Kunnanhallitus nro 1/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 1/2016 SISÄLLYSLUETTELO KH 1 KH 2 KH 3 KH 4 KH 5 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Palveluverkkoselvityksen hyväksyminen Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden perusteiksi ja SOTEuudistuksen askelmerkeiksi Sopimus lähijunaliikenteen järjestämisestä välillä Helsinki KH 6 Lausunto rantaviivan pituudessa poikkeamisesta kiinteistöllä Kaislaranta KH 7 KH 8 KH 9 KH 10 KH 11 KH 12 KH 13 KH 14 KH 15 KH 16 KH 17 KH 18 KH 19 KH 20 Kiinteistöosakeyhtiöiden Pikkalanlahti II ja Pikkalanlaiturin yhtiökokoukselle kuuluvista asioista päättäminen Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ohjeen ja riskienhallintasuunnitelman hyväksyminen Investointimäärärahan muuttaminen - n Sydämen katuyhteydet Investointimäärärahan poistaminen vuoden 2015 talousarviosta - n Sydän vesi- ja viemäröinti Investointimäärärahan poistaminen vuoden 2015 talousarviosta - keskuskeittiön tilaratkaisu Investointimäärärahan poistaminen vuoden 2015 talousarviosta - kunnantalon luonnokset Kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukainen luettelo valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista Kuntalaisaloite koskien leirikoulujen kuljetusta Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Päivähoidon ja esiopetuksen toimintojen uudelleen järjestäminen Bullerby daghemin ja Tyyskylän päiväkodin esiopetuksen osalta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat Investointimäärärahan käyttötarkoituksen muutos langattomia tietoverkkoja käyttävät mobiililaitteet Talouden tasapainottamisohjelman laatimiseen käytettävän sopimuksen hyväksyminen

2 Sivu 2 Nro 1/2016 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo kello Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen saapui :n 1 aikana, est 6 Martin Kirsi, jäsen Nygård, Johanna, saapui 18.07, :n 1 käsittelyn aikana Parviainen, Kristian, jäsen Svanfeldt, Stefan, jäsen Tanskanen, Veikko, jäsen Varpio, Arto, jäsen Alho Arja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Gottberg Carl-Johan, kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Öberg Benita, perusturvajohtaja, poistui pykälän 3 käsittelyn jälkeen Pietinen Jukka, sivistysjohtaja, poistui pykälän 6 käsittelyn aikana Moisio Markus, tekninen johtaja Kannisto Niko, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Asiat 1-20 Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Niko Kannisto pöytäkirjanpitäjä Anders Karell pöytäkirjantarkastaja Kristian Parviainen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Niko Kannisto hallintojohtaja

3 Sivu 3 KH 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3. päättää ottaa käsiteltäväkseen ylimääräisinä asioina pöydälle jaetut pykälät 19 Investointimäärärahan käyttötarkoituksen muutos- langattomia tietoverkkoja käyttävät mobiililaitteet ja 20 Talouden tasapainottamisohjelman laatimiseen käytettävän sopimuksen hyväksyminen. 4. Käsittelyjärjestyksen muuttaminen siten, että 16 käsitellään :n 3 jälkeen. Käsittely: Puheenjohtajan ehdotuksesta lisättiin, että käsittelyjärjestystä muutetaan niin, että 3:n jälkeen käsitellään :n 16 ja sitten 15. Merkittiin, että Maria Koroma-Hintikka ja Johanna Nygård saapuivat tämän pykälän käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa. Päätös: päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita pöytäkirjan tarkastajiksi Anders Karellin ja Kristian Parviaisen. 3. ottaa käsiteltäväkseen ylimääräisinä asioina pöydälle jaetut pykälät 19 Investointimäärärahan käyttötarkoituksen muutos- langattomia tietoverkkoja käyttävät mobiililaitteet ja 20 Talouden tasapainottamisohjelman laatimiseen käytettävän sopimuksen hyväksyminen. 4. muuttaa käsittelyjärjestystä siten, että :t 16 ja 15 käsiteltiin :n 3 jälkeen. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH 2 TALOUDEN SEURANTA on hyväksynyt kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano ohjeiden mukaan talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kunnanhallituksessa kuntatasolla ja lautakunnissa toimielintasolla. Oheismateriaalina on mukainen talouden toteuma. Päivämäärään mennessä kunnan toimintakate on toteutunut 99,9 prosenttisesti. Vuoden 2015 verotulot ovat toteutuneet 96,6 prosenttisesti ja valtionosuudet 99,9 prosenttisesti. Tämä tarkoittaa, että verotulot alittavat talousarvion n. 980 tuhannella eurolla ja valtionosuudet alittavat talousarvion n. 6 tuhannella eurolla. Vuoden 2015 tulos näyttää tällä hetkellä muodostuvan n tuhatta euroa alijäämäiseksi, joka on n. 700 tuhatta muutetun talousarvion tulosta heikompi. Kirjanpitokausi on vielä auki ja toteumaan on odotettavissa vielä muutoksia niin kuluihin kuin tuottoihinkin. Erikoissairaanhoidon toteuma ja loppulaskua vuodelta 2015 ei ole vielä tiedossa ja tästä voi tulla vielä isojakin muutoksia vuoden 2015 toteumaan. Lisäksi viimeinen poistoajo on vielä tekemättä. Liitteet ja oheismateriaali - oheismateriaalina tilanne talouden toteumasta vuodelta 2015 Ehdotus: Päätös: merkitsee tiedoksi talousseurannan. päätti merkitä tiedoksi talousseurannan. