ratsastusterapia Minna Wasenius

Transkriptio

1 BIOTALOUS Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. ratsastusterapia Minna Wasenius

2 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous: Käyttää biologisia luonnonvaroja kestävästi tuotteiden, energian, ravinnon ja palveluiden tuottamiseen Pyrkii: vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka aineista ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja

3 Biotalouden arvoketjut Puunjalostus Kemia Biomassat Energia Ruoka Rakentaminen Ekosysteemi ym. palvelut Tuotteet Osaaminen Biotalous hyödyntää puhtaita teknologioita (cleantech) tuottaessaan tuotteita ja palveluita kestävästi

4 Äänekosken biotuotetehdas uusituvan energian osuus kasvaa 2 % 15% Suomen uustuvasta energiasta

5 Biotalouden merkitys Suomelle Biotalouden tuotos (liikevaihto) on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa (käyvin hinnoin) Miljardia euroa vuodessa Koko biotalous Biotalouden tuotteet Ruoka Uusiutuva energia Biotalouden palvelut Veden puhdistus ja jakelu Lähde: Tilastokeskus

6 Ei mikään pikkujuttu Suomen biotalouden tuotos on yli 64 miljardia euroa vuodessa Biotalous työllistää suoraan henkeä (11 % työllisistä) Biotalouden viennin arvo yli 17 miljardia euroa (30 % viennistä)

7 Strateginen hallitusohjelma Lähtötilanne Tavoite Kärkihankkeet

8 Lähtötilanne biotaloudessa Metsäsektorin (sis. metsätalous, puutuoteteollisuus, rakentaminen, lääkkeet, kemiant.) nykyarvo on 30 miljardia euroa, mutta sitä on mahdollista kasvattaa. Puuta kasvaa 105 miljoonaa kuutiota vuodessa ja käyttö tällä hetkellä on 60 miljoonaa. Metsistämme voidaan hakata puuta kestävästi yli 20 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän. Jätteistä hyödynnämme vain noin kolmanneksen tavoitellun 50 % sijasta. Ravinteet eivät kierrä Ruuan vientitase on 3 miljardia euroa negatiivinen viljelijöillä on kannattavuuskriisi peltomme ovat vajaakäytössä. kalan kotimaisuusaste 16% Uusiutuvan energian käytössä olemme Euroopan kärkimaita lähes 40 prosentilla, tariffi ja energiatuet on, mutta pienimuotoisen, hajautetun energian tuotanto on vasta aluillaan. Liikennepolttoaineissa 21,6 %, kun velvoite 6,5%.

9 Hallituskauden tavoitteet Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla. Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä. Ruoantuotannon kannattavuus on noussut ja kauppatase parantunut 500 miljoonalla eurolla. Uudistumista hidastavaa hallinnollista taakkaa on kevennetty tuntuvasti.

10 Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Uusiutuvan energian osuus nousee 50 prosenttiin 2030 mennessä, omavaraisuus 55%. Tämä erityisesti bioenergian avulla. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa. Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen. Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020 luvun aikana. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Tuetaan alan teollisuutta ja sen vientiä sekä innovaatio että viennin rahoituksessa. Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin Kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa Edistetään uuden teknologian käyttöön ottamista cleantech sektorin pilottihankkeilla.

11 Energiamuotojen työllistävyys

12 Uusiutuvaa dieseliä

13 Maakaasusta biokaasuun

14 EU:n ilmasto ja energiatavoitteet vuosille 2020 ja 2030 Päästökauppa 43 % Ei päästökauppa 30 %

15 Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti strategiatyöhön voi osallistua, tietoa ja selvityksiä TEM sivuilta

16 Hallituksen tavoite: uusiutuvan energian osuus Nostetaan uusiutuvan energian osuus 50 % v mennessä uusiutuvat liikennepolttoaineet 40 % v.2030 metsäbiomassat, puun teollisen käytön sivuvirrat ei syömäkelpoiset maatalousbiomassat biojäte tuuli, aurinko lämpöpumput

