Kokouksen järjestäytyminen Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden perusteiksi ja SOTEuudistuksen

Transkriptio

1 nro 1/2016 SISÄLLYSLUETTELO KV 1 KV 2 KV 3 KV 4 KV 5 KV 6 KV 7 KV 8 KV 9 KV 10 KV 11 KV 12 KV 13 KV 14 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden perusteiksi ja SOTEuudistuksen askelmerkeiksi Jäsenen valinta Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Sähköisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Palveluverkkoselvityksen hyväksyminen n työjärjestyksen mukainen luettelo valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista Vastaus valtuustoaloitteeseen esityslistan liitteiden julkaisemisesta kunnan verkkosivuilla Kuntalaisaloite koskien leirikoulujen kuljetusta Investointimäärärahan muuttaminen - n Sydämen katuyhteydet Investointimäärärahan poistaminen vuoden 2015 talousarviosta - n Sydän vesi- ja viemäröinti Investointimäärärahan poistaminen vuoden 2015 talousarviosta - keskuskeittiön tilaratkaisu Investointimäärärahan poistaminen vuoden 2015 talousarviosta - kunnantalon luonnokset Investointimäärärahan käyttötarkoituksen muutos langattomia tietoverkkoja käyttävät mobiililaitteet Sopimus lähijunaliikenteen järjestämisestä välillä Helsinki

2 Sivu 2 Nro 1/2016 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Asiat 1-14 Allekirjoitukset Arja Alho puheenjohtaja Niko Kannisto pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Niko Kannisto hallintojohtaja

3 Sivu 3 KV 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Mika Mäenpää ja Heidi Rosengren. 3. Päättää ottaa käsiteltäväkseen kokouskutsussa mainitsemattomat asiat, jotka on toimitettu esityslistan mukana: 13 Investointimäärärahan muutos langattomia verkkoja käyttävät mobiililaitteet ja 14 Sopimus lähijunaliikenteen järjestämisestä välillä Helsinki. Lautakunta Kunnanhallitus

4 Sivu 4 PERUSTLTK:547 /2015 KV 2 KH Liite 1 LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEIDEN PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kaikkiin Suomen kuntiin, kuntayhtymiin ja noin 150:n muuhun organisaatioon lausuntopyynnön, jolla pyydetään kannanottoja muodostettavista itsehallintoalueista, itsehallintoalueiden tehtävistä ja SOTE-uudistuksesta. Lausunnot on annettava mennessä sähköiseen järjestelmään. Valtio on samanaikaisesti asettanut selvitysmiehen, ministeri Lauri Tarastin, laatimaan yksityiskohtaisen esityksen siitä, mitkä tehtävät on siirrettävä uusille itsehallintoalueille. Tarastin on annettava esityksensä ministeri Anu Vehviläiselle viimeistään , siis ennen kuntien lausuntoajan päättymistä. Esityslistan oheismateriaalina lausuntopyyntö. Pitkään valmisteltu SOTE-uudistus muuntui nykyisen valtioneuvoston aloitettua toimintansa itsehallintoalue -uudistukseksi. Hallitus on päätöksillään ja linjannut uusien itsehallintoalueiden muodostamista ja niille kuuluvia tehtäviä. Uudistuksella ollaan muodostamassa Suomeen kokonaan uutta väliportaan hallintoa, joka muodostuu 18:sta itsehallintoalueesta. Suunnitelmien mukaan itsehallintoalueille siirretään 190:n organisaation tehtävät tai osa tehtävistä, suurimpana ryhmänä kuntien nyt järjestämät sosiaali- ja terveystoimen tehtävät. Lisäksi itsehallintoalueille siirretään alueellisten pelastuslaitosten tehtävät, kaikki maakuntaliittojen tehtävät, osa ELY-keskusten tehtävistä sekä mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto. Itsehallintoalueille on tulossa oma vaaleilla valittu päätöksentekoelin. Itsehallintoalueiden rahoituksesta ei ole vielä selkeä kuvaa. Itsehallintoalueet aloittavat ja muodostuvat maantieteellisesti nykyisten maakuntien rajoja mukaellen. Itsehallintoalueiden muodostamista ja samalla tapahtuvaa kuntien tehtävien huomattavaa pienentämistä voidaan pitää historiallisena muutoksena, ja Suomen suurimpana hallintoreformina sitten vuoden 1865 kunnallisuudistuksen. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuuston päätettäväksi että lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja SOTEuudistuksesta seuraavaa (ensin kyselylomakkeen kysymys, sitten n vastaus): Lautakunta Kunnanhallitus

5 Sivu 5 1 ) Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Vastaus: Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä 2 ) Perustelut kysymykseen 2: katsoo, että maakuntiin perustuva jako on Suomen osalta perusteltu niillä alueilla, joilla väkimäärä on sopivan suuri ja alue riittävän eheä. Uudenmaan osalta väkimäärä on kuitenkin liian suuri yhteen itsehallintoalueeseen samalla kun osa itsehallintoalueista on liian pieniä väkimäärältään. katsoo, että Uudenmaan aluetta tulisi tarkastella esitykseen verrattuna eri tavalla, riippuen siitä mitä tehtäviä itsehallintoalueelle annetaan. 3) Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? Uudenmaan itsehallintoalueeseen ja Helsingin seutuun. 4) Perustelut kysymykseen 3: on kuulunut aina hallinnollisesti ja taloudellisesti Uudenmaan maakuntaan ja työpaikkaliikenne on vahvaa pääkaupunkiseudulle. 5) Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua?: Sama kuin kohta 2. Lisäksi on todettava, että ratkaisu ei ole kaikilta toiminnan järjestämisen osilta vielä erityisen selkeä. Erityisesti ERVA-alueiden ja yliopistollisten sairaaloiden tuleva rooli on jäänyt epäselväksi. 6) Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia (Vastausvaihtoehdot: Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys, Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys, Taloudelliset edellytykset, Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko, Mahdollisuudet Lautakunta Kunnanhallitus