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 KH:431 /2015 KH 3 KH Liite 1 PALVELUVERKKOSELVITYKSEN HYVÄKSYMINEN n kunta antoi FCG Konsultointi Oy:lle keväällä 2015 toimeksiannon n toimitilojen optimaalisten palveluverkkojen laadinnasta. Selvitys kohdistuu seuraaviin n kunnan alaisiin toimintoihin: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, nuorisotoimi, kirjasto, palveluasuminen, tekninen toimi sekä kunnantalon tilat. Palveluverkkoselvitys sisältää nykytilan ja toimintaympäristön kartoituksen, tietoja nykyisestä palveluverkosta sekä johtopäätökset kunnan toimintojen kehittämisen tueksi. Selvityksen tarkoituksena on antaa taustatietoja päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä ja saavuttaa käytön kehittämisellä taloudellisia ja toiminnallisia säästöjä ja yleistä toiminnan rationalisointia. Yksi keskeinen tavoite on käyttää tehokkaammin kunnan omistamia tiloja ja vähentää vuokratiloja. Palveluverkkoselvityksessä on esitetty nettokustannusvaikutukset sen osalta, jos on luovuttu vuokratiloista ja siirretty toimintoja kunnan omistamiin tiloihin. Toimeksianto toteutetaan arvioimalla lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet. Lyhyt aikaväli kohdistuu vuosiin ja pitkä aikaväli luvulle ja siitä eteenpäin. Lyhyen aikavälin tarkastelulla tavoitellaan vuoden talousarvioon malleja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa säätöjä ja tervehdyttää kunnan kokonaistaloutta. Pitkän aikavälin tarkastelulla pyritään löytämään ratkaisuja tulevien investointien hallintaan. Palveluverkkoselvitys huomioidaan kunnan toimintojen suunnittelussa ja taustamateriaalina päätöksenteolle, mutta se ei itsessään sido selvityksessä esitettyihin toimenpiteisiin palveluverkon suhteen. Palveluverkkoon liittyvät päätökset ja muutoshankkeet tehdään lautakuntien ja kunnanhallituksen valmistelusta aina erikseen talousarvion puitteissa. Palveluverkkoselvityksen johtopäätökset toimivat taustamateriaalina jo vuoden 2016 talousarviota laadittaessa, sillä ne vaikuttavat mahdollisesti sekä investointeihin että käyttötalouteen. Palveluverkkoselvitys esitellään tarkemmin kunnanhallitukselle, kun lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa koskien selvitystä ja niiden esittämiin huomioihin voidaan samalla antaa tarkennettuja vastauksia tarpeen mukaan. Liitteet ja oheismateriaali - liitteenä palveluverkkoselvitys Ehdotus: päättää 1. lähettää palveluverkkoselvityksen lautakuntien käsittelyyn. Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 2. pyytää perusturvalautakunnalta, sivistyslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnalta lausunnot palveluverkkoselvityksestä. Käsittely: Käsittelyn aikana esittelijä teki muutetun ehdotuksen, joka kuului seuraavasti: päättää 1. lähettää palveluverkkoselvityksen lautakuntien käsittelyyn. 2. pyytää perusturvalautakunnalta, sivistyslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä yt-ryhmältä lausunnot palveluverkkoselvityksestä. Päätös: SIVLTK hyväksyi muutetun ehdotuksen. = = = = Lausuntonaan sivistyslautakunta toteaa seuraavaa: Laadittu palveluverkkoselvitys keskittyy erityisesti sivistyslautakunnan alaisiin palveluihin huomioiden sivistysosaston kaikki kolme tulosaluetta: opetus, varhaiskasvatus ja vapaa-aika. Kunnalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista suunnitelmaa siitä, miten nykyisiä palveluita kehitetään, missä niitä tuotetaan ja minkälaisissa kiinteistöissä ne sijaitsevat. Palveluverkkoselvitys antaa hyvän pohjan palvelurakenteen tarkastelulle ja tarvittavien jatkosuunnitelman laadinnalle. Sivistyspalvelut ovat kunnan keskeisimpiä ennaltaehkäiseviä palveluita, ja siksi niiden tulee olla laadultaan korkeatasoisia ja kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Sivistyspalveluilla on merkittävä vaikutus kunnan houkuttelevuuteen. Erityisesti lapsiperheiden kannalta on tärkeää, että varhaiskasvatus-, opetus- ja vapaa-ajan palvelut ovat ajanmukaisia ja että ne toimivat niiden erityistarpeiden mukaisissa nykyaikaisissa tiloissa, jotka antavat mahdollisuuden toimintojen lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiseen mm. voimaan tulevien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Nuoriso- ja aikuisväestön kannalta on tärkeää, että heille suunnatut sivistyspalvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa ja että ne ovat tarjonnaltaan olosuhteet huomioiden monipuoliset ja nykyaikaiset. Sivistyspalveluiden tilojen tulee joustaa niin, että ne ovat myös ulkopuolisten toimijoiden käytössä silloin, kun kunnan omat toiminnot eivät niitä tarvitse. Lautakunnan toimintoja on sijoitettu nykymuodossaan useisiin eri yksiköihin, joiden aiheuttamat ulkoiset vuokramenot näkyvät selkeästi lautakunnan vuosittaisissa käyttösuunnitelmissa. Niitä on selvityksen mukaan mahdollisuus pienentää toimintojen uudelleen sijoittelun ja järjestelyiden avulla. Tiivistämällä palveluverkkoa ja kohottamalla tilojen käyttöastetta voidaan saavuttaa kunnan talouden kannalta selkeitä säästöjä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 n taajama-aste on selvityksen mukaan valtakunnan keskiarvoa selkeästi alhaisempi eli 47,4 %. Tämä aiheuttaa omalta osaltaan haasteita sivistyspalveluiden sijoittumiselle kunnan alueelle. Jotta palvelut sijaitsisivat kohtuullisten välimatkojen päässä kotoa, palveluita tulee olla sekä radan pohjois- että eteläisellä puolella. Tästä syystä sivistyslautakunta katsoo, että palveluverkkoselvityksen esitykset erityisesti varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden osalta ottaa tämän hyvin huomioon. Vapaa-aika palvelut ovat keskittyneet jo nyt kunnan keskustan alueelle, jolloin ne ovat parhaiten kuntalaisten saavutettavissa. Suomenkieliset varhaiskasvatuspalvelut Toukolan esi- ja alkuopetuksen tilat ovat selvityksen mukaan kaikin puolin epätarkoituksenmukaiset pienten lasten kasvu- ja oppimisympäristönä. Tilat ovat ahtaat eivätkä tue erilaisten opetusmenetelmien käyttöä. Toimintojen kannalta olisi järkevää, että ne siirrettäisiin väliaikaisista tiloista tarkoituksenmukaisempiin tiloihin. Jukolan päiväkotiin voidaan sijoittaa nykyistä enemmän suomenkielisiä varhaiskasvatusikäisiä lapsia. Palveluverkkoselvityksessä esitetään, että päiväkotiin sijoitettaisiin lyhyellä aikavälillä nykyisin Toukolassa olevat esiopetusryhmät. Toimenpide saattaa edellyttää, että jatkossa nuoremmille lapsille osoitetaan hoitopaikka Störsvikin päiväkodista tai perhepäivähoidosta. Jotta toimenpide voidaan toteuttaa, siitä tulee tehdä tarkempi suunnitelma. Aikaisin vaihe toimintojen uudelleen sijoittamiselle on lukuvuoden alussa. Störsvikin päiväkotirakennus on elinkaarensa päässä, sen nykyinen vuokrasopimus päättyy kesällä Palveluiden tasapuolisen jakautumisen turvaamiseksi lautakunta katsoo, että Störsvikin alueella on tarpeen jatkossakin tarjota palveluverkkoselvityksen mukaisesti varhaiskasvatuspalveluita päiväkodissa. Tästä syystä pitää tarkemmin selvittää, millä tavalla alueen päivähoitopalvelut tuotetaan huomioiden Jukolan päiväkotiin sijoitettujen esiopetusryhmien aiheuttama mahdollinen palvelutarpeen lisääntyminen. Tyyskylän päiväkodissa toimivat esiopetusryhmät on mahdollista siirtää pysyvästi Päivärinteen kouluun. Koulun tilat soveltuvat hyvin esiopetukselle ja esioppilaiden mahdollinen päivähoito voidaan järjestää asianmukaisesti koulukiinteistössä. Toimenpide tukee yhtenäistä perusopetusta ja eheää kasvun ja oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetuksen 6. luokan loppuun. Toimenpide voidaan toteuttaa lukuvuoden alussa. Ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 Bullerby daghem on mitoitettu noin 15 päivähoitolapselle. Päiväkoti sijaitsee ulkoiselta taholta vuokratuissa tiloissa. Esiopetuksen siirtyminen Tyyskylän päiväkodista Päivärinteen kouluun vapauttaa päivähoitotiloja Kirkonkylän alueella. Vapautuviin tiloihin voidaan sijoittaa Bullerby daghemin toiminta sellaisenaan. Toimenpiteen seurauksena yksikölle pystytään järjestämään nykyistä paremmin päivähoidon tukipalvelut ja hoitolapset saavat käyttöönsä nykyistä suuremmat ja ajanmukaisemmat tilat. Sijainniltaan Tyyskylän päiväkoti sijaitseen keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien varrella, mikä helpottaa huoltajia lasten kuljettamista päivähoitoon. Toiminnan järjestelyissä tulee huomioida ruotsinkielisen toiminnan erityistarpeet, jotka tulee turvata sekä päiväkodin arjen toiminnassa että sen hallinnossa. Bullerbyn toiminta voidaan siirtää Tyyskylän päiväkotiin vuoden 2016 elokuun alussa. Kunnan keskustan alueella toimii kolme toisistaan erillään olevaa ruotsinkielistä päivähoitoyksikköä, joilla kaikilla on yhteinen hallinnollinen johtaja. Förskolan on sijoitettu Sjundeå svenska skolanin koulukiinteistöön, mikä edesauttaa esi- ja perusopetuksen yhteistyötä ja luo hyvät edellytykset yhtenäiselle kasvun ja oppimisen polulle. Palveluverkkoselvityksessä esitetään, että nykyinen keskustan alueella toimiva ruotsinkielinen päivähoito voidaan kokonaisuudessaan sijoittaa Svenska skolanin tiloihin. Toimenpiteen seurauksen Trolldalenin ja Lilla- Lotan väliaikaisista vuokratiloista voidaan luopua. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden keskittäminen samaan kiinteistöön tukee lasten sekä kielellistä että kulttuuri-identiteetin kehitystä. Sivistyslautakunta yhtyy palveluverkkoselvityksen näkemykseen, että päivähoitopalveluiden osalta on tarkoituksenmukaista tehostaa pysyvien tilojen käyttöä ja laatia tilojen käytöstä kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena olisi kunnan omien tilojen maksimaalinen käyttö. Jotta toimenpide voidaan toteuttaa, siitä tulee laatia oma hankesuunnitelma, jossa huomioidaan sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tarpeet. Suunnittelun ja sen toteutuksen lähtökohtana pitää olla pysyvä ratkaisu, jolla turvataan ruotsinkielisten varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden saatavuus ja taso pidemmällä aikavälillä. Valtuusto on osoittanut hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle investointirahan vuodelle Varsinaisen suunnittelun tulisi alkaa mahdollisimman pian. Suomenkielinen perusopetus Palveluverkkoselvityksessä todetaan, että suomenkielisen perusopetuksen organisoinnin keskeinen kysymys lähivuosina on ratkaista koulujen investoinnit. Koulujen väliaikaiset tilaratkaisut (Päivärinteen koulun parakit ja Aleksis Kiven koulun alkuopetus sijoitettuna erillisenä Toukolaan) edellyttävät palvelujen järjestämisen kokonaissuunnittelua ja päätöksiä investointien kohdentamisesta. Sivistyslautakunta yhtyy palveluverkkoselvityksen esitykseen, jonka mukaan Aleksis Kiven koulun laajentaminen mahdollistaisi keskusta-alueen Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 kehittämisen. Aleksis Kiven koulua on mahdollista laajentaa, ja siitä on olemassa alustavia suunnitelmia. Koulun tontin käyttämätön rakennusoikeus 1590 m2 antaa mahdollisuuden toteuttaa lisärakentamisen niin, että uusiin tiloihin voidaan sijoittaan sekä nykyisin Toukolassa olevat esiopetusja alkuopetuksen ryhmät. Asiasta tulee laatia hankesuunnitelma. Päivärinteen koulun puukoulusta on luovuttu lukuvuoden alussa. Koulun käytössä on kaksiluokkainen väliaikainen parakkirakennus, jonka vuokra-aika päättyy kesällä Päivärinteen koulu jatkaa tämän jälkeen nykyistä pienemmissä tiloissa jäljelle jäävissä kahdessa koulun tontilla sijaitsevassa kivitalossa. Aleksis Kiven koulun laajennussuunnitelmissa pitää ottaa huomioon, että tämä saattaa aiheuttaa sen, että joitakin Päivärinteen koulun nykyisiä toimintoja siirretään Aleksis Kiven kouluun. Lisäksi suunnitelmissa on syytä huomioida mahdollisuudet kehittää nuorisotoimintaa koulun tiloissa. Kirjasto Kirjastopalvelut ovat kunnan keskeisin oma kulttuuripalvelu. Kirjasto toimii vuokratiloissa, joiden vuokrasopimus päättyy vuonna Kirjaston osalta tulee selvittää, miten kirjaston toiminta voidaan siirtää palveluverkkoselvityksen mukaisesti Aleksis Kiven koulun yhteyteen, jolloin se olisi nykyistä paremmin keskustan alueen päiväkotien ja koulujen käytettävissä ja ennen kaikkea kirjasto saisi toimintaansa suunnitellut asianmukaiset ja nykyaikaiset tilat. Selvitys tulee laatia viimeistään vuonna 2016, jotta mahdollinen rakentaminen voidaan toteuttaa vuonna Selvityksessä tulee huomioida palveluverkkoselvityksessä todettujen kirjaston lyhyen aikavälin kehittämistarpeiden lisäksi nuorisotoimen tilatarpeet niin, että kirjastotalo toimisi myös lasten ja nuorten monitoimitalona. Toimintojen kehittämisessä on hyvä huomioida digitalisaation suomat mahdollisuudet. Lyhyellä aikavälillä