolla, jotta kaikkien köyhimmille suunnatut toimintasuunnitelmat ja -ohjelmat huomioivat lasten tarpeet. Plan: Lasten väkivallalle altistumisen ehkäiseminen, Itä- ja Eteläinen Afrikka (RESA),
4 Tämä alueellinen hanke pyrkii osaltaan vähentämään lasten altistumista haitallisille käytännöille Itäisessä ja Eteläisessä Afrikassa, etenkin neljässä kohdemaassa: Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa ja Ugandassa. Hankkeessa pyritään pääsemään tavoitteeseen kohdistamalla vaikuttamistyötä kansalaisjärjestöihin, lainvalvontaviranomaisiin, YK:hon, Afrikan Unioniin ja mediaan, tekemällä yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa ja lisäämällä näiden toimijoiden tietoisuutta. Plan: Varhaiskasvatus Mosambikissa, Varhaiskasvatus edistää lasten sosiaalista, kognitiivista, fyysistä ja sosiaalista kehitystä. Se hyödyttää koko yhteiskuntaa luomalla perustan tuleville oppimistuloksille, taloudelliselle tuottavuudelle, kansalaisten terveydelle, tasa-arvolle ja vastuulliselle kansalaisuudelle. Varhaiskasvatus hyödyttää etenkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten mahdollisuuksia menestyä myöhemmässä elämässä. Mosambikissa kuitenkin vain 4 % lapsista pääsee varhaiskasvatuksen piiriin ja etenkin maaseudulla varhaiskasvatuspalvelut ovat lähes olemattomat. Syynä palvelujen vähäisyyteen ovat tietämättömyys varhaiskasvatuksen merkityksestä lasten tulevalle kehitykselle, maassa vallitseva köyhyys, hallituksen vähäinen sitoutuminen käytännön toteutukseen ja linjausten puuttuminen sekä rahoittajien vähäinen kiinnostus ko. sektorille. Plan: AMWCY:n (Afrikan lapsityöläisten liike) tukeminen, Afrikan lapsityöläisten liikkeeseen kuuluu lasta ja nuorta 23:ssa Afrikan maassa. AMWCY parantaa lapsityöläisten asemaa ja lisää ymmärrystä työtä tekevien lasten oloista. AMWCY edistää lapsityöläisten asemaa kouluttamalla lapsia ajamaan omia oikeuksiaan, kehittämällä lapsityöläisten liikkeen viestintää tietoisuuden lisäämiseksi sekä edistämällä liikkeen vaikutustyötä viranomaisten suuntaan. Plan Suomi on tukenut liikettä vuodesta 2005 lähtien. Plan: Sierra Leonen lastensuojelu, Sierra Leonessa edistetään lastensuojelua ja kehitetään maan omaa lastensuojelujärjestelmää. Hankkeella lisätään viranomaisen tietoisuutta ja valmiuksia hoitaa lastensuojelutyötä, vahvistetaan paikallisyhteisöjen mahdollisuuksia ja kykyä seurata lasten oikeuksien toteutumista ja puuttua niiden loukkauksiin sekä rohkaistaan lapsia tunnistamaan oikeutensa ja toimimaan niiden puolesta. Plan Suomi on tukenut lastensuojelutyötä Sierra Leonessa vuodesta 2008 lähtien. SASK: Nepalin ja Intian siirtotyöläisyhteisöjen ja lasten oikeuksien vahvistaminen, Pitkällä aikavälillä hanke vahvistaa BWI:n jäsenliittoja, jotta ne kykenevät ajamaan itsenäisesti, tasa-arvoon pyrkien ja demokraattisesti työelämän oikeuksia sekä edistämään työllisyyttä ja kunnollisia työoloja rakennus- ja puutalous sektoreilla. Hanke pyrkii vähentämään ja lopulta eliminoimaan lapsityönkäytön rakennussektorilla. Muutoksen aikaan saamiseksi hanke valistaa yhteisöjä, työnantajia, ammattiliittojen toimijoita ja tavallisia työläisiä ja heidän perheitään lapsityön vahingollisuudesta. Vanhemmilla on suuri kiusaus valjastaa lapset tiilien tekoon, koska vieläkin liian usein palkka maksetaan yksinomaan tehdyn työn (tiilien kappalemäärä) mukaan. Mukanaolevien tuettavien koulujen paikka on muuttunut Intiassa. Nepalissa kolme koulua ovat samat. Muutokset johtuvat osaksi siitä että Hollannin 4