6 Sivu 6 toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne, Kielelliset erityispiirteet, Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat, Jokin muu, mikä?): Vastaus: Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys 7) Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Uudenmaan naapurimaakunnat, erityisesti maantieteellisesti lähinnä sijaitsevat Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme. Yhteistyötä tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltaisesti kaikkien maakuntien kanssa. 8) Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Ei 9) Perustelut kohdalle 8. Ei koske ta 10) Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELYkeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. n mielestä itsehallintoalueen tai (tai valtion) tulisi ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus on kesken). Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). n mielestä koko maataloushallinto tulee siirtää itsehallintoalueelle. Maataloushallinnon keskeinen tehtävä on EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä tehtävät eivät liity kunnan perustehtäviin, vaan valtion tulisi hoitaa ne tehtävän itsehallintoalueen kautta. Lautakunta Kunnanhallitus

7 Sivu 7 katsoo lisäksi, että joukkoliikenteen osalta nykyisiä kunnan tehtäviä tulisi siirtää itsehallintoalueille. Itsehallintoalueiden ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Lisäksi toisen asteen koulutus olisi luonteva osa itsehallintoalueiden toimintaa. Toisaalta katsoo, että ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan tehtävät tukevat toisiaan ja kunnan maankäyttöä. Näiden tehtävien osuus ja merkitys on tulevaisuuden kunnassa korostunut. Näiden tehtävien järjestäminen tulee pääsääntöisesti jättää kuntien vastuulle joko yksin tai yhteistyössä usean kunnan kesken. Uudistuksen yhteydessä joitain näihin tehtäviin kuuluvia ELY-keskusten ja muiden alueellisten viranomaisten nykyisin hallinnoimia tehtäviä voisi siirtää itsehallintoalueiden sijaan kunnille. Tällaisia toimintoja voisivat olla ainakin ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille. kiinnittää usean muun kunnan tavoin huomiota siihen, että itsehallintoalueiden muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. 11) Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? katsoo, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen tärkein edellytys on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut säilyvät lähipalveluina niin, että niiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan. Terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota, mutta uudistuksen kokonaistarkastelussa on lähdettävä siitä, että terveydenhuollon palvelujen osalta suorien ja helposti saavutettavien lähipalvelujen merkitys tulee säilymään lähitulevaisuudessa pitkälti ennallaan. Peruspalvelujen turvaamisen lisäksi kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. SOTE- ja aluehallintouudistuksessa hallitus linjasi, että kunnille jää tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä tehtävää tulee tehdä yhteistyössä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion kanssa. Itsehallintoalueilla on alueen koordinoiva ennaltaehkäisy, mutta sen rooli esimerkiksi kouluterveydenhuollon kanssa on ratkaistava. Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuorisoja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Lautakunta Kunnanhallitus

8 Sivu 8 12) Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta yhtyy usean muun Uudenmaan kunnan esittämään kantaan, jonka mukaan Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa näin muista perustettavista itsehallintoalueista. Suuresti toisistaan poikkeavien itsehallintoalueiden suhde valtioon ja kuntiin on vaikeammin ratkaistavissa kuin sellaisessa ratkaisussa, jossa alueet ovat suurin piirtein saman kokoisia väestömäärältään ja taloudellisilta resursseiltaan. Uudenmaan väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. katsoo, että Uudenmaan osalta SOTE tulee organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Lähidemokratia ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet on huomioitava, niin että päätösvalta ei keskity pelkästään suurimpiin kaupunkeihin. Arvioiden mukaan nyt suunnitteilla olevaan Uudenmaan itsehallintoalueeseen tulee yli työntekijää. Tämän kokonaisuuden hallitseminen ja yhteistyö paikallistason toiminnan kanssa on vaikeaa. Kokonaisuudessa uudistuksen suurimmat uhat ovat itsehallintoalueen liiallinen byrokraattisuus, hallinnon etäisyys peruspalvelujen tuotannosta, näistä tekijöistä johtuva kustannusten nousu ja palvelujen heikkeneminen, sekä demokratiavaje. 13) Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Esityksessä 18 itsehallintoalueesta Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita väkimäärältään hyvin pieniä itsehallintoalueita. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetyn aluejaon pohjalta on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa. Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Lisäksi on otettava huomioon se, että SOTE-alueeseen siirtyminen aiheuttaa voimakkaan paineen sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimakustannuksiin palkkojen harmonisoituessa todennäköisesti keskimääräistä nykyistä korkeammalle tasolle. Lautakunta Kunnanhallitus

9 Sivu 9 Nykyinen valtionosuusjärjestelmä tulee muuttumaan ja tämä sekä yhteisöveron tuotto on kyettävä ratkaisemaan ennen SOTE-alueiden perustamista. Kuntien nyt omistamien, mutta itsehallintoalueille suunnitelmien mukaan siirtyvien palvelujen kiinteistöjen tulee siirtyä itsehallintoalueen omistukseen. Kiinteistöjen arvot sekä velkojen ja takausten kohtalo tulee niin ikään ratkaista ennen SOTE-uudistuksen toteuttamista. Puheenjohtaja ehdotti, että kriteerit kohdassa 6 ovat myös kielelliset erityispiirteet, toimiva palveluverkko ja mahdollisuudet varmistaa yhdenvertaiset palvelut. Arto Varpio ehdotti, että kohdasta 3 otetaan pois sanat ja Helsingin seutuun Puheenjohtaja tiedusteli ehdotusten saamaa kannatusta ja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös: KV 2 Liite 1 Ehdotus: Ehdotuksen mukaan, hyväksytyillä muutoksilla lisättynä. = = = Valtuusto lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja SOTEuudistuksesta seuraavaa (ensin kyselylomakkeen kysymys, sitten n vastaus): 1 ) Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Vastaus: Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä 2 ) Perustelut kysymykseen 2: katsoo, että maakuntiin perustuva jako on Suomen osalta perusteltu niillä alueilla, joilla väkimäärä on sopivan suuri ja alue riittävän eheä. Uudenmaan osalta väkimäärä on kuitenkin liian suuri yhteen itsehallintoalueeseen samalla kun osa itsehallintoalueista on liian pieniä väkimäärältään. katsoo, että Uudenmaan aluetta tulisi tarkastella esitykseen verrattuna eri tavalla, riippuen siitä mitä tehtäviä itsehallintoalueelle annetaan. 3) Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? Lautakunta Kunnanhallitus

