YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-166 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-166 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Lavasjärven kunnostaminen, Siikainen Lavasjärven osakaskunta, Sammin osakaskunta ja Saaresojan osakaskunta HAKEMUS Lavasjärven osakaskunta, Sammin osakaskunta ja Saaresojan osakaskunta ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Lavasjärven kunnostamiseen Siikaisten kunnassa hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma Hankkeen tarkoitus Vesistön kuvaus Lavasjärvi on kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisema-aluetta. Järvi on kasvamassa umpeen ja normaali soutaminen järven pohjoispäässä on jo mahdotonta. Alueen maisema-arvojen säilymisen kannalta järven umpeenkasvun estäminen ruoppaamalla on välttämätöntä. Ruoppauksen ansiosta lisääntyvä vesitilavuus vähentää happikatoa talvella ja parantaa kalojen elinolosuhteita. Lavasjärvi sijaitsee Siikaisten kunnan Sammin kylässä. Järvi kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen. Lavasjärvi on noin 2,5 km pitkä, noin 0,2-0,6 km leveä ja sen pinta-ala on noin 83 ha. Järven valumaalueen koko on noin 28,6 km 2. Järvi on matala, syvimmässä kohdassa vesisyvyys on alle 2 m. Ranta-alueet ovat hyvin matalia. Pohja on pehmeä ja lietettä on useita metrejä. Järven vesi laskee Samminjokeen järven luoteispäässä, joka on lähes umpeen kasvanut. Järveä on laskettu 1950-luvulla. Järvellä on aiemmin tehty pienimuotoisia ruoppauksia ja ruoppausmassat on läjitetty järven rantaan. Vesikasvillisuutta on niitetty 1980-luvulla laajemmin ja myöhemmin pienimuotoisesti. Järveen laskevaa suurinta ojaa Kortesnevanojaa on perattu vuonna 2001 ja samalla ojan suulle on kaivettu laskeutusallas. Samminjoessa on 1950-luvulla rakennettu huonokuntoinen neulapato. Vedenpinnan laskun jälkeen järven pohjoispää kasvoi nopeasti umpeen ja sen läpi laskuojalle kaivettiin väylä. Padon lankut eivät pysy paikoillaan, kun laskuojaan padon alapuolella tulevan toisen

2 2 laskuojan vedenpinta nousee korkealle. Silloin veden virtaussuunta muuttuu järveen päin. Järven vedenlaatu on aiemmin luokiteltu välttäväksi. Vuonna 2007 tehtyjen vesinäyteanalyysien perusteella veden yleislaatu on ollut tyydyttävä. Järvi on luontaisesti rehevä ja humuspitoinen. Hajakuormitus on lisännyt rehevöitymistä. Kalakuolemia on ollut muun muassa talvella Vesistön nykyinen kuormitus tulee lähinnä valuma-alueen maa- ja metsätalousalueilta. Järven lähiympäristö on pääosin peltoa. Peltojen ja järven välissä on pääosin riittävät suojakaistat ja lisäksi jonkin verran puustoa. Valuma-alueen ojitetuilta nevoilta tulee järveen humuspitoista vettä. Järven välittömässä läheisyydessä on lisäksi muutamia maanviljelystiloja ja joitakin lomaasuntoja. Järvellä on harjoitettu lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Järvellä on tehty loppukesällä 2007 koekalastus, jonka perusteella järven kalasto on tyypillinen pienen rehevän järven kalasto. Kalakannan tilaa voidaan kuvata hyväksi. Lavasjärvellä ei esiinny uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Järven kasvillisuus- ja linnustoselvityksessä on esitetty, että järven ainoa pystykeiholehtikasvusto järven pohjoisosassa ja kurjenmiekkakasvusto järven kapeikossa säilytetään. Lisäksi on esitetty, että kahden laulujoutsenparin pesäpaikat jätetään rauhaan, eikä kunnostustoimenpiteitä tehdä pesäpaikkojen lähellä. Lavasjärven nykyinen käyttö on pääasiassa lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöä. Veneily järven pohjoispäässä on umpeenkasvusta johtuen mahdotonta paitsi tulva-aikoina ja laskuojan kohdalla. Kunnostustoimenpiteet Järvi kunnostetaan ruoppaamalla, jolloin järven ruohottunut ja lähes umpeenkasvanut pää saadaan soudettavaan kuntoon. Lisäksi järven keskeltä ruopataan lietettä, jolloin järveen saadaan lisää syvyyttä. Ruoppauksia tehdään yhteensä viidellä alueella. Ruopattavien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 22,7 ha. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin m 3 ktr ja läjitysalueiden pinta-ala yhteensä noin 27 ha. Keskimääräinen ruoppaussyvyys on noin 0,5 m. Yhdellä ruoppausalueella ruoppaussyvyys on noin 2 m. Ruoppaukset suoritetaan osin imuruoppaamalla ja osin kaivinkoneella. Ruoppaukset suoritetaan ensin avovesialueella imuruoppauksena. Imuruoppaus suoritetaan pienissä erissä siten, ettei kiintoaines ja mukana tuleva vesi pääse siirtymään väliaikaisesta läjitystaskusta takaisin järveen. Kun imuruopattu massa on laskeutunut, se kuljetetaan talvella läjitysalueille. Kiintoainesta pääsee sekoittumaan veteen, kun läjitystaskut puretaan. Ruoppausmassat siirretään läjitysalueille ja läjitystaskut puretaan ennen kuin järven umpeen kasvanutta luoteispäätä ryhdytään ruoppaamaan. Tällä varmistetaan se, ettei massojen siirrossa veteen huuhtoutuva kiintoaines pääse vapaasti virtaamaan Samminjokeen. Kaivinkonetyöt ja massojen ajo suoritetaan talvella, jolloin virtaama on lähes olematon.