kirjaston kiinteistöön liittyvät palveluverkkoselvityksessä esiin nostetut epäkohdat on korjattava mahdollisimman pian. Nuorisotoimi Palveluverkkoselvityksen mukaisesti nuorisotilatoiminta voidaan lyhyellä aikavälillä keskittää kirjaston yhteydessä olevaan Walkers-nuorisokahvilan tilaan. Nuorisotoimintaa kehitetään jatkossa siten, että toiminta tapahtuu siellä, missä asiakkaat ovat. Pitemmällä tähtäimellä toiminnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi Aleksis Kiven koulun aulatiloja ja pohtia tilojen iltakäyttöä osana nuorisotoimen toimintaa. Siksi Aleksis Kiven koulun laajennussuunnitelmissa tulee huomioida nuorisotoimen tarpeet. Etsivä nuorisotyö on tilojen puutteen takia jouduttu sijoittamaan väliaikaisesti kunnantaloon, joka ei sovellu etsivälle nuorisotyölle. Asiakkaiden kannalta toiminnan tulee tapahtua ns. matalan kynnyksen paikassa, jonne tulo on helppoa ja jota ei koeta virastomaiseksi. Etsivälle nuorisotyölle on pikaisesti osoitettava asianmukaiset tilat joko kirjastosta tai muista kunnan jo käytössä olevista tiloista. Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 Kuntouttavaa työpajatoimintaa kehitetään sivistysosaston ja perusturvaosaston yhteistyönä. Työpajalle on osoitettu tilat Veturista, jotka eivät palveluverkkoselvityksen mukaan kaikilta osin sovellu sen toimintaan. Työpajatoiminnan kehittämisestä pitää laatia oma suunnitelma, jossa huomioidaan selvityksen mukaisesti mahdollisuus käyttää kunnan muita tiloja osana työpajan toimintaa. Sivistyslautakunta toteaa lopuksi, että em. suunnitelmien laadinnassa on varmistettava henkilöstön osallistaminen hyödyntäen heidän ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan. PTLTK Liite 1 Perusturvalautakunnan lausunnossa todetaan seuraavaa: Valmisteltu palveluverkkoselvitys keskittyy erityisesti sivistyslautakunnan alaiseen palveluun mutta myös palveluasumiseen, tekniseen toimeen ja kunnantaloon. Tällä hetkellä kunnalla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa, nykyisten palveluiden kehittämisestä, missä palveluja tulee tuottaa ja minkälaisissa kiinteistöissä ne sijaitsevat. Palveluverkkoselvitys luo hyvän perustan palvelurakenteen tarkasteluun ja tarpeelliseen jatkosuunnitteluun. Perusturvalautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota suoraan lautakunnan alaisuuteen kuuluvaan palveluun ja toimintaan. Työpajatoiminta Kuntouttavaa työpajatoimintaa kehitetään sivistysosaston ja perusturvaosaston yhteistyönä. Työpajatoimintaa varten on osoitettu tiloja Veturista mutta palveluverkkoselvityksen mukaan tilat eivät kaikilta osin sovellu toimintaan. Työpajatoiminnan kehittämistä varten tulisi laatia suunnitelma ja siinä on otettava huomioon mahdollisuus käyttää myös muita kunnan hallinnoimia tiloja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus voi omalta osaltaan tuoda mukanaan muutoksia toimintaan. Tehostettu palveluasuminen Nykyisellään ei ole erityisen suuria paineita palveluasumispaikkojen lisäämiseen. ssa on tällä hetkellä 21 asiakaspaikkaa. Vuodeosastopaikkoja voidaan käyttää erityistä hoitotarvetta vaativille asiakkaille. Kotihoitoon pitää edelleen panostaa. Yksityinen palveluntuottaja suunnittelee senioriväestölle tarkoitetun keskuksen rakentamista n kuntaan. Tarkoituksena on rahoittaa projekti ARA-tuen turvin. Kunta on antanut lausuntonsa asiassa ja toivottaa projek- Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 tin tervetuloa hyvänä vaihtoehtona joka antaa asukkaille suuremmat valintamahdollisuudet. Vielä on ennenaikaista arvioida kuinka tämä projekti ja suunniteltu sote-uudistus vaikuttavat kokonaisuuteen. Tehostetun palveluasumisen tarve tulee lisääntymään 3 10 vuoden aikana 5 20 paikalla. Tarkoituksenmukaisinta olisi luoda suurempi yhtenäinen yksikkö, joka sekä laadullisesti, tehokkuudeltaan että taloudellisesti olisi kannattavin. Investointisuunnitelmassa kunta on varannut varoja suunnittelua ja tarpeen selvitystä varten. Suunnittelu on tarkoitus suorittaa vuonna TEKNLTK Liite 4 A & B Teknisen lautakunnan lausunnossa todetaan seuraavaa: päätti pyytää lautakuntien lausuntoja palveluverkkoselvityksestä. FCG Konsultointi Oy:n laatimassa palveluverkkoselvityksessä on arvioitu lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja tämän avulla saadaan taloudellisia ja toiminnallisia säästöjä ja yleistä toiminnan rationalisointia. Lyhyen aikavälin tarkastelulla tavoitellaan malleja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa säästöjä ja tervehdyttää kunnan kokonaistaloutta. Pidemmällä aikavälillä mahdollistuu investointien hallinta. Palveluverkkoselvitys keskittyy etenkin sivistyslautakunnan tarjoamiin palveluihin mutta myös palveluasumiseen, tekniseen toimeen ja kunnantaloon. Kunnalla ei ole tällä hetkellä pitkäaikaissuunnitelmaa palveluiden kehittämisestä, missä palveluja tulee tuottaa ja minkälaisissa kiinteistöissä ne sijaitsevat. Palveluverkkoselvitys luo hyvän perustan palvelurakenteen tarkasteluun ja tarpeelliseen jatkosuunnitteluun. Palveluverkkoselvityksen mukaan teknisen toimen palveluverkko vastaa nykyisellään tarvetta, mutta hallinnon osalta poismuutto Suitiasta on ajankohtainen. Suitian tilojen suhteen on tapahtunut muutoksia palveluverkkoselvityksen valmistuttua. Suitian vuokrasopimus on purettu elokuussa 2015 ja teknisen osaston hallinnon henkilökunta mukaan lukien rakennusvalvonta ja ympäristötarkastaja on väliaikaisesti muuttanut lokakuussa 2015 kunnantalolle sisäilmaongelmien vuoksi. Tekninen osastolla on käynnissä uusien tilojen tarvesuunnittelu. Varteenotettavin vaihtoehto tällä hetkellä on vuokrata Aktian tilat kuntakeskuksessa, kunnantalon läheisyydessä. Palveluverkkoselvityksessä nostetaan myös esille n ja Inkoon teknisen toimen yhteistyömahdollisuuksia. Molemmilla on haasteita kevyen organisaation kanssa, jota yhteisten resurssien käyttö ratkaisisi. Inkoon yhdyskuntatekninen lautakunta on