10 Sivu 10 Uudenmaan itsehallintoalueeseen. 4) Perustelut kysymykseen 3: on kuulunut aina hallinnollisesti ja taloudellisesti Uudenmaan maakuntaan ja työpaikkaliikenne on vahvaa pääkaupunkiseudulle. 5) Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua?: Sama kuin kohta 2. Lisäksi on todettava, että ratkaisu ei ole kaikilta toiminnan järjestämisen osilta vielä erityisen selkeä. Erityisesti ERVA-alueiden ja yliopistollisten sairaaloiden tuleva rooli on jäänyt epäselväksi. 6) Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia (Vastausvaihtoehdot: Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys, Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys, Taloudelliset edellytykset, Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko, Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne, Kielelliset erityispiirteet, Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat, Jokin muu, mikä?): Vastaus: Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys, kielelliset erityispiirteet, toimiva palveluverkko ja mahdollisuudet varmistaa yhdenvertaiset palvelut. 7) Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Uudenmaan naapurimaakunnat, erityisesti maantieteellisesti lähinnä sijaitsevat Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme. Yhteistyötä tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltaisesti kaikkien maakuntien kanssa. 8) Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, on- Lautakunta Kunnanhallitus

11 Sivu 11 ko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Ei 9) Perustelut kohdalle 8. Ei koske ta 10) Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELYkeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. n mielestä itsehallintoalueen tai (tai valtion) tulisi ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus on kesken). Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). n mielestä koko maataloushallinto tulee siirtää itsehallintoalueelle. Maataloushallinnon keskeinen tehtävä on EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä tehtävät eivät liity kunnan perustehtäviin, vaan valtion tulisi hoitaa ne tehtävän itsehallintoalueen kautta. katsoo lisäksi, että joukkoliikenteen osalta nykyisiä kunnan tehtäviä tulisi siirtää itsehallintoalueille. Itsehallintoalueiden ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Lisäksi toisen asteen koulutus olisi luonteva osa itsehallintoalueiden toimintaa. Toisaalta katsoo, että ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan tehtävät tukevat toisiaan ja kunnan maankäyttöä. Näiden tehtävien osuus ja merkitys on tulevaisuuden kunnassa korostunut. Näiden tehtävien järjestäminen tulee pääsääntöisesti jättää kuntien vastuulle joko yksin tai yhteistyössä usean kunnan kesken. Uudistuksen yhteydessä joitain näihin tehtäviin kuuluvia ELY-keskusten ja muiden alueellisten viranomaisten nykyisin hallinnoimia tehtäviä voisi siirtää itsehallintoalueiden sijaan kunnille. Tällaisia toimintoja voisivat olla ainakin ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille. Lautakunta Kunnanhallitus

12 Sivu 12 kiinnittää usean muun kunnan tavoin huomiota siihen, että itsehallintoalueiden muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. 11) Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? katsoo, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen tärkein edellytys on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut säilyvät lähipalveluina niin, että niiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan. Terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota, mutta uudistuksen kokonaistarkastelussa on lähdettävä siitä, että terveydenhuollon palvelujen osalta suorien ja helposti saavutettavien lähipalvelujen merkitys tulee säilymään lähitulevaisuudessa pitkälti ennallaan. Peruspalvelujen turvaamisen lisäksi kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. SOTE- ja aluehallintouudistuksessa hallitus linjasi, että kunnille jää tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä tehtävää tulee tehdä yhteistyössä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion kanssa. Itsehallintoalueilla on alueen koordinoiva ennaltaehkäisy, mutta sen rooli esimerkiksi kouluterveydenhuollon kanssa on ratkaistava. Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuorisoja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 12) Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta yhtyy usean muun Uudenmaan kunnan esittämään kantaan, jonka mukaan Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa näin muista perustettavista itsehallintoalueista. Suuresti toisistaan poikkeavien itsehallintoalueiden suhde valtioon ja kuntiin on vaikeammin ratkaistavissa kuin sellaisessa ratkaisussa, jossa alueet ovat suurin piirtein saman kokoisia väestömäärältään ja taloudellisilta resursseiltaan. Uudenmaan väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. Lautakunta Kunnanhallitus

13 Sivu 13 katsoo, että Uudenmaan osalta SOTE tulee organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Lähidemokratia ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet on huomioitava, niin että päätösvalta ei keskity pelkästään suurimpiin kaupunkeihin. Arvioiden mukaan nyt suunnitteilla olevaan Uudenmaan itsehallintoalueeseen tulee yli työntekijää. Tämän kokonaisuuden hallitseminen ja yhteistyö paikallistason toiminnan kanssa on vaikeaa. Kokonaisuudessa uudistuksen suurimmat uhat ovat itsehallintoalueen liiallinen byrokraattisuus, hallinnon etäisyys peruspalvelujen tuotannosta, näistä tekijöistä johtuva kustannusten nousu ja palvelujen heikkeneminen, sekä demokratiavaje. 13) Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Esityksessä 18 itsehallintoalueesta Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita väkimäärältään hyvin pieniä itsehallintoalueita. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetyn aluejaon pohjalta on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa. Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Lisäksi on otettava huomioon se, että SOTE-alueeseen siirtyminen aiheuttaa voimakkaan paineen sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimakustannuksiin palkkojen harmonisoituessa todennäköisesti keskimääräistä nykyistä korkeammalle tasolle. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä tulee muuttumaan ja tämä sekä yhteisöveron tuotto on kyettävä ratkaisemaan ennen SOTE-alueiden perustamista. Kuntien nyt omistamien, mutta itsehallintoalueille suunnitelmien mukaan siirtyvien palvelujen kiinteistöjen tulee siirtyä itsehallintoalueen omistukseen. Kiinteistöjen arvot sekä velkojen ja takausten kohtalo tulee niin ikään ratkaista ennen SOTE-uudistuksen toteuttamista. Lautakunta Kunnanhallitus