3 3 Kun järven kaakkoispään työt on saatu tehtyä, avataan uoma umpeen kasvaneen osan läpi. Sitä ennen aivan järven luoteispäähän syvennetään laskeutusallas. Uoma kaivetaan jään päältä ja massat ajetaan heti traktorilla pois. Näin minimoidaan kiintoaineksen huuhtoutuminen veteen. Osa ruoppausmassoista sijoitetaan väliaikaiseen varastointiin 1 3 vuodeksi järven vesialueelle rannan tuntumaan. Imuruoppausmassa voidaan pumpata geotuubiin tai muuten pengerrettyyn taskuun, johon lisätään suodatinkangas estämään lietteen valuminen järveen. Ruoppausmassojen sijoittamisesta maalle on tehty sopimukset läjitysalueiden omistajien kanssa. Läjitysalueita on yhteensä 13. Ruoppausmassat voidaan hyödyntää rantapelloilla ja rantamaiseman kunnostuskohteissa. Sedimenttitutkimuksen perusteella järven pohjalietteen laatu ei aseta esteitä lietteen peltolevitykselle tai muulle hyötykäytölle. Vahinkojen estämiseksi läjitysalueet pengerretään siten, että massat eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Ruoppaustyöt pyritään tekemään välisenä aikana. Ruoppausajaksi sopii ruoppausalueiden suuren koon vuoksi parhaiten talvi, jolloin jää ja maapohja kantavat parhaiten ruoppausmassojen kuljetuksen. Kustannukset Vaikutukset Ruoppaustöiden välittömät kustannukset ovat noin euroa ja kaikki kustannukset yhteensä noin euroa. Kustannusten vuoksi ruoppaustyöt jaksotetaan 2 5 vuodelle. Ruoppausmassojen läjittämiskustannuksia ei ole laskettu, koska tarkoituksena on, että maanomistajat hoitavat itse läjitysalueiden tekemisen. Hakijoiden arvion mukaan kunnostushanke on yleisen edun kannalta tärkeä, koska sillä parannetaan alueellisesti tärkeän alueen maisemallista arvoa. Lisäksi järven kunto kohentuu ja virkistyskalastus- ja muut virkistyskäyttömahdollisuudet parantuvat. Hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia eikä pysyvää haittaa vesistön käytölle tai luonnonarvoille. Järven tilavuus kasvaa ruoppauksen myötä noin m 3. Ruopattavilla alueilla veden vaihtuvuus paranee, jolloin kasvillisuus pysyy kurissa ja veneväylä avoimena. Ruoppauksessa poistettavan sedimentin mukana järvestä poistuu ravinteita, jolloin vedenlaatu paranee. Lisäksi poistuu osa vesikasvillisuudesta. Ruoppauksen yhteydessä voi poistua kasvilajeja, jotka korvautuvat vaikeammin poistettavilla lajeilla. Ruoppaustyöt aiheuttavat veden samentumista. Lisäksi pohjakasvillisuus ja -eläimistö häiriintyvät. Veteen sekoittuva kiintoaines voi tukehduttaa vesistön pohjaan ja kasvillisuuden sekaan lasketun mädin. Kalanpoikasten ja rapujen kidukset tukkeutuvat herkästi hengitysveden mukana tulevasta kiintoaineksesta. Samentunut vesi saattaa huonontaa vesistön virkistyskäyttöoloja pidemmän aikaa. Ruoppaustöistä aiheutuva melu voi häiritä ihmisiä ja karkottaa kaloja.