päättänyt, ettei lautakunta Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 tässä vaiheessa valtuuta n kuntaa ostamaan Inkoon ja n teknisiä toimintoja koskevaa selvitystä MJ Valmennuspalvelut Oy:ltä Inkoon kunnan osalta. Inkoo on hiljattain toteuttanut laajan teknisen sektorin organisaatiomuutoksen, eikä vielä täysin tiedetä, miten organisaatio operatiivisesti tulee toimimaan. Myöhempää yhteistyötä ei tule kuitenkaan sulkea pois. Teknisen lautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: - Palvelurakenteen pitkän tähtäimen suunnitelma tulisi tehdä ja se olisi huomioitava palveluverkkoa uudistettaessa. Pitkän tähtäimen suunnitelmien avulla voidaan laskea investointeja ja investointien takaisinmaksu aikaa. - Kuntatason suunnittelussa on noussut yhä tärkeämmäksi periaatteeksi maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelua kokonaisuutena ja sektoreiden välisten vuorovaikutusten huomioon ottamista suunnitteluratkaisuissa. - Koulujen ja päiväkotien palveluverkko ja siinä tehtävät muutokset vaikuttavat laajalti kunnan vetovoimaan, elinympäristöjen houkuttelevuuteen ja perheiden arkeen. Miten tämä huomioidaan palveluverkkoa uudistettaessa? - Suunnitelmien laadinnassa on varmistettava henkilöstön osallisuus. Henkilökuntaa tulee kuulla palveluverkon uudistamisen suunnittelu vaiheesta lähtien ja jokaisen osaston henkilöstön tulee olla mukana suunnittelutyöryhmissä. - Palveluverkon uudistamista suunniteltaessa otettava huomioon kiinteistöjä koskevat määräykset. Esimerkiksi päiväkodin siirtäminen koulun tiloihin vaatii rakennuksen käyttötarkoitusmuutoksen. Käyttötarkoitusmuutosta varten vaaditaan terveystarkastajan lausunto. Terveystarkastaja tulee lausunnossaan kiinnittämään huomiota sisäilmaan ja ilmanvaihdon riittävyyteen. Jos kiinteistön ilmavaihto ei ole riittävä, tulee ilmanvaihtoa uudistaa ja lisätä mikä vaatii investointeja. Myös saniteettitilojen ja muiden aputilojen riittävyys tulee nousemaan esille. On myös huomioitava, että päiväkotilapsien piha-alueiden turvallisuusvaatimukset ovat tiukemmat kuin koulu ikäisillä lapsilla. Koulupihan leikkitelineet eivät esimerkkisi sovellu päiväkotilapsille. - Suunnitelmiin (tarve- ja hankesuunnitelmiin) tulee varata tarpeeksi aikaa, sillä teknisen osaston ovat rakennusluvat, naapurin kuulemiset, piirustukset, laskelmat, kilpailutus ja toteutus jne. Lautakunta pitää hyvänä asiana, että palveluverkkoselvitys on tehty ja se olisi hyvä päivittää jatkossa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 YMPJARAKL Liite 2 A & B Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa todetaan seuraavaa: päätti lähettää palveluverkkoselvityksen lautakuntien käsittelyyn ja pyytää täten ollen tekniseltä lautakunnalta lausunnot palveluverkkoselvityksestä. FCG Konsultointi Oy:n laatimassa palveluverkkoselvityksessä on arvioitu lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja tämän avulla saadaan taloudellisia ja toiminnallisia säästöjä ja yleistä toiminnan rationalisointia. Lyhyt aikaväli kohdistuu vuosiin ja pitkä aikaväli 2020-luvulle ja siitä eteenpäin. Lyhyen aikavälin tarkastelulla tavoitellaan malleja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa säästöjä ja tervehdyttää kunnan kokonaistaloutta. Pidemmällä aikavälillä mahdollistuu investointien hallinta. Palveluverkkoselvityksen mukaan teknisen toimen palveluverkko vastaa nykyisellään tarvetta, mutta hallinnon osalta poismuutto Suitiasta on ajankohtainen. Suitian tilojen suhteen on tapahtunut muutoksia palveluverkkoselvityksen valmistuttua. Suitian vuokrasopimus on purettu elokuussa 2015 ja teknisen osaston hallinnon henkilökunta mukaan lukien rakennusvalvonta ja ympäristötarkastaja on väliaikaisesti muuttanut lokakuussa 2015 kunnantalolle sisäilmaongelmien vuoksi. Tekninen osastolla on käynnissä uusien tilojen tarvesuunnittelu. Varteenotettavin vaihtoehto tällä hetkellä on vuokrata Aktian tilat kuntakeskuksessa, kunnantalon läheisyydessä. Palveluverkkoselvityksessä nostetaan myös esille n ja Inkoon teknisen toimen yhteistyömahdollisuuksia. Molemmilla on haasteita kevyen organisaation kanssa, jota yhteisten resurssien käyttö ratkaisisi. Inkoon yhdyskuntatekninen lautakunta on päättänyt, ettei lautakunta tässä vaiheessa valtuuta n kuntaa ostamaan Inkoon ja n teknisiä toimintoja koskevaa selvitystä MJ Valmennuspalvelut Oy:ltä Inkoon kunnan osalta. Inkoo on hiljattain toteuttanut laajan teknisen sektorin organisaatiomuutoksen, eikä vielä täysin tiedetä, miten organisaatio operatiivisesti tulee toimimaan. Myöhempää yhteistyötä ei tule kuitenkaan sulkea pois. Meneillään on myös valtakunnallinen hanke luopua kunnallisesta rakennustarkastuksesta vuonna 2017 ja siirtyä alueelliseen rakennustarkastusorganisaatioon. Juha Sipilän hallitus ilmoitti , että maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 Yhteistyöryhmä KH 3 Liite tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää tarkemmin tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: Jos palveluverkkoselvityksessä ehdotettuihin muutoksiin ryhdytään, ovat muutokset suunniteltava huolellisesti, sillä on määräyksiä joita ei tässä selvityksessä ole otettu huomioon. Esimerkiksi rakennusten suurin sallittu henkilömäärä paloturvallisuuden näkökulmasta, sisäilman laatu, päivähoito ryhmien tilatarpeet ja vaikutukset jos esimerkiksi päivähoito siirretään koulun yhteyteen. Yhteistyöryhmä antaa kunnanhallitukselle seuraavan lausunnon n kunnan palveluverkkoselvitykseen: Yhteistyöryhmä näkee myönteisenä, että tilojen käytön kehittämisellä pyritään aikaansaamaan taloudellisia ja toiminnallisia säästöjä ja sitä kautta vähentämään kunnan kiinteistöjen ylläpitomenoja. Näin vähentyy paine säästöjen kohdentamisesta henkilöstömenoihin. Yhteistyöryhmä haluaa lausunnossaan korostaa, että palveluverkkoselvityksen pohjalta aloitettavien selvitysten ja suunnitelmien laadinnassa tulee huolehtia henkilöstön