14 Sivu 14 KH:435 /2014 KV 3 KH JÄSENEN VALINTA LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTAAN on valinnat jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymän valtuustoon toimikaudeksi on kokouksessaan valinnut viimeksi jäsenen kuntayhtymän valtuustoon. Jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi on valittu: Varsinainen jäsen Stefan Svanfeldt Ismo Turunen Henkilökohtainen varajäsen Rabbe Dahlqvist Reijo Korhonen Ismo Turunen on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut muuttavansa kunnasta alkaen. n kunnanvaltuuston on tarkoituksenmukaista valita uusi varsinainen jäsen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuosille Seuraava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokous on Uuden kuntalain 58 :n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Kuntalain 59 :n mukaan yhtymävaltuustoon sovelletaan, mitä valtuustosta säädetään. Yhtymävaltuuston jäsenet valitsee kunta perussopimuksessa sovitulla tavalla. Perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat valtuustoon jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Vaalikelpoinen kuntayhtymän valtuustoon on henkilö, joka kuntalain 33 :n mukaan on vaalikelpoinen johonkin kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuntalain 34 :n 1. mom. 1 kohdan mukaan ole henkilö (valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä) tai henkilö, joka on kuntayhtymän vakinaisessa palveluksessa. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää eron Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenelle Ismo Turuselle kuntayhtymän valtuuston jäsenen luottamustoimesta hänen menetettyään vaalikelpoisuutensa kunnasta muuton vuoksi ja Lautakunta Kunnanhallitus

15 Sivu valitsee jäljellä olevalle kaudelle Ismo Turusen tilalle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon uuden jäsenen. Käsittely: Käsittelyn aikana esittelijä teki muutetun päätösehdotukseen, joka kuului seuraavasti: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää eron Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenelle Ismo Turuselle kuntayhtymän valtuuston jäsenen luottamustoimesta hänen menetettyään vaalikelpoisuutensa kunnasta muuton vuoksi; 2. valitsee jäljellä olevalle kaudelle Ismo Turusen tilalle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon uuden jäsenen. 3. myöntää eron Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenelle Ismo Turuselle lautakunnan jäsenen luottamustoimesta hänen menetettyään vaalikelpoisuutensa kunnasta muuton vuoksi; 4. valitsee jäljellä olevalle kaudelle Ismo Turusen tilalle Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan uuden jäsenen. Käsittelyn aikana Parviainen ehdotti Tuula Eloa jäseneksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon sekä jäseneksi Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, päätti kunnanhallitus yksimielisesti ehdottaa tehtäviin Tuula Eloa. Päätös: KV Päätös: KH Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää eron Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenelle Ismo Turuselle kuntayhtymän valtuuston jäsenen luottamustoimesta hänen menetettyään vaalikelpoisuutensa kunnasta muuton vuoksi; 2. valitsee jäljellä olevalle kaudelle Ismo Turusen tilalle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon Tuula Elon; 3. myöntää eron Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenelle Ismo Turuselle lautakunnan jäsenen luottamustoimesta hänen menetettyään vaalikelpoisuutensa kunnasta muuton vuoksi; 4. valitsee jäljellä olevalle kaudelle Ismo Turusen tilalle Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan uudeksi jäseneksi Tuula Elon. = = = hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. = = = Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetään 4 a :n 1. momentissa, että kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lu- Lautakunta Kunnanhallitus

16 Sivu 16 kuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnassa on yhteensä 13 jäsentä, joten tasaarvolain mukaan lautakunnassa voi olla toisen sukupuolen edustajia korkeintaan 7 jäsenistä. Ehdotus: Päätös: KV 3 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Keijo Tarnasen. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Keijo Tarnasen. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

17 Sivu 17 KH:118 /2015 KV 4 KH Liite 3 SÄHKÖISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN Kuntalain 1 :n 2. momentin mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Terveydenhuoltolain 12 :n 1. momentin mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Edelleen terveydenhuoltolain 12 :n 2. momentin mukaan kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. on kokouksessaan asettanut toiminnalliseksi tavoitteeksi hyvinvointikertomuksen laadinnan vuodelle laisten hyvinvointia on kootusti kuvattu aiemmin Terve ja hyvinvoiva Lost ohjelmassa. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnon alojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Hyvinvointikertomus sisältää: 1. katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. 2. suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä. 3. arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointipolitiikasta. Kunnanjohtaja on päätöksellään nimennyt n kunnan hyvinvointityöryhmän. Hyvinvointityöryhmä on kokoontunut kevään ja syksyn 2015 aikana päivittämään kunnan hyvinvoinnista saatavaa tietoa ja päättänyt, että kunta ottaa käyttöönsä valtakunnallisesti kehitetyn sähköisen hyvinvointikertomuksen. Sähköinen hyvinvointikertomus on maksuton, internetissä toimiva työväline, jolla kunnat voivat valmistella terveydenhuoltolain / mukaisen valtuustokaudessa laadittavan Lautakunta Kunnanhallitus