5 FNV ei voi jatkaa hankkeessa mukana enää koska siellä hallitus katsoo Intian olevan jo liian varakas ollakseen avun saajavaltio. Intia säilyy kuitenkin SASKin kohdemaana ja Suomen virallisen kehitysavun piirissä ainakin vielä lähivuosina. Intiassa on vieläkin yli 350 miljoonaa köyhää jotka yrittävät tulla toimeen alle 2 taalalla päivässä! Paikallistasolla hanke motivoi vanhempia ja tarjoaa perheille mahdollisuuden lähettää lapset kouluun. Tämä yleensä katkaisee perheen köyhtymisen kierteen. Hanke siis kattaa vuokran luokkahuoneista, opettajien pienen palkan, opettajien koulutuksen, koulupuvut, ja opintomateriaalit ja ruoan koulupäivinä. Lisäksi hanke mobilisoi vanhempia oma-apuryhmiin, joissa valmistetaan tuotteita (ruoan säilöntä, tekstiilien värj ys, kouluvaatteet etc.) lisätulon hankkimiseksi, ja jopa pienien pankkilainojen hyödyntämiseksi. Myös lukutaitopiirejä ja lasten terveystarkastuksia ja rokotusleirejä järjestetään säännöllisesti. Tiilitehtaita ja kyliä julistetaan sopimuksin lapsityöstä vapaiksi alueiksi, joita valvotaan liittojen toimesta. Joskus lapsityön kieltävä pykälä kirjataan kollektiivisiin työehtosopimuksiin. Toisella tasolla liitto pyrkii kasvattamaan jäsenkuntaansa ja työntekijät ovat perustaneet työpaikka- komiteoita, jotta ne kykenevät vaikuttamaan mm. tuotantotavoitteisiin ja hintoihin, jotta vanhemmat saisivat kunnon palkkaa ja lapset voisivat jatkaa koulussa eikä työssä apuna. Myös työpaikkojen muihin oloihin ja myös mm. asumisen tasoon on saatu paikallisesti parannuksia. Kansallisella tasolla hanke vahvistaa liittojen kykyä ja taitoja vaikuttaa kansallisiin työtä koskeviin politiikkoihin, kuten yleisen sosiaaliturvajärjestelmän laajentamisen kattamaan rakennustyöläiset, sekä ulottamaan järjestelmän koskemaan myös siirtotyöläisiä. SASK: Järjestäytyminen, työterveys, työsuojelu ym. tekstiilialalla, Bangladesh Hanke vahvistaa tekstiilialan liittoja ja niiden yhteistyöverkostoa (BNC) kapasiteettia toimia tehokkaasti Keranigonjin alueella, jotta työsuojelu ja työterveyshuolto tehostuisivat, työolot ja -edut kohentuisivat. Hankkeen keskiössä on terveysklinikka, joka palvelee jopa asiakasta vuosittain. Klinikan potilasmäärästä on tietty osa työntekijöiden lapsia ja myös lapsityöläisiä (arviolta 10-15% työvoimasta). Viimeisten hankevuosien tarkoitus saattaa klinikan toiminta kestävälle pohjalle, siten että klinikkaa pyörittävät liitot BTGWL, GTWL ja UFGW saavat vahvistettua jäsenmääränsä suuremmaksi ja näin jäsenmaksutulo kasvaa, klinikkaa käyttävät työnantajat alkavat maksaa kunnon klinikkamaksuja, otetaan käyttöön klinikka maksut ja lääkemaksu, ja maksimoidaan vapaaehtoistyö klinikan toiminnassa. ITGLWF on aikonut tehdä työsuojeluohjelman alueelle, jonka pitkän ajan tarkoitus on vähentää tapaturmien syntymistä ja klinikkakäyntejä. Yhteisöjen tietoisuus lapsityön haitallisuudesta vahvistuu ja terveyspalvelu on saatavilla alueella ja sitä voivat käyttää kaikki alueen asukkaat. Solidaarisuus: Ruokaturva, Somalimaa 5
6 Somalimaan ruokaturva on yksi maailman heikoimmista. Suurimmat syyt tähän ovat kuivuus ja äärimmäinen köyhyys. Tuotannontekijöiden heikko saatavuus, tuhoutunut infrastruktuuri ja heikko tietotaito rajoittavat vähäistäkin maanviljelyä. Alkuvuodesta 2012 alkanut hanke toteutetaan yhteistyössä CLHE:n ja ADOn kanssa siten että CLHE vastaa hankkeen toteutuksesta Maroodi Jeexin alueella ja ADO puolestaan Togdheerin alueella. Molemmilta alueilta on valittu kaksi kylää hankkeen toteutuskohteiksi. Hankkeen lopullisia hyödynsaajia vuonna 2013 ovat noin 675 perhettä. Hankkeen tarkoituksena on edistää ruokaturvaa maatalouden parantamisen ja uusien toimeentulomuotojen kehittämisen avulla. Päämääränä on perheiden parantunut elintaso ja elämänlaatu. Hankkeessa hyödynsaajien kanssa ylläpidetään kylissä mm jokien veden ohjauskanavia ja patoja kuivien alueiden kastelukäyttöä varten sekä koulutetaan paikallisista maanviljelijöistä vertaisohjaajia tuotantotavoista, rehuntuotannosta sekä mm. vuodenmaidon käsittelystä ja säilytyksestä. Uusiksi toimeentulolähteiksi kehitetään mm. mehiläishoitoa. Solidaarisuus: Sukuelinten