osallistamisesta sekä osastojen välisestä yhteistyöstä. Erityisen tärkeää on huolehtia avoimesta viestinnästä koko prosessin aikana. Palveluverkkoselvitys lausuntoineen antaa pohjan n kunnan kehittämiselle seuraavien vuosien aikana. Selvitys lausuntoineen huomioidaan kunnan toimintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Selvityksen hyväksyminen ei itsessään sido selvityksessä esitettyihin toimenpiteisiin palveluverkon suhteen, vaan niistä on tehtävä erilliset päätökset. Palveluverkkoselvitys ja siihen kohdistuneet lausunnot toimivat taustamateriaalina tulevien vuosien talousarvioita laadittaessa, sillä ne vaikuttavat mahdollisesti sekä investointeihin että käyttötalouteen. Liitteet ja oheismateriaali - liitteenä palveluverkkoselvitys, Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 - oheismateriaalina Päivärinteen koulun vanhempainyhdistyksen lausunto Päivärinteen koulun tulevaisuudesta ja työntekijöiden lausunto suunnitelmista siirtää päiväkotiryhmiä koulun tiloihin - Sjundeå svenska skola ja förskola Ehdotus: Käsittely: Päätös: 1. merkitsee saapuneet lausunnot omalta osaltaan tiedoksi 2. Päättää lähettää lausunnot kunnanvaltuustolle tiedoksi 3. Esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy palveluverkkoselvityksen Merkittiin, että Benita Öberg poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen kello Ehdotuksen mukaan. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 PERUSTLTK:547 /2015 KH 4 Liite 1 LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEIDEN PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kaikkiin Suomen kuntiin, kuntayhtymiin ja noin 150:n muuhun organisaatioon lausuntopyynnön, jolla pyydetään kannanottoja muodostettavista itsehallintoalueista, itsehallintoalueiden tehtävistä ja SOTE-uudistuksesta. Lausunnot on annettava mennessä sähköiseen järjestelmään. Valtio on samanaikaisesti asettanut selvitysmiehen, ministeri Lauri Tarastin, laatimaan yksityiskohtaisen esityksen siitä, mitkä tehtävät on siirrettävä uusille itsehallintoalueille. Tarastin on annettava esityksensä ministeri Anu Vehviläiselle viimeistään , siis ennen kuntien lausuntoajan päättymistä. Esityslistan oheismateriaalina lausuntopyyntö. Pitkään valmisteltu SOTE-uudistus muuntui nykyisen valtioneuvoston aloitettua toimintansa itsehallintoalue -uudistukseksi. Hallitus on päätöksillään ja linjannut uusien itsehallintoalueiden muodostamista ja niille kuuluvia tehtäviä. Uudistuksella ollaan muodostamassa Suomeen kokonaan uutta väliportaan hallintoa, joka muodostuu 18:sta itsehallintoalueesta. Suunnitelmien mukaan itsehallintoalueille siirretään 190:n organisaation tehtävät tai osa tehtävistä, suurimpana ryhmänä kuntien nyt järjestämät sosiaali- ja terveystoimen tehtävät. Lisäksi itsehallintoalueille siirretään alueellisten pelastuslaitosten tehtävät, kaikki maakuntaliittojen tehtävät, osa ELY-keskusten tehtävistä sekä mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto. Itsehallintoalueille on tulossa oma vaaleilla valittu päätöksentekoelin. Itsehallintoalueiden rahoituksesta ei ole vielä selkeä kuvaa. Itsehallintoalueet aloittavat ja muodostuvat maantieteellisesti nykyisten maakuntien rajoja mukaellen. Itsehallintoalueiden muodostamista ja samalla tapahtuvaa kuntien tehtävien huomattavaa pienentämistä voidaan pitää historiallisena muutoksena, ja Suomen suurimpana hallintoreformina sitten vuoden 1865 kunnallisuudistuksen. Ehdotus: esittää valtuuston päätettäväksi että lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja SOTEuudistuksesta seuraavaa (ensin kyselylomakkeen kysymys, sitten n vastaus): Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 1 ) Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Vastaus: Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä 2 ) Perustelut kysymykseen 2: katsoo, että maakuntiin perustuva jako on Suomen osalta perusteltu niillä alueilla, joilla väkimäärä on sopivan suuri ja alue riittävän eheä. Uudenmaan osalta väkimäärä on kuitenkin liian suuri yhteen itsehallintoalueeseen samalla kun osa itsehallintoalueista on liian pieniä väkimäärältään. katsoo, että Uudenmaan aluetta tulisi tarkastella esitykseen verrattuna eri tavalla, riippuen siitä mitä tehtäviä itsehallintoalueelle annetaan. 3) Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? Uudenmaan itsehallintoalueeseen ja Helsingin seutuun. 4) Perustelut kysymykseen 3: on kuulunut aina hallinnollisesti ja taloudellisesti Uudenmaan maakuntaan ja työpaikkaliikenne on vahvaa pääkaupunkiseudulle. 5) Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua?: Sama kuin kohta 2. Lisäksi on todettava, että ratkaisu ei ole kaikilta toiminnan järjestämisen osilta vielä erityisen selkeä. Erityisesti ERVA-alueiden ja yliopistollisten sairaaloiden tuleva rooli on jäänyt epäselväksi. 6) Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia (Vastausvaihtoehdot: Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys, Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys, Taloudelliset edellytykset, Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko, Mahdollisuudet Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne, Kielelliset erityispiirteet, Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat, Jokin muu, mikä?): Vastaus: Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys 7) Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Uudenmaan naapurimaakunnat, erityisesti maantieteellisesti lähinnä sijaitsevat Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme. Yhteistyötä tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltaisesti kaikkien maakuntien kanssa. 8) Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Ei 9) Perustelut kohdalle 8. Ei koske ta 10) Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELYkeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. n mielestä itsehallintoalueen tai (tai valtion) tulisi ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus on kesken). Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). n mielestä koko maataloushallinto tulee siirtää itsehallintoalueelle. Maataloushallinnon keskeinen tehtävä on EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä tehtävät eivät liity kunnan perustehtäviin, vaan valtion tulisi hoitaa ne tehtävän itsehallintoalueen kautta. Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 katsoo lisäksi, että joukkoliikenteen osalta nykyisiä kunnan tehtäviä tulisi siirtää itsehallintoalueille. Itsehallintoalueiden ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Lisäksi toisen asteen koulutus olisi luonteva osa itsehallintoalueiden toimintaa. Toisaalta katsoo, että ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan tehtävät tukevat toisiaan ja kunnan maankäyttöä. Näiden tehtävien osuus ja merkitys on tulevaisuuden kunnassa korostunut. Näiden tehtävien järjestäminen tulee pääsääntöisesti jättää kuntien vastuulle joko yksin tai yhteistyössä usean kunnan kesken. Uudistuksen yhteydessä joitain näihin tehtäviin kuuluvia ELY-keskusten ja muiden alueellisten viranomaisten nykyisin hallinnoimia tehtäviä voisi siirtää itsehallintoalueiden sijaan kunnille. Tällaisia toimintoja voisivat olla ainakin ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille. kiinnittää usean muun kunnan tavoin huomiota siihen, että itsehallintoalueiden muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. 11) Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? katsoo, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen tärkein edellytys on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut säilyvät lähipalveluina niin, että niiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan. Terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota, mutta uudistuksen kokonaistarkastelussa on lähdettävä siitä, että terveydenhuollon palvelujen osalta suorien ja helposti saavutettavien lähipalvelujen merkitys tulee säilymään lähitulevaisuudessa pitkälti ennallaan. Peruspalvelujen turvaamisen lisäksi kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. SOTE- ja aluehallintouudistuksessa hallitus linjasi, että kunnille jää tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä tehtävää tulee tehdä yhteistyössä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion kanssa. Itsehallintoalueilla on alueen koordinoiva ennaltaehkäisy, mutta sen rooli esimerkiksi kouluterveydenhuollon kanssa on ratkaistava. Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuorisoja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 12) Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta yhtyy usean muun Uudenmaan kunnan esittämään kantaan, jonka mukaan Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa näin muista perustettavista itsehallintoalueista. Suuresti toisistaan poikkeavien itsehallintoalueiden suhde valtioon ja kuntiin on vaikeammin ratkaistavissa kuin sellaisessa ratkaisussa, jossa alueet ovat suurin piirtein saman kokoisia väestömäärältään ja taloudellisilta resursseiltaan. Uudenmaan väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. katsoo, että Uudenmaan osalta SOTE tulee organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Lähidemokratia ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet on huomioitava, niin että päätösvalta ei keskity pelkästään suurimpiin kaupunkeihin. Arvioiden mukaan nyt suunnitteilla olevaan Uudenmaan itsehallintoalueeseen tulee yli työntekijää. Tämän kokonaisuuden hallitseminen ja yhteistyö paikallistason toiminnan kanssa on vaikeaa. Kokonaisuudessa uudistuksen suurimmat uhat ovat itsehallintoalueen liiallinen byrokraattisuus, hallinnon etäisyys peruspalvelujen tuotannosta, näistä tekijöistä johtuva kustannusten nousu ja palvelujen heikkeneminen, sekä demokratiavaje. 13) Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Esityksessä 18 itsehallintoalueesta Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita väkimäärältään hyvin pieniä itsehallintoalueita. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetyn aluejaon pohjalta on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa. Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Lisäksi on otettava huomioon se, että SOTE-alueeseen siirtyminen aiheuttaa voimakkaan paineen sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimakustannuksiin palkkojen harmonisoituessa todennäköisesti keskimääräistä nykyistä korkeammalle tasolle. Lautakunta Kunnanvaltuusto

21 Sivu 21 Nykyinen valtionosuusjärjestelmä tulee muuttumaan ja tämä sekä yhteisöveron tuotto on kyettävä ratkaisemaan ennen SOTE-alueiden perustamista. Kuntien nyt omistamien, mutta itsehallintoalueille suunnitelmien mukaan siirtyvien palvelujen kiinteistöjen tulee siirtyä itsehallintoalueen omistukseen. Kiinteistöjen arvot sekä velkojen ja takausten kohtalo tulee niin ikään ratkaista ennen SOTE-uudistuksen toteuttamista. Käsittely: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti, että kriteerit kohdassa 6 ovat myös kielelliset erityispiirteet, toimiva palveluverkko ja mahdollisuudet varmistaa yhdenvertaiset palvelut. Arto Varpio ehdotti, että kohdasta 3 otetaan pois sanat ja Helsingin seutuun Puheenjohtaja tiedusteli näiden ehdotusten saamaa kannatusta ja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan, hyväksytyillä muutoksilla lisättynä. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