18 Sivu 18 laajan hyvinvointikertomuksen. Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta on koostettu toimielinten päätöksentekoon liitteen mukainen hyvinvointikertomus. Liitteet ja oheismateriaali - Liitteenä ehdotus n kunnan hyvinvointikertomukseksi Ehdotus: Käsittely: Päätös: KH Liite 1 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan sähköinen hyvinvointikertomuksen. Käsittelyn aikana kunnanjohtaja teki muutetun ehdotuksen, jonka mukaan asia palautetaan keskustelun jälkeen valmisteluun. Kunnanhallitus päätti palauttaa sähköisen hyvinvointikertomuksen valmisteluun. = = = Sähköiseen hyvinvointikertomukseen on tehty edellisen kokouksen jälkeen kokouksessa esiin nousseita tarkennuksia. Lisäykset ja tarkennukset on merkitty liitteeseen punaisella värillä. Liitteet ja oheismateriaali - Liitteenä ehdotus n kunnan hyvinvointikertomukseksi Ehdotus: Käsittely: Päätös: KV 4 Liite 2 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan sähköisen hyvinvointikertomuksen. Kokouksessa jaettiin pöydälle kunnanjohtajan esipuhe lisäyksenä hyvinvointikertomukseen. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan sähköisen hyvinvointikertomuksen. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

19 Sivu 19 KH:431 /2015 KV 5 KH Liite 1 PALVELUVERKKOSELVITYKSEN HYVÄKSYMINEN n kunta antoi FCG Konsultointi Oy:lle keväällä 2015 toimeksiannon n toimitilojen optimaalisten palveluverkkojen laadinnasta. Selvitys kohdistuu seuraaviin n kunnan alaisiin toimintoihin: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, nuorisotoimi, kirjasto, palveluasuminen, tekninen toimi sekä kunnantalon tilat. Palveluverkkoselvitys sisältää nykytilan ja toimintaympäristön kartoituksen, tietoja nykyisestä palveluverkosta sekä johtopäätökset kunnan toimintojen kehittämisen tueksi. Selvityksen tarkoituksena on antaa taustatietoja päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä ja saavuttaa käytön kehittämisellä taloudellisia ja toiminnallisia säästöjä ja yleistä toiminnan rationalisointia. Yksi keskeinen tavoite on käyttää tehokkaammin kunnan omistamia tiloja ja vähentää vuokratiloja. Palveluverkkoselvityksessä on esitetty nettokustannusvaikutukset sen osalta, jos on luovuttu vuokratiloista ja siirretty toimintoja kunnan omistamiin tiloihin. Toimeksianto toteutetaan arvioimalla lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet. Lyhyt aikaväli kohdistuu vuosiin ja pitkä aikaväli luvulle ja siitä eteenpäin. Lyhyen aikavälin tarkastelulla tavoitellaan vuoden talousarvioon malleja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa säätöjä ja tervehdyttää kunnan kokonaistaloutta. Pitkän aikavälin tarkastelulla pyritään löytämään ratkaisuja tulevien investointien hallintaan. Palveluverkkoselvitys huomioidaan kunnan toimintojen suunnittelussa ja taustamateriaalina päätöksenteolle, mutta se ei itsessään sido selvityksessä esitettyihin toimenpiteisiin palveluverkon suhteen. Palveluverkkoon liittyvät päätökset ja muutoshankkeet tehdään lautakuntien ja kunnanhallituksen valmistelusta aina erikseen talousarvion puitteissa. Palveluverkkoselvityksen johtopäätökset toimivat taustamateriaalina jo vuoden 2016 talousarviota laadittaessa, sillä ne vaikuttavat mahdollisesti sekä investointeihin että käyttötalouteen. Palveluverkkoselvitys esitellään tarkemmin kunnanhallitukselle, kun lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa koskien selvitystä ja niiden esittämiin huomioihin voidaan samalla antaa tarkennettuja vastauksia tarpeen mukaan. Liitteet ja oheismateriaali - liitteenä palveluverkkoselvitys Ehdotus: Kunnanhallitus päättää 1. lähettää palveluverkkoselvityksen lautakuntien käsittelyyn. Lautakunta Kunnanhallitus

20 Sivu pyytää perusturvalautakunnalta, sivistyslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnalta lausunnot palveluverkkoselvityksestä. Käsittely: Käsittelyn aikana esittelijä teki muutetun ehdotuksen, joka kuului seuraavasti: Kunnanhallitus päättää 1. lähettää palveluverkkoselvityksen lautakuntien käsittelyyn. 2. pyytää perusturvalautakunnalta, sivistyslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä yt-ryhmältä lausunnot palveluverkkoselvityksestä. Päätös: SIVLTK Kunnanhallitus hyväksyi muutetun ehdotuksen. = = = = Lausuntonaan sivistyslautakunta toteaa seuraavaa: Laadittu palveluverkkoselvitys keskittyy erityisesti sivistyslautakunnan alaisiin palveluihin huomioiden sivistysosaston kaikki kolme tulosaluetta: opetus, varhaiskasvatus ja vapaa-aika. Kunnalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista suunnitelmaa siitä, miten nykyisiä palveluita kehitetään, missä niitä tuotetaan ja minkälaisissa kiinteistöissä ne sijaitsevat. Palveluverkkoselvitys antaa hyvän pohjan palvelurakenteen tarkastelulle ja tarvittavien jatkosuunnitelman laadinnalle. Sivistyspalvelut ovat kunnan keskeisimpiä ennaltaehkäiseviä palveluita, ja siksi niiden tulee olla laadultaan korkeatasoisia ja kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Sivistyspalveluilla on merkittävä vaikutus kunnan houkuttelevuuteen. Erityisesti lapsiperheiden kannalta on tärkeää, että varhaiskasvatus-, opetus- ja vapaa-ajan palvelut ovat ajanmukaisia ja että ne toimivat niiden erityistarpeiden mukaisissa nykyaikaisissa tiloissa, jotka antavat mahdollisuuden toimintojen lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiseen mm. voimaan tulevien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Nuoriso- ja aikuisväestön kannalta on tärkeää, että heille suunnatut sivistyspalvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa ja että ne ovat tarjonnaltaan olosuhteet huomioiden monipuoliset ja nykyaikaiset. Sivistyspalveluiden tilojen tulee joustaa niin, että ne ovat myös ulkopuolisten toimijoiden käytössä silloin, kun kunnan omat toiminnot eivät niitä tarvitse. Lautakunnan toimintoja on sijoitettu nykymuodossaan useisiin eri yksiköihin, joiden aiheuttamat ulkoiset vuokramenot näkyvät selkeästi lautakunnan vuosittaisissa käyttösuunnitelmissa. Niitä on selvityksen mukaan mahdollisuus pienentää toimintojen uudelleen sijoittelun ja järjestelyiden avulla. Tiivistämällä palveluverkkoa ja kohottamalla tilojen käyttöastetta voidaan saavuttaa kunnan talouden kannalta selkeitä säästöjä. Lautakunta Kunnanhallitus