4 4 Samminjokeen joutuvan kiintoaineksen määrä pyritään minimoimaan, mutta kiintoaineen pääsyä jokeen ei voida täysin estää. Kunnostustoimien veden laatua parantavat vaikutukset huomioiden hakija on arvioinut, että pitkällä aikavälillä hankkeen positiivinen vaikutus Samminjoen veden laatuun ja kalastoon on suurempi kuin tilapäinen haitallinen vaikutus. Kiinteistötiedot Ruoppausalueet ja läjitystaskut sijaitsevat Sammin kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 ja Samminmajan kylän yhteisillä vesialueilla RN:ot 876:2 ja 876:4. Läjitysalueet sijaitsevat AA:n omistamilla kiinteistöillä Järvenpää RN:o 3:197 (Samminmaja, Siikainen) ja Kangaspelto RN:o 4:82 (Sammi, Siikainen), BB:n omistamilla kiinteistöillä Järvenpää RN:o 3:202 (Samminmaja, Siikainen), Jönkkäri RN:o 3:200 (Samminmaja, Siikainen) ja Järviniitty RN:o 1:96 (Sammi, Siikainen), CC:n omistamalla kiinteistöllä Saraste RN:o 3:190 (Samminmaja, Siikainen), DD ja EE:n omistamalla kiinteistöllä Ylikraka RN:o 2:85 (Samminmaja, Siikainen), FF ja GG:n omistamalla kiinteistöllä Hakala RN:o 1:45 (Samminmaja, Siikainen), HH:n kiinteistöllä Koskela RN:o 1:119 (Sammi, Siikainen), II:n omistamalla kiinteistöllä Högbacka RN:o 3:209 (Samminmaja, Siikainen), JJ ja KK:n omistamalla kiinteistöllä Valli RN:o 1:36 (Samminmaja, Siikainen), LL:n omistamalla kiinteistöllä Rajahalme RN:o 1:10 (Samminmaja, Siikainen), MM:n omistamalla kiinteistöllä Järvenpää RN:o 1:13 (Samminmaja, Siikainen) ja NN:n omistamalla kiinteistöllä Järvenranta RN:o 3:94 (Samminmaja, Siikainen). Hakijat ovat tehneet läjitysaluesopimukset edellä mainittujen maanomistajien kanssa lukuun ottamatta kiinteistöjä Valli RN:o 1:36, Järvenpää RN:o 3:197, Järvenpää RN:o 3:202 ja Saraste RN:o 3:190. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Siikaisten kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUS Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että Lavasjärven kunnostushanke on suuren imuruoppausmassamäärän vuoksi ympäristövaikutuksiltaan melko mittava hanke, mutta se ei loukkaa yleistä etua, mikäli hankkeen toteutuksella ei heikennetä Natura verkostoon kuuluvan Siikaisten laitumet -alueen luonnonarvoja ja imuruoppausmassat läjitetään asianmukaisille läjitysalueille. Hakijoiden on ilmoitettava kirjallisesti töiden aloittamisesta ja hankkeen valmistumisesta Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Imuruoppausmassoille tarkoitettujen läjitysalueiden T1 T5 penkereet on rakennettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymäl-