22 Sivu 22 KH:455 /2015 KH 5 Liite 2 SOPIMUS LÄHIJUNALIIKENTEEN JÄRJESTÄMISESTÄ VÄLILLÄ HELSINKI SIUNTIO Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR Group tiedottivat osto- ja velvoiteliikenteen muutoksista alkaen. Päätöksen mukaan matkustajaliikenne päättyy ja juna asema lopetetaan ssa edellä mainittuna päivänä. Tämä toimenpide on osana valtion säästöjä josta 15 miljoonan oli kohdistettu ostoliikenteeseen. n asemalla on moninkerroin enemmän käyttäjiä kuin muilla lopetettavilla asemilla ja jopa enemmän kuin monilla toimintaan jäävillä, joten pääsyinä päätökseen ovat VR:n kaukojunien aikataulussa pysymisongelmat rantaradalla sekä joukkoliikenteen kasvanut kilpailu. Liikenne- ja viestintäministeriön kannustamana n kunta käynnisti välittömästi toimenpiteet korvaavan yhteyden saamiseksi yhteistyössä kaikkien yhteistyötahojen kanssa, koska kuntakeskuksen kehitys ja elinvoima tukeutuvat vahvasti raideliikenteeseen. Selvityksissä junaliikenteen korvaaminen linja-autoliikenteellä osoittautui taloudellisesti kannattamattomaksi ja mahdollinen junaliikenteen kilpailutus taas aikataulullisesti mahdottomaksi. Koska muitakaan vaihtoehtoja ei löytynyt, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi korvaavien junavuorojen järjestäminen toimivaltaisen toimijan kanssa. Kunta ei ole toimivaltainen junaliikenteen suhteen. Joukkoliikennelain 14 :n junaliikenteen järjestäminen kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön ja alueellisesti Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) toimivaltaan. HSL myöntää luvan yksinomaan toimivalta-alueellaan harjoitettavaan reittiliikenteeseen, joka käsittää Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntien muodostaman alueen. Näin ollen HSL tarvitsee liikennöintiluvan Liikenne- ja viestintä-ministeriöltä välille -Helsinki. LVM oli tehnyt päätöksen y-junan lakkauttamisesta, joten selvittely keskittyi toisen toimivaltaisen toimijan suuntaan ja kartoitukseen mahdollisuuksista jatkaa Kirkkonummen junavuoroja on saakka. n kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n 15 kohdan mukaan kunnahallitus päättää sopimusten ja sitoumusten solmimisesta kunnan osalta, jos muu viranomainen ei tee asiasta päätöstä. Mahdollisuuksien selvitystä varten n kunnanhallitus hyväksyi esisopimuksen lähijunaliikenteen järjestämisestä välillä -Helsinki. Sopimus allekirjoitettiin HSL:n kanssa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

23 Sivu 23 Selvityksissä rantaradan liikennöintikapasiteetti ja matkustajamäärät osoittivat että olisi mahdollista järjestää junavuoroja. Jotta HSL:n olisi mahdollista järjestää kyseiset vuorot LVM:n tuli siirtää toimivalta Liikenne- ja viestintä-ministeriöltä HSL:lle välille -Helsinki. Liitteenä oleva sopimusehdotus perustuu LVM:n HSL:lle antamaan valtuutukseen järjestää esisopimuksen 3 :ssä määritelty joukkoliikennepalvelu. Esisopimuksen kohteena on Y-tunnuksella ajettava lähijunaliikenteen reitti (Y-juna) välillä Helsinki. Esisopimuksen mukaan kun sen 2 :ssä mainittu valtuutus on Liikenne- ja viestintäministeriöltä saatu, HSL ja solmivat asiaa koskevan varsinaisen sopimuksen mennessä. Esisopimus on voimassa allekirjoituspäivästä saakka. Varsinainen sopimus tehdään ajalle ja se korvaa allekirjoitetun esisopimuksen. Mikäli asian hyväksyminen edellyttää lisätalousarvion laatimista vuodelle 2016, tämän asian hyväksyminen tulee kunnanvaltuuston päätettäväksi. Lisäksi on huomioitava junaliikenteen tarvitseman joukkoliikenteen liittymäliikenteen järjestäminen uusien aikataulujen mukaisesti. Sopimuksen kohteena on Helsingin ja n välillä liikennöitävä HSL:n järjestämä lähijunaliikenne, joka muodostuu sopimuksen alkutilanteessa Y- tunnuksella ajettavasta lähijunaliikenteen reitistä (Y-juna) välillä Helsinki. Tämän reitin muut pysähdyspaikat ovat Pasila, Leppävaara, Masala ja Kirkkonummi, sekä HSL:n myöhemmin ilmoittamat Espoo ja Huopalahti. Tämän sopimuksen piiriin voidaan ottaa myös muiden HSL:n järjestämien rantaradan lähijunien liikennettä, jos näiden reittejä päätetään jatkaa Kirkkonummelta on sopimuskauden aikana. Kahden alkavan edestakaisen lisäjunavuoron suunnittelusta on sovittu HSL:n kanssa. Sopimuksen tarkoituksena on turvata n kunnan asukkaiden välttämättömät työ- ja opiskelumatkojen edellyttämät yhteydet Helsingin seudulle. Ilmoitus junaliikenteen loppumisesta on vaikuttanut negatiivisesti n väestökehityksen loppuvuonna Junaliikenteen jatkamisella on suuri vaikutus myös n sydämen kehittämisen turvaamiseen. Sopimuksen mukaiset korvaukset Sopimuksen mukaan maksaa HSL:lle korvauksen n asemalta ja asemalle tehdyistä matkoista. Korvaus perustuu n asemalta/asemalle VR:n lipuille tehtävien matkojen matkustussuoritteen suhteelli- Lautakunta Kunnanvaltuusto

24 Sivu 24 seen osuuteen Y-junan koko matkustajasuoritteesta. Matkustussuoritetta mitataan matkustajakilometreillä. n maksettava korvaus perustuu HSL:n säännöllisesti tekemiin matkustajalaskentoihin se vuoden 2016 osalta Lippulajitutkimus 2014:een, jossa siuntiolaisten junamatkojen keskipituus on 44,1 km. Vuonna 2017 siuntiolaisten keskimatkan pituus määritetään syksyllä 2016 tehtävästä lippulajitutkimuksesta. n maksaman korvauksen laskentakaava on seuraava (suluissa HSL:n ennakkoarvio liikenteen aloitustilanteesta, euroa/v): A. Y-junan liikennöintikustannus ( ) HSL:n jäsenkuntien asukkaiden tekemien matkojen matkustussuoritteen mukainen osuus ( ) VR:n n asemalta/asemalle tehtävistä matkoista saamat lipputulot ( ) = n maksuosuus liikennöinnistä ( ). B. n osuus HSL:n yleiskustannuksista on kiinteä , joka lisätään kohtaan A. n maksama korvaus = A + B = ( ) Korvaus on ilmoitettu ilman arvonlisäveroa (alv 0). Nämä on maksuosuuteen vaikuttavat kustannustekijät määräytyvät seuraavasti: 1. Liikennöintikustannus määräytyy laskutuskaudella voimassa olleen HSL:n ja VR Osakeyhtiön välisen liikennöintisopimuksen kustannusten mukaisesti. 2. laisten maksamat lipputulot määräytyvät VR:n antaman ilmoituksen perusteella. 3. n osuus HSL:n yleiskustannuksesta sisältää HSL:n toiminnan yleiskustannuksia, mutta ei ns. infrakorvauksia, joita lta ei laskuteta. Jos n vuotuinen maksuosuus poikkeaa merkittävästi edellisessä kappaleessa kuvatusta ennakkoarviosta, tarkistetaan maksua seuraavasti: 1. Jos n maksuosuus jää alle euron, maksaa tästä alituksesta puolet sopimuskorvauksena HSL:lle. Lautakunta Kunnanvaltuusto