21 Sivu 21 n taajama-aste on selvityksen mukaan valtakunnan keskiarvoa selkeästi alhaisempi eli 47,4 %. Tämä aiheuttaa omalta osaltaan haasteita sivistyspalveluiden sijoittumiselle kunnan alueelle. Jotta palvelut sijaitsisivat kohtuullisten välimatkojen päässä kotoa, palveluita tulee olla sekä radan pohjois- että eteläisellä puolella. Tästä syystä sivistyslautakunta katsoo, että palveluverkkoselvityksen esitykset erityisesti varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden osalta ottaa tämän hyvin huomioon. Vapaa-aika palvelut ovat keskittyneet jo nyt kunnan keskustan alueelle, jolloin ne ovat parhaiten kuntalaisten saavutettavissa. Suomenkieliset varhaiskasvatuspalvelut Toukolan esi- ja alkuopetuksen tilat ovat selvityksen mukaan kaikin puolin epätarkoituksenmukaiset pienten lasten kasvu- ja oppimisympäristönä. Tilat ovat ahtaat eivätkä tue erilaisten opetusmenetelmien käyttöä. Toimintojen kannalta olisi järkevää, että ne siirrettäisiin väliaikaisista tiloista tarkoituksenmukaisempiin tiloihin. Jukolan päiväkotiin voidaan sijoittaa nykyistä enemmän suomenkielisiä varhaiskasvatusikäisiä lapsia. Palveluverkkoselvityksessä esitetään, että päiväkotiin sijoitettaisiin lyhyellä aikavälillä nykyisin Toukolassa olevat esiopetusryhmät. Toimenpide saattaa edellyttää, että jatkossa nuoremmille lapsille osoitetaan hoitopaikka Störsvikin päiväkodista tai perhepäivähoidosta. Jotta toimenpide voidaan toteuttaa, siitä tulee tehdä tarkempi suunnitelma. Aikaisin vaihe toimintojen uudelleen sijoittamiselle on lukuvuoden alussa. Störsvikin päiväkotirakennus on elinkaarensa päässä, sen nykyinen vuokrasopimus päättyy kesällä Palveluiden tasapuolisen jakautumisen turvaamiseksi lautakunta katsoo, että Störsvikin alueella on tarpeen jatkossakin tarjota palveluverkkoselvityksen mukaisesti varhaiskasvatuspalveluita päiväkodissa. Tästä syystä pitää tarkemmin selvittää, millä tavalla alueen päivähoitopalvelut tuotetaan huomioiden Jukolan päiväkotiin sijoitettujen esiopetusryhmien aiheuttama mahdollinen palvelutarpeen lisääntyminen. Tyyskylän päiväkodissa toimivat esiopetusryhmät on mahdollista siirtää pysyvästi Päivärinteen kouluun. Koulun tilat soveltuvat hyvin esiopetukselle ja esioppilaiden mahdollinen päivähoito voidaan järjestää asianmukaisesti koulukiinteistössä. Toimenpide tukee yhtenäistä perusopetusta ja eheää kasvun ja oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetuksen 6. luokan loppuun. Toimenpide voidaan toteuttaa lukuvuoden alussa. Ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Lautakunta Kunnanhallitus