5 5 lä tavalla. Penkereitä koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen ruoppaustöiden aloittamista. Hakijoiden on tarkkailtava ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia Lavasjärven veden laatuun Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Hakijoiden on huolehdittava siitä, että maaläjitysalueille nro 6 ja 6.1 läjitettävät ruoppausmassat läjitetään niin etäälle (vähintään 5 m:n päähän) Siikaisten laitumet Natura-alueen rajasta, etteivät ne heikennä alueen luonnonarvoja. Ympäristökeskus toimittaa tarvittaessa kartan, josta selviävät Natura-alueen rajat. Läjitys ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja, kun ruoppausmassat sijoitetaan edellä mainitulla tavalla ja lisäksi huolehditaan siitä, etteivät massat pääse valumaan Natura-alueelle. HAKIJOIDEN SELITYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakijoille on varattu tilaisuus antaa selityksensä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta. Hakijat eivät ole antaneet selitystä. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Lavasjärven osakaskunnalle, Sammin osakaskunnalle ja Saaresojan osakaskunnalle luvan Lavasjärven kunnostamiseen ruoppaamalla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Siikaisten kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Töiden suorittaminen 1) Ruoppaukset on suoritettava hakemussuunnitelman liitteenä 14 olevan kartan (mittakaava 1:1000) mukaisilla ruoppausalueilla siten, että avovesialueen ruoppaustyöt suoritetaan ennen järven luoteisosan ruoppaamista. 2) Työt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Vesistön ollessa jäässä on kohdat, joissa jäätä on työn vuoksi rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 3) Imuruoppausmassat on sijoitettava hakemussuunnitelmassa esitettyille väliaikaisille läjitysalueille järven vesialueelle. Läjitysalueiden penkereet on rakennettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen

6 6 hyväksymällä tavalla. Penkereitä koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Kun ruoppausmassat ovat laskeutuneet, ne tulee läjittää maalle lupamääräyksen 4) mukaisesti. 4) Ruoppausmassat on läjitettävä hakemuksen liitteenä olevassa kartassa osoitetuille läjitysalueille tai muille maa-alueille maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla siten, etteivät ne pääse vesistöön. Ruoppausmassat on läjitettävä vähintään 5 metrin etäisyydelle Natura verkostoon kuuluvan Siikaisten laitumet -alueen rajasta, siten etteivät ne pääse valumaan Natura-alueelle eivätkä heikennä alueen luonnonarvoja. 5) Luvan saajien on selvitettävä ruoppausalueilla mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit ja työt on suoritettava niitä vaurioittamatta. 6) Töiden valmistuttua työalueet tulee saattaa asianmukaiseen kuntoon. Tarkkailut ja raportoinnit Aloitus- ja lopetusilmoitukset 7) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Lavasjärven veden laatuun ja vesistön tilaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 8) Tarkkailutulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä pyydettäessä annettava nähtäväksi niille, joiden etua tai oikeutta asia koskee. Vahinkojen korvaaminen 9) Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 12) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2

7 7 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Luvan voimassaolo 13) Tämän päätöksen mukaiset työt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja saatettava loppuun seitsemän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. Perustelut Lainkohdat Hanke on tarpeen Lavasjärven tilan, maisemallisen arvon ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Ruoppaustöiden suorittamisesta aiheutuu ruoppausalueiden tilan muutos ja tilapäistä veden samentumista, josta aiheutuu väliaikaista haittaa vesieliöille ja järven virkistyskäytölle. Hakemukseen liitetyn suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei heikennä Natura verkostoon kuuluvan Siikaisten laitumet -alueen luonnonarvoja. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Luonnonsuojelulain 65 Muistutukseen vastaaminen Ympäristölupavirasto ottaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa. Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan ruoppausta, jonka massamäärä on yli m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Liisa Selvenius-Hurme Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius-Hurme. LiS/tr

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.