17 Energiatuen suuret biohankkeet Metsä Fibre Oy Biotuotetehtaan uuden teknologian energiakonseptit Uusiutuvan sähköntuotannon lisääminen, energiatehokkuus Vaskiluodon Voima Oy Biomassaan kaasutuslaitos Kaasutettu biomassa (hake 80 %, turve 20 %) syötetään kivihiilikattilaan, jossa se korvaa kivihiilen käyttöä Lahti Energia Oy Jätteen kaasutuslaitos Jätettä kaasutetaan (60 70 % uusiutuvaa), jolla korvataan kivihiilen käyttöä Metsä Fibre Oy Kuoren kaasutuslaitos Joutsenon sellutehtaalta ylijäävää kuorta kaasutetaan ja korvataan sillä maakaasun käyttöä meesauunissa Fortum Power and Heat Oy Pyrolyysiöljyn tuotantolaitos Metsähakkeesta pyrolyysiöljyä (lämmityspolttoaine) Gasum Oy + Labio Oy Biokaasulaitos + jalostusyksikkö Biokaasua syötetään maakaasuverkkoon ja sitä kautta liikennekäyttöön Suomen Bioetanoli Oy Olkietanolilaitos Bioetanolia oljestsa Myllykosken vanhan tehdasalueen (UPM) tilalle St1 Biofuels Oy Bioetanolilaitos Bioetanolia sahanpurusta Yhteensä:

18 Mustankorkean biokaasulaitos valmistuu keskisuomalaisin voimin Työ ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle 2,2 miljoonan euron tuen. Tuki on 27 prosenttia noin 8 miljoonan euron investoinnista

19 Metsähakkeen vaikeudet voitoksi Halpa fossiilinen, halpa sähkö Biomassan kestävyyskriteerit uusiutuvan energian direktiivi (RES) maankäytön muutokset työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ILUCdirektiivin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön työryhmä arvioi biopolttoaineiden edistämiseksi tarvittavia toimia vuoden 2020 jälkeen

20 0,35 Sähkön kokonaishinta Suomessa ja Saksassa 0,30 euro/kwh 0,25 0,20 0,15 Kotitalous, Saksa Kotitalous, Suomi Teollisuusasiakas, Saksa Teollisuusasiakas, Suomi 0,10 0,05 0, Kotitalousasiakas kwh/v Teollisuusasiakas GWh/v Lähde: Eurostat

21 Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta. Toteutetaan kansallista metsästrategiaa. Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Uudistetaan Metsähallituksen lainsäädäntö vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä. Vauhditetaan tutkimus ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja. Suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin. koulutusta alalle Huomaa yhtymäkohdat energiaan

22 Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon Hyödynnetään kiertotalouden kasvavia mahdollisuuksia. Panostetaan parhaaseen vaikuttavuuteen. Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja samalla lisätään maatalouden ravinne ja energiaomavaraisuutta. Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste nostetaan vähintään 50 prosenttiin. Kohtuullistetaan kierrätyspohjaisten ratkaisujen ominaisuuksiin liittyvää sääntelyä. Säädetään kierrätyskelpoiselle jätteelle kaatopaikkakielto vuodesta 2025 lähtien. Muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Huomaa yhtymäkohdat energiaan

23 Käytännön toimenpiteitä voisivat olla? KANNUSTEET Investointi, innovaatio ja vientituet, tariffijärjestelmän jatko, kärkihanketuet, myös oppilaitosten hanke ja tutkimusrahoitusta VTT:n, Tekesin sekä Team Finlandin kanssa PK yrityksiin kasvua ja vientiä Julkiset hankinnat merkittäviä. Referenssi, demo ja pilottihankkeita. (Keski Suomi ja Jyväskylä esimerkillisiä, mm biokaasun jakeluverkko) MAKERA:n ehtojen tarkastaminen ja tukiprosentit VEROTUS CO2 veron nostaminen edelleen, CO2 kompensaatio CHP laitoksilta pois biokaasuautojen käyttövoimavero pois VELVOITTEET, NORMIT, KANSAN VOIMA polttoaineen jakeluvelvoite, tuetun hakkeen PEFC sertifiointi velvoite Lupakäytännöt, normitus Pientuotannon verkkoonpääsy Kansalaisjärjestöt mukaan pientuotantoon Anne Kalmari

24 Tulevaisuus Biotalouden tuotos on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa (käyvin hinnoin) 2030 mennessä maailmassa tarvitaan 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Uusiutuvat raaka aineet ja kierrätys nousussa. Biotalouden ratkaisuille ja ympäristöliiketoiminnalle sekä osaamiselle on kysyntää myös maailmanlaajuisesti. Biotalouden päätökset kasvu edellä! Haluatko olla mukana menossa? Ota yhteyttä anne.kalmari@eduskunta.fi Anne Kalmari