22 Sivu 22 Bullerby daghem on mitoitettu noin 15 päivähoitolapselle. Päiväkoti sijaitsee ulkoiselta taholta vuokratuissa tiloissa. Esiopetuksen siirtyminen Tyyskylän päiväkodista Päivärinteen kouluun vapauttaa päivähoitotiloja Kirkonkylän alueella. Vapautuviin tiloihin voidaan sijoittaa Bullerby daghemin toiminta sellaisenaan. Toimenpiteen seurauksena yksikölle pystytään järjestämään nykyistä paremmin päivähoidon tukipalvelut ja hoitolapset saavat käyttöönsä nykyistä suuremmat ja ajanmukaisemmat tilat. Sijainniltaan Tyyskylän päiväkoti sijaitseen keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien varrella, mikä helpottaa huoltajia lasten kuljettamista päivähoitoon. Toiminnan järjestelyissä tulee huomioida ruotsinkielisen toiminnan erityistarpeet, jotka tulee turvata sekä päiväkodin arjen toiminnassa että sen hallinnossa. Bullerbyn toiminta voidaan siirtää Tyyskylän päiväkotiin vuoden 2016 elokuun alussa. Kunnan keskustan alueella toimii kolme toisistaan erillään olevaa ruotsinkielistä päivähoitoyksikköä, joilla kaikilla on yhteinen hallinnollinen johtaja. Förskolan on sijoitettu Sjundeå svenska skolanin koulukiinteistöön, mikä edesauttaa esi- ja perusopetuksen yhteistyötä ja luo hyvät edellytykset yhtenäiselle kasvun ja oppimisen polulle. Palveluverkkoselvityksessä esitetään, että nykyinen keskustan alueella toimiva ruotsinkielinen päivähoito voidaan kokonaisuudessaan sijoittaa Svenska skolanin tiloihin. Toimenpiteen seurauksen Trolldalenin ja Lilla- Lotan väliaikaisista vuokratiloista voidaan luopua. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden keskittäminen samaan kiinteistöön tukee lasten sekä kielellistä että kulttuuri-identiteetin kehitystä. Sivistyslautakunta yhtyy palveluverkkoselvityksen näkemykseen, että päivähoitopalveluiden osalta on tarkoituksenmukaista tehostaa pysyvien tilojen käyttöä ja laatia tilojen käytöstä kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena olisi kunnan omien tilojen maksimaalinen käyttö. Jotta toimenpide voidaan toteuttaa, siitä tulee laatia oma hankesuunnitelma, jossa huomioidaan sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tarpeet. Suunnittelun ja sen toteutuksen lähtökohtana pitää olla pysyvä ratkaisu, jolla turvataan ruotsinkielisten varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden saatavuus ja taso pidemmällä aikavälillä. Valtuusto on osoittanut hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle investointirahan vuodelle Varsinaisen suunnittelun tulisi alkaa mahdollisimman pian. Suomenkielinen perusopetus Palveluverkkoselvityksessä todetaan, että suomenkielisen perusopetuksen organisoinnin keskeinen kysymys lähivuosina on ratkaista koulujen investoinnit. Koulujen väliaikaiset tilaratkaisut (Päivärinteen koulun parakit ja Aleksis Kiven koulun alkuopetus sijoitettuna erillisenä Toukolaan) edellyttävät palvelujen järjestämisen kokonaissuunnittelua ja päätöksiä investointien kohdentamisesta. Sivistyslautakunta yhtyy palveluverkkoselvityksen esitykseen, jonka mukaan Aleksis Kiven koulun laajentaminen mahdollistaisi keskusta-alueen Lautakunta Kunnanhallitus

23 Sivu 23 kehittämisen. Aleksis Kiven koulua on mahdollista laajentaa, ja siitä on olemassa alustavia suunnitelmia. Koulun tontin käyttämätön rakennusoikeus 1590 m2 antaa mahdollisuuden toteuttaa lisärakentamisen niin, että uusiin tiloihin voidaan sijoittaan sekä nykyisin Toukolassa olevat esiopetusja alkuopetuksen ryhmät. Asiasta tulee laatia hankesuunnitelma. Päivärinteen koulun puukoulusta on luovuttu lukuvuoden alussa. Koulun käytössä on kaksiluokkainen väliaikainen parakkirakennus, jonka vuokra-aika päättyy kesällä Päivärinteen koulu jatkaa tämän jälkeen nykyistä pienemmissä tiloissa jäljelle jäävissä kahdessa koulun tontilla sijaitsevassa kivitalossa. Aleksis Kiven koulun laajennussuunnitelmissa pitää ottaa huomioon, että tämä saattaa aiheuttaa sen, että joitakin Päivärinteen koulun nykyisiä toimintoja siirretään Aleksis Kiven kouluun. Lisäksi suunnitelmissa on syytä huomioida mahdollisuudet kehittää nuorisotoimintaa koulun tiloissa. Kirjasto Kirjastopalvelut ovat kunnan keskeisin oma kulttuuripalvelu. Kirjasto toimii vuokratiloissa, joiden vuokrasopimus päättyy vuonna Kirjaston osalta tulee selvittää, miten kirjaston toiminta voidaan siirtää palveluverkkoselvityksen mukaisesti Aleksis Kiven koulun yhteyteen, jolloin se olisi nykyistä paremmin keskustan alueen päiväkotien ja koulujen käytettävissä ja ennen kaikkea kirjasto saisi toimintaansa suunnitellut asianmukaiset ja nykyaikaiset tilat. Selvitys tulee laatia viimeistään vuonna 2016, jotta mahdollinen rakentaminen voidaan toteuttaa vuonna Selvityksessä tulee huomioida palveluverkkoselvityksessä todettujen kirjaston lyhyen aikavälin kehittämistarpeiden lisäksi nuorisotoimen tilatarpeet niin, että kirjastotalo toimisi myös lasten ja nuorten monitoimitalona. Toimintojen kehittämisessä on hyvä huomioida digitalisaation suomat mahdollisuudet. Lyhyellä aikavälillä kirjaston kiinteistöön liittyvät palveluverkkoselvityksessä esiin nostetut epäkohdat on korjattava mahdollisimman pian. Nuorisotoimi Palveluverkkoselvityksen mukaisesti nuorisotilatoiminta voidaan lyhyellä aikavälillä keskittää kirjaston yhteydessä olevaan Walkers-nuorisokahvilan tilaan. Nuorisotoimintaa kehitetään jatkossa siten, että toiminta tapahtuu siellä, missä asiakkaat ovat. Pitemmällä tähtäimellä toiminnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi Aleksis Kiven koulun aulatiloja ja pohtia tilojen iltakäyttöä osana nuorisotoimen toimintaa. Siksi Aleksis Kiven koulun laajennussuunnitelmissa tulee huomioida nuorisotoimen tarpeet. Etsivä nuorisotyö on tilojen puutteen takia jouduttu sijoittamaan väliaikaisesti kunnantaloon, joka ei sovellu etsivälle nuorisotyölle. Asiakkaiden kannalta toiminnan tulee tapahtua ns. matalan kynnyksen paikassa, jonne tulo on helppoa ja jota ei koeta virastomaiseksi. Etsivälle nuorisotyölle on pikaisesti osoitettava asianmukaiset tilat joko kirjastosta tai muista kunnan jo käytössä olevista tiloista. Lautakunta Kunnanhallitus