silpomisen vähentäminen, Somalimaa, (jatkuu vuoden 2014) Solidaarisuuden silpomisen vastaisen työn pääpaino on edelleen silpomistapausten vähentymisessä ja silpomisen vastaisen lakialoitteen ja sitä edellyttävän vankemman institutionaalisen verkostoitumisen edistämisessä. Hankkeen päämääränä on Somalimaan Togdheerin ja Sanaagin lääneissä asuvien tyttöjen ja naisten seksuaaliterveyden parantuminen ja tarkoituksena se, että hankkeen toiminta-alueen yhteisöjen jäsenten asenteet ovat silpomisen vastaisia vuoteen 2014 mennessä. Hankkeella on 1150 välitöntä hyödynsaajaa. Lisäksi hankkeella on noin välillistä hyödynsaajaa. SPR: Yhteisöperustainen terveysohjelma, Burundi Burundi kuuluu maailman kehittymättömimpiin maihin, se kärsii edelleen vuonna 2006 päättyneen sisällissodan aiheuttamista tuhoista. Sisällissodan seurauksena maan julkinen terveydenhuolto on rapautunut. Suomen Punainen Risti on tukenut Burundin terveysohjelmaa tiheästi asutulla Kayanzan alueella vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2013 yhteisöpohjainen terveyshanke siirtyy Ngozin maakuntaan; alue valittiin sen korkean köyhyysasteen ja haavoittuvaisuuden perusteella. Koulutettujen vapaaehtoisten verkosto on tehokas tapa parantaa terveyspalveluita. Vapaaehtoisia koulutetaan jakamaan tietoa hygieniasta ja yleisimpien tartuntatautien, kuten hiv:n, malarian, hengitystieinfektioiden ja ripulin ehkäisemiseksi. Paikalliset vapaaehtoiset pystyvät viemään avun perille myös niille seuduille, joilla ulkopuolisten auttajien toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Samalla he kartoittavat omien yhteisöjensä terveysriskejä. Vesiperäisten tautien leviämistä torjutaan lisäämällä puhtaan veden saatavuutta kylissä sekä käymälöiden oikeaoppista käyttöä. Burundin Punaisen Ristin terveysvapaaehtoiset taistelevat myös lapsikuolleisuutta vastaan järjestämällä. SPR: Terveelliset ja turvalliset yhteisöt, Bolivia Tavoitteena on vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen kykyä tunnistaa elinpiirinsä keskeisimmät riskit ja edistää niihin varautumista parantamalla ihmisten terveyttä 6
7 ja turvallisuutta. Hanketta toteutetaan kaupunkialueiden slummiyhteisöissä, Tarabucon ja Bermejon kunnissa sekä Potosín kaupungissa. Keskeisimpiä riskejä ovat perusterveydenhuollon, vesi- ja sanitaatiojärjestelmien sekä jätehuollon puute, myös maanvyörymät ja tulvat sekä urbaaniyhteisölle tyypilliset tulipalot ovat yleisiä. Hankkeessa Punaisen Ristin vapaaehtoiset kouluttavat slummiyhteisöiden avainhenkilöitä, joiden välityksellä elintärkeä tieto terveellisemmästä ja turvallisemmasta elämästä saavuttaa yhteisön jäsenet. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisön haavoittuvimpiin ryhmiin, kuten vammaisiin. Unicef: Lastensuojelu, Nepal Suojelemme Nepalin lapsia hyväksikäytöltä, väkivallalta ja kaltoinkohtelulta. Autamme erityisesti lapsityön, seksuaaliseen hyväksikäytön ja lapsikaupan uhreja parantamalla sosiaalija kriisipalveluja, esimerkiksi auttavat puhelimet, suojakodit, psykososiaalinen tuki, oikeusapu ja terveydenhuolto. Kehitetään pidemmän aikavälin palveluja, jotka auttavat varhaista puuttumista ja kuntoutusta: 1) Sosiaaliviranomaisia tuetaan seuraamaan riskiryhmässä olevien lasten tilannetta säännöllisesti, 2) tuetaan lasten pääsyä kouluun, koulunomaiseen toimintaan tai ammattikoulutukseen, 3) tuetaan lasten perheitä sosiaalipalveluilla, tulonhankintaa auttavilla toimilla, luototuksella, taito-opetuksella, yrittäjyyskoulutuksella tai työllistymistä tukevin toimin. Hanke sijaitsee Chitawan, Kaski, Morang, Banke, Dang -piirikunnissa Nepalissa Suorina hyödynsaajina on lasta, jotka ovat joko lapsityöläisiä, seksuaalisesti hyväksikäytettyjä, lapsikaupan uhreja tai fyysisesti tai henkisesti heitteille jätettyjä. Unicef: Neuvolatoiminnan tukeminen