24 Sivu 24 Kuntouttavaa työpajatoimintaa kehitetään sivistysosaston ja perusturvaosaston yhteistyönä. Työpajalle on osoitettu tilat Veturista, jotka eivät palveluverkkoselvityksen mukaan kaikilta osin sovellu sen toimintaan. Työpajatoiminnan kehittämisestä pitää laatia oma suunnitelma, jossa huomioidaan selvityksen mukaisesti mahdollisuus käyttää kunnan muita tiloja osana työpajan toimintaa. Sivistyslautakunta toteaa lopuksi, että em. suunnitelmien laadinnassa on varmistettava henkilöstön osallistaminen hyödyntäen heidän ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan. PTLTK Liite 1 Perusturvalautakunnan lausunnossa todetaan seuraavaa: Valmisteltu palveluverkkoselvitys keskittyy erityisesti sivistyslautakunnan alaiseen palveluun mutta myös palveluasumiseen, tekniseen toimeen ja kunnantaloon. Tällä hetkellä kunnalla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa, nykyisten palveluiden kehittämisestä, missä palveluja tulee tuottaa ja minkälaisissa kiinteistöissä ne sijaitsevat. Palveluverkkoselvitys luo hyvän perustan palvelurakenteen tarkasteluun ja tarpeelliseen jatkosuunnitteluun. Perusturvalautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota suoraan lautakunnan alaisuuteen kuuluvaan palveluun ja toimintaan. Työpajatoiminta Kuntouttavaa työpajatoimintaa kehitetään sivistysosaston ja perusturvaosaston yhteistyönä. Työpajatoimintaa varten on osoitettu tiloja Veturista mutta palveluverkkoselvityksen mukaan tilat eivät kaikilta osin sovellu toimintaan. Työpajatoiminnan kehittämistä varten tulisi laatia suunnitelma ja siinä on otettava huomioon mahdollisuus käyttää myös muita kunnan hallinnoimia tiloja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus voi omalta osaltaan tuoda mukanaan muutoksia toimintaan. Tehostettu palveluasuminen Nykyisellään ei ole erityisen suuria paineita palveluasumispaikkojen lisäämiseen. ssa on tällä hetkellä 21 asiakaspaikkaa. Vuodeosastopaikkoja voidaan käyttää erityistä hoitotarvetta vaativille asiakkaille. Kotihoitoon pitää edelleen panostaa. Yksityinen palveluntuottaja suunnittelee senioriväestölle tarkoitetun keskuksen rakentamista n kuntaan. Tarkoituksena on rahoittaa projekti ARA-tuen turvin. Kunta on antanut lausuntonsa asiassa ja toivottaa projek- Lautakunta Kunnanhallitus

25 Sivu 25 tin tervetuloa hyvänä vaihtoehtona joka antaa asukkaille suuremmat valintamahdollisuudet. Vielä on ennenaikaista arvioida kuinka tämä projekti ja suunniteltu sote-uudistus vaikuttavat kokonaisuuteen. Tehostetun palveluasumisen tarve tulee lisääntymään 3 10 vuoden aikana 5 20 paikalla. Tarkoituksenmukaisinta olisi luoda suurempi yhtenäinen yksikkö, joka sekä laadullisesti, tehokkuudeltaan että taloudellisesti olisi kannattavin. Investointisuunnitelmassa kunta on varannut varoja suunnittelua ja tarpeen selvitystä varten. Suunnittelu on tarkoitus suorittaa vuonna TEKNLTK Liite 4 A & B Teknisen lautakunnan lausunnossa todetaan seuraavaa: Kunnanhallitus päätti pyytää lautakuntien lausuntoja palveluverkkoselvityksestä. FCG Konsultointi Oy:n laatimassa palveluverkkoselvityksessä on arvioitu lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja tämän avulla saadaan taloudellisia ja toiminnallisia säästöjä ja yleistä toiminnan rationalisointia. Lyhyen aikavälin tarkastelulla tavoitellaan malleja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa säästöjä ja tervehdyttää kunnan kokonaistaloutta. Pidemmällä aikavälillä mahdollistuu investointien hallinta. Palveluverkkoselvitys keskittyy etenkin sivistyslautakunnan tarjoamiin palveluihin mutta myös palveluasumiseen, tekniseen toimeen ja kunnantaloon. Kunnalla ei ole tällä hetkellä pitkäaikaissuunnitelmaa palveluiden kehittämisestä, missä palveluja tulee tuottaa ja minkälaisissa kiinteistöissä ne sijaitsevat. Palveluverkkoselvitys luo hyvän perustan palvelurakenteen tarkasteluun ja tarpeelliseen jatkosuunnitteluun. Palveluverkkoselvityksen mukaan teknisen toimen palveluverkko vastaa nykyisellään tarvetta, mutta hallinnon osalta poismuutto Suitiasta on ajankohtainen. Suitian tilojen suhteen on tapahtunut muutoksia palveluverkkoselvityksen valmistuttua. Suitian vuokrasopimus on purettu elokuussa 2015 ja teknisen osaston hallinnon henkilökunta mukaan lukien rakennusvalvonta ja ympäristötarkastaja on väliaikaisesti muuttanut lokakuussa 2015 kunnantalolle sisäilmaongelmien vuoksi. Tekninen osastolla on käynnissä uusien tilojen tarvesuunnittelu. Varteenotettavin vaihtoehto tällä hetkellä on vuokrata Aktian tilat kuntakeskuksessa, kunnantalon läheisyydessä. Palveluverkkoselvityksessä nostetaan myös esille n ja Inkoon teknisen toimen yhteistyömahdollisuuksia. Molemmilla on haasteita kevyen organisaation kanssa, jota yhteisten resurssien käyttö ratkaisisi. Inkoon yhdyskuntatekninen lautakunta on päättänyt, ettei lautakunta Lautakunta Kunnanhallitus