Turkana, Kenia Perustetaan neuvolaklinikka (laitteiden, välineiden ja hoitotarpeiden toimitus aluesairaalaan perustettavalle klinikalle ja henkilökunnan koulutus). Parannetaan lasten ravitsemusta sekä rokotusten kattavuutta: 1) rokotteiden ja rokotusvälineistön toimittaminen 2) henkilökunnan koulutus 3) ravintolisän, mukaan lukien A-vitamiinin, toimitus 3) lämmöntarkkailujärjestelmän saattaminen osaksi neuvolan perustoimintaa 4) rintaruokinnan edistäminen ja ravitsemuskoulutus imettäville äideille. Suorat hyödynsaajat ovat alle 5-vuotiasta lasta ja imettävää / raskaana olevaa naista. 7
Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä
Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä Nenäpäivässä on mukana yhdeksän luotettavaa järjestöä ja niiden hankkeita. Nenäpäivänä kerätyillä varoilla tuetaan pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa
LisätiedotNäin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä
Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä Nenäpäivässä on mukana yhdeksän luotettavaa järjestöä ja niiden hankkeita. Nenäpäivänä kerätyillä varoilla tuetaan pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa
LisätiedotReilu maailma työn alla. Laura Ventä
Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista
LisätiedotKoulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011
Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.
LisätiedotKatastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotNENÄPÄIVÄÄ JÄRJESTÄÄ YLEN HYVÄ SÄÄTIÖ
NENÄPÄIVÄÄ JÄRJESTÄÄ YLEN HYVÄ SÄÄTIÖ 2002 2005 2007 2011 Ylen Hyvä -kampanja käynnistettiin. Yhteistyön aloittivat SPR, Suomen UNICEF, Kirkon Ulkomaanapu ja Yleisradio. Syntyi Ylen Hyvä Säätiö. Kampanjaan
LisätiedotTyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla
Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Väestöliitto, MLL ja Martat Marttaliitto 2018 Terhi Lindqvist Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawissa
LisätiedotBANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti
BANGLADESH Bangladesh (Mymensingh ja Netrokona) Kumppani Pelastakaa Lasten Bangladeshin maatoimisto sekä paikallinen kansalaisjärjestö SUF Toimiala Sosiaaliturva- ja palvelut Tavoitteet Lapsiköyhyyden
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotIFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position
LisätiedotFidan projektikylän etuudet
Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin
LisätiedotMitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014
Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen
LisätiedotNENÄPÄIVÄN TUELLA JÄRJESTÖT VAHVISTAVAT LASTEN OIKEUKSIA KEHITYSMAISSA
NENÄPÄIVÄ 2015 NENÄPÄIVÄN TUELLA JÄRJESTÖT VAHVISTAVAT LASTEN OIKEUKSIA KEHITYSMAISSA RAVINTO KOULUTUS TERVEYS TURVA JOKAISTA TARVITAAN Visio Nenäpäivän visiona on Suomi, jossa jokainen edistää kehitysmaiden
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotT U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA
T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö
Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,
LisätiedotKaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut
Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä
LisätiedotRANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ
RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus
LisätiedotLASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA
LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA Pelastakaa Lapset selvitti lasten kaupallista seksuaalista riistoa
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotJärjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,
LisätiedotProject SIerra, A Family and a Future
Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotMiten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?
Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotLapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL
Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta
LisätiedotNälkäpäivä Välitä. Osallistu. Autat. Marjaana Malkamäki
Nälkäpäivä 26. 28.9. Välitä. Osallistu. Autat. Marjaana Malkamäki Nälkäpäivä tehdään yhteisvoimin Nälkäpäivä on valtakunnallinen keräys, joka toteutetaan vapaaehtoisten voimin. Lipaskerääjillä on olennaisen
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotPunainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti
Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon
1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.
LisätiedotNepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa
1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422
LisätiedotULKOMINISTERIÖN KUMPPANUUSOHJELMAN HANKEKUVAUKSET
ULKOMINISTERIÖN KUMPPANUUSOHJELMAN HANKEKUVAUKSET 2014-2016 BURKINA FASO Hanke: Lasten suojelu, voimaannuttaminen ja katastrofivalmius Maa: Burkina Faso Kumppani: Association Salaki, Lapsityöläisten ja
LisätiedotProject SIerra, A Family and a Future
Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children - järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Tavoitteena on kerätä kaksi miljoonaa dollaria (USD)
LisätiedotJokainen alle 18-vuotias on lapsi.
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotMaahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012
Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista
LisätiedotUnicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa
Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotJHL Sisä-Suomen TOIMINTASUUNNITELMA 2018
JHL Sisä-Suomen TOIMINTASUUNNITELMA 2018 JHL Sisä-Suomen aluetoimisto 15.8.2017 Liittostrategiassa määritellyt strategiset päämäärät ovat Järjestäytymisasteen kasvu liiton sopimusaloilla. Jäsenten työolosuhteiden
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotReilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!
Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla
LisätiedotNAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009
NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 Naisten Pankki sai alkunsa 12 suomalaisnaisen Liberian matkasta 1/2007: Ellen Sirleaf Johnson I would like You to tell the Story of hope Liberialaisen naisyhteisön
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotSuomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa
Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotEtiopian kynnyksellä Vammaisten naisten oikeuksien ja toimeentulon edistäminen Kynnyksen ja Marttaliiton hankkeessa, Marttaliitto 2017
Etiopian kynnyksellä Vammaisten naisten oikeuksien ja toimeentulon edistäminen Kynnyksen ja Marttaliiton hankkeessa, Marttaliitto 2017 Mitä sinulle tulee mieleen sanasta vammaisuus? Millaisia lähestymistapoja
LisätiedotCEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia
1 CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia Kumppani Centro de Promoción Minera Hankkeen kuvaus Boliviassa on edelleen arvioiden mukaan noin 850.000 lapsityöläistä. Suuri osa heistä elää kaivosalueilla,
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotVesi ja vessat kuuluvat kaikille -case Nepal
Vesi ja vessat kuuluvat kaikille -case Nepal 2.4.2019 Page 1 Vesi ja vessat kuuluvat kaikille myös naisille! 2.4.2019 Page 2 Rural Village Water Resources Management Project Phase III (2016-2022) Suomella
LisätiedotEvaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotLasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ehkäiseminen järjestöjen näkökulmasta
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ehkäiseminen järjestöjen näkökulmasta YTT, pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitto ry 25.4.2019 Säätytalo 1 Salattu, vaikeasti tunnistettava ja lapsia
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotKeitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20
Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotJokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014
Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotPELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö
PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919
LisätiedotKOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ
Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
Lisätiedot